Talonpojan ja Kockon esivanhemmat, ketä he olivat ja mistä he tulivat?

[juhani.myllyla]

Talonpojan ja Kockon esivanhemmat, ketä he olivat ja mistä he tulivat?
Uusi tiedustelu Haukiputaan ja Kiimingin alueen sukututkijoille, he ovat kiitettävästi jakaneet tietojaan.
Minun tietoni ko. esivanhemmista ovat epävarmat ja taitoni tutkia syvemmälle on rajallinen em. suvuissa.
Forumissa on käsitelty em. sukuja, mutta ei alla olevien esivanhempia.

Johan Matinpoika Talonpoika s. 1687 k. 12.2.1755, 68v Haukipudas
Matti ?
(Pehr Talonpoika s.1665 Haukipudas, puoliso Anna Haipus s. 1669 Haukipudas)

Puoliso Margeta Matintyttö Kockoin s. 1687 k. 19.2.1762, 75 v Haukipudas
(Isä Matti Mårtensdr Kockoin Wepsä)
(Äiti Kerin Henriksdr)

Lapset
Bryta Juhontyttö Talonpoika Haukipudas s. 1714 k. 18.6.1780, 64v Ylikiiminki, 1. Matti Josephsson Mikkonen s. 1697 k. hau.11.9.1743, 45,9v, 2. Matti Pehrsson Huru s.4.3.1722 k. 1761
Maria Juhontyttö Talonpoika Haukipudas s. 11.3.1718 Ylikiiminki
Matti Juhonpoika Talonpoika Haukipudas s. 1720 k. 2.3.1801,80v Ylikiiminki
Johannes Juhonpoika Talonpoika Haukipudas s. 7.12.1722 Ylikiiminki, (vihitty 6.1.1745 ea Britha Hindersdr Kontio Haukipudas)
Petrus Juhonpoika Talonpoika Haukipudas s. 9.2.1725 Ylikiiminki vihitty 1.2.1746 Dorde Simonsdr Kontio Haukipudas
Henricus Juhonpoika Talonpoika Haukipudas s. 4.11.1726 Ylikiiminki
Jacobus Juhonpoika Talonpoika Haukipudas s. 6.9.1728 Ylikiiminki, (vihitty 12.1.1755 Jacob Johansson Talonpoika (Pondo) ja Maria Eriksdr Luukila Haukipudas)

[s.peltonen]

Tervehdys Juhani,

Nyt osui silmään tämä viesti. Viestin lähettämisestä on jokunen vuosi ehtinyt vierähtää, joten ehkä vastaukset ovat ehtineet löytyä jo useaan kertaan. Kirjoittelen kuitenkin kaiken varalta Juho Matinpoika Talonpojasta löytyneitä tiedonrippeitä. Mikäli joku havaitsee tiedoissa virheellisyyttä, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen hyvin kiitollinen kaikista lisätiedoista.

Juho Matinpoika Talonpoika oli alkujaan Torvela (tästä tarkemmin alempana). Juhon vaimo ei kuitenkaan sovi olemaan Matti Martinpoika Kokon tytär. Matti Martinpoika Kokolle ja tämä Karin vaimolle kyllä syntyi Marketta tytär 27.03.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810), mutta tämä tyttönen kuoli 10-vuotiaana 12.04.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369853) (Nikulan nimellä; perhe asui tuolloin jo Karjalankylässä sijaitsevassa Nikulan talossa). Matti Martinpoika Kokko Nikula menehtyi reilun 30 vuoden iässä 13.06.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369844); miltei vuosi ennen Marketta tyttärensä kuolemaa. Matin lapsista Marketta ja Anna (s.16.12.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318830)) syntyivät perheen asuessa Ylikiimingissä. Karin (s.24.02.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369721)) ja Liisa (s.21.10.1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369740)-06.02.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369852)) syntyivät perheen asuessa Nikulan talossa. Se, että Nikulan taloon muuttaneet Matti Martinpoika ja vaimo Karin Heikintytär ovat sama pariskunta kuin aiemmin Kokon talossa asuneet Matti Martinpoika ja vaimo Karin Heikintytär, vahvistuu vuoden 1690 talvikäräjillä (KO a:10:198; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689745)). Tuolloin Matti Martinpoika Kokko pyytää saada ylösottaa pitkään autiona olleen Esko Niilonpoika Nikulan neljännesmanttaalin talon. Matti kirjataan henkikirjoissa Nikulan taloon vuodesta 1691 alkaen. Matti kirjattiin henkikirjoissa viimeisen kerran Kokon taloon vuonna 1689. Olen jossain muuallakin nähnyt maininnan siitä, että Juho Talonpojan vaimo Marketta Matintytär olisi Matti Martinpoika Kokon tytär. Väärinkäsitys saattaisi juontua siitä, että Juho Talonpojan vaimon syntymäajaksi myöhemmissä rippikirjoissa mainitaan vuosi 1687. Haukiputaan kastekirjasta löytyy kyseiselle vuodelle vain yksi Matti nimiselle isälle syntynyt Marketta tytär; ja sen on Matti Martinpoika Kokon tytär. Koska Matti Martinpoika Kokon Marketta tytär menehtyy pikkutyttösenä, niin voimme olettaa, että Juho Talonpojan vaimoa ei ole kirjattu Haukiputaan kastekirjaan vuodelle 1687.

Juho Matinpoika Talonpojan ja Marketta Matintyttären lapsikatraaseen voisi vielä lisätä Marketta tyttären. Marketta tytär näkyy pienen aikaa Talonpojan talossa vuosien 1731-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297451) rippikirjassa; hänen mainitaan muuttaneen Kellossa sijaitsevaan Näyhön taloon. Marketta Juhontytär Talonpoika vihitään 16.12.1733 Erkki Erkinpoika Näyhön kanssa.

Juho Matinpoika Talonpojan (n.1687-12.02.1755) esipolvet saattaisivat mennä seuraavasti (i - isä, ä - äiti, ii - isän äiti, iä - isän äiti, jne); tähän kuitenkin liittyy jonkinasteista epävarmuutta:
i: Matti Matinpoika Torvela, myöhemmin Koskela
ii: Matti Laurinpoika Torvela
iii: Lauri Svennenpoika Torvela, s.n.1587
iiii: Sven Laurinpoika Savolainen, Torvelan talon isäntä
iä: Brita Matintytär Tiri; epävarma, saattaa olla Matti Matinpojan äitipuolikin
ä: Brita Tuomaantytär, +n.1698, vihitty 13.02.1687

Juho Matinpoika Talonpojan vaimon, Marketta Matintyttären (s.1687/06.04.1689-19.02.1762) esipolvet saattaisivat mennä seuraavasti:
i: Matti Laurinpoika Rehu, myöhemmin Talonpoika, n.1665-05.09.1736
ii: Lauri Matinpoika Rehu
iii: Matti Nuutinpoika Rehu, s.n.1585
iiii: Nuutti Ollinpoika Rehu
ä: Anna Pentintytär, mahdollisesti Oulunsalosta

Haukiputaalla oli tuohon aikaan kaksi Talonpojan taloa. Neljännesmanttaalin talosta käytettiin nimiä Talonpoika eli Pentti ja kolmannesmanttaalin talosta käytettiin nimiä Talonpoika eli Jokela. Juho Matinpoika Torvela osti 25.02.1719 neljännesmanttaalin Talonpoika eli Pentti talon.

Kolmannesmanttaalin Talonpojan talo oli ehditty jakaa kahdeksi kuudennesmanttaalin taloksi vuoden 1689 tietämillä (veroluetteloissa jako näkyy vasta vuodesta 1695). Marketta Matintyttären isä, Matti Laurinpoika Rehu, osti tästä talosta 20.04.1696 toisen puolikkaan (kuudennesmanttaalia), mutta sai vuoden 1700 tietämillä samaisesta talosta aiemmin irtautetun kuudennesmanttaalin talon yhdistettyä ostamaansa taloon; tämän jälkeen Talonpoika eli Jokela talo kirjataan veroluetteloihin jälleen kolmannesmanttaalintalona.

--

Talonpojan taloksi tunnistettava talo löytyy ensimmäisen kerran vuoden 1606 maantarkastuskirjasta, maakirjoista vuodesta 1607 ja kymmenysluetteloista vuodesta 1610 alkaen. Taloa ei mainita uudistilaksi, joten luultavasti samainen talo on aiemmissa veroluetteloissa kirjattuna jonkun muun nimellä; en vain osaa niistä tunnistaa Talonpojan taloa. Vielä vuoden 1618 maakirjassa Talonpojan talo kirjataan yhtenä 2/3 manttaalin talona. Talo jaetaan kahdeksi kolmannesmanttaalin taloksi vuoden 1619 tietämillä. Toisen kolmannesmanttaalin isäntänä jatkaa yhtenäistä taloa aiemmin isännöinyt Jaakko Ollinpoika (s.n.1567); Jaakko jatkaa kolmannesmanttaalin talonsa isännöintiä 1630-luvun tietämille. Tämän jälkeen talon isännöintiä jatkaa Jaakko Jaakonpoika vuoteen 1643 saakka. Vuosina 1645-1668 taloa isännöi Pentti Jaakonpoika (s.n.1620). Tästä Talonpojan talosta käytetään myöhemmin myös nimeä Pentti; lieneekö nimi tullut Pentti Jaakonpojan etunimestä. Vuosina 1669-1688 taloa isännöi Risto Pentinpoika, joka sitten muuttaa Jussilan taloon. Vuosina 1689-1697 taloa isännöi Riston veli, Simo Pentinpoika. Vuodesta 1698 alkaen taloa isännöi Risto Pentinpoika Talonpoika Jussilan poika, Pekka Ristonpoika. Pekalla on ainakin neljä lasta: Mikko Pekanpoika (Kellon Raution taloon), Pekka Pekanpoika (Jämsän taloon), Liisa Pekantytär (puoliso: Jaakko Jaakonpoika Grekilä) ja Karin Pekantytär (puoliso: Mikko Mikonpoika Toppi). Tämän Talonpojan talon verotuksellista kokoa pienennettiin, mahdollisesti 1630-luvulla; ja 1640-luvun lopussa on talon kokona veroluetteloissa enää neljännesmanttaali (toinen Talonpojan talo sen sijaan jatkaa kolmannesmanttaalin talona).

Mikko Pekanpoika Talonpoika (Pekka Ristonpoika Talonpojan poika) sisarustensa Pekan, Liisan ja Karinin kanssa myy 25.02.1719 Talonpoika (eli Pentti) talon Juho Matinpoika Torvelalle. Juho isännöi ostamaansa taloa kuolemaansa (+12.02.1755) saakka. Talon kaupasta on mainita mm. seuraavilla käräjillä: Iin talvikäräjät 19.01.1722 (KO a:38:34, vasemmanpuoleisen sivun ylempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614542)), Iin kesäkäräjät 25.07.1722 (KO a:38:63, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615045)), Iin talvikäräjät 11.03.1723 (KO a:39:1300; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622386)) ja Iin kesäkäräjät 03-04,06-08.1724 (KO a:40:1142, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24621170)).

Juho Matinpoika Torvela Talonpojan vanhemmat saattaisivat olla Matti Matinpoika Torveja ja tämän vaimo Brita Tuomaantytytär. Brita vaimon lisänimeä ei mainita vihkitiedossa (13.02.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318776)). Matti Matinpoika Torvelan isoveli Simo Matinpoika Torvela avioitui 02.02.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318774) kellolaisen Helga Tuomaantytär Takkulan kanssa. Vuosien 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650473)-1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645803) henkikirjoissa Jaakko Tuomaanpoika Takun (Tuomas Mikonpoika Takun poika) taloon kirjataan Jaakon ja tämän Valpuri vaimon lisäksi myös sisar Brita Tuomaantytär. Tuohon aikaan on kohtalaisen yleistä, että kahden isännän lasten välillä solmittiin useampia avioliittoja. On mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että Matti Matinpoika Torvelan vaimo olisi Tuomas Mikonpoika Takun tytär. Matin ja Simon sisar Karin Matintytär Torvela avioituu 03.02.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318774) Alakiimingin Laurilan talossa asuvan Juho Heikinpoika Liikasen kanssa. Matin ja Simon kanssa samaa sisarussarjaa on ilmeisesti myös Brita Matintytär Torvela, joka vihitään 25.01.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318781) Niilo Heikinpoika Liikasen kanssa. Karin Matintytär Torvelan ja Brita Matintytär Torvelan aviomiehet ovat veljeksiä. Matin ja Simon kanssa samaa sisaruskatrasta saattaisivat olla myös 04.08.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318783) haudattu Juho Matinpoika Torvela sekä 18.02.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318784) haudattu Lauri Matinpoika Torvela. Samaa sisarussarjaa saattaisi olla myös Valpuri Matintytär Torvela, joka on kummina Simo Matinpoika Torvelan 20.11.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318828) syntyneelle Tuomas pojalle.

--

Sven Savolainen kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1595. Torvelan talo kirjataan Sven Laurinpojan nimellä vuoden 1606 maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin vuodesta 1607 alkaen. Toisinaan Sven kirjataan nimellä Sven Laurinpoika ja toisinaan nimellä Sven Savolainen. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Svenin taloon kirjataan hänen lisäkseen kaksi yli 15-vuotiasta poikaa; kyseisessä luettelossa poikia ei kuitenkaan mainita nimeltä. Svenillä on ilmeisesti ainakin kolme lasta: Lauri Svennenpoika (s.n.1587), Tuomas Svennenpoika (s.n.1599) sekä Marketta Svennentytär. Marketta tytär avioituu luultavasti Jaakko Grellinpoika Kemiläisen kanssa ja asuu puolisonsa kanssa Pohjois-Iissä sijaitsevassa Kemiläisen talossa. Torvelan talon isännyys siirtyy Lauri Svennepoika Torvelalle ilmeisesti vuoden 1620 tietämillä. Talo kirjataan Sven Laurinpojan nimellä vielä vuoden vuoden 1619 maakirjassa, vuoden 1620 toisessa maakirjassa, ja vuoden 1623 kymmenysluettelossa. Myllytulliluetteloissa talo kirjataan Sven Savolaisen nimellä vielä vuonna 1629, mutta luettelon perusteella ei pysty päättelemään juuri mitään; kyseisessä luettelossa talot kirjataan vanhojen (mahdollisesti jo edesmenneiden) isäntien nimellä. Vuoden 1620 toiseen maakirjaan talo kirjataan jo Lauri Svennepojan nimellä. Ja vuoden 1624 maantarkastuskirjaan talo kirjataan Lauri Svennenpojan nimellä. Vuoden 1644 talvikäräjillä Henrik Kristianinpoika ja nimismies Sigfrid Martinpoika nimetään määrittämään perinnönjako haukiputaalaisen Lauri Svennenpojan ja tämän sisarusten välillä (KO a:5:306, vasemmanpuoleisen sivun kolmanneksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705595)).

Talo kirjataan Lauri Svennepojan nimellä veroluetteloissa vuoteen 1645 saakka. Vuodesta 1647 talon kirjataan Kalle Laurinpojan nimellä. Talo kirjataan henkikirjoissa Kalle Laurinpojan nimellä vuoteen 1652 saakka. Saattaa olla, että Kalle Laurinpoika Torvela muutti Vahtolan taloon. Vuoden 1653 henkikirjassa Vahtolan talo kirjataan Kalle Laurinpojan nimellä. Vuoden 1653 kesäkäräjillä Erkki Yrjönpoika Vahtola kertoi ottaneensa syytinkimiehekseen haukiputaalaisen Kalle Laurinpojan. Kallen lisänimeä ei jutussa mainita, mutta Kalle Laurinpojan "katoaminen" henkikirjoissa Torvelan talosta täsmää siihen, kun haukiputaalainen Kalle Laurinpoika tuli Vahtolan taloon syytinkimieheksi.

Jaakko Grellinpojan leskivaimon, Marketan, asuma Pohjois-Iissä sijaitseva Kemiläisen tila ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Vuoden 1642 talvikäräjillä haukiputaalainen Tuomas Svennepoika pyysi saada ylösottaa Pohjois-Iissä sijaitsevan Jaakko Grellinpojan autioituneen neljännesmanttaalin talon (KO a:5:94, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705206)). Vaikuttaa siltä, että Tuomas yritti ylösottaa Kemiläisen talon, jota hänen sisarensa asui leskivaimona. Taloa ei kuitenkaan veroluetteloissa kirjata Tuomaan nimellä; talo kirjataan edelleen leskivaimo Marketan nimellä. Vuoden 1651 kesäkäräjillä pohjois-iiläinen leskivaimo Marketta penää veljensä pojalta Kalle Laurinpoika Torvelalta perintöosuuttaan (KO a:7:307, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707358)).

Vuodesta 1653 alkaen Torvelan talo kirjataan henkikirjoissa Matti Laurinpojan nimellä. Matti Laurinpoika menehtyy ilmeisesti vuosien 1677-1678 välisenä aikana. Vielä vuonna 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648935) Torvelan talosta maksettiin henkirahaa Matti Laurinpoika Torvelasta ja tämän vaimosta Brita Matintyttärestä. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802) vuonna henkirahaa maksetaan vain leskivaimo Brita Matintytär Torvelasta. Vuosina 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761757)-1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647394) henkirahaa maksetaan Brita Matintytär Torvelasta ja poika Juho Matinpojasta. Henkikirjassa mainittu Juho poika on luultavasti 04.08.1681 haudattu Juho Matinpoika Torvela; Juho poikaa ei vuoden 1681 jälkeen kirjata enää henkikirjoissa Torvelan taloon. Vuonna 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160) henkirahaa maksetaan Simo (Matinpoika) Torvelasta ja tämän sisaresta Karinista. Simo Matinpoika Torvela avioituu 02.02.1684 kellolaisen Helga Tuomaantytär Takkulan kanssa. Seuraavan päivänä Simon sisar, Karin, avioituu Juho Heikinpoika Liikasen kanssa ja muuttaa miehensä luokse Alakiimingissä sijaitsevaan Laurilan taloon. Vuonna 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122) Torvelan talosta maksetaan henkirahaa Simosta ja tämän Helga vaimosta.

Simo Matinpojan veli, Matti Matinpoika, avioituu 13.02.1687 Brita Tuomaantyttären kanssa. Matin ja Britan lapsista kaksi löytyy Haukiputaan kastekirjoista: Karin (s.21.12.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318829)) ja Anna (s.05.10.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318763)). Vuosina 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676931)-1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014) ja 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180) Torvelan talosta maksetaan henkirahaa Simosta, vaimo Helgasta sekä veljen vaimo Britasta. Vuosien 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968508)-1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829) henkikirjoissa taloon edelleen kirjataan Simo, vaimo Helga ja veljen vaimo Brita, mutta Helga vaimosta ei köyhyyden vuoksi makseta henkirahaa. Vuonna 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192) taloon kirjataan Simo Torvela ja veljen vaimo Brita, mutta kummastakaan ei makseta henkirahaa. Sekä Simon, että veljen vaimo Britan mainitaan kuolleen. Simon leskivaimon mainitaan joutuneen kerjuulle. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786) henkikirjassa Torvelan talo mainitaan autioksi, mutta taloon kuitenkin kirjataan veli Matti. Matista ei makseta henkirahaa; hänet mainitaan köyhäksi ja raihnaiseksi.

Simo Matinpoika Torvela ja hänen pikkuveljensä Matti Matinpoika ilmeisesti jakoivat kolmannesmanttaalin Torvelan talon kahtia. Talon jakaminen ei kuitenkaan näy veroluetteloissa; niihin talo kirjataan yhtenä kolmannesmanttaalin talona. Vuoden 1698 kesäkäräjillä Matti Matinpoika Torvela kertoi, että hänen veljensä Simo Torvelan kolmannesmanttaalin perintötalosta oli kuudennesmanttaalin osuus ollut kaksi vuotta autiona (KO a:19:666, oikeanpuoliselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695939)). En aivan päässyt jutusta kärryille; ottiko Matin kuudennesmanttaali uudelleen verolle?

Vuodesta 1700 alkaen Torvelan taloon kirjataan Juho ja vaimo Valpuri. Tämä pariskunta sopisi olemaan Juho Heikinpoika Riepu ja tämän vaimo Valpuri Pentitytär Talonpoika. Juho Riepu yritti vuoden 1691 talvikäräjillä ylösottaa Alakiimingissä sijaitsevaa kauan autiona ollutta Matti Sigfridinpojan torppaa. Seuraavan vuoden talvikäräjillä todettiin, ettei Juhon pyytämää paikkaa voinut ylösottaa ja Juhoa kehotettiin etsimään itselleen joku toinen paikka. Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa Juho ilmeisesti kirjattiin Talonpojan (eli Pentti) taloon, sillä tuolloin Simo Pentinpoika Talonpojan taloon kirjattiin myös vävy Juho. Vuoden 1698 henkikirjan mukaan Talonpojan talon Juho vävy oli muuttanut Jussilan taloon. Tuolloin Jussilan taloon kirjataan Juho Heikinpoika ja vaimo Valpuri. Seuraavan vuoden henkikirjassa Juho Rievun mainitaan lähteneen Jussilan talosta. Ja vuoden 1700 henkikirjasta alkaen Torvelan taloon kirjataan Juho ja vaimo Valpuri. Ei ole selvinnyt miksi Juho Heikinpoika Riepu muutti vaimoineen juuri Torvelan taloon.

Vuosien 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146936), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875319) ja 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162308) henkikirjoissa Torvelan taloon kirjataan Juho Torvela ja vaimo Valpuri. Henkirahaa maksetaan vain Juhosta; Valpuri vaimon mainitaan raihnaiseksi. Vuosien 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559710)-1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697582) henkikirjoissa Torvelan taloon kirjataan vain Juho; vaimo mainitaan raihnaiseksi, mutta häntä ei mainita nimeltä. Vuoden 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886443) henkikirjaan talo kirjataan Matti eli Juho Torvelan nimellä ja henkirahaa maksetaan vain isännästä. Vaikka Matti Matinpoika Torvelaa ei tuolloin kirjata henkikirjoissa Torvelan taloon, hän kuitenkin asuu talossa vuoden 1712 tietämille saakka.

Matti Matinpoika Torvela ilmeisesti avioituu uudelleen vuoteen 1706 mennessä. Vuonna 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695195) Torvelan talosta maksetaan henkirajaa Juhosta (Heikinpoika Riepu) ja Matin vaimosta Annasta. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971697) vuoden henkikirjassa Torvelaan kirjataan Juho Torvela (ilmeisesti Juho Heikinpoika Riepu), isäntä Antti Simonpoika ja Matin vaimo Anna. Juhosta ei kuitenkaan makseta henkirahaa; hänet mainitaan raihnaiseksi. Antti Simonpoika saattaisi olla Simo Matinpoika Torvelan 30.11.1687 syntynyt Antti poika. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168952) henkikirjassa taloon kirjataan Juho Torvela, Antti Simonpoika (mainitaan lähteneen sotilaaksi), Matin vaimo Anna ja poika Juho (Juho pojasta ei vielä makseta henkirahaa; tämä Juho sopisi olemaan Juho Matinpoika Torvela, josta myöhemmin tulee Juho Matinpoika Talonpoika).

Vuonna 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921470) Torvelan taloon kirjataan Juho Matinpoika Torvela, vävy Erkki ja vaimo Anna Murdo?. Ei ole selvinnyt kenen vävy Erkki on. Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963856) henkikirjassa taloon kirjataan Erkki Matinpoika Torvela ja vaimo Brita (Simontytär Torvela), Juho Matinpoika Torvela, vävy Erkki ja vaimo Anna. Erkki vävyn ja tämän Anna vaimon mainitaan muuttaneen Benjamin Kurkelan taloon. Samaisena vuonna Benjamin Kurkelan taloon kirjataan syytinkimies Erkki ja tämän vaimo Anna. Vuonna 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987871) Torvelan talosta maksetaan henkirahaa enää Erkki Matinpoika Torvelasta ja tämän Brita vaimosta. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Erkki Torvela ja vaimo, mutta vaimoa ei mainita nimeltä. Haukiputaan henkikirjat puuttuvat vuosilta 1714-1723.

Vuoden 1706 talvikäräjillä Juho Heikinpoika Riepu ja alakiiminkiläinen leskivaimo Karin Matintytär Liikanen kiistelevät Torvelan talosta, ilmeisesti talon toisesta kuudennesmanttaalin puolikkaasta (KO a:27:411, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533991)). Karin on ilmeisesti Juho Heikinpoika Liikanen eli Laurilan leskivaimo Karin Matintytär Torvela. Jutussa mainitaan edesmenneen Simo Matinpoika Torvelan leskivaimon Karin Matintyttären esittäneen asiassa vastalauseen. Ilmeisesti Simo Matinpojan leskivaimon nimi on jutussa virheellisesti kirjattu (nimeksi on lipsahtanut sama etunimi ja patronyymi kuin Juho Liikasen leskivaimolle). Simo Matinpoika Torvelan leskivaimo on luultavasti Helga Tuomaantytär Takku. Jutussa mainitaan Simo Matinpojan leskivaimon ja tämän alaikäisten lasten oikeus Torvelan taloon. Vuoden 1697 henkikirjassa Simo Torvelan vaimon nimeksi kirjattiin edelleen Helga. Seuraavan vuoden henkikirjassa Simo Torvelan mainitaan kuolleen ja hänen leskivaimonsa mainitaan joutuneen kerjuulle; tuolloin Simon leskivaimoa ei mainita nimeltä. Tuskin Simo ehti vuosien 1697-1698 välisenä aikana jäämään leskeksi, avioitumaan uudelleen ja tekemään uuden vaimonsa kanssa lapsia, joilla oli oikeus Torvelan taloon.

Vuoden 1708 talvikäräjillä Matti Torvela ja Juho Heikinpoika Riepu kiistelevät Torvelan talon kruunun rästeistä (KO a:29:.555, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573765)). Vuoden 1709 kesäkäräjillä nuori neiti Brita Simontytär Torvela penää Juho Heikinpoika Rievulta perintöoikeuttaan Torvelan talon kuudennesmanttaaliin (KO a:30:699, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573129)). Britan isän veljen mainitaan asuvan Torvelan talon toista puolikasta. Britan isän veljeksi mainitaan Matti Simonpoika, mutta ilmeisesti patronyymin olisi pitänyt olla Matinpoika; myöhemmissä käräjäpöytäkirjoissa käytetään nimeä Matti Matinpoika. Britan isän ja Matin mainitaan aikoinaan jakaneen talon keskenään epävirallisesti. Taloon päätetään tehdä katselmusta ja perintöoikeuksiin aiotaan palata sen jälkeen.

Simo Matinpoika Torvelan tytär, Brita Simontytär (s.03.02.1686), avioituu Erkki Matinpojan kanssa vuosien 1709-1711 aikana. Vuoden 1711 kesäkäräjillä Erkki Matinpoika penää vaimonsa isän veljeltä Matti Matinpojalta perintöoikeuksien selvittämistä Torvelan taloon (KO a:32:544, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574495)). Matti Matinpojan ja tämän Juho pojan mainitaan asuvan Torvelan talon toista puolikasta. Mainittu Juho poika on luultavasti samainen Juho, josta myöhemmin tulee Juho Matinpoika Talonpoika. Torvelan taloon päätetään tehdä katselmus ja jaon selvitys. Matin isän Matti Laurinpojan ja tämän vaimon Brita Tirin mainitaan olevan edesmenneitä. Jutussa ei kuitenkaan mainita sitä onko Brita Matin äiti. Koska jutussa mainitaan Brita Tiri, niin Matti Laurinpojalla ja Britalla on luultavasti ollut yhteisiä lapsia. Ja koska jutussa ei mainita Matti Laurinpojalle muita vaimoja, saattaisi olla niin, että Brita Tiri on Matti Matinpoika Torvelan äiti; epävarmuutta tähän kuitenkin jää.

Vuoden 1712 talvikäräjillä Erkki Matinpoika Torvela hakee vahvistusta Torvelan talon perinnönjaolle (KO a:33:522, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589403)). Jutussa mainitaan myös Erkin appiukon nuorempi veli Matti. Samaisen vuoden kesäkäräjillä käsitellään edelleen Torvelan talon jakoa (KO a:33:683, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589491); Kyseisten käräjien pöytäkirjojen selailussa on sellainen erikoisuus, että kuvaa suurennettaessa latautuu seuraava aukeama. Jotta kuvaa voi katsella suurennettuna, tulee ensin avata edellinen aukeama ja sitten suurentaa kuvaa.) Matti Matinpoika Torvela ilmeisesti irtautuu Torvelan talosta vuoden 1713 tietämillä. Vuonna 1716 haudataan 40-vuotias Erkki Torvela; kyseessä saattaisi olla Brita Simontytär Torvelan mies. Ei ole selvinnyt mitä Brita Simontytär Torvella tapahtui isovihan aikaan. Vuoden 1723 talvikäräjillä luutnantti Erkki Granberg kertoo ostaneensa Torvelan talon Matti Juhonpoika Liikaselta, jonka äidinisän talo Torvela oli ollut (KO a:39:1300, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622386)). Matti on ilmeisesti Juho Heikinpoika Liikanen eli Laurilan ja Karin Matintytär Torvelan poika.

Matti Matinpoika Torvela perheineen muuttaa todennäköisesti vuoden 1713 tietämillä Karjalankylässä sijaitsevaan Koskelan taloon. Vuodesta 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390125) Koskelan taloon kirjataan Haukiputaalta tulleet Matti Torvela, vaimo Anna ja tytär Anna. Nämä sopisivat olemaan Matti Matinpoika Torvela, hänen jälkimmäinen vaimonsa ja ensimmäisestä avioliitosta 05.10.1691 syntynyt Anna tytär. Vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390232) rippikirjassa Koskelaan kirjataan Matti Koskela, vaimo Anna, tytär Anna ja poika Juho. Tämä sopisi edelleen olemaan Matti Matinpoika Torvelan perhe. Matin viimeinen kirjaus Torvelan talosta on kesäkuulta 1716. Anna vaimon kirjaukset jatkuvat rippikirjan loppuun; vuoteen 1721 saakka. Anna tyttären viimeinen kirjaus Koskelan talosta on heinäkuulta 1716. Anna tytär saattaisi olla helmikuussa 1717 Iissä haudattu Anna Matintytär Torvela. Juho pojan viimeinen kirjaus Koskelan talosta on maaliskuulta 1718. Kirjausten päättyminen sopisi siihen, että Juho muutti Haukiputaalla sijaitsevaan Talonpojan taloon. Juholle ei rippikirjassa kirjata vaimoa, mutta se ei todenna sitä, että Juho olisi ollut poikamies. Tuohon aikaan Iin rippikirjoissa toisinaan vaimot kirjataan taloon vasta seuraavan rippikirjan alusta. Vuosien 1722-1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390307) rippikirjassa Koskelan taloon ei kirjata ketään. Ei ole selvinnyt, mihin Matin jälkimmäinen vaimo muutti.

Ja 25.02.1719 Juho Matinpoika Torvela ostaa sadalla kuparitaalarilla neljännesmanttaalin Talonpoika (eli Pentti) talon Mikko Pekanpoika Talonpojalta ja tämän sisaruksilta Pekka Pekanpojalta, Liisa Pekantyttäreltä ja Karin Pekantyttäreltä.

Vuoden 1733 talvikäräjillä Juho Talonpojan appiukoksi mainitaan lautamies Matti Talonpoika (KO a:49:232, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24666984)). Vuoden 1735 talvikäräjillä perintötalon isäntä Juho Talonpojan vaimoksi mainitaan Marketta Matintytär ja Juhon appiukoksi mainitaan lautamies Matti Talonpoika (KO a:53:151, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677300)). Matti Laurinpoika Rehu osti 20.04.1696 kolmannesmanttaalin Talonpoika (eli Jokela) talon. Matti Talonpoika toimi lautamiehenä vuoteen 1735 saakka, jolloin hänen iäkkyytensä vuoksi hänen tilalleen lautamieheksi valittiin hänen poikansa Matti Matinpoika Talonpoika. Matti Talonpojan taloon ei kirjata Juho poikaa taikka Juho vävyä. Sen sijaan neljännesmanttaalin Talonpojan (eli Pentti) taloon kirjataan Juho Matinpoika Talonpoika ja tämän vaimo Marketta Matintytär. Tästä juontaa olettamus siitä, että Juho Matinpoika Talonpojan vaimo olisi lautamies Matti Talonpojan tytär.

Vuoden 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314640) henkikirjassa Talonpojan taloon kirjataan Juho, vaimo Marketta ja sisar Liisa. Ei ole selvinnyt olisiko Liisa Juhon täyssisar taikka sisarpuoli. Vuoden 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920055) henkikirjassa taloon kirjataan Juho, vaimo Marketta, tytär Brita sekä piika Karin. Brita tyttärestä ei vielä makseta henkirahaa. Vuonna 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692537) talosta maksetaan henkirahaa Juhosta, vaimo Marketasta ja tytär Marketasta.

--

Haukiputaalla vaikuttaisi olevan myös joku Juho Talonpoika, jolla on Brita Matintytär niminen vaimo ja mahdollisesti myös Juho niminen poika. Ei ole selvinnyt kuka tämä Juho voisi olla; olisiko hän ollut syntyisin Talonpojan talosta ja mahdollisesti muuttanut muualle; vai olisiko hän myöhemmin asunut jossain roolissa jommassakummassa Talonpojan talossa siten, että häntä ja hänen Juho poikaansa ei olisi ehditty kirjata rippikirjoissa taloon.

Vuoden 1743 talvikäräjillä haukiputaalainen Juho Talonpoika penää edesmenneen äidinsisarensa Marketta Matintyttären jäämistöä alakiiminkiläiseltä Paavo Sipolalta (KO a:63:2, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24713461)). En aivan päässyt jutusta kärryille siitä, että viitattiinko Juho Talonpojan äidin olleen elossa Marketan viimeisinä aikoina. Edesmennyt Marketta mainitaan Paavo Sipolan äitipuoleksi. Marketan mainitaan menehtyneen talvella 1742. Tuohon aikaan Alakiimingissä sijaitsevaa Sipolan taloa isännöi Paavo Paavonpoika Säkkinen. Edesmennyt Marketta vaikuttaisi olevan 07.02.1742 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319108) haudattu Paavo Säkkisen 70-vuotias leskivaimo Marketta. Hiskissä Marketan nimeksi mainitaan Marketta Suokotar, mutta kuolinkirjassa nimenä vaikuttaisi olevan Marketta Matintytär Luokatar; eli Marketta saattaisi olla Pudasjärven pitäjän Kynsijärven talosta, josta toisinaan käytettiin nimeä Luokkanen.

Haukiputaalla haudataan 22.01.1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319110) Juho Talonpojan 90-vuotias leskivaimo Brita Matintytär Kynsijärvi. Brita saattaisi olla vuosi aiemmin haudatun Marketta Matintyär Luokkasen sisar, ja Juho Talonpojan äidin sisar. Ei ole selvinnyt kuka voisi olla Juho Talonpoika, jonka leskivaimo Brita oli. Mikäli joku on löytänyt asiasta lisätietoja, niin olisi erittäin kiitollinen kaikista tiedoista.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Juhani,

Ja tässä vielä muutamia linkkejä lautamies Matti Talonpojasta, joka vaikuttaisi olevan Juho Matinpoika Talonpojan vaimon isän.

Rehun taloksi tunnistetta talo löytyy Nuutti Ollinpojan nimellä maakirjoista vuodesta 1619 alkaen (ja kymmenysluetteloista vuodesta 1613 alkaen). Vuoden 1620 maakirjassa Nuutti Ollinpojan talo mainitaan uudistilaksi ja talon kerrotaan tulevan verolle vuonna 1623. (Nuutti Ollinpoika löytyy veroluetteloista jo vuosina 1585-1607, mutta en ole varma onko sama Nuutti Ollinpoika, joka myöhemmin asui Rehun talossa.) Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Nuutti Ollinpojan lisäksi taloon kirjataan yksi yli 15-vuotias poika; tuolloin poikia ei mainita nimeltä, mutta luetteloon kirjataan erikseen lukumäärät yli 15-vuotiaille pojille, vävyille, tyttären pojille, jne. Rehun talo on vielä 1630-luvulla neljännesmanttaalin talo, mutta muuttuu kuudennesmanttaalin taloksi viimeistään 1640-luvulla.

Tuomas Nuutinpoika ja Matti Nuutinpoika saattaisivat olla Nuutti Ollinpojan poikia. Rehun talo vaikuttaa olevan kirjattuna Tuomas Nuutinpojan nimellä vuoden 1624 maantarkastuskirjassa sekä vuosien 1626-1627 ja 1629 karja- ja kylvöluetteloissa. Vuodesta 1630 alkaen talo on kirjattuna Matti Nuutinpoika Rehun nimellä. Vuoden 1630 (SVAR:ssa oleva luettelo) ruodutusluetteloon kirjataan 45-vuotias Matti Nuutinpoika.

Vuonna 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) Matti Nuutinpojan talosta maksetaan henkirahaa pojasta, tyttärestä ja pojan vaimosta. Tuolloin isännän ja emännän kohdalla on merkintä 'gl', mikä saattaisi tarkoittaa sitä, että heistä ei iäkkyyden vuoksi makseta henkirahaa (tuolloin henkirahaa maksettiin 15-63-vuotiasta; seuraavasta vuodesta alkaen talon isännistä maksettiin henkirahaa iästä riippumatta).

Rehun talo kirjataan henkikirjoissa viimeisen kerran Matti Nuutinpojan nimellä vuonna 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg). Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, vävystä ja tyttärestä. Kyseisessä luettelossa isäntä ja emäntä merkinnät ovat todennäköisesti jo Matin pojalle ja pojan vaimolle. Vuodesta 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_45.jpg) alkaen Rehun talo kirjataan henkikirjoihin Lauri Matinpoika Rehun nimellä. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, vävystä ja tyttärestä. Vävy ja tytär kirjaukset ovat ilmeisesti Laurin sisarelle ja tämän miehelle.

Vuoden 1670 kesäkäräjillä haukiputaalainen Matti Nuutinpoika kertoo lapsillensa jaettavasta lasten äidin perinnöstä (KO a:12:432, oikeanpuoleisen sivun juttu nro 451 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713980)). Jutussa mainitaan myös vävy Matti Yrjönpojalle maksettavasta palkasta kahdeksan vuoden ajalta talon hyväksi tekemästään työstä; luultavasti vävy oli irtautunut taikka irtautumassa Rehun talosta. Vuosien 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588126), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262015), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184229) ja 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539452) maakirjoissa mainitaan vanhan (mahdollisesti jo edesmenneen) isännän nimen ohella myös tuoreen isännän nimi. Kyseisissä maakirjoissa Matti Nuutinpojan nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi kirjataan Lauri Matinpoika. Vuoden 1682 talvikäräjillä Matti Nuutinpoika mainitaan Lauri Matinpoika Rehun isäksi (KO a:2:351, oikeanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685255)).

Vuosina 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg)-1675 Rehun talosta maksetaan henkirahaa Lauri Matinpojan tyttärestä, Karin Laurintyttärestä. Vuosina 1676-1677 henkirajaa maksetaan vain Lauri Matinpoika Rehusta. Vuosina 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802) ja 1680 henkirahaa maksetaan Lauri Matinpoika Rehusta ja poika Jaakko Laurinpojasta. Vuonna 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647394) henkirahaa maksetaan Jaakko Laurinpoika Rehusta ja tämän Valpuri vaimosta. Vuonna 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160) henkirahaa maksetaan Jaakko Rehusta, tämän Valpuri vaimosta sekä poika (Jaakon veli) Matti Laurinpojasta.

Haukiputaan vihkikirjassa on 05.12.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318776) kirjattu vihityksi haukiputaalainen Matti Laurinpoika Rehula ja oulunsalolainen Brita Pentintytär. Olisikohan vaimon etunimi kirjattu vihkikirjaan virheellisesti? Henkikirjoissa Matin vaimon nimeksi kirjataan Anna. Liisa tyttären (s.23.10.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318812)) ja Marketta tyttären (s.06.04.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318820)) kastetietoihin ei ole kirjattu äidin nimeä. Anna tyttären (s.10.04.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318758)) kastetietoihin on äidiksi kirjattu Anna Pentintytär; pieni Anna tytär menehtyy viisi viikkoisena. Marketta tytär sopisi olemaan Juho Matinpoika Talonpojan vaimo, vaikkakin Juhon vaimon syntymäajaksi rippikirjoissa mainitaan vuosi 1687; tuohon aikaan rippikirjoissa mainituissa syntymäajoissa on toisinaan pientä heittoa.

Vuosina 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122)-1692 Rehulan talosta maksetaan henkirahaa Jaakosta ja tämän Valpuri vaimosta sekä veljen vaimo Annasta. Vuosina 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180)-1696 henkirahaa maksetaan Jaakosta ja tämän Valpuri vaimosta sekä Matti veljestä ja tämän Anna vaimosta. Vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768828) Rehun taloon kirjataan Jaakko Rehun vaimo Valpuri sekä Matti veli ja tämän Anna vaimo. Matista ja Annasta ei kuitenkaan makseta henkirahaa, heidän mainitaan olevan muualla. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192) vuoden henkikirjassa Rehun taloon kirjataan Jaakko Rehu ja tämän Valpuri vaimo sekä Matti veli. Henkirahaa maksetaan tuolloin vain Jaakon vaimosta. Jaakko mainitaan köyhäksi. Matin ja hänen vaimonsa mainitaan olevan kirjattuna Talonpojan taloon. Tuolloin Talonpojan taloon kirjataan Mikko Talonpoika, isäntä Matti Laurinpoika sekä tämän vaimo Anna Pentintytär. Tuolloin henkirajaa maksetaan vain Matin vaimosta. Mikon ja tämän vaimon mainitaan kuolleen (luultavasti Miko Kallenpoika, ei ole selvinnyt olisiko hän talon vävy). Matti mainitaan köyhäksi. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786) vuodesta alkaen Rehun talosta maksetaan henkirahaa Jaakosta ja tämän Valpuri vaimosta; ja Talonpojan talosta maksetaan henkirahaa Matista ja tämän Anna vaimosta.

Kolmannesmanttaalin talonpojan talo oli vuoden 1689 tietämillä jaettu kahdeksi kuudennesmanttaalin taloksi (talo näky kahtena kuudennesmanttaalin talona henkikirjoissa vuosina 1695-1700 ja maakirjoissa vuosina 1697-1699). Matti Laurinpoika Rehu ostaa 20.04.1696 kuudennesmanttaalin Talonpojan talon Tapani Isakinpojalta 150 kuparitaalarilla. Talon kaupasta on maininta seuraavilla ainakin käräjillä: Iin kesäkäräjät 09.07,11.07.1696 (KO a:17:51, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693893)), Iin talvikäräjät 22-23.02.1697 (KO a:18:410, vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694646)), Iin kesäkäräjät 23-24.07.1697 (KO a:18:60, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694781), sekä oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) ja Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1706 (KO a:27:413, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533992)). Matti saa yhdistettyä kuudennesmanttaalin Talonpojan talot yhdeksi savuksi; vuosien 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774784)-1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146936) henkikirjoissa Matti Sigfridinpojan kuudennesmanttaalin Talonpojan talon mainitaan olevan liitettynä Matti Talonpojan (kuudennesmanttaalin) taloon.

Matin vaimon veli (taikka vaimon sisaren mies) oli ilmeisesti Halosen talo edestä sotilaana ollut Juho Pentinpoika Junkonen. Vuoden 1702 talvikäräjillä Matti Laurinpoika Talonpoika penää vaimonsa sisaren tyttären (tässä mahdollisesti olisi pitänyt lukea veljen tyttären) Marketta Juhontyttären puolesta Marketan edesmenneen isän Juho Pentinpoika Junkosen sotilaspestin maksurästejä Gabriel Heikinpoika Haloselta (KO a:23:412, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533356)). Vuoden 1697 kesäkäräjillä Liisa Israelintytär Ollila penäsi Beata Heikintytär Kontiolta (Matti Mikonpoika Halosen leskivaimo, joka avioitui Gabriel Heikinpoika Käyrän kanssa) edesmenneen miehensä Juho Pentinpoika Junkosen sotilaspestin maksurästejä (KO a:18:59, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694779)). Matti Talonpojan vaimo mainitaan nimeltä vielä vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963856) henkikirjassa ja tuolloin vaimon nimeksi mainitaan Anna. Tämä saattaisi olla sama Anna Pentintytär, joka aiemmin kirjattiin Matin vaimoksi. Liisa Israelintytär Ollila sopii huonosti Anna Pentintyttären sisareksi. Mikäli Juho Pentinpoika Junkosen tytär oli Matin vaimon sisaren tytär, niin ehkäpä Junkonen oli ollut useammassa avioliitossa ja Marketta tytär olisi syntyisin isänsä aiemmasta avioliitosta. Toinen vaihtoehto on se, että Marketta Juhontytär on pöytäkirjamerkinnästä poiketen Matin vaimon veljen tytär, eikä Matin vaimon sisaren tytär. Oulunsalon veroluettelot saattaisivat tuoda jotain selvyyttä asiaan.

Matti Talonpojan tytär Marketta kirjataan henkikirjoissa isänsä taloon vuosina 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168952)-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699). Haukiputaan henkikirjat puuttuvat vuosilta 1714-1724. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin Juho Matinpoika Talonpoika vihittiin Marketta Matintytär Talonpojan kanssa. Ei ole täyttä varmuutta siitäkään oliko avioliitto Juholle ensimmäinen, vai olisiko hän ehtinyt olemaan avioliitossa ja jäämään leskeksi ennen avioitumista Marketan kanssa. Juho ja Marketta avioituvat vuoteen 1718 mennessä, sillä 11.03.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318849) kastetaan Juho Talonpojan ja Marketta Matintyttären tytär, Maria. Yhtenä kummeista on Matti Matinpoika Talonpoika, joka saattaisi olla Marketan veli.

Matti Talonpoika toimii Iin käräjien lautamiehenä viimeistään vuodesta 1717 alkaen. Vuoden 1735 kesäkäräjille Matin tilalle lautamieheksi valitaan hänen Matti poikansa (KO a:53:693, Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677571)). Isovihan jälkeen Mattia harvemmin enää mainitaan patronyymillä; hänen viitataan useimmiten vain lautamies Matti Talonpoikana. Vuoden 1725 talvikäräjillä Matti kuitenkin mainitaan Matti Laurinpoika Talonpoikana (KO a:41:1322, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624076)).

05.09.1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319101) haudattu Matti Talonpoika on luultavasti lautamies Matti Laurinpoika Talonpoika. Matin iäksi kuolinkirjassa mainitaan 71 vuotta ja viisi kuukautta. Perinnönjakoa käsitellään vuoden 1738 talvikäräjillä (KO a:58:524, vasemmanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681603)). Matin lapsista on tuolloin elossa ilmeisesti Marketta, Maria, Brita, Dordi ja Matti. Vanhemmat sisaret mainitaan nimeltä (Juho Talonpojan vaimo Marketta Matintytär ja Matti Topin vaimo Maria Matintytär), mutta nuorempien sisarten kohdalla mainitaan vain heidän puolisoidensa nimi. Matti Matinpoika Talonpojan puoliso on Marketta Laurintytär Rautio. Marketta Matintytär Talonpojan mies on Juho (Matinpoika) Talonpoika. Maria Matintytär Talonpojan puoliso on Matti Simonpoika Toppi. Brita Matintytär Talonpojan puoliso on Juho Simonpoika Haapalahti. Dordi Matintytär Talonpojan puoliso on Esko Mikonpoika Toppi eli Takku. Marian ja Dordin miehet ovat keskenään velipuolia.

Olen erittäin kiitollinen kaikista lisätiedoista sekä korjauksista.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[tellervoranta]

Henkikirjoissa Ylikiimingin Kokkoja, koska koko sukumme on Kokkoja nimellä Timonen eli Honkanen.

1680.) 2. 1/4 Martti Laurinpka Kokko, poika Mikko Martinpka, pso Dorde Erkintr.
7. 1/4 Riitta Erkintr Kokko, vävy Heikki Martinpka, vo Riitta Jaakontr, sisar

Riitta Martintr.
1681.) 2. Mikko Martinpka Kokko, vo Dorde Erkintr. 7.Heikki Martinpka Kokko, vo Riitta Jaakontr, sisar Riitta Martintr.
1682.) 2. Riitta Tuomaantr Kokko, poika Mikko Martinpka,vo Dorde Erkintr.poika Martti Martinpka. 7.Heikki Martinpka Kokko, vo Marketta, sisar Riitta.
1688.) 2.Mikko Kokko,vo Dorde,veli Martti 4.Heikki Martinpka, vo Marketta,veli Matti,vo Carin,sisar Riitta.
1689.) 2.Mikko Laurinpka 4.Martti Martinpka, Heikki Martinpka.
1690.) 2.Mikko Kokko, vo Dordi, veljenvo Carin
4. Nybygg Heikki Martinpojan vaimo, veli Matti, vo Kaarina.
1691.) 1.Martti Martinpka, vo Kaarina 2. Mikko Laurinpka Kokko, vo Dordi, veljen vaimo Kaarina 5. heikki Martinpka, vo Marketta.
1692.) 2.?veljenvo Kaarina 5? Heikki Martinpka, vo Marketta.

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Paljon Kiitoksia listauksesta!

Henkikirjoissa Ylikiimingin Kokkoja, koska koko sukumme on Kokkoja nimellä Timonen eli Honkanen.

1680.) 2. 1/4 Martti Laurinpka Kokko, poika Mikko Martinpka, pso Dorde Erkintr.
7. 1/4 Riitta Erkintr Kokko, vävy Heikki Martinpka, vo Riitta Jaakontr, sisar

Riitta Martintr.
1681.) 2. Mikko Martinpka Kokko, vo Dorde Erkintr. 7.Heikki Martinpka Kokko, vo Riitta Jaakontr, sisar Riitta Martintr.
1682.) 2. Riitta Tuomaantr Kokko, poika Mikko Martinpka,vo Dorde Erkintr.poika Martti Martinpka. 7.Heikki Martinpka Kokko, vo Marketta, sisar Riitta.
1688.) 2.Mikko Kokko,vo Dorde,veli Martti 4.Heikki Martinpka, vo Marketta,veli Matti,vo Carin,sisar Riitta.
1689.) 2.Mikko Laurinpka 4.Martti Martinpka, Heikki Martinpka.
1690.) 2.Mikko Kokko, vo Dordi, veljenvo Carin
4. Nybygg Heikki Martinpojan vaimo, veli Matti, vo Kaarina.
1691.) 1.Martti Martinpka, vo Kaarina 2. Mikko Laurinpka Kokko, vo Dordi, veljen vaimo Kaarina 5. heikki Martinpka, vo Marketta.
1692.) 2.?veljenvo Kaarina 5? Heikki Martinpka, vo Marketta.

Totta, Matti (Martinpoika) ja vaimo Karin (Heikintytär) löytyvät henkikirjoissa Ylikiiminkiin kirjattuna vielä vuonna 1690. Vuodesta 1691 alkaen Mattia taikka hänen vaimoaan ei enää kirjata Ylikiiminkiin; heidät kirjataan tuolloin jo Karjalankylässä sijaitsevaan Nikulan taloon.
Tässä vielä linkkejä Kokon taloon vuosilta 1688-1691. (Laitan tähän mainintoja vain tuosta Vepsän Kokon talosta, koska tässä talossa syntynyt Marketta Matintytär on sekoitettu Juho Matinpoika Talonpojan vaimoon.) Tässä linkki vuoden 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905120) henkikirjaan, jossa Kokon taloon kirjataan Heikki Martinpojan vaimo, veli Matti ja tämän vaimo Karin sekä sisar Brita. Vuoden 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676923) henkikirjassa Heikki Martinpojan vaimo Marketta ja sisar Brita kirjataan uudistilalle; samaisessa henkikirjassa Matti Martinpoika ja tämän vaimo Karin kirjataan neljännesmanttaalin Kokon taloon. Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037706) henkikirjassa neljännesmanttaalin Kokon taloon kirjataan uudistilallinen Heikki Martinpojan vaimo, veli Matti ja tämän vaimo Karin. Tämä kirjaus on erikoinen, koska Heikki mainitaan uudistilalliseksi, mutta kirjaus vaikuttaa olevan Kokon talon kirjaus. Vuodesta 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772885) alkaen Kokon taloon kirjataan henkikirjoissa vain Heikki Martinpoika ja vaimo Marketta.

Vuoden 1690 talvikäräjillä Matti Martinpoika Kokko pyysi saada ylösottaa pitkään autiona olleen Esko Niilonpoika Nikulan neljännesmanttaalin talon (linkki aiemmassa jutussa). Vuoden 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190348) maakirjassa Karjalankylässä sijaitsevan Esko Niilonpojan (Nikulan) talo kirjattiin edelleen autiona. Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262199) maakirjassa neljännesmanttaalin Nikulan talon kerrotaan tulleen ylösotetuksi kahdeksannesmanttaalista, ja tulevan verolle vuonna 1698. Vuoden 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187655) maakirjassa kerrotaan, että Esko Niilonpojan (Nikula) neljännesmanttaalin talon verotuksellista kokoa on laskettu kahdeksannesmanttaaliin ja kahdeksannesmanttaalin on vuonna 1690 ylösottanut Matti Martinpoika; talon mainitaan tulevan verolle vuonna 1698. Nilukan talo puuttuu vielä vuoden 1690 henkikirjasta. Vuoden 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772885) henkikirjaan Nikulan talo kirjataan Matti Nikulan nimellä. Vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956012) henkikirjaan Nikulan talo kirjataan Matti Martinpojan nimellä. Karin tyttären (s.24.02.1692) kastetiedoissa vanhemmiksi mainitaan Matti Martinpoika Nikula ja Karin Heikin tytär. Liisa tyttären (s.21.10.1694) kastetiedoissa vanhemmiksi mainitaan Matti Nikula ja Karin Heikintytär. Vuonna 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983161) Nikulan talosta maksetaan henkirahaa Matti Nikulasta ja vaimo Karinista. Vuonna 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968505) Nikulan talosta maksetaan henkirahaa Matti Nikulasta; tuolloin Karin vaimo mainitaan köyhäksi. Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768825) henkikirjaan Nikulan talo kirjataan Matti Nikulan nimellä, mutta hänestä ei makseta henkirahaa; Matin kerrotaan lähteneen talosta. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772180) henkikirjassa Nikulan talo kirjataan Matti Nikulan nimellä, mutta talosta ei makseta henkirahaa. Matin mainitaan menehtyneen ja talon kerrotaan olevan autiona. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774779) henkikirjaan Nikulan talo kirjataan autiona. Matti (Martinpoika Kokko) Nikula haudataan 30-vuotiaana 13.06.1697. Edesmenneen Matti Nikulan (Ylikiimingissä syntynyt) 10-vuotias Marketta tytär haudataan 12.04.1698.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[juhani.myllyla]

Kiitos s.peltonen sinun mittavasta aikaansaannoksesta.
Lin mielenmiinnolla ja luettavaa rittää pitemmäksi aika
juhani myllylä

[tellervoranta]

Heips:).

Juu, kyllä minulla on Margetta Kokkona, vaan luulenpa, että puttaalaisilla yleensäkin näin on, mm. entisellä Haukiputaan rovastilla on, Tapsalla and so on.

Olen tehnyt erään Puttaala asuvan ja erään Puttaalta kotoisin olevan henkilön kanssa yhdessä lukuisia sukutauluja haukiputtaalaisista ja kiiminkiläisistä ja virheitä varmaan löytyy. Itselläni sukuohjelmisto katosi koneen hajottua, joten muut ovat näpytelleet jutut.

Haukiputaalainen tietäjä P.U. on kirjoittanut puhtaaksi Haukiputaan porukan kahteen isoon kansioon, jotka olen joskus kaukolainannut, kun luulin siellä olevan kiiminkiläistenkin tiedot, mutta en voi muistaa, miten Marketan kohta oli.

Nythän minulla on Haukiputaan Asemakylän historia, mihin ko henkilökin on aktiivisesti kirjoittanut ja esim. Torvelat on joiltain osin samanlaisia kuin Sarin mutta ei valaise Juho Matinpoika Torvelaa.Itse olen Juho Antinpka Kaustisen ja Kaarina Juhontr Storkainon jälkeläinen.

Luovun ihan mielellään Marketan Kokko-sukunimestä, kun on esipolvissa koko Matti Martinpojan Kokko/ Honkasen/Timosen porukka sukutauluineen, veljensä Lauri Martinpka Kokko/Toppi ja setänsä Simo Laurinpka Kokko/Haapalahti.

Rehun Jaakon Kristiina on esiäitini Honkasessa eli isänsäkin tietenkin esipolvissani ja nyt siis tulisi lisää Rehuja.


Ja alla sitten se kyseenalainen Marketta :rolleyes::cool::eek:



Johan Matinpka Talonpoika. Esipolvikato. (Lapset , 70 (http://suku.genealogia.fi/#ANC70), 151 (http://suku.genealogia.fi/#ANC151), Isä 280 (http://suku.genealogia.fi/#ANC280), Äiti 281 (http://suku.genealogia.fi/#ANC281)). Syntynyt (laskettu) 1687.
Kuollut 12.2.1755 Haukiputaalla.
Isäntä.


VIII. 141
Margetha Matintr Kåckoi. Esipolvikato. (Lapset , 70 (http://suku.genealogia.fi/#ANC70), 151 (http://suku.genealogia.fi/#ANC151)). Syntynyt 27.3.1687 Ylikiimingissä Vepsän kylässä.
Kuollut 19.2.1762 Haukiputaalla.

Lapset:
Britha Johantr Talonpoika (Taulu 151 (http://suku.genealogia.fi/#ANC151)). Syntynyt 1711 Haukiputaalla. Rippikirjassa esiintyy syntymävuotena myös 1714.
Kuollut Vesipöhöön 18.6.1780 Alakiimingissä.

Margatha Johantr Talonpoika. Syntynyt 1.1715 Haukiputaalla.
Kuollut 10.10.1744 Haukiputaalla.

Maria Johantr Talonpoika. Syntynyt 11.3.1718 Haukiputaalla.
Kuollut 21.1.1771 Haukiputaalla.

Matti Johanpka Talonpoika eli Pentti. Syntynyt 0.11.1720 Haukiputaalla.
Kuollut 2.3.1801 Haukiputaalla.

Johan Johanpka Kontio 1.Talonpoika. Syntynyt 7.12.1722 Haukiputaalla.
Kuollut 27.6.1760 Kiimingissä.
Muutti 1744 Alakiiminkiin.

Pekka Johanpka Kauppila 1.Talonpoika. Syntynyt 9.2.1725 Haukiputaalla.
Kuollut 16.6.1752 Haukiputaalla.
Isäntä Kauppila No:10 jälkeen 1746 Haukiputaalla.

Henricus Johanpka Talonpoika. Syntynyt 4.11.1726 Haukiputaalla.
Kuollut lapsena 22.5.1727 Haukiputaalla.

Jakob Johanpka Suutari 1.Talonpoika (Taulu 70 (http://suku.genealogia.fi/#ANC70)). Syntynyt 6.9.1728 Haukiputaalla.
Kuollut 22.3.1781 Haukiputaalla.
Uudisrakentaja suutari.

[Tapani Kovalaine]

TALONPOIKAISET JUURET

Marsalkka Mannerheimin äiti syntyi 25.5.1842. Samana päivänä syntyi Simossa Rajasten talossa Anna Reetta Laurintytär Rajanen. Hänen tyttärensä Maria Eveliinan poika Martti oli kolminkertainen pääministeri, valtioneuvos, Lapin läänin maaherra, kansanedustaja, pienviljelijä, ynnä muuta. Puoluekanta tällä agrologilla oli sellainen, että talonpoikaisista juurista oli ilmeistä hyötyä.

Näinkin voidaan nähdä ne kaivatut talonpoikaiset juuret: Martti 1907 ... Maria 1874 ... Heikki Marostenmäki 1830 ... Pekka Vehkaperä 1799 ... Riitta Suomela 1762 (Haukipudas Kello) ... Mikko Mikonpoika Toppi-Suomela 1734 ... Kaarina Pekantytär Talonpoika n. 1710 ... Pekka Ristonpoika Talonpoika 1659 ... Risto Pentinpoika Talonpoika isäntänä 1669-1688 Haukiputaalla ... Pentti Jaakonpika Talonpoika ... Jaakko Jaakonpoika Talonpoika ... Jaakko Ollinpoika Talonpoika, joka syntyi noin 1567 ja oli isäntänä noin vuoteen 1630 saakka Talonpojan talossa Haukiputaalla.

Tietolähteenä on käytetty edellä olevia mainioita Sari Peltosen tutkimustuloksia. Ja kirkonkirjoja.

[jukkaukkola]

TALONPOIKAISET JUURET

Marsalkka Mannerheimin äiti syntyi 25.5.1842. Samana päivänä syntyi Simossa Rajasten talossa Anna Reetta Laurintytär Rajanen. Hänen tyttärensä Maria Eveliinan poika Martti oli kolminkertainen pääministeri, valtioneuvos, Lapin läänin maaherra, kansanedustaja, pienviljelijä, ynnä muuta. Puoluekanta tällä agrologilla oli sellainen, että talonpoikaisista juurista oli ilmeistä hyötyä.

Näinkin voidaan nähdä ne kaivatut talonpoikaiset juuret: Martti 1907 ... Maria 1874 ... Heikki Marostenmäki 1830 ... Pekka Vehkaperä 1799 ... Riitta Suomela 1762 (Haukipudas Kello) ... Mikko Mikonpoika Toppi-Suomela 1734 ... Kaarina Pekantytär Talonpoika n. 1710 ... Pekka Ristonpoika Talonpoika 1659 ... Risto Pentinpoika Talonpoika isäntänä 1669-1688 Haukiputaalla ... Pentti Jaakonpika Talonpoika ... Jaakko Jaakonpoika Talonpoika ... Jaakko Ollinpoika Talonpoika, joka syntyi noin 1567 ja oli isäntänä noin vuoteen 1630 saakka Talonpojan talossa Haukiputaalla.

Tietolähteenä on käytetty edellä olevia mainioita Sari Peltosen tutkimustuloksia. Ja kirkonkirjoja.

Lienee tämä Martti olevan kyseessä:Martti Miettunen – Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Miettunen)

[tellervoranta]

No mutta :rolleyes:, olenhan se minäkin paitsi torvelo, niin TalonPOIKA. Erään testin mukaan olen 100-rosettinen mies, millä seikalla selittyy sekä ammattini että työmääräni huushollissa (siippa humanisti). Pätkä esipolvista.



Mikko Pekanpka Rautio 1.Talonpoika. (Lapsi 76 (http://suku.genealogia.fi/#ANC76), Isä 304 (http://suku.genealogia.fi/#ANC304), Äiti 305 (http://suku.genealogia.fi/#ANC305)). Syntynyt 0.11.1691.
Kuollut 2.5.1776 Haukiputaalla.
Isäntä Rautio No:32 Kellossa.


VIII. 153
Britha Erkintr Hildunen. (Lapsi 76 (http://suku.genealogia.fi/#ANC76), Isä 306 (http://suku.genealogia.fi/#ANC306), Äiti 307 (http://suku.genealogia.fi/#ANC307)). Syntynyt 6.1702.
Kuollut 22.10.1764 Haukiputaalla.

Lapset:
Charin Mikontr Rautio. Syntynyt 22.8.1724 Haukiputaalla.
Kuollut 7.6.1772 Haukiputaalla.

Pehr Mikonpka Rautio (Taulu 76 (http://suku.genealogia.fi/#ANC76)). Syntynyt 30.11.1725 Haukiputaalla.
Kuollut 2.11.1803 Haukiputaalla.

Anna Mikontr Rautio. Syntynyt 9.7.1730 Haukiputaalla.
Kuollut 21.3.1803 Iissä.

Jacob Mikonpka Siipola 1.Rautio. Syntynyt 2.4.1735 Haukiputaalla.
Kuollut 17.3.1814 Kiimingissä.

Lisa Mikontr Rautio. Syntynyt 13.8.1739 Haukiputaalla.
Kuollut 25.11.1808 Haukiputaalla.

Beatha Mikontr Rautio. Syntynyt 8.10.1744 Haukiputaalla.
Kuollut 28.6.1779 Haukiputaalla.

VIII. 154

[Tapani Kovalaine]

Jotkut saattavat olla Talonpoikia Haukiputaalta ja Simon Maksniemestä. Esimerkiksi tämä Martti:

Martti 1907 ...Juho Alfred Miettunen 1873 ... Elsa Riitta Kylmälä 1850 Simo ... Riitta Magdaleena Vittaniemi 1818 Kemi ... Elsa Parsiala 1796 ... Riitta Posti 1774 Maksniemi ... Tuomas Posti 1745 ... Sakari Ervast - Ruuth - Tulkki - Vilmi - Posti 1718 Maksniemi ... Anna Talonpoika 1683 ... Erkki Erkinpoika Kontio-Talonpoika 1655 Maksniemi

Haukiputaan ja Simon Maksniemen Talonpoika -sukujen ja talojen välille rakentuu jokin yhteys. Epäilen että Simoon on Talonpoika tullut etelästä. Haukiputaan Talonpoika ei liene peräisin Simosta vaan muualta.

[tellervoranta]

Onko tuo Erkki Erkinpka Kontio Keminmaasta???



Martti 1907 ...Juho Alfred Miettunen 1873 ... Elsa Riitta Kylmälä 1850 Simo ... Riitta Magdaleena Vittaniemi 1818 Kemi ... Elsa Parsiala 1796 ... Riitta Posti 1774 Maksniemi ... Tuomas Posti 1745 ... Sakari Ervast - Ruuth - Tulkki - Vilmi - Posti 1718 Maksniemi ... Anna Talonpoika 1683 ... Erkki Erkinpoika Kontio-Talonpoika 1655 Maksniemi

[Tapani Kovalaine]

Onko tuo Erkki Erkinpka Kontio Keminmaasta???
Asutuksen Yleisluettelon tietoja tulkiten noin vuonna 1717 kuollut Erkki Erkinpoika Kontio-Talonpoika on syntynyt Simon Maksniemessä Kontion talossa. Hänen isänsä näyttäisi olleen noin vuonna 1689 kuollut Erkki Tuomaanpoika Kontio, joka ainakin vuodesta 1661 alkaen on ollut postitalonpoika ja on ollut jo 1654 isäntänä Kontion talossa, kenties monia vuosia aikaisemminkin.

Erkki Tuomaanpojan isä on voinut hyvinkin olla Kemin Liedakkalassa Kontion talon isäntänä mainittu Tuomas Niilonpoika Kontio.

SAY digi 164, Maxaniemi, Kondio: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343042

[tellervoranta]

Kiitti Tapani :). Lappasinkin tuota samaista Asutuksen Yleisluetteloa, vaan oli niin työlästä puuhaa, että ajattelin kysäistä.
Tosin hyppään tässä ohi otsikon eli Kontioihin. Kontioita aikanaan tarkoin tutkinut sukututkija kommentoi niin, että Keminmaan Kontiot ja Kiimingin Kontiot ovat asuneet suurin piirtein yhtä kaukana meren rannasta.
Kiimingin Savolaiset eli Kontiot (no11 ja no16) on bongattu ensimmäisen kerran siellä 1557.

Asutuksen Yleisluettelon tietoja tulkiten noin vuonna 1717 kuollut Erkki Erkinpoika Kontio-Talonpoika on syntynyt Simon Maksniemessä Kontion talossa. Hänen isänsä näyttäisi olleen noin vuonna 1689 kuollut Erkki Tuomaanpoika Kontio, joka ainakin vuodesta 1661 alkaen on ollut postitalonpoika ja on ollut jo 1654 isäntänä Kontion talossa, kenties monia vuosia aikaisemminkin.

Erkki Tuomaanpojan isä on voinut hyvinkin olla Kemin Liedakkalassa Kontion talon isäntänä mainittu Tuomas Niilonpoika Kontio.

SAY digi 164, Maxaniemi, Kondio: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343042

[Pekka Paavola]

Kiitti Tapani :). Lappasinkin tuota samaista Asutuksen Yleisluetteloa, vaan oli niin työlästä puuhaa, että ajattelin kysäistä.
Tosin hyppään tässä ohi otsikon eli Kontioihin. Kontioita aikanaan tarkoin tutkinut sukututkija kommentoi niin, että Keminmaan Kontiot ja Kiimingin Kontiot ovat asuneet suurin piirtein yhtä kaukana meren rannasta.
Kiimingin Savolaiset eli Kontiot (no11 ja no16) on bongattu ensimmäisen kerran siellä 1557.

Eikö sitä olla Telle me molemmat tätä Kokko sukua, jonka jälkelänien tulee Haapalahteen Puttaalle :). Ote Oinas-Jurvansuu sivuilta

Kokko eli Pätsi (Kokkopätsi) Lars Larsinpoika
s. 1632 Ylikiiminki Jokikokko (oletettavasti)
k. haud. 6.4.1712 Pudasjärvi Hetejärvi
a. Pudasjärvi Hetejärvi Kokkolan talo eli nykyisen Mattilan talon kohdalla ollut Pätsin talo, jossa esiintyy ensi kerran 1675
p. Pätsi Valpuri Tuomaantytär (http://www.jurvansuu.net/patsi_suku.htm#Pätsi Valpuri Tuomaantytär) naapuritalosta
s.
k. haud. 21.6.1710 Pudasjärvi


Terv .Pekka Paavola

[tellervoranta]

Tervehdys Pekka :). Kyllä. Lainaan tähän aikaisemmasta viestistäni osan.

Luovun ihan mielellään Marketan Kokko-sukunimestä, kun on esipolvissa koko Matti Martinpojan Kokko/ Honkasen/Timosen porukka sukutauluineen, veljensä Lauri Martinpka Kokko/Toppi ja setänsä Simo Laurinpka Kokko/Haapalahti.


Eikö sitä olla Telle me molemmat tätä Kokko sukua, jonka jälkelänien tulee Haapalahteen Puttaalle :). Ote Oinas-Jurvansuu sivuilta

Kokko eli Pätsi (Kokkopätsi) Lars Larsinpoika
s. 1632 Ylikiiminki Jokikokko (oletettavasti)
k. haud. 6.4.1712 Pudasjärvi Hetejärvi
a. Pudasjärvi Hetejärvi Kokkolan talo eli nykyisen Mattilan talon kohdalla ollut Pätsin talo, jossa esiintyy ensi kerran 1675
p. Pätsi Valpuri Tuomaantytär (http://www.jurvansuu.net/patsi_suku.htm#Pätsi Valpuri Tuomaantytär) naapuritalosta
s.
k. haud. 21.6.1710 Pudasjärvi


Terv .Pekka Paavola

[s.peltonen]

Tervehdys Tapani,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Marsalkka Mannerheimin äiti syntyi 25.5.1842. Samana päivänä syntyi Simossa Rajasten talossa Anna Reetta Laurintytär Rajanen. Hänen tyttärensä Maria Eveliinan poika Martti oli kolminkertainen pääministeri, valtioneuvos, Lapin läänin maaherra, kansanedustaja, pienviljelijä, ynnä muuta. Puoluekanta tällä agrologilla oli sellainen, että talonpoikaisista juurista oli ilmeistä hyötyä.

Näinkin voidaan nähdä ne kaivatut talonpoikaiset juuret: Martti 1907 ... Maria 1874 ... Heikki Marostenmäki 1830 ... Pekka Vehkaperä 1799 ... Riitta Suomela 1762 (Haukipudas Kello) ... Mikko Mikonpoika Toppi-Suomela 1734 ... Kaarina Pekantytär Talonpoika n. 1710 ... Pekka Ristonpoika Talonpoika 1659 ... Risto Pentinpoika Talonpoika isäntänä 1669-1688 Haukiputaalla ... Pentti Jaakonpika Talonpoika ... Jaakko Jaakonpoika Talonpoika ... Jaakko Ollinpoika Talonpoika, joka syntyi noin 1567 ja oli isäntänä noin vuoteen 1630 saakka Talonpojan talossa Haukiputaalla.

Mielenkiintoista, että Martilla on esivanhempia Iin pitäjässä; Paljon Kiitoksia tiedosta!

Koska Mikko Mikonpoika Toppi Suomela löytyy Martin esipolvista, niin Martilla on ilmeisesti myös Etelä-Iin Illinsaaresta juontuvia talonpoikaisia juuria.

Mikko Mikonpoika Toppi Suomelan (s.10.10.1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318917)) isä Mikko Mikonpoika Toppi Suomela on rippikirjojen mukaan syntynyt tammikuussa 1708. Mikko isän syntymäaika mainitaan kuukauden tarkkuudella mm. vuosien 1785-1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296368) rippikirjassa, joka on jäävä Mikon ja hänen vaimonsa Karin Pekantytär Talonpojan viimeiseksi rippikirjaksi. Mikko menehtyy 77-vuotiaana 04.01.1785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319460) ja hänen 82-vuotias Karin vaimonsa kahdeksan päivää myöhemmin; pariskunta saatellaan hautaan 23.01.1785.

Vanhemman Mikko Mikonpoika Toppi Suomelan isä vaikuttaisi olevan Mikko Mikonpoika Tohila Toppi. Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768832) henkikirjassa Topin taloon kirjattiin Simo (Simonpoika) Toppi ja tämän Liisa vaimo; Liisa vaimosta ei tuolloin makseta henkirahaa, hänet mainitaan köyhäksi. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772200) henkikirjassa Simo Toppi mainitaan edesmenneeksi. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774790) henkikirjassa taloon kirjataan Mikko Toppi ja tämän vaimo Liisa. Tuolloin Mikon kohdalla on kommentti, jonka mukaan Mikko olisi tullut Etelä-Iistä (skrifwen från Söder Ijå). Saattaisi olla niin, että Mikko avioitui Simo Simonpoika Topin leskivaimon Liisan kanssa. Mikon Liisa vaimon patronyymiksi mainitaan Filipintytär vuosien 1732-1742 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297562) rippikirjassa sekä vuoden 1710 kesäkäräjillä (KO a:31:686, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572483)). Samaisessa käräjäjutussa mainitaan Mikko Topin lapsipuolet Matti Simonpoika ja Marketta Simontytär sekä Mikon talossa asuvan itsellinen leskivaimo Valpuri Filipintytär Kurkela sekä tämän tytär Liisa Antintytär.

Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768822) henkikirjassa Etelä-Iissä sijatsevan neljännesmanttaalin Tohilan taloon (tuolloin poikkeuksellisesti kirjoitettu Tuohila) kirjataan Mikko (Mikonpoika) ja tämän vaimo Maria (Heikintytär) sekä veljet Matti ja Esko. Mikko Mikonpoika Tohila avioitui 15.01.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369761) Maria Heikintyttären kanssa, joka vihkikirjan mukaan vaikuttaisi olevan Kollajan kylästä. Mikko ja Maria saivat kolme lasta: Antin (s.20.11.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369702)), Mikon (s.24.09.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369725)) ja Valpurin (s.09.08.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369746)). Mikko poika haudattiin kaksivuotiaana 16.09.1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369818) ja Valpuri tytär haudattiin nelikuisena 15.12.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369821). Mikon vaimo haudattiin 40-vuotiaana 14.05.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369839).

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772173) henkikirjassa Tohilan taloon kirjataan Mikko Tohila, veli Matti, isäntä Esko Tohila, piika Karin ja veli Antti. Mikosta ja Matista ei tuolloin makseta Tohilan talosta henkirahaa; heidän mainitaan olevan kirjattuna muualle samaan kylään. Tuolloin kolmannesmanttaalin Sorolan taloon kirjataan Markus Sorola, isäntä Matti Sorola, vaimo Brita ja veli Mikko. Markuksesta ei tuolloin enää makseta henkirahaa; hänet mainitaan edesmenneeksi. Markus Juhonpoika Soronen haudattiin 28-vuotiaana 10.01.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369833). Markus Sorosen leskivaimo Brita Antintytär vihittiin 28.06.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369768) Matti Mikonpoika Tohilan kanssa. Matti vaikuttaa avioituneen Sorosen talon leskivaimon kanssa ja muuttaneen Sorosen taloon isännäksi; Mikko veli vaikuttaa muuttaneen Matin mukana Soroseen.

Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774775) henkikirjassa Tohilan taloon kirjataan Mikon veli Esko (Mikonpoika), tämän vaimo Karin (Matintytär) ja veli Antti; Antista ei tuolloin kuitenkaan makseta henkirahaa. Tuolloin kolmannesmanttaalin Sorosen taloon kirjataan Matti Sononen, vaimo Brita sekä veli Mikko. Mikosta ei kuitenkaan makseta henkirahaa Sorosen talosta; hänen mainitaan olevan kirjattuna Kelloon. Ja samaisen vuoden henkikirjassa Mikko kirjattiin ensimmäistä kertaa Kellossa sijaitsevaan Topin taloon. Tämän jälkeen Mikkoa ei enää kirjata henkikirjoissa Etelä-Iihin. Vuoden 1722 talvikäräjillä käsitellään Esko Tohilan (tuolloinkin poikkeuksellisesti kirjoitettu Tuohila) perintötalon velkaa (KO a:38:62, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614570)). Tuolloin Eskon lähimmäksi perilliseksi mainitaan Kellossa asuva isoveli Mikko Mikonpoika Toppi.

Mikon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Antti poika kirjataan henkikirjoissa Topin taloon vuosina 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168955)-1713. Mikolla oli veljiensä lisäksi luultavasti ainakin yksi sisar: suutari Juho Nisiuksenpojan vaimo Karin Mikontytär, joka haudattiin 36-vuotiaana 14.09.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369821). Mikon sisaria saattaisi olla myöskin Valpuri Mikontytär Tohila, joka haudattiin 20-vuotiaana 06.06.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369842).

Tohilan talo kirjattiin vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (taitaa olla Ottesonin vuoden 1608 maantarkastus) uudistilana Sigfrid Jönsinpojan nimellä. Tohilan talo mahdollisesti irtautettiin Tenun eli Tenhulan talosta, josta käytetään myös nimeä Hemmilä. Tenulan talon pitkäaikainen isäntä Heikki Tuomaanpoika otti vuonna 1671 syytinkimiehekseen ylikiiminkiläisen Antti Pentinpoika Säävälän. Tämän jälkeen Tenulan talosta alettiin käyttämään myös nimeä Säävälä, ja sittemin talon nimeksi vakiintui Säävälä. Tenulan taloa isännöi veroluetteloiden mukaan vuosina 1564-1592 Jöns Tapaninpoika, vuosina 1592-1599 Matti Jönsinpoika, vuosina 1598-1617 Tuomas Jönsinpoika ja vuosina 1619-1671 Heikki Tuomaanpoika. Ei ole selvinnyt olisiko Tohilan talon ensimmäinen isäntä Sigfrid Jönsinpoika ollut Jöns Tapaninpoika Tenulan poika. Vuoden 1722 kesäkäräjillä nimismies Kustaa Lillbeck pyysi saada ylösottaa Lauri Sääväläisen ja Esko Tohilan autiotalot yhdeksi savuksi (KO a:38:89, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615059)). Jutussa mainitaan, että Säävälän (eli Tenula eli Tenhula eli Hemmilä) talo ja Tohilan talo olivat aikoinaan olleet yhtenä savuna (whilcka hemman såsom tillfören af en röök bestådt). Kyseiset talot olivat erillisiä taloja siitä saakka, kun Tohilan talo tuli uudistilana veroluetteloihin. Tästä juontuu olettamus siitä, että Tohilan talo olisi irtautettu Tenulan talosta.

Tohillan talo kirjattiin Sigfrid Jönsinpojan nimellä veroluetteloissa vuoteen 1634 saakka sekä vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Vuoden 1635 maakirjassa ja vuodesta 1637 alkaen kaikissa veroluetteloissa Tohilan talo kirjataan Sigfrid Sigfrinpojan nimellä. Vuoden 1644 ruodutusluettelossa Sigfrid Sigfridinpoika (Tohila) mainitaan nihdiksi; tuolloin hänen iäkseen mainitaan 34-vuotta. Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Sigfrid Sigfridinpojan iäksi mainittiin 18 vuotta; tuolloin taloon kirjattiin myös Heikki Sigfridinpoika. Talo kirjattiin Sigfrid Sigfridinpojan nimellä vuoteen 1648 saakka. Vuosien 1649-1661 veroluetteloissa Tohilan talo kirjataan leskivaimo Marketan nimellä. Vuosina 1663-1687 talo kirjatattiin Mikko Sigfridinpoika Tohilan nimellä. Ja vuosina 1688-1697 Tohilan talo kirjataan Mikko Mikonpojan nimellä, minkä jälkeen Mikko muuttaa pieneksi aikaa Sorosen taloon ja sieltä Kellossa sijaitsevaan Topin taloon.

Laamanninoikeuden lautamies Mikko Sigfridinpoika Tohila, haudattiin 56-vuotiaana 26.07.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369814). Hänen vaimonsa, Agneta Antintytär, haudattiin 57-vuotiaana 11.07.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369848). Vuoden 1697 talvikäräjillä etelä-iiläinen Mikko Mikonpoika Tohila pyytää vanhempiensa Mikko Sigfridinpojan ja Agneta Antintyttären jäämistön selvittämistä ja vanhempien jäämistön jakamista heidän lastensa kesken (KO a:18:52, vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694775)).

--

Vuoden 1730 talvikäräjillä Matti Simonpoika kertoo velipuolensa Esko Mikonpojan (s.01.1701) kanssa tekemästään jaosta Toppilan taloon liittyen (KO a:44:670, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659947)). Samaisilla käräjillä lautamies Matti Talonpoika kertoo vävynsä Esko Mikonpoika Topin ostaneen Haukiputaalla sijaitsevan Takun talon (KO a:44:668, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659946)). Esko ja tämän Dorde vaimo kirjataan Takun taloon henkikirjoissa vuodesta 1731 alkaen.

Mikko Mikonpoika (Tohila Toppi), tämän Liisa vaimo sekä Mikko poika vaimonsa kanssa muuttavat Suomelan taloon vuoden 1737 tietämillä. Topin taloa jää asumaan Mikon poikapuoli Matti Simonpoika perheineen. Mikko Mikonpoika Suomela (eli Toppi eli Tohila) haudataan 80-vuotiaana 18.12.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319103). Hänen vaimonsa Liisa Filipintytär haudataan 75-vuotiaana 01.04.1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319105).

Vuoden 1737 talvikäräjillä käsitellään Toppilan talon perinnönjakoa taloa isännöivän Matti Simonpojan sekä tämän edesmenneen isän sisaren Anna Simontyttären ja Matin edesmenneen isän sisarentyttären Liisa Eskontyttären kanssa; Liisa Eskontytär mainitaan Sigfrid Kauppilan vaimoksi (KO a:56:104, vasemmanpuolisen sivun ylempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24678834)). Samaista asiaa käsitellään vuoden 1737 kesäkäräjillä (KO a:56:682, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24679127)). Samaista Topin talon perinnönjakoa käsitellään vuoden 1741 kesäkäräjillä (KO:a61:943, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24693452)). Tuolloin Matti Simonpojan isän sisar Anna Simontytär mainitaan edesmenneeksi; ja Liisa Vehkaperä mainitaan edesmenneen Sigfrid Juhonpoika Kauppilan leskivaimoksi. Asiaa käsitellään edelleen vuoden 1742 talvikäräjillä (KO:a:62:130, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24696582)). Tuolloin Liisa mainitaan leskivaimo Liisa Eskontytär Vehkaperäksi. Etelä-iiläinen Sigfrid Juhonpoika Kauppila ja kellolainen Liisa Eskontytär Vehkaperä vihittiin 23.09.1735 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/22.htm).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Tapani,

Paljon Kiitoksia tiedosta!

Jotkut saattavat olla Talonpoikia Haukiputaalta ja Simon Maksniemestä. Esimerkiksi tämä Martti:

Martti 1907 ...Juho Alfred Miettunen 1873 ... Elsa Riitta Kylmälä 1850 Simo ... Riitta Magdaleena Vittaniemi 1818 Kemi ... Elsa Parsiala 1796 ... Riitta Posti 1774 Maksniemi ... Tuomas Posti 1745 ... Sakari Ervast - Ruuth - Tulkki - Vilmi - Posti 1718 Maksniemi ... Anna Talonpoika 1683 ... Erkki Erkinpoika Kontio-Talonpoika 1655 Maksniemi

Haukiputaan ja Simon Maksniemen Talonpoika -sukujen ja talojen välille rakentuu jokin yhteys. Epäilen että Simoon on Talonpoika tullut etelästä. Haukiputaan Talonpoika ei liene peräisin Simosta vaan muualta.

Mielenkiintoiselta kuulostavat nuo Maksniemien kylän Talonpojan ja Kontion talot.

Koetin äsken hieman kurkkia Kemin pitäjän veroluetteloita; kovin pitkälle meneviä arveluja niiden osalla en kuitenkaan rohkene tehdä, koska en tunne Kemin pitäjän taloja.

Kontion talo vaikuttaa olleen Maksniemen kylässä jo aika varhain. Vuoden 1567 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641887) maakirjassa Maksniemen kylään kirjataan Olli Kontion yhdeksän veromarkan talo (Oloff Condio); taloon kirjataan viisi nokkaa ja seitsemän lehmää. Veromarkoissa mitattuna Kontion talo vaikuttaa tuolloin olevan Maksniemen kylän suurin talo. Tuolloin Simon, Simoniemen ja Maksniemen kylien talot kirjataan maakirjoissa vielä Iin pitäjään; kymmenysluetteloissa ne kuitenkin kirjataan Kemin pitäjään. Vuoden 1567 jälkeen Maksniemeen kirjataan useissa maakirjoissa talo Olli Kontion nimellä, kun taas muut talot kirjataan yleensä isännän etunimellä ja patronyymillä.

Nopeahkolla etsinnällä vanhin maakirjoista löytynyt kirjaus Maksniemen kylästä Talonpojan nimellä vaikutti olevan vuodelta 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183847). Tuolloin Maksniemen kylään kirjataan mm. 3/4 manttaalin Erkki Tuomaanpoika Kontion talo ja 1/4 manttaalin Olli Niilonpoika Talonpojan talo. Kontion talosta mainitaan veroa maksetun puolesta manttaalista; ja Talonpojan talon verotuksellista kokoa mainitaan pienennetyn 1/8 manttaalilla. Kontion talo mainitaan perintötilaksi ja Talonpojan talo kruununtilaksi. Samaisen vuoden maakirjasta Liedakkalan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183846) kylään kirjataan kaksi taloa Kontion nimellä: kokomanttaalin Niilo Tuomaanpoika Kontion talo ja puolenmanttaalin Martti Mikonpoika Kontion talo; molemmat perintötaloja. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184048) vuoden maakirjassa Maksniemen kylän 3/4 manttaalin Erkki Tuomaanpoika Kontion ja neljännesmanttaalin Olli Niilonpojan talo mainitaan molemmat autioiksi perintötaloiksi. Vuoden 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593392) maakirjaan kyseiset talot kirjataan perintötilaloiksi; eikä kumpaakaan mainita autioksi.

Erkki Niilonpoika tuli mahdollisesti Maksniemen kylän Kontion talon isännäksi vuoden 1650 tietämillä. Vuoden 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144210) henkikirjassa Maksniemen kylään kirjataan Heikki Paavonpojan talo (josta maksetaan henkirahaa isännästä). Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132733) vuonna samainen talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Erkki Tuomaanpojan nimellä (josta maksetaan henkirahaa isännästä). Molempina vuosina Maksniemen kylään kirjattiin myös Olli Niilonpojan talo (josta maksetaan henkirahaa isännästä). Vuoden 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22172551) maakirjaan kirjataan vielä Heikki Paavonpojan 3/4 manttaalin talo. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144441) vuodesta alkaen samainen talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Erkki Tuomaanpojan nimellä (tuolloin talo mainitaan köyhäksi). Molempina vuosina Maksniemen kylään kirjattiin myös Olli Niilonpojan talo.

Vuoden 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164534) autiotilaluettelossa kirjataan Maksniemen kylään Olli Niilonpoika Talonpojan neljännesmanttaalin talo. Vielä vuoden 1620 maakirjoissa (4935:55 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645935) ja 4936:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646129)) Maksniemen kylään kirjataan Niilo Markuksenpojan puolenmanttaalin talo. Samoin vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645945) kymmenysluettelossa Maksniemen kylään kirjataan kirjataan Niilo Markuksenpoika. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647111) vuodesta alkaen Niilo Markuseksenpojan "sijasta" kymmenysluetteloissa vaikuttaisi olevan kirjattuna Olli Niilonpoika. Vuoden 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647340) kymmenysluetteloon kirjataan Olli Niilonpoika, mutta hän ei kuitenkaan maksa kymmenyksiä. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648880) vuonna Olli Niilonpoika jälleen maksaa kymmenyksiä; ja samaisen vuonna Olli Niilonpojan talo kirjataan autiotaloluetteloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648914). Olli Niilonpojan talo kirjataan vuoden 1624 maantarkastuskirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650593) ja vuoden 1624 maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650073). Ollin talo kirjataan kuitenkin neljännesmanttaalin taloa, eikä puolenmanttaalin talona kuten Niilo Markuksenpojan talo aiemmin. Olisiko Ollin talon kokoa pienennetty vuoden 1624 maantarkastuksessa; taikka olisiko Ollin talosta irtautettu maata? Toisinaan Ollin talo kirjataan veroautiona autiotalojen luetteloon; toisinaan talo mainitaan maakirjassa köyhäksi. Vuoden 1642 henkikirjassa on lopuksi taloja, joista ei makseta henkirahaa; siinä Maksniemen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131067) kylään vaikuttaisi olevan kirjattuna vanha? nihti Olli Niilonpoika.

Vuoden 1740 Kemin kesäkäräjillä mainitaan maksniemeläinen Olli Niilonpoika ja tämän isän veli iiläinen Pertti Markuksenpoika (KO a:5:17, vasemmanpuoleisen sivun viides juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705198)). Veroluetteloihin aiemmin kirjattu Niilo Markuksenpoika saattaisi olla Olli Niilonpojan isä ja Pertti Markuksenpojan veli. Pertti Markuksenpoika saattaisi olla Pohjois-Iin Glasilan talon Pertti Markuksenpoika, mutta tähän liittyy epävarmuutta.

--

Iin pitäjän osalta 1600 luvun maakirjoissa talo useimmiten kirjataan vanhan (mahdollisesti muualle muuttaneen taikka jopa edesmenneen) isännän nimellä. Tiettyinä vuosina isäntien nimiä päivitetään maakirjoihin; ja sitten talo kirjataan näiden isäntien nimillä, kunnes taas jonain vuonna maakirjaan tehdään isäntien nimien päivitys. Vuoden 1673, 1675, 1676 ja 1677 maakirjoissa vanhojen isäntien nimen ohella maakirjaan kirjataan myös nykyisen isännän nimi, mikäli se on eri kuin vanhan isännän nimi. Näin siis vaikuttaisi olevan Iin maakirjojen osalla. Kemin maakirjoja en tunne, joten en osaa sanoa päivitettiinkö isäntien nimiä maakirjoihin samalla tavalla Kemin pitäjän osalta.

Vuoden 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588077) maakirjassa Erkki Tuomaanpojan 3/4 manttaalin talo uudeksi isännäksi mainitaan Tapani Erkinpoika. Tuolloin Olli Niilonpojan neljännesmanttaalin talo mainitaan autioksi. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433065) tarkastusmaakirjassa Maksniemen kylässä sijaitsevan Olli Niilonpojan neljännesmanttaalin talon kerrotaan olleen autiona yli kymmenen vuotta (talossa asui joku henkilö, mutta en saa selvää kuka). Samaiseen tarkastusmaakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433069) kirjataan Maksniemessä sijaitseva Erkki Tuomaanpojan eli Tapani Heikinpojan 3/4 manttaalin talo, joka mainitaan köyhäksi. Olisiko Tapanin patronyymi lipsahtanut luetteloon virheellisesti?

Vuoden 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057297) maakirjassa Maksniemen kylään kirjataan Olli Niilonpojan neljännesmanttaalin talo, joka mainitaan Erkki Erkinpojan ylösottamaksi. Maksniemen kylään kirjataan myös Tapani Erkinpojan talo, joka mainitaan postitalonpojan taloksi ja kestikievariksi.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Pekka Paavola]

Tervehdys Tapani,

Paljon Kiitoksia tiedoista!



Mielenkiintoista, että Martilla on esivanhempia Iin pitäjässä; Paljon Kiitoksia tiedosta!

Koska Mikko Mikonpoika Toppi Suomela löytyy Martin esipolvista, niin Martilla on ilmeisesti myös Etelä-Iin Illinsaaresta juontuvia talonpoikaisia juuria.

Mikko Mikonpoika Toppi Suomelan (s.10.10.1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318917)) isä Mikko Mikonpoika Toppi Suomela on rippikirjojen mukaan syntynyt tammikuussa 1708. Mikko isän syntymäaika mainitaan kuukauden tarkkuudella mm. vuosien 1785-1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296368) rippikirjassa, joka on jäävä Mikon ja hänen vaimonsa Karin Pekantytär Talonpojan viimeiseksi rippikirjaksi. Mikko menehtyy 77-vuotiaana 04.01.1785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319460) ja hänen 82-vuotias Karin vaimonsa kahdeksan päivää myöhemmin; pariskunta saatellaan hautaan 23.01.1785.

Vanhemman Mikko Mikonpoika Toppi Suomelan isä vaikuttaisi olevan Mikko Mikonpoika Tohila Toppi. Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768832) henkikirjassa Topin taloon kirjattiin Simo (Simonpoika) Toppi ja tämän Liisa vaimo; Liisa vaimosta ei tuolloin makseta henkirahaa, hänet mainitaan köyhäksi. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772200) henkikirjassa Simo Toppi mainitaan edesmenneeksi. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774790) henkikirjassa taloon kirjataan Mikko Toppi ja tämän vaimo Liisa. Tuolloin Mikon kohdalla on kommentti, jonka mukaan Mikko olisi tullut Etelä-Iistä (skrifwen från Söder Ijå). Saattaisi olla niin, että Mikko avioitui Simo Simonpoika Topin leskivaimon Liisan kanssa. Mikon Liisa vaimon patronyymiksi mainitaan Filipintytär vuosien 1732-1742 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297562) rippikirjassa sekä vuoden 1710 kesäkäräjillä (KO a:31:686, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572483)). Samaisessa käräjäjutussa mainitaan Mikko Topin lapsipuolet Matti Simonpoika ja Marketta Simontytär sekä Mikon talossa asuvan itsellinen leskivaimo Valpuri Filipintytär Kurkela sekä tämän tytär Liisa Antintytär.

Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768822) henkikirjassa Etelä-Iissä sijatsevan neljännesmanttaalin Tohilan taloon (tuolloin poikkeuksellisesti kirjoitettu Tuohila) kirjataan Mikko (Mikonpoika) ja tämän vaimo Maria (Heikintytär) sekä veljet Matti ja Esko. Mikko Mikonpoika Tohila avioitui 15.01.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369761) Maria Heikintyttären kanssa, joka vihkikirjan mukaan vaikuttaisi olevan Kollajan kylästä. Mikko ja Maria saivat kolme lasta: Antin (s.20.11.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369702)), Mikon (s.24.09.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369725)) ja Valpurin (s.09.08.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369746)). Mikko poika haudattiin kaksivuotiaana 16.09.1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369818) ja Valpuri tytär haudattiin nelikuisena 15.12.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369821). Mikon vaimo haudattiin 40-vuotiaana 14.05.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369839).

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772173) henkikirjassa Tohilan taloon kirjataan Mikko Tohila, veli Matti, isäntä Esko Tohila, piika Karin ja veli Antti. Mikosta ja Matista ei tuolloin makseta Tohilan talosta henkirahaa; heidän mainitaan olevan kirjattuna muualle samaan kylään. Tuolloin kolmannesmanttaalin Sorolan taloon kirjataan Markus Sorola, isäntä Matti Sorola, vaimo Brita ja veli Mikko. Markuksesta ei tuolloin enää makseta henkirahaa; hänet mainitaan edesmenneeksi. Markus Juhonpoika Soronen haudattiin 28-vuotiaana 10.01.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369833). Markus Sorosen leskivaimo Brita Antintytär vihittiin 28.06.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369768) Matti Mikonpoika Tohilan kanssa. Matti vaikuttaa avioituneen Sorosen talon leskivaimon kanssa ja muuttaneen Sorosen taloon isännäksi; Mikko veli vaikuttaa muuttaneen Matin mukana Soroseen.

Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774775) henkikirjassa Tohilan taloon kirjataan Mikon veli Esko (Mikonpoika), tämän vaimo Karin (Matintytär) ja veli Antti; Antista ei tuolloin kuitenkaan makseta henkirahaa. Tuolloin kolmannesmanttaalin Sorosen taloon kirjataan Matti Sononen, vaimo Brita sekä veli Mikko. Mikosta ei kuitenkaan makseta henkirahaa Sorosen talosta; hänen mainitaan olevan kirjattuna Kelloon. Ja samaisen vuoden henkikirjassa Mikko kirjattiin ensimmäistä kertaa Kellossa sijaitsevaan Topin taloon. Tämän jälkeen Mikkoa ei enää kirjata henkikirjoissa Etelä-Iihin. Vuoden 1722 talvikäräjillä käsitellään Esko Tohilan (tuolloinkin poikkeuksellisesti kirjoitettu Tuohila) perintötalon velkaa (KO a:38:62, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614570)). Tuolloin Eskon lähimmäksi perilliseksi mainitaan Kellossa asuva isoveli Mikko Mikonpoika Toppi.

Mikon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Antti poika kirjataan henkikirjoissa Topin taloon vuosina 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168955)-1713. Mikolla oli veljiensä lisäksi luultavasti ainakin yksi sisar: suutari Juho Nisiuksenpojan vaimo Karin Mikontytär, joka haudattiin 36-vuotiaana 14.09.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369821). Mikon sisaria saattaisi olla myöskin Valpuri Mikontytär Tohila, joka haudattiin 20-vuotiaana 06.06.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369842).

Tohilan talo kirjattiin vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (taitaa olla Ottesonin vuoden 1608 maantarkastus) uudistilana Sigfrid Jönsinpojan nimellä. Tohilan talo mahdollisesti irtautettiin Tenun eli Tenhulan talosta, josta käytetään myös nimeä Hemmilä. Tenulan talon pitkäaikainen isäntä Heikki Tuomaanpoika otti vuonna 1671 syytinkimiehekseen ylikiiminkiläisen Antti Pentinpoika Säävälän. Tämän jälkeen Tenulan talosta alettiin käyttämään myös nimeä Säävälä, ja sittemin talon nimeksi vakiintui Säävälä. Tenulan taloa isännöi veroluetteloiden mukaan vuosina 1564-1592 Jöns Tapaninpoika, vuosina 1592-1599 Matti Jönsinpoika, vuosina 1598-1617 Tuomas Jönsinpoika ja vuosina 1619-1671 Heikki Tuomaanpoika. Ei ole selvinnyt olisiko Tohilan talon ensimmäinen isäntä Sigfrid Jönsinpoika ollut Jöns Tapaninpoika Tenulan poika. Vuoden 1722 kesäkäräjillä nimismies Kustaa Lillbeck pyysi saada ylösottaa Lauri Sääväläisen ja Esko Tohilan autiotalot yhdeksi savuksi (KO a:38:89, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615059)). Jutussa mainitaan, että Säävälän (eli Tenula eli Tenhula eli Hemmilä) talo ja Tohilan talo olivat aikoinaan olleet yhtenä savuna (whilcka hemman såsom tillfören af en röök bestådt). Kyseiset talot olivat erillisiä taloja siitä saakka, kun Tohilan talo tuli uudistilana veroluetteloihin. Tästä juontuu olettamus siitä, että Tohilan talo olisi irtautettu Tenulan talosta.

Tohillan talo kirjattiin Sigfrid Jönsinpojan nimellä veroluetteloissa vuoteen 1634 saakka sekä vielä vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Vuoden 1635 maakirjassa ja vuodesta 1637 alkaen kaikissa veroluetteloissa Tohilan talo kirjataan Sigfrid Sigfrinpojan nimellä. Vuoden 1644 ruodutusluettelossa Sigfrid Sigfridinpoika (Tohila) mainitaan nihdiksi; tuolloin hänen iäkseen mainitaan 34-vuotta. Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Sigfrid Sigfridinpojan iäksi mainittiin 18 vuotta; tuolloin taloon kirjattiin myös Heikki Sigfridinpoika. Talo kirjattiin Sigfrid Sigfridinpojan nimellä vuoteen 1648 saakka. Vuosien 1649-1661 veroluetteloissa Tohilan talo kirjataan leskivaimo Marketan nimellä. Vuosina 1663-1687 talo kirjatattiin Mikko Sigfridinpoika Tohilan nimellä. Ja vuosina 1688-1697 Tohilan talo kirjataan Mikko Mikonpojan nimellä, minkä jälkeen Mikko muuttaa pieneksi aikaa Sorosen taloon ja sieltä Kellossa sijaitsevaan Topin taloon.

Laamanninoikeuden lautamies Mikko Sigfridinpoika Tohila, haudattiin 56-vuotiaana 26.07.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369814). Hänen vaimonsa, Agneta Antintytär, haudattiin 57-vuotiaana 11.07.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369848). Vuoden 1697 talvikäräjillä etelä-iiläinen Mikko Mikonpoika Tohila pyytää vanhempiensa Mikko Sigfridinpojan ja Agneta Antintyttären jäämistön selvittämistä ja vanhempien jäämistön jakamista heidän lastensa kesken (KO a:18:52, vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694775)).

--

Vuoden 1730 talvikäräjillä Matti Simonpoika kertoo velipuolensa Esko Mikonpojan (s.01.1701) kanssa tekemästään jaosta Toppilan taloon liittyen (KO a:44:670, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659947)). Samaisilla käräjillä lautamies Matti Talonpoika kertoo vävynsä Esko Mikonpoika Topin ostaneen Haukiputaalla sijaitsevan Takun talon (KO a:44:668, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659946)). Esko ja tämän Dorde vaimo kirjataan Takun taloon henkikirjoissa vuodesta 1731 alkaen.

Mikko Mikonpoika (Tohila Toppi), tämän Liisa vaimo sekä Mikko poika vaimonsa kanssa muuttavat Suomelan taloon vuoden 1737 tietämillä. Topin taloa jää asumaan Mikon poikapuoli Matti Simonpoika perheineen. Mikko Mikonpoika Suomela (eli Toppi eli Tohila) haudataan 80-vuotiaana 18.12.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319103). Hänen vaimonsa Liisa Filipintytär haudataan 75-vuotiaana 01.04.1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319105).

Vuoden 1737 talvikäräjillä käsitellään Toppilan talon perinnönjakoa taloa isännöivän Matti Simonpojan sekä tämän edesmenneen isän sisaren Anna Simontyttären ja Matin edesmenneen isän sisarentyttären Liisa Eskontyttären kanssa; Liisa Eskontytär mainitaan Sigfrid Kauppilan vaimoksi (KO a:56:104, vasemmanpuolisen sivun ylempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24678834)). Samaista asiaa käsitellään vuoden 1737 kesäkäräjillä (KO a:56:682, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24679127)). Samaista Topin talon perinnönjakoa käsitellään vuoden 1741 kesäkäräjillä (KO:a61:943, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24693452)). Tuolloin Matti Simonpojan isän sisar Anna Simontytär mainitaan edesmenneeksi; ja Liisa Vehkaperä mainitaan edesmenneen Sigfrid Juhonpoika Kauppilan leskivaimoksi. Asiaa käsitellään edelleen vuoden 1742 talvikäräjillä (KO:a:62:130, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24696582)). Tuolloin Liisa mainitaan leskivaimo Liisa Eskontytär Vehkaperäksi. Etelä-iiläinen Sigfrid Juhonpoika Kauppila ja kellolainen Liisa Eskontytär Vehkaperä vihittiin 23.09.1735 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/22.htm).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p


Syydyttää selvitää ,että missähän nyk. Haukipudasta/Kelloa tuo Talonpoika-talo on ollut.

Terv. Pekka Paavola

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Paljon Kiitoksia viestistä!

Pätkä esipolvista.

Mikko Pekanpka Rautio 1.Talonpoika. (Lapsi 76 (http://suku.genealogia.fi/#ANC76), Isä 304 (http://suku.genealogia.fi/#ANC304), Äiti 305 (http://suku.genealogia.fi/#ANC305)). Syntynyt 0.11.1691.
Kuollut 2.5.1776 Haukiputaalla.
Isäntä Rautio No:32 Kellossa.

VIII. 153
Britha Erkintr Hildunen. (Lapsi 76 (http://suku.genealogia.fi/#ANC76), Isä 306 (http://suku.genealogia.fi/#ANC306), Äiti 307 (http://suku.genealogia.fi/#ANC307)). Syntynyt 6.1702.
Kuollut 22.10.1764 Haukiputaalla.

Lapset:
Charin Mikontr Rautio. Syntynyt 22.8.1724 Haukiputaalla.
Kuollut 7.6.1772 Haukiputaalla.

Pehr Mikonpka Rautio (Taulu 76 (http://suku.genealogia.fi/#ANC76)). Syntynyt 30.11.1725 Haukiputaalla.
Kuollut 2.11.1803 Haukiputaalla.

Anna Mikontr Rautio. Syntynyt 9.7.1730 Haukiputaalla.
Kuollut 21.3.1803 Iissä.

Jacob Mikonpka Siipola 1.Rautio. Syntynyt 2.4.1735 Haukiputaalla.
Kuollut 17.3.1814 Kiimingissä.

Lisa Mikontr Rautio. Syntynyt 13.8.1739 Haukiputaalla.
Kuollut 25.11.1808 Haukiputaalla.

Beatha Mikontr Rautio. Syntynyt 8.10.1744 Haukiputaalla.
Kuollut 28.6.1779 Haukiputaalla.

VIII. 154

Tässä pari käräjäjuttua Mikko Pekanpoika Talonpoikaan ja Raution taloon liittyen. Vuoden 1723 kesäkäräjillä Mikko Pekanpoika Talonpojan kerrotaan hankkineen Kellossa sijaitsevan puolenmanttaalin Raution talon (KO a:39:1926, vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622714)). Vuoden 1735 talvikäräjillä Jaakko Ristonpojan veljen (Pekka Ristonpojan) lasten mainitaan myyneen talonsa Juho Talonpojalle (KO a:53:738, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677594)). Samaisessa jutussa mainitaan veljekset Mikko Rautio ja Pekka Jämsä sekä heidän isänsä veli Jaakko Ristonpoika.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Pekka,

Paljon Kiitoksia viestistä!

Syydyttää selvitää ,että missähän nyk. Haukipudasta/Kelloa tuo Talonpoika-talo on ollut.

Talonpojan talon sijainnista kartalla minulla ei ole tietoa.
Olisi hienoa, mikäli joku Haukiputaan vanhoja talojen sijainteja tunteva kertoisi meille Talonpojan talon sijainnista.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Tapani Kovalaine]

...Talonpojan talon sijainnista kartalla minulla ei ole tietoa. Olisi hienoa, mikäli joku Haukiputaan vanhoja talojen sijainteja tunteva kertoisi meille Talonpojan talon sijainnista.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Hehtaaripyssyllä ampuja löytää helposti Kansalaisen Karttapaikasta Haukiputaan ja myös Talonpojankangas -nimisen alueen, mutta turhan kauas Oulun Maikkulaan tuo kangas menee.
Linkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=299&map.y=296&e=431608&n=7207783&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

[Pekka Paavola]

Hehtaaripyssyllä ampuja löytää helposti Kansalaisen Karttapaikasta Haukiputaan ja myös Talonpojankangas -nimisen alueen, mutta turhan kauas Oulun Maikkulaan tuo kangas menee.
Linkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=299&map.y=296&e=431608&n=7207783&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Joo ei varmaan Maikkulan kaup.osassa :). Mutta tuo Pekka Rautio s.30.11.1725, joka edellä mainintaan Talonpojan kanssa samoilla asuin sijoilla Kellossa ,niin tuo Pekan suku on nähdäkseni minun Tikka/Tervajärvi-sukuhaaraani Kiimingissä, johon liittyy Ylikiimingin Sorosen-järven Soroseni. Soroset sukuhaarani osalta muuttavat sitten Haukiputaan Metsosessa Mettovaaroiksi.

Terv .Pekka Paavola

[tellervoranta]

Raution talo on ollut Kellon Takkurannalla Takusta itään.

Koska ainakin Talonpojan lapset Brita Matintr ja Matti Juhonpka ovat kummeina yhtäaikaa Honkasen Matin ja/tai Annan kanssa, jotka asuivat viimeisessä talossa Kiimingissä ennen Haukiputaan rajaa, olen mielessäni sijoittanut Talonpojan Jokikylään Torvelan, Suutarin ja Jokelan koulun viereen, mutta asiahan saattaa olla niin, että nämä Talonpojat olivatkin Torveloita :).

[Pekka Paavola]

Raution talo on ollut Kellon Takkurannalla Takusta itään.

Koska ainakin Talonpojan lapset Brita Matintr ja Matti Juhonpka ovat kummeina yhtäaikaa Honkasen Matin ja/tai Annan kanssa, jotka asuivat viimeisessä talossa Kiimingissä ennen Haukiputaan rajaa, olen mielessäni sijoittanut Talonpojan Jokikylään Torvelan, Suutarin ja Jokelan koulun viereen, mutta asiahan saattaa olla niin, että nämä Talonpojat olivatkin Torveloita :).

Kiitos Telle tuosta Talonpojan sijainti oletuksesta, joka tuntuu loogiselta. Torvela,Suutari ovat tuttuja paikkoja. Mitä Rautioon Kellon Takkurannalla, niin ei varmaan Rautio ole kaukana Pöllön saarta, jonka Pöllöt tulee myös sukuuni.

Terv .Pekka Paavola

[tellervoranta]

Tositekirja vuodelta 1703.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559774

Haukiputaan asukkaita alkaen Kiimingistä päin:
Knut Kurkela, Heikki Kurkela, Simo Kurkela, Pekka Talonpoika, Matti Talonpoika, Jaakko Jämsä, Filip Jämsä, Jaakko Haapalahti, Benjamin Kurkela, Jaakko Rehu, Matti Juhonpka Torvela, Lauri Puuperä.

Näistä ensimmäisistä Kurkeloista en tiedä, asuivatko Kurkelan saaressa, kuten Benjamin Kurkelan on mainittu asuneen. Näistä talonpojista Pentti oli minun aikana Jokelan koululta tenttutietä jonkin matkaa Asemakylään päin, kauempana Jämsät ja Haapalahti, mikä oli jo Asemakylällä, siis kaikki Kiiminkijoen eteläpuolella. Jokelan koulu siis mäellä Suutarin ja Torvelan vieressä. Jos mentiin sillasta yli, niin sielläkin taisi olla Jokela. Ja edelleen pohjoispuolella Rehun talo vanhan rantatien ja uuden Kiiminkiin menevän tien risteyksessä.

[tellervoranta]

Tuossa 1400-luvun puolivälin Kellon kartasta katsottuna Takun talo on ihan Takkurannan alussa eli Vainion ja Hookanan lähellä. Meidän Pöllöläisten talo on Takusta etelään, lähellä Meriläistä.

Kiitos Telle tuosta Talonpojan sijainti oletuksesta, joka tuntuu loogiselta. Torvela,Suutari ovat tuttuja paikkoja. Mitä Rautioon Kellon Takkurannalla, niin ei varmaan Rautio ole kaukana Pöllön saarta, jonka Pöllöt tulee myös sukuuni.

Terv .Pekka Paavola

[gwing]

Tässä linkki vähän uudempaan karttaan: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/6834/URN_NBN_fi_jyu-2007879.pdf

Näkyy Takku, Rautio, Pöllö ym. Ei kuitenkaan Talonpoikaa.

[Pekka Paavola]

Tositekirja vuodelta 1703.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559774

Haukiputaan asukkaita alkaen Kiimingistä päin:
Knut Kurkela, Heikki Kurkela, Simo Kurkela, Pekka Talonpoika, Matti Talonpoika, Jaakko Jämsä, Filip Jämsä, Jaakko Haapalahti, Benjamin Kurkela, Jaakko Rehu, Matti Juhonpka Torvela, Lauri Puuperä.

Näistä ensimmäisistä Kurkeloista en tiedä, asuivatko Kurkelan saaressa, kuten Benjamin Kurkelan on mainittu asuneen. Näistä talonpojista Pentti oli minun aikana Jokelan koululta tenttutietä jonkin matkaa Asemakylään päin, kauempana Jämsät ja Haapalahti, mikä oli jo Asemakylällä, siis kaikki Kiiminkijoen eteläpuolella. Jokelan koulu siis mäellä Suutarin ja Torvelan vieressä. Jos mentiin sillasta yli, niin sielläkin taisi olla Jokela. Ja edelleen pohjoispuolella Rehun talo vanhan rantatien ja uuden Kiiminkiin menevän tien risteyksessä.

Käsittääkseni tuo Kurkela Jokikylässä on sijainnut Onkamon tiehaaran kohdalla Kiiminjoen Väärähaaran pohjoisrannalla, ja silla kohtaa on etelärannalla Kurtkelansaari.

Terv .Pekka Paavola

[tellervoranta]

Tämä on erinomainen kartta Kellon sekä Kiimingin Alakylän väliltä. Näkyy myös Ristikangas eli Ristilä. Että Talonpoika näkyisi, pitäisi ottaa kartasta kuva, missä on Jokikylä, eli siirtyä pohjoiseen päin.

Tässä linkki vähän uudempaan karttaan: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/6834/URN_NBN_fi_jyu-2007879.pdf

Näkyy Takku, Rautio, Pöllö ym. Ei kuitenkaan Talonpoikaa.

[tellervoranta]

Tässä vanhassa kartassa on Talonpoika laitettu joen pohjoispuolelle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181630

[TapsaR]

Hei!
Tuossa palanen isojaon pohjana olleesta kartasta kierrettynä niin, että pohjoinen on kohtisuoraan ylöspäin. Talonumerot ovat karttanumeroita. Ylin, n:o 27 (talo 9) osoittaa Matti Talonpojan 5/8 mnt:n perintötilan. Vasemmalla on sotilas Sedigin torppa ja oikealla uudisasukas Maria Suutarin 1/4 mnt:n kruununtila n:o 30. Keskellä sijaitsee Simo Talonpojan 1/2 mnt:n perintötila n:o 26 (talo 6). Alimpana on karttanumerolla 25 Erkki Jämsän tila (talo 30), jossa on 1/6 perinnöllistä ja 5/12 kruunun omistusta. Joen mutkassa on Pentinkoski.

Tapio R.

[Pekka Paavola]

Tässä vanhassa kartassa on Talonpoika laitettu joen pohjoispuolelle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181630


Tuossa kartassa on käsin jälkikäteen kirjoitettu Jämsän yläpuolelle Törmä ,joka tarkoittaa Kellon Törmän talorypästä, joka on hieno hirsit miljöö. Käykäähän katsomassa. Omistaja on Haapalahti. Mitä nimeen, niin oisko tuo Kello-tullut siihen lisänä ,kun kys.alueelta lähtee kankaita pitkin kärrypolkuja, jossa oli iso metsäpalo 1950-luvun alussa. Oisko, kun kys. kankaita pitkin johtaa kärrypolkujaTakkurannalle, että niitä käytettiin kulkemiseen Haukiputaan koillisosiin, jossa mm. kellolaisilla oli maita aina Martimolla asti?

Terv .Pekka

[tellervoranta]

Kun tarkkaan katsoo, niin kyllä tässäkin kartassa on kaksi Talonpojan taloa.

Tässä vanhassa kartassa on Talonpoika laitettu joen pohjoispuolelle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181630

Pekka, sitä tulipaloa katseltiin Allikostakin tai oikeammin siitä joen rantaa kärrytietä pitkin alaspäin ja arvailtiin paikkaa, missä palaa.

[Marjalee]

Mielenkiintoista luettavaa jälleen kerran, suuret kiitokset!
Taitaapa tulla Matti Juhonpojan Elin tytär minulle ääiiiä:ksi.
Matin Juhonpojan ja Elin Påhlin/Paulintyttären ( Haipus ) perhe löytyy täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6258&pnum=46

Hieman selkeämmät tekstit ovat digihakemiston puolella.

Elin Matintytär avioitui Lauri Heikinpoika Yrjänäisen kanssa, jonka isä Heikki Sauvasaari vaimonsa Brita Ervastin kanssa oli tullut Kemin Sauvosaarelta Yrjänäisen tilalle.
Jälkeläisiä on paljon.

[tellervoranta]

Onpa tosi hieno kartta. Pitää tutkailla, kuka on tuo uudisasukas Maria Suutari.
Kiimingistä en ole löytänyt vastaavalta ajalta karttaa muualta kuin Huttukylästä. Olisi mielenkiintoista nähdä Alakylältäkin kartta noilta ajoilta.

Hei!
Tuossa palanen isojaon pohjana olleesta kartasta kierrettynä niin, että pohjoinen on kohtisuoraan ylöspäin. Talonumerot ovat karttanumeroita. Ylin, n:o 27 (talo 9) osoittaa Matti Talonpojan 5/8 mnt:n perintötilan. Vasemmalla on sotilas Sedigin torppa ja oikealla uudisasukas Maria Suutarin 1/4 mnt:n kruununtila n:o 30. Keskellä sijaitsee Simo Talonpojan 1/2 mnt:n perintötila n:o 26 (talo 6). Alimpana on karttanumerolla 25 Erkki Jämsän tila (talo 30), jossa on 1/6 perinnöllistä ja 5/12 kruunun omistusta. Joen mutkassa on Pentinkoski.

Tapio R.

[Pekka Paavola]

Kun tarkkaan katsoo, niin kyllä tässäkin kartassa on kaksi Talonpojan taloa.



Pekka, sitä tulipaloa katseltiin Allikostakin tai oikeammin siitä joen rantaa kärrytietä pitkin alaspäin ja arvailtiin paikkaa, missä palaa.

Muistatko Telle ,että mikä oli vuosi, kun oli tuo tulipalon vuosi? Vanhat kertoo sen olleen juhannuksen aikaan. Ite oli tuo aikaan "voipaketissa".

Terv. Pekka

[TapsaR]

Onpa tosi hieno kartta. Pitää tutkailla, kuka on tuo uudisasukas Maria Suutari.
Kiimingistä en ole löytänyt vastaavalta ajalta karttaa muualta kuin Huttukylästä. Olisi mielenkiintoista nähdä Alakylältäkin kartta noilta ajoilta.

Olen käynyt KA:ssa kuvaamassa omalla kamerallani Haukiputaan ja Kellon isojakokarttoja. Putaan kartta lopahtaa Luokanmutkaan.
Jos laittaa KA:n Astia-palveluun hakusanat *Kiiminki *storskifte*, niin saa esille sivun https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php?haku_list=storskifte&query=*kiiminki+*storskifte*&startDate=1316&endDate=2015&recordsCreator=&location=&classification=&hakutyyppi=normal
Josko noita nyt sitten pääsee kuvaamaan missään?

Tapio R.

[TapsaR]

Ja löytyy vielä luettelokin Maanmittaushallituksen Kiimingin uudistuskartoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=106956

Tapio

[TapsaR]

Mielenkiintoista luettavaa jälleen kerran, suuret kiitokset!
Taitaapa tulla Matti Juhonpojan Elin tytär minulle ääiiiä:ksi.


Ja minulle iäiäiä:ksi

Tapio Rekilä

[tellervoranta]

Tuo Segin torpan sotilas karkasi till Ryssland v.1777. Olen joskus tutkaillut häntä muistaakseni aviottoman lapsen isänä.
Mitä tarkoittaa uudisasukas Maria Suutari?

Hei!
Tuossa palanen isojaon pohjana olleesta kartasta kierrettynä niin, että pohjoinen on kohtisuoraan ylöspäin. Talonumerot ovat karttanumeroita. Ylin, n:o 27 (talo 9) osoittaa Matti Talonpojan 5/8 mnt:n perintötilan. Vasemmalla on sotilas Sedigin torppa ja oikealla uudisasukas Maria Suutarin 1/4 mnt:n kruununtila n:o 30. Keskellä sijaitsee Simo Talonpojan 1/2 mnt:n perintötila n:o 26 (talo 6). Alimpana on karttanumerolla 25 Erkki Jämsän tila (talo 30), jossa on 1/6 perinnöllistä ja 5/12 kruunun omistusta. Joen mutkassa on Pentinkoski.

Tapio R.

[tellervoranta]

Jos en menisi naamakirjaan katsomaan, milloin olit voipaketissa, niin vihjaa, en kerro kellekään.:D:

Muistatko Telle ,että mikä oli vuosi, kun oli tuo tulipalon vuosi? Vanhat kertoo sen olleen juhannuksen aikaan. Ite oli tuo aikaan "voipaketissa".

Terv. Pekka

[Marjalee]

Ja minulle iäiäiä:ksi

Tapio Rekilä

Ja sinun iäiä:si on Maria Lauritytär Patela ja minun ääii:ni on hänen veljensä Juho Laurinpoika Patela - terveiset Joensuusta :)

LeenaH

[TapsaR]

Mitä tarkoittaa uudisasukas Maria Suutari?

Uudistilan leski, ilmoittaa karttojen selitysosa.
Tapio

[tellervoranta]

Sisältääkö tuo luettelo leski Marian omaisuuden? Ja mitä vuotta eletään?

Uudistilan leski, ilmoittaa karttojen selitysosa.
Tapio

[tellervoranta]

Uudistila Suutarissa elää vielä isäntä näihin aikoihin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/173.htm

[tellervoranta]

Suutarin uudisrakentaja, suutari Jaakko Juhonpka näyttää kuolevan 22.3.1781.
Tyttäret Helena ja Maria ovat esiäitejäni. Maria avioituu (Yli)-Honkasen eli Timosen Matti Laurinpojan kanssa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1777-1789_mko17-24/51.htm

[TapsaR]

Suutarin uudisrakentaja, suutari Jaakko Juhonpka näyttää kuolevan 22.3.1781.
Tyttäret Helena ja Maria ovat esiäitejäni. Maria avioituu (Yli)-Honkasen eli Timosen Matti Laurinpojan kanssa.


Aiemmin linkitin isojakokartan selitysten nimilehden, jossa sanotaan, että asiakirjan tietoja on alettu täydentää v. 1784, jolloin Maria siis on ollut leski.
Ilmeisesti on kyse tästä pariskunnasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski/6iqlic?fi+0065+vihityt+513 , jolle on syntynyt ainakin oheisen hiskiotteen ilmoittamat lapset.

Tapio R.

[tellervoranta]

Niinhän siinä lukee. Hätäisesti katsoin vain alun eli vuoden 1760. Siitä ihmetys :confused:

Aiemmin linkitin isojakokartan selitysten nimilehden, jossa sanotaan, että asiakirjan tietoja on alettu täydentää v. 1784, jolloin Maria siis on ollut leski.
Ilmeisesti on kyse tästä pariskunnasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski/6iqlic?fi+0065+vihityt+513 , jolle on syntynyt ainakin oheisen hiskiotteen ilmoittamat lapset.

Tapio R.

[tellervoranta]

Hiskissä on aina jotain häikkää :). 12.1.1755 on vihitty i full skrud sisarukset Maria ja Marketta Erkintr Luukilat (alk. Kontio), edellinen Jaakko Juhonpka Talonpojan kanssa ja jälkimmäinen Simo Juhonpka Hurun kanssa.
Ovat kumpikin esivanhempiani.

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319080&aytun=824769.KA&j=253

Aiemmin linkitin isojakokartan selitysten nimilehden, jossa sanotaan, että asiakirjan tietoja on alettu täydentää v. 1784, jolloin Maria siis on ollut leski.
Ilmeisesti on kyse tästä pariskunnasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski/6iqlic?fi+0065+vihityt+513 , jolle on syntynyt ainakin oheisen hiskiotteen ilmoittamat lapset.

Tapio R.

[PekkaJS]

Vuoden 1630 (SVAR:ssa oleva luettelo) ruodutusluetteloon kirjataan 45-vuotias Matti Nuutinpoika.
Löysin vuosien jälkeen tämän mielenkiintoisen keskustelun. Yritin tämän innoittamana etsiä Rehun isäntiä tai poikia ruodutusluetteloista nyt, kun nekin ovat Ruotsissa julkisesti saatavilla. Tulos oli varsin laiha: löysin vain vuodelta 1618 Knut Olofssonin. Esimerkiksi 1630 luetteloista- joita oli kaksi erilaista! - en löytänyt Haukiputaalta tuossa yllä mainittua Matts Knutsonia. Mahtaako vika olla etsijässä, vai onko jossain vielä kolmas erilainen versio v. 1630 ruodutusluettelosta?

1618 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00054

1627 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00038

1629 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00198

1630 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00468
1630 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00174

1633 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00537
1633 yli-ikäiset https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00540

1637 https://digihakemisto.net/item/1590559607/5970178702/13

1640 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055060_00018
1640 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055028_00186