PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Siikajoki (Rantsila) Sipola


TimoT
10.11.16, 15:19
Onkohan kenellekään tullut vastaan Sipolankylän 1/3 manttaalin Keräsen perintötilan vaiheet ison vihan aikaan?
Henkikirjoja 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209733) (Matts), 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792015) (naapuri Samuel) ja 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922434) (Bertil). Bertil on kirkonkirjojen mukaan Matin poika, mutta mistä hän on kotoisin ja mikä mahtoi olla saantotapa?

E Juhani Tenhunen
11.11.16, 12:25
Onkohan kenellekään tullut vastaan Sipolankylän 1/3 manttaalin Keräsen perintötilan vaiheet ison vihan aikaan?
Henkikirjoja 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209733) (Matts), 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792015) (naapuri Samuel) ja 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922434) (Bertil). Bertil on kirkonkirjojen mukaan Matin poika, mutta mistä hän on kotoisin ja mikä mahtoi olla saantotapa?

http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Siikajokilaakson%20asutuksen%20synty%20_lisensiaat inty%C3%B6_.pdf kertoo isoavihaa edeltäneestä ajasta:

Ensimmäinen Keränen, Paavo Heikinpoika, saapui seudulle viimeistään vuonna 1607, jolloin hänen ilmoitetaan ottaneen ylös paikalla sijainneen vanhan aution (477) Tämän aution edellinen omistaja ei selviä voudintileistä, joten luultavasti kyse oli hyvin vaatimattomasta vanhasta uudistilasta, jota ei pienuuden vuoksi ollut aiemmin edes verotettu. Sukunimi Keränen esiintyy täällä ensimmäisen kerran vasta kolmannessa isäntäpolvessa, jolloin se oli jo vakiintunut talonnimeksi (MårthenHendhricson Keräijnen 1653) (478)- Keränen on tyypillinen savo-karjalainen sukunimi. Se on alkuperältään karjalainen, mutta sitä tavataan jo varhain Savossa Tavinsalmella, Kainuussa Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Muhoksen Laitasaaren kylässä Keräsiä asui jo vuonna 1544. JORMA KERÄNEN pitääkin Kainuun Keräsiä Laitasaaresta tulleina ja tilanne voi olla sama Siikajokilaakson Kerästen kohdalla.

477 Påual Hendersson optagen af öde til 607, vuotuisvero 1607 KA 4855:117v.
478 Kymmenysluettelo 1653 KA 9137:320v.

Oulun yliopiston tohtorikoulutettava FL Matti Leiviskä asuu Pyhännän Tavastkengällä ja on perehtynyt Pyhännän osalta myös myöhempään historiaan. Siikalatvan Sipolan Keränen on pohjoisempana.

Veikkaisin, että Pertti Matinpoika Keränen kuuluu perintötilan sukulinjaan. Kannattaa katsella varhempis maakirjoja tai sitten teosta Mauno Hiltunen, ”Siikajokilaakso keskiajalta vuoteen 1860”. teoksessa Mauno Hiltunen, Aulis Forss, Janne Vilkuna, Siikajokilaakson historia I, s. 67-806. Siikajokilaakson kunnat ja seurakunnat, Oulu 1996. (olisikohan vielä myynnissä myös julkaisijoilla?).

E. Juhani Tenhunen

TimoT
11.11.16, 14:47
Näin asian voisi olettaa olevan: ennen isovihaa tilalla oli isäntänä Matti ja sen jälkeen Matin poika. Asian tekee kuitenkin kyseenalaiseksi se, että välillä nuo manttaalit otti haltuunsa Samuel. Omistajanvaihdoksia on varmaankin käsitelty käräjillä lainhuudon merkeissä, joista saattaisi selvitä näiden henkilöiden todelliset nimetkin. Keränenhän tarkoittaa tuossa vain tilan nimeä.

TimoT
11.11.16, 17:43
Samuel Keräsen saannon lainhuudot löytyivätkin: 1.3.1722 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733004), 8.8.1722 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733021), 4.2.1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733034).
Näistä kolmannessa on pitkä selostus. Voisiko joku tulkata näitä vähän! Hyväksyttiinkö saanto vai ei?

TimoT
19.11.16, 16:16
Samuel Keräsen saannon lainhuudot löytyivätkin: 1.3.1722 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733004), 8.8.1722 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733021), 4.2.1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733034).
Näistä kolmannessa on pitkä selostus. Voisiko joku tulkata näitä vähän! Hyväksyttiinkö saanto vai ei?
Olisiko tässä mahdollisesti käynyt niin, että Samuel Keränen oli ostanut tilan Matti Keräseltä, Matti oli kuollut lainhuudatuksen aikana ja hänen vävynsä asettui lainhuutoa vastaan kolmannella käsittelykerralla. Näin Samuel Keränen ei olisi saanut tilaa haltuunsa. Lopputulos oli kuitenkin se, että tila päätyi Bertil Matinpojalle, joka oli todennäköisesti tuon alkuperäisen Matti Keräsen poika ja tuolloin vielä alaikäinen. Bertil Matinpojan lainhuutoja en ole löytänyt. Onkohan tulkintani lähellekään oikeaa?