Ruuth Kemin Carjalahdesta [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ruuth Kemin Carjalahdesta

Outika

09.11.16, 20:50

Olli Matinpoika Halvari vihittiin Liisa Heikintytär Ruut(h)in kanssa 1703. Sulhanen oli rovaniemeläisiä ja morsian Kemin Karjalahdelta. Olli Halfwarin taloudessa asui Rovaniemen kylässä vuonna 1700 hänen äitinsä Walpuri ja vaimo Lisa sekä veljensä Johan (Rovaniemi 1700 – 20 kuva 14, sivu 7). Lisa tuli taloon vuonna 1706. Olli haki vaimonsa Kemin Karjalahdelta, Ruuthin talosta. Talo antoi nimen Kemin Ruutinkarille ja Ruutinrannalle. Rovaniemellä Halvarin taloon muuttivat 1710 Ollin veljet Matti ja Abraham, joilla vaimoina Kyrön sisarukset (Kuoksu 2006, Anbytarforum Aasa). Talouteen on kirjattu tytär Brita.

Liisa Henrikintytär oli Henrik Antinpoika Ruthin (n 1650) ja vaimo Malin Jaakontyttären (1648 †25.11.1705) tytär Kemin Lautiosaaresta tai Karjalahdelta. Ruuthin talossa asui isäntä Henrikin kanssa veljensä Antti Antinpoika Ruuth vuonna 1675. Veljekset Henrik ja Antti olivat Antti Antinpoika Ruuthin poikia. Veljesten isä Antti Antinpoika (1619) oli isäntänä Ruuthin talossa vuosina 1634 - 1654. Rúúthin Antti (1619) kuoli 1693 rippikirjan sivulla ja samoin poikansa Henrik, Henrikin vaimo Malin ja tytär Brita, vain tytär Liisa säästyi (Kemi rk 1693 sivu 66[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)). Antin ikä mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelossa vuonna 1637 eli hän oli tuolloin 18 vuotias. Antti Ruut mainitaan 1607 kymmenen uudisasukkaan joukossa Lautiosaaren kylässä nimillä Ruut, Ruthi, Ruth ja Ruthi, alkaen vuodesta 1610.

Lisan veli Juho Heikinpoika Ruut Kemin Karjalahdelta vihittiin Liisa Matintytär Kekosen kanssa Simoon helmikuussa 1708. Sisarusten isä oli luultavasti Ruutin Heikki Antinpoika, joka kuoli 1698 ja vaimo Malin jäi leskenä jälkeensä (Sukuforum, Maria Juhontytär Torvinen.) Ruuth nimisiä asui sekä Kemissä että Torniossa. Henrik Antinpoika Ruthin poika Hannu Henrikinpoika vihittiin Kaarin Jaakontyttären kanssa Tornioon. Hannu toimi Torniossa porvarina ja tytär Brita Ruuth vihittiin Samuel Antinpoika Forswikin kanssa, Sammulin talosta Alavojakkalasta (Anbytarforum).

Liisan isoisän Antin taustaa ei tarkoin tunneta, mutta saattoiko olla kirkkoherra Eschilus Andrea Ruuthin (noin 1515) jälkeläisiä tai sukua. Kyseinen kirkkoherra toimi Kemissä 1557 – 60 ja siirtyi Tornioon 1556 – 90. Eskilluksen sukulainen oli Simon Nikolai (noin 1550), jonka Turun piispa lähetti Tornioon kirkkoherra Eskilin pyynnöstä. Simon saattoi olla Eskilin sisarenpoika koska Simon äidin patronyymi oli Antintytär (Anbytarforum). Simon Nikolai ehti toimia Alatornion kappalaisena seitsemän vuotta vuodesta 1593 ja Kemin kirkkoherrana vuodesta 1601. Simon kuoli 1615. Simonilla oli poika nimeltä Antti Simonpoika Ruuth, joka toimi lapinmaan voutien kirjurina ja mainitaan Tornion porvarina 1623. Antti Simonpoika sairasteli vuonna 1627 ja joutui vuoteen omaksi ja häntä seurasi talossa leski Liisa. Simon ja Anna Heikintyttären toinen lapsi Helena vihittiin Nikolaus Mathiae Rungiuksen kanssa (Snell, Brottstycken från Torne och kemi Lappmarker, Birkarlar, fogdar, lappar, handel, gränstvister, sivu 29; Paimenmuistio).
_________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemi rk 1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847027

Juhani Mäkitalo

10.11.16, 14:50

Mikä on PAIMENMUISTO (ei muistio)
http://www.skhs.fi/julkaisut/paimenmuisto/

JM

Juhani Mäkitalo

11.11.16, 19:08

Outika

11.11.16, 19:17

Snell sanoo kirjoituksessaan, että Tornion porvari Anders Simonson 1623
oli MAHDOLLISESTI Alatornion kappalaisen Simon Nikolai Ruthin poika.
Miksi hän ei käyttänyt isänsä sukunimeä, en minä ainakaan ole nähnyt ????
Jos lainaa jonkun tekstiä, ei sitä pidä lähteä muuttelemaan !
Minulla on epäilys, että tämä Anders on sama, joka näkyy Torniossa 1629 nimellä
Anders Sutar.

JM

Tämä on aivan oikea tarkennus. Tekstissä lukee, että Antti oli mahdollisesti Simon poika. Koska kyseessä on Liisa Henrikintytär Ruth, jonka esi-isiä etsitään, voisi olla mahdollista, että juuri tämä Antti oli esi-isä koska Antin leskenä mainitaan Liisa ja nimet usein periytyvät. Ilmeisesti Ruut nimisiä olisi asunut Torniossa ja sukunimi on jo varhain ollut käytössä, sillä Antti Ruut asui maakirjan mukaan Lautiosaaren taloa jo 1635. Lisäksi Snell mainitsee, että herra Simon Nicolai Ruut asui Lautiosaaressa 1610 ja poikansa oli Antti Simonis Ruut (Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio, sivu 119)

Juhani Mäkitalo

11.11.16, 19:37

Mutta kun Torniossa ei ole asunut Rutheja ennenkuin 1690-luv.
Hans Hinderson ja Hindrik Hinderson ja heidän isänsä oli
Hindrik Anderson Kemin Karjalahden kylästä (To ro. 14/4 1706)

JM

Juhani Mäkitalo

11.11.16, 20:18

Simon Nikolai oli Alatornion 2. kappalainen vuosina 1596 - 99.
Edeltäjä oli Georg Henrici 1593 - 96
Lähde: Bygden Härnosads stifts herdaminne (paimenmuisto)

JM

Juhani Mäkitalo

11.11.16, 20:19

Miksi pitää kirjoittaa Carjalahti, kun se on Karjalahti.

JM

Tapani Kovalaine

11.11.16, 22:14

Miksi pitää kirjoittaa Carjalahti, kun se on Karjalahti.

JM
Heinäkuussa 2015 nimimerkki Outika kirjoitti näin:

Lainaus Outikan viestistä: ... saattoiko pappi sekoittaa muitakin nimiä (anteeksipyyntö jo etukäteen, että näin epäilen).

Kun sana Carjalahti viestiketjun otsikossa valmiiksi viittaa siihen aikakauteen, josta nyt on kyse, niin Outikan sanavalinta ja papillisten kirjoitusten tarkka toistaminen on mielestäni erityisen hyvä. Etukäteen esitetty anteeksipyyntö saa riittää.

Tässä on hyvä tilaisuus antaa erityiskiitos Juhanille Meri-Lappiin liittyvien viestiketjujen tieteellisen tason nostamisista. Ei esimerkiksi ole laisinkaan oikein että kirjoitetaan nykytyyliin paimenmuistio kun on sentään kyse satoja vuosia vanhasta paimenmuistosta. Elämme totuuden jälkeistä aikaa. Siksi on hyvä että kirjain kerrallaan vielä kaivetaan totuutta esiin.

Markku Pelttari

12.11.16, 07:46

Tapani Kovalaine

12.11.16, 09:57

Aikoinaan Rovaniemen Körkköjä selvitellessäni törmäsin näihin Kemin Karjalahden Ruutheihin Jaakko Juhonpoikaan (s. n. 1680 - k. 1740) ja puolisoonsa Brita Hannuntyttäreen (s. n. 1684 - k. 3.5.1752). Vihittäessä 1720 heidät kirjattiin nimillä "Jacob Johansson" (ilman sukunimeä) ja "Britha Hansd:r Wiheriä", mutta ilmeisesti kyseessä kuitenkin on sama pari.

Mahtoiko tämä Jaakko Juhonpoika olla näiden aikaisemmin ketjussa käsiteltyjen Ruuthien jälkeläinen vai oliko nimi tullut asuintalon myötä?
Martti Helistö kirjansa Kemin asutuksen historiaa sivulla 358 kirjoittaa: Nimismies .. ja talollinen .. suorittivat 15.9.1722 katselmuksen Ruutin tilalla, jonka viljelykseen ottamiseen oli hakenut lupaa Jaakko Juhonpoika Limingasta. Tila oli autioitunut v. 1714, jolloin sen asukas Antti Ruutti oli joutunut sotamieheksi. - - - ... Jaakolle myönnettiin 7 vuoden verovapaus. --- Jaakko Juhonpoika kuoli 1741 ja hänen vaimonsa Priita (s. 1687) 1752. - - -

Markku Pelttari

12.11.16, 11:45

Kiitos, sieltähän ne tiedot löytyivät. Sen verran tarkennusta, että Jaakko Juhonpoika haudattiin 28.5.1740.

Juhani Mäkitalo

12.11.16, 14:43

Ei ole minkäänlaista syytä käyttää etenkään otsikoissa
tällaisia Carjalahti nimityksiä. Muutenkaan kaikenlaiset
kirjurien virheiden märehtimiset eivät tuo minkäänlaista
lisäarvoa mihinkään asiaan. Tärkeintä näissä nimien käytössäkin
on se että tiedetään mistä nykypäivän nimestä on kysymys,
etenkin paikannimissä, siis tarvitsemme viitteitä nykyaikaan.
Näitä viestejä lukevat sellaisetkin, joilla ei ole paikallistuntemusta !

JM

Outika

12.11.16, 18:47

En kyllä näkisi otsikon käytölle mitään estettä, tietenkään näkökulmasta, koska tieto on otettu originaalista asiakirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4138&pnum=12) ja sen on joku näin kirjannut.

Ruuthin talon isäntä Antti Antinpoika oli vaarassa joutua sotilaaksi mutta palkkasi talonsa edestä 17 -vuotiaan maksniemeläisen rengin, Matti Erkinpojan. Vuoden 1675 isännyys siirtyi Antin pojalle, Heikki Antinpojalle. Vuoden 1676 väenotossa lähti velimies Matti talon puolesta sotilaaksi. Heikki kuoli nälkävuosina ja Malin tuli heikkopäiseksi ja kuoli 1701. Talon pitoa jatkoi poika Antti vaimonsa Marian kanssa. Näin kirjoittavat kirjassa Keminmaan historia, Koivunen, Vahtola, Satokangas ja Itkonen sivulla 109.

Juhani Mäkitalo

13.11.16, 15:23

Nyt on perustelut esitetty molemmin puolin !
Mahtaakohan kirjoittaja tietää missä ko. paikka sijaitsee

JM

Juhani Mäkitalo

13.11.16, 15:30

Karkasi viesti kesken kaiken.
Lapin puhelinluettelon sivulla 40 nimi näkyy. Merkillistä on,
että se sijaitsee melko kaukana rannasta Sauvosaaren itäpuolella,
joku lampare siinä näkyy, mahdollisesti entisen lahden jäänteenä.
Niinhän se on maa kohonnut, että Kemin ydinkeskustakaan eli Sauvosaari
ei ole mikään saari, vaan vahvasti mantereessa kiinni.

JM

Outika

15.11.16, 16:21

Ruutin sekä Sauvosaaren ja Täikönkin talon paikkaa olen pähkäillyt sillä tapaa, että Kemi oli aikanaan laaja "kylä" käsittäen Kemin haminan markkinapaikan Pyhän Mikaelin kirkon edessä ja ulottuen kauas meren rantaan eli nykyisen Kemin keskustan tietämille. Linkki vanhaan karttaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893758). Rantaviiva lienee muuttunut maankohoamisen vuoksi. Kemin keskusta lienee ollut satoja vuosia sitten pohjoisempana kirkonkylässä, nykyisen Keminmaan alueella.

Jorma

15.11.16, 21:20

Outika

16.11.16, 17:22

Esittämässäsi kartassa näkyy Ruuth sekä kaksi Täikköä. Jossain kaupungin historiassa mainitaan Meri-Täikkö ja Lahti-Täikkö, jotka jäivät perustettavan Kemin kaupungin alle. Nykyisen Ruutin kaupunginosa on Ruuthin tilan maita.
T: Jorma

Olisiko Meri-Täikkö voinut olla jopa saari, kenties Sauvon saarikin on ollut olemassa. Linkissä (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22231/mh%20149%20oulun%20l%20yleiskartta.jpg) olevan vanhan kartan mukaan Ruuthin ja Täikön talot ovat olleet kohtalaisen kapealla mereen työntyvällä kannaksella. Voisiko olla niin, että Karjalahti on kuivunutta merenpohjaa ja Lahti -Täikkö sijainnut tällä kannaksella.

Jorma

16.11.16, 21:29

Kumpikin Täikkö on ollut Sauvosaaressa. Saarihan se on ollut. Karjalahti on ollut todella lahti, anoppini on lapsena soudellut Karjalahdella, silloin kaupunki oli jo Sauvosaaressa...
Jorma

Markku Pelttari

17.11.16, 09:01

Oheisesta vuoden 1955 peruskartasta voidaan jo aika hyvin päätellä jotain alueen historiasta. Karjalahdeksi merkitty alue Väliojan molemmin puolin on luonnonniittyä, siis entistä merenpohjaa. Niittyä näkyy myös Sauvosaaren ja Ruutin välillä. Voisiko arvailla, että Sauvosaaren nimi tulee siitä, että sinne on aikoinaan kuljettu veneellä sauvomalla?

http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2541/254108/254108_1955.jpg

Perheemme asui Ruutinrannalla 1946 - 1949, mutta itse olin liian pieni muistaakseni ajasta juuri mitään.:)