Beata Steffander, k. 24.09.1768 Hailuoto

[TaijaTutkija]

24.9.1768 Saisinko tästä tekstistä suomennoksen? Mikä oli kuolinsyy?

1768 äncka Beata Steffander 58

alkup - ALKUPKOMM: född i Uhleåborg uppehållit sig desse framflutna åhr någon tijd i hwarje sockn häromkring. Besökt äf:n sina slächtingar 1767 i Tavastland. Ankom til thenne församl. d. 12. sistl. apr. utan någon prästebetyg. D. 30/5 begick mord på förutnämde qv. Caisa Trygs barn hwarföre hon lijkmätigt Högloft. Kl.Hofr. utslagd 24/9 1768 blef halshuggen och på Båhle bränd.

omainen: Leuten. Brusins

[Leevi A]

Oliskohan tämä se tapaus, missä lapsenmurhaaja teloitettiin ja poltettiin roviolla kirkkomaan vieressä? Teloituspaikka tunnettiin sen jälkeen ämmänkenttänä.

[TaijaTutkija]

Oliskohan tämä se tapaus, missä lapsenmurhaaja teloitettiin ja poltettiin roviolla kirkkomaan vieressä? Teloituspaikka tunnettiin sen jälkeen ämmänkenttänä.
Paljon mahdollista! Sellaisen käsityksen tuosta saa! Olisiko tästä tapauksesta jotain muuta tietoa / lähdettä?

[TaijaTutkija]

Paljon mahdollista! Sellaisen käsityksen tuosta saa! Olisiko tästä tapauksesta jotain muuta tietoa / lähdettä?
Tässä on tuon lapsen kuolintiedot30.5.1768
5.6.1768 Storby Trygg b. Marg. 6 2 6

alkup - ALKUPKOMM: qwaft och fördränckt i en hampgroop på södra sid.wed Juwelas åkrar i Wilcki träsk

omainen: Qv. Caisas

[Sanna H]

Tämä kiinnostaa kovasti, koska olen murhatun lapsen äidin jälkeläinen. Olen miettinyt mitä ihmettä tapahtui. Seuraan jos joku tietäisi enemmän.

T. Sanna

[Leevi A]

Minulla on hämärä mielikuva, että olisin Oulun maakunta-arkiston tutkijansalissa lukenut kauan sitten asiasta. Kirjahyllyssä oli yksi tai useampia ohuita kirjasia joissa oli tarinoita Hailuodon vanhoista ajoista. Kirjoittaja ei luultavasti ollut Samuli Paulaharju vaan joku muu. Mahdollisesti J L Suomela?
Ainakin joitakin Suomelan Hailuoto-aiheisia kirjoja on Oulun kaupunginkirjastossakin.
Margarethan äiti Catharina Olofintytär Trygg ei ainakaan vielä ole osoittautunut sukulaisekseni vaikka "puolet luotolaisista" onkin sukua.

[TaijaTutkija]

Tämä kiinnostaa kovasti, koska olen murhatun lapsen äidin jälkeläinen. Olen miettinyt mitä ihmettä tapahtui. Seuraan jos joku tietäisi enemmän.

T. Sanna
Minuakin kiinnostaisi, mikä sai Beatan tekemään tuon hirveän teon ja muutenkin tarkemmin tuosta tapauksesta. Kirkonkirjatiedot eivät kerro kaikkea. T: Tarja

[TaijaTutkija]

Minulla on hämärä mielikuva, että olisin Oulun maakunta-arkiston tutkijansalissa lukenut kauan sitten asiasta. Kirjahyllyssä oli yksi tai useampia ohuita kirjasia joissa oli tarinoita Hailuodon vanhoista ajoista. Kirjoittaja ei luultavasti ollut Samuli Paulaharju vaan joku muu. Mahdollisesti J L Suomela?
Ainakin joitakin Suomelan Hailuoto-aiheisia kirjoja on Oulun kaupunginkirjastossakin.
Margarethan äiti Catharina Olofintytär Trygg ei ainakaan vielä ole osoittautunut sukulaisekseni vaikka "puolet luotolaisista" onkin sukua.
Jos löydät lisää tietoa tapauksesta, voisitko kertoa meille asiasta kiinnostuneille! Kirkonkirjatiedot ovat niin kovin vähäiset. Tällaisia tapauksia ei tule sukututkijan eteen kovin usein. Herättää paljon ajatuksia. T:Tarja

[TaijaTutkija]

Minulla on hämärä mielikuva, että olisin Oulun maakunta-arkiston tutkijansalissa lukenut kauan sitten asiasta. Kirjahyllyssä oli yksi tai useampia ohuita kirjasia joissa oli tarinoita Hailuodon vanhoista ajoista. Kirjoittaja ei luultavasti ollut Samuli Paulaharju vaan joku muu. Mahdollisesti J L Suomela?
Ainakin joitakin Suomelan Hailuoto-aiheisia kirjoja on Oulun kaupunginkirjastossakin.
Margarethan äiti Catharina Olofintytär Trygg ei ainakaan vielä ole osoittautunut sukulaisekseni vaikka "puolet luotolaisista" onkin sukua.
Katsoin kirjastojen monihausta ja löytyi useita eri tekstejä / kirjoja J.L.Suomelalta Hailuoto aiheesta. Nyt pitäisi vaan tietää missä näistä se on? Terv. Tarja

[Sanna H]

Minulla on jokin hämärä mielikuva, että olisin lukenut tämän tarinan, ehkä fiktiiviseen muotoon kirjoitettuna, joskus nuorena jostain. Siis täysin tietämättä, että olen samaa sukua murhatun lapsen kanssa. Kunpa vaan muistaisin missä ja mistä sen luin. Ainakaan Paulaharjun Hailuotoa koskevassa kirjassa ei mielestäni ole tästä tapauksesta mainintaa.

Margaretan äidillä Kaisalla oli useita aviottomia lapsia, joista pikasilmäyksellä ainakin neljä kuoli pienenä. Yhtä lukuunottamatta isätkin on mainittu (näistä oma esi-isäni on värikkäimpiin tällä saralla kuuluva, sotilas Juho Moding eli Mustaparta, joka sai useasti raippoja monista rikkeistä ja esimerkiksi kaksinnaimisesta). Kaisa kuoli lopulta lapsivuoteeseen Margaretan tapausta seuraavana vuonna, noin 36-vuotiaana. Sitä ennen hän ehti olla hetken aikaa naimisissa Margaretan isän kanssa, joka oli muuten "kulkija Lapista". Olen miettinyt, miten näiden kahden naisen Kaisan ja Beatan, jotka taustoiltaan vaikuttavat niin erilaisilta, kohtalot kietoutuivat yhteen näin karmealla tavalla.

[Sanna H]

Ja anteeksi Leevi A, kun luin ketjun uudestaan, niin näköjään toistelen melkein sinun sanojasi. Se oli kyllä ihan tahatonta, liekö meissä samoja Hailuodon geenejä jotain muuta kautta :cool:

T. Sanna

[Leevi A]

Ei haittaa toistelu. Käväisin Oulun pääkirjastossa ja selasin hyllyssä olevat 3 Suomelan kirjaa. Ei ollut näissä tuota murhatapausta. Lisääkin kirjoja lienee: jossakin on myös vähän tarinaa esi-isäni, ilmeisesti myllyn orteen vanhana itsensä hirttäneen, mahdollisena poppamiehenäkin mainitun tapauksesta. Haudattu ensin kirkkomaahan, josta kulki öisin kotipaikalleen. Joku naapuri sitten kysyi, että miksi vielä täällä luuhaat johon vastasi: "En minä saa rauhaa ennenkuin minut haudataan merten taa". Ukko kaivettiin ylös ja haudattiin silloin saarena olleeseen Hanhiseen ja siellä ukko pysyi. Paikka sai nimen Äijänkangas. Kyselin yli 20 v sitten paikallisilta ja kävin hautapaikalla. Nyt se on hävitetty metsäaurauksella.
Tuon Johan Mustaparran edellinen vaimo Catharina Johanintytär Suomela on yhden esi-isäni sisar, joten yhteisiä geenejä löytynee.

[Jouni Kaleva]

24.9.1768 Saisinko tästä tekstistä suomennoksen? Mikä oli kuolinsyy?

1768 äncka Beata Steffander 58

alkup - ALKUPKOMM: född i Uhleåborg uppehållit sig desse framflutna åhr någon tijd i hwarje sockn häromkring. Besökt äf:n sina slächtingar 1767 i Tavastland. Ankom til thenne församl. d. 12. sistl. apr. utan någon prästebetyg. D. 30/5 begick mord på förutnämde qv. Caisa Trygs barn hwarföre hon lijkmätigt Högloft. Kl.Hofr. utslagd 24/9 1768 blef halshuggen och på Båhle bränd.

omainen: Leuten. Brusins

Tässä ontuva suomennos:

Luutnantti Brusinin leski Beata Steffander, 58. Syntynyt Oulussa, elättänyt itsensä näinä kuluneina vuosina jonkin aikaa jokaisessa lähiseudun pitäjässä. Vieraillut myös sukulaisissaan 1767 Hämeessä. Saapui tähän seurakuntaan 12. viime huhtikuuta ilman papintodistusta. 30/5 murhasi edellämainitun naisihmisen Caisa Trygin lapsen, josta syystä hänet Korkean Kuninkaallisen Hovioikeuden 24/9 1768 antamalla päätöksellä mestattiin (kaula katkaistiin) ja roviolla poltettiin.

[Sanna H]

Johan Mustaparta meni tosiaan naimisiin Suomelan Katariinan kanssa, mutta tunnusti myös Tryggin Katariinan kaksi lasta. Molemmat naiset olivat samanaikaisesti raskaana ja synnyttivät neljä Mustaparran tytärtä vuosina 1758-1761. Rykmentissä Juho mm. soitti suuta, jäi kiinni juopumuksesta ja häntä rangaistiin harjoituksista poisjäämisestä. ADHD-tapauksia on tainnut olla jo 1700-luvulla.

T. Sanna

[TaijaTutkija]

Ei haittaa toistelu. Käväisin Oulun pääkirjastossa ja selasin hyllyssä olevat 3 Suomelan kirjaa. Ei ollut näissä tuota murhatapausta. Lisääkin kirjoja lienee: jossakin on myös vähän tarinaa esi-isäni, ilmeisesti myllyn orteen vanhana itsensä hirttäneen, mahdollisena poppamiehenäkin mainitun tapauksesta. Haudattu ensin kirkkomaahan, josta kulki öisin kotipaikalleen. Joku naapuri sitten kysyi, että miksi vielä täällä luuhaat johon vastasi: "En minä saa rauhaa ennenkuin minut haudataan merten taa". Ukko kaivettiin ylös ja haudattiin silloin saarena olleeseen Hanhiseen ja siellä ukko pysyi. Paikka sai nimen Äijänkangas. Kyselin yli 20 v sitten paikallisilta ja kävin hautapaikalla. Nyt se on hävitetty metsäaurauksella.
Tuon Johan Mustaparran edellinen vaimo Catharina Johanintytär Suomela on yhden esi-isäni sisar, joten yhteisiä geenejä löytynee.
Mitkä Suomelan kirjat siellä Oulun pääkirjastossa olivat? Tiedän sitten etten niitä ainakaan laita kaukolainahakuun, jos niissä ei ole mitään tästä tapauksesta! Kaukolainamaksu on kuitenkin 4e/kirja. Kirjastot monihaulla häneltä löytyi myös tekstejä ei siis varsinaisia kirjoja.

[TaijaTutkija]

Tässä ontuva suomennos:

Luutnantti Brusinin leski Beata Steffander, 58. Syntynyt Oulussa, elättänyt itsensä näinä kuluneina vuosina jonkin aikaa jokaisessa lähiseudun pitäjässä. Vieraillut myös sukulaisissaan 1767 Hämeessä. Saapui tähän seurakuntaan 12. viime huhtikuuta ilman papintodistusta. 30/5 murhasi edellämainitun naisihmisen Caisa Trygin lapsen, josta syystä hänet Korkean Kuninkaallisen Hovioikeuden 24/9 1768 antamalla päätöksellä mestattiin (kaula katkaistiin) ja roviolla poltettiin.
Kiitos suomennoksesta! Tämä oli niin järkyttävä tapahtuma, että halusin varmuuden asiaan! Ei tule sukututkimuksessa kovin usein tämmöistä tapausta eteen! T: Tarja

[Sanna H]

Olen miettinyt, että tuomiokirjoista voisi löytyä asiaan valoa. Mutta itsellä ei riitä aika eikä taidot niiden lukemiseen.

Faktoja odotellessa mielikuvitus laukkaa. En halua uskoa, että nämä ihmiset olivat lähtökohtaisesti pahoja. Mutta elämä heitteli ja sai tekemään huonoja ja jopa kauheita ratkaisuja. Lapsen äiti Kaisa oli köyhääkin köyhempi, samoin Beata joutui tekemään töitä elatuksekseen huolimatta säätyläistaustasta. Ehkä he asuivat naapureina. Kaisa joutui varmasti ottamaan kaikkea mahdollista työtä, mitä vain sattui saamaan, samoin vanhemmat lapset. Asuiko Kaisa Margareta-vauvan isän kanssa, heidät kuitenkin vihittiin myöhemmin. Ei voi tietää. Kuka huolehti vauvasta? Oliko lapsi jätetty saareen vasta tulleen lesken Beatan, isoäiti-ikäisen naapurin huostaan?

Beata ei ollut tuon ajan olosuhteissa enää nuori. Oliko hän hampunliotusroopilla töissä, Kaisan lapsi mukana? Lapsi huusi nälkäänsä. Tuliko väsyneelle ja masentuneelle Beatalle musta hetki, vauvan itku ylitti sietokyvyn? Tai oliko kyse säälistä, lapsiraukan olisi parempi olla poissa kaukana maailman murheista? Ehkä ketään ei näkynyt, lapsi oli sairaalloinen jo valmiiksi, eikä kukaan osaisi epäillä mitään. Mutta joku sattuikin näkemään ja niin tapahtumat vyöryivät eteenpäin.

No, monenlaisia teorioita voi tästä keksiä, tässä yhdenlainen mahdollisuus.

[Leevi A]

Tuskin kannattaa kaukolainata mitään. Tämä tapaus oli jo parisataa vuotta vanhaa perimätietoa silloin, kun se kirjattiin ylös ja ehtinyt aika monta kertaa muuttaa muotoaan. Ne muutamat tapaukset joita olen onnistunut asiakirjoista selvittämään, ovat osoittaneet, ettei perimätiedoissa ole juuri ollenkaan perää verrattuna aikansa asiakirjoihin. Jos lapsenmurhasta löytyy oikeuskäsittelyn asiakirjoja, ovat ne uskottavampia vaikka ei nekään ole sataprosenttisesti oikeita. Ei edes nykyaikana, minkä omasta kokemuksestanikin tiedän.

[Jouni Kaleva]

Rykmentissä Juho mm. soitti suuta, jäi kiinni juopumuksesta ja häntä rangaistiin harjoituksista poisjäämisestä. ADHD-tapauksia on tainnut olla jo 1700-luvulla.

T. Sanna
Tällainen ei ole ADHD vaan antisosiaalinen psykopaatti.

[Jouni Kaleva]

. Jos lapsenmurhasta löytyy oikeuskäsittelyn asiakirjoja, ovat ne uskottavampia vaikka ei nekään ole sataprosenttisesti oikeita..
Kaikki kuolemantuomiot alistettiin Tukholman hovioikeuteen, joten kyllä tämäkin juttu pitäisi sieltä löytyä. Aikahaarukka on kapea, kesä 1768. Beatan mestauspäivä taisi todella olla tuo 24.9.1768 (jutun sanamuodosta olisi voinut myös epäillä, että se oli hovioikeuden päätöksen päiväys). Siis siitä päivästä taaksepäin selaamaan!

[Jouni Kaleva]

Beatan mies oli luutnantiksi ylennyt Henrik Johan Brusin. Hiski-selauksella pariskunnalle synt. ainakin Sofia Margaret 5.2.1739 Oulussa ja Georg Wilhelm 9.3.1745 Isonkyrön Gumsilassa.

Henrik Johanin viimeinen virkatalo oli Pyhäjoen komppanian Vänrikin virkatalo Salo (=Saloinen?) Savolahti Niemelä. Hänhän ei välttämättä asunut virkatalossaan. Henrik Johan Brusin kuoli 12.6.1749.

[Jouni Kaleva]

Tuolla Oulun (Oulujoen) ja Hailuodon käräjät pidettiin Oulunsuun Laanilassa 26.9.1768.

Kysyttiin miksi nimismies Christian Petri Zimmerman ei ole paikalla ja syy oli se, että hän oli Hailuodossa, jossa luutnantti Brusinin lesken kuolemantuomio on pitänyt panna toimeen lauantaina eli 24. tätä kuuta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23442973

[Ritva Nygren]

Mielestäni tämä juttu oli sellainen, että olisi pitänyt pitää lakimääräiset käräjät heti tapahtuman jälkeen, mitä ainakaan Kansallisarkiston hakemistossa ei ollut.
Oliko leski jotenkin ”päästään heikko”? En usko, että hänen säätynsä olisi vaikuttanut asiaan.
Vuoden 1768 tositekirjaa ei ole digitoitu, siinä saattaisi olla pyövelin lasku ja ehkä tarkemmin asiasta.
Muhoslainen Mikko Moilanen on tutkinut pyöveleitä!
Hailuodon seurakunnan tilikirjoissa taisi olla Brusinin lesken lahjoitus samalta vuodelta.

[Jouni Kaleva]

Nyt minulla on toisen käden tietoa, joka pitäisi varmistaa:
Beatan veli pitäisi olla Samuel Simonpk. Steffander, joka kuoli Oulussa lapsettomana leskenä 1755 ja olisi perunkirjassa määrännyt omaisuutensa sisarensa Beatan lapsille, joita oli neljä kappaletta.
Onkohan tämä Alf Brennerin teoksessa Oululaisia perunkirjoja?

Beatan isä olisi siis Oulun vahtimestari Simon Steffander ja äiti Beata Karck, jonka esipolvista löytyy Karckin kauppiassukua ja Lithoviuksia ym. seudun merkkihenkilöitä. Kuitenkin näyttää, että Beata on leskenä joutunut jonkinlaiseksi kiertolaiseksi ilman sukunsa tukea?

[Ritva Nygren]

Brennerin perukirjojen hakemistosta Steffander (Stefflander)

s. 104, nro 245, Remahl Susanna, hustru, död sommaren 1736; bouppt. 26.5.1737. Änklingen handelsman Samuel Stefflander och dottern Katarina på sitt 4:de år, vars förmyndare var den avlidnas fasters man Johan Zebulon.

s. 222, nro 493, Steffander Samuel, stadsfiskal, död i december 1755 hos handelsman Jakob Hoffrén efter en långvarig sjukdom; bouppt. 6.1.1755. Den avlidnes syster fänrik Brusins änka fru Beata Steffander meddelade, att brodern, som avlidit barnlös, testamentaret all sin egendom, sedan gälden blivit betalad, åt hennes fyra barn, furiren vid Österbottens regemente Otto Reinhold Brusin, trumslagaren hos löjtnanten Henrik Gustav Enberg Henrik Johan Brusin, George Wilhelm Brusin och jungru Sofia Margareta Brusin, som vistades hos sin farbror fänriken vid Björneborgs regemente Otto Reinhold Brusin. … ”Fru fändrikskan” Brusin erinrade om att även hennes gamla moder hustru Beata Kock, som bott hos den nu avlidna brodern, dött för några veckor sedan…

Brusin-nimisiä ei näytä olevan muita.

Tosite 1724 Oulun linnan vahtimestari Simon Steffander, alempana Beata Kark salig Steffanders enka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792384

[Sanna H]

Tällainen ei ole ADHD vaan antisosiaalinen psykopaatti.

Hmm. Olen lukenut ADHD:sta aika paljon viime aikoina, itse asiassa monilla rikollisilla on tämä ja mielestäni nuo typerät tempaukset voisivat hyvinkin johtua jostain tällaisesta. Mutta se EI huom. EI tarkoita, että kaikki, joilla on ADHD, olisivat rikollisia tai muuten inhoja tyyppejä. Enkä voi tietää, miksi Mustaparta teki mitä teki. Pahoittelut, jos tuli väärä vaikutelma ja tuo lause olisi allekirjoittaneelta saanut jäädä kirjoittamatta. Ei tästä tämän enempää :oo:

T. Sanna

[TaijaTutkija]

Beatan mies oli luutnantiksi ylennyt Henrik Johan Brusin. Hiski-selauksella pariskunnalle synt. ainakin Sofia Margaret 5.2.1739 Oulussa ja Georg Wilhelm 9.3.1745 Isonkyrön Gumsilassa.

Henrik Johanin viimeinen virkatalo oli Pyhäjoen komppanian Vänrikin virkatalo Salo (=Saloinen?) Savolahti Niemelä. Hänhän ei välttämättä asunut virkatalossaan. Henrik Johan Brusin kuoli 12.6.1749.

Henrik Johan Brusinilla ja Beata Steffanderilla oli lapset:
1)Agneta Maria s.26.03.1736 Laitasaari, Muhos
2)Sofia Margaret s.5.02.1739 Oulu
3)Henrik Johan s.1741 Oulunsalo Hän oli myös sotilas ja asui perheineen Hailuodossa ja Oulunsalossa. vih. 27.06.1769 Hailuoto puoliso Elisabeth Alexandersdotter Kranck s.12.11.1749 Hailuoto asuivat Hailuodossa 1769-1771, Oulunsalossa 1771-1777, Hailuoto 1777-. Heille syntyi 10 lasta.
4)Georg Wilhelm s.9.03.1745 Gumsila, Isokyrö vih.29.10.1782 Pirkkala puoliso Christina Fredrica Andersdotter Becker s.16.09.1754 Pirkkala asuivat Lahti, Penttilä, Pirkkala heille syntyi 5 lasta. Georg oli myös sotilas.
5)Catharina Elisabetha s.13.12.1746 Raahe
He elivät liikkuvaa elämää, varmaankin Henrik Johanin sotilasuran vuoksi. Asunnot olivat näitä virkataloja. Leskeksi jäätyään Beata joutui todennäköiseti muuttamaan pois heidän yhteisestä kodistaan.

[TaijaTutkija]

Tuolla Oulun (Oulujoen) ja Hailuodon käräjät pidettiin Oulunsuun Laanilassa 26.9.1768.

Kysyttiin miksi nimismies Christian Petri Zimmerman ei ole paikalla ja syy oli se, että hän oli Hailuodossa, jossa luutnantti Brusinin lesken kuolemantuomio on pitänyt panna toimeen lauantaina eli 24. tätä kuuta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23442973
Eikö tätä siis todellakaan käsitelty käräjillä ollenkaan!? Milloin oli edelliset käräjät? Tai olihan kyllä toki tuo Hovioikeuden tuomio.

[Jouni Kaleva]

Eikö tätä siis todellakaan käsitelty käräjillä ollenkaan!? Milloin oli edelliset käräjät? Tai olihan kyllä toki tuo Hovioikeuden tuomio.
Se tässä on varmaa, että on käsitelty hovioikeudessa, jonka täytyy tarkoittaa nimenomaan Turun hovioikeutta. Saattoiko hovioikeus ottaa murhajutun suoraan omaan käsittelyynsä, ilman käräjäoikeuden käsittelyä? Voisiko olla, että upseerin lesken juttua ei olisi voinut käräjäoikeudessa käsitellä?? Eihän meillä mitään erillistä sotilas/sotaoikeutta ollut??

Voitiinko juttua käsitellä missään muussa käräjäoikeudessa, kun omasta tuomiokunnasta ei näköjään juttua löydy??

Onko niin, että Hovioikeuden arkistot paloivat Turun palossa 1827, eikä siksi ole sieltä löydettävissä?

[TaijaTutkija]

Se tässä on varmaa, että on käsitelty hovioikeudessa, jonka täytyy tarkoittaa nimenomaan Turun hovioikeutta. Saattoiko hovioikeus ottaa murhajutun suoraan omaan käsittelyynsä, ilman käräjäoikeuden käsittelyä? Voisiko olla, että upseerin lesken juttua ei olisi voinut käräjäoikeudessa käsitellä?? Eihän meillä mitään erillistä sotilas/sotaoikeutta ollut??

Voitiinko juttua käsitellä missään muussa käräjäoikeudessa, kun omasta tuomiokunnasta ei näköjään juttua löydy??

Onko niin, että Hovioikeuden arkistot paloivat Turun palossa 1827, eikä siksi ole sieltä löydettävissä?
Tuo minullekin tuli mieleen, että menikö upseerin lesken juttu suoraan Hovioikeuteen? Oliko muuten tapana, että mestattu vielä poltettiin. Jostain olen lukenut että joitain haudattiin ei siunattuun maahan. Riippuiko tämä myös pyövelistä? Kuka lienee silloin pyövelinä Oulun seudulla?

[TaijaTutkija]

Henrik Johan Brusinilla ja Beata Steffanderilla oli lapset:
1)Agneta Maria s.26.03.1736 Laitasaari, Muhos
2)Sofia Margaret s.5.02.1739 Oulu
3)Henrik Johan s.1741 Oulunsalo Hän oli myös sotilas ja asui perheineen Hailuodossa ja Oulunsalossa. vih. 27.06.1769 Hailuoto puoliso Elisabeth Alexandersdotter Kranck s.12.11.1749 Hailuoto asuivat Hailuodossa 1769-1771, Oulunsalossa 1771-1777, Hailuoto 1777-. Heille syntyi 10 lasta.
4)Georg Wilhelm s.9.03.1745 Gumsila, Isokyrö vih.29.10.1782 Pirkkala puoliso Christina Fredrica Andersdotter Becker s.16.09.1754 Pirkkala asuivat Lahti, Penttilä, Pirkkala heille syntyi 5 lasta. Georg oli myös sotilas.
5)Catharina Elisabetha s.13.12.1746 Raahe
He elivät liikkuvaa elämää, varmaankin Henrik Johanin sotilasuran vuoksi. Asunnot olivat näitä virkataloja. Leskeksi jäätyään Beata joutui todennäköiseti muuttamaan pois heidän yhteisestä kodistaan.
Paljon mahdollista on myös, että Beatan ja Henricin poika Henric Johan asui myös Hailuodossa näiden tapahtumien aikaan.

[Jouni Kaleva]

Paljon mahdollista on myös, että Beatan ja Henricin poika Henric Johan asui myös Hailuodossa näiden tapahtumien aikaan.
Joo, eihän tuossa mennyt kuin 9kk äitinsä mestaamisen jälkeen, kun Henrik Johan junior sai pappissuvun tyttären - siis äidin kohtalo ei tahrannut pojan mainetta.

[Jouni Kaleva]

Henrik Johan Brusinilla ja Beata Steffanderilla oli lapset:
1)Agneta Maria s.26.03.1736 Laitasaari, Muhos
2)Sofia Margaret s.5.02.1739 Oulu
3)Henrik Johan s.1741 Oulunsalo Hän oli myös sotilas ja asui perheineen Hailuodossa ja Oulunsalossa. vih. 27.06.1769 Hailuoto puoliso Elisabeth Alexandersdotter Kranck s.12.11.1749 Hailuoto asuivat Hailuodossa 1769-1771, Oulunsalossa 1771-1777, Hailuoto 1777-. Heille syntyi 10 lasta.
4)Georg Wilhelm s.9.03.1745 Gumsila, Isokyrö vih.29.10.1782 Pirkkala puoliso Christina Fredrica Andersdotter Becker s.16.09.1754 Pirkkala asuivat Lahti, Penttilä, Pirkkala heille syntyi 5 lasta. Georg oli myös sotilas.
5)Catharina Elisabetha s.13.12.1746 Raahe
He elivät liikkuvaa elämää, varmaankin Henrik Johanin sotilasuran vuoksi. Asunnot olivat näitä virkataloja. Leskeksi jäätyään Beata joutui todennäköiseti muuttamaan pois heidän yhteisestä kodistaan.
Agneta Maria kuoli Muhoksella 26.4.1735 ja Catharina Elisabet Raahessa 16.1.1747.

Listasta puuttuu vielä perunkirjan mukainen Otto Reinhold (setänsä kaima). Teos Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 tuntee kolme tämännimistä miestä. Olen sieltä rekonstruoitunut, tietyllä epävarmuudella tälle Beatan pojalle tämmöisen uran:

Mahdollisesti
1. Kemin komppanian majoittajan virkatalo Kemi Haukka eli Hurula 1754-59 (kersantti - 2. adjutantti)
2. Siikajoen kompp. vääpelin virkatalo Kristiinankaupungin pitäjä, Påsmark Bengts 1759-61 (2. adjutantti)
3. Kalajoen kompp. kersantin virkatalo Lohtaja Marinkainen Kippo 1761-68, kuoli 17.2.1768.

[Jouni Kaleva]

3. Kalajoen kompp. kersantin virkatalo Lohtaja Marinkainen Kippo 1761-68, kuoli 17.2.1768.

Tuolla adjutantti Otto Reinhold Brusin näkyy ilman perhettä. Lienee ollut naimaton?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1762-1769_uk516/116.htm

[Ritva Nygren]

Netissä on vain renovoituja tuomiokirjoja. Alkuperäisissä on myös liitteet ja hovioikeuteen alistetut jutut.
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Fraaseja

Löytyi yksi lapsenmurhatapaus vuoden 1770 tositekirjan Oulun kruununvankilan papereista.
Pyhäjoen nimismiehen 18.12.1770 allekirjoittamasta passitus:
Pyhäjärvellä syntynyt 9.11.1770 poikalapsi, äiti laittanut lapsen kiven alle, sanonut että syntynyt kuolleena. Epäillään lapsenmurhasta. Lapsen äiti ja äidinäiti seuraaville Pyhäjoen käräjille 18.1.1771.
s. 4863 (jakso 2429) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10689384

Pyhäjoen 18.1.1771 alkaneet käräjät
s. 5v (aukeaman vasemmalla) pykälät 19-21 lainhuutoja, 22 alistettu rikos (hemställt brottmål).
Myös seuraavalla sivulla ja sivulla 16, kuulusteltiinko todistajia vai oliko useampia asioita.
Nuo lainhuudot löytynevät ilmoitusasioista, rikosjutut hoviin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23507308

[TaijaTutkija]

Agneta Maria kuoli Muhoksella 26.4.1735 ja Catharina Elisabet Raahessa 16.1.1747.

Listasta puuttuu vielä perunkirjan mukainen Otto Reinhold (setänsä kaima). Teos Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 tuntee kolme tämännimistä miestä. Olen sieltä rekonstruoitunut, tietyllä epävarmuudella tälle Beatan pojalle tämmöisen uran:

Mahdollisesti
1. Kemin komppanian majoittajan virkatalo Kemi Haukka eli Hurula 1754-59 (kersantti - 2. adjutantti)
2. Siikajoen kompp. vääpelin virkatalo Kristiinankaupungin pitäjä, Påsmark Bengts 1759-61 (2. adjutantti)
3. Kalajoen kompp. kersantin virkatalo Lohtaja Marinkainen Kippo 1761-68, kuoli 17.2.1768.
Kiitos, että löysit vielä yhden pojan lisää! Ovat olleet aikalailla hakusessa, kun kaikki ovat syntyneet eri paikoissa. Otto Reinhold Brusin oli kuollessaan naimaton ja ikä 31v.9kk. kuolinsyynä keuhkotauti.Eli hän oli synt. n. 1737. Oli siis toiseksi vanhin Henric Johanin ja Beatan lapsista. Nyt pitää hakea lähistöltä löytyykö tarkempaa syntymätietoa? Nimet Otto Reinhold ja Henric Johan toistuvat sukupolvesta toiseen.

[Jouni Kaleva]

Kiitos, että löysit vielä yhden pojan lisää! Ovat olleet aikalailla hakusessa, kun kaikki ovat syntyneet eri paikoissa. Onko Otto Reinholdin syntymäajasta mitään tietoa? Onko ollut mahdollisesti vanhin? Nimet Otto Reinhold ja Henric Johan toistuvat sukupolvesta toiseen.
Otto Reinhold sopii olemaan vanhin poika, koska hänet lueteltiin ensimmäisenä siellä setänsä perunkirjassa.

Palautetaanpa mieleen Beatan kuolinmerkintä:
"Syntynyt Oulussa, elättänyt itsensä näinä kuluneina vuosina jonkin aikaa jokaisessa lähiseudun pitäjässä. Vieraillut myös sukulaisissaan 1767 Hämeessä. Saapui tähän seurakuntaan 12. viime huhtikuuta )(=1768) ilman papintodistusta."

Sukulainen Hämeessä sopisi olemaan Beatan nuorin poika Georg Wilhelm, jonka epäilen putkahtavan esiin Kurussa Ulrica Florinin miehenä vuonna 1769. Sitten Beata olisi saattanut olla toisen poikansa (naimattoman?) Otto Reinholdin luona Lohtajalla, kunnes hän kuoli 17.2.1768. Pari kk tuon jälkeen Beata siirtynyt Hailuotoon, jonka suunnalla oleskeli hänen kolmas poikansa Henrik Johan.

[TaijaTutkija]

Otto Reinhold sopii olemaan vanhin poika, koska hänet lueteltiin ensimmäisenä siellä setänsä perunkirjassa.

Palautetaanpa mieleen Beatan kuolinmerkintä:
"Syntynyt Oulussa, elättänyt itsensä näinä kuluneina vuosina jonkin aikaa jokaisessa lähiseudun pitäjässä. Vieraillut myös sukulaisissaan 1767 Hämeessä. Saapui tähän seurakuntaan 12. viime huhtikuuta )(=1768) ilman papintodistusta."

Sukulainen Hämeessä sopisi olemaan Beatan nuorin poika Georg Wilhelm, jonka epäilen putkahtavan esiin Kurussa Ulrica Florinin miehenä vuonna 1769. Sitten Beata olisi saattanut olla toisen poikansa (naimattoman?) Otto Reinholdin luona Lohtajalla, kunnes hän kuoli 17.2.1768. Pari kk tuon jälkeen Beata siirtynyt Hailuotoon, jonka suunnalla oleskeli hänen kolmas poikansa Henrik Johan.
Korjasin tuossa jo tuota viestiäni, Otto Reinholdin syntymävuosi on n. 1737 eli hän oli toiseksi vanhin. Hän siis kuoli 31v.9kk:n ikäisenä. Syntymäpaikkaa en ole vielä löytänyt? Aivan varmasti Beata kävi vierailuilla ja asuikin kenties vähän aikaa poikiensa luona. Tyttären Sofia Margaretin myöhemmistä vaiheista ei ole mitään tietoa. Oliko hän mainittuna perunkirjassa?

[Jouni Kaleva]

Korjasin tuossa jo tuota viestiäni, Otto Reinholdin syntymävuosi on n. 1737 eli hän oli toiseksi vanhin. Hän siis kuoli 31v.9kk:n ikäisenä. Syntymäpaikkaa en ole vielä löytänyt? Aivan varmasti Beata kävi vierailuilla ja asuikin kenties vähän aikaa poikiensa luona. Tyttären Sofia Margaretin myöhemmistä vaiheista ei ole mitään tietoa. Oliko hän mainittuna perunkirjassa?
Jos otamme todesta kuoliniän 31v9kk, niin olisi synt. toukokuussa 1736. Tamä ei sovi, kun Agneta (joka ei ollut kaksonen) oli synt. maaliskuussa 1736. Siispä Otto Reinhold synt. 1735 tai 1737 ja oli vanhin poika.

Perukirjassa oli norm. tapaan lueteltu ensin pojat ikäjärjestyksessä: Otto Reinhold, Henrik Johan ja Georg Wilhelm. Sitten tytöt ikäjärjestyksessä, tässä tapauksessa vain elossa oleva Sofia Margareta.

[TaijaTutkija]

Jos otamme todesta kuoliniän 31v9kk, niin olisi synt. toukokuussa 1736. Tamä ei sovi, kun Agneta (joka ei ollut kaksonen) oli synt. maaliskuussa 1736. Siispä Otto Reinhold synt. 1735 tai 1737 ja oli vanhin poika.

Perukirjassa oli norm. tapaan lueteltu ensin pojat ikäjärjestyksessä: Otto Reinhold, Henrik Johan ja Georg Wilhelm. Sitten tytöt ikäjärjestyksessä, tässä tapauksessa vain elossa oleva Sofia Margareta.
Kiitos taas! Pitää laajentaa tuota hakuhaarukkaa. Eiväthän nuo ikätiedot varmaan olleet aina niin tarkkoja kuolintietojen yhteydessä. Hyvä että Sofia Margaretakin oli tuolloin vielä elossa. Pitää yrittää etsiä hänenkin vaiheitaan!

[Jouni Kaleva]

Kiitos taas! Pitää laajentaa tuota hakuhaarukkaa. Eiväthän nuo ikätiedot varmaan olleet aina niin tarkkoja kuolintietojen yhteydessä. Hyvä että Sofia Margaretakin oli tuolloin vielä elossa. Pitää yrittää etsiä hänenkin vaiheitaan!

Tuoltapas löytyvät setänsä, herra vänrikki Otto Reinhold Brusinin perheestä Kokemäeltä nämä veljenlapset jungfru Marg:Sophia Brusin s. 1739 ja Georg Wilhelm Brusin s. (korjattuna) 1745. Georgin epiteetti on silmissäni "Mors." eli morson, mikä olisi älytön määrite. Täytynee tarkoittaa "Brorson" mikä vastaa todellisuutta.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokemaki/rippikirja_1752-1758_ap/209.htm

[TaijaTutkija]

Tuoltapas löytyvät setänsä, herra vänrikki Otto Reinhold Brusinin perheestä Kokemäeltä nämä veljenlapset jungfru Marg:Sophia Brusin s. 1739 ja Georg Wilhelm Brusin s. (korjattuna) 1745. Georgin epiteetti on silmissäni "Mors." eli morson, mikä olisi älytön määrite. Täytynee tarkoittaa "Brorson" mikä vastaa todellisuutta.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokemaki/rippikirja_1752-1758_ap/209.htm
Kiitos avusta! Tästä on hyvä jatkaa taas! Terv. Tarja

[Jouni Kaleva]

Vänrikki Brusinin perhe Kangasala Riku Sarkola 1764-68. Veljenlapsia ei enää mukana. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasala/rippikirja_1764-1768_tk53/297.htm

[TaijaTutkija]

Vänrikki Brusinin perhe Kangasala Riku Sarkola 1764-68. Veljenlapsia ei enää mukana. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasala/rippikirja_1764-1768_tk53/297.htm
Perhe jälleen Kokemäellä 1774-1777 Kackulais, Hytti s.149 Georg Wilhelm täällä mukana myös.Seuraavassa rippikirjassa häntä ei enää näy.

[Jouni Kaleva]

Sophia Margareta on yksinään kaiketi palvelijana Kokemäen Kyminkartanossa 1760-61. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokemaki/rippikirja_1760-1771_ap/128.htm

Mihin sitten mahtoi tie viedä? Tietysti todennäköisesti vihille, mutta mihin??

[TaijaTutkija]

Sophia Margareta on yksinään kaiketi palvelijana Kokemäen Kyminkartanossa 1760-61. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokemaki/rippikirja_1760-1771_ap/128.htm

Mihin sitten mahtoi tie viedä? Tietysti todennäköisesti vihille, mutta mihin??
Vähitellen löytyy tiedon murusia! Toivottavasti joskus vielä löytyy lisätietoa!
Georg Wilhelmin kohdallakin on vielä muutama vuosi hämärän peitossa, kunnes avioituu Pirkkalassa 29.10.1782. Siitä eteenpäin minulla onkin tiedot hänen vaiheistaan. Olen nimenomaan tutkimassa tätä Georg Wilhelmin sukuhaaraa, siis Brusin sukua!

[Jouni Kaleva]

Vähitellen löytyy tiedon murusia! Toivottavasti joskus vielä löytyy lisätietoa!
Georg Wilhelmin kohdallakin on vielä muutama vuosi hämärän peitossa, kunnes avioituu Pirkkalassa 29.10.1782. Siitä eteenpäin minulla onkin tiedot hänen vaiheistaan. Olen nimenomaan tutkimassa tätä Georg Wilhelmin sukuhaaraa, siis Brusin sukua!
Huomasitko vielä tämän Florin-kysymyksen Georg Wilhelmin osalta:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15570&highlight=florin

[TaijaTutkija]

Huomasitko vielä tämän Florin-kysymyksen Georg Wilhelmin osalta:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15570&highlight=florin
Minulla ei ollut aikaisemmin tätä tietoa, ennenkuin sinä siitä mainitsit! Periaatteessa tuo voisi pitää paikkansa. Myöhemmin ei ainakaan löydy tästä pojasta Johan Reinholdista mitään mainintaa. Olisiko kuollut pienenä. Ja Georg Wilhelm näkyy kuitenkin Kokemäellä 1774 yksin. Tuota pitää vielä tarkastella!

[TaijaTutkija]

Tuoltapas löytyvät setänsä, herra vänrikki Otto Reinhold Brusinin perheestä Kokemäeltä nämä veljenlapset jungfru Marg:Sophia Brusin s. 1739 ja Georg Wilhelm Brusin s. (korjattuna) 1745. Georgin epiteetti on silmissäni "Mors." eli morson, mikä olisi älytön määrite. Täytynee tarkoittaa "Brorson" mikä vastaa todellisuutta.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokemaki/rippikirja_1752-1758_ap/209.htm
Tuo etuliite Mors eli morson saattaa sittenkin pitää paikkansa! Täällä Otto Reinholdin perheessähän asui myös hänen äitinsä Agneta Maria Gyllenspång. Mahdollisesti Georg Wihelmin huoltajana olikin hänen mummonsa eli isänäiti ainakin aluksi. Georg Wilhelm oli vain neljä vuotias isänsä kuollessa 12.06.1749 Pyhäjoella. Näin asiat loksahtavat paikoilleen vähitellen.

[TaijaTutkija]

Perhe jälleen Kokemäellä 1774-1777 Kackulais, Hytti s.149 Georg Wilhelm täällä mukana myös.Seuraavassa rippikirjassa häntä ei enää näy.
Nyt on Georg Wilhelmin tiedot selvillä. Hän palveli Porin jalkaväkirykmentin Everstiluutnantin komppaniassa 79. asui Vääpelin virkatalossa Kännölä, Huittinen . palveli 12.06.1781-2.12.1784, jolloin erosi. Asui kuitenkin vielä Kännölä, Huittinen 1785 asti puolisonsa Christina Fredrica Beckerin kanssa. Christina näkyy siellä 1784-1785.Sieltä menivätkin sitten Pirkkalaan!

[Sanna H]

Kalevaa lukiessa törmäsin itselleni uuteen asiaan. Limingan viimeinen mestattu oli surmannut oman poikansa, koska halusi kuolla. Karmivaa nykyajan näkökulmasta, mutta voisi olla yksi mahdollinen motiivi tässä lapsenmurhassa. 1700-luvulla itsemurhan tehneiden ajateltiin joutuvan suoraan ikuiseen kadotukseen ja uskottiin aivan tosissaan, että jos halusi kuolla, oli parempi vaihtoehto surmata joku toinen ja saada kuolemantuomio. Ja uskottiin, että lapset viattomuudessaan pääsivät suoraan taivaaseen, joten surmatessaan sairaalloisen tai muuten kurjuudessa elävän lapsen, asianomainen saattoi jopa tosissaan ajatella tekevänsä hyvän teon. Usein näihin tekoihin syyllistyivät naiset ja uhri oli lapsi.

[Anna-Maija Rae]

Kiinnostuneille tiedoksi, että olen 2004 tehnyt jonkinasteisen tutkimuksen Georg Vilhelm Brusinin ja Christina Fredrica Beckerin jälkeläisistä (en ole itse heidän jälkeläisensä).

Tutkimus on julkaistu Kysröskoskella. Julkaisun nimi on: Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin julkaisu nro 22 "Suvusta kerrottua" (ISSN 0785-9538). Tutkimukseni nimi on: Teivaalasta ja Kaarilasta ympäri Ylä-Satakuntaa.

Piki-verkkokirjastohaun mukaan julkaisu on Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta ei lainattavissa.

Tuolloin tarkastelin myös Brusinin esivanhempia ja löysin viestikejussa mainitun tiedon Beata Staffanderin kohtalosta, mutta en sen enempää tietoa ole siitä tapauksesta etsinyt.

Anna-Maija Rae

[moelanen52]

Hei, löysin vasta nyt tämän viestiketjun.

Olen selvittänyt Pieta Steffanderin tapauksen konseptituomiokirjoista jo jokunen vuosi sitten. Niistä paljastuu seikkaperäisesti se, mitä Hailuodossa
tapahtui ja miten tuomittu vietti viimeiset elinkuukautensa ennen rikostaan.

Tarkoitukseni on lähiaikoina julkaista tutkimus Suomessa mestatuista ajanjakolla 1625-1825.

Steffanderin tapauksessa oli kyse suisidaalimurhasta. Nainen oli elämäänsä lopen kyllästynyt ja halusi päästä mestauslavalle.

Yt, Mikko Moilanen, Muhos

Viite: OMA, Oulun pohjoisen voutikunnan ja Kajaanin läänin tuomiokunnan arkisto, Oulun ja Hailuodon käräjäkunnan välikäräjät 28.6.1768 (Oulu:20); OMA, Oulun pohjoisen voutikunnan kruununvoudin arkisto BI:25 (maaherralta, nimismiehiltä ja muilta saapuneita kirjeitä 1768 – 1768), maaherra Göös kruununvouti Lilljerothille 19.8.1768; http://www.geni.com/people/Henrik-Brusin/6000000017042635117; http://www.laitasaari.net/taloja/hakkarila-no-25/

[Sanna H]

Kiitos Mikko, tämä mieltä askarruttanut tapaus selvisi näin.

T. Sanna

[TaijaTutkija]

Hei, löysin vasta nyt tämän viestiketjun.

Olen selvittänyt Pieta Steffanderin tapauksen konseptituomiokirjoista jo jokunen vuosi sitten. Niistä paljastuu seikkaperäisesti se, mitä Hailuodossa
tapahtui ja miten tuomittu vietti viimeiset elinkuukautensa ennen rikostaan.

Tarkoitukseni on lähiaikoina julkaista tutkimus Suomessa mestatuista ajanjakolla 1625-1825.

Steffanderin tapauksessa oli kyse suisidaalimurhasta. Nainen oli elämäänsä lopen kyllästynyt ja halusi päästä mestauslavalle.

Yt, Mikko Moilanen, Muhos

Viite: OMA, Oulun pohjoisen voutikunnan ja Kajaanin läänin tuomiokunnan arkisto, Oulun ja Hailuodon käräjäkunnan välikäräjät 28.6.1768 (Oulu:20); OMA, Oulun pohjoisen voutikunnan kruununvoudin arkisto BI:25 (maaherralta, nimismiehiltä ja muilta saapuneita kirjeitä 1768 – 1768), maaherra Göös kruununvouti Lilljerothille 19.8.1768; http://www.geni.com/people/Henrik-Brusin/6000000017042635117; http://www.laitasaari.net/taloja/hakkarila-no-25/
Kiitos tästä tiedosta! Tuntuu toki tuo Beatan ratkaisu rajulta, mutta olihan elämä muutenkin siihen aikaan niin erilaista. Tuo sinun julkaisusi kiinnostaa, sitten kun se valmistuu. Terv. Tarja

[PirkkoSoundy]

Raija Järvelä-Hynysen kirjasta Juuret Hailuodon Hiekkaan selviää niin Brusiinien suvun kiemurat, kuin tämän lapsen murhan tapahtumat ja syyt. Muutenkin mainio kirja Hailuotolaisista suvuista.