virkatodistus

[Janatuinen]

Hei!

Kuinkas luotettava on sukututkimusta varten hankittu virkatodistus? Kun eivät tunnu millään täsmäävän virkatodistuksen tiedot siihen, mitä muut lähteet kertovat.

[esg]

En ehkä ole oikea henkilö opettajan rooliin, mutta toteaisin kuitenkin, että virkatodistukseen täytyy luottaa, ennenkuin muuta on osoitettu. Sukututkijan - niinkuin muunkin tutkijan - tulee suhtautua kriittisesti lähteisiinsä ja itse arvioida, mikä tieto on oikea ja mikä väärä. Virkatodistusta kirjoitettaessa, on se sitten sukututkimusta tai muuta tarkoitusta varten, voi tietysti tapahtua virheitä. Todennäköisempiä virheet kuitenkin ovat jo todistuksen perusteena olevissa asiakirjoissa. Kun äidinäitini muutti syntymäkunnastaan Hämeenlinnaan, muuttokirjan kirjoittaja luki 7:n 4:ksi ja syntymäaika muuttui virheelliseksi. Kun pyysin isänäitini virkatodistuksen hänen kuolinkunnastaan, kävi ilmi, että heilläkin oli virheellinen syntymäaika. Kun sukututkija havaitsee virheen, hän tietysti käyttää oikeaa tietoa, mutta syytä on tehdä merkintä virheellisestä tiedosta, jottei sitä joskus myöhemmin enää tarvitse ihmetellä.


Erkki S

[esteri]

Sattui posti tänään tuomaan joskun pyytämiäni kopioita suvun kuolinilmoituksista.
Tässä kuolinilmoituksessa oli kuolinaika, 6.9.1965, mutta aikaisemmin saamassani virkatodistuksessa oli kuolinaika merkitty, 6.9.1967.
Tässä tapauksessa luotan enenmän tuohon kuolinilmoituksen tietoon.

Olen myös saannut kopion virkatodistuksesta, joka on tehty henkilön perunkirjoitusta varten. Siinä ei ollut edes mainittu kaikkia perillisiä, joiden syntymä ainakin olisi löytynyt siitä seurakunnasta. Saman todistuksen kopio oli annettu sukuaan etsivälle, sukututkimusta varten. Tästä puuttuvasta haarasta ei ollut mitään mainintaa.

Aika usein laitan virkatodistuspyyntöön mukaan omat jo etsimäni tiedot kyseessä olevista ja tästä eräs virkailija löysi oikean tiedon heillä olevaan vanhaan virkatodistukseen ja pääsi korjaamaan sen. Oli kirjattu kuolleeksi väärä lapsi. Minulta virkailia löysi tältä kuolleelta perhettä ja tarkastaessaan huomasi heillä olevan virheen.

Kyllä virkatodistuksien laatijoille aina virheitä sattuu, kuten meillekin.
esteri

[Seppo Niinioja]

Tämä on näitä ikuisuusaiheita. Seuraava koskee enemmänkin vanhempia asioita, kun alan itsekin olla jo vähitellen vanha.

Virheitä on tullut esim. alkuperäisiin rippikirjoihin, kun tietoja on siirretty uuteen kirjaan tai muuttokirjaa annettaessa tai tuloseurakunnassa tietoja kirjattaessa. Ilmeisesti on niin että virkatodistusten kirjoittajat luottavat rippi- ja pääkirjojen tietoihin eivätkä tarkista syntymä- ym. aikoja historiakirjoista.

Kerran vääräksi muuttunut tieto ei juurikaan palaudu enää myöhemmin oikeaksi, voipa muuttua uudelleen vääräksi toisella tavalla. Hyvä käytäntö onkin kirjata ylös oikea ja väärä tieto sekä mistä alkaen tieto on väärä, kuten Erkki S jo huomautti.

Joidenkin perillisten puuttuminen perunkirjoitusta varten annetusta virkatodistuksesta tuntuu peräti ihmeelliseltä. Olisi luullut heidän nostavan asiasta haloon. Olivatkohan puuttuneet perilliset tai heidän jälkeläisiään elossa?

Seppo Niinioja

[_eOw_]

Enhän minä vihreitä tee... Onhan noihin törmätty - virheisiin - tahallisiin ja tahattomiin. Jos pappi on kirjoittanut "Arnd", niin kyllä siitä suomenkielisellä seudulla helposti tulee virkatodistukseen "Anders". Hyviä nimiä molemmat.
Isoisäni isäkin (n 100v sitten) ilmoitteli syntymäaikansa kuukauden verran erilaiseksi kuin kirjoihin on merkitty. Saman pelimannin lähtökin on merkinnöissä "luonnollinen", joskin perimätieto kertoo fattigshusetin tilalle valitun omaehtoisen lähdön. Lopullinen sijoituskin on kaiketi siitä syystä hukassa - tosin "perimätietona" olen antanut itselleni kertoa paikan kirkkomaan ulkopuolelta. Siis vielä 1940-luvulla lähtötapa vaikutti leposijaan ja merkinnät lähtötavasta "vaihtelivat"
Perukirjoituksissa voi monestakin syystä unohtua perijöitä. Laatijastahan se on kiinni... Itsekin luulin edesmenneen enopuoleni ihan varattoman kuolleen. Toisin loppujenlopuksi oli ;-)
Taidan siis saada korjatun jäämistöselvityksen jälkeen isäni enolle puolen vuosisataa sitten lainaaman pikkuvipin "perinnöksi". Tosin 1/18 osa muutamasta satasesta ei taida edes kattaa selvittelykustannuksia... Tiesin siis olevani perillinen, mutta en uskonutkaan mitään periväni, joten en osaani edes kysellyt..

[tkukkonen]

Esimerkki henkilön "katoamisesta".

Kuolleella oli elossa oleva sisko Hilma, joka oli muuttanut yli 20 vuotta sitten toiselle paikkakunnalle. Kuolleen leski oli Hilma. Kun kuolleen testamentti piti saattaa tiedoksi lähisukulaisille, sisko Hilma jäi pois tiedotuksen piiristä. Seurakunnan sukuselvityksestä hänet oli "kadotettu", koska ilmeisesti samannimisyys hämäsi.

Näin tapahtui 1950-luvun loppupuolella, tai olisiko ollut vasta 1960-luvun puolella.

[Sami Lehtonen]

Tietysti ihminen voi tehdä virheitä - joskus myös lähtötiedot saattavat olla sellaisia, että virkatodistuksen laatija ei ole aivan varma, ketä henkilöä tarkoitetaan. Nykypäivänä tuntuu tuo nimikirjo olevan siinä määrin iso, että törmäyksiä ei juuri satu - ainakaan kaikkien etunimien osalta. Aika lailla kuolleena syntynyt ajatus on pyytää virkatodistusta vaikka Otto Jokisesta tai Juho Koskisesta ilman tarkempia tietoja.

Jos virkatodistuksessa oikein mikään ei täsmää, niin todennäköisesti kyse on aivan väärästä henkilöstä. Muutaman numeron heitto syntymä- ja kuolinajoissa on tyypillisiä virheitä. Kuten aiemmin jo tulikin esiin, niin aina kannattaa selvittää virheen muodostumiskohta, yleensä muutto pitäjästä toiseen, toiselle sivulle tai uuteen kirjaan on paikka, jossa virhe on tullut. Joskus on kopioitu päiväys peräti väärältä riviltä. Virheen paikallistaminen myös varmistaa, että kyse on yhdestä ja samasta henkilöstä, jonka tietojen siirrossa on tapahtunut virhe.

Itse olen huomannut, että nykypäivänä ei kirkkoherranvirastojen henkilökunta aina osaa edes kääntää paikkakuntansa kylien ruotsinkielisiä nimiä välttämättä oikein suomeksi - jääköön nyt esimerkki antamatta, kun siitä voisi päätellä, minkä seurakunnan henkilökuntaa parjaan. Samoin patronyymikäytäntö ei tunnu kaikille olevan selvillä - tahtovat väittää henkilön vaihtaneen Henriksson-sukunimen Koskiseen, kun todellisuudessa Heikinpoika on ottanut itselleen sukunimen. Kolmas virhe, mihin saattaa törmätä on väärin päin menneet päivät ja kuukaudet, kun ei ilmeisesti olla kiinnitetty huomiota kirkonkirjan sivulla muihin merkintöihin, miten niiden tulisi olla.