Raanujärven ym. Ylitornion järvien kalastus 1600-l.

[Juhani Mäkitalo]

Esi-isäni (useampi), jotka asuivat Kainuunkylän eteläpäässä eli
Pekanpäässä kalastivat mm. Raanujärvellä n. 100 km kotoaan.
Esim. 3.3 1687 löytyy käräjätuomio Ylitorniolta, jossa vahvistetaan
Per Personille Kainuunkylästä ko. järven kalastus hänelle ja hänen
jälkeläisilleen ikuiseen omistukseen ja lisäyksenä mainitaan, että
sopimusta on peruuttamattomasti noudatettava nyt vastaisuudessa.
Järvi on n. 2500 ha, eikö se ole n. 25 km2, mahtoi sieltä kalaa tulla,
varsinkin kun yksin sai pyytää, saattoivat paikalliset kyllä välillä käydä apajilla ??
Kuinkahan lie siellä kalastus toimii nykyisin, onko vanhat oikeudet voimassa ?
Suvulla oli lisäksi kalastusoikeus läheisellä Kavantojärvellä.
Mitenkähän tuonne kuljettiin Tornionjokivarresta, melkoinen matka
Tengeliöjokeakin vastavirtaan. Milloin valmistui sinne ensimmäinen
hevosella ajettava tie ?
Myöhemmin 1700-luv. samalla suvulla oli kalastusta Pellon tasalla
n. 30 km itään mm.: Matalajärvessä, Paloriipissä, Vuoskulompolossa,
Jolmalompolossa.
Jopa Muoniossa/Ylimuoniossa asti käytiin 1600-luv. kalassa. Vaikuttaa
siltä, että näillä järvikalastuksillakin oli jonkunmoinen merkitys, kun tuollaisia
matkoja tehtiin.
Kyseessä oli Ylitornion varakkaimpia taloja, ettei siellä nälissään juostu
ja kotirannassa padot pyytivät parempaakin kalaa eli lohta.

JM

[Jonas]

Raanujärven osakaskunta (kantatilat) omistaa vesialuetta vajaat 2000ha, josta Raanujärvessä n. 1000ha. Valtion vesialue on samaa kokoluokkaa. Lisäksi on vähän yksityisvesia (kruununtorpat) ja pari pientä osakaskuntaa. Raanujärven osakaskunnan vesiä ovat myös Jolmalompolo, Kavantolompolo, Kavantojärvi, Palolompolo ym. Jotkut kokonaan, jotkut osittain. Tien tuloajankohtaa en tiedä, enkä ole varma isojaon vuosiluvustakaan. Isojaossa käsittääkseni on perustettu Raanujärven jakokunta, nykyinen osakaskunta. Muistikuva on vuodesta 1805. Esi-isäni Jonas Jonason asettui tänne vasta 1700-luvun loppupuolella ja häntä pidetään kylän ensimmäisenä vakituisena asukkaana (Jonas n:o1). Tilan perusti alun perin Jonaksen appiukko Pehr Olofsson. Miksi tilan nimi oli Jonas (nyk. Joona) en tiedä...rekisteröitiinkö tila vasta vapaavuosien jälkeen?? Ympäristössä oli saamelaisasutusta, mutta he eivät alkaneet talollisiksi.

[Juhani Mäkitalo]

Minulla on seuraavia tietoja JOONAn perustaja perheestä:
Per Olofson Raanujärvi (1726 - 1800) vih. 175x (en ilm. ole löytänyt vihkim.)
Anna Olofsdr. (1733 - 1796)
--- Maria (1761 - 96), vih. 1780
po. Jonas Jonason (1742 - 1818)
Perhe lötytyy ÖT:n vanhimmasta rippikirjasta 1781 - s. 357

Tilan perustamisvuosi 1758 vapaakirja 28/1 1762, vapaavuosien
jälkeen sai manttaalin ja veronmaksu alkoi.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Maria Persdr. s. x/2 1761 kastettu 22/3 1761 Raanujärvi

JM

[Juhani Mäkitalo]

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001850_00098?beta=true#?s=0&cv=97&c=0&m=0&z=18.3582%2C155.9265%2C2748.2378%2C1326.8658
Täällä se Per Olofson näkyy asianmukaisesti Raanujärven ensimmäisenä
asukkaana henkikirjassa1761. Tilojen nimiähän ei vanhimpina aikoina ollut ja
tässä tapauksessa tila näyttää saavan pysyvän nimen vasta vävyn mukaan.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Piilokuva: Maria Persdotterin syntymämerkintä, aukeaman
vasemmalla puolen. Moniko löytää ja näkee lukea mikä syntymäpäivä,
kastepäivä mainittu ed.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/overtornea/syntyneet-vihityt-kuolleet_1718-1801_fr1529/96.htm

JM

[Jonas]

Himmeätä on teksti, arvaisin 22.2. Edellä mainitsemasi rippikirjan samalla aukeamalla sivulla 356 näkyy Joseph Larsson Rattosjärven perhe. Sattumoisin siinä näkyy Jonaksen ja Marian tytärten (Elisabet, Maria) tulevat aviomiehet: Mickel ja Joseph. Aivan alhaalla näkyvät Josephin vanhemmat: Lars Anundsson ja Margeta Nilsdotter. Jossakin aiemmassa ketjussa arvelin (95%), että tämä pariskunta kävi hoitamassa Kuusamon Lämsän kylässä paikallisten talonpoikien poroja. Heille syntyi siellä poika Joseph v. 1761. Syntymävuosihan ei täsmää tämän rippikirjan tietoon 1759. Pariskunnalle syntyi kyllä poika Anund v.1759, mutta hän kuoli tällä Kuusamon reissulla (Kortesalmi). Voisiko tämä jotenkin selittää tämän "syntymävuosidilemman". Samalla reissulla Kuusamossa (samoin muuttokirjapäiväyksin) kävivät myös Nils Anundsson ja vaimonsa Margeta Hansdotter. Kuten olen aikaisemminkin kertonut Kuusamon talonpojat eivät pitäneet heidän tavastaan lypsää vaatimia ja siitä seurasi kotimatka "maitojunalla" takaisin Övertorneålle (Kortesalmi). Elisabetin ja velipuolensa Isak Jonassonin (äiti Helena Olofsdr.) kautta tila Jonas jakautuu kahtia. Elisabetin tyttären Magdaleenan avioliiton Isak Carlsson Tolpin kanssa toisesta puolikkaasta tulee tila Tolppi. Nimillä jos vielä leikitellään niin Magdaleenan tytär Greta avioituu Gustaf Konttaniemen (Callo) kanssa ja Gustaf alkaa käyttää nimeä Tolppi. Isäni äiti oli tätä sukua.

[Jonas]

Ed. tekstin loppuosassa kiireessäni hukkasin asian, jota mukamas olin esittämässä. Yritän paikata. Elikkä tottakai olen tämän Isak Jonassonin sukua suoraan alenevassa polvessa, mutta olen myös sisarpuolensa Elisabet Jonassonin jälkeläinen. Aikajanan huomioon ottaen en ole ollenkaan huolissani.

[PekkaJS]

Moniko löytää ja näkee lukea mikä syntymäpäivä
Olisiko numerot 1 ja 6 yläosastaan yhteen kirjoitettuina 16 Feb ?

T Pekka

[Juhani Mäkitalo]

3/2 minä luen, mutta ei se numero niin kovin selvä ole, kastepäivä
kun näkyy selvemmin 22/3, niin sen kun mainitsee ja Ranojervihän
siellä näkyy "selkeästi". Netissä oli jossain, olikohan se GENI`n
sivuilla 1/2, joka se nyt ei ainakaan ole.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Tässä sitten jatkoa tämän Jonas Jonasonin (1742-1818) sukuun
näkyy tytär Elisabet S. 1786

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0035201_00228?beta=true#?s=0&cv=227&c=0&m=0&z=167.1842%2C1248.8832%2C2037.037%2C1343.985
ja tyttärensä Magdalena s. 1807,
jonka mieheksi pitäisi tulla Jonaksen mukaan
Isak Carls. TOLPPI.
Kiinnosti miksi se tilan toinen puolisko on TOLPPI.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Onko Jonas Jonasonin syntymämerkintä löytynyt ?

Nyt en kysy ennempää, minulla ei ole oikein mitään tekemistä
tämän asian kanssa, esi-isä vain kävi siellä joskus kalassa,
saattoi olla kalakämppäkin rannalla ja luultavasti olikin, ei
sieltä yöksi kotia kerinnyt.

JM

[Juhani Mäkitalo]

ja vielä yksi jatkolinkki Raanujärvelle
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylitornio/rippikirja_1826-1832_ik188/108.htm

JM

[Jonas]

Kyllä Isak Carlsson Tolppi Tengeliöstä tosiaan antoi nimensä tilan toiselle puolikkaalle. Gustaf Konttaniemi ("Kallon Kustu") ei tainnut koskaan ottaa vaimonsa Greta Isaksdotterin Tolppi nimeä ja isäni iso-isäkin taisi vielä olla Konttaniemi. Jotenkin se vaan meni, varmaankin käytännön syistä, että nimeksi muotoutui Tolppi. Jonas Jonasonin syntymätietoa ei ole kukaan vielä löytänyt. Se on aina merkitty vain 1742, ei kuukautta ei päivää. Paikkaakaan ei kukaan tiedä. Jonkinlainen perimätieto on: Ruottin puolelta. No siihen maailmanaikaan se ei kerro mitään. Erittäin vahva ehdokas Jonakseksi on kuitenkin Hietaniemen rippikirjassa 1736-1778 (kuva109) renkien ja piikojen luettelossa esiintyvä (1763-1766) lapdr. (lapinrenki) Jonas Jonason.

[Juhani Mäkitalo]

Vaikeapa se on yhdistää irtaimia renkejä mihinkään, jos ei
viitteitä ole. Yksi tie on, mutta se vaatii melkoisesti työtä.
Opettele vanhojen käsialojenlukutaito ja sitten vain tuomiokirjoja
selaamaan, löytyy netistäkin. saattavat olla pari sataa sivua ja
kaksi kertaa vuodessa. Perheissä ja suvuissa on aina jotain epä-
selvyyksiä ja riitoja perintöasioissa ja sieltä ne selviää ja siinä
sivussa paljon muutakin mm. Raanujärven kalastukset. Tähän
liittyen kerrottiin mm. kuinka 29/6 1739 kun esi-isäni Pekan tilan
isäntä oli ollut kalassa siellä paloi koko kotitila ja sitten kerrottiin kaikki
tilan rakennukset mittoineen (se hyöty siitä minulle oli) esim.
navetta oli 207 m2, vaikuttaa isolta, as.rak. puolet siitä.
Ei muuta kuin tavaamaan tekstejä.

JM

[Juhani Mäkitalo]

ja täällä jatkuu
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylitornio/rippikirja_1833-1839_ik188/116.htm

JM

[Jonas]

Näinhän se varmastikin on, tuomiokirjoihin pitäisi perehtyä...kivinen tie, voin kuvitella. Jonas voisi löytyä myös Ruotsin puolen lapinkylien asiakirjoistakin. Voi olla, että hänkin on näitä "pakolaisia", joita siihen aikaan tuli näille seuduille paljon. Näissä nimissä on erikoisen suuri Jona-rypäs (Jonason, Jonasdotter). Tuo rippikirjan otteesi on minulle kyllä tuttu ja siinähän se tilan kahtia jako näkyy selkeästi. Elisabetilla on tuossa jo kolmas mies, Henrik Gustafsson Kallo oo1826 (Laaki-Heikki, tarinoiden mukaan "noita"). Toinen mies oli Henrik Johansson Kurtakko oo1821 ja ensimmäinen tietenkin Mickel Josephsson Rattosjärvi oo1806. Vapaat naiset olivat kysyttyjä tuolloin. Siskonsa Mariakin avioitui Joseph Josephsson Rattosjärven (oo 1813) jälkeen Mickel Larsson Koffelon (lapp.) kanssa v.1831. Tuomiokirjoista vielä sen verran, että muistan kuulleeni Jonaksen riidelleen jostakin karhusta ja Marian 1. miehen Josephin saaneen salavuoteussyytteen erään Mangi-sukuisen lapinnaisen kanssa. Nämäkin pitäisi koettaa tarkistaa joskus, kun on aikaa ja toivottavasti taitoa. Palaan asiaan, kun minulla on jotakin kerrottavaa, eiköhän tämä nyt ole tässä. Kiitoksia!

[Juhani Mäkitalo]

Pitää vielä tarkentaa tuota tuomiokirjojen sivumäärää:
numerointi on yleensä aukeamakohtainen eli 2 sivua.
Jos katsotaan v. 1650 - 1800: 150v x 2 käräjät x 400 sivua =
120.000, kun lisätään siihen, että minäkin olen joutunut selaamaan
Ylitornion lisäksi Alatornion myös, se on sitten tupla.
Melko sujuvaa pitää lukeminen olla, että sitä jaksaa ja aikaa,
ja keskittyä niihin sivuihin missä tuttuja näkyy. Mielenkiintoista !

JM