Gustaava Katharina Blåfield s. 1786 [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gustaava Katharina Blåfield s. 1786

ejl

30.10.16, 10:38

Olen aiemmassa viestiketjussa etsinyt lisätietoja luutnantti Carl Fredrik Ekholmista s. 6.8.1806, joka asui Kuljun kartanossa Suolahdella(Karkkua).

Hänen vanhemmistaan ei ole tietoa. Wäinö Selanderin kirjassa "Karkun ratsutilat" tuodaan esiin huhu, "perintätieto", että hän olisi kartanonisännän avioton lapsi. Äidistä ei ole edes arvailuja.

Suolahden Kuljussa asuu myös neiti Gustaava Katharina Blåfield s. 1786, joka on kartanon emännän Eva Christina Mellinin (os. Bromansköld s. 1763) serkku.

Naimaton aatelisnainen lienee varsin usein asettunut asumaan jonkun sukulaisen luo, vai? Gustaava Katharina muuttaa parhaiden nuoruusvuosiensa jälkeen pois ja menee 37 -vuotiaana naimisiin Jacob Gabriel Leisteniuksen s. 1766 kanssa. Heille ei synny lapsia.

Kartanon isäntä Johan Reinhold Mellin (s. 1761) kuolee v. 1807, siis vuosi Ekholmin syntymän jälkeen, paikaksi on merkitty Storgård. Onkohan tämä Ulvilan kunnassa oleva Storgård? Siellä on ainakin emäntänä Johan Reinholdin vaimon sisko Hedvig Fredrika Bromansköld s. 1770. Rippikirjasta Melliniä en löytänyt, mutta ilmeisesti kuolinpaikka merkitään sen mukaan missä on sattunut kuolemaan, eikä sen mukaan missä on ollut kirjoilla, vai?

Kaikenlaista sitä voi pyöritellä mielessään. Voisiko Gustaava Katharina Blåfield olla luutnantti Carl Fredrik Ekholmin äiti?

Gustaava Katharinan miehen Jacob Gabriel Leisteniuksen kuoltua Gustaava Katharina ja Leisteniuksen tytär edellisestä liitosta, eli jonka äitipuoli Gustaava Karharina oli, muuttavat Karkun Nohkuan Wiralle, joka on aivan Ekholmien Toijalan lähellä.
Nohkuan Wiralla asuu myös Juliana Kristina Stjernvall, joka on Ekholmin vaimon veljen vaimo. Hän tuli sinne Ahvenanmaalta miehensä kuoleman jälkeen.
Gustaava Katharinan kuoleman jälkeen tytär muuttaa 1876 Karkun Koskelle heti kohta kun Ekholmin poika Fredrik Alfons oli sen ostanut 1875.

E Juhani Tenhunen

30.10.16, 12:30

ejl

30.10.16, 12:40

Kiinnostavaa pohdintaa. Kulju oli tietenkin Suoniemellä. Kuljun kartanosta löytyy Carl Fredrik s. 1806 isänään torppari Isak Paikalin (?) s. 14.3.1883 ja äitinään (?) Hedda Vikberg s. 1885 ( Karkku (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=171) > rippikirja, 1812-1820 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19867) > 250: Kulju Gård).

E. Juhani Tenhunen

Aivan Suoniemi! Paikalin ja Vikberg s. 1700 -luvulla , tietty.

Onko jotain mikä yhdistää torpparin poika Carl Fredrikin tähän kartanon pääsivulta löytyvään?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19869&pnum=330

Carl Fredrikistä tuli Karkun nimismies, myöh Ulvilan kihlakunnan kruununvouti, onko se mahdollista torpparin pojalle?

E Juhani Tenhunen

30.10.16, 13:02

Aivan Suoniemi! Paikalin ja Vikberg s. 1700 -luvulla , tietty.

Onko jotain mikä yhdistää torpparin poika Carl Fredrikin tähän kartanon pääsivulta löytyvään?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19869&pnum=330

Carl Fredrikistä tuli Karkun nimismies, myöh Ulvilan kihlakunnan kruununvouti, onko se mahdollista torpparin pojalle?

Tämä on hyvä kysymys. Suoniemen HisKistä vahvistui epäilyni, että karvari Iisakin oikea sukunimi onkin Packalén, mikä johdattaa syntyperän kohti Pakkalan Karkun nimismiehistään tunnettua ratsutilaa. Tietysti voi kysyä, ovatko myös Carl Fredrikin edellä mainitut neidit paroni-vapaaherra-kartanonomistajan aviottomia jälkeläisiä? Tulee mieleen Alexis Stenvallin todennäköinen aatelinen syntyperä.

Kuljusta ei näköjään tuona aikana löydy Iisakia ja Hetaa.

Terveisin,

E. Juhani Tenhunen

ejl

30.10.16, 13:22

Tietysti voi kysyä, ovatko myös Carl Fredrikin edellä mainitut neidit paroni-vapaaherra-kartanonomistajan aviottomia jälkeläisiä? Tulee mieleen Alexis Stenvallin todennäköinen aatelinen syntyperä.

Kuka on Alexis Stenvall? Se Kivi?
Keitä neitejä tarkoitit?

ejl

30.10.16, 14:04

Wäinö Selanderin kirjasta "Karkun ratsutilat":
"Kiuralan Kuuttiin kuuluvassa Nurmen torpassa oli jonkun aikaa 1870 -luvulla torpparina Josef Iisakinpoika Packalen s. 11.3.1823 Suoniemen Tyrisevän Läykillä, jossa hänen isänsä vänrikki Iisak Packalen ja tämän vaimo Kaisa Simontytär silloin olivat vuokraajina."

Sopisi olla sama Isak Packalen kuin Kuljun torpparina?

Selanderin mukaan Isak kuuluu lukumäärältään suurempaa Antti Packaleniuksen sukuhaaraan.

Mutta miksi Isak Packalenin poika Carl Fredrik muuttaisi nimensä kuuluisasta Packalenista Ekholmiksi?

E Juhani Tenhunen

30.10.16, 14:28

Wäinö Selanderin kirjasta "Karkun ratsutilat":
"Kiuralan Knuuttin kuuluvassa Nurmen torpassa oli jonkun aikaa 1870 -luvulla torpparina Josef Iisakinpoika Packalen s. 11.3.1823 Suoniemen Tyrisevän Läykillä, jossa hänen isänsä vänrikki Iisak Packalen ja tämän vaimo Kaisa Simontytär silloin olivat vuokraajina."

Sopisi olla sama Isak Packalen kuin Kuljun torpparina?

Selanderin mukaan Isak kuuluu lukumäärältään suurempaa Antti Packaleniuksen sukuhaaraan.

Mutta miksi nimi muuttuisi kuuluisasta Packalenista Ekholmiksi?

Ekholm saattoi olla sotilasnimi. Neidit eli mamsellit olivat Mathilda Carolina Lund (s. 25.6.1805 Janakkala) ja taloudenhoitaja Carolina Catharina Missman (s. 11.8.1809). Löytyykö isiä?

Aleksis Kiven todennäköinen isoisä oli laamanni Carl Henrik Adlercreutz.

E. Juhani Tenhunen

ejl

30.10.16, 16:18

Ekholm saattoi olla sotilasnimi. Neidit eli mamsellit olivat Mathilda Carolina Lund (s. 25.6.1805 Janakkala) ja taloudenhoitaja Carolina Catharina Missman (s. 11.8.1809). Löytyykö isiä?

Mathilda Carolina Lundin äiti oli Margareta Juliana Lund (os. Mellin), Margareta oli kartanon isännän sisko. Isä Lars Leonard Lund s. 1767.

Carolina Catharina on kaiketi Messman, Anneli Kotisaaren sivuilta: Efraim Berndtinpoika Messman (192108), (Taulusta 5, äiti Hedvig Messman) ohjaaja, förare, s. 27.10.1773 Kokemäki, (kaksonen), k. 8.1.1844 Urjala.
Puoliso: Vihitty 20.7.1798 Loimijoki Charlotta Vilhelmina Corpolander (192109) s. 26.8.1775 Loimijoki, k. 6.12.1810 Urjala (L.Keskinen 2011).

Olisiko sotilas Ekholm kartanon rippikirjan etusivulla vain siksi että oli (torppari) Packalenin sukua?

Benedictus

30.10.16, 23:04

Gustaava Katharinan miehen Jacob Gabriel Leisteniuksen kuoltua Gustaava Katharina ja Leisteniuksen tytär edellisestä liitosta, eli jonka äitipuoli Gustaava Karharina oli, muuttavat Karkun Nohkuan Wiralle, joka on aivan Ekholmien Toijalan lähellä.
Nohkuan Wiralla asuu myös Juliana Kristina Stjernvall, joka on Ekholmin vaimon veljen vaimo. Hän tuli sinne Ahvenanmaalta miehensä kuoleman jälkeen.
Gustaava Katharinan kuoleman jälkeen tytär muuttaa 1876 Karkun Koskelle heti kohta kun Ekholmin poika Fredrik Alfons oli sen ostanut 1875. __________________
Juhani Lundén
Ruovesi

11.5.1804 vapaaherra Karl Reinhold Mellin 11842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11842). * Suoniemellä 22.9.1790. Vht: Suoniemen Kuljun kartanon omistaja, vänrikki, vapaaherra Johan Reinhold Mellin († 1807) ja Eva Kristina Bromansköld. Ylioppilas Turussa 11.5.1804 [Mellin] Carol. Reginald. Lib. Baro _ 907. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 11.5.1804 [1804 D. XI Maji] Carolus Reginaldus Mellin Karckuensis Natus die XXII Septembris MDCCXC. | E cancellis ad deputationem virorum res Fennicas Imperatoris sententiæ et decisioni Petropoli deferentium. | Häradshöfding i Öfre Satakunda Nedredels Domsaga. 1829. | Hof Rätts Råd 1841. Tuomarintutkinto 10.6.1811. Turun hovioikeuden auskultantti 21.6.1811. — Suomen asiain komitean kopisti Pietarissa 1811, kanslisti 1812, ero 1819. Hovioikeudenasessorin arvonimi. Ylä-Satakunnan alaosan tuomiokunnan vt. tuomari 1825, vakinainen 1829. Hovioikeudenneuvoksen arvonimi 1840. Omisti Kuljun kartanon Suoniemellä vuodesta 1818. † Suoniemellä 5.8.1869. Pso: 1:o 1821 Dorotea Katarina Fredrika Stjernvall († 1858); 2:o 1859 Maria Forsblom († 1902).
Veli: kamariherra, vapaaherra Fredrik Sebastian Mellin 11263 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11263) (yo 1798, † 1809).
Lanko: hovioikeudenneuvos Karl Henrik Asp 11028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11028) (yo 1796, † 1846).
Lanko: senaatin esittelijäsihteeri, valtioneuvos Karl Edvard Stjernvall 12766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12766) (yo 1814, † 1873).

17.6.1815 Fredrik Adolf (myös A. F.) Stjernvall 12825 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12825). * Norrköpingissä 27.6.1798. Vht: Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, majuri Gustaf Fredrik Stjernvall († 1815) ja Fredrika Charlotta von Yhlen. Odert Gripenbergin internaattikoulun oppilas 1812. Yksityistodistus 15.6.1815. Pääsykuulustelu 17.6.1815. Ylioppilas Turussa 17.6.1815 [Stjernwall] Fredr. Adolph. Nob. Tav. _ 1065. Hämäläisen osakunnan jäsen 14.10.1815 [MDCCCXV] Octobris 14. Fredricus Adolphus Stiernvall, natus Patre G. F. Stiernvall Gubernatore Tavastiæ, die 27 Junii, 1798. Albo Academiæ inscr. 17: Junii 1815. | afgången med Betyg d. 10 Junii 1818 för att blifva Jurist. | Såsom vorden Kanslist i Kejs. Senaten, under d. 2 Sept. 1834, förordnad till Krono Fogde i Öfre Hollola Härad af Tavastehus Län. | Död 184‹–›. Tuomarintutkinto 8.6.1818. Turun hovioikeuden auskultantti 20.6.1818. — Senaatin oikeusosaston ylim. kopisti 1820, talousosaston 1823, yleisen kanslian kopisti s.v., kansliatoimituskunnan kanslisti 1829. Ylisen Hollolan kihlakunnan kruununvouti 1834. † Orimattilassa 18.9.1847. Pso: 1834 serkku Henriette Charlotta Margareta Elisabet Stjernvall tämän 1. avioliitossa († 1884).

Jos käsitin oikein oli Carl Fredrik Ekmanin vaimo myös Stjernvall?

Vaikuttaisi, että Carl Fredrik Ekman oli noita aatelin äpäriä, sillä Pacchalenius-suvun jälkeläisyys ei sovi perusteeksi.

Nimen perusteella opiskelija Carl Mellin sopisi isäksi. Tätä vahvistaa ajatus, että isän vaimo oli Stjernvall.

Benedictus

30.10.16, 23:06

Sorry, tuli väärin nimi, ei siis Ekman vaan Ekholm.

ejl

31.10.16, 07:20

Vaikuttaisi, että Carl Fredrik Ekman oli noita aatelin äpäriä, sillä Pacchalenius-suvun jälkeläisyys ei sovi perusteeksi.

Nimen perusteella opiskelija Carl Mellin sopisi isäksi. Tätä vahvistaa ajatus, että isän vaimo oli Stjernvall.

Selanderin kirjassaan mainitsema "perintätieto" kertoi, että juurikin tuo Carl olisi Ekholmin isä. Mutta Selander jatkaa:

"Tämä tieto lienee kuitenkin virheellinen yksinpä senkin vuoksi, että näitten herrojen ikäero oli vain vajaa 16 vuotta. Pikemminkin on asia niin, että he ovat veljeksiä. Olkootpa tämän sukulaisuussuhteen kanssa nyt kuitenkin miten tahansa, tunnettua vain on, että Carl Fredrik E(kholm) sai kasvatuksensa Kuljun kartanossa Mellin`in perheessä. Sukutarinan mukaan olisi myös eräs Kuljun puutarhassa kasvanut tammi (ruots. =ek) antanut aiheen tulevan luutnantin nimelle."

Alun perin minua ihmetytti miksi Gustaava Karharina Blåfield oli Kuljun kirjoilla? Talon emäntä oli hänen serkkunsa. Voisiko se olla selittävä tekijä lähteä naimattomana synnyinkodista? Isä Erik Adam kuoli toukokuussa 1807, hänestä aiemmin merkintä "avsked" eli eronnut. Kuolinpaikaksi Erikille Hiskissä on merkitty Nokian kylä, mutta rippikirjoista en löydä perhettä 1800 -luvun alkuvuosilta. Nokian kartano on myöhemmin merkitty Blåfieldin omistukseen, Erik Adamin serkulle. Vuoden 1810 vaiheilla kaksi Gustaava Kathariinan siskoista on muuttanut Sääksmäen suuntaan, toinen Jutikkalaan ja toinen Lotilaan. Molemmat suvun omistuksessa. Perhe on joutunut lähtemään kotoaan/puustellistaan, mutta Gustaavan tie vei jostain syystä toiseen suuntaan.

Benedictus

31.10.16, 08:17

En ole perehtynyt kyseisiin sukuihin, mutta sukuverkkojen ja äpärien suhteen näkisin ennemminkin, että tuo Carl Mellinin isyys selittäisi paljon selvemmin asian.

16 vuotias poikanen on hyvinkin voinut hairahtua pikku suhteeseen, jonkun piikasen kanssa. Jos piika sattuu olemaan vielä vanhaa säätyläissukua, on lapsi kelvollinen perheen kasvatettavaksi.

Ei ole oikein uskottavaa, että isä Mellin olisi lapsen isä, koska silloin hän olisi syyllistynyt aviorikokseen ja tämän suhteen hedelmää tuskin olisi kasvatettu hänen kotonaan vaimonsa silmien alla.

Lapsenlapsesta huolehtimen olisi paljon hyväksyttävämpi asia ja koska säätyeron takia ei voitu naittaa nuoria niin huolehdittiin lapsesta.

Jos äiti olisi Blåfield-sukuinen aatelisnainen olisi heidät naitettu skandaalin väistämiseksi eli ei kuulosta lookiselta.
Toisaalta, jos aatelisneito oli köyhä ja mahdollisesti huomattavasti vanhempi poikaa, voisi avio olla mahdoton.

Mistä Selander oli saanut tietonsa tai juorunsa? Yleensä niihin liittyi aina totta toinen puoli.

Mikä oli Carl Mellinin vaimon ja Ekholmin vaimojen sukusuhde?

Timo W

31.10.16, 09:40

Blåfield nr 245

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bl%C3%A5field_nr_245

Stjernvall nr 1810

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stjernvall_nr_1810

Mellin nr 92

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Mellin_nr_92#TAB_19

Timo W

31.10.16, 10:12

Carolina Fredrika, född 1799-11-21 på Lindnäs. Stiftsjungfru. Död 1850-11-08 Toijala Gift 1832-12-29 på Lindnäs med kronofogden i Nedre Satakunda härad, fältkamreraren Carl Fredrik Ekholm i hans 1:a gifte, född 1806, död 1875-04-15 i Björneborg.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Stjernvall_nr_1810#TAB_12

http://hiski.genealogia.fi/hiski/7hoqst?fi+0347+vihityt+2649

ejl

31.10.16, 17:20

Mistä Selander oli saanut tietonsa tai juorunsa? Yleensä niihin liittyi aina totta toinen puoli.

Mikä oli Carl Mellinin vaimon ja Ekholmin vaimojen sukusuhde?

Wäinö Selander on toiminut Kosken rusthollin viimeisenä tilanhoitajana. Carl Fredrik Ekholmin poika alikapteeni Fredrik Alfons osti tilan 1875 yhdessä kapteeni Anselm Grahnin kanssa. Luulisin tietojen tulleen tämän aseman kautta.

Carl Reinhold Mellinin vaimo Dorothea Stjernvall s. 1767 on Carl Fredrik Ekholmin vaimon Carolina Fredrika Stjernvallin s. 1799 serkku.

Hienoa pohdintaa Benedictukselta siitä miten siihen aikaan aviotonta lasta kohdeltaisiin eri tilanteissa. Joten heitän uuden ajatuksen peliin:
Entä jos Ekholm olisi ollut Gustaava Blåfieldin lapsi, mutta isä olisi talollinen, isäntä tai poika? Olisiko hänet hyväksytty serkkunsa emännöimälle tilalle raskaudesta huolimatta asumaan, synnyttämään ja lasta kasvattamaan. On huomattava, että Carl Fredrik Ekholmin nimi on vain yhdellä Kuljun rippikirjan sivulla. Jos hän olisikin ollut Isak Packalenin taloudessa kasvattina ja pappi vain kerran ottaa, silloin jo luutnantin arvoisen, äpärän perheen joukkoon.

P-L H

31.10.16, 20:18

Hei

Kuljun torppari Isak Packalen muutti Mouhijärvelle Hiskistä löytyvien
tietojen mukaan 1827 http://hiski.genealogia.fi/hiski/7hn8um?fi+0523+umuutt+686

Suoniemen RK 1822-1829 Kulju torp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7311119
Kirjan sivulla on merkinnät että perhe on ollut Turussa ennen
Suoniemelle tuloa (Ort Åbo)

Tyttären Fredrica Charlotta s.14.6.1821 kastetieto löytyy seurakunnasta.

Luutnantti Carl Fredrik Ekholmia en Suoniemen Kuljun rippikirjoista
havainnut.

Tyrvää Seurakuntaan muuttaneiden luettelo 1804-1836
kuva 49
Nro 9 5.3.1833 Lutnanten Carl Fredrik Ekholm 6.8.1806 Karkku till
Roismala Nappari
des fru Carolina Fredrica Stjernwall 11.11.1799 Mäntsälä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8649126

kuva 51 Tyrvää ulosmuuttanet 1833
Nro 40 9.11.1833 muutto Karkkuun
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8649128

Tyrvää RK 1827-1833 kuva 242 Roismala Nappari
Lutnantten Carl Fredrik Ekholm 6.8.1806 till Karkku 1833
fru Carolina Fredrica Stiernvall 11.11.1799
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8653422

Karkku sisäänmuuttaneet kuva 6
Lutnanten Carl Fredrik Ekholm med fru Carolina Fredrika Stiernwall p103
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8657311

t. Pirkko

ejl

31.10.16, 21:25

Hei
Luutnantti Carl Fredrik Ekholmia en Suoniemen Kuljun rippikirjoista
havainnut.

Ei taida olla Kuljun Suoniemen kirjoissa, vain Kuljun Karkun kirjoissa, ja sielläkin vain kerran.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19869&pnum=330

Silmään pistää musteen jäljen samankaltaisuus ylempänä olevan kasvattityttären kirjauksen kanssa, kuin olisivat lisäyksiä.

ejl

01.11.16, 22:28

Suoniemen RK 1822-1829 Kulju torp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7311119
Kirjan sivulla on merkinnät että perhe on ollut Turussa ennen
Suoniemelle tuloa (Ort Åbo)

Ymmärrän ko kirjauksen siten, että äiti on syntynyt Turussa. Perhe ei ole sieltä tullut. Carl Fredrikin kohdalla lukee "hemma". Myöhempien lasten kohdalla on yhtäläisyysmerkki.
Syntyneet kotona, mitä se sitten tarkoittaakin. Kuljua vai Turkua?

Koska syntymäaika täsmää, niin näyttää vahvasti siltä, että Carl Fredrik Ekholm on Packalenin lapsi, ainakin kasvatti sellainen.
Tosin miksi Carl Fredrik on vedetty yli, ison ruksauksen lisäksi, samoin kuin v. 1821 syntynyt tytär, josta löytyi kastetieto Karkusta?
Yliviivaus tarkoittaa joskus kuolemaa, mutta se ei tässä tapauksessa ole syy. Siirtynyt toisaalle? Se voisi pitää paikkansa, torpasta pääkartanoon.

Edelleen jää mysteeriksi se, miksi torpparin poika on otettu kartanon etusivulle? Kasvattilapsena? Isäntäparihan oli lapseton. Jotenkin tuntuisi, että vaikka Selanderin juorut muuten eivät pitäisi paikkansa, niin ainakin sen, että hän sai "kasvatuksen Mellinien perheessä" uskoisin pitävän paikkansa. Selander käytti sanamuotoa "tunnettua vain on".

Benedictus

02.11.16, 00:08

Olisiko tässä alla Isak Packalenin vaimo Hedvig Wikbergin syntymäpaikka ja aika.
Sauvon Skiörsböle.
Milloinkahan Isak ja Hedvig ovat avioituneet?
Löytyykö vihkiaikaa?
Carl Mellin oli jo 1804 Turussa.

11.5.1804 vapaaherra Karl Reinhold Mellin 11842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11842). * Suoniemellä 22.9.1790. Vht: Suoniemen Kuljun kartanon omistaja, vänrikki, vapaaherra Johan Reinhold Mellin († 1807) ja Eva Kristina Bromansköld. Ylioppilas Turussa 11.5.1804 [Mellin] Carol. Reginald. Lib. Baro _ 907. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 11.5.1804

Rippikirjan mukaan Hedvig Wikberg on asunut Turussa ennen Ylä-Satakuntaan muuttoaan.

Olisiko niin, että Karl Mellin on ollut Hedvigin "poikaystävä" ja vahingon satuttua on Hedvig naitettu Isak Packalenille ja lapsi kirjattu tämän perheeseen.

Ketkä olivat Isak Packalenin vanhemmat?

12.7.1785
Skiörsböle Sold: Michel Wikberg Brita Johansdr: 35 år Hedvig

P-L H

02.11.16, 00:41

Hei

Isak Pacalenista tuli Mouhijärvellä Arrendator Luunantin puustelliin.
Kaikkien muiden muuttokirjat löytyi Mouhijärveltä paitsi Carl Fredrikin
ja hän ei ollut myöskään rippikirjassa muiden lasten kanssa.
Fredrica Charlotta s.14.6.1821-k 1.6.1822 Kulju
Nuorin tytär Augusta Charlotta s.11.1.1827 oli Mouhijärven rippikirjassa.

Hedvigin kohdalla lukee Åbo ja Carl Fredrikin kohdalla, onko samma? vai
hemma?
Adolf Johan s.11.10.1809 ja hänestä nuoremmat lapset ovat syntyneet
Suoniemellä.

Carl Fredrik Ekholm oli Luutnantti jo vihittäessä 1832. Aika kaukaa on
vaimon hakenut ellei sitten ole ollut ensin sotilaana Mäntsälässä ja saanut
siirron Tyrväälle ja Karkkuun.

Onko SSHY digitoinut 1800 luvun sotilasrullia. Niistä kai parhaiten saisi
tiedon Carl Fredrikin taustasta.

Muutamia Hedvigiä koskevia tietoja löytyi asiakirjoja selatessa, mutta
kun en tiedä onko kyse Packalenin perheestä vai tästä Luutnantti
Ekholmista niin jätän ne vielä odottamaan.

t. Pirkko

ejl

02.11.16, 07:48

Milloinkahan Isak ja Hedvig ovat avioituneet?
Löytyykö vihkiaikaa?

Hiskistä
Suoniemi - vihityt
Miehen etunimi: ISAK => Iisac
Vaimon etunimi: HEDVIG => Hedvig
*
8.1.1809
Kullju
*
garfvar Isac Pett:s: Packalen
qv p Hedda Vikman
-
*
(Heddan qv:n ja p:n välistä ja p:n perästä piti jättää kaksoispisteet pois, tietokone teki siitä hymiön...)

Vihitty vasta 1809. Tämä tukisi Benedictuksen teoriaa.

ejl

02.11.16, 08:04

Carl Fredrik Ekholm oli Luutnantti jo vihittäessä 1832. Aika kaukaa on
vaimon hakenut ellei sitten ole ollut ensin sotilaana Mäntsälässä ja saanut siirron Tyrväälle ja Karkkuun.

Fredrica Charlotta s.14.6.1821-k 1.6.1822 Kulju

Selander pitää sitä tosiseikkaa, että Carl Reinhold Mellinin ja Carl Fredrik Ekhomin vaimot ovat serkkuja, lisätodisteena esittämilleen rohkeille sanoille: " ...tällä tavallakin vallitsi siis läheiset suhteet Ekholmin ja Mellinin perheitten kesken."

Löytyi siis looginen selitys molemmille yliviivauksille, tytär kuollut ja poika (Carl Fredrik) ei lähtenyt perheen mukana Mouhijärvelle, vaan jäi Kuljuun.

Benedictus

02.11.16, 08:47

Lainaus:
8.1.1809
Kullju
*
garfvar Isac Pett:s: Packalen
qv p Hedda Vikman
-

Isak ja Hedvig ovat avioituneet 8.1.1809
Poika Adolf Johan syntynyt 11.10. 1809

Tuo viittaisi, että Hedvig on ollut Turussa tai Kuljussa jo 3 vuotta ennenkuin avioitui Isak Packalenin kanssa.

Yllä Isakin vaimon nimeksi on laitettu Hedda Vikman.
Kumpikohan on oikea nimi, sillä Vikbergejä oli Turussa vähän, taasen Vikmaneja tosi paljon.
Kukahan tässä oleva Brita Vikberg lienee?
17.9.1831
25.9.1831 Tupurla Tiainen Enk. Britha Vikberg vatt. s.

alkup - ALKUPKOMM: 1748

Isak Packalen oli Mouhijärvellä Luutnantin puustellin arentaattori eli koko tilan vuokraaja.
Arentaattori maksoi tilasta kiinteän vuokran ja hallitsi, sekä viljeli koko tilaa.
Tuo Luutnantin puustelli lienee Tupurlan Tiainen, joka taisi olla koko manttaalin tila.

Kenenköhän poika tuo Isak Pettersson Packalen lienee?

ejl

02.11.16, 17:41

Isak ja Hedvig ovat avioituneet 8.1.1809

Kenenköhän poika tuo Isak Pettersson Packalen lienee?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23663&pnum=237

Oikea sivu ylimmäinen vihkipari. Isak Petterson Packalen vihitty qvinsperson (naishenkilö?) Hedda Wikmanin ilman kruunua kanssa Kuljun kartanossa.

Qvinsperson... ei kuulosta kovin kummoiselta titteliltä.

Suoniemen vihityissä siis Vikman, rippikirjoissa(1803-1812 ja 1814-1821) Wikberg.

Packalenin isää ei ainakaan muutama löytämäni Geni sivu tiennyt.

P-L H

02.11.16, 21:53

Hei

Selanderin ajatukset ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta kuinka paljon
niissä on mielikuvituksen tuottamaa ja kuinka paljon asiakirjoista löytyy
niille vahvistusta.

Vänrikin tytär Gustava Catharina Blåfeldt s. 1786 muutti Pirkkalasta
Suoniemelle 5.11.1812 Pirkkalasta saadun todistuksen kanssa. ( Lapsista
ei ollut mitään mainintaa.)

Carl Fredrik ei muuttanut perheensä kanssa Mouhijärvelle. Olisiko jo
joutunut armeijan leipiin 1822 tai mennyt rengiksi johonkin taloon.

(Qp ”titteli” tarkoittaa naishenkilöä joka on saanut lapsen ennen avioliittoa)

t. Pirkko

ejl

02.11.16, 22:38

Selanderin ajatukset ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta kuinka paljon niissä on mielikuvituksen tuottamaa ja kuinka paljon asiakirjoista löytyy niille vahvistusta.

Vänrikin tytär Gustava Catharina Blåfeldt s. 1786 muutti Pirkkalasta
Suoniemelle 5.11.1812 Pirkkalasta saadun todistuksen kanssa. ( Lapsista
ei ollut mitään mainintaa.)

Selvennyksenä vain että Selander ei esittänyt mitään Gustaava Catharina Blåfieldin osalta. Häneen liittyvä spekulaatio oli vain allekirjoittaneen ihmettelyä tuonaikaisista aviottomien lapsien kohtelusta ja siitä kuinka se säätyläisten osalta tapahtui.

Muuttotodistuksia eivät kaikki, vallankaan parempiosaiset, ole käyttäneet kovinkaan säntillisesti. Jopa vuosien heittoja todistettavaan todellisuuteen.

Ne vahvistukset/todisteet. Olen tarjoutunut maksamaan Blåfield suvun dna testin, mutta halukkaita ei ilmaantunut. Tarjous on edelleen voimassa. Mellin -suku kaatui mieslinjaisena jo 60 -luvulla, mutta jos naislinjaa on vielä hengissä, niin maksan heidänkin dna testin, ainakin parille ensimmäiselle. Ekholm suvusta on jo testi tehtynä ja yksi muukin tähän vyyhtiin liittyvä jo matkalla.

(Tämän foorumin käyttöliittymä on hankala sikäli, että korjauksille on varsin tiukka aikaraja. Kummoinen titteli -sanaparin käyttö ei ollut asiallista Wikbergin kohdalla ja myönnän virheeni. En pystynyt sitä poistamaan.)

Benedictus

02.11.16, 23:25

Qp ”titteli” tarkoittaa naishenkilöä joka on saanut lapsen ennen avioliittoa
Tuo lainaus yllä lienee usein tarkoittanut siis naista, joka on saanut äpärän ja menee naimisiin ei lapsen isän kanssa.
Olen käsittänyt, että yleensä jos parilla oli yhteinen lapsi ennen aviota, ei naista nimitetty tuolla nimikkeellä.

Aatelis suvut hoitivat usein äpäränsä kunnialla, vaikka heitä ei haluttu julistaa suvun virallisiksi jäseniksi.

Tiedän myöhemmältä ajalta erään merkittävän suvun pojan äpärän syntyneen piialle kartanossa. Poika jopa merkittiin isäksi kastekirjaan.
Piialle hankittiin hyvä maineinne puoliso ja heille annettiin huomattava summa rahaa.
Näitä tapauksia lienee runsaastikin. Eli Ekholm sopii aivan liiankin hyvin Hedvig Vikbergin ja Mellinin äpäräksi.

P-L H

03.11.16, 08:58

Hei

Ettei tulisi vahingossa ”haukuttua väärää puuta” niin Hedvig Wikbergin
poika s. 6.8.1806 sai kasteessa nimen Carl Gustaf (Turun Ruotsalainen Seurakunta)

Isak Pakalenin muuttokirjassa Turusta mainittiin vihkipäivä ja trolovade
Brud Hedvig Wikberg.

Hedvig on saanut vain yhden kirkkorangaistuksen joten ei voi sitäkään
ajatella että olisi toinen lapsi. Miten sitten Suoniemen kirjoihin on
nimeksi laitettu Carl Fredrik niin sitä en tiedä. (Papin kirjausvirhe?)

Vielä ei ole osunut kohdalle Carl Fredrik Ekholmin muuttokirjaa,
noissa muuttoluetteloissa on vain vähän tietoja.

t. Pirkko

ejl

03.11.16, 12:58

Hei

Ettei tulisi vahingossa ”haukuttua väärää puuta” niin Hedvig Wikbergin
poika s. 6.8.1806 sai kasteessa nimen Carl Gustaf (Turun Ruotsalainen Seurakunta)

Mitä tarkoitat?

Onko sinun mielestä kyse samasta henkilöstä, jonka nimi vain on vaihtunut?

ejl

03.11.16, 13:26

Carl Fredrik Ekholmin kohdalla ei muistaakseni missään rippikirjassa ole syntymäpaikkaa ilmoitettu, joten pieni arvoitus on ilmeisesti ollut papeillekin.

Tuli vielä mieleen että voisiko olla kyse hämäyksestä? Nimi olisi vaihdettu jälkien peittämiseksi.

P-L H

04.11.16, 20:05

Hei

On vielä liian aikaista sanoa onko Packalenin perheen poika sama joka
Luutnanttina vihittiin Mäntsälässä. Jos olisi sama, niin onko tiedossa
missä hänet on rekrytoitu ja ollut sotilasuraansa luomassa. SSHYn
sotilas-asiakirjat on vain jäsenien luettavissa.

Auttaisi jäljityksessä jos tietäisi missä C.F. Ekholm on asunut ennen
Karkun seurakuntaa.

Oletko katsonut myös tämän rippikirjan. Vanhin poika Fredrik Sebastian
s.5.4.1785 on muuttanut Vaasaan 1809.
Anders Johan s.26.3.1789 on muuttanut Haapaniemen kartanoon 1802
rippikirjan merkintöjen mukaan.

Karkku Kulju gård 1803-1811
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/223.htm

t. Pirkko

ejl

04.11.16, 21:08

Krimin sodan aikoihin Carl Fredrikin pojat lähtivät Porin 7. Tark`ampujapataljoonaan, kuten A. Grahn ja A Forss (vaikuttivat myöh. Karkussa). Carl oli silloin Ulvilassa kruununvoutina, joten olisiko palvellut nuoruudessa myös sillä suunnalla? Arvaus vaan.
Harmi että sen listoja en ole koskaan onnistunut löytämään.

ejl

05.11.16, 09:16

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15954&pnum=231

Toisen kasvattilapsen Amalia Christina Johnin perhe: Tampereen rippikirjat 1825-1831 kuva 231, sivu 226

En ollut koskaan aiemmin katsonut tätä toisen kasvattilapsen tapausta.

Syntynyt
Kastettu
Lapsi
21.8.1821
2.9.1821
*
* isä Academie Befallningsm: Nils Gust: John
äiti Fredrica Sofia von Qvanten s. 15.12.1793
lapsi Christina Amalia John s. 21.8.1821

Perheen isä kuollut, äiti mennyt uusiin naimisiin ruotsalaisen Honnerborgin(?) kanssa. Perhe muutti Tampereelle 1829. Sitten kuoleekin Christina Amalian äiti 1831! Tässä vaiheessa Mellinit ottavat Christina Amalian kasvattilapsekseen.

Tämä vie ajatukset väkisin Mellinien lapsettomuuteen. Jospa he ovatkin vain äärettömän lapsirakkaita! Heitä on alkanut Christina Amalian kohtalo säälittää.
Olisiko tämä syynä, että he ottavat sitten Amalian lisäksi Hedda Wikbergin 1. lapsen Carl Fredrikin(vai Carl Gustav?) myös kasvamaan kartanossa. Pojan kohtalo on ollut surkea, avioliiton ulkopuolella syntynyt ja Packalenilla iso perhe elätettävänä.

Selander sanoo että Carl Fredrik sai kasvatuksen Mellinien perheessä. Mutta hänet oli merkitty Packalenin perheen kohdalle vielä 1822 rippikirjaan. Eli siis 16 vuotiaana. Näin ollen Mellinien kasvatusaika supistuu aika pieniin, armeijaan mentiin jo melkein tuon ikäisenä?

E Juhani Tenhunen

05.11.16, 12:14

Porvoon HisKistä löytyi tällainen 1806 syntynyt avioton Carl Fredrik Ekholm. Äiti on Hedda eli Hedvig.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7i4xqq?fi+0412+kastetut+20801)8.10.1806 9.10.1806 St. 3 Qv. N:o 28 Färg.Ges. Jacob Ekholm Hedda Borgman 24 Carl Fredrik

alkup - ALKUPKOMM: oä

E. Juhani Tenhunen

P-L H

05.11.16, 14:48

Hei

Vielä löytyy Karkun ja Suoniemen seurakunnista uutta pohdittavaa. Kuljun kartanon ja torppien sivuja on samoilta vuosilta molemmissa seurakunnissa. Aika erikoista että kirjoja on pidetty tuplana.

Kulju gård RK 1803-1811 Karkku

Carl Reinhold on muuttanut vasta 1809, muutto kohdetta ei mainita. Jos Selander on nähnyt tämän kirjan sivun ja tehnyt omat päätelmät, niin Isak Pakalenin koko perhe on saman sivun alareunassa.

Tarina jatkuu vielä …

Hiski Suoniemi ulosmuuttaneet

1816 Nro 4 Carfare Pakalens son Carl Fredrik Åbo
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7hyney?fi+0523+umuutt+252

Suoniemi RK 1814-1821 Kulju Drag torp
Isak Pakalenin perhe
Karvarin poika Carl Fredrik on tästä kirjasta n. 10 vuotiaana muuttanut Turkuun.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144193

Pappi on Suoniemellä uutta 1822 alkavaa kirjaa tehdessään kirjannut pojan vielä sivulle ja ehkä sitten huomannut ”virheen” ja vetänyt nimen päälle viivat. Edellisessä kirjassa ei ollut merkintää muutosta.

Turun Suomalaisesta Seurakunnasta on digitoituna (Arkisto) muuttaneiden luettelot, mutta sieltä ei Carl Fredrikiä löytynyt.

Muuttokirjoja on paljon ja hakeminen vielä kesken. Toivotaan että löytyisi kun niihin on yleensä merkitty mihin taloon on muuttanut.

t. Pirkko

ejl

05.11.16, 18:05

ejl

05.11.16, 18:29

Kulju gård RK 1803-1811 Karkku

Carl Reinhold on muuttanut vasta 1809, muutto kohdetta ei mainita. Jos Selander on nähnyt tämän kirjan sivun ja tehnyt omat päätelmät, niin Isak Pakalenin koko perhe on saman sivun alareunassa.

Suoniemi RK 1814-1821 Kulju Drag torp
Isak Pakalenin perhe
Karvarin poika Carl Fredrik on tästä kirjasta n. 10 vuotiaana muuttanut Turkuun.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144193

t. Pirkko

Mahtavaa työtä ! Tämähän alkaa selvitä! Ainakin muuttuu jännemmäksi koko ajan...

Carl Reinhold oli siis Turussa jo 1804, mihin hän lähti uudestaan 1809?
Miten niin Isakin perhe saman sivun alareunassa? Voitko laitaa linkin, en ymmärrä.

Carl Fredrik: Muutto 10 vuotiaana Turkuun 1816. Isänkö luo?
Onko normaalia, että karvarin poika lähtee näin kauaksi näin nuorena, mitä Benedictus sanoo? :)

ejl

05.11.16, 22:39

Karkku rippikirja 1803-1811 , sivu 220, kuva 223

Hedda Wikberg, tullut Turusta 1800, muista viimeisen ruudun teksteistä en saa selvää, paikalla 1803-1804. En myöskään siitä mitä nimen edessä lukee.
Edellä olevan (Fock, myös Turusta) tytär???

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/223.htm

P-L H

05.11.16, 23:30

Hei

Kulju gård kuva 223
Tällä sivulla on Carl Reinholdin kohdalla aukeaman oikeassa reunassa
vuosiluku 1809 ja nimi on ylivedetty
Tuo Fock taitaa olla huspiga ja tytär Hedda mutta Hedvig Wikbergin
oletetut vanhemmat tulivat Turusta vasta paljon myöhemmin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/223.htm
Kuljun kartanon seuraavalla sivulla kuva 224 on Isakin perhe sivun
alareunassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/224.htm

Isak Petterson 14.3.1784 (Ort) Tyrvis on myös ensin sivun 4 rivillä ja
oikeasta reunasta löytyy merkintä (1)800 m(ed) b(et) till Åbo.

Isak Packalen on kulkenut Karkun ja Turun väliä useamman kerran.
Muuttotodistuksessa v.1809 luki että on tullut Karkusta 1804. Nuorena
pojat laitettiin oppiin tai Turun kouluun. Kunhan Carl Fredrik ensin
löytyy Turusta niin sitten ollaan ehkä vähän ”viisaampia”.

t. Pirkko

ejl

06.11.16, 07:42

Isak Petterson 14.3.1784 (Ort) Tyrvis on myös ensin sivun 4 rivillä ja
oikeasta reunasta löytyy merkintä (1)800 m(ed) b(et) till Åbo.

Isak Packalen on kulkenut Karkun ja Turun väliä useamman kerran.
Muuttotodistuksessa v.1809 luki että on tullut Karkusta 1804. Nuorena
pojat laitettiin oppiin tai Turun kouluun.

Isak Petterson (Packalen) s. 1784 muuttaa v. 1800 Turkuun. Hän on silloin 16 -vuotias. Ehkä kouluun. Tulee takaisin Karkkuun joskus ennen 1804, koska on siis löytynyt muuttotodistus, josta käy ilmi, että Isak on 20 -vuotiaana 1804 muuttanut taas Turkuun. Kouluun on tuskin mennyt tämän ikäisenä, mutta hän voisi siis hyvin olla Turussa 1806 syntyneen Carl Fredikin (Gustavin?) isä.

Tulevat yhdessä Heddan kanssa 1809 takaisin Karkkuun ja menevät naimisiin.

Jos Isakin poika Carl Fredrik on lopulta noussut luutnantiksi ja kronolänsmanniksi asti, niin kouluja on varmasti käynyt. Carl Fredrikin lähtö 10 -vuotiaana Turkuun 1816 olisi todiste tästä.
Kartanon etusivulle hän pääsi vain yhden kerran ja sekin oli siinä vaiheessa, kun hän oli ehkä jo naimisissa kartanon isännän Carl Reinhold Mellinin serkun kanssa.

ejl

07.11.16, 09:12

Isak Packalen oli Mouhijärvellä Luutnantin puustellin arentaattori eli koko tilan vuokraaja.
Arentaattori maksoi tilasta kiinteän vuokran ja hallitsi, sekä viljeli koko tilaa.
Tuo Luutnantin puustelli lienee Tupurlan Tiainen, joka taisi olla koko manttaalin tila.
Kenenköhän poika tuo Isak Pettersson Packalen lienee?

Jos osoittautuu, että pojasta Carl Fredrikistä tuli luutnantti ja kronolänsman, niin olisi luontaista, että Isak olisi Tyrvään Kaltzilan Vanhastakylästä, missä Packalen nimisiä kruunun virkamiehiä asui. Mutta ei löydy Petter nimistä poikaa isäksi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20011&pnum=73

Hiski löytää kolme Isak nimistä vuonna 1783 syntynyttä, joiden isä on Petter. Mielenkiintoisin lienee Nauvosta löytyvä, koska vaimo Hedvig Vikberg on Turusta. Voiko patronyymi olla virheellinen? Kaikissa rippikirjoissa sitä ei mainita.

Wäinö Selanderin kirjasta "Karkun ratsutilat":
"Kiuralan Kuuttiin kuuluvassa Nurmen torpassa oli jonkun aikaa 1870 -luvulla torpparina Josef Iisakinpoika Packalen s. 11.3.1823 Suoniemen Tyrisevän Läykillä, jossa hänen isänsä vänrikki Iisak Packalen ja tämän vaimo Kaisa Simontytär silloin olivat vuokraajina."
Sopisi olla sama Isak Packalen kuin Kuljun torpparina?

Ei oikein sovi, koska tämän meidän Kuljussa vaikuttaneen Isakin lapsista ei löydy Josefia.
Selander muuten mainitsee, että seudulla vaikutti useita Packalen nimisiä ihmisiä, joiden nimi on otettu mielivaltaisesti, ilman mitään yhteyttä Suoniemen Pakkalaan.

Packalen suvun piiristä oli jo pitkään lähdetty opin tielle, siksi tekisi mieli uskoa että tämän keskustelun Isak Petterson olisi tätä sukua.

Karl Anselm Packalen ja Fredrik Alfons Ekholm(Carl Fredrik Ekholmin nuorempi poika) perustivat yhdessä Karkun höyrysahan.

P-L H

07.11.16, 16:20

Hei

Karkun Kuljun sivulla Isak Petersonin syntymäaika vaihteli 1784 ja 1783.
On tullut rippikirjan mukaan Tyrväältä. Jos Tyrvään kirjoista saisi joitakin
lisätietoja. Ehditkö katsoa Tyrvään kirjoja?

Turussa 1806 Karvarin kisälli Isak Packalen mainitaan sukunimellä.
Käsityöläisillä piti olla sukunimi joten voi olla myös otettu,
tai suvun nimi.

Carl Fredrikin muutto todistusta Turusta ei ole vielä löytynyt. Olisiko
ehkä sama todistus mukanaan lähtenyt pois.

Tämä löytyi Karkun muuttokirjoista. Tästä ei mitään uutta tietoa saa,
mutta ei ole sama kirja kun muuttivat Mäntsälästä Tyrväälle. Nimet
oli merkitty Tyrvään sisään muuttaneiden luetteloon, todistus kadonnut??

Carl Fredrik Ekholm och fru Carolina Fredrika Stiernvall
Tyrvää 9.11.1833
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8658398

t. Pirkko

ejl

07.11.16, 22:54

Ehditkö katsoa Tyrvään kirjoja?

En järjestelmällisesti.

Kai kuka tahansa torpan poika olisi voinut periaatteessa nousta kronolänsmannin asemaan asti, mutta kuinka todennäköistä se tuohon aikaan oli? Ei varmaan kovinkaan.
Syntyminen maineikkaaseen Packalen sukuun olisi moninkertaistanut mahdollisuudet.

Mutta vielä ei siis ole varmaa sekään onko kyse samasta henkilöstä eli onko Carl Fredrik/Gustav, Isak Packalénin poika, saanut kasvatuksen Mellinien perheessä ja sittemmin ehkä sotilasuran myötä muuttunut Carl Fredrik Ekholmiksi.

Pekka Hiltunen

08.11.16, 03:38

ejl

08.11.16, 08:27

Oletko kokeillut serkkutestiä tms.? Minulla pitäisi olla sekä Blå- että -field, mutta vain harvat teettävät dna-testejä.

Olet isäni läheinen dna serkku, katsoin sukunimiäsi. Luulen, että Mouhijärven ja Savon suunnalla olevat yhteydet voivat aiheuttaa sen, että mitään päätelmiä liittyen tähän tapaukseen ei voi tehdä.

FamilyFinderin teho loppuu 5. sukupolveen, ja viidensistä serkuista löytyy n. 10%, eli aivan arpapeliä.

Käytännön kokemuksen sanoisin, että 1700 -luvun lopulta olevan yhteyden testi löytää ainakin melko usein.

ejl

09.11.16, 07:22

Kuka oli Isak Petterson Packalén?

Petter oli tuohon aikaan melko harvinainen: ajanjaksolla 1740-1770 (Petterin oletettu syntymäaika) Hiski löytää esim. Karkusta 95 Mattsia ja 105 Andersia, mutta vain 8 Petteriksi kastettua!
Yksi Hiskin löytämistä Petter lapsista on v. 1749 Toijalan kylässä syntynyt Befallningsman Herr Anders B Gaddin poika Petrus.

Kun sitten hakee Isak nimisiä lapsia, jotka ovat syntyneet Petter nimisille isille ja laajentaa ajanjakson 1780-1786 välille, Isakin mahdollinen syntymäaika, niin löytyy vain yksi:

Petrus Gadd s. 1780!

Eipä tällä mitään todistusvoimaa ole, mutta hauska sattuma, että näin hakien löytyy vain virkamies suku, joiden koti Toijala on sama kuin Ekholmien...
Olen jo pitkään ihmetellyt , että millä rahoilla äpärä Carl Fredrik Ekholm Toijalan oikein hankki, vaimon kaiteti...

Toijala ei ollut ihan mikä tahansa talo. Lainaus Selanderin kirjasta Carl Fredrik Ekholmin ajalta:

"Rouva Ekholmin serkku oli taas keisarinna Aleksandran hovineiti, kuvankaunis Aurora Stjernvall, joka myöhemmin jouduttuaan leskeksi ensin valtioneuvos Demidoffin ja sitten eversti Karamsin jälkeen Aurora Karamsinin nimellä on tullut tunnetuksi suurenmoisista lahjoituksistaan ja kulttuuriharratuksistaan. ... Oli luonnollista näin ollen, että Toijalan herrasväen elämä monessa suhteessa erosi ympäristön elämäntavasta. Toijalasta tulikin seudun sivistyneistön mieluinen kokoontumispaikka ja paikkakunnan kaikenlaisten rientojen keskus. Seuraelämä oli näihin aikoihin Toijalassa hyvin vilkasta. Laaja ja suuri sukulaispiiri kävi usein Toijalan luutnanttia ja hänen vieraanvaraista armoansa tapaamassa. Usein oli talossa silloin paljon vieraita ja suuria kestejä. Milloin tapaamme karskeja sotaherroja tai oman ja naapuripitäjän itsetietoisia virkamiehiä ja heidän arvokkaita rouviaan, milloin taas jonakin merkkipäivänä laajan sukulais- tai tuttavapiirin nuorten huvittelemassa tanssin pyörteissä tai kuutamoiltoina Nohkuan lahden rannalla. Seuraelämä oli lyhyesti sanoen Toijalassa sekä vilkasta että hienostunutta. Siinä suhteessa lienee luutnantti Ekholmin hallituskausi Toijalassa ollut vertaansa vailla Karkussa."

Lainaus toisesta kirjasta pojan Fredrik Alfonsin elämästä Kosken tilalla:
" Ekholm puolisoitten aikana ja aina rouva Ekholmin kuolemaan (1918) saakka vietettiin Koskella vanhanaikaista herraskartanoelämää sanan täydessä merkityksessä ja edustaa Koski siinä suhteessa viimeisenä tätä aikakautta. Omistajat elivät omaa eristettyä elämäänsä pienen suljetun seurapiirin puitteissa. Sivistystaso ja henkiset riennot olivat itse asiassa suhteellisen vaatimattomat, mutta jonkinlainen "ylimyksellinen" suhtautuminen väestöön ja sen rientoihin antoi kuitenkin leimansa elämälle. Rouva Ekholm oli syntynyt Venäjällä ja kasvatuksensa saanut pääasiallisesti myös siellä, minkä vuoksi vaikutteet siitä painoivat oman leimansa Ekholm puolisoitten kotiin ja seurustelutapoihin."

24.2.1780
26.2.1780
-
-
Batalj. pred. Pähr Gadd
Cathar. Elisab. Polviander
Isaac Adrian

ejl

09.11.16, 08:36

Kuka oli Isak Petterson Packalén?

Kun sitten hakee Isak nimisiä lapsia, jotka ovat syntyneet Petter nimisille isille ja laajentaa ajanjakson 1780-1786 välille, Isakin mahdollinen syntymäaika, niin löytyy vain yksi:

Petrus Gadd s. 1780!

Korjaus: Isak Pehrsson Gadd s. 1780, isä Petrus Anderson Gadd s. 1749

ejl

09.11.16, 14:43

Kävin Tyrvään rippikirjat läpi vuosilta 1787-1798. Etsin Petter/Pehr nimisiä ehdokkaita Isak Petterson Packalenin isäksi.

Huomioni kiinnittyi jälleen kerran Kaltsilan Vanhakylään. Packalenin poika Isak on merkitty "i Åbo" . Syntymäaika 8.12.1769 ja isä Henrik on syntynyt jo 1723. Väliin mahtuisi Pehr niminen poika?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20013&pnum=80

Petter/Pehr nimisiä on kovin vähän, kuten Karkussa.

sivu 34 Järvenpää Kukko: Pehr Pehrsson s. 8.2.1742
sivu 178 Roismala Philpala Pehr Pehrsson s. 8.2.1746 (lieneekö sama henkilö?)

Roismalan Nappari taisi olla se paikka, jonne Carl Fredrik Ekholm vaimoineen muutti häiden jälkeen.

sivu 263 Pehr Hummelgren synt. 1727

Kaltsilan lisäksi Packalén löytyi Ruoxamon Puukista: Christ.Packalén s. 31.1.1764, sivulla 264.

Benedictus

10.11.16, 13:35

P-L H

10.11.16, 14:26

Hei

Yritin löytää Hedvig Wikbergin Turusta, vielä ei onnistunut, mutta
ihan vahingossa löytyi Isak Pehrson Packalen. Tullut Karkusta Turkuun
ensimmäisen kerran? 1799 s. 14.3.1784 Tyrvis ? (myöhemmin v.1783)

RK 1796-1802 Karkku Kulju gård
drg gosse Isak Pehrson 14.3.1784 Tyrvis ankom minderårig
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1796-1802_ap/221.htm

Isak on ollut alaikäinen Kuljuun tullessaan 1790 luvulla. Ei ehkä ole
syntynyt Tyrväällä, sieltä on kuitenkin tullut.

SAY 1800-1809 kuva 30 Karkku, Suoniemi Kulju Gård
1801-1805 Fredrik son scolare, muutti vasta 1809 Vaasaan
1802-1803 on Carl Asp stud. …....
1806-1807 on merkintä Carl son studerar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=522482

t. Pirkko

ejl

10.11.16, 17:04

Pacchalenius-Pachalen suvun pääpaikka on vieläkin Karkun Suoniemen Packala.

Siellä oli isäntänä Per Johansson Pacchalenius, ja vaikutaisi, että Per, joka on ollut suvun päänimiä, on jatkuvasti ollut käytössä.
Esim löytyy 1832 kuollut gl. rusthållari Adam Persson Packalen. s. 1746
18.3.1832
gl: rusth: Adam Petterss: Packala åld: svag 86
Luulisin, että Isak Persson kuuluisi tuohon pääsukuhaaraan , minun sukuni Vanhakylän haarassa ei Per nimisiä ole oikein ollut.

Nyt pitäisi kyllä löytää mieslinjainen Packalén suvun edustaja! Minä kustannan testin, jos joku ilmoittautuu.

Olen teettänyt kaksi dna tutkimusta Packalén suvusta, mutta naisia molemmat ja testi FamilyFinder. Heitä yhdistää viiden sukupolven päässä oleva Karl Johan Packalén s.15.11.1789. Testi löysi heidän välilleen läheisen yhteyden.

Karl Johan Packalénin isä on Carl Pietarinpoika, joka tuli Selanderin mukaan työnjohtajaksi Toijalaan v. 1783. Carl Pietarinpojan isä oli Pietari Pietarinpoika. Jos Isak olisi tätä haaraa, niin hän olisi silloin todennäköisesti tämän Pietari Pietarinpojan jälkeläinen. Selander ei mainitse heidän syntymäaikojaan.
Toinen testatuista on Ekholm suvun edustajan dna -serkku, toinen ei, mutta se ei ole mikään ihme koska yhdistävä henkilö menisi kaksi sukupolvea taaksepäin ja 7. serkkujen löytyminen on aivan arpapeliä. Geenit lottopalloina.

ejl

11.11.16, 18:14

https://www.geni.com/people/Iisakki-Packalen/6000000030069370088?from_flash=1&fsession_id=1478880731953&through=6000000030069215709

Iisakki Pietari Packalen s. 1783 Turva

Lähetin sivun ylläpitäjälle kysymyksen mistä saanut ko tiedon.
Hämeenkyrössä on talo nimeltä Turva, noin 6km pohjoiseen Kuljusta.

Nukari Kuotila Hämeenkyrö

511 21 1787-1805 Isac Johan Isacss Pachalen 19.2.1726 Vanaja 30.10.1753 Vana 26.2.1813 Häme
511 22 Catarina Juliana Andersd Kåhe 9.8.1727 Vana 30.10.1753 Vana 14.3.1800 Mouh

ejl

11.11.16, 19:01

KariKK

11.11.16, 19:09

Vanaja - Vånå - kastetut
Haetaan vuodet 1724 - 1728
Lapsen etunimi: ISAK => Iisac
19.2.1726
20.2.1726
-
-
isä Sac. d:nus Isac Pacchalenius
äiti Maria Krook *
lapsi Isac Johan

Sac. d:nus , mitä tämä titteli tarkoittaa?

Olisikohan kappalainen.
Erään luettelon mukaan:
d:nus on herra, isäntä,
sac ( sacel, sacellanus) on kappalainen.

E Juhani Tenhunen

11.11.16, 19:29

Olisikohan kappalainen.
Erään luettelon mukaan:
d:nus on herra, isäntä,
sac ( sacel, sacellanus) on kappalainen.

Hämeenkyrön HisKi-pappisluettelosta Iisakki Pacchaleniusta ei löydy.

Muotialan Turvslan talosta ei löydy Iisakki Packalenia.

Sinänsä Turvala on lähellä Kuljua ja Pakkalaa.

Jatketaan,

E. Juhani Tenhunen

KariKK

11.11.16, 22:18

Hämeenkyrön HisKi-pappisluettelosta Iisakki Pacchaleniusta ei löydy.

Muotialan Turvslan talosta ei löydy Iisakki Packalenia.

Sinänsä Turvala on lähellä Kuljua ja Pakkalaa.

Jatketaan,

E. Juhani Tenhunen

Isac Pacchalenius oli Vanajan kappalaisena 1722-1738 HisKi:n pappisluettelon mukaan.
Yo-matrikkelista löytyy Pacchaleniuksia, myös Petrus, joka ikänsä puolesta voisi olla v.1783 syntyneen isä. Tarkemmin en tiedä, onko mitään yhteyttä
etsittyyn henkilöön.

ejl

11.11.16, 22:20

Käsitin asian niin, että Hämeenkyrön Nukarin Kuotilan isäntänä(Iso-Iivarin mukaan) 1787-1805 ollut Isac Johan Packalen oli syntynyt Vanajassa 1726.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24594&pnum=174

Vuonna 1805 hän löytyy Fredbo nimiseltä tilalta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24595&pnum=211

Hänen isänsä Isac Pacchalenius oli pappi, kaiketi Vanajassa. Poika on syystä tai toisesta muuttanut Hämeenkyröön.

Löysin peruskartalta Turva nimisen talon. Missä on Hämeenkyrön Muotialan Turvala?

P-L H

11.11.16, 23:11

Hei

LUUTNANTTI JA KRUUNUN NIMISMIES CARL FREDRIK EKHOLMIN SOTILASHISTORIA.

Carl Fredrik Ekholm on ollut vielä vänrikki Kuljuun tullessaan. Ylennys
Vänrikistä Luutnantiksi on saatu 1830 luvulla.

Henkikirja 1830 Karkku Kulju Säteri
Baron C. Mellin ym ….
Vänrikki C.F. Ekholm Tjenad vid Finska Milit.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=645234

Ansioluettelo I Carl Fredrik Ekholm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777054
30 Juni 1848

Antagen till under officerad corpporal vid Keiserliga - Finska Jägars
Regementtet 10 Februari 1818.
Erhållit på begäran afsked från nämdes befallning 10 Februari 1820.
jne... …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777055
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777057

Tuossa Ansioluettelossa on koko sotilashistoria, paitsi ei tietoa mistä
C.F. Ekholm on tullut Keisarilliseen Suomalaiseen Jääkäri rykmenttiin
10.2.1818. Jos syntymäaika 1806 olisi oikea niin olisi vasta 12 vuotias?

SSHY on digitoinut sotilasrullia, mutta löytyykö niitä vuodelta 1818.
Olisiko mahdollista jonkun jäsenen katsoa niitä asiakirjoja.

Ansioluettelo II Carl Fredrik Ekholm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777058
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777060
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777061

Ansioluettelo III Carl Fredrik Ekholm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777062
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777064
1852 …. …... af Krono Fougde tjensten i Raseborg Westra Härad
af Nylands län.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777065

Ansioluettelo IV Carl Fredrik Ekholm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777067
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777068

t. pirkko

ejl

12.11.16, 08:35

Hei

LUUTNANTTI JA KRUUNUN NIMISMIES CARL FREDRIK EKHOLMIN SOTILASHISTORIA.

Antagen till under officerad corpporal vid Keiserliga - Finska Jägars
Regementtet 10 Februari 1818.
Erhållit på begäran afsked från nämdes befallning 10 Februari 1820.
jne... …..

JOS Isak Packalénin poika on sama henkilö kuin Carl Fredrik Ekholm, niin hän on siis 10 vuotiaana muuttanut Karkusta Turkuun (kouluun) ja 12 vuotiaana liittynyt armeijaan.

Oliko siinä rykmentin nimessä ykkönen edessä?
Missä tuo Keisarillinen ensimmäinen Jääkärirykmentti oli?

E Juhani Tenhunen

12.11.16, 14:02

Isac Pacchalenius oli Vanajan kappalaisena 1722-1738 HisKi:n pappisluettelon mukaan.
Yo-matrikkelista löytyy Pacchaleniuksia, myös Petrus, joka ikänsä puolesta voisi olla v.1783 syntyneen isä. Tarkemmin en tiedä, onko mitään yhteyttä
etsittyyn henkilöön.

Petter Johan Pacchalén (Packalén) 9689 oli Kivennavan kirkkoherran Henrik Pachaleniun 6835 poika, syntyi 3.1.1758 Kivennavalla ja kuoli 16.9.1811 Viipurissa (kirjoilla saksalaisessa seurakunnassa. Isakin syntymisen aikoihin hän oli Viipurin piirioikeuden sihteeri. Isä oli Vihdin Härkälän Paakkalan ratsutilan rusthollarin poika.

E. Juhani Tenhunen

ejl

13.11.16, 10:12

https://www.geni.com/people/Iisakki-Packalen/6000000030069370088?from_flash=1&fsession_id=1478880731953&through=6000000030069215709

Iisakki Pietari Packalen s. 1783 Turva

En tiedä onko tärkeää, mutta tuossa Geni sivustossa, jota toki pidän toistaiseksi lisätodisteiden puuttuessa arvottomana, on Iisakki Pietari eikä patronyyminä Pietarinpoika.

Isak Pacchaleniuksen http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1255 pojat ovat Karl Fredrik s. 1730 ja Isak Johan s. 1726, myös ilman patronyymejä.

P-L H

13.11.16, 18:03

Hei

Oliko vuoden 1818 sotilasrullia digitoituna. Tämä Keiserliga 1 Finska
Jägars regementte on toiminut Turussa ja myöskin Vaasassa.

Seuraava paikka mikä Ansioluettelossa mainitaan,
… … tjenst som Fourir vid Keiserliga 2 Finska Infantteri regement
johon C.F. Ekholm on kirjattu 20.4.1820 on toiminut Hämeenlinnassa
sekä Heinolassa.

Turun tai Vaasan maakunta-arkistosta kannattaisi kysellä onko näitä
asiakirjoja mikrofilmattu tai digitoitu.

Ansioluettelosta saa tarkat tiedot missä C.F. Ekholm on palvellut.
Harvoin sattuu kohdalle että jonkun henkilön koko sotilas-urasta saa
valmiina yhteenvedon, sekä Kruunun nimismiehenä toimimisen ajalta.

Nyt ei puutu tiedoista kuin syntymäaika ja paikkakunta.

Turun muuttokirjoista löytyy kyllä muutama Carl Fredrik, mutta eivät
ole muuttaneet Karkusta joten en kirjannut niitä muistiin.

t. Pirkko

ejl

18.11.16, 18:30

Turun tai Vaasan maakunta-arkistosta kannattaisi kysellä onko näitä asiakirjoja mikrofilmattu tai digitoitu.

Pistin sähköpostilla kyselyn Turun maakunta-arkistolle.

ejl

26.11.16, 18:01

Kukahan tässä oleva Brita Vikberg lienee?
17.9.1831
25.9.1831 Tupurla Tiainen Enk. Britha Vikberg vatt. s.

[Isak Packalen oli Mouhijärvellä Luutnantin puustellin arentaattori eli koko tilan vuokraaja.
Arentaattori maksoi tilasta kiinteän vuokran ja hallitsi, sekä viljeli koko tilaa.
Tuo Luutnantin puustelli lienee Tupurlan Tiainen, joka taisi olla koko manttaalin tila.

Kenenköhän poika tuo Isak Pettersson Packalen lienee?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11387&pnum=52

Britha Vikberg merkitty syntyneeksi 1748, kuollut 1831. Tullut Turusta, syntynyt Sauvossa. Kyseessä luultavasti Hedda Wikbergin äiti.

Packalenit ovat tulleet Tupurlan Tiaisen Kapteenin(Kapitains) puustelliin Mouhijärvellä sen jälkeen (1827) kun edellinen asuja, Johan Adolf Grönhagen on kuollut 1826.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11386&pnum=48

Poika Johan Adolf (Adolf Johan) saanut jotkut sakot vihkimisvuotenaan 1834?

Hiski:
Mouhjärvi
Miehen sukunimi: PACKALEN => Packalen f. Polviander, Packalèns
Kuul.
Vihitty
Kylä
Talo
Mies
Vaimo
Kylä
Talo
*
29.1.1834
Tiainen
*
Johan Adolf (Arrend. Isaak Packalens son.) Packalèns
Bd.son:dr Lisa Joh:dr *
Perttala
*

ejl

27.11.16, 11:22

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=634645

Kuljun henkikirja 1815.

Miksi Isaac Packalénin kohdalle on merkitty vain 3 henkilöä?
Isaac, Hedvig ja yksi alaikäinen, ehkä Carl Fredrik, joka vasta vuonna 1816 lähtee kymmenen vanhana Turkuun.

Rippikirjan mukaan heillä on tuolloin 3 muuta lasta ja neljäs tulossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144193

Seuraavaan henkikirjaan asia on korjattu
KUlju henkikirja 1820:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638407

Tässä ihmetyttää keitä ovat Bernt Fredrik Blåfieldin alla olevat 4 alaikäistä?

P-L H

27.11.16, 18:14

Hei

Saitko vastauksen Turun maakunta-arkistosta löytyykö niitä sotilas
asiakirjoja digitoituna jostakin. Carl Fredrik Ekholmilla on kyllä sama
syntymäaika kuin Kuljusta Turkuun lähteneellä ”kaimalla” mutta onko
sama henkilö.

Muistin vasta myöhemmin että asiakirjat voisivat olla Sota-Arkistossa
joka on nykyisin osa Kansallisarkistoa.

Kun Carl Fredrikin todistusta ei löytynyt niin jää vielä sekin mahdollisuus
että on muuttanut jonnekin muualle eikä Turkuun.

Turun Suomalainen/Ruotsalainen seurakunnissa on omat rippikirjat ja
niiden selaaminen kokonaan kun paikasta ei ole tietoa, niin ….. ….
-------------
Brita Johansdtr s. 1748 Sagu (Wikberg) tuli leskeksi jäätyään Turusta
Mouhijärvelle. Ovatko sotilas Michael Wikberg s.1752 ja Brita Johansdtr
s.1750 samat henkilöt joille syntyi tytär Hedvig 1785 Sauvossa.
Ovat muuttaneet rippikirjan mukaan 1789 (Pemar) Paimioon?

Sauvo RK 1783-1789 Skiörsböle
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sauvo/rippikirja_1783-1789_jk572-573/94.htm

Lastenkirjasta sold.b. Hedvig Michelsdtr löytyy ja nimi on ylivedetty
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sauvo/lastenkirja_1781-1830_jk577/60.htm

Karkkuun muuttaneet Michael Wikberg s.1747 ja pso Brita Johansdtr
s.1748 olivat Kuljussa yli puoli vuotta ja palasivat takaisin Turkuun.

Kaksi saman nimistä pariskuntaa? syntymävuosissa on kyllä eroja.

Britan Turussa syntyneen ja nimeä vaihtaneen pojan isää ei mainittu,
sen voisi ehkä saada selville käräjäkirjoista.

Isak Packalen on huolehtinut vaimonsa pojasta, mutta tuliko tästä pojasta
C.F. Ekholm, ei valitettavasti selviä ilman sotilas asiakirjoja. Alle 12
vuotiaana korpraaliksi otetun pojan tausta taitaa olla jossain muualla
kuin Kuljussa.

Vuoden 1820 henkikirjassa B.F. Blåfieldin nimen alapuolella on neljän
saharengin nimet, Johan Henrik Jacob Hans. Oliko kartanolla oma saha?

t. Pirkko

ejl

27.11.16, 18:43

Ei mitään ole kuulunut Turun maakunta-arkistosta.

Arkistolaitoksen sivuilla mainittiin tämä:
Kaarlo Wirilanderin "Suomen armeijan upseeristo, aliupseeristo ja sotilasvirkamiehistö 1812-1871 (1880). Officerare, underofficerare och sivilmilitärer vid Finlands armé 1812-1871 (1880)

"Päällystön osalta erityisen suositeltava matrikkeli "

Tein kaukolainapyynnön Tampereelta Ruovedelle.

ejl

04.12.16, 16:01

Wirilanderin kirjassa ei ole syntymäaikoja tai paikkoja, vain karriääritietoja komennuspaikottain. Kaikkien kolmen Ekholmin palveluspaikat löytyivät helposti.
Se kirjasta kävi myös ilmi että Carl Fredrik Ekholm on ollut vuosina 1827-1831 palveluksessa Heinolan Tark´ampujapataljoonassa samanaikaisesti Erik Otto Stjernvallin (s. 1803) kanssa. Hän oli Carolina Fredrikan serkku. Olisiko hän toiminut puhemiehenä?

Turun maakunta-arkistosta ei edelleenkään ole vastattu digitointia koskevaan sähköpostikysymkseeni mitään.

Onko varmaa, että sotilasrullista löytyy syntymäajat ja paikat?

Rupesin vain ihmettelemään, koska Wirilander kirjoittaa:" Sitä paitsi näiden varsinaisten henkilötietojen jäljittämiseen tärkeät ja luotettavat syntymäpaikkamaininnat puuttuvat sanotuista arkistoaineksista lähes tykkänään ja syntyperää koskevat tiedot sitäkin tarkempaan. Puustellilaitoksen puuttuessa on sotilashallinnon byrokratialla vain aniharvoin, esimerkiksi palkanmaksun yhteydessä, ollut aihetta tehdä asiakirjoihinsa merkintöjä edes viranhaltijoiden asumapaikkojenkaan sijainnista."

E Juhani Tenhunen

05.12.16, 14:27

Onko varmaa, että sotilasrullista löytyy syntymäajat ja paikat?

Ei ole varmaa eikä todennäköistäkään.

E. Juhani Tenhunen

ejl

06.12.16, 16:48

Carl Fredrik Ekholmin syntymäpaikkaa ei vain löydy.
Isä tai isäpuoli Isak Packalénin syntymäpaikkaa ei vain löydy.

Lähdin hieman päättelyn tielle, ehkä mielikuvituksenkin:
- Hiski vihityt, Mäntsälä: Carl Fredrikin kotipaikka on Tyrvis S (Sackeus/Sockne?)
-Myös Mouhijärven, Karkun ja Suoniemen rippikirjoissa on Carl Fredrikin syntymäpaikaksi joskus merkitty Tyrvis, useinmiten sitä ei kuitenkaan ole merkitty.
-Isä tai isäpuoli Isak on tullut Tyrväältä 1700 -luvun lopussa Kuljuun alaikäisenä, mutta myös Isak oleskelee paljon Turussa. Joskus hänet kirjataan vain Isak Petterson (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/224.htm kts. Sivun yläreuna),

Carl Fredrikin syntymäpaikasta on siis epävarmuutta, joka sopii kaiketi jossain määrin hyvin yhteen sen tosiseikan kanssa, että hän on syntynyt aviottomana lapsena.
Syntymäpaikka saattaa olla myös Turku, koska Hedda Wikberg on saanut Turussa 6.8.1806 lapsen, ja myös muulloin paljon oleskellut Turussa.

Jos pitäisi veikata, niin syntymäpaikka on joko Turku tai Tyrvää.

Carl Fredrik Ekholmin armeijapalvelus päättyy helmikuussa 1831. Hän menee vuonna joulukuussa 1832 naimisiin. Puolisot muuttavat Tyrvään Roismalan Nappariin. Miksi sinne?
Jos minä olisin ollut maailmalla 13 vuotta ja sitten palaisin takaisin, menisin perheeni luo, tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä.

Tyrvään Roismalan Napparissa asuu Fältkameralen Carl Caloander, joka on syntynyt v 1778 Turussa ja kuolee 1831. Iso-Iivari nimeää Carl Caloanderin ja Carl Fredrik Ekholmin tilan omistajiksi.

Voisiko Caloander jotenkin liittyä perheeseen tai peräti olla etsimämme Carl Fredrik Ekholmin isä?

Siinä Kuljun rippikirjassa, jossa Carl Fredrik Ekholm ainoan kerran on kartanon etusivulla, on myös Fredrik Vilhelm Caloander s. 1814. Hänestä tulee Carl Fredrikin v. 1868 syntyneen pojanpojan kummi.

ejl

09.12.16, 20:22

Caloander kiinnostaa, mutta on ajatusleikkiä.

Takaisin rippikirjojen pariin:
Isak Packalén muuttaa perheineen Tupurlan Tiaisen kapteenin puustellista Kairilan kylän Horolaan vuonna 1845,

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11510&pnum=83

ja vanhapari edelleen vuonna 1848 Wuoriaisten kylään loiseksi.
Perhe hajaantuu, pojan perhe lähtee Hämeenkyröön jo 1846, Sarkkilan Alaseen. Ja sieltä edelleen taas Mouhijärvelle 1847.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26421&pnum=31

Sukulaisuussuhteet ja perinteet vaikuttavat?:
Isak Petterson Packalénin pojanpoika Johan Adolf (s. 28.7.1834) lähtee v. 1850 Karkkuun Ekholmien Toijalaan rengiksi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19871&pnum=300

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19872&pnum=308

Johan Adolf menee naimisiin 1859 ja antaa pojalleen nimen Carl Fredrik.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19472&pnum=350

He ovat renkeinä Nohkuan Ylisellä hetken aikaa. Se on vanha Packalénien Karkun haaran vanha sukutalo. Mutta muuttavat taas, Kiuralan Kuuttiin. Mutta muutaako vain Johan Adolf, mihin perhe jää?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19472&pnum=285

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19472&pnum=142

P-L H

10.12.16, 16:54

Hei

Carl Caloander muutti Turusta 26.9.1817 Tyrväälle (Wehmais Villi).
Olisiko Roismalan Nappari kuitenkin ollut virkatalo, kun sinne C.Caloander
muutti vasta n. 1828.

Oliko Wirilander merkinnyt kirjaansa kaikki C.F. Ekholmin Ansioluettelosta
löytyvät tiedot. Vänrikkinä 4.6.1827 kirjattu IV Heinolan suomalaiseen
tarkampuja pataljoonaan. Tuli Vänrikkinä n.1829 Kuljuun koska oli jo
vuoden 1830 veroluettelossa merkittynä.

Heinolan kaupunkiseurakunnan muuttaneista en C.F. Ekholmin todistusta
löytänyt mutta jotain kuitenkin.
Jämsästä muutti 1825 sotilas joka oli Keiserliga 2 Finska infantteri
regement Heinola Batallions sotilaita ja rippikirjoista löytyi muutama lisää.

Tähän samaan 2 suomalaiseen jalkaväen rykmenttiin oli C.F. Ekholm
merkitty Furiirina 20.4.1820. Onko ollut Hämeenlinnassa vai Heinolassa,
rykmentti on toiminut molemmissa paikoissa. Oliko Wirilanderin kirjassa
siitä mitään mainintaa.

Hiskistä kokeilin Hämeenlinnan kastettujen tietoja ja haulla v. 1820-31
ja ammatiksi sold löytyi tämän toisen suomalaisen jalkaväen rykmentin
sotilaita lasten vanhempina.

On Heinolassa ollut joku kirjaakin pitämässä kun 1828 on Regement
skrifare C. Argillander muuttanut (siirretty) Elimäelle.

Hämeenlinnan Tykistökomppanian rippikirjat löytyy Arkiston digitoimina,
jalkaväen sotilaat ovat olleet kaupungissa ja lähiseurakunnissa.

t. Pirkko

ejl

10.12.16, 18:16

Oliko Wirilander merkinnyt kirjaansa kaikki C.F. Ekholmin Ansioluettelosta
löytyvät tiedot. (?)

Wirilanderin tiedot Carl Fredrik Ekholmin urasta:

-majoittaja/furir Karl Fredrik Ekholm, 2. Suomen Jalkaväkirykmentti, Hämeenlinnan pataljoona, esikunta, 20.4.1820-25.1.1821

-aliupseerikorpraali/majottaja Karl Fredrik Ekholm, 2. Suomen Jalkaväkirykmentti, Hämeenlinnan pataljoona, Hauhon komppania, 25.1.1821-11.5.1822

-kersantti Karl Fredrik Ekholm, 2. Suomen Jalkaväkirykmentti, Hämeenlinnan pataljoona, Tammelan komppania, 9.5.1822-17.3.1827

palvelusrykmentin nimi vain muuttuu, joukko-osasto lienee edellisen jatkumoa

-vanhempi aliupseeri/kersantti Karl Fredrik Ekholm, 2. Suomen tarkk`ampujaprikaati, 3. Hämeenlinnan tarkk`ampujapataljoona, 3. komppania, 17.3.1827-4.6.1827

-vänrikki Karl Fredrik Ekholm, 2. Suomen tarkk`ampujaprikaati, 4. Heinolan tarkk`ampujapataljoona, 3. komppania, 4.6.1827-22.2.1831 ero ja samalla aliluutnantin arvo.

Ko joukko-osasto on lakkautettu 1831, kuten suurin osa Suomen armeijasta.

Usein päiväyksiä oli kaksi, muutaman viikon ero, johtuu joskus kalenterien eroista, joskus muista syistä, Wirilander selosti syitä esipuheessa, mainitsen vain ensimmäisen

ejl

10.12.16, 19:48

Tuli Vänrikkinä n.1829 Kuljuun koska oli jo
vuoden 1830 veroluettelossa merkittynä.

Hän on siis ensin tullut Heinolasta Kuljuun 1829 (vaikka palvelus Heinolassa päättyi vasta 1831) sitten Tyrvään Roismalan Nappariin 1833, hetkeksi, koska on merkintä, että 1833 Karkkuun, muistaakseni Nohkuan Wiralle. Ja sieltä Toijalaan, jonka hän osti 1835.

Liikkuvaista sakkia, ei meinaa perässä pysyä.

ejl

13.12.16, 09:30

Tässä taas uusi yhteys Isak Packalenin ja Ekholmien perheiden välille: Isak Packalénin tytär

Jungfru Augusta Charlotta Packalén oleskeli Toijalassa v. 1845-1846
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19871&pnum=301

Näyttää mielestäni melkoisen varmalta, että Hedda Wikbergille v. 1806 syntynyt Carl Fredrik on Carl Fredrik Ekholm.

Mutta kuka on Carl Fredrikin isä, sitä emme tiedä edelleenkään.

P-L H

13.12.16, 21:46

Hei
Kiitos C.F. Ekholmin uratiedoista. Oliko Wirilander jättänyt kirjastaan pois
ensimmäisen palveluspaikan tiedot. Otettu korpraalina Keisarilliseen
Suomalaiseen Jääkärirykmentiin 10.2.1818 ja vapautunut 10.2.1820. Sen
jälkeen kirjattu Furiirina 20.4.1820 toiseen Suomalaiseen jalkaväen
rykmenttiin.
Syntymävuosi 1806 ei vaikuta ihan uskottavalta. Furiiri huolehti komppanian
majoituksesta ja muonituksesta. Ekholm on v. 1820 tuon syntymäajan
mukaan täyttänyt vasta 14 vuotta. Olisiko noin nuorelle pojalle ja vielä
alaikäiselle annettu noin suuri vastuu.

Ansioluettelossa luki myös, ”Ifron den 1. Maj 1823 till Aprill 1829
commenderad i ständig tjenstgöring dels vid den i Helsingfors förlagde
undervisnings Batallion, dels vid Keiserliga Preobrafs-----? Gardis
Regementet i St Petersburg.”
Voi olla ettei C.F. Ekholm ole ollut koko vuosien 1823-1829 aikaa Pietarissa,
tämäkin tieto näyttäisi puuttuvan Wirilanderin kirjasta.

Jos oikein ymmärsin Ansioluettelon tekstiä niin C.F. Ekholm on vapautunut
ali Luutnanttina 30.9.1830
Laitan vielä uudelleen linkin Ekholmin Ansioluetteloon niin voit helposti
verrata kirjasta löytyviä tietoja, onko kyseessä sama henkilö.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777055

Hämeenlinnan RK 1818-1824 on osittain katsottu, ainakaan muuttoluetteloista
ei C.F. Ekholmia löytynyt.

t. Pirkko

ejl

14.12.16, 06:11

Oliko Wirilander jättänyt kirjastaan pois
ensimmäisen palveluspaikan tiedot. Otettu korpraalina Keisarilliseen
Suomalaiseen Jääkärirykmentiin 10.2.1818 ja vapautunut 10.2.1820.

Syntymävuosi 1806 ei vaikuta ihan uskottavalta.

Olisiko noin nuorelle pojalle ja vielä
alaikäiselle annettu noin suuri vastuu.

onko kyseessä sama henkilö.

Wirilander kirjoittaa:
"Nyt julkaistut viranhaltijain luettelot eivät koske rivimiesten eivätkä korpraalien karaktääriylennyksiä aliupseerin arvoon."
Tästä syystä ensimmäinen CF Ekholmin ansioluettelon sijoitus ei ole kirjassa.

Ansioluettelossa, joka on kirjoitettu 1848, lukee, että on 42 vuotias. Syntymävuosi täsmää.

Majottaja vastaa muonituksesta, mutta on otettava huomioon, että kyseessä oli esikunnan muonitus, vahvuus huomattavasti alle komppanian vahvuuden, ehkä muutamia kymmeniä henkilöitä.
Lisäksi esikunnalla oli vääpeli, joka otti osaa samoihin hommiin. CF Ekholmia ennen v1819-1820 ja CF Ekholmin jälkeen v1821-1822 esikunnalla ei ollut ollenkaan majottajaa, eli ilmankin pärjättiin.

Sama henkilö kuin kuka?
Ekholm veljesten isä hän ilman muuta on. Ja erittäin suurella todennäköisyydellä Isak Packalénin perheen lapsi. Mutta kuka on isä?

ejl

15.12.16, 20:57

Vastaus tuli Turusta:

Keisarillisen 1. Suomen jääkärirykmentin asiakirjoja ei ole digitoitu (1. Suomen jalkaväkirykmentti vuodesta 1819). Asiakirjoja esimerkiksi miehistöluetteloja voi tulla itse tutkimaan Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasaliin (päärakennus, Rauhankatu 17), jonne tilatut asiakirjat toimitetaan tunnin kuluessa. Ennen klo 14.30 tilatut asiakirjat toimitetaan saman päivän aikana. Miehistöluetteloista voisi mahdollisesti selvitä ainakin lääni, jossa Carl Fredrik Ekholm on syntynyt. Tarkempia syntymäpaikkoja ei värvätyn sotaväen miehistöluetteloihin yleensä merkitty.

Kansallisarkiston yhteystiedot, aukioloajat jne. löytyvät Arkistolaitoksen kotisivulta osoitteesta: www.arkisto.fi .

ejl

05.01.17, 11:34

Hei

Carl Caloander muutti Turusta 26.9.1817 Tyrväälle (Wehmais Villi).
Olisiko Roismalan Nappari kuitenkin ollut virkatalo, kun sinne C.Caloander
muutti vasta n. 1828.

Huomasin Iso-Iivarin sivustolta, että hän on merkinnyt Kuljun kartanosta 1830 yhdessä CF Ekholmin kanssa löytyvän Fredrik Wilhelm Caloanderin ( s. 14.4.1814 Turku) lisänimellä LENASS!

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19472&pnum=6

Aika jänniä yhtymäkohtia:
- C Caloander (s. 1778), jonka luo Carl Fredrik Ekholm (s. 1806) palaa armeijakomennuksen jälkeen, on turkulaisia
- FW Caloander, joka on Kuljun rippikirjalla 1830 yhdessä Ekholmin kanssa, on turkulainen avioton lapsi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19869&pnum=330
- Ekholm on, mahdollisesti myös Turussa syntynyt, avioton lapsi

ejl

06.01.17, 17:36

Hei

Carl Caloander muutti Turusta 26.9.1817 Tyrväälle (Wehmais Villi).
Olisiko Roismalan Nappari kuitenkin ollut virkatalo, kun sinne C.Caloander
muutti vasta n. 1828.

Mistä on yllä mainittu tieto että Carl Caloander muutti Nappariin vasta n. 1828?

Hän oli Ylä-Satakunnan keskisen kihlakunnan kruununvouti vuodesta 1816. Aluksi hän asusti tätinsä Hedvig Caloanderin ja tämän perheen luona Wehmaiskylän Villin tilalla. Matkaa muutama kilometri.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11033

Roismalan Napparin edellinen omistaja lähti Loimijoelle 1819.
Henkikirjoissa Carl Caloander on v. 1825 Napparin kohdalla. (Vuoden 1820 henkikirjat puuttuvat digiarkistosta??)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=639381

Edelliseen viestiin lisäyksenä vielä yksi jännä yksityiskohta Ekholm/Caloander suhteisiin:
FW Caloander (s. 1814 Turussa) oli Ekholmin 1868 syntyneen pojanpojan kummi

Ja kuka on tämä Lena, tullut Turusta, syntynyt Lohjalla, ettei vain FW Caloanderin äiti???
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20017&pnum=236

P-L H

14.01.17, 18:36

Hei

C.F. Ekholmia ei löytynyt Hämeenlinnan Kaupunkisrk. RK 1812-1824.
Mihin on Furiiri itsensä majoittanut?

Oli Hauhon komppaniassa 25.1.1821-11.5.1822 mutta Hauholta ei
muuttokirjaa löytynyt Ekholmin nimellä.

Mietin että pitäisikö ne katsoa uudelleen, kun uransa alkupuolella
ilmeisesti esiintynyt Fredrik Carlssonin nimellä, ja ilman sukunimeä.

Tammelan komppaniassa merkittynä 9.5.1822-17.3.1827. Oliko Wirilanderin
kirjassa mitään mainintaa Pietarin komennuksesta 1.5.1823-0.4.1829 kun
Heinolan kirjoistakaan ei Ekholmia löytynyt ja 1830 oli jo Kuljussa.

Rekrytointiluettelot olisi tarpeellisia, muuten tähän hakemiseen menee
paljon aikaa monien seurakuntien kirjoja selatessa.

Hiskistä löytyviä tietoja kannattaa katsoa. Suoniemen srk sisään muuttaneet

1834 Kulju yngl. Fredrik Wilhelm Caloander 15.4.1814 ifr Tyrvis
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7oevl8?fi+0523+smuutt+257

t. Pirkko

ejl

15.01.17, 08:17

C.F. Ekholmia ei löytynyt Hämeenlinnan Kaupunkisrk. RK 1812-1824.
Mihin on Furiiri itsensä majoittanut?

Mietin että pitäisikö ne katsoa uudelleen, kun uransa alkupuolella
ilmeisesti esiintynyt Fredrik Carlssonin nimellä, ja ilman sukunimeä.

Tammelan komppaniassa merkittynä 9.5.1822-17.3.1827. Oliko Wirilanderin
kirjassa mitään mainintaa Pietarin komennuksesta 1.5.1823-0.4.1829

Rekrytointiluettelot olisi tarpeellisia, muuten tähän hakemiseen menee
paljon aikaa monien seurakuntien kirjoja selatessa.

Mistä tuli tieto, että Ekholm käytti Carlsson patronyymiä? Tämä on hurjan mielenkiintoista, koska silloinhan se todistaisi, että ei hän ainakaan Isak Petterson Packalénin poika olisi. Ja Caloander oli Carl...

Minä olen aloittelija tässä hommassa, mutta eikös sotaväellä ollut omat rippikirjat? Ainakin Porin 7. tarkampujapataljoonalla oli. Furiiri majaili kaiketi kasarmilla. Poika Ekholmin yksi lapsikin on syntynyt kasarmilla ja merkitty tuon Porin pataljoonan rippikirjaan syntyneisiin.

Wirilander ei mainitse mitään Pietarin komennuksesta, mutta hänen kirjansa rakentuukin siten, että se on jaettu sotajoukoittain lukuihin. Kukin luku rakentuu ko. joukkoon kulloinkin kiinnitetyistä miehistä listauksen omaisesti lueteltuina, alkaen joukon johtajasta ja päättyen yleensä ylimääräisellä menosäännöllä oleviin (tilapäisiin) sotilaisiin. Kirja ei siis rakennu henkilökeskeisesti vaan sijoituspaikoittain ja sotajoukoittain. Missä on tieto Ekholmin Pietarin komennuksesta?

(Poika Fredrik Alfons oli Latvian Libauhun sijoitetuissa joukoissa Preussin Prinssi Karlin johtamassa venäläisessä Jalkaväkirykmentissä.)

Kunhan nyt Helsinkiin keritään, niin menen kyllä katsomaan nuo sotilasasiakirjat, sanotaan ennen kesää...

ejl

27.01.17, 09:08

Roismalan Napparin edellinen omistaja lähti Loimijoelle 1819.
Henkikirjoissa Carl Caloander on v. 1825 Napparin kohdalla. (Vuoden 1820 henkikirjat puuttuvat digiarkistosta??)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=639381

Ja kuka on tämä Lena, tullut Turusta, syntynyt Lohjalla, ettei vain FW Caloanderin äiti???
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20017&pnum=236

Erittäin todennäköisesti Lena Johansdotter s. 9.6.1784 Lohjalla on Fredrik Wilhelm Caloanderin äiti. Rippikirjan selitysosassa kerrotaan Lenalla olevan avioliiton ulkopuolinen Turussa syntynyt lapsi nimeltä Fredrik Wilhelm.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20016&pnum=197

ejl

27.01.17, 10:07

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=645334

Roismala 3:

Fältkammren Carl Caloander...... Anders, Anders, Wilhelm son?, Lena, Lena, Maria, Eva

vai sittenkin dreng

P-L H

27.01.17, 16:33

Hei

Kyselit missä on tieto C.F. Ekholmin Pietarin komennuksesta.
Ansioluetteloon se oli merkitty ja on varmaankin oikeaa tietoa.
Aukeaman oikea puoli. Kuvaa hieman suurentaen pystyy hyvin
lukemaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2777055

Ansioluettelossa luki myös, ”Ifron den 1. Maj 1823 till Aprill 1829
commenderad i ständig tjenstgöring dels vid den i Helsingfors förlagde
undervisnings Batallion, dels vid Keiserliga Preobrafs-----? Gardis
Regementet i St Petersburg.”
Jos nyt ehtisit lukea ansioluettelon antamat oikeat tiedot ja katsoa
onko Wirilander kirjassaan luetteloinut myös Kaartin sotilaat.

En vielä tiedä mistä tuota Pietarissa ollutta venäläistä rykmenttiä
pitäisi hakea.

Kaartin seurakunta - Rippikirja - ”Finska undervisnings skarpskyttebataljon”1826-1828
kuva 18 Till Tjenstgöring command under off........
Tällä sivulla on Sergeant Carl Ekholm, ja käynyt ehtoollisella 22.10.1826

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8035043

Kaartin Seurakunta RK 1828-1834 kuva 80
Sivun alareunassa
Fändric Carl Fredric Ekholm (kom ifron sarakeessa) … …... 4 bat.
Sivun oikeassa reunassa on Ekholmin kohdalla lisämerkintöjä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7578449

C.F. Ekholmin puolison serkku Erik Otto Stiernwall joka oli under
Liutnanten 1828 (2 Tarkampujaprikaati Heinolan pataljoona) asui edelleen
Hämeenlinnan rippikirjan (1824-1830) merkintöjen mukaan kotona ja
oli käynyt myös ehtoollisella 1825-1826.

Edellisessä rippikirjassa oli jo merkintä offisier.
Myös Erik Otto Stiernwall löytyi Kaartin seurakunnan rippikirjasta.

Hämeenlinna RK 1824-1830
enkefru Stiernwall ja lapset
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5927634

t. Pirkko

ejl

27.01.17, 19:33

Jos nyt ehtisit lukea ansioluettelon antamat oikeat tiedot ja katsoa onko Wirilander kirjassaan luetteloinut myös Kaartin sotilaat.

??? harrastus tämä minulle on, tehdään kun ehditään

Wirilanderilla on luetteloituna myös Kaartin sotilaat (undervisnings batallion).

Luettelin jo kertaalleen kaikki Wirilanderin mainitsemat Carl Fredrik Ekholmin palveluspaikat, Kaartin pataljoona (= Helsingin harjoituspataljoona= Suomen opetuspataljoona = Suomen opetustarkk ´ampujapataljoona =Henkikaartin Suomen Tark´ampujapataljoona) ei kuulu niihin.

Palveluspaikat seurasivat ilman väliin jääviä aikajaksoja vuodesta 1820 aina vuonna 1831 tapahtuneeseen eroon asti, sillä poikkeuksella, että vuonna 1827 hän siirtyi Tammelan komppaniasta Hollolan komppaniaan (2. Suomen jalkaväkirykmentin osia) siten että 17.3.1827-8.6.1827 väliselle ajanjaksolle ei ole palveluspaikkaa Wirilanderin kirjassa.

Pietarin komennus on hieman outo juttu, olisiko ollut joku erikoistehtävä alkaen 1.5.1827, juurikin tuossa tyhjässä välissä , koska ansioluettelo selvästi sanoo, että nimitetty v. 1827 vänrikiksi 4. Suomalaiseen Tark ´ampujapataljoonaan ja jatkoi siellä tuota kolmen kuukauden katkosta lukuuottamatta Heinolan 3 komppanian vänrikkinä eroonsa asti. Ansioluettelon mukaan samaan aikaan ollut siis myös Opetuspataljoonassa ja Pietarissa??

P-L H

28.01.17, 17:16

Hei

Edelliseen viestiin en laittanut vielä kaikkia tietoja mitä on löytynyt.

Tuo Tammelan komppaniaan merkitty aika on ehkä vain paperilla ja
ollut siellä vain vähän aikaa.
C.F. Ekholmin muuttokirjaa ei löytynyt Tammelasta, on ehkä ottanut
sen mukaansa komennukselle lähtiessään.

Kuinka paljon aikaa on viettänyt Helsingissä ja kuinka paljon Pietarissa,
ehkä sen saa jotenkin selvitettyä.

Hyvä todiste Kaartin seurakunnassa olosta on tieto että Kersantti
Ekholm on ollut 2 kertaa kummina 1824.

Korpraali Fredrik Zittingin pojan 13.1.1824 synt. Johan Ludvig Wilhelmin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7579935
sekä
Kersantti J.P Englundin pojan 22.2.1824 syntyneen Carl Edvardin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7579936

On käynyt ehtoollisella 1826 ja löytyi vielä 1828 alkavasta rippikirjasta
jonka sivulla oikeassa reunassa jos oikein tulkitsin on merkintä, että
palaa omaan pataljoonaan? Sehän olisi 4 Heinolan pataljoona ja 3
komppania. Heinolasta ei löytynyt ja saman komppanian Luutnantti
Fredrik Adolph Thuneberg muutti 29.8.1828 Jämsästä Hauholle.
Jämsän seurakunnasta löytyi myös muutama 3 komppanian sotilas.

Tämä onkin mielenkiintoista katsoa kuinka paljon pystyy selvittämään
ilman sotilasasiakirjoja.

t. Pirkko

P-L H

03.02.17, 20:08

Hei

Tämä tieto kaipaa korjausta, tuli väärä vuosiluku. C.F. Ekholm on ollut
Kersantti J.P Englundin pojan 22.2.1825 syntyneen ja 15.3. kastetun
Carl Edvardin kummina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7579936

Suomen Kaartin katselmuksissa Kersantti Ekholm mainitaan 1826 ja
Vänrikki Ekholm 1827, on myös lisämaininnat komennuksesta.

Heinolan Pataljoona katselmus 3 kompp. Vänrikki Fredrik Ekholm 1828

Kaartin seurakunnan Rippikirjassa oli 1828 maininta että palaa omaan
pataljoonaan. Seurakunta ei ole vielä selvinnyt ja näitä kolmannen
komppanian miehiä on monessa seurakunnassa.

Helsingin Ruotsalais-Suomalaisen seurakunnan kastettujen luettelosta
kannattaisi myös katsoa löytyykö lisää kummilapsia.

Ketjun alkumetreillä mainittiin yhtenä ehdokkaana 8.10.1806 Porvoossa
syntynyt Carl Fredrik ja johonkin nettisukupuuhun oli myös merkittynä.
Tarkempi syyni Porvoon seurakunnan kirjoista on ehkä jäänyt tekemättä
ja käytetty vain Hiskistä löytyvää tietoa. Carl Fredrik on saanut isäpuolen
sukunimen ja mainitaan opiskelijana. Armeijassa olosta ei ole tietoja.

Porvoo Lastenkirja 1816-1827
kuva 93 2 Qvart gård Nro 55
Bläckslagar Bark barn
styfson hustru son Carl Fredrik 8.10.1806 adm den 23 Maj 1821
Hedda Lovisa Bark 25.7.1812 adm 9 Maij 1827
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7951910

Porvoon kaupunkiseurakunta RK 1821-1829 kuva 226
2 Qvart Nro 55
Bläckslagar Fredrik Bark 14.7.1779
hustru Hedvig Borgman 1782
stjufson Studerat
Carl Fredrik Bark 8.10.1806 Erhåll att bevis 26.4.1828
dtr Hedda Lovisa Bark 25.7.1812
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8762399

t. Pirkko

ejl

03.02.17, 22:28

Mahtavaa salapoliisityötä!

P-L H

07.02.17, 18:54

Hei

Mäntsälä RK II 1830-1840 kuva 186 Lidnäs ell Rekola
Enka fru Fredrica Wilhelmina Carpantier 1782
fröken Carolina Fredrica Stjernvall 21.11.1799
…. i Lysning 6.7.?1832 med Ekholm ifr Tyrvis C.... 27.12.1832
till Tyrvis 12.1.1833
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5707262

Mäntsälä seurakunta Perukirjat 1830-1839 kuva 134
Att Liutnanten och Krono Länsmannen Carl Fredrik Ekholm är hinderlös
till äktenskap ingående med Fröken Carolina Fredrica Stjernvall,
intygas af Karkku Prästegård den 9 November 1832
Gustaf Asp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8526893

Att Fröken Carolina Fredrica Stjernvall härstädes under … christeliga och
….. intygas af Karkku den 9 November 1832.
Gustaf Asp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8526850

Miten nämä Karkusta saadut todistukset on joutuneet Mäntsälän seurakunnassa
Perunkirjojen joukkoon, sitä voi vain ihmetellä. Ehkä ovat juuri sen
vuoksi säilyneet seurakunnan arkistossa.

Kuulutusmerkintöjen mukaan C.F. Ekholm on ollut jo Tyrväällä 1832 ja
Fröken C.F. Stjernvall Karkussa ehkä sukulaisten luona vierailulla, kun
ovat ottaneet todistukset Karkun seurakunnassa.

t. Pirkko

ejl

10.02.17, 07:34

Packalén ja Caloander sukujen dna testit ovat matkalla USA:han. Nyt vain jännätään tuleeko lisäselvyyttä. Todennäköisesti ei.

P-L H

01.04.17, 13:09

Hei

Kävin kirjastossa lainaamassa Wirilanderin kirjan. C.F. Ekholm oli Ansioluettelossa mainittu Under officer corpporal 10.2.1818-10.2.1820.

Kirjassa oli merkittynä sivulla 7 1 Suomen jääkärirykmentti, Hämeenlinnan pataljoona, Esikunta, Nro 61 Aukrpr Carl Fredric Frederici 10.2.1818-1.6.1819.

Sivulla 37 2 Suomen jalkaväkirykmentti Hämeenlinnan pataljoona Esikunta, Nro 434 Aukrpr Karl Fredrik Frederiki 1.6.1819-30.1.1820 pyyntöero.

Aloituspäivä tällä aliupseeri korpraalilla on aivan sama kuin C.F. Ekholmin Ansioluettelossa ja eropyyntö on esitetty 30.1.1820 ja sitten myönnetty 10.2.1820?
Mjt (Furiiri) Karl Fredrik Ekholm 20.4.1820-25.1. tai 8.3.1821

Sivu 39 Hauhon komppania 2 aliupseerikorpraalit. Nro 467 Aukrpr Karl Fredrik Ekholm 25.1. tai 8.3.1821-11.5.1822 ja tämä lopetuspäiväys
näkyy myös Ansioluettelossa.

Rekrytointi luetteloita en ole käynyt arkistossa etsimässä mutta noiden tietojen, on samat etunimet ja samat palvelusvuodet niin uskoisin että on kyse samasta henkilöstä.

Mistä seurakunnasta sitten löytyy Carl Fredrik Frederici eli Fredrikson kastettujen luettelosta on vielä suuri arvoitus. Joissakin seurakunnissa papit ovat käyttäneet tuollaista merkintätapaa patronyymiä kirjatessaan.

Sille Carl Fredrik Carlssonille jota aikaisemmin arvelin Ekholmiksi löytyi myös sukunimi ja on eri henkilö.

t. Pirkko

ejl

01.04.17, 17:42

Oletko katsonut myös tämän rippikirjan. Vanhin poika Fredrik Sebastian
s.5.4.1785 on muuttanut Vaasaan 1809.
Anders Johan s.26.3.1789 on muuttanut Haapaniemen kartanoon 1802
rippikirjan merkintöjen mukaan.

Karkku Kulju gård 1803-1811
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/223.htm

Jos Carl Fredrik Ekholm on Carl Fredrik Fredrici, eli Fredrikin poika, niin Mellinin vanhin lapsi sopisi siihen ja Selanderin kirjan perimätietoon.

P-L H

03.04.17, 17:16

Hei
C.F. Ekholm oli sotilaana Hämeessä ja todennäköisesti myös sieltä kotoisin. Hämeenlinnan pataljoonan Esikuntaan on Carl Fredrik Fredericin lisäksi tullut 3 muutakin sotilasta joiden palvelusaika oli sama 10.2.1818-1.6.1819 1 Suomen Jääkärirykmentissä.

Kirjasta löytyi myös Henkikaartin Suomen Tarkk`ampujapataljoonan sivuilta maininta tästä venäläisestä Preobraschenskin jalkaväki Rykmentistä. Kaartin Seurakunnan rippikirjassa oli muitakin komennuksella olevia sotilaita, omituista ettei siitä ole mainintoja luetteloissa.

Milloin Selander on kirjansa kirjoittanut. Vanha ”perimätieto” eli juoru voi olla vaikka 50 vuotta vanha ja ehkä muuttunutkin ajan kuluessa. Fredrik Sebastian on kuollut naimattomana Tukholmassa 1809 ja ollut ruotsissa myös 1808.

t. Pirkko

ejl

03.04.17, 21:20

Jos otetaan huomioon, että
- Turun ja Karkun Kuljun väliä kulkee Hedvig Wikberg ja Isak Packalen nimiset henkilöt

- Hedvig Wikberg niminen nainen saa Turussa Carl Gustaf nimisen lapsen 6.8.1806, isästä ei ole tietoa

- tämän lapsen kummina on mm. Isaac Packalin, jonka niminen mies menee kolme vuotta myöhemmin naimisiin Hedvig Wikberg nimisen naisen kanssa ja perheessä elää päivälleen samalla syntymäajalla oleva lapsi nimellä Carl Fredrik

- Carl Fredrik Ekholm on syntynyt myös 6.8.1806, syntymäpaikkaa ei yleensä rippikirjoissa ole merkitty

- Hedvig Wikberg on kuitenkin saanut vain yhden aviottoman lapsen, Gustaf nimi on papin virhemerkintä, kyse on yhdestä ja samasta lapsesta

- Hedvig Wikberg ja Isaak Packalen nimiset ihmiset ja lapsi myös asuvat Kuljun kartanon torpassa

- perhe muuttaa Mouhijärvelle, mutta kyseinen lapsi ei lähde perheensä mukana

- Carl Fredrik niminen mies, syntymäaika sama 6.8.1806, mainitaan Kuljun kartanon etusivulla rippikirjassa, nimi Ekholm saatu perintätiedon mukaan Kuljun kartanon pihalla kasvaneen tammen mukaan

Niin em. perusteilla minusta on ilman muuta selvää, että Carl Fredrik Ekholm on syntynyt 6.8.1806 Hedvig Wikbergin aviottomana lapsena Turussa.

Suurella todennäköisyydellä hänen isänsä on jotain sukua Kuljun kartanon isäntäväelle.

Vai missä meni päättelyketjuni vinoon?

P-L H

04.04.17, 17:57

Hei

Päätelmä on ihan hyvä, ongelma on siinä että asian varmennus puuttuu vielä. Carl Fredrik lähti 10 vuotiaana Suoniemen muuttaneiden luettelon merkinnän mukaan todistuksen kanssa Turkuun. Sitä todistusta ei löytynyt.

Turun Suomalainen srk mf rulla JK 1131 vuodet 1812-1818
sisältää Opiskelijat s. 908

Jos SSHYn digikuvista löytyy tämä rulla kuvattuna, niin voit ehkä löytää Carl Fredrikin näiltä sivuilta jos on tullut Turkuun kouluun. Arkiston digikuvissa ei ole tätä rippikirjaa.

Seuraavat asiakirjoista löytyvät merkinnät C.F. Ekholmista on vasta vuodelta 1825 kun oli kummina Kaartin pataljoonassa syntyneelle pojalle
ja 1826 Kaartin Seurakunnan rippikirjassa sekä 1828 jossa merkintä että palaa oman pataljoonan (4 Heinolan Tarkampujapataljoona, 3 komppania). Kaartista lähdön jälkeen on myös muutaman vuoden aukko ennen Kuljun rippikirjan merkintöjä.

Kaikki vakanssit on Hämeessä, mutta sitä seurakuntaa missä on ollut kirjoilla ei vielä ole löytynyt. Hämeenlinnan kaupunki ja maaseurakunnan, Heinolan ja Hauhon kirjat on jo katsottu.

t. Pirkko

ejl

04.04.17, 20:02

Turun Suomalainen srk mf rulla JK 1131 vuodet 1812-1818
sisältää Opiskelijat s. 908

Jos SSHYn digikuvista löytyy tämä rulla kuvattuna, niin voit ehkä löytää Carl Fredrikin näiltä sivuilta jos on tullut Turkuun kouluun. Arkiston digikuvissa ei ole tätä rippikirjaa.

Ei löydy SSHY:n puoleltakaan.

Kaikki vakanssit on Hämeessä, mutta sitä seurakuntaa missä on ollut kirjoilla ei vielä ole löytynyt. Hämeenlinnan kaupunki ja maaseurakunnan, Heinolan ja Hauhon kirjat on jo katsottu.

Edelleen tartun tähän samaan asiaan: Jos kerran Porin Tarkampujapataljoona on omana seurakuntanaan niin eikö Hämeen vastaavilla sotilasyksiköillä ole sama systeemi.

Eli on turha etsiä Ekholmia mistään siviiliseurakunnasta, koska hän minun mielestäni kaiken järjen mukaan on kirjoilla armeijan yksikön seurakunnassa.

Esim. Karl Alfons Ekholmin ensimmäinen lapsi on Tarkampujapataljoonassa merkitty syntyneisiin ja kastettu siellä.

SSHY:n puolella ei ole sotilasyksiköitä kuin vuoteen 1805-1808 asti, Hiskissä aika moni 1800 -luvun yksikkö, mutta Carl Fredrik Ekholmin ensimmäistä palveluspaikkaa Suomen Jalkaväkirykmenttiä (ja sen alle kuuluva Hämeenlinnan pataljoonaa) ei ole Hiskissäkään.

P-L H

05.04.17, 13:14

Hei

Hämeenlinnassa on ollut erikseen Tykistöseurakunta, mutta muut sotilaat on merkitty rippikirjoihin. Heitä löytyy myös Hauhon, Hattulan ja Vanajan seurakunnista rippikirjaan merkittynä. Hiskin tiedoista sen näkee, lasten kastemerkinnät on samoissa kirjoissa muiden asukkaiden kanssa. Hämeenlinnan Maaseurakunnan kastetiedot on myöskin samassa kirjassa.

Sotilaiden sijoituspaikka voi olla ihan muualla kuin mihin komppanian nimi viittaa.

Hämeenlinna kastetut
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7x31do?fi+0106+kastetut+5119

Hauho kastetut Alvettula sold
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7x2har?fi+0064+kastetut+11572

Hattula kastetut Tammelan komppanian sotilas
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7x2har?fi+0063+kastetut+7029
Helsingin komppanian sotilas Lill-Luol. Klasio
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7x2har?fi+0063+kastetut+7116

Vanaja kastetut Stor Luolais Sääksmäen komppanian sotilas
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7x2har?fi+0603+kastetut+6030
Mäskälä Hämeenlinnan pataljoonan sotilas
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7x2har?fi+0603+kastetut+6119

Heinolan komppania
(Wirilander) sivu 43 Nro 526 Ylim.menosäännöllä
Mjt Erik Otto Stjernvall 15.3.1820 - 24.4.1821 (asui Hämeenlinnassa)

sivu 42 Nro 511 Sysmän komppania
2. Aliupseerikorpraali Erik Otto Stjernvall 23.5.1821 (vnr 2.4./21.3.1823)-17.3.1827
Erik Otto Stjernvall löytyy Hämeenlinnan rippikirjasta äidin ja sisarusten kanssa samalta sivulta vaikka on merkitty Sysmän komppaniaan. Nimi löytyi myös Kaartin seurakunnan rippikirjasta samaan aikaan C.F. Ekholmin kanssa.

Mahdollisuuksia on Carl Fredrikin löytymiseen jos jaksaa kirjoja selata, Hämeessä on paljon seurakuntia.

t. Pirkko

ejl

05.04.17, 14:13

Hämeenlinnassa on ollut erikseen Tykistöseurakunta, mutta muut sotilaat on merkitty rippikirjoihin. Heitä löytyy myös Hauhon, Hattulan ja Vanajan seurakunnista rippikirjaan merkittynä. Hiskin tiedoista sen näkee, lasten kastemerkinnät on samoissa kirjoissa muiden asukkaiden kanssa. Hämeenlinnan Maaseurakunnan kastetiedot on myöskin samassa kirjassa.

Onko siis varmaa, että 2. Suomen Jalkaväkirykmentillä (2. Finska Infanteriregementet) ei ole koskaan missään vaiheessa ollut omaa rippikirjaa?

Kuinka siitä voi olla varma, jos se vaikka on hävinnyt?

P-L H

06.04.17, 16:18

Hei

Ensimmäisessä Suomen jääkärirykmentissä Hämeenlinnan pataljoonan Esikunnassa ajalla 10.2.1818-1.6.1819 oli 14 aliupseeri korpraalia joista 4 aloitti 10.2.1818 ja muut henkilöt myöhemmin. Hiskissä on Hämeenlinnaan muuttaneita vuodesta 1804 mutta näistä sotilaista löytyy 1 joka myös asui Hämeenlinnassa, muuttanut sinne perheen mukana 1818. Palvelusaika Jääkärirykmentissä 14.5.1819-1.6.1819 ja on sen jälkeen ollut 1.6.1819-1.9.1819 Hämenlinnan Jalkaväkirykmentissä.

Jatkanut 2 Aliupseeri korpraalina Janakkalan komppaniassa 1.9.1819-11.5.1822, Sääksmäen komppaniassa Majoittajana 11.5.1822-17.3.1827 ja sen jälkeen 2 Suomen Tark`ampujaprikaatin 4 komppaniassa Varusmestarina 8.6.1827-17.5.1831.

Hämeenlinnan RK 1817-1824 maininta 12.11.1820 Militaire, on vielä asunut kotona vaikka on kuulunut jo Janakkalan komppaniaan.

Näistä ainakin osa 1.6.1819 Jääkärirykmentissä lopettaneista on jatkanut 1.6.1819 Hämeenlinnan pataljoonan Jalkaväkirykmentissä. Sitä en tiedä missä tämä Esikunnan ”päämaja” on sijainnut. Miehistö on ”hajasijoitettu” ja ilmeisesti päällystö myöskin kun ei löydy Hämeenlinnasta.

t. Pirkko

ejl

07.04.17, 06:57

Sitä en tiedä missä tämä Esikunnan ”päämaja” on sijainnut. Miehistö on ”hajasijoitettu” ja ilmeisesti päällystö myöskin kun ei löydy Hämeenlinnasta.

No joo kyllä on sekavaa.
Esim. 2. Suomen Jalkaväkirykmentin komentaja Gustaf Adolf Ehrnrooth:
- kotitila Seesta Nastolassa vuodesta 1791 alkaen, jossa rippikirjassa nimi mainittu, mutta ei paikallaolomerkintöjä ennen vuotta 1823
- vaimo synnyttää lapsia Loviisassa ja Helsingissä, 1824 alkaen Seestassa...
- työ rykmentin esikunnassa, missä sitten lieneekin

No eihän Kuljussakaan kukaan ole ollut paikalla vuosina 1829-1835,
liekö sitten oikea syy että vapaaherran perheellä erioikeuksia ehtoollisten suhteen...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19869&pnum=330

P-L H

14.04.17, 14:57

Hei
Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja, 1933
Jalava Emil, Liber shcholae Aboensis 1670-1825-1830

Sivu 604 27.2.1816 Carol. Fredr. Frederici Karku natus - 1806, patre coriario in cl. Apol.
Sivu 610 Classis Apologistica, Carol. Fredr. Frederici. Sivu 617 In Classe Apologistica, Carol. Fredr. Frederici, quod nomen cum Gråner mutavit 2.2.1818.

Näiden merkintöjen jälkeen en löytänyt muita tietoja. Carl Fredrik Ekholmia ei ollut oppilaiden luettelossa. Sukunimi on saatu myöhemmin?

Kävin arkistossa lukemassa C.F. Ekholmia koskevia sotilasasiakirjoja ja niissä mainittiin että on sisäänkirjattu 1816 Turun Katedraalikouluun.
Oppiaineina Historia, Geografia ja Aritmetiikka. Lukee, kirjoittaa ja puhuu suomea ja ruotsia.

Tässä vuoden 1820 Ansioluettelossa on mainittu juuri sama päiväys 10.2.1818 kun on aloittanut 1 Suomalaisessa Jääkärirykmentissä.
Syntymäaika mainitaan 1806 6 Elokuuta, syntynyt Suomessa.

Vuoden 1826 Ansioluettelo on kirjoitettu Helsingissä ja ehkä vuodet 1827-1830 (31) vielä löytyvät toisesta kansiosta.

t. Pirkko

ejl

14.04.17, 20:07

Aiemmin mainitsemani tekeillä olevat dna testit valmistuivat, mutta eivät tuoneet vastausta oikeastaan mihinkään suuntaan.

ejl

15.04.17, 09:25

Jos tämän Berendt Gustav Matthias Westmanin mieslinjan eläviä jälkeläisiä löytyisi testiin niin tulosta voisi verrata Packaléniin.

https://www.geni.com/people/Berendt-Gustav-Matthias-Westman/6000000015735158356?from_flash=1&fsession_id=1492240655829&through=6000000020492575341

P-L H

15.04.17, 13:05

Hei

Carl Fredrik Fredrikson on kirjattu 27.2.1816 Turun Katedraalikouluun ja merkitty tulleeksi Karkusta, syntynyt 1806 ja Fredrik isänkin tiedetään opiskelleen cl(assic) Apol(ogistica) luokalla. Lopettanut koulunkäynnin ilm. 2.2.1818 ja armeijaan kirjaamispäivä on 10.2.1818.

Olisiko tullut ilman muutto todistusta kun koulun matrikkelissa oli vain tulopaikkakunta ja syntymävuosi tiedot.

Carl Fredrik Fredriksonille on merkitty sukunimi Ekholm Furiirina, sitä ennen oli kirjattu patronyymillä.

Fredrik Mellin ei ole opiskellut Turun koulussa, ehkä Porissa.

Onko Packalen suvussa ketään sopivan ikäistä Fredrik nimistä henkilöä joka olisi myös opiskellut Turun Katedraalikoulussa.

t. Pirkko

ejl

15.04.17, 15:10

.

Fredrik Mellin ei ole opiskellut Turun koulussa, ehkä Porissa.

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11263

ainakin ylioppilaaksi päässyt Turussa

P-L H

15.04.17, 17:33

Hei

Sukunimellä ei löytynyt Turun Katedraalikoulun kirjan hakemistosta, jos olisi sitten kirjattuna Frid. Sebastianus nimellä. Arkiston kirja oli poissa käytöstä joten kävin Helsingin Yliopiston kirjastossa lukemassa.

Carl Fredrikin isästä oli tuon verran tietoja (ed.viesti) mainittu kouluun kirjaamisen yhteydessä. Jos olisi enemmän opiskellut Turussa niin kait sekin olisi mainittu.

Oli muidenkin opiskelun aloittaneiden kohdalla näitä tietoja ja yhden pojan isä oli Källarmästare.

Yo matrikkelista näkee että F.Mellinin opiskelut oli jotain muuta.
F.Mellin oli Vaasan Hovioikeuden Auskultanttina 29.5.1805 lähtien, Kanslistina 1807 ja eronnut 1808.

Hämeen pataljoonan ”päämajakin” löytyi vahingossa. ” Mustissa kirjoissa” on puhtaaksikirjoitettuna 1819-1830 rippikirjat ja sieltä löytyi Hauhon komppanian sivulta Officerare, Carl Fredric Ekholm Fourir sekä Tammelan komppanian sivulta Under Officerade, Carl Fredrik Ekholm Serg. Syntymäaikaa tai paikkaa ei ole mainittu. Miehistöä kait löytyy Hattulan seurakunnan kirjoista.

Tämä vuonna 1820 Furiiri C.F. Ekholmista tehty Merit Företekning paperi on allekirjoitettu Lill Luolais 20.5.1820.

t. Pirkko

ejl

15.04.17, 17:47

Yo matrikkelista näkee että F.Mellinin opiskelut oli jotain muuta.

???

Yo matrikkelista näkee, että on F.Mellin oli päässyt ylioppilaaksi Turussa.

Turun katedraalikoulu, jonka matrikkelista siis Carl Fredrik Fredriki löytyi, muuttui ainakin Wikipedian mukaan 1630 Turun kymnaasiksi ja 1640 Turun akatemiaksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_katedraalikoulu

Ei kai siellä Turussa kovin monia tämän tason, eli ylioppilaaksi kouluttavia, kouluja 1800 -luvun alussa ollut?
Eiköhän tässä ole kyse samasta koulusta. Vai ? Kuka tietää ?

ejl

15.04.17, 18:59

Hämeen pataljoonan ”päämajakin” löytyi vahingossa. ” Mustissa kirjoissa” on puhtaaksikirjoitettuna 1819-1830 rippikirjat ja sieltä löytyi Hauhon komppanian sivulta Officerare, Carl Fredric Ekholm Fourir sekä Tammelan komppanian sivulta Under Officerade, Carl Fredrik Ekholm Serg. Syntymäaikaa tai paikkaa ei ole mainittu. Miehistöä kait löytyy Hattulan seurakunnan kirjoista.

Tämä vuonna 1820 Furiiri C.F. Ekholmista tehty Merit Företekning paperi on allekirjoitettu Lill Luolais 20.5.1820.

Eli mustista kirjoista löytyi kaipaamani Jalkaväkirykmentin rippikirja.

C.P. Hällströmin Suomen Karttakirja vuodelta 1799:
Lill-Luolais on juurikin täsmälleen sillä kohdalla, missä on nykyään Hattulan Panssariprikaati!

P-L H

15.04.17, 20:02

Hei

Tämä Emil Jalavan kirjoittama kirja Liber scholae Aboensis 1670-1825-1830
Julkaistu Helsinki (Suomen Sukututkimusseura) 1933
Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja, ISSN 0355-3175:9
löytyy myös maakunta-arkistoista mutta on vain lukusalikäytössä, ei lainattavissa.

Menen ensi viikolla arkistoon jatkamaan sotilas-asiakirjojen lukemista ja jos ehdin voisin käydä Yliopiston kirjastossa katsomassa löytyykö F.Mellinin tietoja tuosta ym. kirjasta.

Enemmän tosin kiinnostaa C.F. Ekholmista löytyvät asiakirjat, onko muutakin löydettävissä kuin uratietoja.

Taisin ilmaista edellisessä viestissä ajatukseni hieman epäselvästi. Kun Carl Fredric Fredericin isästä mainitaan että on opiskellut cl. Apol. (classis Apologistica) eli matematiikkaa, eikä muista opiskeluista ole mainintaa, niin jo se kertoo ettei kyse voi olla F.Mellinistä.

Carl Fredrik Ekholm on opiskellut Turun Katedraalikoulussa, tieto löytyy tuosta 1820 armeijassa laaditusta ansio luettelosta. Sama tieto on myös
muissa vuosittain laadituissa luetteloissa. (1820-1824-1826). Vuoden 1825 tietoja ei ollut.

t. Pirkko

ejl

15.04.17, 22:00

Sivu 610 Classis Apologistica, Carol. Fredr. Frederici.

Kävin arkistossa lukemassa C.F. Ekholmia koskevia sotilasasiakirjoja ja niissä mainittiin että on sisäänkirjattu 1816 Turun Katedraalikouluun.
Oppiaineina Historia, Geografia ja Aritmetiikka.

Kun Carl Fredric Fredericin isästä mainitaan että on opiskellut cl. Apol. (classis Apologistica) eli matematiikkaa,

Carl Fredrikin isästä oli tuon verran tietoja (ed.viesti) mainittu kouluun kirjaamisen yhteydessä. Jos olisi enemmän opiskellut Turussa niin kait sekin olisi mainittu.

Eli:
Karl Fredrik Frederiki on opiskellut Classis Apologisticaa, josta kerrot, että se tarkoittaa vain matematiikkaa.

Sitten kerrot toisen lähteen kertovan hänen opiskelleen myös kolmea muuta ainetta, historiaa, geografiaa ja aritmetiikka.

Jos ja kun hänen isästään kerrotaan, että hän on myös opiskellut Classis Apologisticaa, niin minun logiikalla hänen oppiainevalikoimaan voi kuulua matematiikan lisäksi nuo kolme muutakin ainetta.

Ehkäpä nuo olivat ylioppilastutkintoon tarvittavat aineet.

Onkohan kirjoittajalla (Emil Jalava) mikä tietolähde? Ylioppilasmatrikkeli?
Ylioppilasmatrikkelin nettiversiossa on samantyyppisiä Patre Coriario merkintöjä ilman isän nimeä sillä kohtaa.
Hassua että isä on tavallaan muka kirjoittajan tiedossa, mutta ei sitä sanota.

ejl

16.04.17, 06:51

Sivistyssanakirja Otava 1991:

apologistinluokka= ns. apologistin, "laskumestarin", johtama triviaalikoulujen käytännöllinen rinnakkaisluokka

ejl

16.04.17, 09:46

Internetistä löytyy tietysti kaikenlaista roskaakin, mutta tässä tämmöinen sivusto: http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/kouluhistoria/opillinen_koulutus_ruotsin

Lainaus:"Vuoden 1649 koulujärjestys jakoi oppilaitokset akatemioihin, kymnaasehin eli lukioihin ja triviaalikouluihin. Triviaalikouluun yhdistyi kaksi eri koulumuotoa, alempi kirjurin- eli apologistanluokka, jolla opetettiin lähinnä laskentoa, kirjoitusta, latinaa ja ruotsia, sekä ylempi latinakoulu. Varsinainen triviaalikoulu oli neliluokkainen jokaisen luokan ollessa kaksivuotinen. Sen opettajiston muodostivat rehtori, konrehtori, kaksi kollegaa ja apologista. Alempi triviaalikoulu oli ruotsinkielinen lastenkoulu, yksi- tai kaksiluokkainen. Pedagogiot vastasivat usein alempia triviaalikouluja. Ylemmät säädyt eivät lähettäneet lapsiaan pedagogioon, missä nämä olisivat olleet yhdessä porvariston lasten kanssa, vaan ottivat alkeiden opettamista varten mieluummin kotiopettajan. Varsinaisiin yliopisto-opintoihin valmistuakseen oppilaan piti suorittaa neliluokkainen lukio, johon pääsyä edelsi hyväksytty triviaalikoulun kurssi. Ylempään triviaalikouluun mentiin tavallisesti 8-vuotiaana, jolloin ylioppilaaksi voi päästä jo 16-vuotiaana."

Fredrik Mellin pääsi ylioppilaaksi jo 13 vuotiaana. Ylempi triviaalikoulu olisi pitänyt aloittaa jo 5 vuotiaana...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Triviaalikoulu
"1720-luvun jälkeen, Suomessa toimi vain yksi lukio Porvoossa, mutta Turun triviaalikoulun oppilaat saivat siirtyä koulun suoritettuaan suoraan Turun akatemiaan.
Triviaalikoulu oli neliluokkainen ja jokaisen luokan opetus kesti kaksi vuotta. Lisäksi oli käytännönläheisiin aineisiin keskittynyt alempi kirjurin- eli apologistanluokka."

Ylioppilastutkinto oli vuoteen 1853 asti suullinen.

P-L H

16.04.17, 18:53

Hei

Otavan Pieni tietosanakirja 1926 kertoo lyhyesti asiasta.
Apologistiluokka, kirjoitus ja luvunlaskuluokka triviaalikouluissa, Suomessa olemassa vuoteen 1843.

Kun yhden ongelman saa selvitettyä tulee uusia tilalle. Mistä löytyy Carl Fredrikin isä Fredrik. Koulun oppilasmatrikkelista voi ehkä olla jotakin apua, saman nimisiä voi kyllä olla useita.

Latinan kirjaa ei ole, niin mistä saisi selville mitä tarkoittaa Carl Fredrikin nimen kohdalla oleva merkintä, quod nomen cum Gråner mutavit 2/2. 1818.

t. Pirkko

ejl

16.04.17, 19:08

Latinan kirjaa ei ole, niin mistä saisi selville mitä tarkoittaa Carl Fredrikin nimen kohdalla oleva merkintä, quod nomen cum Gråner mutavit 2/2. 1818.

Olisko "nimi muutettu 2/2 1818" ??

ejl

16.04.17, 20:19

Viestin 113 linkeissä olevista tiedoista yhteenvetona:

- Suomessa oli vuoden 1720 -luvun jälkeen vain yksi lukio Porvoossa, mutta Turun Triviaalikoulun oppilaat saattoivat siirtyä suoraan (yo kokeen jälkeen) Turun Akatemiaan

- Triviaalikoulussa oli 8 vuotta kestänyt ylempi taso ja 1-2 luokkainen (2-4 vuotta kestänyt) alempi apologistanluokka.

- Em. linkeissä ei mainittu sitä, voiko myös alemman Turun Triviaalikoulun tason suorittanut suorittaa yo -kokeen (suullinen 1800 -luvun alussa)

- jos ottaa huomioon sen, että tuolta ajalta löytyy paljonkin 13-14 vuotiaita ylioppilaita, niin tuntuisi todennäköiseltä, että he ovat voineet suorittaa yo kokeen tuon alemman, apologistanluokan, suorittaneina. Muutenhan 13-vuotiaan ylioppilaan on pitänyt aloittaa Triviaalikoulu 5 -vuotiaana, mikä tuntuu aika hurjalta.

Toivoisin että joku 1800 -luvun kouluoloihin erikoistunut pystyisi antamaan vastauksen siihen, että onko 1800 -luvun alussa 13 -vuotiaana Turusta ylioppilaaksi päässyt aina käynyt 8 -vuotisen ylemmän triviaalikoulun, vai onko hän selvinnyt Triviaalikoulun alemman tason 2-4 vuotisella koululla?

E Juhani Tenhunen

19.04.17, 09:46

Ylioppilasmatrikkeli:

Henkilötiedot

19.11.1798 vapaaherra Fredrik Sebastian Mellin 11263 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11263). * Suoniemellä 5.4.1785. Vht: Suoniemen Kuljun kartanon omistaja, vänrikki, vapaaherra Johan Reinhold Mellin († 1807) ja Eva Kristina Bromansköld. Ylioppilas Turussa 19.11.1798 [Mellin] Frid. Sebastianus, L. Baro. Wib. _ 812. Viipurilaisen osakunnan jäsen 19.11.1798 [1798] d. 19. Novemb. Fridericus Sebastian. Mellin. Liber Baro. | Mellin Dicasterio Regio adscriptus d. ‹–› a. ‹–› Cubicularius Regius d. 31. Maji 1808, natus d. 5. April 1785. Patre Signifero & possessore prædii Kulju Libero Barone Reinholdo Johanne Mellin. + Holmiae d. ‹–› 1808. Merkitty Viipurilaisen osakunnan rinnakkaismatrikkeliin 15.12.1798 [1798] 15. Dec. \ Fredric. Sebastian Mellin \ 1785. \ Fendrick \ Karcku \ Ingeck i Kongl. Åbo HofRätt den 23 Juni 1804. | Död som tjenstgörande kammarherre med nyckeln år 1809. Tuomarintutkinto 20.6.1804. Turun hovioikeuden auskultantti 23.6.1804. Vaasan hovioikeuden auskultantti 29.5.1805. — Vaasan hovioikeuden kanslisti 1807, ero 1808. Kuningattaren kamariherra s.v. † Tukholmassa 1.10.1809. Naimaton. Veli: hovioikeudenneuvos, vapaaherra Karl Reinhold Mellin 11842 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11842) (yo 1804, † 1869).
Lanko: everstiluutnantti Berndt Fredrik Blåfield 11347 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11347) (yo 1799, † 1835).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 129b; HYK ms., Viip. osak. matr. I #1265; HYK ms., Viip. osak. matr. II; HYKA TAA Da, Konsistorin registratuura 1803–04 (21.6.1804, Todistus Turun hovioikeuden auskultointiluvan hakemista varten); HYKA TAA Ha, Ylioppilaiden opintosuoritus- ja opiskelutodistukset 1731–1828 (4 kpl); HYKA TAA He, Ekestubben rahaston stipendihakemukset 1797–1827 (14.11.1800); TMA Turun HO, Luettelo auskultanteista 1750–1896 #532. — V. Lagus, Studentmatrikel II (1892–95) s. 396 (CL); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja II 1793–1828 (1968) s. 186. — H. J. Boström, Wasa hofrätts presidenter, ledamöter och tjänstemän... 1776–1914 (1915) s. 219; H. J. Boström, Wasa Hofrätts auskultanter 1776–1876. SSV 5 (1921) s. 94–133 #113; G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor V (1930) s. 240 (friherrliga ätten Mellin Tab. 20); A. Oja, Suoniemeläisiä ylioppilaita 1643–1899. Sarkolan Paavolat r.y.:n julkaisuja 7 (1953) s. 5; T. Carpelan, Ättartavlor II H–R (1958) s. 729 (Mellin Tab. 21).

Lähdeviite

Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Fredrik Sebastian Mellin. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11263>. Luettu 19.4.2017.

E. Juhani Tenhunen

P-L H

20.04.17, 15:32

Hei

Katsoin uudelleen Turun Katedraalikoulun matrikkelia ja sivulla 627 on merkittynä E classe Apolocistica Carol. Frider. Graner 14.4.1818 (hakemistossa on Grane`r). Nimimuoto Gråner voi olla latojan virhe.

Hiskistä löytyy kaksi nimimuotoa Grane`r (Taivassalo) ja Graner (Maarian srk).

Armeijan meriittiluettelon mukaan C.F. Ekholm on jatkanut opintoja vielä 1821 yksityisesti.

Vuoden 1819 luettelossa mainitaan, 1806 Augusti den 6 föd Finland. Jos C.F. Ekholmilla on ollut muuttokirja armeijaan mennessään, niin ehkä siinä ei ole mainintaa missä on syntynyt.

t. Pirkko

ejl

21.04.17, 06:14

P-L H

21.04.17, 20:08

ejl

21.04.17, 22:05

Hei

Ei ole mennyt henkilöt sekaisin.

Koulun matrikkelin hakemistossa oli Carol. Fred. Frederici mainittu näillä sivuilla 604, 610 ja 617 jossa oli In Classe Apolocistica, Carol. Fredr. Frederici, quod nomen cum Gråner mutavit 2.2.1818.

Nimen muutoksesta tuossa on kyse, latinan sanakirjasta ei mutavit sanaa löydy. On mutäre - muuttaa,siirtää,vaihtaa, mutäri – muuttaa,vaihtaa, vi / ta – ae elämä,henki,elämäntapa,elämäkerta. (u kirjaimen päälle kuuluisi myös merkki)

Nimihakemiston G kirjaimen kohdalla oli tämä maininta, sivu 607 E classe Apolocistica Carol. Frider. Grane'r 14.4.1818.

Hakemisto on laadittu samalla tavalla aakkosiin kuin esim. Wirilanderin kirjassa, ensin nimi ja sitten millä kaikilla sivuilla henkilö mainitaan.

Latinan sanakirjasta poimittua.
Guod (adv) 1. sikäli kuin; minkä tähden 2 (konj) koska; sen tähden
Nomen nimitys; nimi; maine; veruke
Cum 1 prep (+abl) kanssa; mukana; vastaan; varustettuna
2 konj (samalla) kun; koska; vaikka; kun taas; jota vastoin

Armeijan papereista ei vuoden 1818 meriitti luetteloa löydy ja vuosien 1827 ja 1828 luettelot ovat ehkä Kaartin pataljoonan papereissa.

Hämeenlinnan pataljoonan rippikirjat on myös alkuperäisinä, sitä en tiedä onko niissä koteloissa myös muuttokirjoja. Luettelossa mainitaan vain rippikirjat.

t. Pirkko

ELI:
Kaksi Carl Fredrik Fredriki nimistä, Craner ja Ekholm.
-Craner sai nimensä Turun katedraalikoulussa oloaikana,
-Ekholm myöhemmin ollessaan toisessa armeijakomennuksessaan 2. Suomen jalkaväkirykmentin majoittajana 20.4.1820-25.1.1821.

Carl Fredrik Ekholm oli (Hedda Wikbergin) avioton lapsi. Jos minä olisin ollut Turun Katedraalikoulun matrikkelin kirjoittaja tuohon aikaan, niin olisin tarkkaan miettinyt mitä pojan isästä voi kertoa, jos hän kerran oli kirjoittajan tiedossa.

Sivu 604 27.2.1816 Carol. Fredr. Frederici Karku natus - 1806, patre coriario in cl. Apol.

Olisin juuri ja juuri uskaltanut kertoa, että isä on käynyt samaa ylioppilaaksi valmistavaa koulua kuin poikakin. Se olisi ollut kunnianosoitus pojalle, isä oli käynyt Suomen ehkä arvostetuinta opinahjoa, ilman että isästä tulisi kerrotuksi liikaa.

Jos esim. olisin matrikkelin tekijänä kirjoittanut, että isä on Karkusta ja lukenut tuomariksi, niin se olisi yhdessä Fredriki -patronyymin kanssa kertonut aivan liikaa. Ei Karkussakaan, vaikka sieltä suhteessa on aivan huikea määrä ylioppilaita tullutkin tuohon aikaan, sentään Fredrik nimisiä tuomariksi lukeneita ylioppilaita jonoksi saakkaa riittänyt.

Siksi en ole samaa mieltä kun kirjoitit että:

Carl Fredrikin isästä oli tuon verran tietoja (ed.viesti) mainittu kouluun kirjaamisen yhteydessä. Jos olisi enemmän opiskellut Turussa niin kait sekin olisi mainittu.

Isää paljastamatta hänestä ei olisi voinut kertoa kuin jotain aivan yleisellä tasolla olevaa tietoa.

Kukaan ei ole vastannut viestin 116 lopuksi esittämääni kysymykseen, mutta jos Fredrik Mellin olisi aloittanut koulunkäynnin Turun Katedraalikoulussa 9 vuotiaana v. 1794 ja käynyt 2 luokkaisen ja 4 vuotta kestäneen Apologistanluokan Turun katedraalikoulussa, niin hän olisi voinut suorittaa suullisen yo kokeen v. 1798.

E Juhani Tenhunen

23.04.17, 07:31

Kukaan ei ole vastannut viestin 116 lopuksi esittämääni kysymykseen, mutta jos Fredrik Mellin olisi aloittanut koulunkäynnin Turun Katedraalikoulussa 9 vuotiaana v. 1794 ja käynyt 2 luokkaisen ja 4 vuotta kestäneen Apologistanluokan Turun katedraalikoulussa, niin hän olisi voinut suorittaa suullisen yo kokeen v. 1798.

Lainaamani ylioppilasmatrikkeli todisti Fredrik Mellinin päässeen ylioppilaaksi 19.11.1798.

E. Juhani Tenhunen

P-L H

24.04.17, 12:36

Hei

Vielä olen sitä mieltä että kaikki Carl Fredrik Frederici/Graner tiedot mitkä koulun matrikkelista löytyvät, ovat saman Carl Fredrikin tietoja.

Jos E classe Apologistica luokalle merkitty Carl Fredrik Graner olisi uusi oppilas, olisi nimen lisäksi pitänyt olla myös syntymäaika ja tulopaikkakunta, niin kuin uusien oppilaiden kohdalla on kerrottu.

Turun koulusta en ole F.S.Mellinistä tietoja löytänyt. Kirja pitäisi selata ehkä vuodesta 1785 lähtien ja etsiä kaikki eri luokilla vuosittain opiskelleet Fredrik nimiset oppilaat.

Henkikirja 1801 (7820)
kuva 604 Kulju

Vasta tähän kirjaan on Fredrik Scholare merkitty nimellä, muut 6 lasta
on merkitty vain numerolla. Edellisissä kirjoissa mainittiin 7 lasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10955451

Kun Yo-matrikkelissa kerrotaan että Fredrik Mellin on päässyt ylioppilaaksi 1798, niin miksi veroluettelossa on Scholare kun pitäisi olla Student?

Henkikirja 1802 (7827)
kuva 584 Kulju
on merkintä Fredrik, Student
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10966441

t. Pirkko

ejl

24.04.17, 15:56

Hei

Vielä olen sitä mieltä että kaikki Carl Fredrik Frederici/Graner tiedot mitkä koulun matrikkelista löytyvät, ovat saman Carl Fredrikin tietoja.

Tekisin selventävän kysymyksen:

Onko siis mielestäsi niin (tämän hetken tietojen valossa) että:

- Carl Fredrik Ekholm ei ole ollenkaan opiskellut Turun Katedraalikoulussa

vai että

- häntä ei ole merkitty matrikkeliin

Kävin arkistossa lukemassa C.F. Ekholmia koskevia sotilasasiakirjoja ja niissä mainittiin että on sisäänkirjattu 1816 Turun Katedraalikouluun.
Oppiaineina Historia, Geografia ja Aritmetiikka. Lukee, kirjoittaa ja puhuu suomea ja ruotsia.

ejl

24.04.17, 16:29

Onhan tietysti sekin kai mahdollista, että Carl Fredrik Fredriki (Ekholm) on saanut koulussa nimen Craner, joka on myöhemmin armeijassa muutettu Ekholmiksi.

Wirilander tosin kirjaa hänet Hämeenlinnan pataljoonan esikuntaan, hänen jo toiseen palveluspaikkaansa, 12 vuotiaana seuraavasti: "Aukrpr Karl Fredrik Frederici 1.6.1819- 30.1.1820 pyyntöero"

P-L H

24.04.17, 20:38

Hei

Furiiri C.F. Ekholmin v. 1820 armeijan meriittilistassa on mainittu että on sisäänkirjattu 1816 Turun Katedraalikouluun. Vuonna 1823 mainitaan myös että on opiskellut samassa koulussa 1817 ja 1818.

Vuoden 1819 lista on vielä Carl Fredrik Frederici nimellä, syntymäaika on sama kaikissa papereissa 6.8.1806. Finland
Päivätty Lill Luolais 22 Maij 1819

Kaartin pataljoonan rippikirjoissa oli usealle sotilaalle merkitty uusi sotilasnimi Kaartiin tullessaan.

Suoniemen SRK 1814-1821
kuva 54 Kulju drag Torp
Isak Packalenin perhe
Carl Fredrikillä on noita ympyrä merkkejä oikealla sivulla vielä v 1819
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144193

RK 1797-1802
Tässä Rippikirjassa on käytettyjen merkkien selitykset
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144416

RK 1822-1829
kuva Kulju Drag Torpet
Carl Fredrikin nimi on vielä tässä kirjassa?? vaikka on sotilaana
Hämeenlinnan pataljoonassa ja siellä rippikirjassa
Furiirina ja Kersanttina.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7311119

Lainaus F.S.Mellinin Yo-matrikkelista.
Merkitty Viipurilaisen osakunnan rinnakkaismatrikkeliin 15.12.1798
[1798] 15. Dec. \ Fredric. Sebastian Mellin \ 1785. \ Fendrick \ Karcku \ Ingeck i Kongl. Åbo HofRätt den 23 Juni 1804.

Miksi on Viipurilaisessa osakunnassa, olisiko myös opiskellut Viipurissa?
Onko myös kirjattu armeijaan vähän yli ½ vuotiaana ja Vänrikki Karkun komppaniassa??

t. Pirkko

ejl

24.04.17, 21:25

Miksi on Viipurilaisessa osakunnassa, olisiko myös opiskellut Viipurissa?
Onko myös kirjattu armeijaan vähän yli ½ vuotiaana ja Vänrikki Karkun komppaniassa??

Wikipedia:

Suomen osakuntien historiaa
Osakunnat instituutiona perustettiin Suomeen Turun Akatemiassa 1643, koska opiskeleva nuoriso tarvitsi päättäjien mielestä valvontaa. Tällöin ylioppilaat jaettiin kotiseudun perusteella maakuntiin, nationes, jonka jäsenet ovat kansalaisia, cives. Kullekin osakunnalle valittiin valvojaksi, inspehtoriksi, joku akatemian professoreista. Osakuntaan oli kuuluttava, eikä yliopistoon voinut kirjoittautua ellei ollut minkään osakunnan jäsen.
1800-luvun puolessa välissä osakunnat yritettiin korvata ylioppilastiedekunnilla, jotka jakoivat opiskelijat tiedekunnittain maakunnallisen jaon sijasta

Fredrik Mellinin veli oli Satakuntalaisen Osakunnan jäsen, mikä täsmää asuinpaikan kanssa
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11842

"Satakuntalaisen Osakunnan kanta-alueeseen kuuluu Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan nykymaakunnan ohella myös kuntia itäosasta eli Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta.
Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano ja Sastamala Pirkanmaalta ovat yhteistä kanta-aluetta Hämäläis-Osakunnan kanssa "

Monenlaisia kummallisuuksia.

ejl

25.04.17, 09:04

Turun koulusta en ole F.S.Mellinistä tietoja löytänyt. Kirja pitäisi selata ehkä vuodesta 1785 lähtien ja etsiä kaikki eri luokilla vuosittain opiskelleet Fredrik nimiset oppilaat.

Olisiko olemassa joku sellainen Turun yo:den "rinnakkaismatrikkeli", Viipurilaisosakuntalaisten, josta Melliniä pitäisi etsiä?

Yo matrikkeli sanoo että "Merkitty Viipurilaisen osakunnan rinnakkaismatrikkeliin"

E Juhani Tenhunen

25.04.17, 11:13

Olisiko olemassa joku sellainen Turun yo:den "rinnakkaismatrikkeli", Viipurilaisosakuntalaisten, josta Melliniä pitäisi etsiä?

Yo matrikkeli sanoo että "Merkitty Viipurilaisen osakunnan rinnakkaismatrikkeliin"

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/hakutulos.php?select=1007

E. Juhani Tenhunen

ejl

25.04.17, 12:07

Tuntuu kummalta tuo Viipurilaisosakuntaan kuuluminen.

Osakuntaan liityttiin asuinpaikan mukaan, ei opiskelujen mukaan, näin olen ainakin ymmärtänyt. Voisiko tähän sääntöön olla poikkeuksia?

Turun palon jälkeen osakunnat siirtyivät Helsingin Yliopiston alaisuuteen.

ejl

30.04.17, 20:53

Tilasin Porvoon lukion (entinen Viipurin lukio) matrikkelin ja tiistaina pääsen kirjastoon tilaamaan Porin triviaalikoulun matrikkelin.

Katsotaan jos ketä löytyisi niistä.

ejl

04.05.17, 20:21

Tilasin... Porin triviaalikoulun matrikkelin.

Porin Triviaalikoulun matrikkelin sain. Ei löytynyt Karkun Mellinejä, vain Mellinejä, jotka olivat merikarvialaisen talonpojan poikia.

Ei löytynyt Ekholmeja eikä Fredricejä.

Yksi erittäin mielenkiintoinen tieto kuitenkin löytyi:
Kuten muistamme, Kuljun kartanossa vaikutti Fredrik Wilhelm Caloander s. 14 (15). 4.1814

Hän on syntynyt aviottomana lapsena Turussa piika Lena Johansdr:lle. s. 9.6.1784. Äiti seurasi isää ja poikaa Tyrväälle ja hänen kohdalla merkintä aviottomasta lapsesta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24282&pnum=200

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20016&pnum=197

Rippikirjoista voi kyllä päätellä että isä lienee Carl Caloander, koska äiti Lena seuraa Carl Caloanderin perässä ja koska hän ilmeisesti lopulta meni naimisiinkin tämän kanssa...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20017&pnum=236

... , mutta missään rippikirjassa sitä ei sanota.

Porin Triviaalikoulun matrikkelissa sen sijaan sanotaan:
kouluun otettu 1832
Fredricus Wilhelmus Caroli Caloander s. 1814 14/4, kamreerin poika, Tyrvää, erotettu 1833 24/8.

Turun Triviaalikoulun matrikkelin kirjoittaja oli yhtä rohkea, merkitsi Carl Fredrik Ekholmin isän nimen patronyyminä Fredrici.

ejl

10.05.17, 08:05

Porvoon lukon matrikkelissa ei ole Mellin nimisiä. Yksi Ekholm on, mutta hän ei ole etsimäämme sukua.

Useita tämän tyyppisiä opin polkuja:
https://www.geni.com/people/Fredrik-Ahlqvist/6000000011093903790

Ensin normaalikoulun opintoja Haminassa, sitten 1802 Porvoon lukioon ja 1804 Turussa ylioppilaaksi.

Toinen esimerkki:
Sahakirjurin poika Fridericus Blomberg s. 1785, pastorem Gestrinin opissa?, Porvoon lukioon 1802, Yo 1804 Turussa.

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11812

Eli moni kävi Porvoon lukiota kaksi vuotta ja sitten oli jo valmis suulliseen yo tutkintoon Turussa. Eikö Porvoosta voinut valmistua ylioppilaaksi, vai oliko Yo tavallaan vasta sitten kun pääsi Akatemiaan ???

Porvoon matrikkelissa ei puhuttu Apologistan luokasta ollenkaan, ja koko kirja on latinaksi, mutta esim. edellä mainitut kaksi Fredrikiä olivat molemmat matematiikan lehtori Carl Meinanderin oppilaita. Voisiko tämä matematiikan lehtorin opetus olla Apologistan luokkaa vastaava? Niin hyvin vastaava, että se mainittaisiin Turun Katedraalikoulun matrikkelissa?

Etsin sellaisia Fredrik nimisiä, jotka olisivat olleen lukiossa Porvoossa ja siirtyneet Turkuun koulun penkille, mutta ajatus oli kai kuollut jo syntyessään: Porvoon lukiosta lähdettiin Turkuun yo kokeeseen ja Turun Akatemiaan. Apologistan luokalle ei enää ollut tarvetta mennä.

Sopivaa/todennäköistä Fredrik nimistä henkilöä ei löytynyt. Minun veikkaus on, että etsimämme Fredrik on käynyt Apologistan luokan Turussa.

Edelleenkin minua vaivaa tuo Fredrik Sebastian Mellinin Viipurilaiseen osakuntaan kuuluminen. Siinä ei ole mitään järkeä. Hänenhän pitäisi olla karkkulaisena Satakuntalaisen Osakunnan jäsen. Vai voisiko se olla vihje että Fredrik ei olekaan Mellin syntyjään???

P-L H

10.05.17, 18:34

Hei

SAY Karkku,Suoniemi 1800-1809 kuva 30 Kulju
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=522482

Fredrik Sebastian on vielä 1805 Kuljun veroluettelossa. Yo-matrikkelissa maininnat, Tuomarintutkinto 20.6.1804, Turun Hovioikeuden auskultantti 23.6.1804, Vaasan Hovioikeuden auskultantti 29.5.1805 ja Vaasan hovioikeuden kanslisti 1807, ero 1808.

Kuljun verotietojen mukaan ei ole ollut Turussa kirjoilla, löytyisikö vuodesta 1806 lähtien Vaasasta?

Turun Henkikirjoista löytyy myös koululaiset ja alle 15 vuotiaat on myöskin mainittu. Katsoin kirjat vuosilta 1783-1803 ja Fredrik nimisiä oli useita eri luokilla ja kaikilla oli sukunimet.

Koulun matrikkelista löytyy syntymäajat ja mistä on kouluun tullut. Classis Apologistica luokalla on eri vuosina opiskellut monta Fredrik nimistä. Kuka heistä on C.F. Ekholmin isä, ei taida ihan helpolla selvitä.

Henkikirjoista löytyi myös v 1800-1803 Professori J.Gadolinin Laboratorio ja puutarha joka oli Luostarinmäellä, renki Michell Wikberg pso Brita ja lapset Hedvig ja Israel.

Rippikirjoista en ole vielä heitä löytänyt että voisi tarkistaa onko sama Michell Wikberg s.1752 joka oli Sauvon Skiörsbölessä sotilaana. Britan syntymävuosi oli 1750. Ovat muuttaneet Paimioon 1789.

Michelin ja Britan syntymävuosissa on Turkuun muuttaessa tullut useamman vuoden ero (jos ovat samat henkilöt ?)

Sauvo RK 1784-1789 Skiörsböle torp
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7911359

t. Pirkko

ejl

10.05.17, 19:04

Fredrik Sebastian on vielä 1805 Kuljun veroluettelossa. Yo-matrikkelissa maininnat, Tuomarintutkinto 20.6.1804, Turun Hovioikeuden auskultantti 23.6.1804, Vaasan Hovioikeuden auskultantti 29.5.1805 ja Vaasan hovioikeuden kanslisti 1807, ero 1808.

Fredrik Melliniä ei löydy siis Turun katedraalikoulusta, Porin Triviaalikoulusta eikä Porvoon lukiosta.
Onkohan ylioppilaaksi päässyt myös ilman koulun käymistä?

ejl

11.05.17, 06:24

Koulun matrikkelista löytyy syntymäajat ja mistä on kouluun tullut. Classis Apologistica luokalla on eri vuosina opiskellut monta Fredrik nimistä. Kuka heistä on C.F. Ekholmin isä, ei taida ihan helpolla selvitä.

Hedda Wikberg oli 1803 ja 1804 Karkussa. Sen jälkeen kai Turussa, nuoria Turun Akatemian opiskelijoita parveili ympärillä. 1805 vuoden lopulla Hedda tuli raskaaksi.
Ei taida tosiaan olla helppo tehtävä selvittää isää...

Heikkoina johtolankoina isää arvuutellessa voisi ehkä pitää sukulaisuussuhteita Graner, Packalén tai Mellin sukuihin.

P-L H

11.05.17, 13:47

Hei

Karkku Rk 1803-1808 Kulju
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/223.htm

Rippikirjan sivulla on dtr Hedvig 1785 ja nimen yläpuolella Christina Fock? Ja merkinnästä päätellen olisi tämän Hedvigin äiti. En ole katsonut löytyykö heistä Suoniemen tai Karkun muuttoluetteloista merkintöjä.

Mouhijärvelle Pacalenien luokse muutti Turusta, leskeksi jäätyään Brita Johansdtr (Wikberg) joka oletettavasti on Hedvigin äiti.

Nimi on sama kuin sotilas Michel Wikbergin puolisolla, syntymäajassa muutaman vuoden ero. Sauvossa on syntynyt 1750 Brita Johansdtr ja löytyi myös rippikirjasta, ennen vihkimistä Michel Wikbergin kanssa.

Heillä oli lapset Hedvig 1785 ja Israel 1788, saman nimiset kuin tällä Michel Wikbergillä joka oli J.Gadolinin palveluksessa. Jos löydät heidät Turun rippikirjoista, ehkä Luostari korttelista missä Michelin työpaikka oli, niin sitten pystyisi varmentamaan onko Hedvig tytär sama henkilö kuin Isak Packalenin puoliso.

t. Pirkko

ejl

11.05.17, 19:01

Jos löydät heidät Turun rippikirjoista, ehkä Luostari korttelista missä Michelin työpaikka oli, niin sitten pystyisi varmentamaan onko Hedvig tytär sama henkilö kuin Isak Packalenin puoliso.

Kävin läpi 1799-1814 Turun suomalaisen seurakunnan Luostarinmäen osalta. En löytänyt Wikbergejä.

P-L H

12.05.17, 11:44

Hei

Rippikirjasta en Itäkorttelista Wikbergin perhettä löytänyt vaikka oli tässä v.1807 Turun Henkikirjassa. Pappi on ehkä unohtanut merkitä nimet kirjaan.

Kuva 801 Östra Qvarteret
Koliko Nro 100
(Linväffare Henrik Paulin)
Kalkmätare Michel Wikberg, hustru Brita, dtr Hedvig, son Carl 1/3 år
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10993050

Seuraavassa 1808 Henkikirjassa eivät olleet enää itäkorttelissa.

Kun Carl Fredrik muutti 1816 Turkuun, niin Michel Wikberg muutti Brita puolison kanssa Karkkuun. Vasta Turkuun paluumuuton jälkeen löytyivät rippikirjasta.

Nro 4 1816
Michel Wikberg f 1747 Sagu hu Brita Johansdtr Wikberg f 1748 Sagu
flytta nu till Karku
pv Åbo 15.1.1816

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9797769
Ingifven 7.2.1816 Torp Packalen på Kulju

t. Pirkko

Timo W

12.05.17, 18:12

Porin Triviaalikoulun matrikkelin sain. Ei löytynyt Karkun Mellinejä, vain Mellinejä, jotka olivat merikarvialaisen talonpojan poikia.

Ei löytynyt Ekholmeja eikä Fredricejä.

Yksi erittäin mielenkiintoinen tieto kuitenkin löytyi:
Kuten muistamme, Kuljun kartanossa vaikutti Fredrik Wilhelm Caloander s. 14 (15). 4.1814

Hän on syntynyt aviottomana lapsena Turussa piika Lena Johansdr:lle. s. 9.6.1784. Äiti seurasi isää ja poikaa Tyrväälle ja hänen kohdalla merkintä aviottomasta lapsesta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24282&pnum=200

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20016&pnum=197

Rippikirjoista voi kyllä päätellä että isä lienee Carl Caloander, koska äiti Lena seuraa Carl Caloanderin perässä ja koska hän ilmeisesti lopulta meni naimisiinkin tämän kanssa...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20017&pnum=236

... , mutta missään rippikirjassa sitä ei sanota.

Porin Triviaalikoulun matrikkelissa sen sijaan sanotaan:
kouluun otettu 1832
Fredricus Wilhelmus Caroli Caloander s. 1814 14/4, kamreerin poika, Tyrvää, erotettu 1833 24/8.

Turun Triviaalikoulun matrikkelin kirjoittaja oli yhtä rohkea, merkitsi Carl Fredrik Ekholmin isän nimen patronyyminä Fredrici.

Maanviskaali Fredrik Wilhelm Caloander syntyi Turussa 14.4.1814 ja kuoli 25.10.1893 Karkussa. Hänet vihittiin Mouhijärven kirkkoherran tyttären Julia Fredrika Boijerin (4.4.1828-24.11.1873) kanssa 28.12.1846. Caloander muutti Mouhijärvelle 1847 Suoniemen Kuljun kartanosta ja Mouhijärveltä Karkun Aluskylän Tullun taloon 1851. Hänen toinen vaimonsa 15.8.1874 oli Julia Fredrika sisar Hulda Irene Boijer (2.4.1840-27.12.1905). Caloander nimitettiin kantokirjuriksi 12.11.1840 ja maaviskaaliksi 8.4.1850. Hän oli toiminut myös Loimaan nimismiehen sijaisena 2.8.-2.9.1843. Maaviskaali toimi maaseudulla yleisenä syyttäjänä kruunua koskevissa asioissa.Virka lakkautettiin 1860, mutta virassa olevat maaviskaalit jatkoivat virassaan kuolemaansa asti, Caloander viimeisenä vielä 1893. Hänen virkatoiminnastaan ei lääninhallituksen arkistossa kuitenkaan ole todisteita enää vuoden 1860 jälkeen. Ilmeisesti Caloander hoiti asianajan tehtäviä Ikaalisten, Tyrvään ja Loimaan kihlakunnissa kodistaan Karkun Tullun talosta käsin.

http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=FDE251DF39728DCDB54F81FC2 8F4461D?kuvailuTaso=AM&avain=16407.KA

http://www.karkku.net/page.php?id=109&js=1

Poika: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=25457

ejl

12.05.17, 19:13

Kun Carl Fredrik muutti 1816 Turkuun, niin Michel Wikberg muutti Brita puolison kanssa Karkkuun. Vasta Turkuun paluumuuton jälkeen löytyivät rippikirjasta.

Mitä tarkoitat Turkuun paluumuutolla? Kuka muutti takaisin Turkuun ja koska? Mistä rippikirjasta löytyvät vasta sitten?

P-L H

14.05.17, 18:22

Hei

Michel Wikbergin perhettä ei löytynyt vuoden 1806 Turun Henkikirjasta. Ovat olleet jossakin ehkä muutaman vuoden, kun 1804 ei Michel ollut enää J.Gadolinin palveluksessa. Onko myös Hedvig ollut poissa Turusta?

Kyselit Michelin ja Britan Karkkuun muutosta 1816. Löytyvät Karkun seurakunnan kirjoista Kuljun torpasta, muutaman sivun jälkeen Isak Packalenin torpasta. Elokuussa muuttivat takaisin Turkuun, Ruotsalainen Srk 1812-1831 (I Aa2:8) kuva 308 Radelma Nro 136 Östra Qvarteret.

Carl Fredrik ei ole asunut heidän luonaan Turussa, koulua käydessään.

t. Pirkko

ejl

14.05.17, 18:52

Nyt alkaa olla Carl Fredrik Ekholmin (s. 6.8.1806) isän etsinnässä luovan hulluuden ja uusien ideoiden paikka.

Siinä kenties voisivat teettämäni dna -testit auttaa, mutta ensin kannattaa luoda katsaus tiedossa olevaan, ja yrittää muodosta mielen- ja ajankuvaa tuon loppuvuoden 1805 tapahtumista.

Michel Wikbergin tyttären Hedvigin kohtaloon näyttää Turun koulumaailmalla olleen suuri vaikutus.
-Isä Michel oli ollut kem. prof J. Gadolinin palveluksessa. Gadolin omisti myös huomattavan puutarhan Turun keskustassa.

-Hedvig saa lapsen, jonka pappi ristii ensin Carl Gustaf nimellä. Lapsen kummeiksi lupautuu peräti kaksi Acatemian puutarhan renkiä (Gustaf Adolf Salmelin s. 1784, ja Daniel Eklund) ja yksi kymnaasion oppilas (Isac Packalén).

-Lapsen isästä meillä on tietoa sen verran, että hän on oletettavasti Fredrik niminen ja opiskellut Turun Katedraalikoulussa Apologistan luokalla.

Mielenkiintoinen on myös papin kirjaustapa kummien kohdalla. Ensin hän listaa Granqvistin, Berlinin ja Eklundin. Packalenin ja Salmelinin jälkeen kaikki kolme, Granqvist, Berlin ja Eklund, kirjataan uudestaan vaimojensa kanssa. Tulee mielikuva siitä, että halutaan korostaa heidän olevan ukkomiehiä... Eklund oli kolmikosta viimeisenä mennyt naimisiin 3.11.1805.
Lopuksi pappi kirjaa pariskunnan, jonka nimistä en saa selvää (Carell?? ja Lena Nyberg) ja kaksi piikaa.

Löysin netistä skannattuna Helmi Rekolan kirjoituksen Turun katedraalikoulun oppilaista. Taulukoista selviää, että apologistan luokalle tultiin 1800 -luvun alussa keskimäärin 13 -vuotiaana. Korkein aloittamisikä oli 16 vuotta. Kuten aiemmin opimme, apologistan oppi oli 1- tai 2 -luokkainen ja kukin luokka kesti kaksi vuotta. Koulu kesti siis yhteensä 2-4 vuotta. Kouluun tultiin minä vuodenaikana tahansa. Myös eroamisia/erottamisia tapahtui.
Apologistan luokkaa käytiin kun haluttiin opiskella käytänöllisiä aineita, eikä haaveissa ollut yliopistoura, papiksi tai korkeaksi virkamieheksi ryhtyminen. Työelämään siirryttäessä apologistan luokan oppilaat alemmasta kansankerroksesta ”hävisivät virkamiessäädyn sekaan”.

Rekolan taulukkojen, jotka tosin alkavat vasta vuodesta 1800, perusteella näyttäsi siltä, että aateliston, pappissäädyn, porvariston, virkamiesten ja jopa ”pikkuvallassäädyn” lapsia tuli 1800 -luvun alussa apologistan luokalle tosi vähän. (Huom. vuosilta 1800-1804 ei isän ammattia voitu tilastoida kuin vain niiden harvojen kohdalta, jotka jatkoivat Turun Akatemiaan.)

Rekolan esitykseen jos on uskominen, niin näyttäsi siltä, että Carl Fredrik Ekholmin isä on suurella todennäköisyydellä ollut joko käsityöläisen, talonpojan tai sotilaan lapsi.

Hedvig on Turun nuorukaisten keskuudessa joutunut lemmen pyörteisiin ja rakastunut suurinpiirtein ikäiseensä, saman tai hieman ylemmän sosiaaliluokan poikaan. Onko pojan nuoruus ja muutto kotiseudulle ollut este avioliiton solmimiselle? Vai eri säätyyn kuuluminen?

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/03_esikuvina.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_ruotsalainen/syntyneet_1804-1827_jk1185/22.htm

http://docplayer.fi/8263119-Turun-katedraalikoulun-oppilaat.html

ejl

16.05.17, 06:09

Seuraavassa 1808 Henkikirjassa eivät olleet enää itäkorttelissa.

Kun Carl Fredrik muutti 1816 Turkuun, niin Michel Wikberg muutti Brita puolison kanssa Karkkuun. Vasta Turkuun paluumuuton jälkeen löytyivät rippikirjasta.

Huomasitko nämä sivut Turun itäisestä korttelista:

Turun ruotsalainen seurakunta 1812-1831
kuva 279 (alkup. papin kirjoittama sivun numero 100)
-lähtö Karkkuun myös tammikuussa?

-kuva 293 (alkuperäinen papin sivunumero 114)

Ja luostari korttelissa juuri ennen kuolemaa
- kuva 486 (alkuperäinen papin sivunumerot 1042 ja 152)

Michel Wikberg kuolee rutiköyhänä vanhuuden heikkouteen 19.7.1825 ja löytyy Turun ruotsalaisen seurakunnan haudatuista.

Mielenkiintoinen oli vinkaamasi sivu 308 (joka minun käyttämässä sshy:n palvelussa on sivu 315): Onko sivun ylälaidassa talon omistajana forman Daniel Eklund?? Hänhän oli Carl Fredrikin kummi! Ja vielä kummallisempi on teksti Michel Wikbergin kohdalla , aivan kuin siinä lukisi "forman Ehlunds fader, mätaren". Voisiko siinä olla kirjoitusvirhe ja että Michel Wikberg olisi Daniel Eklundin isä??

P-L H

17.05.17, 18:27

Hei

Tuli vielä lisää ”mutkia matkaan”, Michel Wikbergin perhettä ei löytynyt Turun Ruotsalaisen srk rippikirjasta 1798-1803 (I Aa2:6). Turussa oli työpaikka ja jossakin on pitänyt asua, olisiko naapuriseurakunnassa Maariassa tai Kaarinassa. Myöskään 1808 Henkikirjasta ei löytyneet. Muutama Hedvig niminen piika oli.

Michel Wikbergillä ei ollut Daniel nimistä poikaa , mutta Britalla oli 3.11.1777 Sauvossa syntynyt Daniel poika.

Sauvosta Paimioon muutto oli 1789 ja seuraava havainto on vasta 11 vuoden kuluttua, 1800 Turun Henkikirjasta. Paimion rippikirjoja ei vielä ole katsottu, joten ei ole varmasti tiedossa että on samat henkilöt.

Forman Daniel Eklund löytyy rippikirjoista mutta syntymäaika on pari vuotta myöhemmin 1.11.1779 tai 3.8.1779.

t. Pirkko

ejl

18.05.17, 06:01

jossakin on pitänyt asua, olisiko naapuriseurakunnassa Maariassa tai Kaarinassa.

Michel Wikbergillä ei ollut Daniel nimistä poikaa , mutta Britalla oli 3.11.1777 Sauvossa syntynyt Daniel poika.

Forman Daniel Eklund löytyy rippikirjoista mutta syntymäaika on pari vuotta myöhemmin 1.11.1779 tai 3.8.1779.

Kaarinan rippikirjassa 1801-1806, Hulkis Sipilä, (sshy kuva 64 ,papin alkup. sivu 57) on Daniel Michels Wikberg s. 1779.

Muuttanut 1801 Turkuun.

ejl

31.05.17, 05:50

Katsoin uudelleen Turun Katedraalikoulun matrikkelia ja sivulla 627 on merkittynä E classe Apolocistica Carol. Frider. Graner 14.4.1818 (hakemistossa on Grane`r). Nimimuoto Gråner voi olla latojan virhe.

Hiskistä löytyy kaksi nimimuotoa Grane`r (Taivassalo) ja Graner (Maarian srk).

En onnistunut löytämään mainitsemaasi Grane`r nimeä Hiskistä Taivassalosta??

Sen sijaan löysin mainitsemasi Maarian seurakunnasta: Gårdsfogd/kruununvouti/nimismies Simon Graner

Maaria - S:t Marie - vihityt
*
14.12.1769
Runsala
*
Gårdsfogd. Simon Graner
Jgfr. Anna Christina Alm
Åbo
*

Menneet naimisiin 1769, joten hyvin olisi voinut syntyä sopivan ikäinen poika Carl Fredrik Ekholm/Granerin isäksi.

P-L H

31.05.17, 15:47

Hei

Simon Graner löytyi Ruissalon eli Runsalan rippikirjasta ja jonkin matkaa pystyin seuraamaan perhettä kunnes taas katosivat jonnekin.

Simon oli ollut renkinä Kemiössä ja muutti sieltä todistuksen kanssa 1765, ei heti Turkuun vaan Piikkiöön jossa oli ollut ”herskaps betient”.
Todistuksessa oli lisäteksti ja maininta että muuttaa kaupunkiin. Päiväys Turussa 18.2.1768, allekirjoitus Jacob Hartman. (Kirkkoherra Piikkiö 1767-1776)

Ruissalo on joskus liitetty Turun Linnaseurakuntaan ja sieltä kirjoista löytyivät muutamalta sivulta. Vihkitiedoissa luki kartanonvouti, mutta näiden rippikirjan merkintöjen perusteella näyttäisi että oli renkivouti.

Simon oli syntynyt 28.10.1733, pso Anna Stina Alm 1745 ja Turun Linnaseurakunnassa syntynyt poika Carl Fredrik 22.1.1772. Kastettujen luetteloita ei tuolta ajalta ole säilynyt Linnaseurakunnassa.

Pappi on jostain syystä myöhemmin lyhentänyt sukunimen Graner - Gran muotoon.

Turun Linnan seurakunta RK 1766-1772 (I Aa:2)
kuva 2 Runsala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9010548

kuva 29 Lill Heikkilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9010574

RK 1773-1779 (I Aa:3) kuva 58 Lill Heikkilä
ehtoollisella 31.5.1773 muuttaneet 1773
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9010699

Ruissalon/Runsalan sivuja on myös Maarian seurakunnan rippikirjoissa, sitä en ole katsonut onko samat talot molemmissa kirjoissa.

Googlettamalla löytyy Ruissalon historiasta tietoa.

Vuosina 1802-1805 ei ollut henkikirjassa Apologistica luokalla Fredrik nimisiä oppilaita. Nämä listassa mainitut ovat olleet ko. vuosina n. 15 vuotiaita ja heistä ei ole maksettu henkirahaa. Turkulaiset kotona asuneet oppilaat ovat varmaankin merkitty vanhempiensa kanssa luetteloihin.

t. Pirkko

ejl

01.06.17, 06:06

Vuosina 1802-1805 ei ollut henkikirjassa Apologistica luokalla Fredrik nimisiä oppilaita.

Nämä listassa mainitut ovat olleet ko. vuosina n. 15 vuotiaita ja heistä ei ole maksettu henkirahaa. Turkulaiset kotona asuneet oppilaat ovat varmaankin merkitty vanhempiensa kanssa luetteloihin.

Mistä löysit Turun henkikirjan 1802-1805 vuosilta?

Listalla tarkoittanet minulle yksityisvistillä lähettämääsi nimilistaa?

ejl

06.09.17, 07:10

Nyt alkaa olla Carl Fredrik Ekholmin (s. 6.8.1806) isän etsinnässä luovan hulluuden ja uusien ideoiden paikka.

Siinä kenties voisivat teettämäni dna -testit auttaa, mutta ensin kannattaa luoda katsaus tiedossa olevaan, ja yrittää muodosta mielen- ja ajankuvaa tuon loppuvuoden 1805 tapahtumista.

Michel Wikbergin tyttären Hedvigin kohtaloon näyttää Turun koulumaailmalla olleen suuri vaikutus.
-Isä Michel oli ollut kem. prof J. Gadolinin palveluksessa. Gadolin omisti myös huomattavan puutarhan Turun keskustassa.

-Hedvig saa lapsen, jonka pappi ristii ensin Carl Gustaf nimellä. Lapsen kummeiksi lupautuu peräti kaksi Acatemian puutarhan renkiä (Gustaf Adolf Salmelin s. 1784, ja Daniel Eklund) ja yksi kymnaasion oppilas (Isac Packalén).

-Lapsen isästä meillä on tietoa sen verran, että hän on oletettavasti Fredrik niminen ja opiskellut Turun Katedraalikoulussa Apologistan luokalla.

Mielenkiintoinen on myös papin kirjaustapa kummien kohdalla. Ensin hän listaa Granqvistin, Berlinin ja Eklundin. Packalenin ja Salmelinin jälkeen kaikki kolme, Granqvist, Berlin ja Eklund, kirjataan uudestaan vaimojensa kanssa. Tulee mielikuva siitä, että halutaan korostaa heidän olevan ukkomiehiä... Eklund oli kolmikosta viimeisenä mennyt naimisiin 3.11.1805.
Lopuksi pappi kirjaa pariskunnan, jonka nimistä en saa selvää (Carell?? ja Lena Nyberg) ja kaksi piikaa.

Löysin netistä skannattuna Helmi Rekolan kirjoituksen Turun katedraalikoulun oppilaista. Rekolan esitykseen jos on uskominen, niin näyttäsi siltä, että Carl Fredrik Ekholmin isä on suurella todennäköisyydellä ollut joko käsityöläisen, talonpojan tai sotilaan lapsi.

Hedvig on Turun nuorukaisten keskuudessa joutunut lemmen pyörteisiin ja rakastunut suurinpiirtein ikäiseensä, saman tai hieman ylemmän sosiaaliluokan poikaan. Onko pojan nuoruus ja muutto kotiseudulle ollut este avioliiton solmimiselle? Vai eri säätyyn kuuluminen?

Muutama ajatus täältä sumuiselta Ruovedeltä, jotta tämä Carl Fredrik Ekholmin sukujuuria selvittelevä ketju ei ihan hautaantuisi unohduksiin.

Carl Fredrik siis kirjataan Turussa syntyneiden kirjoihin 6.8.1806 nimellä Carl Gustaf.

Naimattomia kummeja on kaksi: Isak Packalen ja Gustaf Salmelin. Packalen ottaa Carlin äidin myöhemmin vaimokseen. Voisiko olla että Gustafi Salmelinin osallisuutta asiaan pitäisi tutkia tarkemmin... Hän menee naimisiin vain reilu kuukausi lapsen syntymän 21.9.1806 jälkeen Lena Lilljeblomin kanssa.

Gustaf Adolf Salmelinin (s. 3.11.1784) isä on suutari Simon Salmelin (s. 27.10.1751?). Aiemmin päättelimme, että juuri tästä ryhmästä Carl Fredrik Ekholmin isä todennäköisesti löytyy.

Pitäisi saada se Katedraalikoulun matrikkeli taas käsille, että voisi tarkistaa onko Gustaf Salmelin ollut oppilaana apologistan luokalla? Hänen titteli kastettujen luettelossa on puutarharenki.
Jos Gustaf Salmelin olisi isä se selittäisi nimen muuttumisen (jälkien peittäminen) ja sen myötä myös sen, miksi Ekholmin syntymäpaikkaa ei ole kirjattu kirkonkirjoihin(nimisekaannus).

Taitaa olla kuolleena syntynyt ajatus ja kaukaa haettu. Miten selittäisimme sitten sen, että Carl Fredrik kirjataan Katedraalikoulun matrikkelissa nimellä Carl Fredrik Fredrici?

ejl

04.10.17, 12:03

Pitäisi saada se Katedraalikoulun matrikkeli taas käsille, että voisi tarkistaa onko Gustaf Salmelin ollut oppilaana apologistan luokalla? Hänen titteli kastettujen luettelossa on puutarharenki.
Jos Gustaf Salmelin olisi isä se selittäisi nimen muuttumisen (jälkien peittäminen) ja sen myötä myös sen, miksi Ekholmin syntymäpaikkaa ei ole kirjattu kirkonkirjoihin(nimisekaannus).

Taitaa olla kuolleena syntynyt ajatus ja kaukaa haettu. Miten selittäisimme sitten sen, että Carl Fredrik kirjataan Katedraalikoulun matrikkelissa nimellä Carl Fredrik Fredrici?

Lainasin matrikkelin ja sieltä ei löytynyt Gustaf Adolf Salmelin( s. 1784) nimistä oppilasta. Vain 1750 -luvulla (1756?) syntynyt Carl Gustaf Salmelin.

Eli se siitä.

Koulun matrikkelista löytyy syntymäajat ja mistä on kouluun tullut. Classis Apologistica luokalla on eri vuosina opiskellut monta Fredrik nimistä. Kuka heistä on C.F. Ekholmin isä, ei taida ihan helpolla selvitä.

Jos oletetaan että Carl Fredrik Ekholmin isä olisi ollut samaa ikäpolvea kuin äiti Hedvig Wikberg (s. 1785), iältään maks. 30 vuotias, niin silloin ehdokkaita ei ole enää kuin kolme:
Fredrik Rosvall, Pikis natus 1781 9/9
Fredrik Picander Ab (Turku) natus 1779 11/11
Fredrik Laurén Ab natus 1780 5/4

Hiskistä löytyy:
- Piikkiö rengin poika Fredrik Rosvall s. 9.9.1782.
- Turku värjärin poika Adolf Fredrik Pikander s. 13.7.1781
- Turku porvarin poika Fredrik Laurén s. 11.4.1778

Tämän viimeksi mainitun kohdalla on ikä voinut mennä sekaisin hänen nuoremman veljen kanssa, joka on syntynyt 1780 ja kävi myös Katedraalikoulua.

Kun ottaa huomioon Ekholmin elämänuran myöhemmät vaiheet, melko loistava ura armeijassa, avioliitto aatelisen tyttären kanssa ja sittemmin seurapiirien keskushenkilö Karkussa, niin porvari Jacob Laurénin pojan Fredrikin nuoruuden hairahdukseksi hänet voisi hyvinkin uskoa.

Fredrik Laurénin kummeina ovat mm. Westfalenissa syntynyt Christopher Schröder( Turun pitkäaikainen kaupunginarkkitehti), porvari Johan Cajalin vaimoineen, porvari Simon Telenius (sittemmin katedraalikoulun pitkäaikainen musiikinopettaja), notaari Carl Magnus Ström ja vaakakirjuri Esaias Rikström vaimoineen.

ejl

04.10.17, 12:48

Matrikkelin kouluun tulon kirjaus vuonna 1816:
Febr. 27 Carol. Fredr. Fredrici, Karku. natus ____ 1806 patre coriario in cl. apol.

Eli poika on kyllä karkkulaisia, mutta missä syntynyt, se jätetään avoimeksi.

1817 vuoden kirjaus apologistan luokalla on edelleen Carol. Fredr. Fredrici, mutta lisäyksellä guod nomen cum Granér mutavit 2.2.1818
(nimi muutettu Granér muotoon helmikuussa 1818)

1818 vuonna hänet on listattu seuraavan otsikon alle:
"Praeter Sedecim supra nominatos ad Adademiam dimissos juvenes, hoc anno abierunt"

Carol. Frider. Granér 14.4. 18

Vähän hupia lopuksi. Google kääntäjä suomensi em latinan lauseen näin:
"Lukuun ottamatta edellä mainittuja Kern julkaissut kuusitoista nuoret miehet ovat menneet tänä vuonna" :D:

ejl

04.10.17, 15:21

Sama latinan lause, uusi Google kääntäjä käännös (ehkä joku pilkku jäänyt pois tms. ):
"Kuusitoista lisäksi edellä mainittujen yliopisto julkaisi nuoret miehet ovat menneet tänä vuonna"

Olisiko tämä ymmärrettävissä niin , että:
"Yliopisto on julkaissut 16 valmistuneen nimet, ja niiden lisäksi pois koulusta lähtevät alla luetellut henkilöt"

Ko. vuoden kohdalla muutamaa sivua aiempana oli 16 oppilaan nimet ja kunkin vieressä ilmeisesti yleisarvosana. Ylioppilaita?

ejl

12.10.17, 12:06

Porvari Jacob Laurén perheineen löytyivät Turun suomalaisen seurakunnan Eteläkorttelista, talo nro 694 ja myöhemmin talo nro 161.

Jacob Laurén on syntynyt 1745 ja kuollut 10.10.1799. Hänen titteli on yleensä Borg (porvari), mutta joskus Hökare, mitä ikinä tarkoittaneekaan? Jacobin syntymäpaikkaa ei yleensä ole merkitty, mutta kaksi kertaa se on Kugböle (Kugböla) ja kerran Turku.

Missä on Kugböle??

Jacob Laurén ja vaimo porvarin tytär Maria Bengtsdr. Biörckroth on vihitty 28.7.1768 Turussa.

Jossain rippikirjassa oli vuosi 1780, ja merkintä sarakkeessa ”Adfuit”, mitä silloin tapahtui?
Ennen v. 1780 en pikaisesti katsoen perhettä löytänyt, vaikka lapsia on tullut jo 1770 alkaen tasaiseen tahtiin.

Laurénin perheen kirjoilla ensimmäisistä löytämistäni kirjauksista aina kuolemaansa saakka on (renkinä?) Simon Simonsson s. 1756, k. 12.7.1793. Hänet on merkitty Kemiöstä tulleeksi.
Hiski tuntee Karunasta Kuutsnäsin torpasta Simon Kuutströmin ja Maria Thomasdotterin pojan Simonin, joka on syntynyt 9.9.1756.
Samalla Kutznäsin kylällä (?) on drag. Simon Knutströmillä ja Maria Thomasdotterilla myös 1745 syntynyt poika Jacob. Onko hän tuleva porvari Jacob Laurén??

Onko Kutznäs on Nuuttiniemi Sauvon eteläkärjessä?

Laurénien lasten syntymäajoissa on papeilla muutaman vuoden heittoja eri rippikirjojen välillä melkein kaikkien osalta. Hiskissä ovat ilmesesti Isac ja Jacob sekoittuneet, koska perheen toinen lapsi Maria Christina on merkitty Hiskissä Isac Laurénin tyttäreksi.
Fredrik, Josef ja Carl poikien koulunkäynnit on myös merkitty.

Vaimo Maria Biörckroth lienee syntynyt maaliskuussa 1752, ja jos syntymäpaikka on merkitty niin se on aina Turku. Marian isän nimi on Bengt.

Nimimuunnos Laurén => Granér on kyllä kutkuttavan yksinkertainen: Fredrik Laurénin avioton poika Carl Fredrik Fredriki olisi saanut nimen Carl Fredrik Granér ja sitten edelleen armeijassa nimen Carl Fredrik Ekholm.

Turun Katedraalikoulun matrikkelista vielä, korjaus edelliseen viestiin: Turun ylioppilaat eivät tässä kirjassa ole.

ejl

13.10.17, 08:49

Ennen v. 1780 en pikaisesti katsoen perhettä löytänyt, vaikka lapsia on tullut jo 1770 alkaen tasaiseen tahtiin.

Taas korjaus:
https://www.dropbox.com/s/rqr03sbrlymhj46/Screenshot%202017-10-12%2020.19.17.png?dl=0

Ovat tulleet 1766 Turkuun?
Talon nimi Lemu, onko Maria Biörckrothin s. 1752 isä porvari Bengt Lemu?

P-L H

14.10.17, 15:19

Hei

Ei tämä tutkimus ole kokonaan unohtunut, jäin odottelemaan luvattuja
Henkikirjojen digitointeja. Vuosilta 1809-1814 sekä 1816-1824 ja 1826-1829
Turun ja Hämeen lääneistä.

C.F. Ekholm on ollut koulussa Turussa 1816-1818 ja asuinpaikka ehkä
löytyisi henkikirjojen avulla. Samalla voisi katsoa Karkun Kuljun tiedot,
kun Carl Fredrik oli merkitty vielä 1822 alkavaan rippikirjaan ja samaan
aikaan oli saanut armeijassa Hattulan Lill-Luolaisissa päivättyjä todistuksia.

Tämä oli aikaisemmin Huhtikuun viestissä
Hämeen pataljoonan ”päämajakin” löytyi vahingossa. ” Mustissa kirjoissa”
on puhtaaksikirjoitettuna 1819-1830 rippikirjat ja sieltä löytyi Hauhon
komppanian sivulta Officerare, Carl Fredric Ekholm Fourir sekä Tammelan
komppanian sivulta Under Officerade, Carl Fredrik Ekholm Serg.
Syntymäaikaa tai paikkaa ei ole mainittu rippikirjassa.

Tämä vuonna 1820 Furiiri C.F. Ekholmista tehty Merit Företekning
paperi on allekirjoitettu Lill Luolais 20.5.1820. Käsialasta sekä
allekirjoituksesta päätellen on kirjoittanut tämän itse ja on Komentaja
Evl G.K. Palmfeldtin oikeaksi todistama.

Vähän vaikea uskoa että Carl Fredrik olisi käynyt koulua Turussa ja
samaan aikaan asunut vielä Karkussa. Merkitty myös Hattulaan, Hauhon
komppanian rippikirjaan ja samaan aikaan myös Karkun kirjoissa.?

Turun Suomalainen srk
RK 1799-1814 kuva 186 Nro 161
s Fredrik 11.4.1779?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7729797

RK 1807-1812 kuva 222 Lemu Nro 161
s Fredrik 11.4.1778
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7731195

RK 1812-1818 kuva 303 Lemu Nro 161
s Fredrik 11.4.1778 K 11.10.1817
Lisämerkintä Trolofvad med Eva Lisa Hardman ifr KL 68
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7732213

Turun Suomalainen srk vihitty 11.4.1816
Handelsbokhåll. Fredrik Lauren-trol:brud Eva Elisabet Hardman

t. Pirkko

ejl

01.02.18, 06:36

Lehdessä "Släktforskaren" 2/2005 on Lars-Erik Eskelinin varsin ansiokas selvitys otsikolla "Kronofogden Carl Fredrik Ekholms härkomst".

Risto Toivonen

01.02.18, 10:25

Hökare on nykytermein elintarvikekauppias.

https://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6kare

ejl

04.02.18, 10:53

Hei
Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja, 1933
Jalava Emil, Liber shcholae Aboensis 1670-1825-1830

Sivu 604 27.2.1816 Carol. Fredr. Frederici Karku natus - 1806, patre coriario in cl. Apol.
Sivu 610 Classis Apologistica, Carol. Fredr. Frederici. Sivu 617 In Classe Apologistica, Carol. Fredr. Frederici, quod nomen cum Gråner mutavit 2.2.1818.

Eskelinin mukaan "patre coriario" tarkoittaa "isä nahkuri"

"patre coriario in cl. Apol" tarkoittaa siis että "isä nahkuri, (poika) otettu apologistan luokalle "

eli me olemme ilmeiseti olleet aivan metsässä kun olemme koko ajan olettaneet, että Carl Fredrikin isä olisi käynyt apologistan luokkaa.

Koska Carl Fredrik Fredriki (myöh. Granér, myöh. Ekholm) kuului nahkuri Isak Packalénin perheeseen, on Packalén merkitty Katedraalikouluun ilmoittautumisessa pojan isäksi. Patronyymi merkittiin jotta totuus ei unohtuisi.

Eskelinin mielestä Carl Fredrik Ekholmin isä on suurella todennäköisyydellä Fredrik Sebastian Mellin (s. 5.4.1785)

P-L H

07.02.18, 14:41

Hei

Mihin tämä Eskelinin mielipide perustui että F.S.Mellin olisi Carl Fredrikin isä. Kai hänellä oli esittää jotakin mielipiteensä tueksi.

Fredrik Sebastian Mellin oli 29.5.1805 lähtien Vaasan Hovioikeuden auskultanttina, Kanslistina 1807 ja eronnut 1808.

Michel Wikbergin perhettä ei löytynyt vuoden 1806 Turun Henkikirjasta. Edellinen kirjaus oli v.1803 kun Michel oli vielä J.Gadolinin palveluksessa. Ei enää 1804 J.Gadolinin luona Turussa. Tiedoissa on 3 vuoden aukko.

Onko Eskelin nähnyt Wikbergin perheen Vaasan suunnalla kun tuollaista esittää?

Henkikirja 1807 Kuva 801 Östra Qvarteret
Koliko Nro 100 Tämä sivu puuttuu ko. rippikirjasta
(Linväffare Henrik Paulinin talo)
Kalkmätare Michel Wikberg, hustru Brita,dtr Hedvig, son Carl 1/3 år
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10993050

Seuraavassa 1808 Henkikirjassa eivät olleet enää itäkorttelissa.

Hedvig Wikberg on kuitenkin saanut muuttotodistuksen Turusta, ennen Suoniemelle muuttoa, todistus on päivätty vasta vihkimisen jälkeen. Poikaa ei mainittu muuttokirjassa.

Tuo merkintä Katedraalikoulun matrikkelissa, että Carl Fredrik Fredericin isä on nahkuri voi hyvin pitää paikkansa. Turussakin oli monta saman ammatin harjoittajaa ja Isak Packalen oli ainakin kahden nahkurin opissa.
Turun koulun papereita ei pääse katsomaan ja jos Carl Fredrikin muuttokirja olisi olemassa, niin kenen allekirjoittama se olisi. Karkun Kirkkoherran Gustaf Aspin vai Suoniemen kappalaisen J.G.Leisteniuksen.

Carl Fredrikin kerrottiin tulleen Karkusta ja Isak Packalenin kasvattipoika lähti Suoniemeltä Turkuun.

Pappisluettelo Suoniemi
Kappalaiset (Karkun emäseurakunnan kappalainen Suoniemellä)
1804-1839 Jacob Gabriel Leistenius nuor.
Pappisluettelo Karkku
Kirkkoherra Gustaf Asp 1808-1817
t. Pirkko

ejl

08.02.18, 08:01

Fredrik Sebastian Mellin oli 29.5.1805 lähtien Vaasan Hovioikeuden auskultanttina, Kanslistina 1807 ja eronnut 1808.

Michel Wikbergin perhettä ei löytynyt vuoden 1806 Turun Henkikirjasta. Edellinen kirjaus oli v.1803 kun Michel oli vielä J.Gadolinin palveluksessa. Ei enää 1804 J.Gadolinin luona Turussa. Tiedoissa on 3 vuoden aukko.

t. Pirkko

Oletko katsonut myös tämän rippikirjan. Vanhin poika Fredrik Sebastian
s.5.4.1785 on muuttanut Vaasaan 1809.
Anders Johan s.26.3.1789 on muuttanut Haapaniemen kartanoon 1802
rippikirjan merkintöjen mukaan.

Karkku Kulju gård 1803-1811
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/223.htm

t. Pirkko

SAY 1800-1809 kuva 30 Karkku, Suoniemi Kulju Gård
1801-1805 Fredrik son scolare, muutti vasta 1809 Vaasaan
1802-1803 on Carl Asp stud. …....
1806-1807 on merkintä Carl son studerar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=522482

t. Pirkko

Fredrik Sebastian on siis jo eronnut virastaan Vaasassa ennenkuin on sinne kirkonkirjojen mukaan lähtenyt.

Tuntuu siltä, että kirkon ote näihin paroonin jälkeläisiin on ollut melko hento. On menty ja tultu mielen mukaan.

Wikbergin perhettä ei löydy Turusta 1803-1807. No sehän sopisi. Ovat päätyneet vällyjen väliin Suoniemellä.

P-L H

09.02.18, 19:49

Hei

Fredrik Sebastian Mellin on merkittynä Kuljun veroluettelossa (SAY) vuosina 1800-1805. Vaasan Hovioikeuden auskultanttina 29.5.1805 lähtien. Kanslistina 1807.

Vaasan henkikirjat on digitoitu ja jos katsot vuodet 1806-1808 voit ehkä löytääkin Mellinin pojan Vaasasta tai Korsholman (Mustasaaren kohdalta).

Lähtöruutuun paluuta ja uutta kierrosta F.S.Mellinin kohdalla en kannata.

Michel Wikbergin perhe on ollut Turussa 1807 (Henkikirja) Itäkortteli Koliko Nro 100. Sille en voi mitään, että osa Turun Suomalaisen seurakunnan rippikirjojen sivuista puuttuu. Myös tämä sivu missä on ollut H.Paulinin talo merkittynä.

Vuoden 1808 Henkikirjasta en katsonut kuin tuon Koliko Nro 100 (H.Paulinin talo) ja Michel Wikbergin perhe ei ollut enää siellä kirjoilla.

Henkikirjat vuodesta 1816 lähtien ovat erittäin tarpeellisia jo senkin vuoksi kun Carl Fredrik oli merkittynä Suoniemen 1814-1821 Kulju drag torp rippikirjassa. Käynyt lukukinkereillä 1815, 1816, 1819 ja 1820
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144193

Tällä rippikirjan sivulla on käytettyjen merkkien selityksiä ja nuo vaaka ja pystyviivojen yhtymäkohdalla olevat ympyrät tarkoittavat että (på upgående ----) bivistat det årets ---- förhör

Tämä ! merkki tarkoittaa, född af oägta säng ja tuota merkkiä ei ole Carl Fredikin nimen kohdalla ainakaan näissä rippikirjoissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144416

RK 1822-1829 Kulju Drag Torpet
Carl Fredrikin nimi on vielä tässä kirjassa? vaikka on sotilaana Hämeenlinnan pataljoonassa ja Hauholla mainitaan varuskunnan rippikirjassa Furiirina ja Kersanttina.

Vuoden 1825 kohdalla näyttäisi vielä olevan samanlainen merkki kuin edellisessä kirjassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7311119

Miksi noita kristinopin taitoja on pitänyt tulla näyttämään Suoniemelle saakka kun C.F. Ekholm oli vuosina 1824 ja 1825 Kaartin Pataljoonan sotilaiden lasten kummina Helsingissä.

Carl Fredrikistä löytyy Suoniemeltä paljon merkintöjä vaikka on ollut jo kauan armeijan leivissä, kai sielläkin on tarvinnut jotakin tehdä palkkansa eteen. Epäily siitä että ollaan ihan väärässä henkilössä on vain vahvistunut. Odotan kuitenkin vielä puuttuvia henkikirjoja.

t. Pirkko

ejl

09.02.18, 22:07

Carl Fredrikistä voi löytyä vaikka mitä merkintöjä, mutta se ei totuutta muuta, totuutta siitä, kuka oli Fredrik Alfons ja Carl Alfred Ekholmin, ja kahden tyttären isä ja mikä oli hänen elämänhistoriansa.
Syntyi Turussa piian aviottomana lapsena 6.8.1806
-kävi Katedraalikoulua, minkä vahvistaa ansioluettelo ja armeijan tiedot
-armeijan uran jälkeen toimi kruunun nimismiehenä ja myöhemmin Ulvilan kihlakunnan kruununvoutina

On aivan turha tuijotella yksittäisiin merkintöihin, kun yleinen linja tuntuu olevan se, että heille kirkon säännöt olivat kuin ilmaa, ja paikallaolomerkitä on täysin sattumanvarainen poikkeus.
Karkun/Suoniemen rippikirjoissa ei yleensä Kuljun kohdalla ole mitään paikalla olo merkintöjä, kuten tästäkin näkyy.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1803-1811_ap/223.htm
Jos ajatellaan, että tämä olisi totuus, niin silloinhan meidän pitäisi vetää täysin absurdi päätelmä, että kartano oli hylätty, koska isäntäväki ei ole paikalla 7 vuoteen. Näin asia ei ollut. Merkintöjä ei ole koska kirkon ote vapaaherrallisen perheen asioihin oli löyhin mahdollinen.

Summa summarum:
-Eskelin on tutkinut asiaa 40 vuotta, Tukholmaa myöten ja alkuperäislähteistä.
-Karkun historiikin kirjoittaja Juhani Piilonen pitää Eskelinin tulkintaa oikeana.
-Ekholmin pojan tilanhoitajana Kosken kartanossa ollut W.Selander (s. 1886) pitää Mellinin isyyttä niin selvänä kuin tunnustamattoman isyyden tapausta ikinä voi pitää.

Pääsy aliupseeriksi ja kruunun nimismieheksi ei olisi tuohon aikaan tavalliselle piian aviottomalle pojalle onnistunut, eikä liioin kaksi avioliittoa aatelisen kanssa.

Mikään ei tässä maailmassa ole varmaa, eikä vallankaan rippikirjoilla todistettu isyys. 10% kaikista lapsista lienee ihan toisen lapsia kuin mitä kuvitellaan.

Dna voi tuoda varmuutta tähänkin asiaan: 1 serkkutesti tehty, kaksi matkalla, yksi suunnitteilla.

ejl

09.02.18, 22:59

Alfons Ekholm muuttaa 1869 lopulla Porista Karkkuun. Muuttokirjaa ei tehty.

Tämä tieto ei tarkoita sitä, että ko henkilö olisi koko ajan vaikuttanut Ulvilassa tuohon asti.

Huhtikuun 7.pv 1868 hän oli ainakin Tampereella.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/451539?page=1&term=Ekholm

Pahuksen paparatzit, vievät uskottavuuden kirkonkirjoilta.

KariKK

09.02.18, 23:02

Mikään ei tässä maailmassa ole varmaa, eikä vallankaan rippikirjoilla todistettu isyys. 10% kaikista lapsista lienee ihan toisen lapsia kuin mitä kuvitellaan.

Dna voi tuoda varmuutta tähänkin asiaan: 1 serkkutesti tehty, kaksi matkalla, yksi suunnitteilla.

Jos 10 % kaikista lapsista olisi ihan toisen miehen kuin kuvitellaan, olisi DNA-testeillä melko vaikea löytää vertailuun kahta isälinjaa veljeksistä, jotka elivät 1600-luvulla. Siis isälinjojen testaus olisi melko turhaa.
Kokemuksen mukaan kuitenkin aika usein löytyy rinnakkaisia polveutumisketjuja, jotka sopivat yhteen, vaikka yhteinen isä olisi 12 tai 13 sukupolven päässä.
Aika usein esitetään tätä 10 %:a, olisikohan jossakin tutkimustuloksia tämän heiton tueksi?
Toisaalta lähdettä muistamatta olen nähnyt sellaisenkin lukeman, että todellisuudessa n. 2 %:lla lapsista isä on joku muu kuin isäksi kirjattu.

ejl

10.02.18, 08:09

Aika usein esitetään tätä 10 %:a, olisikohan jossakin tutkimustuloksia tämän heiton tueksi?
Toisaalta lähdettä muistamatta olen nähnyt sellaisenkin lukeman, että todellisuudessa n. 2 %:lla lapsista isä on joku muu kuin isäksi kirjattu.

Olisi tosiaan tutkimuksen paikka, nyt kun dna testit yleistyvät, että mikä on se oikea prosentti.

Heitin tuon 10 ihan sen takia että olin sen kuulluut jostain ja omissa dna tutkimuksissani olen nyt testannut vähän yli 10 sukua ja, kuin sattumalta, tuli ensimmäinen tapaus vastaan, jossa jonkun isän on oltava muu kuin kirkonkirjoihin ilmoitettu.

P-L H

10.02.18, 14:52

Hei

En tietenkää epäile C.F.Ekholmista löytämiäni asiakirja tietoja, koulutusta tai tietoja armeija-ajalta.
Karkusta lähdön jälkeenkin löytyi Ekholmin perheestä 2 muuttokirjaa. Niissäkään ei ollut syntymäajan lisäksi paikkakuntaa. On ne digitoitukin, en vain laittanut niistä linkkiä tänne forumin sivulle. Kun olit sitä mieltä ettei niitä ole, niin pitihän ne kaivella esille.

Ensimmäisen puolison jälkeen tehty Perunkirjakin löytyi ja Mäntsälän seurakunnasta ihan oudosta paikasta, Karkusta saadut kuulutus todistukset.

Rippikirjatkin tuli katsottua ja viimeisissä kirjoissa C.F. Ekholmin titteli oli Riddare. Hiskissä oli merkintä että on haudattu Poriin, sieltä ei kuitenkaan haudattujen luettelosta sitä merkintää löytynyt.
Pojan Luutnantti Fredrik Alfons Ekholmin poika Fredrik on k. 29.8.1866 haudattu 30.8.1866.

Armeijassakin Carl Fredrikin itse kirjoittamassa paperissa oli syntymäajan lisäksi vain Finland syntymäpaikkana. Nähtävästi ei ole itsekään tiennyt asiasta mitään.

Luolais Malm 24.5.1824 päivätystä Merite företekning luettelosta löytyi myös tieto, Ifron 1817 till 1818 Studerat vid Åbo Kathedral skola och där under lätt? Historie, Geografie och Aritmetique. Läser och skrifer Ryska, samt talar, läser och skrifer Svenska och Finska.

Helsingissä 13.6.1826 päivätyssä Merit företekning luettelossa mainitaan, ifron den 28 Februari till den 20 Maij 1826 varit commendedar till St Pettersborg. Pietarin komennus olikin vain alle 3 kk.

Kuljun kartanon herrasväki on kuitenkin vuosittain veroluettelossa (SAY) ja vaikka ehtoolllisella käyntien merkinnät puuttuu, niin voi johtua siitä ettei pappi ole niitä jostain syystä merkinnyt kirjoihin.

Se ei ole mitenkää poikkeuksellista. Tuusulan seurakunnastakin puuttuu suurin osa merkinnöistä. Listat on kuitenkin säilyneet 1700 luvun alkymmeniltä vielä pitkälle 1800 luvulle saakka. Ne vuodet puuttuu mitkä on merkitty rippikirjaan.

Nahkurin, myöhemmin Torpparin Isak Packalenin sivulla on kuitenkin jotain merkintöjä Kappalainen Leistenius tehnyt. Carl Fredrik muutti kuitenkin jo 1816 pois Suoniemeltä. Nimeä ei kuitenkaan oltu ylivedetty kirjasta. Sitten on vielä 1819 ja 1820 tehty merkintöjä. Vielä 1822 alkavaan rippikirjaan oli nimi merkitty.

Saanut armeijasta Luolais 30.5.1822 päivätyn Merit företekning paperin. Meinaatko että on vain kerran vuodessa käynyt hakemassa todistuksen Hauholta ja muuten majaillut Suoniemellä?

Kyllä näitä passaa ihmetellä, varsinkin kun sotilas seurakunnan kirjoista Carl Fredrik löytyy samaan aikaan.

Noista rippikirjojen merkinnöistä vielä sen verran huomioitavaa. Vielä 1800 luvullakin on kirjoihin merkitty hustru oä son tai dotter jos lapsen äiti on avioitunut myöhemmin.
Suoniemellä J.Leistenius on käyttänyt tuota melko huomaamatonta ! merkkiä. Jos selaat kirjoja niin kyllä niitä löytyy sivujen marginaaliin merkittynä.

Se ettei Carl Fredrik ole merkitty samalla tavalla voi myös viitata siihen että poika on vain kasvattilapsi eikä Hedvig ole pojan äiti.
Mitä syytä papilla olisi Nahkuri/ Torppari Isak Packalenin kohdalla kaunistella tietoja kun muilla sivuilla on sitä merkintää käyttänyt jos syytä on ollut.

t. Pirkko

ejl

10.02.18, 22:06

On ne digitoitukin, en vain laittanut niistä linkkiä tänne forumin sivulle. Kun olit sitä mieltä ettei niitä ole, niin pitihän ne kaivella esille.

Kaivoit siis esiin, siksi kun minä sanoin, että niitä ei ole. Vau.

etkä laita niille linkkiä. Miksi?

Puhuin Fredrik Alfons Ekholmille ja vaimolle ja kasvattipojalle myönnetystä muuttokirjasta Porista Karkkuun. Muistin väärin, kyllähän ne löytyvät, vain kasvattipoika puuttuu ja päivämäärä on "tuntematon". Nälkävuodet ovat läkähdyttäneet papin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14646&pnum=138

Pointtini oli se, että Ekholm löytyi 1868 huhtikuussa Tampereelta, vaikka oli muualla kirjoilla.

Ensimmäisen puolison jälkeen tehty Perunkirjakin löytyi ja Mäntsälän seurakunnasta ihan oudosta paikasta, Karkusta saadut kuulutus todistukset.

Saisiko tähän linkkiä?

Rippikirjatkin tuli katsottua ja viimeisissä kirjoissa C.F. Ekholmin titteli oli Riddare. Hiskissä oli merkintä että on haudattu Poriin, sieltä ei kuitenkaan haudattujen luettelosta sitä merkintää löytynyt.

Isä löytyy Ulvilan haudatuista, lisämerkinnällä että haudattu Poriin.

Pojan Luutnantti Fredrik Alfons Ekholmin poika Fredrik on k. 29.8.1866 haudattu 30.8.1866.

Saisiko tähän linkin?

Suoniemellä J.Leistenius on käyttänyt tuota melko huomaamatonta ! merkkiä. Jos selaat kirjoja niin kyllä niitä löytyy sivujen marginaaliin merkittynä.

Se ettei Carl Fredrik ole merkitty samalla tavalla voi myös viitata siihen että poika on vain kasvattilapsi eikä Hedvig ole pojan äiti.
Mitä syytä papilla olisi Nahkuri/ Torppari Isak Packalenin kohdalla kaunistella tietoja kun muilla sivuilla on sitä merkintää käyttänyt jos syytä on ollut.

Aika ihmeellinen sattuma, että 6.8.1806 olisi syntynyt Carl Fredrik niminen ihminen joka asuisi Kuljun kartanon torpassa Isak Packalenin ja Hedvik Wikbergin perheessä, jos ei ole sama kuin Turussa Hedwik Wikbergille syntynyt ja jonka kummiksi Isak Packalen tuolloin tuli. Mahdollista toki.

Poikahan syntyi Carl Gustaf nimisenä. Jospa hän murhasi tämän ja otti jonkun tilalle.

P-L H

12.02.18, 23:33

Hei

Nämä tiedot hain jo viime vuonna.

Fredik Alfonson poika on haudattu Porissa mutta ne tiedot on vain muistilapulla. Hiskissä ei ole vielä kaikkia Porin haudattuja.

Kullaa muuttokirjoja 1805-1860
kuva 1244 Carl Fredrik Ekholm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9295762

Kullaa RK 1851-1857 Fredriksfors
C.F. Ekholm Anmärkningar till Ulfsby 23.2.1857
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9292860

Kullaa ulosmuuttaneet
Nro 4 23.2.1857
Hr Kronofougde C.F. Ekholm Fredrikfors till Gammelby p 50?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9311798

Ulvila muuttotodistuksia 1856-1859 kuva 85
C.F. Ekholm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5507893
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5507895

SSHY Pirkkala asiakirjoja kuva 168

Perunkirja Carolina Fredrika Ekholm föd Stjernvall
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pirkkala/asiakirjoja_1851-1854_tk432-433/168.htm
kuva 169
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pirkkala/asiakirjoja_1851-1854_tk432-433/169.htm

kuva 94 Kuulutustodistus Nro 33
9.12.1851 Under Liutenanten och Krono Länsmannen i Karku socken
Enklingen Herr Carl Fredrik Ekholm och afl Majoren von Kremers dotter
Wälborne Fröken Amalia Charlotta von Kremer från Lielax Gård i
Ylöjärvi kapell. Lysningen ….. …. … ….
Lyses i Ylöjärvi kapell Kyrka, första gången den 14 December 1851.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pirkkala/kuulutetut_1834-1857_tk425/94.htm

RK 1807-1813 Turun Suomalainen kuva 50
Nro 39 Logarfare Christian Richter
Lärg. Isaac Petterson Packalen 14.3.1783 Tyrvis Till Karcku 20.1.1809
bet til äkt(enskap) 10.12.1808 vigde 8.1.1809
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7730731

Isakin ja Hedvigin kuulutustietoja en ole Turusta löytänyt. Rippikirjassa on kuitenkin mainittu todistuksen antopäivä 10.12.1808.

Kevennyksenä
Carl Gustaf syntyi 6.8.1806 ja on kastettu samana päivänä. Hedvig äiti on maksanut kastemaksun samana päivänä (kirkontilin merkintä).

Onko poika heti kapaloihin päästyään kiikutettu papin luokse kasteelle. Yleensä on kai ollut tapana että kummit ovat myös paikalla, todistamassa kastetoimitusta. Heitä oli aika monta, miten heidät on ehditty kaikki kutsua tilaisuuteen.

Vuoden 1807 veroluettelossa Hedvig oli merkitty vanhempien ja pojan kanssa (4kk) samaan taloon. Jatkosta ei sitten olekaan mitään tietoa ennen tuota vihkipäivää Suoniemellä ja sinne muuttoa.

t. Pirkko

ejl

13.02.18, 07:02

Fredik Alfonson poika on haudattu Porissa mutta ne tiedot on vain muistilapulla. Hiskissä ei ole vielä kaikkia Porin haudattuja.

Hiskissä löytyy kyllä Fredrik Alfonsin poika,ja syntymäajaksi on ilmoitettu 27.10.1866, ilmoitit eri päivämäärän. Siksi kysyin linkkiä.

Tämä Hiskin ajankohta sopisi ehkä vähän paremmin kuvaan, koska Fredrik Alfons tulee Venäjältä Libaun komennukselta 15.2.1866. Sieltä ei iltalomille kovin usein lähdetty. :)

Kullaa ulosmuuttaneet
Nro 4 23.2.1857
Hr Kronofougde C.F. Ekholm Fredrikfors till Gammelby p 50?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9311798

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5507893

Näistä muuttoasiakirjoista näkee hyvin kuinka pappi merkitsee muuttaneisiin vaikka henkilö sotilasasiakirjojen mukaan on muualla: Carl Fredrik Ekholmin mukana Kullaasta till Gammelby muuttaneisiin on merkitty myös pojat, jotka olivat armeijassa tuohon aikaan, Frerdrik Alfons mm. 1. Turun Ruotujakoisessa Tark ´ampujapataljoonassa.

Paikallaolo sotilaspaikkakunnalla ja kotipaikkakunnalla yhtäaikaa voi olla ihan normaali käytäntö.

Perunkirja Carolina Fredrika Ekholm föd Stjernvall
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pirkkala/asiakirjoja_1851-1854_tk432-433/168.htm
kuva 169
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pirkkala/asiakirjoja_1851-1854_tk432-433/169.htm

Paroni Mellin on mainittu ilmeisesti (lain määräämänä?) Ekholmien lasten edunvalvojana.

Katsoin pikaisesti Turussa syntyneitä vuodelta 1806. Löytyi paljon sellaisia, jotka on kastettu samana päivänä kuin on syntynyt, se ei ole mitään poikkeavaa. Kummithan oli niitä Gadolinin puutarharenkejä, asuivat samoilla nurkilla.

Eskelinin mukaan Wikbergin 29.elokuuta maksama 32 riikintaalerin sakkomaksu oli piian moninkertaisen vuosipalkan suuruinen. Sen rahan on pitänyt tulla jostain.

P-L H

13.02.18, 22:15

Hei

Pori haudattujen luettelo 1866
Fredrik Alfonson pojan hautausmerkintä. Kuukauden kohdalla pelkkää mustaa. Ehkä alkuperäisestä kirjasta näkyy paremmin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/kuolleet_1856-1875_ksrk_jk381/141.htm

Edellisen sivun hautaustiedot on vielä Elokuulta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/kuolleet_1856-1875_ksrk_jk381/140.htm

1806 Michel Wikbergin perhettä ei löytynyt Turun veroluettelosta. Hedvig mainittiin kasteluettelossa piikana, mutta ei kerrottu missä asui. En tiedä missä Gadolinin puutarhan rengit ovat asuneet. Eklundin vaimon Lisan löysin rippikirjan sivulta.

Puutarha oli muistaakseni Luostarinmäellä.

Henkikirja 1806 (7852) Professoren Gadolins Laboratorii och Trägårds
Drängar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10982130

Turussa asui myös Widberg nimisiä henkilöitä ja onkin tosin mielenkiintoista että Eskelin on myös lukenut luettelosta siinä mainitun Hedvigin sukunimen väärin. Itsekin luin sen ensimmäisellä kerralla samalla tavalla väärin.

Kirkkokurin alaisten luettelot 1768-1812
kuva 31
Sept 5 absolw. Pig Hedvig Widberg for begångit lönska läge hvilkenligt Past Hjelt qvitto af den 29 Aug 1806 til Dom.k.bet. 32 s banco.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9544963

Käräjäkirjoista löytyy myös Hedvig Widberg, lukeminen on vielä kesken joten on vielä epäselvää mistä asiasta on käräjillä oltu.

Olisiko sinulla mahdollisuutta katsoa SSHYn digitoimista sotilasrullista tämän Sauvon sotilaan Michael Wikbergin tiedot. Muuttivat Sauvosta Paimioon. Saiko Michael siirron toiseen ruotuun vai vapautuiko armeijasta.

Sauvo RK 1783-1789 Skiörsböle
Michel Wikberg 1752 Till Pemar 1789
hu Brita Johansdtr 1750
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sauvo/rippikirja_1783-1789_jk572-573/94.htm

t. Pirkko

ejl

14.02.18, 05:47

Pori haudattujen luettelo 1866
Fredrik Alfonson pojan hautausmerkintä. Kuukauden kohdalla pelkkää mustaa. Ehkä alkuperäisestä kirjasta näkyy paremmin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/kuolleet_1856-1875_ksrk_jk381/141.htm

Edellisen sivun hautaustiedot on vielä Elokuulta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/kuolleet_1856-1875_ksrk_jk381/140.htm

Onko Porin kaupunkiseurakunnalla kahdet kuolleiden kirjat? Kummat ovat oikeassa? Tässäpä taas pohditaa niille, joiden mielestä rippikirjoilla on todistusvoimaa tänä internetin aikana.

Aika jännä, että linkittämäsi SSHY:n kuolleiden luettelot Porista elo- lokakuulta 1866 ovat eri sivuja kuin mitä siellä tänä päivänä jäsenille näytetään!
Sinun linkkien sivut ovat kaikille avoimia, myös ei jäsenille

Jäsenille näytettävässä sivussa ei ole Ekholmin poikaa!

Sivut ovat eri kirjasta:

-sinun linkittämässä sivussa, jossa Fredrikin poika on, lukee ylhäällä marginaalissa viivan päällä "Hvarifrån" "Dödsjukdom" "Ålder(?)

Tänä päivänä jäsenille linkitetyssä sivussa ei ole tuota viivaa päällä, eikä noita sanoja "Hvarifrån" "Dödsjukdom" "Ålder"

-Sinun linkittämissäsi kirjoissa ei esim. ole 1865 kuolleita ollenkaan!
1864 vuodesta hypätään suoraan vuoteen 1866.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/kuolleet_1856-1875_ksrk_jk381/140.htm

Jäsenten sivuilla on monta sivullista täynnä 1865 kuolleita.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15172&pnum=41

Eskelin oli huomannut papin kirjoitusvirheen Wikbergin nimessä.

P-L H

15.03.18, 16:42

Hei
Michael Wikberg on löytynyt Turun rippikirjoista vain näiltä sivuilta.

Ruotsalainen srk RK 1812-1831 (I Aa2:8)
kuva 286 Nro 114 Ruotsala Östra Qvart. Lilla Nylands gatan (Finska)
Kalkmätare
Michael Wikberg 1747 Sagu till Nro 100
hu Brita Johansdtr 1748 Sagu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7742965
Tällä sivulla ei ole mainittu mistä ovat tulleet Ruotsalaan.

kuva 272 Nro 100 Koliko Östra Qvart. p 588 Timm. Lillberg (Finska)
Kalkmätaren
Michael Wikberg 1747 Sagu ifr Ö 114 Till Karku /1 1816
hu Brita Johansdtr 1748 Sagu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7742952

kuva 308 Nro 136 Radelma Östra Qvart. Nylansd gatan (Finska)
Mätaren
Michael Wikberg 1747 Sagu ifr Karku 18.8.1816 Till Kl 153
hu Brita Johansdtr Wikberg Sagu 1748
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7742986

kuva 471 Nro 153 Kloster Qvart. Nylansd Backen (Finska)
Gl Mätaren rotfattig
Michael Wikberg 1747 Sagu ifr Ö 136 död 19.7.1825
hu Brita Johansdtr 1748 Sagu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7743141

Mätare Michael Wikberg ja pso Brita Wikberg ovat olleet Turussa
kastetodistajina 1810.
Lapsen vanhempien kuulutustodistuksessa mainitaan Vakla Corporal
Wikbergs son Israel Wikberg.

Onko tämä toinen henkilö kun Michael Wikberg oli Mätare 1807 Henkikirjassa.

Israel Wikberg on muuttanut Suomalaisesta seurakunnasta Ruotsalaiseen
seurakuntaan muuttotodistuksen kanssa ja siinä mainittiin että on
muuttanut Naantalista Turkuun 1807.

Eskelin on ollut sitä mieltä että pappi on kirjoittanut väärin Hedvigin
sukunimeksi Widberg.
Turun kirkon tileihin on kuitenkin merkitty maksajaksi Hedvig Widberg.

Tositekirja 1806 (7851) kuva 29
Räkning för Lägesmåls Attesten i Åbo Dömkyrka
29.8.1806 Pig Hedvig Widberg för Lönska läge 32.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41017228

t. Pirkko

P-L H

03.06.18, 20:46

Hei

Henkikirja 1821 kuva 724 Kulju gård
Asessor Mellin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73083960

kuva 725
Enke friherinnan Eva Mellin, fröken Märta Mellin och Gustafva Blåfield
Capitain Berndt Blåfield, Lovisa fru
Under Officer C.Ekholm --- tjäna vid Finska Infanteri Regemente
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73085272

Carl Fredrikillä on merkintä, För andra orsaker sarakkeessa (ei mindreårig)

Torp Isak Packalen, Hedda hustru, Lena p, 4 barn (mindreårig)

Veroluettelo päivätty 9.2.1821

Isak on ollut veroluettelossa vasta v.1813 lähtien omassa torpassa,
Petter niminen renki mainitaan mutta ei lapsia. (Kartanon kohdalla on
1813 5 alaikäistä lasta mutta ei nimiä).

Kapteeni B.F. Blåfieldin 29.7.1820 syntyneen ja 6.8. kastetun pojan
Carl Ivarin yhtenä kummina oli Eversti Luutnantti Palmfeldt.

Olisiko sama henkilö joka todisti oikeaksi C.F.Ekholmin Merite Företekning
luettelon , päivätty Lill Luolais 20.3.1820.

Turun Katedraali koulun Apologist luokan oppilaista vuosina 1816-1818
oli vain muutama oppilas mainittu koulun veroluettelossa.

t. Pirkko