PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mitalin saajat Pöllänen & Hukkanen Rantasalmella


kkylakos
24.10.16, 16:09
Tiedoksi sukuja tutkiville. Oman tutkimukseni ohessa löytyi kuninkaan päätös 1802 myöntää mitalit kiviaidan rakentamisesta yms. 4 miehelle: valtiopäivämies Matts Pöllänen ja rusthollari Matts Hukkanen sekä näiden pojat Petter Mattsson ja Matts Mattsson. (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2016/10/lokakuuta.html )

Kaija Salminen
28.10.16, 10:58
Hei!

Kiitos mielenkiintoisesta löydöstä! Ihmettelet blogikirjoituksessasi, onko mitalilla palkittu ratsutilallinen Matti Hukkanen Rantasalmen Hiismäestä juuri se Matti, jonka kirjoittamia runoja on julkaistu Turun Wiikko-Sanomissa ja josta kirjoitin pikku artikkelin Salon Seudun Sukututkijat ry:n Suvustaja-lehteen http://www.sssry.fi/mhukkanen.htm. On ihan pakko vastata jotakin, koska kyseessä on esi-isäni Pekka Hukkasen serkku. Tämä runoilija-ratsutilallinen Matti Matinpoika Hukkanen syntyi 7.6.1794, joten hän olisi ollut vain 8-vuotias poikanen v. 1802, jolloin palkinnot myönnettiin. Olisivatko sittenkin kyseessä hänen isänsä, ratsutilallinen, herastuomari ja kievarinpitäjä Matti Hukkanen (s. 30.4.1769, k. 27.12.1813) ja isoisänsä, myös ratsutilallinen Matti Hukkanen (s. 16.6.1735, k. 9.8.1810). Tosin viimeksimainittu oli tuon ajan mittapuun mukaan jo lähes vanhus, mutta ehkä hän toimi enemmänkin "piällysmiehenä" kiviaitatyömaalla, vai mikä maataloustyö nyt olikin palkitsemisen aiheena.

Pölläsiä ei kuulu sukuuni, joten en ole heitä tutkinut aiemmin. Sopiva valtiopäivämies saattaisi olla ratsutilallinen Matti Pöllänen, joka on syntynyt 26.6.1744 Rantasalmen Ahvensalossa, mutta Hiski ei tunne hänelle ja Malin Parratar -vaimolle Pekka-nimistä poikaa. Onko niin, että palkinnon saaneista pojista Pekka on tosiaan Matti Pölläsen poika ja Matti on Matti Hukkasen poika eikä päinvastoin? Matteja ja Pekkoja löytyy molemmista suvuista lähes joka perheestä.

T. Kaija

kkylakos
29.10.16, 20:48
Kiitos vastauksesta. Nyt (!) kun tarkemmin katsoin tekstiä, niin tosiaan pojat olivat molemmat Hukkasen.

Kaija Salminen
29.10.16, 21:26
Hei!

OK, siinä tapauksessa uskoisin, että toinen poika olikin esi-isäni (iiiiii) Pekka Matinpoika Hukkanen, ratsutilallinen hänkin, s. 29.3.1766, k. 11.10.1816. Hänen vaimonsa oli Ulrika Akselintytär Glumerus, Joroisista naitu. Toisen palkitun pojan eli veljensä Matin vaimo oli Ulrika Eerikintytär Ruuth, Joroisten Ruuth-sukua. Molemmat olivat ratsutilallisten tyttäriä. Wirilanderin Savon historian 3. osassa mainitaan seuraavaa: "... Rantasalmen Hiismäen lautamies Matti Matinpoika Hukkasen ratsutila no. 66, jonka maaherra Wibelius vuonna 1806 esitteli hallitukselle oikein mallitalona." Tämä Matti Matinpoika oli siis em. Pekan ja Matin isä (s. 16.6.1735, k. 9.8.1810). Hukkala oli ilmeisen hyvin hoidettu tila tuohon aikaan, siitä huolimatta, että Savon käräjäpöytäkirjojen mukaan tilalla oli 1730-luvun alussa raivonnut tulipalo, joka poltti peräti 15 rakennusta.

Tällaista tällä kertaa, terv. Kaija

Terho Asikainen
30.10.16, 07:34
Kiitos Kaisa mielenkiintoisesta löydöstä! Ja olipa helpotus, että molemmat pojat olivat Hukkasen, koska Matti Pöllänen on minun esi-isäni, ja tämännimiset pojat saivat minut jo vähän ihmettelemään. Minulla on siis Ahvensalmi 1:n Matti Pölläsiä esi-isinä seuraavissa peräkkäisissä sukupolvissa:


- I Matti Pöllänen (1744–1809), vaimo Riitta Niiranen (1747–1816)

- II Matti Pöllänen (1771–1833), vaimo Brita Elisabet Mohell (1776–1850), korpraali Johan Mohellin tytär

- III Matti Henrik Pöllänen (1795–1859), vaimo Margareta Elisabet Mohell (1796–1861), tullivirkamies Lars Mohellin tytär ja miehensä ensimmäinen serkku.


Minun nähdäkseni valtiopäivämies-Matti oli näistä tuo keskimmäinen, vaikka hän olikin Norrköpingin aikaan vasta kolmekymppinen, mutta toisaalta juuri hänet mainitaan vuonna 1800 aloitetussa rippikirjassa kuudennusmieheksi, lautamieheksi ja herastuomariksi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610876

Matti näyttää vaikuttaneen muutenkin innokkaasti yhteisten asioiden hoidossa. Olin äskettäin MMA:ssa selaamassa yhtä vuoden 1809 konseptituomiokirjaa, ja "kiriotosmies Matthias Pölläin" oli siellä kirjurina ja allekirjoittajana melko monessa kontrahdissa ja perukirjassa.

Kun Rantasalmelle suunniteltiin 1820-luvulla uutta kirkkoa ja kivikirkon piirustukset olivat jo valmiina, monet talonpojat toivoivat vielä puukirkkoa, koska he pelkäsivät kivikirkon tulevan liian kalliiksi. Asiasta tehtiin useita anomuksia, joista viimeisintä Matti Pöllänen lähti viemään Helsinkiin yhdessä kirkkoväärti Karl Lillen kanssa. Palattuaan he joutuivat toteamaan seurakuntalaisille, ettei puukirkon saamisesta ollut enää mitään toivoa. Niinpä vuonna 1827 aloitettiin varojen keruu kivikirkkoa varten, ja samalla päätettiin korjata vanhaa kirkkoa, kunnes uusi olisi valmis. Vanhaa jouduttiinkin sitten korjailemaan vuosikymmeniä, sillä muun muassa varojen puutteen vuoksi uusi kirkko valmistui vasta vuonna 1904. Tämä uusi kirkko paloi sitten juhannuksena 1984.

Matin tiedetään tehneen myös itsenäisiä aloitteita pitäjänkokouksissa, mitä talonpojat eivät tietysti tuohon aikaan kovin paljon tehneet. Esimerkiksi vuonna 1826 pitäjänkokous päätti anoa lievennystä hollikyytirasitukseen juuri Matti Pölläsen aloitteesta. (Soininen, Arvo M.: Rantasalmen historia, s. 407 ja 510).

terveisin Terho

Pekka Sipari
30.10.16, 17:17
Ettei mene ihan hukkaan niin tietääkö tämän sukulaisen liittymisen edellisiin Hukkasiin ?

TAULU 400
Niilo Räisänen s. 25.5.1682, k. 23.2.1762 Joroinen Räisälänranta
Pso. Marjetta Hukkanen
Lapsia:
Kirstin s. 14.5.1705 Temassalo
Lars 24.9.1708 (Margareta Huttuin?) Temassalo
Peter s. 29.6.1724 Kotkalahti
Peter s. 29.6.1725 (Margareta Heiskain?)
Olof s. 26.7.1730 Kotkalahti

TAULU 401
Marjetta Hukkanen s. ,viimeinen ehtoollinen 6.7.1766

Pekka

Kaija Salminen
30.10.16, 18:17
Hei Pekka!

Rantasalmella oli Hukkasia ainakin Hiismäen nro:issa 5, 6 ja 7, Parkumäessä ja Teemassaressa/Teemassalossa. Kuvittelisin, että Marjetta (Margetta, Margareta) Hukkanen kuului Teemassaaren Hukkasiin, jotka ovat olleet oma sukuhaaransa 1600-luvulta lähtien. Hukkasia asui ainakin Tiemassaaressa nro 7 ja 8. En ole itse näitä Hukkasia tutkinut, mutta yritän selvitellä asiaa vanhoista prujuista. Perästä kuuluu, ehkä.

Terv. Kaija

kkylakos
02.11.16, 11:19
Palaten alkuperäiseen aiheeseen, huomasin nyt, että mitalien anto oli raportoitu 16.4.1803 Åbo Tidningissä (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/413983?page=3). Koska keskustelussa ei vielä tullut esille, niin mainittakoon myös Matts Hukkasen myöhemmin kuninkaalta saama kultamitali (Åbo Tidning 10.6.1807, http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/414098?page=1). Jälkimmäinen liittynee Kaijan yllä Savon historiasta lainaamaan pätkään.

Kaija Salminen
05.11.16, 14:04
Hei Kaisa!

Kiitos linkeistä Åbo Tidningin uutisiin. Raporteista saa mukavaa lisätietoa Hukkasen suvun tarinaan Rantasalmen Hukkalassa. Ihmettelen vain sitä, miten aika pienen ja kaukaisen Rantasalmen asioita on päätynyt turkulaiseen sanomalehteen tuohon aikaan, mutta hyvä niin.

Hyvää talven alkua,
terv. Kaija S.

kkylakos
14.12.16, 10:44
Vielä yksi linkki vastaantulleeseen. Ruotsissa julkaistu Economiska Annaler on lokakuussa 1807 julkaissut asiakirjoja otsikolla Odlingar och Byggnader, verkställde af Finska Bonden Matts Mattson Huckain. Luettavissa tästä (https://hdl.handle.net/2027/uc1.b3051220?urlappend=%3Bseq=40).

Kaija Salminen
14.12.16, 21:30
Kiitos, Kaisa, mahtavaa!

Antamasi linkin takaa löytyy 15 sivun verran vaikka mitä tietoa ratsutilallinen ja kestikievarinpitäjä Matti Matinpoika Hukkasen Rantasalmen Hiismäessä sijanneesta ratsutilasta: rakennusten ja maanomistusten kartoitusta, tietoa metsänistutuksista ym. toimista tilan kehittämiseksi ja sukulaisuussuhteitakin. Jos ymmärsin oikein tekstin alkuosaa, oli maaherra Wibelius anonut Hukkaselle ansioistaan rälssioikeuksia. Kuningas Kustaa IV Aadolf ei ollut niihin suostunut, mutta myönsi Hukkaselle kuitenkin kultaisen mitalin, jota pidetään rinnalla vihreässä nauhassa. Kyseessä lienee se kultamitali, joka on ollut edellä esillä (viestisi 2.11.2016). Majesteetillisen päätöksen allekirjoittajana on mm. kreivi ja Suomen sotavoimien silloinen ylipäällikkö Maurits Klingspor. Siinäpä mukavaa lukemista joulunpyhien jälkeen!

Rauhallista joulunaikaa toivotellen
Kaija

Terho Asikainen
25.02.17, 15:32
Kirjoitin Matti Pölläsestä vielä tänään blogissani

https://terhoasikainen.com/2017/02/25/savolaista-halkokauppaa/

t. Terho