Anna Forsman

[Marja-Kaisa]

Tiedättekö, mitä sukua sulkavalainen Anna Forsman s. 1698 oli Johan Forsmannille s 1680? Annan puoliso oli Pehr Auvinen s.1695. Heillä oli poika, Olof Auvinen s. 1732, jolla tytär Helena syntynyt 1777. Tämän tyttären kummeina ovat olleet Johan Forsman, Carin Forsman ja Eric Ruth, viimeiset ilmeisimmin aviopari, joista ainakin Carinilla on isoisä Johan, setä ja serkku nimeltään Johan Forsman.

[Leena S]

Yksityisviesti sinulle.

[Kaija Salminen]

Hei Leena S.!

Olisin kiinnostunut Anna Forsmania (s. 1698) koskevista tiedoista, koska Marja-Liisan mainitsemat Johan Forsman (s. 1680) sekä Helena Auvisen kummeina mainittu aviopari Carin (Simontytär) Forsman ja Erik (Antinpoika) Ruuth ovat sekä isäni että äitini esivanhempia. Anna Forsmaniin en ole aikaisemmin törmännyt tutkimuksissani (toki sieltä puuttuu muitakin Forsmaneja). Voisitko siis ystävällisesti lähettää minullekin yksityispostia, jos et halua kertoa tietojasi tässä viestiketjussa.

Yst. terv. Kaija S.

[Terho Asikainen]

Hei Leena S.,

Anna Forsmanin taustaa koskevat tiedot kiinnostaisivat myös minua! Polveudun Olof Auvisen pojasta Gustaf Auvisesta (s. 29.11.1773), joka oli edellä mainitun Helenan isoveli.

yst. terv. Terho A.

[Tapani Kovalaine]

Osikonmäessä Rantasalmella on ollut Anna Forsman, joka on ollut aikalainen edellä kerrotulle sulkavalaiselle Anna Forsmanille.

Hiski, kuolleet: 22.3.1777 31.3.1777 Osikonmäki inh. e:a Anna Forsman styng 81 (v)

[Leena S]

Aviopari Carin Forsman ja Eric Ruuth ovat esi-isiäni. Anna Forsmaniin (s.1698) en ole törmännyt.

Terveisin Leena Salmela

[Terho Asikainen]

Kiitos vastauksestasi Leena!

Pehr Auvinen ja Anna Forsmanhan asuvat 1760-luvulla Rantasalmella Tiemassalo 9:ssä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610353

ja ilmeisesti hetken aikaa myös Asikkala 9:n mailla

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8609987

jossa Pehr mainitaan kuolleeksi, samoin kuin Tiemassalossakin, ja muun perheen mainitaan asuvan "Osikonmäessä". Perheen pojan Olofin perhe mainitaankin torppareina Osikonmäki 2:n mailla

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610176

jossa heillä on ehtoollismerkintöjä 1761–1766, ja josta Olofin veli Abram muuttaa edelleen Juvalle. Perheen äitiä Annaa ei näy tällä sivulla, kaiken lisäksi syntymävuosissa on hämmentävän paljon horjuvuutta, esim. Johan-pojan syntymävuosi on Asikkalassa 1724, mutta Tiemassalossa peräti 1737, ja vanhempienkin syntymävuodet heittävät hiukan. Uskonemme kuitenkin, että kyse on yhdestä ja samasta perheestä, ja tämän perheen äidistä ilmeisesti on myös kyse siinä Annassa, joka mainitaan sitten haudattujen kirjassa Osikonmäessä 1777, kuten Tapani totesi.

Mutta se, mikä on kiinnostavaa, on se, että torppari Olof Auvisen isäntänä ja Osikonmäki 2:n omistajina ovat Forsmanit ja Forsmanien vävy Eric Ruuth, kuten rippikirjan edelliseltä sivulta käy ilmi. Marja-Kaisan löytämät Helenan kummit ovat siis olleet ainakin perheenisän vuokraisäntiä, ehkäpä myös Olofin äidin Anna Forsmanin sukulaisia.

Pikaisen henkikirjahaarukoinnin perusteella näyttää siltä, että Forsmanin suku näkyy Osikonmäki 2:n omistajina ensimmäisen kerran vuonna 1707, jolloin perheenpäänä on Simon Forsman:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6991&pnum=317

ja jo kahta vuotta myöhemmin perheenpäänä on Johan Forsman, ehkä Simonin poika

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6992&pnum=273

jolle voi haudattujen kirjasta laskea syntymävuodeksi noin vuoden 1680, kuten Marja-Kaisa totesikin.

Forsmanien alkuperän haarukoimiseksi kannattaa lukea vielä tämä kiinnostava Forsman–Ruuth–Lackman -viestiketju

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3766

Ja seuraavaksi olisi kiinnostavaa tietää, mistä olet Marja-Kaisa löytänyt Annan Sulkavan puolelta?

terveisin Terho
Hämeenlinna

[Marja-Kaisa]

Anteeksi, kirjoittelin ajatuksissani Sulkava, missä myöhemmät Auviset asuivat.

Anna löytyy ainakin Rantasalmen rippikirjasta 1761-1772 kuva 19 Asikkala 9
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1234&pnum=19

[Marja-Kaisa]

Hei Leena S.,

Anna Forsmanin taustaa koskevat tiedot kiinnostaisivat myös minua! Polveudun Olof Auvisen pojasta Gustaf Auvisesta (s. 29.11.1773), joka oli edellä mainitun Helenan isoveli.

yst. terv. Terho A.

Minä polveudun David Auvisesta (1771-1834), eli Gustafin veljen haarasta.Davidin vaimo oli Caisa Asikatar, s 1772-1849, liekö hänkin samaa sukua kanssasi?

[Leena S]

Terholle kiitokset Anna Forsmania koskevista tiedoista.

Minun esipolviani on Eric Ruuth (s.1748), joka syntyi Joroisilla Kerisalon Sipilässä. Avioliitto Katariina Forsmanin (s.1748) kanssa toi hänet Rantasalmen Osikonmäkeen. Talon nimi oli myöhemmin Ruuttula.
Minulle uutta tietoa oli Osikonmäki 2:n varhempi historia. Olin enemmän keskittynyt Ruuthien suvun liikkeisiin.

Terveisin Leena Salmela

[Terho Asikainen]

Lähdin katsomaan, tarjoaisiko Savon tuomiokirjatietokanta johtolankoja Forsmanien suvun alkuperään Osikonmäessä. Tästä vuoden 1728 tuomiokirjasta kävikin ilmi, miten Osikonmäki 2 oli aikanaan päätynyt Forsmanien suvulle:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13939&pnum=270

Tila oli nimittäin 1600-luvun alussa kuulunut Viljakaisten suvulle, mutta Pehr ja Niels Williakain olivat myyneet sen 8.11.1613 Pien-Savon voudille Mikael Antinpoika Teetille, joka tuolloin osteli seudulta monia muitakin tiloja. Palveluksensa jälkeen Mikael Antinpoika oli kuitenkin myös asunut tällä tilalla itse veljenpoikansa Johan Christersson Teetin kanssa, jolle tila oli voudin kuoleman jälkeen päätynyt. Koska Johan Christersson oli ollut lapseton, tila oli sitten periytynyt hänen myöhemmälle vaimolleen Agneta Hämälättärelle. Tämä Agneta oli puolestaan leskeksi jäätyään solminut uuden avioliiton Johan Forsmanin kanssa, ja he olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan heistä ensin kuoleva jättäisi koko omaisuutensa perinnöksi toiselle.

Kun Agneta sitten kuoli, Osikonmäki 2 päätyi testamentin perusteella leskeksi jääneelle Johan Forsmanille, joka sitten solmi vuorostaan uuden avioliiton Carin Lättittären kanssa, mutta kaikki eivät olleet asian saamiin käänteisiin ollenkaan tyytyväisiä. Isonvihan aikaan nimittäin muuan Viljakaisten jälkeläinen, joroislainen Christer Pehrsson Williakain vaati tilaa itselleen väittäen, ettei Johan Christerssonilla muka olisi ollut laillista oikeutta tilaan, vaan että hän olisi asunut tilalla vain Christerin isoisän veljen Niels Wiljakaisen yhtiömiehenä. Johan Forsman oli silloin vastannut Viljakaisen vaatimuksiin, että hän voi kyllä myydä tilansa 800 taalarilla, mikäli Viljakainen maksaa puolet tästä heti käteisellä, minkä jälkeen Viljakainen oli mennyt menojaan, eikä enää sodan aikana palannut asiaan.

Rauhan tultua Viljakainen kuitenkin uudisti vaatimuksensa, ja asiaa käsiteltiin siis Rantasalmen käräjillä 14.11.1728 ja uudestaan 18.8.1729:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13940&pnum=152

Käräjillä todettiin Viljakaisten myyneen omistuksensa aikanaan todistetusti voudille ja Johan Forsmanin saaneen tilan haltuunsa aivan laillisesti pätevän testamentin perusteella, joten Viljakaisen vaatimukset hylättiin perusteettomina.

Viljakainen ei ollut kuitenkaan ainoa yrittäjä: tuskin Johan Forsman oli kuollut, kun Hämeenlinnan läänin rakuunarykmentissä Hattulan pitäjässä (siis ilmeisesti nykyisessä Parolannummen varuskunnassa) asti palvellut rakuuna Olof Reijonen ilmaantui Rantasalmen käräjille 15.1.1733 vaatimaan tilaa Johanin leskeltä Carin Lättittäreltä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13944&pnum=15

Rakuunan tarinan mukaan hänen vaimollaan Carin Jufwottarella olisi ollut laillinen perintöoikeus tähän 4 1/2 veromarkan osikonmäkeläiseen tilaan, koska Carin-vaimo oli Johan Christersson Teetin sisarentyttären tytär. Rakuunan mukaan lapseton Johan Christersson olisi aikanaan ottanut tämän Carinin äidin Carin Kankuttaren ja Carinin itsensä huollettavikseen, mistä olisi seurannut myös perintöoikeus. Tämänkin suunnitelman oikeus tyrmäsi, minkä jälkeen Forsmanit ilmeisesti saivat omistaa osikonmäkeläisen tilansa rauhassa.

Jos Savon tuomiokirjatietokannan tekijöitä on kuulolla, lämpimät kiitokset teille taas kerran hienosta johtolankojen kokoelmasta!

terv. Terho A.
Hämeenlinna

[Terho Asikainen]

Minä polveudun David Auvisesta (1771-1834), eli Gustafin veljen haarasta.Davidin vaimo oli Caisa Asikatar, s 1772-1849, liekö hänkin samaa sukua kanssasi?

Hei Marja-Kaisa,

olen kyllä samaa sukua Caisa Asikattaren kanssa.

Hiskihän mainitsee kolmekin 1770-luvulla Asikkalassa syntynyttä Kaisa Asikaista, mutta kukaan heistä ei tule tässä kysymykseen. David Auvisen puoliso Kaisa oli Pekka Pekanpoika Asikaisen (1748–1790) ja Riitta Remeksittären (1748–1790) tytär, joka mainitaan lastenkirjassa sisarustensa kanssa täällä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8617133

Kaisan isä Pekka ja tämän veli Mikko (1752–1813) omistivat rusthollista Asikkala 12 yhteensä 1/4. Tila oli alkanut jakaantua Asikaisten eri sukuhaarojen kesken jo vuonna 1737. Pekka ja Mikko olivat yhteistaloudessa Pekan kuolemaan asti, minkä jälkeen sukuhaarojen omistamat kahdeksasosat erotettiin toisistaan eri tiloiksi vuonna 1804. Mikko-veljen sukuhaara jäi asumaan Asikkalan kylään suvun vanhalle talonpaikalle, joka sijaitsi osapuilleen nykyisen Asikkalanpellon tilan paikalla lähellä Rouhialan kartanoa.

Pekan pojat Pekka, Mikko, Antti ja Olli sen sijaan muuttivat viljelemään omaa jaossa muodostettua tilaansa rusthollin vanhan torpan paikalle Heinäveden Hietalahteen vuonna 1805. Kaisa ei kuitenkaan muuttanut Hietalahteen veljiensä kanssa, sillä hänet oli vihitty David Auvisen kanssa jo vuonna 1794 ja hän oli muuttanut Taavetin luokse Osikonmäkeen.

Olen joskus muinoin kirjannut MMA:n tuomiokirjoista itselleni tiedon, että Kaisa Asikatar ja hänen miehensä David Auvinen myivät Kaisan perintöosuuden Asikkala 12:sta Kaisan veljille Pekka, Antti ja Olli Asikaiselle 20 ruplan hinnasta joskus vuoteen 1811 mennessä.

Kaisa Asikatar ja David Auvinen löytyvät sivulta 189 kirjastani "Ihamaniemen Asikaiset" (2003, ISBN 952-91-5607-3), ja sieltä voi seurata Kaisan esivanhempia aina 1600-luvun alussa syntyneeseen Mikko Asikaiseen saakka.

Kirja on ikävä kyllä niin tarkkaan loppuunmyyty, ettei itsellänikään ole sitä enää kuin yksi kappale, mutta SSS:n kirjastosta ja muutamista muistakin kirjastoista se on kyllä kaukolainattavissa.

ystävällisin terveisin

Terho Asikainen
Hämeenlinna

[Marja-Kaisa]

Kiitos Terho, "serkku", mielenkiintoisista tiedoista, ja hyvää uutta vuotta. En ole aiemmin päässyt vastaamaan, kun tähän foorumiin ei aina pääse sisälle. Samat tiedot minulla olikin henkilöistä, mutta näihin talotietoihin en ole vielä tutustunut.