eruppa
29.09.16, 16:13
Hyvät listalaiset!
Pihtiputaan erämaaomistuksista.
Lueskelin tässä Pihtiputaan kirjaa, jonka kaukolainasin Kuopiosta. Syy oli putaalaisten etäserkkujen tutkiminen, mutta tein samalla erikoisen löydön.
Kirjassa oli lueteltu Pihtiputaan erämaiden hämäläiset omistajat. Joukossa oli jämsäläisten talollisten erämaaomistuksia. Suur-Jämsän historiassa kerrotaan, että Suur-Jämsän pohjoisosa, eli Korpilahti asutettiin emäpitäjästä käsin vasta uuden ajan alussa. Muutama savolaisniminenkin uudisasukas löytyy Korpilahden ves´puolelta 1500-luvulla. Puulavesi, joka idässä ulottuu Mikkelin tuntumaan asti, virtasi siihen aikaan Sysmän reittiä pitkin Päijänteesen, joten savolaisilla oli samanlainen vesireitti käytettävissään Päijänteelle, Hämeen valtavirralle, kuin Kanta-Hämeen talonpojilla Padasjoen kautta.
Yllätyksekseni huomasin, että Korpilahden Härkölahden Ylätalolla, jonka isännät tunnetaan 1530-luvulta asti, oli erämaaomistus nykyisen Pihtiputaan kirkonkylän tienoilla. Omat sukujuureni menevät Härkölahden kylään sekä Ylätaloon että siitä 1700-luvun alussa lohkaistuun Alataloon. Mielestäni erämaaomistuksen olemassaolo merkitsee, että Härkölahden Ylätalo oli olemassa jo 1400-luvulla, eli ei ollut mikään uudistalo 1500-luvun puolessavälissä.
Valitettavasti Ylätalon isäntäsuvut vaihtuivat usein 1600-luvulla ja talo oli monen muun talon tavoin verohylkynä 1627-1662, joten vanhin esi-isäni Ylätalosta, Matti Klemetinpoika, isäntänä 1732-1749, ei varmaan ole sukua erämaa-alueen omistajalle Lauri Pekanpojalle, talon toiselle tunnetulle isännälle, joka oli Härkölahden isäntä 1550-1567.
:)
Pihtiputaan erämaaomistuksista.
Lueskelin tässä Pihtiputaan kirjaa, jonka kaukolainasin Kuopiosta. Syy oli putaalaisten etäserkkujen tutkiminen, mutta tein samalla erikoisen löydön.
Kirjassa oli lueteltu Pihtiputaan erämaiden hämäläiset omistajat. Joukossa oli jämsäläisten talollisten erämaaomistuksia. Suur-Jämsän historiassa kerrotaan, että Suur-Jämsän pohjoisosa, eli Korpilahti asutettiin emäpitäjästä käsin vasta uuden ajan alussa. Muutama savolaisniminenkin uudisasukas löytyy Korpilahden ves´puolelta 1500-luvulla. Puulavesi, joka idässä ulottuu Mikkelin tuntumaan asti, virtasi siihen aikaan Sysmän reittiä pitkin Päijänteesen, joten savolaisilla oli samanlainen vesireitti käytettävissään Päijänteelle, Hämeen valtavirralle, kuin Kanta-Hämeen talonpojilla Padasjoen kautta.
Yllätyksekseni huomasin, että Korpilahden Härkölahden Ylätalolla, jonka isännät tunnetaan 1530-luvulta asti, oli erämaaomistus nykyisen Pihtiputaan kirkonkylän tienoilla. Omat sukujuureni menevät Härkölahden kylään sekä Ylätaloon että siitä 1700-luvun alussa lohkaistuun Alataloon. Mielestäni erämaaomistuksen olemassaolo merkitsee, että Härkölahden Ylätalo oli olemassa jo 1400-luvulla, eli ei ollut mikään uudistalo 1500-luvun puolessavälissä.
Valitettavasti Ylätalon isäntäsuvut vaihtuivat usein 1600-luvulla ja talo oli monen muun talon tavoin verohylkynä 1627-1662, joten vanhin esi-isäni Ylätalosta, Matti Klemetinpoika, isäntänä 1732-1749, ei varmaan ole sukua erämaa-alueen omistajalle Lauri Pekanpojalle, talon toiselle tunnetulle isännälle, joka oli Härkölahden isäntä 1550-1567.
:)