RTELAM
28.09.16, 16:07
Kirjallisuudesta ei löydy yhteyksiä Säämingissä vaikuttaneen Munck-rälssisuvun ja somerolaisen Munck af Fulkila-aatelissuvun välillä. Vaikuttaa vallitsevan yksimielisyys Yrjö Hormian esittämästä teoriasta, jonka mukaan Sääminingin Munck-suvun kantaisä, eli Sigfrid Anderssson Munckin ja Henrik Andersson Munckin isä, olisi Liistonsaaren nimismies Anders Staffansson.
Tietääköhän kukaan, onko Anders Staffanssonin sukunimi missään alkuperäisissä asiakirjoissa "Munck"? Jos näin ei ole, niin hänen oletettu isyyssuhteensa Sigfrid ja Henrik Munckiin perustuneekin etunimen lisäksi vain asuinpaikkaan.
Sama asuinpaikka on kuitenkin tässä tapauksessa pikemminkin ongelma, eikä tue tätä isä-poika-suhdetta. Nimittäin, Andres Staffansson sai hallintaansa Liistonsaaren nimismiestalon v. 1578, kun puolestaan sodassa kunnostautunut Sigfrid Antinpoika Munck sai kuningas Kustaa Adolfilta 26.6.1613 päivätyllä kirjeellä "kolme veroa kruunun maata rälssitilaksi Säämingin pitäjän Liistonsaaressa". Läänityksiä jaettiin koko Ruotsin suurvallan alueella, joten voidaan kysyä, mikä on todennäköisyys, että läänityksen saajan isä asui juuri samalla kruunun omistamalla tilalla. Tässä valossa vaikuttaa pikemminkin siltä, että veljekset Sigfrid ja Henrik Munck ovat läänityksen myötä tulleet Liistonsaareen aivan muualta. Anders Staffansonin patronyymi ei myöskään viittaa Tanskaan, josta Munckit lienevät peräisin, eikä hänen kantaisyytensä mitenkään selittäisi Säämingin Munck-suvun nimen alkuperää.
Esitänkin hypoteesin, että Sigfrid Andersson Munckin ja Henrik Andersson Munckin isä oli nuoremman Munck af Fulkila suvun kantaisä Anders Jonsson Munck. Tämä selittäisi Säämingin Munck-nimen alkuperän ja sopii ajallisesti yhteen niissä rajoissa, joissa k.o. henkilöiden syntymä- ja kuolinajat tiedetään; Pojat olivat mahdollisesti syntyneet jo ennen Anders Jonsson Munckin muuttoa Wolmarista Suomeen.
Tähän hypoteesiin sopiva yksityiskohta on se, että Henrik Andersson Munck sai - ehkä perintönä tai perintörahoilla ostettuna - omistukseensa Tuohisaaren v. 1635, ja Anders Jonsson Munck kuoli v. 1634. Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Anders Jonsson Munck toimi v. 1619 savolaiskomppanian kapteenina.
Vielä voidaan todeta, että Sigfrid Munckille ilman aatelointia lahjoitettu rälssimaa viittaa siihen, että hänet on hovissa katsottu aatelisen veroiseksi sukunsa perusteella. Tällöin kysymyksessä ollut isä on tuskin ollut Anders Staffansson, joka oli kruununtilalla asunut virkamies. Sen sijaan Anders Jonsson Munck oli vanhaa Tanskalaista aatelia.
Näin ollen oletan, että Säämingin Munck-suku on Munck af Fulkila sukua. Tämä hypoteesi, niin kuin monet näin vanhoja asioita koskevat, lienee vaikeata vahvistaa. Se olisi kuitenkin kumottavissa, jos joku löytäisi alkuperäisistä lähteistä Anders Staffanssonin kohdalta nimen Munck, tai osoittaisi, ettei Anders Jonsson Munckilla ollut Sigfrid ja Henrik nimisiä poikia.
Tietääköhän kukaan, onko Anders Staffanssonin sukunimi missään alkuperäisissä asiakirjoissa "Munck"? Jos näin ei ole, niin hänen oletettu isyyssuhteensa Sigfrid ja Henrik Munckiin perustuneekin etunimen lisäksi vain asuinpaikkaan.
Sama asuinpaikka on kuitenkin tässä tapauksessa pikemminkin ongelma, eikä tue tätä isä-poika-suhdetta. Nimittäin, Andres Staffansson sai hallintaansa Liistonsaaren nimismiestalon v. 1578, kun puolestaan sodassa kunnostautunut Sigfrid Antinpoika Munck sai kuningas Kustaa Adolfilta 26.6.1613 päivätyllä kirjeellä "kolme veroa kruunun maata rälssitilaksi Säämingin pitäjän Liistonsaaressa". Läänityksiä jaettiin koko Ruotsin suurvallan alueella, joten voidaan kysyä, mikä on todennäköisyys, että läänityksen saajan isä asui juuri samalla kruunun omistamalla tilalla. Tässä valossa vaikuttaa pikemminkin siltä, että veljekset Sigfrid ja Henrik Munck ovat läänityksen myötä tulleet Liistonsaareen aivan muualta. Anders Staffansonin patronyymi ei myöskään viittaa Tanskaan, josta Munckit lienevät peräisin, eikä hänen kantaisyytensä mitenkään selittäisi Säämingin Munck-suvun nimen alkuperää.
Esitänkin hypoteesin, että Sigfrid Andersson Munckin ja Henrik Andersson Munckin isä oli nuoremman Munck af Fulkila suvun kantaisä Anders Jonsson Munck. Tämä selittäisi Säämingin Munck-nimen alkuperän ja sopii ajallisesti yhteen niissä rajoissa, joissa k.o. henkilöiden syntymä- ja kuolinajat tiedetään; Pojat olivat mahdollisesti syntyneet jo ennen Anders Jonsson Munckin muuttoa Wolmarista Suomeen.
Tähän hypoteesiin sopiva yksityiskohta on se, että Henrik Andersson Munck sai - ehkä perintönä tai perintörahoilla ostettuna - omistukseensa Tuohisaaren v. 1635, ja Anders Jonsson Munck kuoli v. 1634. Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Anders Jonsson Munck toimi v. 1619 savolaiskomppanian kapteenina.
Vielä voidaan todeta, että Sigfrid Munckille ilman aatelointia lahjoitettu rälssimaa viittaa siihen, että hänet on hovissa katsottu aatelisen veroiseksi sukunsa perusteella. Tällöin kysymyksessä ollut isä on tuskin ollut Anders Staffansson, joka oli kruununtilalla asunut virkamies. Sen sijaan Anders Jonsson Munck oli vanhaa Tanskalaista aatelia.
Näin ollen oletan, että Säämingin Munck-suku on Munck af Fulkila sukua. Tämä hypoteesi, niin kuin monet näin vanhoja asioita koskevat, lienee vaikeata vahvistaa. Se olisi kuitenkin kumottavissa, jos joku löytäisi alkuperäisistä lähteistä Anders Staffanssonin kohdalta nimen Munck, tai osoittaisi, ettei Anders Jonsson Munckilla ollut Sigfrid ja Henrik nimisiä poikia.