Per Michelsson, Rysse bojar Eurajoki

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322375

Rupesi uteluttamaan, että kuka ja mikä on tuossa yllä mainittu Rysse Per Michelsson, Ryss bojar.
Hänellä oli useampia taloja läänityksenä Eurajoella.

Onko todella kyseessä venäläinen Pajari eli aatelismies?

Mikähän tarina tähän taustaan liittyy?

Mahtaako Eurajoen seudun asiantuntijoilta löytyä lisävalaistusta?

[Benedictus]

Muistanko väärin, että jossain olisi ollut mainintoja, että tämän Pajarin omistusta loukattiin ja Kuningas vaati vouteja turvaamaan hänen asemansa.
Saattaa olla että kyse oli joku toinen Venäläinen Bojari.

[virpinissila]

Eurajoen historian ensimmäisessä osassa (1987) Ulla Heino kirjoittaa muun muassa sivulla 128 Petter Michitanpojan, venäläisen pajarin, saaneen läänityksenä Kirkonkylästä kaksi tilaa ja Tarvolasta samoin kaksi tilaa. Kuninkaan suosio ei taannut leveää leipää. Monet Suomen pajarit elivät köyhyydessä. Eurajokilaiset pajarit, Kolaginit ja Petter Michitanpoika, kääntyivät kuninkaan puoleen (1587) näissä ongelmissa. Lapijoella eläneet Koleginit palasivat Venäjälle, mutta Petter Michitanpojan Heino arvelee jääneen Eurajoelle, koska esiintyy nokkaveroluettelossa Kirkonkylässä nimellä Per Ryss 1606. Heinon mukaan vajosi paikallisen rahvaan kaltaiseksi veronmaksajaksi ja talon asujaksi.

Sivulla 166 Heino selvittää ongelmia paikallisten kanssa, nämä kun eivät piitanneet läänityskirjeistä.


Virpi Nissilä

[Benedictus]

Eurajoen historian ensimmäisessä osassa (1987) Ulla Heino kirjoittaa muun muassa sivulla 128 Petter Michitanpojan, venäläisen pajarin, saaneen läänityksenä Kirkonkylästä kaksi tilaa ja Tarvolasta samoin kaksi tilaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322375

Yllä näkyy Per Michelsson Ryss tila 1586 Arvela ja 1590 Pirilä 8ö eli lienee itseasiassa Rantapere.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322378
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322379
Tarvoila näkyy 1594 saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345055
1604-1607 Tarvoilan Isoperä, Per Michelsson Bojarin tila on Eurajoen kappalaisen Henricus Olain hallussa.

Toisaalta Kyrkkobyn Rantapere 8ö siirtyy 1606-7 nihtipäällikkö Per Nilssonin haltuun.
Pirilä 3 1/2 ö taas on Kappalaisen Her Henricus Olain hallussa 1602 saakka.

Genos artikkelissa Koskinen ja Nissilä mainitsevat Per Nilssonin saaneen tilat vapaataloiksi. Määritelmästä käsittäisin, että tilat kuuluivat saajille ja he saivat niihin täyden verovapauden.

1616 otti Per Nilssonin lesken 2. puoliso Pirilän 3 1/2 tilan viljelyyn ja se jäi myöhemmin lesken haltuun.

Toisaalta Pajari Per Michelssonin kirkonkylän toinen tila Arvela siirtyy 1634 Per Nilssonin pojan Hans Perssonin haltuun.

Kuten tiedämme maaomaisuus oli tuolloin kaikkeista tärkeintä ja vaikka tila jäi ödeksi niin silti sillä useimmiten asuttiin, ei vain pystytty naksamaan veroa tai lahjottiin vouti öde hyväksymään veron välttämiseksi.

Yllä olevat tilat ovat senkaltaisesti hallittuja, että ainakin minulle tulee hyvin vahva epäilys, että kyseessä on perheen sisäiset omistukset.

Per Michelsson Ryss katoaa 1594 tiloilta, tuo Arvelan Per Ryss voi olla poikansa, kuten Tarvoilan tapanissa näkyvä Anders Persson.

Koska her Henricus Olai siirtyy Pirilästä Tarvoilan Isoperään, vaikuttaisi mahdolliselta, että hän oli Per Michelsson Ryssin vävy. Ajallisesti sopii, sillä on tullut kappalaiseksi Eurajoelle 1578.

Venäjältä tulleelle käännynnäis luterilaiselle miehelle oli varmaankin suuri etu jos vävy oli luterilainen pappi. Ortodoksina olo olisi varmaan ollut mahdotonta Eurajoella.

Koska nihtipäällikkö Per Nilssonin vaimo oli Malin Henriksson ja taas samat tilat kyseessä Kirkonkylässä, voisi arvailla, että Malin Henriksdotterin isä oli kappalainen Henricus Olai.
Tätä arvelua todistaa myös Arvelan siirtyminen pojan haltuun.

Pirilä lienee ollut Malinin perintöä ja se tuli tämän omaksi omaisuudeksi, vaikka Rantapere meni miehensä veloista.

[Benedictus]

Lainaus Nissilä:
Eurajoen historian ensimmäisessä osassa (1987) Ulla Heino kirjoittaa muun muassa sivulla 128 Petter Michitanpojan, venäläisen pajarin, saaneen läänityksenä Kirkonkylästä kaksi tilaa ja Tarvolasta samoin kaksi tilaa.

Olisi kiinnostavaa tietää, miten tuolloin ratkaistiin tuo uskonto kysymys?

Oliko venäläisten ortodoksien pakko kääntyä luterilaisiksi, jos halusivat siirtyä Ruotsin alamaisiksi.

Ketähän nämä venäläiset aateliset olivat. Valloitetuilla alueilla Ruotsin palveluun siirtyneitä vai Venäjältä Ruotsin alueen puolelle siirtyneitä, joilla oli ongelmia Venäjällä.

Voidaan kummassakin tapauksessa ajatella, että heillä on ollut perheensä mukanaan, koska nämä olisi varmasti tuhottu Venäjällä.

Siksi näkisin, että pajari Per Michelssonilla oli perheensä mukana tullessaan Eurajoelle.
Eli se, että tytär olisi nainut paikallisen kappalaisen ei ole mahdoton yhtälö.

Tuon liiton puolesta puhuu myös jo aiemmin esittämäni kysymys: miksi mahtava nihtipäällikkö olisi nainut talonpoikaisen kappalaisen tyttären.

Jos tämän mukana tuli suhteita Venäjän ja Balttian aatelisiin piireihin ja mahdollisesti arvoirtaimistoa ja myös nuo läänitetyt maatilat, niin avioliitto on jo hyvinkin kannattava.

Arveliusten siirtymisellä Viron suntaa, saattaisi olla vanhojen sukuyhteyksien pohja.

Onko tuosta Per Nilssonin sinetistä saatavissa selvempää kuvaa, Genoksessa siitä ei oikein saa selvää?