Jakku | Iin Pirttitörmän Simuna Jakku (onko yhteyttä Laihian Jakkuun?) [Arkisto]

Matti Lund

17.07.08, 12:03

Hei

Kysymyksesi on odotettu, sillä Iin ja Laihian Jakkujen talojen asujilla on samoissa ikäluokissa samoja etunimiä, joka saattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Ainakin Iin ja Laihian Simuna Jakkujen kuten myös Iin Mikko Jakun ja Laihian Mikki Jakun osalta nämä melkeinpä millimetrin tarkat yhtäläisyydet näyttävät olevan puhdasta sattumaa. Molemmissa pitäjissä asuu kutakuinkin samaan aikaan kutakuinkin saman ikäluokan Simuna Jakkuja. Jäljempää selviävät Iin tapaukset.

Iin Pirttitörmällä oli jo 1600 -luvun alussa vähintään yksi yhden manttaalin ja kaksi ½ manttaalin Jakun taloa, joista toisen isäntänä ollut Klemetti Jakku oli vuoden 1637 ruodutuksen mukaan 48 -vuotias (s. 1589) ja sinä vuonna hänellä oli luettelossa mukana Jooseppi 30 v ja Hannu 16 v. Toisessa Jakussa oli isäntänä Simuna Jakku, jonka iäksi on merkitty 56 vuotta (s. 1581). [Lähde TMA 1637 : 9104: 12 (mf ES2467)].

Vuoden 1640 ruodutusluettelossa Klemetti Jakku on merkitty 45 -vuotiaaksi (s. 1595) ja Simuna Jakku 48 -vuotiaaksi (s. 1592).[Lähde KA 1640 : 763-4: (mf WA773)].

Näitä ikämäärityksessä yleensä luotettavammassa ruodutuksessa 1627 Pirttitörmän nimet ovat patronyymillisessä muodossa. Nyt mainitaan ¼ ja ½ manttaalille Pentti Klemetinpoika 40 -vuotiaaksi ja hänen veljensä Jooseppi 18 -vuotiaaksi. Tällä perusteella vaikuttaisi toisessa Jakun talossa asuneen ainakin neljä veljeä: Pentti, Klemetti, Jooseppi ja Hannu Klemetinpojat. Toisessa ½ manttaalissa, joka nähtävästi on Jakku, mainitaan nyt Simuna Jussinpoika (patronyymi on ruotsin kielimuodossa 'Jönsson'). Hänet on kirjattu ikälopuksi (ruotsin vanhassa kielimuodossa 'uth lefuatt') ilman ikätietoa.). Lisäksi on Simuna Matinpoika, ikä 50 v (joka lienee sittemmin lisänimellä Jakku tavattava) ja hänen talossaan raajarikko Tuomas Matinpoika, ilman ikää. [Lähde KA 1627 : 754: (mf WA773)].

Vuoden 1633 ruodutuksessa Klemetti Klemetinpojan iäksi on merkitty 40 v ja Jooseppi Klemetinpojan 30 v, ja ½ manttaalissa, joka on nähtävästi Jakku, on nyt Simuna Jussinpoika tai Yrjänänpoika (patronyymi näyttää tässä olevan normalisoitu ruotsin kielimuotoon 'Jörensson'), jonka iäksi on merkitty vain 50 vuotta ja hänen kaksi poikaansa, ruodun 24. nihti Klemetti Simunanpoika 20 v, ja Prusi Simunanpoika 36 vuotta! Isän iässä lienee tässä tullut kirjurille iso virhe, jos Prusi oli tosiaan hänen poikansa ja jos hän oli sama isäntä, joka oli aikaisemmin merkitty ikälopuksi. Lisäksi on 1 manttaalille kirjattu isännäksi Simuna Matinpoika, ikä 50 v ja hänelle poikapuoli Matti Heikinpoika, ikä 23 v.
[Lähde KA 1633 : 760: 261 (mf WA773)].

Vuoden 1629 ruodutuksessa ei ole ikää eikä manttaalilukua, mikä tekee listan nimistä vaikeammin identifioitavia ja sangen tulkinnanvaraisen. Pirttitörmän riviltä 5 löytyy talollinen Simuna Jussinpoika ('Jönsson') ja hänen pojaksensa ('sån') kirjattu Prusi Simunanpoika ja löytyy myös toinen yalollinen Simuna Matinpoika. Löytyy myös talollinen Klemetti Klemetinpoika ja hänen pojaksensa ('sån') kirjattu Jooseppi Klemetinpoika ja omassa talossaan talollinen Pentti Klemetinpoika. Nämä lienevät Jakkuja, mutta siinä eivät liene suinkaan kaikki Pirttitörmän Jakut listassa.
[Lähde KA 1629 : 755: (mf WA773)].

Vuoden 1644 ruodutuksessa Pirttitörmällä ½ manttaalissa on Klemetti Klemetinpoika, jonka on kirjattu nihdiksi oman talonsa puolesta ja 40 -vuotiaaksi. Nyt lisänimellä erottuu ½ manttaalissa Simuna Jakku. Listassa ovat ikämerkinnät vain nihdeille.
[Lähde KA 1644 : 768: (mf WA774)].

Vuosien 1649 ja 1653 ruodutuksissa on Pirttitörmällä ½ manttaalissa Klemetti Klemetinpoika Jakku ja Jooseppi Klemetinpoika Jakku erikseen ½ manttaalissa. Ja molemmissa on kirjattu 1 manttaaliin Simuna Matinpoika Jakku.
[Lähteet KA 1649 : 775 KA 1653 : 776 (mf WA774)].

Pohjanmaalla on ainakin kolme pitäjää, joiden alueella tavataan vanhastaan Jakku -nimisiä taloja: Ii, Laihia ja Saloinen.

terveisin Matti Lund

Matti Lund

17.07.08, 12:41

Vuosien 1649 ja 1653 ruodutuksissa on Pirttitörmällä ½ manttaalissa Klemetti Klemetinpoika Jakku ja Jooseppi Klemetinpoika Jakku erikseen ½ manttaalissa. Ja molemmissa on kirjattu 1 manttaaliin Simuna Matinpoika Jakku.
[Lähteet KA 1649 : 775 KA 1653 : 776 (mf WA774)].

Tähän vielä lisäyksenä se, että esim. vuoden 1676 ruodutusluettelossa Pirttitörmällä Yrjänä Simunanpoika Jakkula on merkitty isännäksi 1 manttaalin Jakun taloon, Matti Klemetinpoika Jakkula ½ manttaalin taloon ja Antti Joosepinpoika Jakkula ja hänen veljensä Jooseppi Joosepinpoika ¼ manttaalin Jakun taloon. Siten Yrjänä Simunanpoika olisi isäntänä seurannut Simuna Matinpoikaa 1 manttaalin Jakun talossa.
[Lähde KA 1676: 781(mf WA774)]
Sukusuhteen luonteesta saattaa löytyä varmistusta käräjälähteestäkin.

terveisin Matti Lund

JHissa

17.07.08, 15:04

Hannu Klemetinpoika ei taida olla Pentti, Klemetti ja Jooseppi Klemetinpoikien veli vaan Klemetti Klemetinpojan poika. Lisäksi vuoden 1668 haudatuissa on maininta "Hans Jacku Räster för sin Sahl. Faars grafz öpnande i kyrck: 1 Rixdal". Lisäksi Hannu on syntynyt vasta noin 1620. Jooseppi Klemetinpoika haudattiin 17.1.1692 86 vuotiaana.

Onko Jöran Simonsson Jackun ja Karin Erikintytön vanhempia tietoja?

Jöran Simonsson Jacku s. 1619 k. 24.5.1697,78v Ii Pirttitörmä, (Kuollut 24.5.1697 Pirttitörmä Häredz Tolffman Jöran Simonsson Jacku 78, i kyrk: uthi dess egen graf, und: qvinfolcks bänck
Puoliso Karin Erikintyttö s. 1621 k. 19.11.1693 Ii Pirttitörmä?, omainen: Sahl. Simo Jacku

Karin Erikintyttö ei taida olla Jöran Simonpojan vaimo vaan Simon Jakun leski sillä haudatussa hänet mainitaan leskeksi.

Terveisin Johannes Hissa

Jouni Kaleva

17.07.08, 15:48

Karin Erikintyttö ei taida olla Jöran Simonpojan vaimo vaan Simon Jakun leski sillä haudatussa hänet mainitaan leskeksi.

Terveisin Johannes Hissa
Jöran Simonpojan vaimo on Liisa, joka näkyy Iin ensimmäisessä rippikirjassa 1700-06 Jakussa isännän leskenä ja perheen päänä perheenpäänä "Jöran Jackus enckia Liisa".

Tuo 1693 kuollut Karin Erikintytär lienee Jöranin äiti, mutta tästähän ei ainakaan minulla ole tähän hätään varmistusta.

Jouni Kaleva

17.07.08, 16:13

Hei

Kiitos Matti Lundille perusteellisesta katsauksesta 1600-luvun tietoihin ja JHissalle lisätiedoista.

"Pirttitörmän riviltä 5 löytyy (1627) talollinen Simuna Jussinpoika ('Jönsson') ja hänen pojaksensa ('sån') kirjattu Prusi Simunanpoika ja löytyy myös toinen yalollinen Simuna Matinpoika."

"Siten Yrjänä Simunanpoika olisi isäntänä seurannut (1676 mennessä) Simuna Matinpoikaa 1 manttaalin Jakun talossa."

"Hannu Klemetinpoika ei taida olla Pentti, Klemetti ja Jooseppi Klemetinpoikien veli vaan Klemetti Klemetinpojan poika. Lisäksi vuoden 1668 haudatuissa on maininta "Hans Jacku Räster för sin Sahl. Faars grafz öpnande i kyrck: 1 Rixdal". Lisäksi Hannu on syntynyt vasta noin 1620. Jooseppi Klemetinpoika haudattiin 17.1.1692 86 vuotiaana."

Jakkuja on paljon ja epäilemättä monta sukua. Itse arvelen, että tuo 1668 haudattu Hans Jakun isä olisi Simuna Jakku (ja siis jompikumpi edellämainituista, Simuna Jönsson/Jöransson tai Simuna Matinpoika). Nimittäin tuo hautauksesta huolehtinut poika-Hans sopisi olemaan se Hans Simonsson Jakku, joka osti Etelä-Iin Veijolan talon 1677 ja hänestä siis tuli Hans Veijola, joka itse haud. 10.5.1696 "69-vuotiaana", siis synt.n. 1627.

Matti Lund

17.07.08, 18:09

Hei

Lisäksi vuoden 1668 haudatuissa on maininta "Hans Jacku Räster för sin Sahl. Faars grafz öpnande i kyrck: 1 Rixdal". Lisäksi Hannu on syntynyt vasta noin 1620. Jooseppi Klemetinpoika haudattiin 17.1.1692 86 vuotiaana."

Jakkuja on paljon ja epäilemättä monta sukua. Itse arvelen, että tuo 1668 haudattu Hans Jakun isä olisi Simuna Jakku (ja siis jompikumpi edellämainituista, Simuna Jönsson/Jöransson tai Simuna Matinpoika). Nimittäin tuo hautauksesta huolehtinut poika-Hans sopisi olemaan se Hans Simonsson Jakku, joka osti Etelä-Iin Veijolan talon 1677 ja hänestä siis tuli Hans Veijola, joka itse haud. 10.5.1696 "69-vuotiaana", siis synt.n. 1627.

Hei

Pohjanmaan laamanninkäräjiltä [Lähde: 1696 TMA 1696 Ö.10:189-190 (mf ES1716)], löytyy vahvistusta tuumailuillesi, eli suorana pikakäännöksenä jotain tällaista ->

"Perintötalollisen Hannu Simunanpojan leski Veijolankylästä ja Iin pitäjästä, Kaarina Juhontytär, osoitti oikeudelle sovintokirjoituksen hänen autuaan miehensä ja tämän veljen Gabriel Simunanpojan välillä, laadittuna 20. pnä syyskuuta 1695, jonka kautta mainittu Gabriel luovuttaa kaikki oikeutensa mainittuun taloo, Veijolaan, veljellensä Hannu Simunanpojalle ja tämän aidoille rintaperillisille 862 taalaria kuparirahaa vastaan, sekä Alapellon peltolohkon ja niittymaata Maanpäässä (1 stacke Landh), samoin Hietakarista ja eräitä niittylohkoja Alapäästä eliniäkseen viljeltäväkseen, joiden hyväksikäytön avuksi tulevat yksi pirtti, lato ja aitta, jotka kuten mainittu pelto ja niitty palautetaan hänen elinaikansa jälkeen takaisin talolle ... ja muun lisäksi on Hannu luvannut veljelleen 4 tynnyriä viljaa, ruumenia (kahuja, stamp), yhden lehmän, yksivuotiaan vasikan ja muuta, jonka sopimuskirjoitus lähemmin osoittaa, joka tuli kuluvana vuonna 17. pnä helmikuuta kihlakunnanoikeudessa molemman osapuolen läsnäollessa vahvistetuksi, joten anoi hän vielä suuremmaksi varmuudekseen laamanninoikeuden vahvistusta sopimukselle ja käräjätuomiolle, jota ei häneltä voitu evätä, sillä ei ilmoittautunut ketään, joka olisi mainittua kihlakunnantuomiota vastaan vedonnut tai näillä käräjillä sopimusta mitenkään vastustanut, vaan tulivat nyt mainittu sopimus ja kihlakunnan tuomio 17. pnä helmikuuta kuluvaa vuotta täysin vahvistetuiksi. "

----------------------------------------------------------------

Veli Gabriel Simunapoika esiintyy joitakin aikoja ruodutuksissa Yrjänä Simunanpojan ruokakunnassa Jakun talossa, on ylläviittamassani vuoden 1676 luettelossakin, ja näkyy veljenä myös Jakun myllytulleissa, joissa Yrjänällä esiintyy myös tytär Liisa. Siis ensin näyttäisi tuon mukaan Veijolaa omistaneen veli Gabriel ja myöhemmin ostaja Hannu näyttäisi tarjonneen kauppasumman ohella veljelleen Gabrielille syytinkimaita Veijolasta ja veljekset olisivat siellä yhdessä asustaneet Hannun kuolemaan saakka. Gabrielille ei näyttäisi hiskin kastetuissa lapsia olleen ja 1670 -myllytulleissa ei mies ole vaimolla varustettuna. - Olisiko jäänyt lapsettomaksi ja satsannut veljensä lasten eteen? Hannu näyttää kuolleen 10.05.1696. Gabrielin kuolintietoa ei näyttäisi olevan säilyneissä kirkonkirjoissa.

terv Matti Lund

juhani.myllyla

17.07.08, 18:25

Kiitos Matti Lundille ja JHissalle tiedoista.
Ilahduttaa suuresti ja lämmittää sydäntä, että autatte meitä joilla ei ole sitä tietoa ja taitoa vanhojen "ruottalaisten" asiakirjojen lukemisen, mutta on palava halu tutkia mistä tulivat esivanhemmat.
Vaimoni äidinpuolen sukua aloin tutkimaan Oulujoen Ylikorpeloista ja näyttää
vanhimmat hänen esi-isät löytyvän Iistä- Haukiputaalta- Ylikiimingidtä- Pudasjärveltä.
Kiitos vielä Juhani Myllylä
Ps. Lähettäisin mielelläni Martti Lundille, jos saisin e-mail osoitteen, omia sukututkimuksiani vaikkapa tarkistettavaksi ja vaikka tulisi lisäyksiä niihin.

Matti Lund

17.07.08, 18:40

Hei

Pohjanmaan laamanninkäräjiltä [Lähde: 1696 TMA 1696 Ö.10:189-190 (mf ES1716)], löytyy vahvistusta tuumailuillesi, eli suorana pikakäännöksenä jotain tällaista ->

"Perintötalollisen Hannu Simunanpojan leski Veijolankylästä ja Iin pitäjästä, Kaarina Juhontytär, osoitti oikeudelle sovintokirjoituksen hänen autuaan miehensä ja tämän veljen Gabriel Simunanpojan välillä, laadittuna 20. pnä syyskuuta 1695, jonka kautta mainittu Gabriel luovuttaa kaikki oikeutensa mainittuun taloo, Veijolaan, veljellensä Hannu Simunanpojalle ja tämän aidoille rintaperillisille 862 taalaria kuparirahaa vastaan, sekä Alapellon peltolohkon ja niittymaata Maanpäässä (1 stacke Landh), samoin Hietakarista ja eräitä niittylohkoja Alapäästä eliniäkseen viljeltäväkseen, joiden hyväksikäytön avuksi tulevat yksi pirtti, lato ja aitta, jotka kuten mainittu pelto ja niitty palautetaan hänen elinaikansa jälkeen takaisin talolle ... ja muun lisäksi on Hannu luvannut veljelleen 4 tynnyriä viljaa, ruumenia (kahuja, stamp), yhden lehmän, yksivuotiaan vasikan ja muuta, jonka sopimuskirjoitus lähemmin osoittaa, joka tuli kuluvana vuonna 17. pnä helmikuuta kihlakunnanoikeudessa molemman osapuolen läsnäollessa vahvistetuksi, joten anoi hän vielä suuremmaksi varmuudekseen laamanninoikeuden vahvistusta sopimukselle ja käräjätuomiolle, jota ei häneltä voitu evätä, sillä ei ilmoittautunut ketään, joka olisi mainittua kihlakunnantuomiota vastaan vedonnut tai näillä käräjillä sopimusta mitenkään vastustanut, vaan tulivat nyt mainittu sopimus ja kihlakunnan tuomio 17. pnä helmikuuta kuluvaa vuotta täysin vahvistetuiksi. "

----------------------------------------------------------------

Veli Gabriel Simunapoika esiintyy joitakin aikoja ruodutuksissa Yrjänä Simunanpojan ruokakunnassa Jakun talossa, on ylläviittamassani vuoden 1676 luettelossakin, ja näkyy veljenä myös Jakun myllytulleissa, joissa Yrjänällä esiintyy myös tytär Liisa. Siis ensin näyttäisi tuon mukaan Veijolaa omistaneen veli Gabriel ja myöhemmin ostaja Hannu näyttäisi tarjonneen kauppasumman ohella veljelleen Gabrielille syytinkimaita Veijolasta ja veljekset olisivat siellä yhdessä asustaneet Hannun kuolemaan saakka. Gabrielille ei näyttäisi hiskin kastetuissa lapsia olleen ja 1670 -myllytulleissa ei mies ole vaimolla varustettuna. - Olisiko jäänyt lapsettomaksi ja satsannut veljensä lasten eteen? Hannu näyttää kuolleen 10.05.1696. Gabrielin kuolintietoa ei näyttäisi olevan säilyneissä kirkonkirjoissa.

terv Matti Lund

Hei pienen myllytullien uudelleenvilkaisun jälkeen tulee lisäystä, että vuonna 1695, kun Hannu Simunanpoika esiintyi viimeisen kerran 1 manttaalin Veijolan isäntänä Pohjois-Iissä ennen kuolemaansa, hänen alaisuudessaan näkyvät vaimo Kaarina, veljen vaimo Anna, rengit Matti ja Jaakko sekä piika Kirsti. Nähtävästi Anna olisi Gabrielin vaimo.
[Lähde TMA 1695: 9210 (mf ES2477)] Hannun nimi esiintyy vielä vuoden 1696 myllytullissakin talon otsikossa, mutta ei toki ole kruksattu ja laskettu ruokakunnan henkilölukuun enää (TMA 1696: 9212, em. rulla). Hiski näyttää vahvistavan, että 22.01.1682 vihittiin Gabriel Simunanp. Jakku ja Anna Heikintytär, eli Anna on enemmän kuin nähtävästi Gabrielin vaimo ja veljen vaimo Anna, Veijolan myllytulleissa. Anna lienee löydettävissä rippikirjoistakin.

terveisin Matti Lund

Ps. olen muuten itse Pirttitörmän Jakkujen laihialaisten kaimojen jälkeläinen ja paremmin perehtynyt heidän vaiheisiinsa.

Jouni Kaleva

17.07.08, 20:53

Hei pienen myllytullien uudelleenvilkaisun jälkeen tulee lisäystä, että vuonna 1695, kun Hannu Simunanpoika esiintyi viimeisen kerran 1 manttaalin Veijolan isäntänä Pohjois-Iissä ennen kuolemaansa, hänen alaisuudessaan näkyvät vaimo Kaarina, veljen vaimo Anna, rengit Matti ja Jaakko sekä piika Kirsti. Nähtävästi Anna olisi Gabrielin vaimo.
[Lähde TMA 1695: 9210 (mf ES2477)] Hannun nimi esiintyy vielä vuoden 1696 myllytullissakin talon otsikossa, mutta ei toki ole kruksattu ja laskettu ruokakunnan henkilölukuun enää (TMA 1696: 9212, em. rulla). Hiski näyttää vahvistavan, että 22.01.1682 vihittiin Gabriel Simunanp. Jakku ja Anna Heikintytär, eli Anna on enemmän kuin nähtävästi Gabrielin vaimo ja veljen vaimo Anna, Veijolan myllytulleissa. Anna lienee löydettävissä rippikirjoistakin.

terveisin Matti Lund

Ps. olen muuten itse Pirttitörmän Jakkujen laihialaisten kaimojen jälkeläinen ja paremmin perehtynyt heidän vaiheisiinsa.Hei Matti
Tuhannet kiitokset! Tämä selvitti kerralla, keitä olivat ne Gabriel inh. ja vaimo Anna, jotka ovat Veijolassa RK 1700-06, mutta eivät enää sen jälkeen!

tellervoranta

17.07.08, 21:16

Hei :)
Hongalan Elisabet avioitui sinne Jakkuun Pekka Simonpka kanssa 10.3.1770.
Vanhemmiksi olen merkinnyt v.1744 vihityt Simon Simonpka Jakku s.v.1725 ja Brita Pekantr Kämärä.
Tarkemmat tiedot ovat kadoksissa, luulen.
Hongalan Valborg sinne myös meni jäätyään leskeksi Haukiputaan Siipolasta hetimiten avioiduttuaan. Avioituikohan Annanpaloon? Vai oliko se tytär.
On niin liiemman kanssa materiaalia, etten tähän hätään hae.
Osa myös tuhoutunut koneen romahtaessa.
Terveisin

juhani.myllyla

18.07.08, 16:50

Alla yhteenveto Jöran Simonpoika Jacku ja hänen perheestä ja Simuna (Simon) Jöransson Jacku ja hänen perheestä
Karina Erkintytön sijoittaisin Simunan toiseksi vaimoksi huom. syntynyt 1621
Virheet saa mielellään korjata
Jöran Simonsson Jacku s. 1619 k. 24.5.1697, 78v Ii Pirttitörmä, 24.5.1697 Pirttitörmä Häredz Tolffman Jöran Simonsson Jacku 78, i kyrk: uthi dess egen graf, und: qvinfolcks bänck
Isä Simuna Jussinpoika Jacku s. n. 1620 ikäloppu Ii Pirttitörmä, asuivat Ii Pirttitörmä 1. ½ manttaalin Jackun taloa
Äiti Karin Erikintyttö s.1621k. 19.11.1693, 72v Ii Pirttitörmä?, omainen: Sahl. Simo Jacku

Puoliso Lisa

Lapset
Anders Jöransson Jacku s. 1646 k. 14.6.1696,50v Pirttitörmä, vihitty 10.12.1685 Ii puoliso Margaretha Paulintyttö Löyhty
Matti Jöransson Jacku s. 1649 k. 24.10.1697, 48v Pirttitörmä, vihitty 3.12.1680 Ii puoliso Susanna Paulintyttö Höyhtyä Oijärvi
Johan Jöransson Jacku s. Pirttitörmä, vihitty 28.12.1682 Ii puoliso Liisa Jacobintyttö Räihä (kuollut 22.1.1688 Pirttitörmä 1.s. Johannes omainen Simo Jörss: Jackus)
Simon Jöransson Jacku s. 1663 k. 11.7.1697, 33v Ii Pirttitörmä,i k. uthi dess Sahl: fahrs graf under qvinfolks bänk., puoliso Margeta Jacobsdr s. 1668 k. 24.8.1697, 28v Ii Pirttitörmä,i k. i Jör: Jackus graf under qv. f. b.,omainen: Sahl. Simo Jöransson Jacku, vihitty 27.12.1686 Ii
Susanna Jöransdr Jacku s.1666 k. 23.4.1692, 25v Pirttitörmä, vihitty 3.12.1680 Ii Johan Antinpoika Kauppila Etelä
Elisabeth Jöransdr Jacku s. Pirttitörmä, vihitty 26.1.1690 Ii Simo Simonpoika Pernula
Jacob Jöransson Jacku s. Pirttitörmä, vihitty 12.12.1693 Ii puoliso ea Charin Jacobintyttö Pernula (kuollut 25.4.1697 Pirttitörmä bd.s. Jac. Jörss: Jacku)
Maria Jöransdr Jacku s. Pirttitörmä, vihitty 4.10.1697Ii Antti Matinpoika Jacku haudattiin 17.10.1697, 27v, vihitty 14.8.1698 Ii Jacob Jacobinpoika Räihä

Simuna Jöransson Jacku s. n. 1577 (ikäloppu) Ii Pirttitörmä, asuivat Ii Pirttitörmä 1. ½ manttaalin Jackun taloa
Puoliso XX

Lapset
Jöran Simonsson Jacku s. 1619 k. 24.5.1697,78v Ii Pirttitörmä, 24.5.1697 Pirttitörmä Häredz Tolffman Jöran Simonsson Jacku 78, i kyrk: uthi dess egen graf, und: qvinfolcks bänck, puoliso Lisa
Pursi Simunanpoika Jacku s.(1597) Ii Pirttitörmä
Klemetti Simunanpoika Jacku s.1613 Ii Pirttitörmä
Jöran Simonsson Jacku s. 1619 k. 24.5.1697,78v Ii Pirttitörmä, 24.5.1697 Pirttitörmä Häredz Tolffman Jöran Simonsson Jacku 78, puoliso Lisa s. Ii Pirttitörmä,
Gabriel Simunanpoika Veijola eli Jacku s. Ii Pirttitörmä
Lisa Simunantyttö Jacku s. Ii Pirttitörmä
Hannu Simonsson Veijola eli Jacku s.1627 10.5.1696, 69v Ii Pirttitörmä, puoliso Lisabet Marcusdr s. 1617 k. 26.3.1682, osti Etelä-Iin Veijolan talon 1677

Asuivat myös 1600 alussa
Simuna Matinpoika Jacku s. n.1577 Ii Pirttitörmä,
Tuomas Matinpoika s. n. Ii Pirttitörmä, raajarikko
Asuivat Ii Pirttitörmä talollinen 2. ½ manttaalin Jackun taloa
Pentti Klemetinpoika Jacku s. n. 1587 Ii Pirttitörmä
Klemetti Klemetinpoika Jacku s.1589 Ii Pirttitörmä
Klemetti Klemetinpoika Jacku s. Ii Pirttitörmä (kuollut 1.10.1682 Clemet Jacku Pirttitörmä)
Matti Klemetinpoika Jacku s. Ii Pirttitörmä (kuollut 3.10.1680 kyrckiones sexman Mattz Clemetss;)
Jooseppi Klemetinpoika Jacku s. n. 1605 k. 17.1.1692, 86v Ii Pirttitörmä
Antti Joosepinpoika Jacku s. Ii Pirttitörmä
Jooseppi Joosepinpoika i Jacku s. Ii Pirttitörmä

mika68

18.07.08, 17:13

Jouni Kaleva

18.07.08, 17:29

"Isä Simuna Jussinpoika Jacku s. n. 1620 ikäloppu Ii Pirttitörmä, asuivat Ii Pirttitörmä 1. ½ manttaalin Jackun taloa
Äiti Karin Erikintyttö s.1621k. 19.11.1693, 72v Ii Pirttitörmä?, omainen: Sahl. Simo Jacku"

Edellä lienee syntymäajoissa virhe. Simunan syntymäajan korjasitkin myöhemmin tekstissä. Oliko äiti tuo Karin?
Ja muistuttaisin, että tämä Karin saattaa olla tämän Simunan vaimo, mutta se ei ole varmistettu asia, kun oli olemassa toinenkin Simuna Jakku samoihin aikoihin.

Jouni Kaleva

18.07.08, 17:37

Minulla on tälleen:

Yrjö Simonpk. Jakku, syntynyt noin 1619, kuollut 24. toukokuuta 1697, Ii
Puoliso Liisa N, kuollut 1705, Ii, lapset

1. Matti Yrjönpk., syntynyt noin 1649, kuollut 24. lokakuuta 1697, Ii
Puoliso 3. joulukuuta 1680, Ii, Susanna Paavalintr. Höyhtyä, kuollut
1710, Ii.

2. Susanna Yrjöntr. (/Kauppila/), syntynyt 1660, Ii?, kuollut 1681, Ii, haudattu 7. heinäkuuta 1681, Ii .
Puoliso 3. joulukuuta 1680, Ii, Juho Antinpk. Kauppila (/Kaleva/), syntynyt noin 1651, Ii, kuollut 1710, Ii

3. Juho Yrjönpk. (Palukka), syntynyt ?
Puoliso 28. joulukuuta 1682, Ii, Liisa Jaakontr. Räihä, syntynyt noin 1668, kuollut huhtikuussa 1697, Ii
Puoliso 26. kesäkuuta 1698, Ii, Valpuri Heikintr. Puitti, syntynyt 1673, Kiiminki?, kuollut 1716, Ii

4. Brita Yrjöntr., kuollut 1710, Ii.
Puoliso 11. tammikuuta 1685, Ii, Heikki Jaakonpk. Räihä, kuollut 1716, Ii.

5. Simo Yrjönpk., syntynyt noin 1663, kuollut 11. heinäkuuta 1697, Ii
Puoliso 27. joulukuuta 1686, Ii, Margeta Jaakontytär, syntynyt noin 1669, kuollut 1697, Ii, haudattu 24. elokuuta 1697, Ii

6. Liisa Yrjöntr., syntynyt noin 1667, kuollut 1692, Ii, haudattu 23. huhtikuuta 1692, Ii
Puoliso 26. tammikuuta 1690, Ii, Simo Simonpk. Pernu.

7. Jaakko Yrjönpk., kuollut 25. huhtikuuta 1697, Ii, Pirttitörmä.
Puoliso 12. joulukuuta 1693, Ii, Karin Jaakontr. Pernu, syntynyt noin 1667, kuollut 1747, Ii, haudattu 20. huhtikuuta 1747, Ii

8. Maria Yrjöntr., syntynyt noin 1680, kuollut 5. kesäkuuta 1734, Ii, Pirttitörmä
Puoliso 4. lokakuuta 1697, Ii, Antti Matinpk. Jakku, syntynyt noin 1670, kuollut 17. lokakuuta 1697, Ii, Pirttitörmä
Puoliso 14. elokuuta 1698, Ii, Jaakko Jaakonpk. Räihä, kuollut 1738.

JHissa

18.07.08, 17:56

Jouni Kaleva

18.07.08, 19:44

Aikaisemmin mainittu Jooseppi Joosepinpoika Jakku meni 18.7.1680 naimisiin Liisa Matintytär Heikolan eli Saarelan kanssa. He muutivat melko pian Karjalankylän Hökkään, jossa venäläiset tappoivat 1715 melkein koko perheen. Tapettuja olivat ainakin vanhaisäntä Josef, tyttäret Liisa ja Anna, Liisan mies Eskel Tuomaanpoika Hökkä (os. Kakko), Liisan ja Eskelin pojat Josef ja Eskel. Leskiemäntä Liisa Matintytär näyttää kuolleen vasta seuraavana vuonna 1716. Selvinneitä olivat ainakin Joosepin pojista Antti ja Matti (1681-1770).

Terveisin Johannes HissaHieno tieto taas, kiitos! Minulla onkin Hökän Josef ja Liisa olleet kytkemättä mihinkään. Nyt selvisi.

Kuitenkin Josefin vaimojen kohdalla tarkistamista. Hänellä näkyy olleen peräkkäin kaksi Liisa-vaimoa. (mitäpä sitä hyvää nimeä vaihtamaan)

Kun katsotaan RK Ii 1707-13 s.126, Höckälän taloa, nähdään isäntä-Josephin Liisa-vaimon kuolleen 1710. Uusi Liisa-emäntä on tullut taloon keväällä 1712. Kyseessä on samalla rippikirjasivulla näkyvä naapurin Saarelan Liisa Jaakontytär. Tämä jälkimmäinen Liisa sitten kuolee isonvihan uhrina 1714 kuten niin moni Hökän väestä.

juhani.myllyla

18.07.08, 21:00

Jouni Kaleva; kiitos, korjasin itselleni tiedot
Alla seuraavia sukupolvia, jotka ilmeisesti sinulla on

Simon Jöransson Jacku s. 1663 k. 11.7.1697, 33v Ii Pirttitörmä, i k. uthi dess Sahl: fahrs graf under qvinfolks bänk.,
Isä Jöran Simonsson Jacku s. 1619 k. 24.5.1697, 78v Ii Pirttitörmä, 24.5.1697 Pirttitörmä Häredz Tolffman Jöran Simonsson Jacku 78, i kyrk: uthi dess egen graf, und: qvinfolcks bänck
Äiti Lisa

Puoliso Margeta Jacobsdr s. 1668 k. 24.8.1697, 28v Ii Pirttitörmä, i k. i Jör: Jackus graf under qv. f. b.,omainen: Sahl. Simo Jöransson Jacku

Lapset
Anders Simonsson Jacku s. 23.1.1687 Ii Pirttitörmä
Johannes Simonsson Jacku s. 4.1.1688 k. 22.1.1688 Ii Pirttitörmä
Susanna Simontyttö Jacku s. 13.4.1689 Ii Pirttitörmä
Abraham Simonsson Jacku s. 17.1.1691 k. 14.8.1692 Ii Pirttitörmä
Simon Simonsson Jacku s. 20.10.1693 k. 19.3.1769,74v Ii Pirttitörmä, 1Puoliso Christina Peherson s. 1700 k. 4.9.1743 Ii Pirttitörmä, 2Puoliso Anna Abrahamdr Karjalainen s. Kuusamo, vihitty 12.5.1745 Ii Pirttitörmä
Lysetta Simontyttö Jacku s. 11.12.1695 11.12.1695 Ii Pirttitörmä

Simo Simonpoika Jakku s. 10.9.1725 k. 26.12.1802, 77v Ii Pirttitörmä
IsäSimon Simonpoika Jakku s. 2.1694 k. 14.3.1763,69v Ii Pirttitörmä
Äiti Chris Pehersdr.1699 k. 4.9.1743,43v Ii Pirttitörmä, (vihitty 2.2.1719 Ii Pirttitörmä)

1Puoliso Brita Pehrdr Kämärä s. 4.10.1722 Ii Tannila k. 15.6.1781,58v Ii Pirttitörmä
Isä Pehr Olofsson Manninen el Vesa (s. 2.11.1681 Ylikiiminki Jolos, isä Peer Olo Manninen)
Äiti Anna Henriksdr Kämärä
Vihitty 12.8.1744 Ii Pirttitörmä

Lapset
Petrus Simonpoika Jacku s. 23.7.1746 Ii Pirttitörmä, vihitty 10.3.1770 Liisa Matintyttö Honkala Haukipudas
Simon Simonpoika Jacku s. 11.3.1750 k. 9.2.1810, 59v Ii Pirttitörmä, 2 Puoliso Margeta Jaakontyttö Saarela s. 15.1.1759 Ii Karjala, Vihitty 28.2.1790 Ii Pirttitörmä
Cristiina Simontyttö Jacku s. 8.2.1754 Ii Pirttitörmä
Johannes Simonpoika Jacku s. 25.12.1757 Ii Pirttitörmä
Anna Simontyttö Jacku s. 29.9.1761 Ii Pirttitörmä
Olof Simonpoika Jacku s. 9.7.1767 Ii Pirttitörmä

2Puoliso Elis Jacobintyttö Paaso (k.30.8.1801,73v Ii Pirttitörmä), vihitty 1.4.1781 Ii Pirttitörmä

tellervoranta

19.07.08, 06:57

Hei :)
Hångala eli Timonen Kiimingissä, Haukiputaan rajalla.
Jakkuja voit kerätä myös viestistäni Wacklin :cool: ( Huru, Kiiminki)

Kerttu Korhonen

19.07.08, 12:23

JHissa

19.07.08, 15:53

Hei Myllylän VJ
Simo Simonp Jakku s 20.10.1693-19.03.1769
po Christian Per s<1700-04-09-1743

Simo Simon Jakku s 1725
isä Simo Jakku s 2.1694-14.03.1763
po Christina Pers 1699-4.09.1743

Onko kyseessä sama Christina,joille sattui sama kuolinpäivä??:confused:

Ihmettelee Kerttu
Myllylälle taisi tulla näppäily virhe.
14.3.1763 kuollut on Simon Mattsson Jacku s. 6.10.1692 ja hänen puolisonsa on 2.2.1719 vihitty Walborg Jacobsdotter Rehu.
Kun taas Christinan puoliso on 19.3.1769 kuollut Simon Simonsson Jacku s. 20.10.1693.

Terveisin Johannes Hissa

juhani.myllyla

19.07.08, 20:28

Kiitos teille tarkkaavaisuudesta, minulla tahtoo "lipsua", olen jonkun verran sanasokea ja suuresti huolimaton. On hyvä että huomaatte virheet.
Toivottavsti nyt on oikein. Juhani Myllylä

Simo Simonpoika Jakku s. 10.9.1725 k. 26.12.1802, 77v Ii Pirttitörmä
IsäSimon Simonpoika Jakku s. 2.1694 k. 19.3.1769, 74v Ii Pirttitörmä
Äiti Chris Pehersdr.1699 k. 4.9.1743,43v Ii Pirttitörmä, (vihitty 2.2.1719 Ii Pirttitörmä)

1 Puoliso Brita Pehrdr Kämärä s. 4.10.1722 Ii Tannila k. 15.6.1781,58v Ii Pirttitörmä
Isä Pehr Olofsson ?
Äiti Anna Henriksdr ?
Vihitty 12.8.1744 Ii Pirttitörmä

Lapset
Petrus Simonpoika Jacku s. 23.7.1746 Ii Pirttitörmä, vihitty 10.3.1770 Liisa Matintyttö Honkala Haukipudas
Simon Simonpoika Jacku s. 11.3.1750 k. 9.2.1810, 59v Ii Pirttitörmä, 1 Puoliso Katarina Juhontyttö Nalkkis. 1744 k. 13.8.1781,37v, Vihitty 21.12.1777 Ii Pirttitörmä, 3 Puoliso Margeta Jaakontyttö Saarela s. 15.1.1759 Ii Karjala, Vihitty 28.2.1790 Ii Pirttitörmä
Cristiina Simontyttö Jacku s. 8.2.1754 Ii Pirttitörmä
Johannes Simonpoika Jacku s. 25.12.1757 Ii Pirttitörmä
Anna Simontyttö Jacku s. 29.9.1761 Ii Pirttitörmä
Olof Simonpoika Jacku s. 9.7.1767 Ii Pirttitörmä

Kerttu Korhonen

19.07.08, 21:36

Simo Simonp Jakku s 21.12.1750-09.02.1810
1.po Catarina Joh Nalkis l Hockman s 30.08.1749 Haukiputaalla-13.08.1781 Ii
(en ole tarkistanut syntymää alkuperäisistä)
Isä Joh Joh Nalkki l. Hockman (Håkman) s 06.06.1718-11.12.1798 Hp
äiti Carin Joh Salmela 10.08.1721 Hp k. 10.10.1806 Hp vih 07.09.1744 Hp
Carin isä;Joh Erik Salmela 10.1688-24.09.1779 Hp
äiti carin Sim s 1692- haudattu 17.04.1737 Hp

Hiskin mukaan kuoliniät eivät ihan täsmää,mutta taisivat papit laskea joskus
väärinkin

Iissähän noita Hockmanneja näyttää olevan..

Terkut Oulusta

Kerttu Korhonen

19.07.08, 22:10

Korjaus
Simo Simonp Jakun s 1750 puolisosta kysymys
Carin Joh Salmelan syntymäaikana näkyy;
SSHY 1731-1754 rp 1749 kuva 125 s 247 11.03.1718 .
Hiski näyttää kuoliniäksi 88v 7 kk,joten tuo 11.3.1718 on oikeampi,kuin se mitä Hiskissä on.
Samoin SSHY 1759-1776 Rp 1759 kuva 71 sivu 135 antaa Carinille (Chaisa)
syntymäajan 11.3.1718
Edelleen Oulusta KK

Jouni Kaleva

20.07.08, 07:47

Aikaisemmin mainittu Jooseppi Joosepinpoika Jakku meni 18.7.1680 naimisiin Liisa Matintytär Heikolan eli Saarelan kanssa. He muutivat melko pian Karjalankylän Hökkään, jossa venäläiset tappoivat 1715 melkein koko perheen. Tapettuja olivat ainakin vanhaisäntä Josef, tyttäret Liisa ja Anna, Liisan mies Eskel Tuomaanpoika Hökkä (os. Kakko), Liisan ja Eskelin pojat Josef ja Eskel. Leskiemäntä Liisa Matintytär näyttää kuolleen vasta seuraavana vuonna 1716. Selvinneitä olivat ainakin Joosepin pojista Antti ja Matti (1681-1770).

Terveisin Johannes Hissa
Hei Johannes

Minusta oli jotensakin outo nimi Karjalankylään tuo "Heikola eli Saarela". Katsoin originaalin vihkimerkinnän ja mielestäni siellä lukee "Lisbeth Matzdotter Höckala från Karjalaby". Tämä sopisi erinomaisesti siihen, että Liisa oli talon tytär ja Josef tuli kotivävyksi. Liisan isäksi sopisi Hökän isäntä, lautamies Matti Heikinpk. Hökkä, joka haud. 21.2.1689 "79-vuotiaana".

Jouni Kaleva

20.07.08, 09:30

Täällä esitetyn perusteella olen vedellyt johtopäätöksiä (oikein tai väärin) ja tarjoilen tässä Klemetti Jakun jälkeläisiä....

Klemetti Jakku & N N Lapset:

1. Pentti Klemetinpk. s.n. 1587. Ruodutuksessa 1627 Pirttitörmän nimet ovat patronyymillisessä muodossa. Nyt mainitaan ¼ ja ½ manttaalille Pentti Klemetinpoika 40 -vuotiaaksi ja hänen veljensä Jooseppi 18 -vuotiaaksi.

2. Klemetti Klemetinpk. ca 1589-1668. Jos on oikea kytkentä, niin 1644 olisi ollut nihtinä talonsa puolesta, ikä 40v. Jo 1640 kuitenkin mainittu 45-vuotiaaksi, ja 1633 40-vuotiaaksi. vuoden 1668 haudatuissa on maininta "Hans Jacku Räster för sin Sahl. Faars grafz öpnande i kyrck: 1 Rixdal" (Kuka sitten on 1.10.1682 Pirttitörmältä haudattu Clemet Jacku?)
Vaimo: Valpuri N +1700. Lapsia:
2.1. Josef Klemetinpk. Ruodutuksessa 1629 löytyy myös talollinen Klemetti Klemetinpoika ja hänen pojaksensa ('sån') kirjattu Jooseppi Klemetinpoika ja omassa talossaan talollinen Pentti Klemetinpoika. -- Tällä perusteella tähän teoreettinen poika Josef tälle Klemetille.
2.2. Hans Klemetinpk. ca 1621
2.3. Matti Klemetinpk. Näyttää, että Matti seurannut isäänsä Klemetti Klemetinpoikaa tämän ½ mantt. Jakun talon isäntänä. Asia kuitenkin varmistamatta.
2.4. Brita Klemetintr. (/Leskelä/) ca 1664-1739 &1684 Juho Matinpk. Leskelä +1713.....

3. Josef Klemetinpk. ca 1605-1692 Näitä ikämäärityksessä yleensä luotettavammassa ruodutuksessa 1627 Pirttitörmän nimet ovat patronyymillisessä muodossa. Nyt mainitaan ¼ ja ½ manttaalille Pentti Klemetinpoika 40 -vuotiaaksi ja hänen veljensä Jooseppi 18 -vuotiaaksi. Sopii olemaan se bd. Joseph Clemetss: Jacku Pirttitörmältä, joka haud. 17.1.1692 86-vuotiaana. Vaimo: NN. Lapsia:
3.1. Sigfrid Josefinpk. Joseph Clemetssonin poika Sigfredh Josephsson kirjoitettiin 1666 isänsä puolesta Pohjanmaan rykmentin Mörlingin komppaniaan, ja joka erosi 5.6.1705. (Kankaanpää: SSV 46(2005) s. 375)
3.2. Matti Josefinpk. ca 1645-1697. Hautausmerkintä: Kyrckiowächtaren Mattz Josephsson Jacku barnfödd i Pirttitörmä på kyrckiogården uthi muldgraff, 40 och några åhr gammal. Yhdistetty tässä isäänsä ilman varmistusta.
3.3. Antti Josefinpk. ca 1646-1696 Haudattu 14.6.1696 bd. And: Josephss: Jacku Pirttitörmältä, 50v.
3.4. Josef Josefinpk. (Hökkä) +1714. Tästähän olikin puhetta. Meni kotivävyksi Hökkää. Kaksi Liisaa vaimoina. P:o 1: 1680 Liisa Matintr. Hökkä +1710. P:o 2 n. 1712 Liisa Jaakontr. Saarela +1716

juhani.myllyla

20.07.08, 11:33

Jouni Kaleva
Oikein tai väärin, minulle tämä oli kiitoksenarvoinen tyhjentävä Jackun juuri.
Juhani Myllyä

JHissa

20.07.08, 14:02

Hei Johannes

Minusta oli jotensakin outo nimi Karjalankylään tuo "Heikola eli Saarela". Katsoin originaalin vihkimerkinnän ja mielestäni siellä lukee "Lisbeth Matzdotter Höckala från Karjalaby". Tämä sopisi erinomaisesti siihen, että Liisa oli talon tytär ja Josef tuli kotivävyksi. Liisan isäksi sopisi Hökän isäntä, lautamies Matti Heikinpk. Hökkä, joka haud. 21.2.1689 "79-vuotiaana".
Kiitoksia tarkastuksesta. Jouduin luottamaan hiskiin, koska en päässyt tarkistamaan orginaalista. Matti Heikinpoika Hökkä sopii hyvin Liisan isäksi ja se selittää myös miksi Josef muutti perheineen Hökkään. Josef Klemetinpoika Jakku ja Matti Heikinpoika Hökkä olivat kumpikin lautamiehiä ja hoitivat tätä tointa vielä 1680-luvun alussa ainakin koskien Kuivaniemen kalastusta (Lähde: Hannes Paaso: Kalastuksesta kuningasvallan aikaan).

Terveisin Johannes Hissa

Jouni Kaleva

21.07.08, 16:11

2. Klemetti Klemetinpk. ca 1589-1668. Jos on oikea kytkentä, niin 1644 olisi ollut nihtinä talonsa puolesta, ikä 40v. Jo 1640 kuitenkin mainittu 45-vuotiaaksi, ja 1633 40-vuotiaaksi. vuoden 1668 haudatuissa on maininta "Hans Jacku Räster för sin Sahl. Faars grafz öpnande i kyrck: 1 Rixdal" (Kuka sitten on 1.10.1682 Pirttitörmältä haudattu Clemet Jacku?)
Vaimo: Valpuri N +1700. Lapsia:
2.1. Josef Klemetinpk. Ruodutuksessa 1629 löytyy myös talollinen Klemetti Klemetinpoika ja hänen pojaksensa ('sån') kirjattu Jooseppi Klemetinpoika ja omassa talossaan talollinen Pentti Klemetinpoika. -- Tällä perusteella tähän teoreettinen poika Josef tälle Klemetille.
2.2. Hans Klemetinpk. ca 1621
2.3. Matti Klemetinpk. Näyttää, että Matti seurannut isäänsä Klemetti Klemetinpoikaa tämän ½ mantt. Jakun talon isäntänä. Asia kuitenkin varmistamatta.
2.4. Brita Klemetintr. (/Leskelä/) ca 1664-1739 &1684 Juho Matinpk. Leskelä +1713.....

Palaan vieläkin tähän kysymykseen, kuka oli se 1668 kuollut, josta poika-Hans maksoi haudanavausrahan? Minulla on hieman lisätietoa, kun sain juuri käsiini tuliterän kirjan Pauli M.K.Niemelä(toim) "Karjalankylän raivaajia. Iijokivarren asuttaminen 1300-luvulta alkaen" Tässä on mm. sukututkija Eero Annanpalon työstämiä verotustietoja. Kirja kaikkiaan on hankkimisen arvoinen.

Ehdokkaat 1668 kuolleeksi:
a) Klemetti Klemetinpoika, jolla on poika Hans, s.n. 1621. Klemetti on 1644 ollut nihtinä talonsa puolesta, ikä 40v. Jo 1640 kuitenkin mainittu 45-vuotiaaksi, ja 1633 40-vuotiaaksi ja 1627 30-vuotiaaksi. Olisikohan vanhin tieto lähinnä totuutta? Olisi siis synt. n. 1597. Tämä Klemetti olisi todennäköisempi sikäli, että luultavasti hautauksesta huolehtinut Hans tässä vaiheessa olisi ollut vainajan vanhin elossa oleva poika. Ehdokkuutta vastaan puhuu se, että erään saamani tarkistamattoman tiedon mukaan Klemetti oli manttaaliluettelossa vielä 1669. (kuinka reaaliaikaisia manttaaliluettelot olivat?) Jos luettelo oikeassa, niin ei olisi kuollut 1668, vaan kenties juuri 1.10.1682 Pirttitörmältä haudattu Clemet Jacku. Jälkimmäisessä tapauksessa ikää olisi kertynyt n. 85 vuotta, mikä on ihan mahdollista, sitkeää pitkäikäistä sukua tämä on ollut.

Sivumennen: Jos esittämäni Klemetin lapsisarja on lähellekään oikein, niin vanhimpien poikien ja nuorimman Brita välillä on ikäeroa reilut 40 vuotta, mikä edellyttää isä-Klemetille kahta vaimoa. Näin 1700 kuollut Valpuri-vaimo olisi vaimoista jälkimmäinen ja Brita äiti, poikasarjan äitipuoli, suunnilleen samoja ikiä näiden kanssa.

b) Simo Matinpoika. Ruodutuksessa 1627 merkitty iäksi 50v. Olisi siis synt. n. 1577. Simon Mattsson Jacku on verotettuna 1633-1665 yhden manttaalin osuudella. Poika Jöran Simonsson maksaa veroa 1669 alkaen.(Annanpalo kirjassa Karjalankylän raivaajia, s.40) Sopisi siis kuolleeksi juuri 1668. Ikää olisi kertynyt kunnioitettavat 91 vuotta. Hautauksesta olisi maksanut toiseksi vanhin poika Hans.

JHissa

24.07.08, 13:37

Oulun porvari Tuomas Jakku taitaa myös olla alunperin Iin Jakkuja. Hänen aitassa tuli pääsi irti 28.8.1705 ja tuli hävitti tällä kertaa 39 taloa ja sen lisäksi kaikki Hahtiperässä olevat aitat (Tk 3.8.1705).
Lähde: A. H. Virkkunen: Oulun kaupungin historia (1919) s. 130.

Terveisin Johannes Hissa

tellervoranta

24.07.08, 20:39

Hei :), mietiskelin, kumpaan otsikkoon, tähän vai Timosen perunkirjaan kirjoittaisin seuraavaa:
Tuli mieleen tuosta Timonen/Honkasen "seurustelupadasta" se asia, että yli-iiläisten talvitie ns Pottutie kulki Hetejärveltä Honkaseen ja Hämeenjärven kautta Tuiranhoviin. Kai sitä piti välillä levähtää ja seurustella.
Honkasesta Yli-iihin päin on ollut mm. Pakolan talo. Isonvihan aikaan jo käytössä ja myös vielä viime sodan aikaan.
Honkasen yksi poika asui Tuirahovissa ja sanottiin Tuirahovin...., mikä minusta on aina tuntunut hiukan ylelliseltä nimeltä.
Kaikki tämä turina liittyy tähän otsikkoon siten, ettei pidä ihmetellä Honkasten ja Hurujen liittoja esim. Pirttitörmän Jakkuun; äkkiäkö sitä muutaman kilsan hilpaisi mettätietä. :D::D:

juhani.myllyla

25.07.08, 09:35

Matti Lund

30.07.08, 09:59

Hei Tellervo Ranta
Avasin Google Maps ja kirjoitin;

Lähtöosoite Kalimeenkylä ja saapumisosoitteeksi Hetejärvi, autolla lyhintä reittiä matka on 86 km. Pottutietä pitkin suunnilleen sama matka.
Lähtöosoite Kalimeenkylä ja saapumisosoitteeksi Honkasensuvanto, autolla 18 km. Linnuntietä pitkin n.10 km.Kalimeenojan varressa kulkee vieläkin kärrytie Tuirahovista Kalimeenkylään ja Kalimeenkylästä kärrytie ja nykyisin metsäautotie Hämeenjärvelle.
Vaimoni Koskelan suku on tullut Kalimeenkylään Korvenkylästä Ylikorpela nimisenä ko. tietä myöten 1840. Heidän naapuri oli Savilaakso
Samaisen Tuiranhovin ja Kalimeenkylän tien ja Kalimeenojan välissä on vieläkin useita tervanpolttohautojen paikkoja nähtävisä. Alue on vieläkin hyvää marjastusaluetta, mm hilloja Hämeenjärven alueella. En tiedä kuuluuko tämä Forumin piiriin,, huomauttakaa.

Hei Juhani

Ilmeisesti samoilla poluilla liikutaan, kun muistelen noita metsien kärrypolkuja lapsuudestani.

Enoni oli rakentanut muutaman talon Ruskoon, joista yhtä perheemme käytti joinakin kesinä kesäasuntona. Sen myötä tuli lapsuudessa vaellettua noissa metsissä ja tutustuttua niiden kärrypolkuihin.

Jonkin kivenheiton päässä Ruskon kaatopaikasta oli pohjavesilampi, jonka äärellä ruskolaiset kävivät pesemässä mattojansa. Siellä oli muistikuvani mukaan kaksi suurta pataa, joissa lammesta noudettu pesuvesi keitettiin.

Lammen vierestä lähti kärrypolku kohti korpea. Oli jonkinlainen haara, jossa vasempaan kääntyvä kapea polku johti Kuivasjärvelle ja eteenpäin johtava polku johti aina Kalimenkylään saakka. Siinä oli kankaan jälkeen kosteikko, jossa polku oli kapeampi, mutta leveni sitten kärrytieksi kohti Kalimenojaa, eli tämä lienee johtanut aika suoraan Tuiranhoviin.

Kärrypolun tuntumassa ennen Tuiranhovia oli hyviä hillastus- ja mesimarjastuspaikkoja. Varsinkin suuria mesimarjoja sai tuossa tuokiossa muutaman litran ämpärin täyteen.

terv Matti Lund

tellervoranta

30.07.08, 11:13

Hei :), kyllä täytyy olla väärä Hetejärvi, jos saa noin pitkän matkan Pottutietä. Google ei varmasti paras etsintäväline tässä tapauksessa.

Hei Tellervo Ranta
Avasin Google Maps ja kirjoitin;

Lähtöosoite Kalimeenkylä ja saapumisosoitteeksi Hetejärvi, autolla lyhintä reittiä matka on 86 km. Pottutietä pitkin suunnilleen sama matka.
Lähtöosoite Kalimeenkylä ja saapumisosoitteeksi Honkasensuvanto, autolla 18 km. Linnuntietä pitkin n.10kmMinulla on vanhoja karttoja, joissa nimi Timonen ja uusia. Tuo järvi Honkasesta Iihin päin Kiimingin rajalla eli jos Kalimesta Honkaseen 10km, niin Honkasesta metsään Iihin päin ei voi olla enempää. (vaikka kävelisin teitä pitkin, ei tule noin paljon )
Olen minä siellä käppäillyt nuorena kun meillä oli talot molemmin puolin jokea ja asuin n.5-20 vuotiaana Honkasen puolella. Toinen talo oli ensin oululaisten kesäasukkaiden käytössä ja myöhemmin kauppana, kunnes vanhempani muuttivat sinne takaisin.
Eli kartta levälleen.

Milloinkahan pääsemme Jakkuun :cool:

juhani.myllyla

30.07.08, 17:44

Mikäli kysymyksessä on Pudasjärven Hetejärvi, niin on kyseessä oikea järvi.
Kävelyreittiohjeet nykyisiä teitä pitkin Kalimeenkylä päätepisteenä Hetejärvi, Pudasjärvi 77,1 km – noin 15 h 49 min. (Google Maps). En ole mitannut matkaa "linnuntietä", arvioisin sen olevaan 65-70 Km. Ennen käveltiin pitkiäkin matkoja, terveisin Juhani Myllylä

tellervoranta

30.07.08, 20:13

(EI PUDASJÄRVI,)vaan Pottutietä Yli-Iiläiset kulkivat suoraan metsätietä pitkin ns Hetejärvestä Honkaseen ja sieltä suoraan Hämeenjärven kautta Tuiranhoviin. Kartta piirretty Kiiminki 150-vuotta kirjaan. Hetejärvi näyttää jäävän Kiimingin-Iin rajalle.
Isäni ajoi aikanaan tällaista tiehanketta: Kuivasjärvi-Kiimingin Alakylän silta-(Yli)Ii; olikohan hän silloin kunnanvaltuuston pj.:confused:

mraiha

10.02.09, 22:23

JHissa

11.02.09, 11:32

Iin Pirttitörmän Hendrich Räihäja Anna Räihä kuolivat Hiskin mukaan 1716. Onko kenelläkään tietoa oliko heillä Anna (syntynyt arviolta 1702) ja Johan (tai Johannes syntynyt 1695 - 1702 välillä) nimisiä lapsia.
1716 kuollut Henrik Jaakonpoika Räihä vihittiin 11.1.1685 Brita Jöranintytär Jakun kanssa ja 1716 kuollut Anna Räihä oli kiiminkiläisen Sakarias Wesan puoliso ja Henrik Räihän sisko. Heidät löytää esim. Iin rippikirjasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/122.htm
Henrik Räihä näyttää menneen uusiin naimisiin Liisan kanssa ennen kuolemaansa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/69.htm

Terveisin Johannes Hissa

tellervoranta

11.02.09, 14:09

Kirjassa Pauli M.K.Niemelä: Karjalankylän raivaajia on myös Pirttitörmän Räihän tila alkaen vuodesta 1612.
Loppupuoli on sekavaa. Tällä Heikki Jaakonpojalla ensin vaimo Margareta Jaakontr, kun isännöi tilaa v.1682-1696, jolloin jo kyllä vaimo Brita Yrjöntr.

Jaakko Jaakonpojan vaimo Maria Johantr haudattiin v.1696 ollessaan 45v.
(tosin löysin hiskistä Jaakon vihittynä 14.8.1698 Antti Matinpka Jakun lesken Maria Yrjöntr (=Jöran) kanssa) ....jatkuu...
Jaakolla oli vävy Matti, jolla vaimo Anna. Isonvihan jälkeen vävy näyttää jatkaneen talonpitoa.
Löysin samat linkit kuin Johannes ;):);)

Jouni Kaleva

11.02.09, 17:47

1716 kuollut Henrik Jaakonpoika Räihä vihittiin 11.1.1685 Brita Jöranintytär Jakun kanssa ja 1716 kuollut Anna Räihä oli kiiminkiläisen Sakarias Wesan puoliso ja Henrik Räihän sisko. Heidät löytää esim. Iin rippikirjasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/122.htm
Henrik Räihä näyttää menneen uusiin naimisiin Liisan kanssa ennen kuolemaansa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/69.htm

Terveisin Johannes Hissa

Henrik Räihän vaimot ovat minulla tälleen:

A) Brita Yrjöntr. Yrjöntytär Jakku ¥ 11.01.1685 Ii †1710, Ii
Isä: Yrjö Simonpk. Jakku, Äiti: Liisa Yrjänäntytär

B) Liisa Jaakontr. Pernu ¥ 1712 *n.1667, †20.04.1760, Ii
Isä: Jaakko Matinpk. Pernu, Äiti: Margareta Yrjöntr. Pernu

Tämä jälkimmäinen vaimo Liisa näkyy taloon tulleena jo 1712 rippikirjassa. Hänkin on leski: Gabriel Gabrielinpk. Lillbäckin leski. Tämä Gabriel on tuolla toisessa ketjussa keskustellun Christina Lillbäckin veli.

Henrik Räihän sisar Anna oli vihitty 9.2.1690 Matti Juhonpk. Kukkolan kanssa, joka kuoli 1696. Anna leskenä kotitalossaan Räihässä, jossa veli Heikki isäntänä. Anna kohdalla rippimerkinnät 1700-1711, jolloin mennyt vihille Kiiminkiin 1711 (ja jättänyt 3 poikaansa Räihään). Annan pojat Jaakko, Juho ja Matti alkavat näkyä Räihässä RK 1707-13 alkaen.

Kuka on tuo Zacharias Wesa Kiimingistä? Kävikö niin, että hänkin kuoli ja Anna taas kertaalleen palasi synnyintaloonsa leskenä? Ei kylläkään näy rippikirjassa, mutta se ei olisi ihme isonvihan aikaan.

Jouni Kaleva

11.02.09, 17:55

Kirjassa Pauli M.K.Niemelä: Karjalankylän raivaajia on myös Pirttitörmän Räihän tila alkaen vuodesta 1612.
Loppupuoli on sekavaa. Tällä Heikki Jaakonpojalla ensin vaimo Margareta Jaakontr, kun isännöi tilaa v.1682-1696, jolloin jo kyllä vaimo Brita Yrjöntr.

Tuo Niemelän kirja on valitettavan epätarkka. Lieneekö tässäkin lueteltu henkikirjatietoja?

Heikki Jaakonpojan ja Brita Yrjöntyttären vihkiaika on tiedossa 11.1.1685, joten tuo siteeraus on todella sekava. Lieneekö kuitenkin henkikirjassa mainittu todellisuudessa Heikin sisar Margareta Jaakontr. (joka poistuu talosta 1688 avioliiton kautta)?

tellervoranta

22.08.09, 08:58

Monta vuotta sitten kävin erään sukututkijan kanssa keskustelua siitä, tulemmeko sukulaisiksi. Ajattelin rakentaa tätä, kuin Isakin kirkkoa, jotta asiaan tulisi selvyys. Esivanhempieni Matti Martinpoika Hångala/Timonen , alkuaan Kåcko ja vo Anna Larsintr nuorin lapsi Elisabeth s.24.1.1740 ja vihitty seuraavasti:

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ulvqz?fi+0065+vihityt+659) 10.3.1770 Ned:Kim bd:s:uk Pehr Sim:s: Jacku p: Lisa Matts dr Hångala eller

Perhe löytynee seuraavasta, vaikka Elisabeth/Lisan syntymäaika poikeaa alkuperäisestä aikalailla.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/71.htm

...jatkuu myöhemmin...

tellervoranta

23.08.09, 13:29

Edellä olevan linkin lapsista Anna avioituu Matti Antinpka Puolakan, Simo Liisa Pekantr Halosen (jää taloon Jakku1), Brita Erkki Mikonpka Jaran kanssa.
Elisabeth s.7.6.1780 saa merkinnän qv synnyttäen Iissä 1803 poika Matin ja sitten avioituu Haukiputaalle leski Juho Matinpka Meriläisen kanssa 12.1.1810 ja synnyttää 11.4.1811 Brita Juhontr Meriläisen. Kts.alla linkki

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1807-1812_mko37-43/55.htm

Brita Juhontr Meriläinen (11.4.1811-2.4.1881) Haukipudas vihitään 25.3.1832 Antti Antinpka Äijälä 2. Kauppila 1. Rämet kanssa.Antti syntyy nimellä Rämet, saa Kauppila No10 tilalla nimen Kauppila ja Paavolassa 1842-46 nimen Äijälä.
( Antin vanhemmat Antti Pekanpka Antin ja Brita Matintr Puuperä)
lapsia:
Brita kuolee lapsena
Elisabeth 1837 avioituu Haukiputaalle
Brita s.13.3.1840 avioituu Juho Kaupin, Ii kanssa
Maria s.21.9.1842, pso Matti Heikinpka Kaisto1.Korvala s.12.2.1839 ja tästä syntyy sukulaisuus ko sukututkijaan :)
Catharina s.11.1.1845, pso Kalle Henrikinpka Korvala.Ii
Johan kuolee lapsena
Gretha 1850
Antti kuolee lapsena

Jouni Kaleva

19.08.10, 16:56

Hei

Pohjanmaan laamanninkäräjiltä [Lähde: 1696 TMA 1696 Ö.10:189-190 (mf ES1716)], löytyy vahvistusta tuumailuillesi, eli suorana pikakäännöksenä jotain tällaista ->

"Perintötalollisen Hannu Simunanpojan leski Veijolankylästä ja Iin pitäjästä, Kaarina Juhontytär, osoitti oikeudelle sovintokirjoituksen hänen autuaan miehensä ja tämän veljen Gabriel Simunanpojan välillä, laadittuna 20. pnä syyskuuta 1695, jonka kautta mainittu Gabriel luovuttaa kaikki oikeutensa mainittuun taloo, Veijolaan, veljellensä Hannu Simunanpojalle ja tämän aidoille rintaperillisille 862 taalaria kuparirahaa vastaan, sekä Alapellon peltolohkon ja niittymaata Maanpäässä (1 stacke Landh), samoin Hietakarista ja eräitä niittylohkoja Alapäästä eliniäkseen viljeltäväkseen, joiden hyväksikäytön avuksi tulevat yksi pirtti, lato ja aitta, jotka kuten mainittu pelto ja niitty palautetaan hänen elinaikansa jälkeen takaisin talolle ... ja muun lisäksi on Hannu luvannut veljelleen 4 tynnyriä viljaa, ruumenia (kahuja, stamp), yhden lehmän, yksivuotiaan vasikan ja muuta, jonka sopimuskirjoitus lähemmin osoittaa, joka tuli kuluvana vuonna 17. pnä helmikuuta kihlakunnanoikeudessa molemman osapuolen läsnäollessa vahvistetuksi, joten anoi hän vielä suuremmaksi varmuudekseen laamanninoikeuden vahvistusta sopimukselle ja käräjätuomiolle, jota ei häneltä voitu evätä, sillä ei ilmoittautunut ketään, joka olisi mainittua kihlakunnantuomiota vastaan vedonnut tai näillä käräjillä sopimusta mitenkään vastustanut, vaan tulivat nyt mainittu sopimus ja kihlakunnan tuomio 17. pnä helmikuuta kuluvaa vuotta täysin vahvistetuiksi. "

----------------------------------------------------------------

Veli Gabriel Simunapoika esiintyy joitakin aikoja ruodutuksissa Yrjänä Simunanpojan ruokakunnassa Jakun talossa, on ylläviittamassani vuoden 1676 luettelossakin, ja näkyy veljenä myös Jakun myllytulleissa, joissa Yrjänällä esiintyy myös tytär Liisa. Siis ensin näyttäisi tuon mukaan Veijolaa omistaneen veli Gabriel ja myöhemmin ostaja Hannu näyttäisi tarjonneen kauppasumman ohella veljelleen Gabrielille syytinkimaita Veijolasta ja veljekset olisivat siellä yhdessä asustaneet Hannun kuolemaan saakka. Gabrielille ei näyttäisi hiskin kastetuissa lapsia olleen ja 1670 -myllytulleissa ei mies ole vaimolla varustettuna. - Olisiko jäänyt lapsettomaksi ja satsannut veljensä lasten eteen? Hannu näyttää kuolleen 10.05.1696. Gabrielin kuolintietoa ei näyttäisi olevan säilyneissä kirkonkirjoissa.

terv Matti Lund
Hei

Tähän Pohjois-Iin Veijolan talon omistukseen löytyi lisätietoa, kiitos vinkistä Forumin jäsenelle Kaarille! Kyseessä oikeastaan alkutilanne siihen, mikä sitten näyttää johtaneen veljesten Gabriel ja Hans Simonpojan sovintokirjaan, joka yllä referoitu.

Iin kesäkäräjät 17-19.7.1695 fol. 75-81

Gabriel Simonpoika kertoi kuinka 20 vuotta sitten tai ylikin oli yhdessä veljensä Hannu Simonpojan kanssa hankkinut Veijolan perintötalon Pohjois-Iin kylästä, 1 manttaalia, ehdoilla että yhdessä asuvat, työskentelevät ja nauttivat sitä puoliksi. Hannu ja vaimonsa yrittävät Gabrielia talosta pois. Gabriel pyytää talon jakoa. Taloa ei nyt voida katsoa puustelliksi autuaan majurin Lepsin kuoleman jälkeen. Kauppakirja 30.7.1674, millä oululainen porvari autuan Knut Johansson myöntää myyneensä Hannulle ja tämän veljelle Gabrielille mainitun Veijolan talon 1400 kuparitaalarilla. Veli yrittää ajaa pois, mitä ei aiemmin tehnyt, kun tämän edellinen vaimonsa eli, joka oli vanha ihminen jonka kanssa hänellä ei ollut lapsia. Hannu on nyt aloittanut kun nainut uuden vaimon. Kiinnekirja 15.2.1677, missä mainitaan että Hannu yksin ostanut, laamanninoikeudessa 4.8.1680 ei muutosta. kihlakunnan ilmoituksista 22.2.1682 ja 11.7.1688 näin jäänyt, mikä autuaan Knutin yleiskuittauksesta 11.9.1682 on huomattavissa. Knutin todistus 14.2.1680 että veljekset Hannu ja Gabriel Simonpojat ovat molemmat hänelle talosta suorittaneet. Gabriel tuomitaan Veijolaan yhtä oikeutetuksi kuin Hannu. (referaatti Markku Pihlajaniemi 18.8.2010)
Tähän liittyen kysyisin kuka oli tuo Oulun porvari Knut Johansson, joka myi tämän perintötilan 1674 näille Jakun veljeksille. Itse spekuloin, että Knut voisi olla Veijolan edellisen isännän Johan Sigfridssonin poika.

Onko kellään Alf Brennerin Oululaisia perunkirjoituksia? Kertoisiko se mitään?

JHissa

20.08.10, 15:09

Hei

Tähän liittyen kysyisin kuka oli tuo Oulun porvari Knut Johansson, joka myi tämän perintötilan 1674 näille Jakun veljeksille. Itse spekuloin, että Knut voisi olla Veijolan edellisen isännän Johan Sigfridssonin poika.

Onko kellään Alf Brennerin Oululaisia perunkirjoituksia? Kertoisiko se mitään?
Minun mielestäni Knut Johansson ei voi olla kukaan muu kuin Beata Andersintyttären (Cajanus), haud. 30.4.1699 Oulu, mies, joka haudataan 28.8.1687 Oulussa ja jonka perukirja löytyy Alf Brennerin Oulun kaupungin perunkirjoituksia teoksesta:
64. Knut Johansson, rådman; bouppt. 14.11.1687. Änkan, den avlidnes fjärde hustru Beata Andersdotter; barn av första giftet med Margareta Mårtensdotter: Brita Knutsdotter, gift med Karl Krank; av andra giftet med Margareta Sigfridsdotter: Johan Knutsson och Margareta Knutsdotter, gift med Erik Persson; av tredje giftet: Gabriel Knutsson och avlidne Karl Knutsson; av fjärde giftet: Anders Knutsson och Maria Knutsdotter. Knut Johansson var avliden redan 17.4.1672.
Tillgångar 3126 dr 24½ öre, bestående av gården belägen gentemot kapten Henrik Gråå värderades åt sonen för 820 dr, Antilanvainio åker och 1 åkerstycke vid Tuhkaoja 172 dr, lösöre, varibland 1 häst, 1 ko och guldsmedsverktyg 176 dr, utestående fordringar 1958 dr 24½ öre; avkortning 187 dr 13 öre; behållning 2939 dr 11½ öre. Av behållningen hade arvingarna redan tillgodogjort sig på sina arv sammanlagt 2440 dr 2 öre, varför till delning återstod 498 dr 15½ öre. Därav fick änkan 276 dr 23 öre 18 runst. och var och en de sex övriga arvingarna 36 dr 30 öre 15 runst. vid det slutliga arvskiftet, som förrattades 3.5.1694.

Knut Johaninpojan isä voisi olla oululainen laivanomistaja Johan Knutinpoika. Koska hänen tavaroistaan löytyy myös kultasepäntarvikkeet, niin hän voi olla sama kuin kultaseppä Knut Johansson, jonka vaimo ja lapsi haudataan Oulussa 18.4.1645? Muut vaimot olisivat haudatut Oulussa tammikuussa 1656 ja 20.8.1665.

Jouni Kaleva

20.08.10, 16:38

Minun mielestäni Knut Johansson ei voi olla kukaan muu kuin Beata Andersintyttären (Cajanus), haud. 30.4.1699 Oulu, mies, joka haudataan 28.8.1687 Oulussa ja jonka perukirja löytyy Alf Brennerin Oulun kaupungin perunkirjoituksia teoksesta:
64. Knut Johansson, rådman; bouppt. 14.11.1687. Änkan, den avlidnes fjärde hustru Beata Andersdotter; barn av första giftet med Margareta Mårtensdotter: Brita Knutsdotter, gift med Karl Krank; av andra giftet med Margareta Sigfridsdotter: Johan Knutsson och Margareta Knutsdotter, gift med Erik Persson; av tredje giftet: Gabriel Knutsson och avlidne Karl Knutsson; av fjärde giftet: Anders Knutsson och Maria Knutsdotter. Knut Johansson var avliden redan 17.4.1672.

Kiitos!

Itsekin sovittelin tätä miestä, mutta näillä näytöillä tässä on ammottava(?) ristiriita.

kihlakunnan ilmoituksista 22.2.1682 ja 11.7.1688 näin jäänyt, mikä autuaan Knutin yleiskuittauksesta 11.9.1682 on huomattavissa. Knutin todistus 14.2.1680 että veljekset Hannu ja Gabriel Simonpojat ovat molemmat hänelle talosta suorittaneet.

Tuo ylempi Knut kuollut 1672 (ja perunkirjoitus vasta 1687??) mutta alempi Knut olisi Iihin kuittaillut ja todistanut 1680 ja 1682?

Jouni Kaleva

20.08.10, 16:56

Kiitos!

Itsekin sovittelin tätä miestä, mutta näillä näytöillä tässä on ammottava(?) ristiriita.

Tuo ylempi Knut kuollut 1672 (ja perunkirjoitus vasta 1687??) mutta alempi Knut olisi Iihin kuittaillut ja todistanut 1680 ja 1682?

Tarkemmin lukien Knut Johansson haudattiin 1687, joten sen puolesta sopisi. Mutta mikä on tuo lause, että olisi kuollut jo 1672??

JHissa

20.08.10, 17:13

Kiitos!

Itsekin sovittelin tätä miestä, mutta näillä näytöillä tässä on ammottava(?) ristiriita.

Tuo ylempi Knut kuollut 1672 (ja perunkirjoitus vasta 1687??) mutta alempi Knut olisi Iihin kuittaillut ja todistanut 1680 ja 1682?
Knut Johaninpoika mainitaan raatimiehenä vielä 1674 ja hänen hautauksensa tapahtui vasta 28.8.1687 eli jotakin häikkää hänen kuolemassaan on, joten epäilen perunkirjan kuolinajan 17.4.1672 olevan väärän. Joku voisi tarkistaa alkuperäisestä, mitä siellä lukee. 15 vuotta on pitkä aika pitää hautaamatta. Oliko Knut autuas jo 30.7.1674 kauppakirjan aikana eli tekikö kuittauksen hänen kuolinpesä.
Iin kesäkäräjät 17-19.7.1695 fol. 75-81

Gabriel Simonpoika kertoi kuinka 20 vuotta sitten tai ylikin oli yhdessä veljensä Hannu Simonpojan kanssa hankkinut Veijolan perintötalon Pohjois-Iin kylästä, 1 manttaalia, ehdoilla että yhdessä asuvat, työskentelevät ja nauttivat sitä puoliksi. Hannu ja vaimonsa yrittävät Gabrielia talosta pois. Gabriel pyytää talon jakoa. Taloa ei nyt voida katsoa puustelliksi autuaan majurin Lepsin kuoleman jälkeen. Kauppakirja 30.7.1674, millä oululainen porvari autuan Knut Johansson myöntää myyneensä Hannulle ja tämän veljelle Gabrielille mainitun Veijolan talon 1400 kuparitaalarilla. Veli yrittää ajaa pois, mitä ei aiemmin tehnyt, kun tämän edellinen vaimonsa eli, joka oli vanha ihminen jonka kanssa hänellä ei ollut lapsia. Hannu on nyt aloittanut kun nainut uuden vaimon. Kiinnekirja 15.2.1677, missä mainitaan että Hannu yksin ostanut, laamanninoikeudessa 4.8.1680 ei muutosta. kihlakunnan ilmoituksista 22.2.1682 ja 11.7.1688 näin jäänyt, mikä autuaan Knutin yleiskuittauksesta 11.9.1682 on huomattavissa. Knutin todistus 14.2.1680 että veljekset Hannu ja Gabriel Simonpojat ovat molemmat hänelle talosta suorittaneet. Gabriel tuomitaan Veijolaan yhtä oikeutetuksi kuin Hannu. (referaatti Markku Pihlajaniemi 18.8.2010)

Jouni Kaleva

20.08.10, 17:34

Knut Johaninpoika mainitaan raatimiehenä vielä 1674 ja hänen hautauksensa tapahtui vasta 28.8.1687 eli jotakin häikkää hänen kuolemassaan on, joten epäilen perunkirjan kuolinajan 17.4.1672 olevan väärän. Joku voisi tarkistaa alkuperäisestä, mitä siellä lukee. 15 vuotta on pitkä aika pitää hautaamatta. Oliko Knut autuas jo 30.7.1674 kauppakirjan aikana eli tekikö kuittauksen hänen kuolinpesä.
Iin kesäkäräjät 17-19.7.1695 fol. 75-81
Kyllä näyttää, että Knutin kuolintieto 1672 Brennerillä on huti.

Nähdäkseni nuo Iin käräjien 1695 autuas-merkinnät tarkoittavat, että silloin (1695) oli autuas, mutta asiakirjoja antaessaan 1680 ja 1682 elossa.

Tässä Iin Veijolan talossa oli vielä maakirjassa 1673 isäntänä vanhan suvun jäsen Johan Sigfridsson. Ja jo seuraavana keväänä on tämä Oulun porvari myynyt talon ulkopuolisille. Kiirettä on pitänyt. Kukaties Johan kuoli 1673 ja talo meni veloista porvari-Knutille, joka välittömästi realisoi sen...

Onko tietoa, mikä oli Knutin kolmannen vaimon nimi?

Jouni Kaleva

15.07.13, 17:26

Erkki A Tikkanen

30.07.13, 23:14

Hei

Tähän Pohjois-Iin Veijolan talon omistukseen löytyi lisätietoa,
kiitos vinkistä Forumin jäsenelle Kaarille! Kyseessä oikeastaan alkutilanne
siihen, mikä sitten näyttää johtaneen veljesten Gabriel ja Hans Simonpojan
sovintokirjaan, joka yllä referoitu.

Lainaa:

Iin kesäkäräjät
17-19.7.1695 fol. 75-81

Gabriel Simonpoika kertoi kuinka 20 vuotta
sitten tai ylikin oli yhdessä veljensä Hannu Simonpojan kanssa hankkinut
Veijolan perintötalon Pohjois-Iin kylästä, 1 manttaalia, ehdoilla että yhdessä
asuvat, työskentelevät ja nauttivat sitä puoliksi. Hannu ja vaimonsa yrittävät
Gabrielia talosta pois. Gabriel pyytää talon jakoa. Taloa ei nyt voida katsoa
puustelliksi autuaan majurin Lepsin kuoleman jälkeen. Kauppakirja 30.7.1674,
millä oululainen porvari autuan Knut Johansson myöntää myyneensä Hannulle ja
tämän veljelle Gabrielille mainitun Veijolan talon 1400 kuparitaalarilla. Veli
yrittää ajaa pois, mitä ei aiemmin tehnyt, kun tämän edellinen vaimonsa eli,
joka oli vanha ihminen jonka kanssa hänellä ei ollut lapsia. Hannu on nyt
aloittanut kun nainut uuden vaimon. Kiinnekirja 15.2.1677, missä mainitaan että
Hannu yksin ostanut, laamanninoikeudessa 4.8.1680 ei muutosta. kihlakunnan
ilmoituksista 22.2.1682 ja 11.7.1688 näin jäänyt, mikä autuaan Knutin
yleiskuittauksesta 11.9.1682 on huomattavissa. Knutin todistus 14.2.1680 että
veljekset Hannu ja Gabriel Simonpojat ovat molemmat hänelle talosta
suorittaneet. Gabriel tuomitaan Veijolaan yhtä oikeutetuksi kuin Hannu.
(referaatti Markku Pihlajaniemi 18.8.2010)

Tähän liittyen kysyisin kuka oli tuo Oulun porvari Knut Johansson, joka myi
tämän perintötilan 1674 näille Jakun veljeksille. Itse spekuloin, että
Knut voisi olla Veijolan edellisen isännän Johan Sigfridssonin poika.

Onko kellään Alf Brennerin Oululaisia perunkirjoituksia? Kertoisiko se
mitään?

__________________
Jouni Kaleva
Konnevesi
Sattui silmään tämä vanhempi ketju, josta on osa siirretty toiseen, Knut Johanssonia käsittelevään.
Mitä tekemistä edesmenneellä majuri Lepsillä oli Veijolan talon kanssa? Asuttiko hän sitä, koska hänen kuolemansa jälkeen sitä ei enää voinut käsitellä puustellina?

Jouni Kaleva

31.07.13, 09:24

Sattui silmään tämä vanhempi ketju, josta on osa siirretty toiseen, Knut Johanssonia käsittelevään.
Mitä tekemistä edesmenneellä majuri Lepsillä oli Veijolan talon kanssa? Asuttiko hän sitä, koska hänen kuolemansa jälkeen sitä ei enää voinut käsitellä puustellina?
Tuo on hyvä kysymys. Oliko Veijola Lepsin puustelli? Ei kyllä löydy merkkejä, että Leps olisi siellä asunut. Henkikirjassa 1695-96 on Veijolassa Hans Simonssonin väki. 1696 löytyy Etelä-Iin itsellisten lopussa sotilashenkilöitä ja omaisia (Veijola on Pohjois-Iissä): Sal. Major Läpz hustr.(yliviivattu) enckia pijga. Kuitenkin henkilöitä yht. vain yksi - siis maksoiko henkirahan leski vai piika? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968503

Kyllähän Leps on Iissä asunut, kun mm. lapsi Anna Christina haud. Iissä 1688 ja tytär Anna Margareta kast. Iissä 1693. Mahtoiko asua Veijolan talon piirissä kuitenkin?

Jouni Kaleva

31.07.13, 09:35

Tuo on hyvä kysymys. Oliko Veijola Lepsin puustelli? Ei kyllä löydy merkkejä, että Leps olisi siellä asunut. Henkikirjassa 1695-96 on Veijolassa Hans Simonssonin väki. 1696 löytyy Etelä-Iin itsellisten lopussa sotilashenkilöitä ja omaisia (Veijola on Pohjois-Iissä): Sal. Major Läpz hustr.(yliviivattu) enckia pijga. Kuitenkin henkilöitä yht. vain yksi - siis maksoiko henkirahan leski vai piika? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968503

Kyllähän Leps on Iissä asunut, kun mm. lapsi Anna Christina haud. Iissä 1688 ja tytär Anna Margareta kast. Iissä 1693. Mahtoiko asua Veijolan talon piirissä kuitenkin?

Suur-Iin historia-teos kertoo, että Iin komppanian virkatalot asetettiin 1691 ja Veijolasta tuli Kapteenin virkatalo. Nämä järjestelyt eivät kuitenkaan muuttaneet talon asukkaita. Kaiketi siis virkatalon nauttija sai sieltä arentia, mutta ei asunut talossa.

Erkki A Tikkanen

31.07.13, 18:38

Suur-Iin historia-teos kertoo, että Iin komppanian virkatalot asetettiin 1691 ja Veijolasta tuli Kapteenin virkatalo. Nämä järjestelyt eivät kuitenkaan muuttaneet talon asukkaita. Kaiketi siis virkatalon nauttija sai sieltä arentia, mutta ei asunut talossa.
Jossainhan Leps asui, todennäköisesti Pohjois-Iissä, mutta kun häntä ei ole kirjattu mihinkään taloon, kuten ei hänen vaimoaankaan. on vaikeata arvioida missä hän asui. Veijola olisi ollut sopiva asumus kapteeni (majuri) Lepsille. Viimeiset vuotensahan hän pysytteli Iin seudulla, muuten oli lähes koko ajan poissa, lähinnä Riian varuskunnassa. Hänellä oli Iin kirkossa muurattu hautapaikka, mutta hänet haudattiin kuitenkin ensimmäisen puolisonsa kanssa Oulun tuomiokirkkoon.

Jouni Kaleva

14.09.14, 12:40

Jossainhan Leps asui, todennäköisesti Pohjois-Iissä, mutta kun häntä ei ole kirjattu mihinkään taloon, kuten ei hänen vaimoaankaan. on vaikeata arvioida missä hän asui. Veijola olisi ollut sopiva asumus kapteeni (majuri) Lepsille. Viimeiset vuotensahan hän pysytteli Iin seudulla, muuten oli lähes koko ajan poissa, lähinnä Riian varuskunnassa. Hänellä oli Iin kirkossa muurattu hautapaikka, mutta hänet haudattiin kuitenkin ensimmäisen puolisonsa kanssa Oulun tuomiokirkkoon.

Hei

Kylläpäs löytyy viitettä, että Veijola oli Lepsin puustelli:

Iin kesäkäräjät 17-19.7.1695 fol. 75-81 Gabriel Simonpoika kertoi kuinka 20 vuotta sitten tai ylikin oli yhdessä veljensä Hannu Simonpojan kanssa hankkinut Veijolan perintötalon Pohjois-Iin kylästä, 1 manttaalia, ehdoilla että yhdessä asuvat, työskentelevät ja nauttivat sitä puoliksi. Hannu ja vaimonsa yrittävät Gabrielia talosta pois. Gabriel pyytää talon jakoa. Taloa ei nyt voida katsoa puustelliksi autuaan majurin Lepsin kuoleman jälkeen. Kauppakirja 30.7.1674, millä oululainen porvari autuan Knut Johansson myöntää myyneensä Hannulle ja tämän veljelle Gabrielille mainitun Veijolan talon 1400 kuparitaalarilla. Veli yrittää ajaa pois, mitä ei aiemmin tehnyt, kun tämän edellinen vaimonsa eli, joka oli vanha ihminen jonka kanssa hänellä ei ollut lapsia. Hannu on nyt aloittanut kun nainut uuden vaimon. Kiinnekirja 15.2.1677, missä mainitaan että Hannu yksin ostanut, laamanninoikeudessa 4.8.1680 ei muutosta. kihlakunnan ilmoituksista 22.2.1682 ja 11.7.1688 näin jäänyt, mikä autuaan Knutin yleiskuittauksesta 11.9.1682 on huomattavissa. Knutin todistus 14.2.1680 että veljekset Hannu ja Gabriel Simonpojat ovat molemmat hänelle talosta suorittaneet. Gabriel tuomitaan Veijolaan yhtä oikeutetuksi kuin Hannu. (referaatti Markku Pihlajaniemi 18.8.2010)

Erkki A Tikkanen

14.09.14, 13:17

Hei

Kylläpäs löytyy viitettä, että Veijola oli Lepsin puustelli:

Iin kesäkäräjät 17-19.7.1695 fol. 75-81 Gabriel Simonpoika kertoi kuinka 20 vuotta sitten tai ylikin oli yhdessä veljensä Hannu Simonpojan kanssa hankkinut Veijolan perintötalon Pohjois-Iin kylästä, 1 manttaalia, ehdoilla että yhdessä asuvat, työskentelevät ja nauttivat sitä puoliksi. Hannu ja vaimonsa yrittävät Gabrielia talosta pois. Gabriel pyytää talon jakoa. Taloa ei nyt voida katsoa puustelliksi autuaan majurin Lepsin kuoleman jälkeen. Kauppakirja 30.7.1674, millä oululainen porvari autuan Knut Johansson myöntää myyneensä Hannulle ja tämän veljelle Gabrielille mainitun Veijolan talon 1400 kuparitaalarilla. Veli yrittää ajaa pois, mitä ei aiemmin tehnyt, kun tämän edellinen vaimonsa eli, joka oli vanha ihminen jonka kanssa hänellä ei ollut lapsia. Hannu on nyt aloittanut kun nainut uuden vaimon. Kiinnekirja 15.2.1677, missä mainitaan että Hannu yksin ostanut, laamanninoikeudessa 4.8.1680 ei muutosta. kihlakunnan ilmoituksista 22.2.1682 ja 11.7.1688 näin jäänyt, mikä autuaan Knutin yleiskuittauksesta 11.9.1682 on huomattavissa. Knutin todistus 14.2.1680 että veljekset Hannu ja Gabriel Simonpojat ovat molemmat hänelle talosta suorittaneet. Gabriel tuomitaan Veijolaan yhtä oikeutetuksi kuin Hannu. (referaatti Markku Pihlajaniemi 18.8.2010)

Hienoa Jouni! Tuossa asiakirjassahan asia on aikalailla selvä, Leps piti Veijolaa puustellina, mutta tietysti tulee ristiriitaa siitä, että Gabriel ja Hannukin näyttivät asuneen Veijolassa. Jos he asuivat sitä, missä Leps sitten asui, myöskin Veijolassa? Hänhän vietti viimeiset vuotensa Iissä asuen, joten pelkkä arentitila Veijola tuskin oli

Jouni Kaleva

14.09.14, 15:01

Hienoa Jouni! Tuossa asiakirjassahan asia on aikalailla selvä, Leps piti Veijolaa puustellina, mutta tietysti tulee ristiriitaa siitä, että Gabriel ja Hannukin näyttivät asuneen Veijolassa. Jos he asuivat sitä, missä Leps sitten asui, myöskin Veijolassa? Hänhän vietti viimeiset vuotensa Iissä asuen, joten pelkkä arentitila Veijola tuskin oli
Sanos muuta. Veljekset Gabriel ja Hans Jakku olivat saaneet talon yhteisomistukseen ostamalla sen 1670-luvulla (Oulun kultaseppä) Knut Johanssonilta, joka oli sen velkaisena lunastanut langoltaan Juho Sigfridinpk. Veijolalta.

Tuohon nähden onkin ihmeteltävää, että minkälaisella sopimuksella kruunu piti taloa upseerin puustellina?? Jos ja kun majuri Leps asui täällä, niin kaiketi hänellä oli joku talon rakennuksista hallussaan. Vai mahtuiko peräti päärakennuksen katon alle, omistajaperheiden kanssa?