Lukkarin vaimo Karjalankylän Leskelästä?

[Jouni Kaleva]

Lukkari Heikki Matinpoika vihittiin toiseen avioonsa 10.7.1681 ja vaimoksi tuli leski Brita Heikintytär Karjalankylästä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1680-1700_ik255/2.htm

Henkikirjasta 1681 Karjalankylästä löytyy kaksi Brita Heikintytärtä: Leskelästä (tosin tässä vain Brita, mutta edellisvuosilta varmistuu, että hän on Brita Heikintytär) ja Saarelasta. http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1681/1681_41_Henki.jpg

Saarelan Brita Heikintytär on tunnistettavissa ja jatkaa samassa talossa vielä 1683. Sen sijaan Leskelässä ei ole enää Britaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022159

En laita tähän kaikkia henkikirja-linkityksiä, mutta seuraan Leskelän talon Britaa.

HK 1676 näkyy Karjalankylän Leskelässä isännän, Matti Eskilinpojan poikana Matti Matinpoika, jolla vaimo Brita Heikintytär ja veljet Yrjö Matinpoika ja Juho Matinpoika. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471

HK 1677 henkirahan maksaa vain Brita Heikintytär ja Yrjö ja Juho Matinpojat. Matti Matinpoikaa ei näy, eikä veljesten vanhempia. HK 1678 isäntänä Yrjö Matinpoika, lisäksi veljenvaimo Brita Heikintytär ja veli Juho Matinpoika (jolla ei vaimoa). HK 1680 sama tilanne. HK 1681 jatkaa Yrjö isäntänä, lisäksi veli Juho Matinpoika sekä veljen leski Brita. HK 1683 Britaa ei enää näy. Tällä perusteella Brita voi hyvin olla Matti Matinpk. Leskelän leski Karjalankylästä, joka vihittiin 1681 lukkari Heikki Matinpojan kanssa.

Asiaa komplisoi vielä sekin, että tämä lukkarin vaimo Brita haudattiin 13.10.1688 patronyymillä Matintytär. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/7.htm

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Asiaa komplisoi vielä sekin, että tämä lukkarin vaimo Brita haudattiin 13.10.1688 patronyymillä Matintytär.

Britasta käytetään patronyymiä Matintytär myös vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022158) henkikirjassa. Tuolloin Etelä-Iin listan loppupuolelle on kirjattu lukkarista Brita Matintytär ("Brita Matzdr klåckarska"), vävy Erkki Erkinpoika ja tämän vaimo Anna Heikintytär (joka mainitaan sairaalloiseksi).

Mikäli lukkari Heikki Matinpojan vaimo on Matti Matinpoika Leskelän leskivaimo Brita Heikintytär, niin voisikohan Brita olla alkujaan Matintytär, jonka isäpuolena olisi ollut Heikki (taikka Heikintytär, jonka isäpuolena olisi ollut Matti)?

-

Kuka oli lukkari Heikki Matinpojan ensimmäinen vaimo, Kirstin Filipintytär, joka haudattiin 12.12.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369806)?
Hänen alkuperänsä ei itselleni ole vielä selvinnyt.

Lukkarin vaimo Kirstin Filipintytär mainitaan nimeltä vuoden 1673 talvikäräjillä (KO a:13:218, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715296)). Samaisilla käräjillä mainitaan lukkari Heikki Matinpoika, tämän vaimo ja heidän 10-vuotias Annika tyttärensä (KO a:13:221, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715302)), tosin vaimoa ei tuolloin mainita nimeltä.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Hei Sari

Britasta käytetään patronyymiä Matintytär myös vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022158) henkikirjassa. Tuolloin Etelä-Iin listan loppupuolelle on kirjattu lukkarista Brita Matintytär ("Brita Matzdr klåckarska"), vävy Erkki Erkinpoika ja tämän vaimo Anna Heikintytär (joka mainitaan sairaalloiseksi).

Mikäli lukkari Heikki Matinpojan vaimo on Matti Matinpoika Leskelän leskivaimo Brita Heikintytär, niin voisikohan Brita olla alkujaan Matintytär, jonka isäpuolena olisi ollut Heikki (taikka Heikintytär, jonka isäpuolena olisi ollut Matti)?Pitäisin varhaisimpia tietoja (henkikirja Leskelässä ja vihkimerkintä) luotettavimpina Brita patronyymin suhteen. Myöhemmät ovat voineet sekoittua myös sillä tavalla, että on muisteltu Brita tulleen Leskelästä, jossa oli ollut Matti-isäntä ja Brita muisteltu ja kirjattu Matin tyttäreksi (eikä miniäksi)...

-

Kuka oli lukkari Heikki Matinpojan ensimmäinen vaimo, Kirstin Filipintytär, joka haudattiin 12.12.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369806)?
Hänen alkuperänsä ei itselleni ole vielä selvinnyt.En osaa sanoa, joten on lupa vapaasti spekuloida:)
Kävisikö isäksi Filippus Eliaksenpk. Liedes? Ainakin ikähaarukka sopisi ja lukkari perheineen asusti kaiketi Puolakassa, joka oli Liedeksen välitön naapuri.

Lukkarin vaimo Kirstin Filipintytär mainitaan nimeltä vuoden 1673 talvikäräjillä (KO a:13:218, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715296)). Samaisilla käräjillä mainitaan lukkari Heikki Matinpoika, tämän vaimo ja heidän 10-vuotias Annika tyttärensä (KO a:13:221, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715302)), tosin vaimoa ei tuolloin mainita nimeltä.Tuossahan oli hurjia käräjäjuttuja. Kaikesta en saanut selvää, mutta pitemmässä jutussa asian toi käräjille Pekka Heikinpoika Pohjois-Iistä. Tuntomerkit viittaavat Huoviseen. Asiana oli, että 1667 haudatun Jaakko Ollinpojan (Huovinen) leski Valpuri Simontytär oli havainnut, että Jaakon arkku ei olekaan paikallaan. (oliko havainto tehty, kun 1672 haudattiin khra Calamnius?) Myös Jaakko Räihä mainitaan, hänen arkkunsa piti olla Jaakko Ollinpojan vieressä?? Pekka Heikinpoika oli oman Juho-poikansa avustamana sitten nostanut Jaakko Ollinpojan arkun esiin. Puhutaanko, että Juho Pekanpojalla oli kaatumatauti ja oliko sillä joku relevanssi asiassa, kun kahdessakin paikassa sitä pitkään selostetaan?. Jaakko Ollinpoika-vainajan poika Jaakko Jaakonpoika reklamoi tätä arkun siirtymistä. Mainitaan myös vainajan miniä "swägerska Britha Knutsdotter". Jutun todistajana kuultiin Agneta Johansdotteria (olisiko Martti Äijön vaimo Pernun talosta?) ja lukkarin vaimo Kirstin Filipintytärtä, joka kertoi sen mitä oli asiassa nähnyt, kun oli kirkossa mukana, kun Pekka Heikinpoika siirsi arkkua. Haastettiin todistamaan myös Jaakon (tarkoittaako Jaakko Jaakonpk. Huovisen?) piika Carin Mårthensdotter, 16v. Hän puhui, että joitakin kiviä oli otettu, jotka kuuluivat Matz Jöransson Glasilan ruumisarkkuun. (tämännimistä henkilöä en ennestään tunnista, siis uusi tuttavuus). Myös Walborg Larsdotterilla oli jotakin sanottavaa, en tunnista.

Siis kauheasti kansaa yhden ruumisarkun ympärillä :), jutun lopputuloksesta en saanut selvää.

Lyhyessä jutussa lukkari vaimoineen ei ollut onnistunut 10v Annikka-tyttärensä kasvatuksessa? Oliko Annikka vienyt pappilasta villavaatteen? (ullgarmet) vai minkä ja saivatko vanhemmat sakkoa kasvatusvajeestaan? Ja saiko samassa jutussa Nils Michelsson tuomion, hänen 11-v Anna tyttärensä oli ollut Annikan mukana epäilyttävissä touhuissa??

[Jouni Kaleva]

Ja saiko samassa jutussa Nils Michelsson tuomion, hänen 11-v Anna tyttärensä oli ollut Annikan mukana epäilyttävissä touhuissa??

Tarkemmin katsoen siinä on Nils Michelsson Såroinen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715302
Ja silloin kyseessä sopii olemaan se Anna Niilontr. Sorola joka vihitään 15.4.1691 Olhavaan Jaakko Klemetinpk. Kyröläisen kanssa. Näin Annan synt. vuodeksi täsmentyy 1662.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia viestistä!

En osaa sanoa, joten on lupa vapaasti spekuloida:)
Kävisikö isäksi Filippus Eliaksenpk. Liedes? Ainakin ikähaarukka sopisi ja lukkari perheineen asusti kaiketi Puolakassa, joka oli Liedeksen välitön naapuri.

Tuo kuulostaa loogiselta vaihtoehdolta!
Filippus Eliaksenpoika Liedes kuulostaa varteenotettavalta kandidaatilta Kirstin Filipintyttären isäksi.

Myös Jaakko Räihä mainitaan

Mainitaanko tuossa jutussa, että Pekka Heikinpoika oli edellisenä kesänä saanut Jaakko Räihältä tietää, mitä Jaakko Ollinpojan leskivaimo Valpuri Simontytär oli kertoillut Pekan pojasta Juhosta? Juttu saattaisi alkaa jotenkin seuraavaan tapaan: "Pähr Hindrichson i NorrIjå framsteegh för rätte giffandes tillkenne huru som han, sehn Jacob Reihä honom förledne sommars refererade om dhet Jacob Olsons änkia Walborgh Simonsdr ibid efter något tahl bekendt hadhe att Pähr Hindrichsons son Johan skulle wara widh hennes mans 1667 håldna kistlegningh och begrafningh förgiordh medh den". Myöhemmin jutussa mielestäni mainitaan, että Jaakko Räihä ei ollut käräjillä paikalla ("Jacob Räihä war nu icke tillstädes").

Hän puhui, että joitakin kiviä oli otettu, jotka kuuluivat Matz Jöransson Glasilan ruumisarkkuun. (tämännimistä henkilöä en ennestään tunnista, siis uusi tuttavuus).

En myöskään ole löytänyt Matti Yrjönpoika Glasilasta mitään muita mainintoja kuin maininnat tämän jutun yhteydessä (talvi- ja kesäkäräjillä). Saattaisikohan Matti Yrjönpoika Glasila olla Yrjö Laurinpoika Glasilan poika; arvuuttelua tämä toki vain on.

Samaisen jutun käsittely jatkuu vuoden 1673 kesäkäräjillä (KO a:13:248, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715071)). Tässä jutussa mainitaan Kirstin Filipintyttären ja Agneta Juhontyttären antaneen valaehtoisen todistuksen edellisillä käräjillä (tuolloin Kirstiniä ei tituleerata lukkarin vaimoksi).

Tarkemmin katsoen siinä on Nils Michelsson Såroinen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715302
Ja silloin kyseessä sopii olemaan se Anna Niilontr. Sorola joka vihitään 15.4.1691 Olhavaan Jaakko Klemetinpk. Kyröläisen kanssa. Näin Annan synt. vuodeksi täsmentyy 1662.

Tuo oli hyvä huomio; Paljon Kiitoksia!
Anna Niilontyttären syntymävuosi tarkentuu tämän ansiosta kuutisen vuotta ylöspäin (kuolinkirjassa ikä on pyöristetty ylöspäin 40 vuoteen).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Mainitaanko tuossa jutussa, että Pekka Heikinpoika oli edellisenä kesänä saanut Jaakko Räihältä tietää, mitä Jaakko Ollinpojan leskivaimo Valpuri Simontytär oli kertoillut Pekan pojasta Juhosta? Juttu saattaisi alkaa jotenkin seuraavaan tapaan: "Pähr Hindrichson i NorrIjå framsteegh för rätte giffandes tillkenne huru som han, sehn Jacob Reihä honom förledne sommars refererade om dhet Jacob Olsons änkia Walborgh Simonsdr ibid efter något tahl bekendt hadhe att Pähr Hindrichsons son Johan skulle wara widh hennes mans 1667 håldna kistlegningh och begrafningh förgiordh medh den". Myöhemmin jutussa mielestäni mainitaan, että Jaakko Räihä ei ollut käräjillä paikalla ("Jacob Räihä war nu icke tillstädes").


sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

Kyllä samoin luen. En silti vieläkään käsitä, missä on asian pihvi, kun korostetaan Juho-pojan kaatumatautia.

Jäin miettimään, mihin tuon Valpurin Ibid oikein viittaa? Olisiko hänkin Räihä?? Tuo Jaakko Räihä lienee Jaakko Erkinpoika, joka kuoli 1687?

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia viestistä!

Jäin miettimään, mihin tuon Valpurin Ibid oikein viittaa? Olisiko hänkin Räihä??

Uskoisin, että Valpurin kohdalla ibid viittaisi Pohjois-Iihin, mutta varma en ole.

Valpuri saattaisi ehkä olla Pirttitörmän Päkkilän talon tyttäriä, mutta vähän arvailu pohjalta tämä menee.

Vuoden 1674 kesäkäräjillä Pekka Sigfridinpoika Päkkilä penäsi pohjois-iiläisen Jaakko Ollinpojan leskivaimolta Valpuri Simontyttäreltä niittyä,joka alilaamannin vuonna 1648 antaman tuomion mukaan kuuluisi hänen talolleen (KO a:13:569, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716014)). Mikäli ymmärsin oikein, niin Valpuri vastaa saaneensa niityn 40 vuotta sitten perinnökseen Pekan isännöimästä talosta.

Voisiko Valpuri Simontyttären isä olla Simo Niilonpoika Päkkilä?
Mikäli Valpuri olisi Pekka Simonpoika Päkkilän (n.1573-1652) pikkusisar (reilut kymmenen vuotta veljeään nuorempi), voisi hän ikänsä puolesta sopia Jaakko Ollinpoika Huovilan (n.1585-1667) vaimoksi. Toki vähän hataraksi Valpurin linkittäminen pelkästään tämän nojalla Päkkilän talon tyttäreksi jää.

Tuo Jaakko Räihä lienee Jaakko Erkinpoika, joka kuoli 1687?

Uskoisin kyseessä olleen juuri Jaakko Erkinpoika Räihän. (Poika Jaakko Jaakonpoika on tuolloin uskoakseni vielä aika nuori, hän tulee henkikirjoihin vasta vuonna 1681.)

--

Koetin lukea uudelleen molempia Huovilan talojen käräjäjuttuja, mutta paljon niistä jää ymmärtämättä; teksti on itselleni turhan vaikeaselkoista. Laitan tähän mietteitä juttujen tiimoilla, mutta olen saattanut ymmärtää jutut kokonaan väärin. Ja kaikissa sitaateissa on varmasti hävyttömän paljon virheitä; liian monet sanat olivat itselleni aivan vieraita. Olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista.

Voisiko olla niin, että tässä Jaakko Jaakonpoika Huovila oli äitinsä keralla syytettynä taikojen harrastamisesta?

Ja syyttikö Pekka Heikinpoika Huovila poikansa Juhon sairaudesta serkkuaan Jaakko Jaakonpoika Huovilaa ja tämän taikatoimia?

Jälkimmäisen jutun viimeinen kappale alkaa jotenkin seuraavasti: "Och hwadh Jacob anlangar som befelte? sin piga tellia? 3ne spånor af miöhltunna sijdan, och läggia dem under Glasilla lijk, så ehuruwell slicht? eij sin fulbordan nådde så kan doch denne rätt honom likmätigt dhet 15 Cap hög M:B: L:L: ifrån 40 ? böther derföre eij befrija."

Eli rapsahtiko tässä Jaakko Jaakonpoika Huovilalle sakot Korkeimman Syiden kaaren 15 pykälän perusteella?

Juuri ennen viimeistä kappaletta on jotain seuraavan kaltaista: "att Jacob med sin moder Walborg acste? ting sielf tolfte, befrija sig först eij hafwa sielf lagt, eller medh deras weth och willia låtit andra läggia ofnbem:te stehnar, spohnar och hårknyte i hans faders eller hennes mans lijkkista. Och till dhet andra: att dhe eij hafwa förgiordt, eller emoth deras weth och willia låtit andra förgiöra Johan Person. Då widare sluth i saken falla skall."

Tuomittiinko Jaakko Jaakonpoika Huovila vain Glasilan arkkuun laitetuista värmeistä, ja vapautettiinko Jaakko muista syytteistä?
Jaakko ja hänen äitinsä käsittääkseni vakuuttavat, etteivät ole itse laittaneet, eivätkä ole sallineen muiden laittaa, arkusta löytyneitä värmeitä Jaakko Ollinpojan arkkuun. Samoin he vakuuttavat, että he eivät ole vahingoittaneet Juho Pekanpoikaa, eivätkä ole sallineet muiden vahingoittaa Juhoa.

Kristofferin kuninkaan "Corkeimbain syidhen kaari (http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/kris/kor.html)" pykälä 15 on "Ios iokun teke noituxen toisen pälle, quinga sen pitä etzittämän ia tutkisteltaman. Nämät asiat ei ole rahalla maxettauat".

Rangaistuksesta mainitaan, että "Sordauat ne heidhen, nijn olkan sordutt 40. ma~rkan colmie iakoon, kuningan, Syynsanoia ia kihlacunnan."

Jos oikein ymmärsin, niin syyllisyydestä rapsahti 40 markan sakko (kolmannes kuninkaalle, kolmannes syynsanojalle ja kolmannes kihlakunnalle). Mikäli joku olisi taikuuden vuoksi menhtynyt, niin siinä tapauksessa taian tekijä olisi ilmeisesti tuomittu kuolemaan.

Jos ymmärsin oikein, niin ruumisarkku avattiin kirkkoherra Calamniuksen luvalla elokuussa 1672 (nyt asian käsittelyn aikaan kirkkoherra oli jo edesmennyt; tämä ensimmäisen jutun alkupuolelta): "hafwer förledne höst in Augusto efter nu sahl kyrkioherdens Hr Gabrielis Calamnij tillåtelse jempte twenne ährligt denneqwinnor? gått i kyrkian och öpnande sahl Jacob Olsons kista, funnit under necken och ryggen 9 st små stenar af olijka steeleek? och äfwen så många små spåhnar?, såsom och att litet håårfult knyte?".

Ja jos ymmärsin oikein, niin vainajan niskan ja selän alta löytyneet tavarat oli tuotu oikeuteen, jotta voitiin arvioida olivatko tavarat sairastuneen Juho Pekanpoika Huovilan tavaroita.

Kerrotaanko tuossa ensimmäisen jutun alussa, että Pekka Heikinpoika (Huovila) oli kuullut Jaakko Räihältä, että Jaakko Ollinpojan (Huovila) leskivaimo Valpuri Simontytär oli kertoillut, että hänen edesmenneen miehensä arkussa on jotain, minkä tarkoitus on aiheuttaa Pekan pojalle Juholle vahinkoa? Ja oliko tämä se syy, miksi kirkkoherra antoi luvan arkun avaamiseen? Ja oliko tämä syy siihen, että Pekka sairaan Juho poikansa kanssa avasi Jaakko Ollinpojan arkun?

Kun Jaakko Räihä ei ollut paikalla ja edesmenneen kirkkoherran lapsetkin olivat muuttaneet Uuteenkaarlepyyhyn, kutsuttiin todistamaan Agneta Juhontytär, joka antoi asiassa valaehtoisen todistuksen. Agneta oli törmännyt Jaakko Jaakonpoika Huovilan kälyyn Brita Nuutintyttäreen (Juho Jaakonpoika Huovilan vaimo). Brita oli kertonut, että sairaana ollut Jaakko (Jakkonpoika Huovila) oli saanut terveytensä takaisin. Lisäksi Brita oli ilmeisesti kertonut jotain käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvää, mutta siitä en saa selvää.

"jempte klockarens hustru Cirstin Philpusdotter, gått till kyrkien och åskålet? huru som Pehr medh sin siukelige son Johan i sin hustrus nährwaru löftet? sahl Jacob Olsons kista uhr grafwen på kyrkiogålfwet, den öpnat och efter sökiendet, som han sadhe sigh neht? samligen åskådet hafwa, unden varken och axlerne? funnit dese 9 stenar, spåner och håårknyte.

Mainitaanko tässä, että lukkarin vaimo Kirstin Filipintytär oli ollut kirkossa, kun Pekka (Heikinpoika Huovila) oli sairaan poikansa Juhon kanssa ja vaimonsa läsnä ollessa nostanut Jaakko Ollinpoika Huovilan arkun kirkon lattialle ja avannut sen ja etsinyt arkkuun laitettuja tavaroita ja löytäneet hartioiden alta 9 kiveä, 9 lastua?? ja hiusnyytin??.

"Pähr förebar och huru som hans son öfwer åtta dagar senh bem:te saker uhr kistan togz och till des Jacob medh sin modher her om kendgiordes ifrån sin siuka frij wahrit hadhe."

Kertooko Pekka tässä, että kahdeksan päivää sen jälkeen, kun tavarat oli saatu pois arkusta ja tieto oli välitettyä Jaakolle (Jaakonpoika Huovila) ja tämän äidille, niin Pekan poika oli parantunut sairaudestaan?

Ja kysyykö arvioija tuon jälkeen, milloin Pekan pojan sairaus alkoi?
Ja vastaako Pekka, että poika oli syyskuussa 1669 tippunut veneestä mereen ja sen jälkeen sairaus oli alkanut?

Jaakon (Jaakonpoika Huovila) 16-vuotias piika Karin Martintytär kertoo Matti Yrjönpoika Glasila arkun alle laitetuista tavaroista; tämä oli ilmeisesti tapahtunut jo kesäkuussa 1666.
Lieneekö tuo ensimmäinen virke ollut alkuperäisessä pöytäkirjassa lisätty kommentti, ja se olisi tullut renovoituun pöytäkirjaan mukaan liian aikaisin?

"Jacob bedh? Caren läggia i kistan men hon giorde dette icke. Jacobz pijga Caren Mårtensdotter, om sine 16 åhr gammal eftersendes. Hwilcken framkom och beskedeligen sehn man henne om hennes ewiga wälfärd och sin bekennelses löhn wedherbörligen underwiste, efter aflagden eedh å book bekende hurusom hennes husbonde Jacob hadhe 1666 in Junio befalt? henne uhr deras wattuqwarn af een miöhltunna sidha fellia? 3 spånor och leggia dem uthi Matz Jöransons Glasila lijkekista, hwilcket lijk hon medh annat folk ärande då att beweka, samma befallningh om ståntagandet, icke wistandes hwadh dhet hadhe att betyda, sadhe hon sigh efter kommit och lethes? honom ser spånerne"

Karin oli tämän jälkeen tavannut Valpuri Laurintyttären, joka ehkä saattaisi olla Pekka Heikinpoika Huovilan piika (piika Valpuri Laurintytär kirjattiin Pekka Huovilan talouteen vuosien 1674-1678 henkikirjoissa).

Oliko Jaakko pyytänyt Karinia köllöttämään arkussa, mutta Karin ei ollut tähän suostunut?
Jaakko oli ymmärtääkseni pyytänyt Karinia hakemaan vesimyllyltä tietystä paikasta kolme kappaletta jotain (lastuja??) ja asettelemaan ne Matti Yrjönpojan arkkuun. Valmisteltiinko tuolloin Matti Glasilan hautajaisia?

Jälkimmäisen jutun lopussa mielestäni kerrotaan, että piika Karin vapautettiin syytteistä; hänen nuoruuden ymmärtämättömyytensä katsottiin lieventäväksi asiaksi.

Jos ymmärsin oikein, niin Jaakko Räihä ja Oulun porvari Matti Antinpoika eivät oikeudessa olleet kovinkaan runsassanaisia. Oli ehkä ollut helpompi keroilla asiasta epävirallisesti, kuin todistaa siitä valalla.

Jälkimmäisessä jutussa (aukeaman 249 vasemmanpuoleisella sivulla) mielestäni kerrotaan, että pohjois-iiläinen lautamies Erkki Paavonpoika (Paakkola) todisti Jaakko Ollinpojan (Huovila) vuoden 1654 tietämillä "om een nyåhrs mårgon uthe på landzwägen slachtat? een af sine kelfwar?". Lautamies Erkki Paavonpoika ei kuitenkaan tiennyt tämän teon tarkoitusta. Olisiko asia tuotu esiin oikeudessa siksi, että jo Jaakko Jaakonpojan isän (lautamies Jaakko Ollinpoika Huovilan) epäiltiin harrastaneen jotain taikuuksia? Muutoin jää aika epäselväksi miten tämä liittyisi käräjillä käsiteltyyn asiaan.

Mainittakoon vielä, että tämä Jaakko Jaakonpoika Huovila on allekirjoittaneen esi-isä...

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

[quote]Uskoisin, että Valpurin kohdalla ibid viittaisi Pohjois-Iihin, mutta varma en ole.

Valpuri saattaisi ehkä olla Pirttitörmän Päkkilän talon tyttäriä, mutta vähän arvailu pohjalta tämä menee.

Vuoden 1674 kesäkäräjillä Pekka Sigfridinpoika Päkkilä penäsi pohjois-iiläisen Jaakko Ollinpojan leskivaimolta Valpuri Simontyttäreltä niittyä,joka alilaamannin vuonna 1648 antaman tuomion mukaan kuuluisi hänen talolleen (KO a:13:569, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716014)). Mikäli ymmärsin oikein, niin Valpuri vastaa saaneensa niityn 40 vuotta sitten perinnökseen Pekan isännöimästä talosta.

Voisiko Valpuri Simontyttären isä olla Simo Niilonpoika Päkkilä?
Mikäli Valpuri olisi Pekka Simonpoika Päkkilän (n.1573-1652) pikkusisar (reilut kymmenen vuotta veljeään nuorempi), voisi hän ikänsä puolesta sopia Jaakko Ollinpoika Huovilan (n.1585-1667) vaimoksi. Toki vähän hataraksi Valpurin linkittäminen pelkästään tämän nojalla Päkkilän talon tyttäreksi jää.Hei Sari

Kyllä tuossa olisi aineksia liittää Valpuri Simontytär Päkkilään. Kun Valpurin omat lapset syntyneet 1620-luvulla, niin ehkä Valpuri itse olisi synt. n. 1600. (Milloin Simo Niilonpk. Päkkilä mahtoi kuolla?)

Jos Valpuri olisi synt. n. 1585, niin hän olisi liki 90-vuotias vastatessaan niittyasiassa 1764. Teräsmummo? Valpuri kertoo saaneensa niityn n. 40 vuotta sitten, siis noin 1634? Kuka silloin kuoli, vai miksi perintöä olisi juuri silloin jaettu??

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia viestistä!

Jos Valpuri olisi synt. n. 1585, niin hän olisi liki 90-vuotias vastatessaan niittyasiassa 1764.

Valpuri saattoi hyvin olla kymmenkunta vuotta nuorempikin.
Heikki Simonpoika Päkkilä (Pekka Simonpoika Päkkilän veli) on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt vuosien 1590-1597 aikoihin.
Pekka Simonpoika Päkkilä mainitaan vuoden 1630 toisessa ruodutuksessa 50-vuotiaaksi (tuolloin Heikki Simonpoika mainitaan 40-vuotiaaksi) ja vuoden 1633 ruodutuksessa 60-vuotiaaksi (tuolloin Heikki Simonpoika mainitaan 42-vuotiaaksi). Pekan ja Simon ikäero (samasta ruodutusluettelosta katsottuna) mahdollistaisi sen, että pojilla olisi saattanut olla sama äiti; Simo Niilonpoika Päkkilän avioliittojen määrästä, taikka vaimon nimestä en kuitenkaan ole löytänyt tietoja.

Jaakko Ollinpoika Huovilan lapsista Jaakon (s.n.1620) ja Juhon (s.n.1622) syntymäajasta on arvio kuolinkirjan perusteella. Vanhin poika Antti Jaakonpoika mainitaan edesmenneeksi vuoden 1663 kesäkäräjillä, kun Jaakko Ollinpoika kertoo tekemästään testamentista (KO a:11:264, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711741)). Mikäli vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576911) ruodutusluetteloon "Jaakko Huovilan talo paikalle" kirjattu Antti Jaakonpoika on Jaakko Ollinpoika Huovilan poika, niin Antti poika on ilmeisesti syntynyt 1610-luvulla (ikä ruodutusluettelossa saattaisi olla 24, mutta varma en ole). Jaakko Ollinpojan lapsista Hannulle (muutti Kelloon, ensin Kiutun taloon vävyksi ja sitten Grekilän taloon isännäksi), Simolle taikka Karinille (avioitui Heikki Kontion kanssa muutti miehensä luokse Alakiiminkiin) en ole löytänyt ikäarviota.

Valpuri kertoo saaneensa niityn n. 40 vuotta sitten, siis noin 1634? Kuka silloin kuoli, vai miksi perintöä olisi juuri silloin jaettu??

Veikkaisin, että kyseessä olisi ollut vanhan isännän Simo Nillonpojan ja/tai hänen vaimonsa jäämistön jakaminen; mutta vähän arvailupohjalla tämä on.
Pekka Simonpoika Päkkilä menehtyy vasta vuonna 1652, joten hänen jäämistöstään ei voi olla kyse.

Tarkempaa tietoa Simo Niilonpojan menehtymisen ajankohdasta minulla ei ole.
Simo Niilonpoika on todennäköisesti elossa ainakin vielä vuonna 1618, tuolloin hänet kirjataan ruodutusluetteloon ja hänen talouteensa kirjataan isännän lisäksi kaksi yli 15-vuotiasta poikaa ja yksi renki. Simo Niilonpoika kirjataan vielä vuoden 1619 kymmenysluetteloon, mutta en ole varma voiko sen perusteella päätellä jotain Simon elossa olosta. On mahdollista, että Simo olisi elänyt tämän jälkeen vielä pitkäänkin; häntä ei vuoden 1619 jälkeen enää tunnu löytyvän veroluetteloista (mikäli Simo oli elossa, niin luultavasti talon isännyys siirtyi kuitenkin jo nuoremmalle polvelle).

Vuoden 1648 talvikäräjillä Jaakko Ollinpoika ja Yrjö Pernu nimettiin ratkomaan perintöriitaa oululaisen Matti (Simonpoika) Päkkilän ja tämän pirttitörmäläisen veljen Pekka (Simonpoika) Päkkilän välillä (KO a:6:293, vasemmanpuoleisen sivun puolenvälin tietämiltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706278)). Siitä en kuitenkaan ole onnistunut löytämään tietoja, että milloin alunperin suoritettiin se perinnönjako, josta veljekset sitten vääntävät kättä useammilla käräjillä.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Brita oli kertonut, että sairaana ollut Jaakko (Jakkonpoika Huovila) oli saanut terveytensä takaisin. Lisäksi Brita oli ilmeisesti kertonut jotain käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvää, mutta siitä en saa selvää.

Tähän pieni korjaus. Vaikuttaisi siltä, että Brita ei kertonut Agnetalle Jaakon saaneen terveytensä takaisin, vaan Agneta oli kysynyt Britalta oliko sairaana ollut Jaakko saanut terveytenä takaisin:
"om Jacob som den tijden illa siukligh wehr, hadhe fåth sin hälsa igen"

Ja tähän Brita oli vastannut (noiden quare!R: ja quid!R: merkintöjen merkitystä en ymmärrä, ovatko ne jotain kirjurin omia merkintöjä?):
"der till hon swarat hadhe: han fåhr henne aldrigh."
quare!R: "efter han har giort åth Johan som förmedelst ladhunyckelen geck stiählandes i wåhr bodh"
quid!R: "uthi likkistan giordes honom, dy skulle man intet? anröra? deras egendom"

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Tähän pieni korjaus. Vaikuttaisi siltä, että Brita ei kertonut Agnetalle Jaakon saaneen terveytensä takaisin, vaan Agneta oli kysynyt Britalta oliko sairaana ollut Jaakko saanut terveytenä takaisin:
"om Jacob som den tijden illa siukligh wehr, hadhe fåth sin hälsa igen"

Ja tähän Brita oli vastannut (noiden quare!R: ja quid!R: merkintöjen merkitystä en ymmärrä, ovatko ne jotain kirjurin omia merkintöjä?):
"der till hon swarat hadhe: han fåhr henne aldrigh."
quare!R: "efter han har giort åth Johan som förmedelst ladhunyckelen geck stiählandes i wåhr bodh"
quid!R: "uthi likkistan giordes honom, dy skulle man intet? anröra? deras egendom"

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

Hei

Ajattelin puhtaaksikirjoittaa molemmat jutut, mutta en ole pitkällekään päässyt. Noitumisesta/taikomista tässä kuitenkin on ollut kyse ja pääsyylliseksi todettiin Jaakko Jaakonpk. Huovinen. Melkoisen taikauskoista oli näköjään elämänmeno vielä tuolloin.

Pikku detaljina, piikaa oli käsketty hankkia "3ne spånor af miöhltunna sijdan"
niin tarkoittanee, että myllystä, jauhotynnyrin puolen seinästä nämä piti ottaa - mikähän logiikka siinä lieneekään ollut.

"quare!R: ja quid!R: merkintöjen merkitystä en ymmärrä"
Käsittääkseni ovat merkit todistajan puheen suorasta lainauksesta, siis "quote/unquote"

Iin srk:n historia-teos (s. 94) kertoo että rovastintarkastuksessa 1687 valitettiin Jaakko Ollinpoika Huovisesta ns. lauantainpyhittämisestä. En osaa yhdistää, kuka hän on tässä suvussa (jos nyt nimi on kirjaan oikeassa muodossa siirtynyt).

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Käsittääkseni ovat merkit todistajan puheen suorasta lainauksesta, siis "quote/unquote"

Suuret Kiitokset tiedosta!

Iin srk:n historia-teos (s. 94) kertoo että rovastintarkastuksessa 1687 valitettiin Jaakko Ollinpoika Huovisesta ns. lauantainpyhittämisestä. En osaa yhdistää, kuka hän on tässä suvussa (jos nyt nimi on kirjaan oikeassa muodossa siirtynyt).

Uskoisin, että kirjassa tarkoitetaan 12.06.1687 tehtyä tarkastusta. Tarkastuspöytäkirjan kohdassa 15 mainitaan Jaakko Ollinpoika Huovisesta tehty huomautus (IICf:1:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376941)). Olisikohan pöytäkirjaan Jaakolle päässyt lipsahtamaan hänen edesmenneen isänsä Jaakko Ollinpojan patronyymi, ja olisikohan patronyyminä pitänyt olla Jaakonpoika? Veroluetteloissa taikka tuomiokirjoissa ei ole tullut vastaan Jaakko Ollinpoika Huovilaa, joka olisi tuolloin ollut elossa; eikä niistä ei löytynyt sellaista Olli Huovilaakaan, joka sopisi olemaan pöytäkirjassa mainitun Jaakon isä.

Pöytäkirjan samaisella sivulla kohdassa 19 mainitaan lukkarin vävyn Erkin antavan lukuopetusta kylän lapsille. Ja samaisen sivun kohdassa 20 mainitaan, että lukkarin vävy Erkki nimitettiin kirkonvartijaksi.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[JHissa]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia viestistä!



Valpuri saattoi hyvin olla kymmenkunta vuotta nuorempikin.
Heikki Simonpoika Päkkilä (Pekka Simonpoika Päkkilän veli) on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt vuosien 1590-1597 aikoihin.
Pekka Simonpoika Päkkilä mainitaan vuoden 1630 toisessa ruodutuksessa 50-vuotiaaksi (tuolloin Heikki Simonpoika mainitaan 40-vuotiaaksi) ja vuoden 1633 ruodutuksessa 60-vuotiaaksi (tuolloin Heikki Simonpoika mainitaan 42-vuotiaaksi). Pekan ja Simon ikäero (samasta ruodutusluettelosta katsottuna) mahdollistaisi sen, että pojilla olisi saattanut olla sama äiti; Simo Niilonpoika Päkkilän avioliittojen määrästä, taikka vaimon nimestä en kuitenkaan ole löytänyt tietoja.

Jaakko Ollinpoika Huovilan lapsista Jaakon (s.n.1620) ja Juhon (s.n.1622) syntymäajasta on arvio kuolinkirjan perusteella. Vanhin poika Antti Jaakonpoika mainitaan edesmenneeksi vuoden 1663 kesäkäräjillä, kun Jaakko Ollinpoika kertoo tekemästään testamentista (KO a:11:264, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711741)). Mikäli vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576911) ruodutusluetteloon "Jaakko Huovilan talo paikalle" kirjattu Antti Jaakonpoika on Jaakko Ollinpoika Huovilan poika, niin Antti poika on ilmeisesti syntynyt 1610-luvulla (ikä ruodutusluettelossa saattaisi olla 24, mutta varma en ole). Jaakko Ollinpojan lapsista Hannulle (muutti Kelloon, ensin Kiutun taloon vävyksi ja sitten Grekilän taloon isännäksi), Simolle taikka Karinille (avioitui Heikki Kontion kanssa muutti miehensä luokse Alakiiminkiin) en ole löytänyt ikäarviota.



Veikkaisin, että kyseessä olisi ollut vanhan isännän Simo Nillonpojan ja/tai hänen vaimonsa jäämistön jakaminen; mutta vähän arvailupohjalla tämä on.
Pekka Simonpoika Päkkilä menehtyy vasta vuonna 1652, joten hänen jäämistöstään ei voi olla kyse.

Tarkempaa tietoa Simo Niilonpojan menehtymisen ajankohdasta minulla ei ole.
Simo Niilonpoika on todennäköisesti elossa ainakin vielä vuonna 1618, tuolloin hänet kirjataan ruodutusluetteloon ja hänen talouteensa kirjataan isännän lisäksi kaksi yli 15-vuotiasta poikaa ja yksi renki. Simo Niilonpoika kirjataan vielä vuoden 1619 kymmenysluetteloon, mutta en ole varma voiko sen perusteella päätellä jotain Simon elossa olosta. On mahdollista, että Simo olisi elänyt tämän jälkeen vielä pitkäänkin; häntä ei vuoden 1619 jälkeen enää tunnu löytyvän veroluetteloista (mikäli Simo oli elossa, niin luultavasti talon isännyys siirtyi kuitenkin jo nuoremmalle polvelle).

Vuoden 1648 talvikäräjillä Jaakko Ollinpoika ja Yrjö Pernu nimettiin ratkomaan perintöriitaa oululaisen Matti (Simonpoika) Päkkilän ja tämän pirttitörmäläisen veljen Pekka (Simonpoika) Päkkilän välillä (KO a:6:293, vasemmanpuoleisen sivun puolenvälin tietämiltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706278)). Siitä en kuitenkaan ole onnistunut löytämään tietoja, että milloin alunperin suoritettiin se perinnönjako, josta veljekset sitten vääntävät kättä useammilla käräjillä.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Iin käräjät 17.7.1643 f. 219
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705218
Pirttitörmän Pekka Simunanpoika Päkkilällä veli Matti Simunanpoika (Päkkilä) mainitaan 40 vuotiaaksi vuoden 1627 Oulun ruodutusluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00161
ja hän kuoli Oulussa jo 1635.
Kun taas jutussa mainittu Pekka Simunanpoika Päkkilän veljenpoika Johan Matinpoika Päkkilä haud. 1.2.1663 Oulu, meni naimisiin Brita Hannuntyttären (Sinius) haud. 3.8.1688 Oulu (GS 2346) kanssa, jonka perunkirja 10.9.1688 Oulu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77603179
Johan Matinpoika Päkkilä näyttää olevan se kotivävy, joka asui anoppinsa Lars Hannunpojan (Sinius) (GS 2344) lesken taloudessa vuodesta 1657
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001765_00094
1658
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001766_00076
1659
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001767_00087
1660
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001768_00094
1663
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623042

[s.peltonen]

Tervehdys JHissa,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä ja linkeistä!

Pirttitörmän Pekka Simunanpoika Päkkilällä veli Matti Simunanpoika (Päkkilä) mainitaan 40 vuotiaaksi vuoden 1627 Oulun ruodutusluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00161
ja hän kuoli Oulussa jo 1635.

Hiskin mukaan Matti Simonpoika Päkkilä ("Matts Simonsson Pieckile") olisi haudattu vuonna 1635. Ehkäpä Hiskissä oleva kirjaus Matti Simonpoika Päkkilästä vuodelta 1635 olisi lähtöisin seuraavalta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487) Oulun kirkontilien aukeamalta (vasemmanpuoleisen sivun viidenneksi alin rivi, sukunimi on kirjoitettu muodossa "Päckile"; tässä ei mielestäni sanota, että maksu olisi Matti Simonpoika Päkkilän hautauksesta; käsitin tämän niin, että Matti Simonpoika Päkkilä olisi maksun suorittaja).

Pirttitörmäläisen Pekka Simonpoika Päkkilän veli Matti Simonpoika Päkkilä vaikuttaisi olleen elossa ainakin vielä vuonna 1657. Sitä en tiedä, milloin Matti Simonpoika kuoli ja mihin hänet on haudattu.

Iin käräjät 17.7.1643 f. 219
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705218


Kyseisessä jutussa oululainen Juho Matinpoika Päkkilä penäsi pirttitörmäläiseltä sedältään Pekka Simonpojalta 66 taaleria, jonka Pekka oli velkaa veljelleen Matti Simonpojalle (Juhon isälle).
Ymmärsin tämän niin, että Pekka Simonpojan poika oli asunut ja menehtynyt setänsä Matti Simonpojan luona. Mikäli kyseessä oli jutussa mainittu poika Simo Pekanpoika, niin ehkäpä Simo Pekanpoika asui setänsä luona Oulussa jo vuonna 1629. Vuoden 1629 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00177) ruodutusluettelossa Matti Simonpojan talouteen kirjataan mm. renki Simo Pekanpoika. Ruodutusluettelossa ei mainita ikää; on hyvin mahdollista sekin, että tämä Simo Pekanpoika on eri henkilö kuin Simo Pekanpoika Päkkilä.

Iin vuoden 1651 kesäkäräjillä (KO a:7:305, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354)) kuulutetaan oululaiselle Matti Simonpojalle niitty (Ruohokarin niitty), jonka Matti oli saanut perintöosuutena pirttitörmäläiseltä veljeltään Pekka Simonpojalta. Tässäkään ei mainita, mistä perinnöstä on kyse. Ehkä kyseessä olisi joko veljesten isän- taikka äidinpuoleinen perintö, taikka lapsettomana menehtyneen sisaruksen jälkeinen perintö.

Oulun raastuvanoikeudessa käsitellään 24.05.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627564) Matti Simonpoika Päkkilän ja Tuomas Leiston välistä kiistaa.
Oulun raastuvanoikeudessa 23.04.1656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627512) Matti Simonpoika Päkkilä kertoo olevansa simolaisen Olli Ruikan kanssa edunvalvojina edesmenneen Nuutti Pekanpoika Ruikan lapsille.
Oulun raastuvanoikeudessa 19.01.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627528) Oulun porvari Matti Simonpoika Päkkilä ja simolainen Olli Ruikka pyysivät vapautusta edesmenneen Nuutti Pekanpojan lasten edunvalvojan tehtävästä. Käsitin jutun niin, että Matti Simonpoika perusteli pyyntöä korkealla iällään ja Olli Ruikka perusteli pyyntöään pitkällä matkalla. Malin Nuutintytär oli jo 18-vuotias, ja hän kertoi voivansa ottaa oman perintöosuutensa jo hallintaansa. Kahden muun Nuutti Pekanpojan alaikäisen lapsen perintöosuuden valvominen ehdotettiin siirrettäväksi lasten isäpuolelle (Samuel Erkinpojalle) ja äidille.

Voi olla, että Oulun raastuvanoikeudessa Matti Simonpoika Päkkilä mainitaan tämänkin jälkeen, mutta niistä minulla ei ole muistiinpanoja (olen keräillyt Oulun tuomiokirjoista muistiinpanoa vain vähän ja hajanaisesti) .

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari