Tyrvää Ketola ja Kuutti

[Hela]

Benedictus kysyy toisessa viestiketjussa näiden talojen emännistä 1600-luvulla. Kuutilla on esivanhempiani ja sitä kautta nähtävästi myös Ketolassa, joten minulla on vähän tietoja.

Ketolan yksinäisen rusthollin ja Sammaljoen Kuutin rusthollin historia näyttää yhdistyvän Kuutin emännässä Karin Sigfridsdotterissa (henkikirjoissa siellä 1669-1704). Hänen poikansa Johan Staffansson tuli 1700 Ketolan isännäksi Anders Johanssonin jälkeen, jonka isä oli Johan Sigfridsson (isäntä 1645-77). Ketola näyttää periytyneen hänelle, Ketolan Johan ja Kuutin Karin olivat selvästikin sisaruksia ja Sigfrid Johansson Ketolan (isäntä 1635-46) lapsia. Tämän Sigfridin isä Johan Henriksson oli Ketolan yksinäisen rusthollin ensimmäinen isäntä. Hänellä oli pitkä ura jalkaväessä sotilaskirjurina ja lopuksi luutnanttina. Hän näyttää itse luoneen maaomaisuutensa. Hän asui 1601 3½ äyrin tilaa Ketolan kylässä, isä lienee ollut tilalla aiemmin mainittu Henrik Keto l. Ketoin. Hän yhdisti siihen nopeassa tahdissa kylän kolme muuta autiotilaa ja perusti siten suurehkon tilan (7½ äyriä ja 1 1/6 manttaalia), jolle hän sai 1629 elinkautisen verovapauden. Vaikka hän itse kuului jalkaväen päällystöön, hän alkoi suorittaa tilaltaan ratsupalvelusta.- Tämän sukujohdon perusteella Kuutin Johan Staffansson olisi saanut Ketolan haltuunsa äidinperintönä.

On toinenkin mahdollinen sukujohto Ketolan ja Kuutim välillä, nimittäin emännät Agnes Mårtensdotter (Ketola) ja Margareta Mårtensdotter (Kuutti), jos he olivat sisaruksia ja Mårten Eskilsson Kuutin tyttäriä. Kuutin Margareta oli Johan Staffanssonin isän äiti. Johan Staffanson olisi siis ollut läheistä sukua Anders Johansson Ketolan vaimolle, mutta hänellä ei tietenkään ollut tätä kautta mitään sellaisia perintöoikeuksia Ketolassa kuin äitinsä kautta. Tämä läheinen yhteys Ketolan edelliseen omistajapariin saattoi kuitenkin olla vahvistava lisätekijä, kun Johan Staffansson tuli Ketolan isännäksi.

H.I.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587162

Kiitokset jälleen Henrik Impolalle tarkoista tiedoista.

Eräs ajatus heräsi mieleeni, kun oli kyse Jöns Henriksson Ketolasta.
Kuten yllä näkyy SAY vaikuttaisi, että on vielä 1643 isänä tilalla.

Kuten muistetaan, on Kiikan Ungerlan tilalla isännän Sigfrid Simonssonin vaimona Brita Johansdotter, jolla oli äiti Agnis Eskilsdotter 1661.

Ajallisesti tuntuisi olevan mahdollista, että Brita Johansdotter voisi olla Kettolan vanhanisännän Johan Henrikssonin tytär.

Olisiko mahdollista, että Agnis Eskilsdotter olisi ollut Ketolan isännän Jöns Henrikssonin viimeinen vaimo ja leski.

Ungerla ja Ketola olivat samankokoisia ratsutiloja, joiden isännät olivat kirjureita ym. siten sopisivat kuvioon.

Ketolassa myös näkyy piika Brita 1659 saakka.

[Hela]

Ungerlan Brita Johansdotter ei voi olla Ketolasta, vaikka tämä olisi ajallisesti mahdollista. Hänen äitinsä Agnes Eskilsdotter asui ainakin yhdessä vaiheessa Huittisten Karhiniemessä. Ketolan Johan Henrikssonin vaimo, joka eli hänen jälkeensä, oli nimeltään Ursula (Tyrv. kär. 4.6.1629), jostain olen saanut hänelle isännimen Mårtensdotter, en enää löydä mistä.

H. I.

[Benedictus]

Koska Ketola oli iso ratsutila, pohdin, voisiko emäntä Ursula Mårtensdotter? olla Mårten Jacobsson Wesselin tytär?
1.tytär oli Hämeenkyrö khr Abraham Henricin vaimo,
2. Tyrvään khr Josephus Casparin vaimo.
Ajallisesti ja sosiaalisesti sopisi hyvin.

Mistähän mahtoi olla Tyrvään kappalaisen Severinus Josephi 2 vaimo Susanna Mårtensdotter.
Sai lapsia vielä 2. puolisonsa Claes Johansson Särjen(lempäälän khr Johan Särki) kanssa. eli ei oikein passaa tuon Ursulan siskoksi.

[Benedictus]

Lainaus Impola:
Ketolan yksinäisen rusthollin ja Sammaljoen Kuutin rusthollin historia näyttää yhdistyvän Kuutin emännässä Karin Sigfridsdotterissa (henkikirjoissa siellä 1669-1704). Hänen poikansa Johan Staffansson tuli 1700 Ketolan isännäksi Anders Johanssonin jälkeen, jonka isä oli Johan Sigfridsson (isäntä 1645-77)

Onkohan Kuutin isännistä ja emännistä Impolalla mitään enempää tietoa? On hienoa saada hieman lisätietoa pelkkien nimien lisäksi.

Ketolan tiedot ovat nyt varmaankin kaikki saatu, jossei emäntien suvuista enempiä tietoja löydy.

[Hela]

Veljesten, rusthollarien Henrik Staffansson Kuutin, Johan Staffansson Ketolan ja Matts Staffansson Kaistin vanhemmat olivat rusthollari Staffan Henriksson Kuutti (is. 1685-1698) ja Karin Sigfridsdotter (Ketolasta). Staffan Henrikssonin vanhemmat: Henrik Thomasson Kuutti (vävy ja is. 1643-84, haud. 26.5.1707 95-vuot.) ja Margareta Mårtensdotter (haud. 29.4.1694 73-vuot.).
Henrik Thomasson sopi perintöasioista Tyrvään käräjillä 11-12.3.1647 vaimonsa isän sisaren miehen Thomas Mårtensson Kinnilän kanssa Punkalaitumen Liitsolasta. Näin saadaan sukukaavio:
Eskil Mattsson Kuutti, is. 1601-31
Mårten Eskilsson Kuutti, main. 1634-39 Brita Eskilsdotter Kinnilä
tytär: Margareta, mies Henrik Thomasson Kuutti
On epäselvää, olik tämä suku yhteydessä aikaisempiin omistajiin. Kuutti oli veroautiona v:sta 1581 ja Eskil Mattsson otti sen uudestaan verolle 1605.

H. I.

[Benedictus]

Kiitos jälleen Impolalle.
Tässä Kinni yhteydessä jää pari seikkaa kiusaamaan.
Lainaus Impola:
Henrik Thomasson sopi perintöasioista Tyrvään käräjillä 11-12.3.1647 vaimonsa isän sisaren miehen Thomas Mårtensson Kinnilän kanssa Punkalaitumen Liitsolasta. Näin saadaan sukukaavio:
Eskil Mattsson Kuutti, is. 1601-31
Mårten Eskilsson Kuutti, main. 1634-39 Brita Eskilsdotter Kinnilä
tytär: Margareta, mies Henrik Thomasson Kuutti

Yllä siis:Kuutin isäntä Henrik Thomasson sopii perinnöistä vaimonsa Margareta Mårtensdotter Kuutin isän Mårten Eskilsson Kuutin sisaren Brita Eskilsdotter Kuutin miehen Thomas Mårtensson Kinnilän kanssa.

Mårten Eskilssonin vaimo olisi siis Brita Sigfridsdotter eli ei liene Kinni.

Onko Kuutin vävyn Henrik Thomassonin alkuperästä mitään vihjettä, ei ajallisesti sovi tuon Kinnin Thomas Mårtenssonin pojaksikaan?

[Hela]

Benedictus kysyi 4.10. Henrik Thomasson Kuutin (is. 1643-84) alkuperää. Hän ei näyttänyt ajallisesti sopivan Thomas Henriksson Kuutin (is. 1568-noin 1589) pojaksi. Vuoden 1647 käräjätiedoista ilmeni sitten että hän tuli vävyksi. Toistaiseksi ei ole löytynyt mitään vihjettä hänen kotipaikastaan tai vanhemmistaan.

H.I.

[Benedictus]

Johan Stefansson Kuutti

203 73 1643-84 vä Henric Thomass 1613 h 26.5.1707 Tyrvää 203 74 Margareta Mårtensd Kuutti 1621 Tyrv h 29.4.1694 Tyrvää

203 71 1685-98 po Stefan Henricss Kuutti 1641 Tyrv 1669 h 6.1.1699 Tyrvää 203 72 99-01 Caisa Sigfridsd 1643 1669 h 4.8.1723 Tyrvää

315 1 1700-04 Johan Stefanss Kuutti k 29.3.1674 Tyrvää 21.5.1699 Huittinen h 27.9.1708 Tyrvää
203 62 Walborg Thomasd Jaakola k 7.2.1680 Huittinen 26.9.1709 Tyrvää h 7.12.1740 Tyrvää

Tässä siis isälinja:
Henrik Thomasson
Stefan Henriksson
Johan Stefansson

Walborg Thomasson Jaakola

203 143 1620-48 Thomas Thomass 203 144 Gertrud Jöransd Matikainen

203 141 1649-78 po Johan Thomass Jaakola 1623 Huit 1640 203 142 Gertrud Henricsd 1640 h 27.8.1693 Huittinen

203 139 1679-1704 po Thomas Johanss Jaakola 1650 Huit 7.1.1677 Huittinen h 27.7.1712 Huittinen 203 140 Brita Paulsd Laurila 1656 Huit 7.1.1677 Huittinen h 5.4.1723 Huittinen

Walborgin isälinja:
Thomas Thomasson
Johan Thomasson
Thomas Johansson
Walborg Thomasdotter

Tapana oli, että naitiin sukua, mieluusti pikkuserkun lapsi tai sitä kauempi.

Olisiko mahdollista, että Thomas Thomasson Jaakola ja Kuutin Henrik Thomasson olisivat veljekset?

[Hela]

Myös Thomas Thomasson oli ilmeisesti tullut Jaakolaan vävyksi ja hänenkin syntyperänsä on tuntematon (ainakin minulle), joten on täysin mahdollista että hän ja Henrik Thomasson Kuutti olivat veljekset. Tämä on kuitenkin epävarmaa siksi kunnes löytyy todisteita.

H. I.

[Hannu Virttaalainen]

Toropaisella Huittisten Loiman Jaakolaa http://www.academia.edu/11881595/Tuomiokirjatutkimus_Vampulan_Kukonharjan_juurista_ 1500-luvulta_1700-luvun_lopulle

siellä: Taulu VIII:205 & VIII:206

Toropaisella poikkeaa edellisen isännän osalta Iso-Iivarin tiedoista.

[Hela]

Kiitos Hannu Virttaalaiselle vinkistä. Toropaisen sukuselvityksestä ilmenee, että Thomas Thomasson Jaakola ei tullut vävyksi, hänen isänsä oli Thomas Larsson Jaakola (is. Toropaisen mukaan 1580-1625). Tämän muita lapsia oli poika Matts ja tytär Anna, main. Jaakolassa 1630-luvulla. Henrik-nimistä poikaa ei mainita. Toropaisen selvitys poikkeaa Jaakolan kohdalla paitsi Iso-Iivarin luettelosta myös pitäjänhistorian tiedoista.

H. I.

[Amaryllis]

Kiitos Hannu Virttaalaiselle vinkistä. Toropaisen sukuselvityksestä ilmenee, että Thomas Thomasson Jaakola ei tullut vävyksi, hänen isänsä oli Thomas Larsson Jaakola (is. Toropaisen mukaan 1580-1625). Tämän muita lapsia oli poika Matts ja tytär Anna, main. Jaakolassa 1630-luvulla. Henrik-nimistä poikaa ei mainita. Toropaisen selvitys poikkeaa Jaakolan kohdalla paitsi Iso-Iivarin luettelosta myös pitäjänhistorian tiedoista. H. I.

Huomioni kiinnittyi tuohon Jaakolan Anna-tyttäreen. Hänet mainitaan SAY:ssä 1635-39. Toropainen on sijoittanut tutkimuksessaan hänet sekä Thomas Thomasson Jaakolan tyttäreksi (Taulu VIII:205 & VIII:206) että Thomas Larsson Jaakolan tyttäreksi (Taulu IX:409 & IX:410). Kumpi Thomas on Annan oikea isä?
Asia kiinnostaa sikäli, että Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan Anna Thomasdr Jaakola on Kaharilan Isokaharin Anders Mattssonin vaimo. Oliko varmasti? Isokaharilla mainitaan Anna Andersin vaimona 1643-77 ja Jakob Anderssonin äitinä 1678-83. Muuan esiäitini on Anders Mattssonin ja vaimonsa Annan tytär Maisa, joka avioitui Keikyän Kiviniemen Uotilaan ja jonka lapsista sekä Jakob Henriksson että Brita Henriksdr kuuluvat esivanhempiini.

[Hela]

Toropaisen selvityksen mukaan Jaakolan Anna-tytär olisi ollut Thomas Larssonin tytär. Tämä oli isäntänä 1580-1626 (Toropainen) ja hänen poikansa Thomas 1626-51, joten tämä poika-Thomas ja Anna olivat samaa sukupolvea. Jaakolan isännistä 1600-luvun alussa on kuitenkin kolmenlaisia tietoja (Iso-Iivari, Viikki ja viimeksi Toropainen), joten on paras olla sanomatta mitään varmaa.

Nimismies Anders Mattsson Iso-Kahari on minunkin esi-ïsäni, vieläpä kolmen tyttärensä kautta. Sen vuoksi minuakin kiinnostaisi tietää, mistä on peräisin tieto, että hänen vaimonsa oli Anna Thomasdotter Jaakola. Olen nähnyt sen vain Iso-Iivarilla. Ilmeisesti on tarkoitettu Anders Mattssonin 1. vaimoa, joka oli vanhempien lasten, mm. Maisan (Uotila) äiti. Hänen 2. vaimonsa oli Anna Henriksdotter, jonkun Grelsin leski. Tässä avioliitossa syntyivät mm. tyttäret Karin (Junttila) ja Brita (Uola),jotka myös ovat esiäitejäni. Tämä toinen Anna oli poikapuolensa, nimismies Jakob Anderssonin sekä äitipuoli että anoppi (styv- och svärmoder, Huitt. kär. 20-23.1.1690). Jakob Anderssonin vaimo Maria Grelsdotter oli hänen äitipuolensa tytär.

H. I.

[haapiot]

HEI Andres Kaharin 1:o näyttä tosiaan olevan Anna Thomasd Jaakkola Huittisten KO 22-28.9.1685 perusteella
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22578055
2:o on ilmeisesti Anna Henricsd, haudattu 10.10. 1697.
Nuo 3 tytärtä ovat myöskin minun esiäitejäni. Uotilan emäntä Margereta on kahta muuta selvästi vanhempi ja äitinsä on varmaankin Anna Thomasd. Britan ja Karinin äiti on toinen Anna eli todennäköisesti tuo Henricsd. TH

[Calonius]

Tämä kiinnostaa minua siksi, että Jaakolan talon jälkeläinen suorassa isälinjassa on osumani Y-DNA-testissä. Hän kertoo kaukaisimman varmistetun esi-isänsä olevan Johan Thomasson Jaakola, b. 1623 and d. 1678. Toropaisen artikkelin mukaan tästä päästään Antti Yrjänpoikaan, joka mainitaan Jaakolan veroista vastaavana vuonna 1540. Koska Antin poika Lauri oli Jaakolan isäntänä jo myös vuodesta 1540, Antti on luultavimmin syntynyt 1400-luvun puolella ja hänen isänsi Yrjä joskus viimeistään 1480-luvulla.

Iso-Iivarin luettelot taas kertovat jotain muuta.
http://users.utu.fi/isoi/talot/huittine.htm

Sieltä löytyy tosin myös Rytin esivanhemmat:
http://users.utu.fi/isoi/esipolvi/ryti.htm

Sen perusteella päästään:

IX:73
Thomas Thomass. S. noin 1590. Jaakolan perintötilan isäntä 1620-48 Huittisten Loimankylässä.
- Puoliso IX:74. (Lapsi VIII:37).

IX:74
Gertrud Jöransd Matikainen. S. noin 1590.
- Puoliso IX:73. (Lapsi VIII:37, Isä X:147).

Suvanto taas kertoo Jaakolasta seuraavaa:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf

III Jaakola

Jop i Loima oli lm Huittisten käräjillä 5.7.1456, FMU IV 3008 k. Caupi Lodmast oli 24.1.1469 yksi neljästä katselmuskunnan Ala-Satakunnan miehestä, jotka todistivat Saarioisten talvikäräjillä yhdessä neljän Sääksmäen kihlakunnan miehen kanssa käymänsä Oriniemen ja Liitsolan eli
Ylä-Satakunnan ja Sääksmäen kihlakuntien välisen rajan kulun, VA Ylä-Satakunta KOa 82, Tyrvään sk 1760 § 9 ja VA Uusimaa & Häme MO 18, Urjalan, Tyrvään ja Punkalaitumen maanjako-oikeuden pk. 26.3.1787. Molemmilla kerroilla vanhan tuomion paperioriginaalina esittivät Liitsolan miehet. Japp Loyma oli lm Huittisten laamanninkäräjillä 12.2.1488, RA orig.perg., FMU V 4167, Jap j Loydma oli lm Huittisten laamanninkäräjillä 4.2.1489, RA orig.perg., FMU V 4232.

ANTTI YRJÖNPOIKA 1540, äv 5½. Karja 1540: hev 2, härkiä 4, le 12,
nk 6, la 20, ny 25.5. Anders Jörenss. mk 1540.

Suvanto siis asettaa Antti Yrjänpojan myös Jaakolan talon isännäksi, mutta hänähän ei yleensä näissä ota kantaa sukulaissuhteisiin.

Tämä Y-DNA osuma ei ole kovin läheinen, näkyy 25 markkerin tasolla "geneettisellä etäisyydellä 1" eli yksi erottava mutaatio 25 tarkasteltavassa markkerissa. Tämä Jaakolan jälkeläinen on tehnyt 67 markkerin testin, mutta ei näy näillä ylemmillä tasoilla minun osumanani. Kuitenkin markkeriarvojen perusteella arvioitu haploryhmä on I-Z60 (I1:n eli I-M253:n alaryhmä), johon itsekin kuulun. Yhteinen esi-isä meillä saattaa olla vaikka 1400-luvulla tai sitten selvästi kauempanakin. Vielä on vaikea arvioida sen tarkemmin.

Itsehän löysin varsin suurella varmuudella viikko sitten esi-isälleni turun porvarille Thomas Bytille isän. Kyseessä on Loimaan Isoperän Mölkerin Erik Larsson, joka kerran mainitaan myös lisänimellä "Nalis". Tämän isä näyttää olleen Lars Thomasson, joka kerran mainitaan nimellä Laurentius. Tämän isä näyttää olleen Isoperän Ponkkisen Thomas "Pitkä", joka syntyi noin vuonna 1500.

Näin Y-DNA-testin osumani minulle kertoi:

Kirkonkirjat paloivat, ainakin Huittisten osalta, 1540. Sitä aikaisemmat tiedot isäni serkku on hankkinut noin viisikymmentä vuotta sitten Tukholman arkistoista, lähinnä kai käräjäpöytäkirjoista. Hän teki sellaisen päätelmän, että miespuolinen suku voisi nimien perusteella olla peräisin Tanskan seudulta. Noin 25 vuotta sitten talon paikalla sijainnut toinen, isossa jaossa jaetun, talon haltijat olivat päättäneet tehdä uuden asuinrakennuksen kovin vanhan entisen sijaan. Kaivettaessa uuden talon perustuksia kaivinkoneen kuljettaja törmäsi vanhaan kivimuuriin, joka osoittautui vanhaksi kellarin seinäksi. Lopetti koneen käytön, kun huomasi seinän sisältä löytyvän kaksi miekan runkoa. Paikalle kutsuttiin Satakunnan Museosta henkilö arvioimaan tilannetta. Asiaa selvitettyään hän totesi toisen miekan olleen ehkä 800-900 luvulta Ruhrin alueelta ja toinen 1000-1100 luvulta tanskalainen tai etelä-ruotsalainen miekka. Molemmat ovat nyt Satakunnan Museossa Porissa.

[haapiot]

Vielä Anders Mattsson Isokaharin lapsista Margareta, Jacob, Karin ja Brita. Melkoisen varmasti Margaretan ja Jacobin äiti on Anna Thomasd Jaakola. Britan äiti täytynee olla Anna Henricsd. Kumpi Annoista on Karinin äiti? TH

[haapiot]

Edelleen mainitussa perintöasiaa koskevassa tuomiokirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22578055
Johan Thomasson Jaakola, joka eli vielä tuolloin 1685, mainitsee veljekseen Bertilin sekä sisarikseen Annan ja Agniksen eli Annan isä olisi sen mukaisesti Thomas Thomasson Jaakola. TH

[Amaryllis]

Kiitos Henrik Impolalle ja Timo Haapiolle tiedoista. Enpä osannut aiemmin epäilläkään, että Anders Mattssonilla olisi ollut kaksi vaimoa. Nyt varmistui, että esivanhempiani todella löytyy Loiman Jaakolasta :).

[Hela]

HEI Andres Kaharin 1:o näyttä tosiaan olevan Anna Thomasd Jaakkola Huittisten KO 22-28.9.1685 perusteella
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22578055
2:o on ilmeisesti Anna Henricsd, haudattu 10.10. 1697.
Nuo 3 tytärtä ovat myöskin minun esiäitejäni. Uotilan emäntä Margereta on kahta muuta selvästi vanhempi ja äitinsä on varmaankin Anna Thomasd. Britan ja Karinin äiti on toinen Anna eli todennäköisesti tuo Henricsd. TH

Näin on henkikirjojen perusteella. Margareta tulee niihin 1660 (ja Jakob 1667), Karin 1680 ja Brita 1682.

Muuten Anders Mattssonin lasten tiedoissa on niin paljon epäselvää, että niitä pitäisi käsitellä täällä forumissa omana viestiketjunaan. Viittaan myös viestiketjuun Forstein.

Koska esipolveni menevät kolmea tietä Isokaharille (Kiviniemen Uotila, Lauttakylän Junttila ja Uolan yksinäistalo), kirjoitin joskus 1990-luvulla selvityksen suvusta, joka päättyi miespuolelta Isokaharilla Jakob Anderssoniin (is. 1678-1692). En ole myöhemmin enää sitä löytänyt.

H. I.

[Benedictus]

Lainaus Pirkko:
Thomas Mårtenson i Lijttzola mainitaan kirjeessä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10703037
pv 3.1.1641

Tuossa lainauksessa mainitaan Liitsolasta Thomas Mårtensson.
Onko edessä oleva sana befalingsman eli vouti?

Alla Henrik Impola lainaus:
Veljesten, rusthollarien Henrik Staffansson Kuutin, Johan Staffansson Ketolan ja Matts Staffansson Kaistin vanhemmat olivat rusthollari Staffan Henriksson Kuutti (is. 1685-1698) ja Karin Sigfridsdotter (Ketolasta). Staffan Henrikssonin vanhemmat: Henrik Thomasson Kuutti (vävy ja is. 1643-84, haud. 26.5.1707 95-vuot.) ja Margareta Mårtensdotter (haud. 29.4.1694 73-vuot.).
Henrik Thomasson sopi perintöasioista Tyrvään käräjillä 11-12.3.1647 vaimonsa isän sisaren miehen Thomas Mårtensson Kinnilän kanssa Punkalaitumen Liitsolasta.

Ylläolevan perusteella olisi Liitsolan Thomas Mårtensson vouti ja Sammaljoen Kuutin ratsutilan tyttären puoliso.
Missähän näkyy SAY:n Liitsolan tiedot?

Tässä ketjussa käsiteltiin Tyrvään Ketolan ja Kuutin ratsutilojen omistajien sukusuhteita.

Sammaljoen Kuutista on suora tie Punkalaitumen puolella olevaan Liitsolaan ja sitä kautta Punkalaitumelle.

Liitsolan tiedot SAY:ssä eivät näy enempää punkalaitumella kuin Tyrväällälään.
Erityisen kiinnostava on havainto, että Liitsolan vieressä on alue jonka nimi on Takunkulma.

Koska Punkalitumen 1. khr Ericus Henrici vaikuttaa olleen Tacku eli Ilonus. vaikuttaa, että Takuilla oli myös Punkalaitumella omistuksia.