Kuinka "realistinen" oli Aleksis Kivi - sukututkijan näkökulmasta?

[Heikki Jokipii]

Aleksis Kiven Seitsemää Veljestä on usein kiitetty "realismista".

Minua ovat kuitenkin häirinneet useat asiat, jotka eivät "stemmaa" sen todellisuuden kanssa, joihin sukututkimuksessa olen törmännyt.

Jos oletetaan, että romaanin tapahtumat sijoittuvat jonnekin 1800-luvun alkuun, minusta ne ovat tuolloisessa hyvin järjestyneessä yhteiskunnassa yksinkertaisesti mahdottomia. Ihan rippikirjojen pohjalta.

En tietysti edellytä, että ko. fiktiiviset 7 veljestä löytyisivät rippikirjoista, mutta luultavasti te sukututkijat ymmärrätte, mitä tässä tarkoitan. Eli Kiven kuvaamalla tavalla ei kertakaikkiaan voinut tapahtua.

[Leo Suomaa]

Wikipediassa arvellaan romaanin tapahtuma-ajasta seuraavaa: "Juhanin muistot hänen Turun matkaltaan viittaavat aikaan ennen vuoden 1827 Turun paloa, veljekset puhuvat sekä ruplista että rikseistä ja heidän setänsä oli ollut Suomen sodassa 1808–1809. Toisaalta teoksessa on viittauksia myös huomattavasti myöhäisempiin tapahtumiin, kuten suuriin nälkävuosiin 1860-luvun jälkipuoliskolla." Romaanissa mainittu Juhanin körttiläisasu tuli käyttöön 1820-luvulta alkaen.

Epäuskottavinta romaanissa on se, että perheeseen syntyi pelkkiä poikia ihan seitsemään veljekseen saakka...

Vetelehtivä elämäntapa ennen Impivaaraan muuttoa sopii hyvin rippikirjoista löytyviin kuvauksiin. Metsään tai saariin muuttajia on ollut vielä paljon myöhemminkin, ja kirjailijan vapauksilla asia on saatu paisutettua kokonaisen veljessarjan pakomatkaksi. Realistisinta romaanissa on se, mitä siinä kerrotaan ajasta ennen Impivaaraan muuttoa.

Impivaaran herättävä vaikutus lienee realistisen romaanin idealistisin asia, mutta silläpä julistettiinkin suomalaisen puolueen ohjelmaa.

Mitä sitten tulee veljesten perheellistymiseen tai setämieheksi jäämiseen taikka talon jakoon ja torppien perustamiseen, se on kuin suoraan kirkonkirjoista.

[Heikki Jokipii]

Vetelehtivä elämäntapa ennen Impivaaraan muuttoa sopii hyvin rippikirjoista löytyviin kuvauksiin. Metsään tai saariin muuttajia on ollut vielä paljon myöhemminkin, ja kirjailijan vapauksilla asia on saatu paisutettua kokonaisen veljessarjan pakomatkaksi.

Löytyisikö näistä metsiin tai saariin muuttajista joku esimerkki. Itse en ikinä ole moiseen törmännyt. Ainakaan ilmiö ei kovin yleinen ollut, tuohon aikaan. Joskus isonvihan aikana tietysti on saattanut ollakin, mutta jokatapauksessa puhutaan suht. rauhallisesta 1800-luvusta, jolloin Suomen sotakaan ei välttämättä siviiliväestöä kovin paljon koskenut (ja jos koskikin, oli käytännössä hyvin lyhyt).

[VSimula]

Realistisuutta Kivi ei liene tavoitellutkaan vaan hyvää tarinaa. Tarinan osittaiseksi pohjaksi on esitetty perimätietoa Nurmijärven metsärosvoista.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjjqb7zu6fPAhUI3CwKHat_AJ4QFggbMAA&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNurmij %25C3%25A4rven_rosvot&usg=AFQjCNHFlTnD0y-jpOj-4uT44bfKkWmwdQ
t. Veikko

[Ulla Kotinurmi]

Esivanhemmillani on kahdeksan poikalasta ( syntyneet 1746 - 1769 ) eikä yhtään tyttöä.
Ullak

[Leo Suomaa]

http://gamma.nic.fi/~wirmaila/henkilo/LeoS/SukututkijanElamyksiaJa_kevat2008_PadSan_LeoS.html

"Kirkonkirjoista saa perustiedot. Syntyneiden luettelosta näkyy, koska lapsi syntyi ja kastettiin ja ketkä olivat vanhemmat. Vihittyjen luettelosta näkyy, milloin häät pidettiin ja mistä seurakunnasta sulhanen oli. Rippikirjasta selviää esimerkiksi se, missä kylässä ja talossa perhe asui, mikä oli pariskunnan yhteiskunnallinen asema. Näkyy siitä sekin, kuinka hyvin katekismus osattiin ja miten usein kirkossa käytiin. Kuolleiden ja haudattujen luetteloon on yleensä merkitty paitsi vainajan ikä myös kuolinsyy.

Kuvitellaanpa, että Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertoisi todellisesta Jukolan talosta. Oletetaan, että tarkastelemme romaanin viimeisen luvun tapahtuma-aikoja. Silloin Toukolan kylän, joka olisi ruotsiksi Toukola by, jollain sivulla olisi merkintä Jukolan talosta. Rippikirjan vasemmassa laidassa olisi otsikko Jukola. Otsikon alta löytyisi ehkä kaksi alaotsikkoa, nimittäin Juhani-Jukola ja Aapo-Jukola.

Juhani-Jukolaan olisi merkitty B. Johan Johansson ja Hu Wendela, jonka nimen perässä saattaisi vielä lukea ifrån Männistö. Sitten siinä olisi Br. Sim. Johansson sekä Do Thom. ja Do Lars Johansson, joiden molempien nimet olisi viivattu yli ja perässä lukisi ehkä Transport till Imbivaara, jollei paikkakunnan pastori ole keksinyt nimetä sitä esimerkiksi Jungfrubackaksi. Lars Johanssonin jälkeen olisi Dr Wendela ja pari muutakin tytärtä ja näiden jälkeen S. Johannes. Sitten olisi liuta renkien ja piikojen nimiä. Aapo-Jukolassa olisivat taas B. nämndeman Abr. Johansson ja Hu Hindrika Konkkala. Varmaan sielläkin olisi renkejä ja piikoja.

Sivun alalaidassa olisi Kekkuri torp. Sinne olisi merkitty T. Tim. Johansson ja Hu Ulrica Kuokkala, S Josef ja tytär, jonka nimeä emme tiedä. Torpassa olisi ainakin renki Gabriel ja piika Gustava. Kekkurin alapuolella olisi vielä Vuohenkalma torp, jonka asukkaita olisivat T., jaktfogde Erik Wuohenkalma ja Hu Anna Seunala lapsineen.

Joltain takasivulta löytyisi Imbivara nybygge; nimen kirjoitusasu luultavasti vaihtelisi. Siellä olisi ensimmäisenä alaotsikkona Yli-Impivaara, johon olisi merkitty B. Thom. Johansson ja Hu, jonka nimeä emme tiedä, mutta hänen kohdallaan saattaisi olla merkintä ifrån Härkämäki. Toisena alaotsikkona olisi Laurila. Sinne olisi merkitty B. Lars Johansson. Hänenkään vaimonsa nimeä emme saa selville, mutta tietäisimme mistä hänet on naitu: ifrån Kuokkala.

Näistä aineksista ei tietenkään vielä saa kokoon romaania tai edes sen viimeistä lukua, vaikka noiden kuviteltujen merkintöjen suomennokset siitä selviävätkin. Pelkistä numerotiedoista ei synny luettavaa sukututkimustakaan."

[Kataja]

...
Epäuskottavinta romaanissa on se, että perheeseen syntyi pelkkiä poikia ihan seitsemään veljekseen saakka...

Vetelehtivä elämäntapa ennen Impivaaraan muuttoa sopii hyvin rippikirjoista löytyviin kuvauksiin.
...

Isovanhemmilleni syntyi peräkkäin 7 poikaa. Vasta kuopus oli tyttö. Vetelehtivää elämää pojat eivät kyllä viettäneet, osa joutui jo pikkulapsina mukaan metsätöihin, vanhimmat pojat pääsivät sen takia vain kiertokouluun. Toisen puolen isoisovanhemmilla oli toisinpäin, 7 nuorinta oli poikia.
Marjatta