PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nimenmuutos 1900-luvun alkupuolella


juhakari
08.09.16, 22:32
Olen täälläkin kysellyt tietoja jahdatessani serkun isälinjaa. Nyt askarruttaa isälinjan ehdokkaan nimenmuutos: henkilö on syntynyt 1892 Halikossa sukunimellä Lonteva, vihitty 1915 ilmeisesti nimellä Hietarinta, saanut lapsen Halikossa 1916 ja kuollut 1917 nimellä Hietarinta. Nimenmuutos on siis tapahtunut v. 1915 tai sitä ennen. Myös etunimi on muutettu, alunperin Alfred Waldemar, uusi etunimi on Walfrid.

Nimenmuutokset on ilmeisesti kaikki ilmoitettu virallisessa lehdessä, ja niitä voi selata netin kautta, mutta mitä vuosia kannattaa selailla? Minkä ikäisenä on tuohon aikaan voinut tehdä nimenmuutoksen? Vanhemmat eivät ole nimeään muuttaneet, ja suullisen perimätiedon mukaan nimenmuutos on tehty jonkin ikävän tapahtuman seurauksena. Turku liittynee tapahtumiin jotenkin. Onko silloin täysi-ikäiseksi tullut 20 vai 21 vuotiaana?

Suomen sukututkimusseuran nimenmuutoshaku ei löydä tätä nimenmuutosta.

Kyselee Juha Vantaalta.

TapioH
08.09.16, 23:30
Alfred Waldemar syntyi siis 22.2.1892 Halikossa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20513&pnum=68

Tuolla sukunimen voisi myös tulkita Lontiva:ksi. Tuolla nimellä ei kuitenkaan sanomalehtihaussa löydy nimenmuutoksia.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search

Lontevalla löytyy jotain, mutta ei kyseistä herraa kuitenkaan (vaan Erika Lonteva). Nimenmuutoksia on muuten ollut monessa muussakin lehdessä eikä pelkästään siinä wirallisessa. Haun pitäisi (sanoja katkomalla) kyllä tavoittaa aika hyvin. (ellei ole pahoja OCR-virheitä tekstien tulkinnassa). Vuonna 1906 tehtiin todella paljon nimien suomennoksia, mutta jos syy oli muu.

Löytyisköhän "Alfred Waldemar Lonteva/Lontiva 92" henkikirjoista (netissä 5v välein 1915 asti)? Vanhemmat 1895, 1900, 1905 ja poika nimellä vasta 1910 ja 1915. Perhe on myös Halikon rippikirjassa 1891-1900 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8414) > 124: Ikelä Isotalo, Itsellisiä y.m (myös lapset jo rippikirjassa, Erika-niminen siskokin)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8414&pnum=124

t. Tapio H.

TapioH
09.09.16, 14:48
Vuoden 1910 henkikirjassa etunimi oli jo Walfrid, mutta sukunimi edelleen Lonteva.

Ikelän Sepäntalon renki "Walfrid Lonteva 92"
Henkikirja 1910-1910 (T:322) jakso 11 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22340288
(Sanomalehtihaku on muuten vain 1910 asti.)

t.TapioH

P.S. Netissä on näköjään Geni-sivu (oltiinko ..1916- Angelniemellä?)
https://www.geni.com/people/Walfrid-Hietarinta/6000000013885512955

juhakari
10.09.16, 20:09
Kiitos Tapio, etunimi on siis näköjään muutettu ennen sukunimeä. Vuonna 1910 Walfrid on ollut 18-vuotias, eli alaikäinen (sen ajan lain mukaan?). Koska isä Matti Lonteva ei ole muuttanut sukunimeä, oletan, että Walfrid on muuttanut sukunimensä vasta tultuaan täysi-ikäiseksi, joka tuohon aikaan oli 20 tai 21 vuotta (?). Siis 1912 tai 1913, ja 1915 hän on avioituessaan ollut jo Hietarinta. Täytyy etsiä näillä aikarajoilla virallisista lehdistä.

t. Juha

PS. Angelniemi ei ole oikea paikka, Walfrid eli viimeiset vuotensa 1915-17 Vartsalassa Salon lähellä. Tästä on kuvaus Leena Landerin kirjassa 'Jumalattoman iso tinki', jossa hänestä käytetään nimeä Fridolf Santaharju. Kirja perustuu Ivar Rannikon muistelmiin, Ivar oli Walfridin puolison Lempin 2. mies.

E Juhani Tenhunen
11.09.16, 11:07
Kiitos Tapio, etunimi on siis näköjään muutettu ennen sukunimeä. Vuonna 1910 Walfrid on ollut 18-vuotias, eli alaikäinen (sen ajan lain mukaan?). Koska isä Matti Lonteva ei ole muuttanut sukunimeä, oletan, että Walfrid on muuttanut sukunimensä vasta tultuaan täysi-ikäiseksi, joka tuohon aikaan oli 20 tai 21 vuotta (?). Siis 1912 tai 1913, ja 1915 hän on avioituessaan ollut jo Hietarinta. Täytyy etsiä näillä aikarajoilla virallisista lehdistä.

t. Juha

PS. Angelniemi ei ole oikea paikka, Walfrid eli viimeiset vuotensa 1915-17 Vartsalassa Salon lähellä. Tästä on kuvaus Leena Landerin kirjassa 'Jumalattoman iso tinki', jossa hänestä käytetään nimeä Fridolf Santaharju. Kirja perustuu Ivar Rannikon muistelmiin, Ivar oli Walfridin puolison Lempin 2. mies.

Vartsala oli Halikkoa. Tuohon aikaan täysi-ikäisyyden raja taisi olla 24 vuotta.

E. Juhani Tenhunen

PVuorio
11.09.16, 12:58
Ikäraja oli 15 vuotta vuoteen 1721 saakka, jolloin se nostettiin 21 vuoteen. Täysi-ikäisyyden rajana oli vuosisatojen ajan 21 vuotta, kunnes 1.7.1969 alkaen jo 20-vuotiaat tulivat täysi-ikäisiksi. Heinäkuun 1. päivästä 1976 alkaen ikäraja on ollut 18 vuotta.

Tuo 24 vuoden ikäraja oli kyllä olemassa joitain vuosia. Silloin lankesi maksettavaksi vanhanpojan ja vanhanpiian verot. Eli veroaste nousi hieman naimattomilla henkilöillä