PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kaisa Lisa Ahlqvist, Kiikan Jaamala


JoonasPPP
02.09.16, 09:06
Perheen oma sukututkija Leo Ojanen Turusta päätteli 60-luvulla että Tyrvään Humalisojan torpan emäntä Kaisa Liisa Ahlqvist (1807-1866) oli Jaamalan rusthollarin Johan Ahlqvistin ja Maria Leisteniuksen tytär. Muutaman viikon ero kirkonkirjoihin merkityissä syntymäpäivissä jäi Ojaselta kommentoimatta. Ahlqvist-sukunimi seuraa huolellisesti mukana myös avioliiton aikana.

Wegeliusten, Sursillien ja muiden sukutauluissa Ahlqvist-Leisteniuksen tytär Kaisa Liisa esitetään Kiikka-Tyrvään Illon torpparin Henrik Haronojan vaimoksi. Tästä en ole itse löytänyt muita todisteita kuin nimen, syntymävuoden ja sen että tämäkin Kaisa Liisa oli hetken piikana Jaamalassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9107646

Aion pitäytyä toistaiseksi Ojasen tulkinnassa, ellei Haronoja-linkin todisteeksi löydy "savuavaa asetta". Wegeliusten sukutaulut viittaavat L Keskisen selvitykseen 2011, tätä en ole saanut käsiini.

Tässä Kaisa Liisan historia Ojasen mukaan:
Ahlqvist Leistenius Kiikka Jamala 1824:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9107051

Kiikka Jamala tjänstefolk 1827-31:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9107308

Huittinen Prästegård tjänstefolk 1831-1834 (synt.päivä muuttunut) :
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7301638

Huittinen Keikyä Kiviranta 1834-36 :
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7301598

Huittinen Keikyä Matikkala 1836 (huom. vigde 1835 30/1):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7301574

Huittinen, Kiikka, Suoniemi vihityt ei löydy.

Huittinen Johan Fredrik syntymä ja kaste (Kiikassa) 1836:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7795096

Kiikka sisäänmuuttaneet 6.12.1836:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9143737

Johan ja Caisa Lisa Kiikka Jamala 1839
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9107649

Kiikka kuolleet ja haudatut 1839 Ahlqvist Johan Fredrik:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9109405

Johan ja Caisa Lisa Tyrvää Humalisoja 1841
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8654693

Kiikoinen sisäänmuutaneet 1859:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8827547

Kiikoinen Nattbohl Majamäki 1860:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22511442

Kiikoinen kuolleet ja haudatut 1866:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8827347

Jouni Alkula

JoonasPPP
08.09.16, 11:19
Löytyihän tuosta vielä lisätietoakin:

Kaisa Liisa tuli Huittisiin 1832 lopussa sisarensa Eva Stinan kanssa.
Kiikka poismuuttaneet 1832:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9110044
Huittinen sisäänmuuttaneet s.297:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7455768

Huittisiin tullessa syntymäpäivä 16.6 on muuttunut 16.5:ksi, myöhemmin 14.5.

Hela
08.09.16, 21:32
Kiikassa 14.6.1807 syntynyt Catharina Elisabeth Johansdotter Ahlqvist kuului Tyrvään kirkkoherran Johan Wegeliuksen perikuntaan. Wegeliuksen rustholli Jaamala jakautui neljään osaan, joista yksi tuli hänen tyttärentyttärelleen Maria Leistenukselle ja tämän miehelle Johan Ahlqvistille. Sitä sanottiin ”Ahlqvistin torpaksi” ja se sulautui pian uudelleen yhdistettyyn rustholliin. Tällä pariskunnalla oli täysi-ikäisiä lapsia yksi poika ja kolme tytärtä, joista yksi oli tässä viestiketjussa mainittu Tyrvään Kallialan Humalisojan torpan emäntä.

Edellä jo esitetty sukujohto on mielestäni varma. Jaamalan torpassa Haronojassa oli samanniminen emäntä, s. rippikirjan mukaan 23.4.1807, mutta hän oli kotoisin Rautajoen Poussan torpasta Tyrväältä, oikea syntymäaika on 24.3.1807. Jaamalan ja Haronojan yhteys on aiheuttanut väärinkäsityksen hänen syntyperästään.

H. I.

JoonasPPP
16.10.16, 10:31
Mitenkähän pitkään tuo Wegeliusten perinnönjako mahtoi kestää? Seurasin Ahlqvistien vanhemman tyttären Eva Christinan (s.6.1.1804) myöhempää historiaa, ja myös hän esiintyi kirkonkirjoissa Ahlqvist-nimellä vielä 1850-luvulla (Huittinen rk 1853-59 s 525):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7308842
Edelleen hänen tyttärensä Kustaava vielä 1890-luvulla (Punkalaidun rk 1893-1902):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17699&pnum=386
Ahlqvist-sukunimen alkuperä samoin kuin Johan Ahlqvistin sukutausta ja nousu Wegeliusten suosikiksi ja Jaamalan rusthollariksi ovat käsittääkseni edelleen hämärän peitossa.
JA

Hela
16.10.16, 21:28
Jaamalan jakautuminen kirkkoherra Wegeliuksen kuoleman jälkeen lyhyesti: Seuraava omistaja oli poika Karkun kirkkoherra Gabriel Wegelius, jonka leski Katarina Turovius muutti lapsineen Jaamalaan noin 1750. Rustholli oli perikunnan omistuksessa noin v:een 1779 ja jakautui sitten kahtia. Toinen puolisko tuli vanhimmalle tyttärelle Kristinalle (pso Suoniemen kappalainen Jakob Leistenius). Tämä puolisko jakautui 1800-luvun alussa tyttärille Maria (pso Johan Ahlqvist, vih. Suoniemellä 7.7.1893)) ja Kristina (pso maanmittari Henning Indrén). Molemmat osat osti 1818 Mouhijärven Tuiskun rusthollin poika Thomas Jakobsson, joka polveutui isänäitinsä kautta Jaamalan nimismiessuvusta. Johan Ahlqvistia sanotaan tämän jälkeen "eläkeläiseksi" ja "torppariksi". Toinen puolisko tuli Gabriel Wegeliuksen nuorimmalle tyttärelle Elisabetille (pso insinööri Joakim Hornborg). Yllä mainittu Thomas Jakobsson osti Elisabet Wegeliuksen kuoltua (1831) myös tämän puoliskon ja tuli siten koko Jaamalan rusthollin omistajaksi.

Johan Ahlqvist syntyi Suoniemellä Vahalahden Mikkolassa 23.1.1774, vht sotilas Johan Lustig (Mikkolasta) ja Maria Clasdotter (Kuljun kartanosta), vih. Suoniemellä 14.11.1773. Hänellä oli Jaamalassa sisar Lena Johansdotter, s. 1785 (rk), joka johti hänen syntyperänsä jäljille. Em. sotilas Lustigilla oli tytär Helena, s. Suoniemellä samassa talossa 17.8.1785.

Sotilasnimi ei ollut sukunimi eikä normaalisti periytynyt jälkeläisille. Ruotsinkielisen sukunimen ottaminen Ahlqvistin kaltaisessa tapauksessa oli tähän aikaan aivan normaalia.

H. I.

JoonasPPP
17.10.16, 11:11
Johan Ahlqvist syntyi Suoniemellä Vahalahden Mikkolassa 23.1.1774, vht sotilas Johan Lustig (Mikkolasta) ja Maria Clasdotter (Kuljun kartanosta), vih. Suoniemellä 14.11.1773. Hänellä oli Jaamalassa sisar Lena Johansdotter, s. 1785 (rk), joka johti hänen syntyperänsä jäljille. Em. sotilas Lustigilla oli tytär Helena, s. Suoniemellä samassa talossa 17.8.1785.
H. I.

Johan Johansson näyttää olleen Suoniemen pappilassa renkinä 1773-74, mikä kyllä vahvistaa yhteyden.