GedCom 5.6 Draft

[ilkant]

Uusin käytössä oleva GedCom taitaa olla versio 5.5.1. Tässä on uusi hahmotelma versioksi 5.6.

GedCom 5.6 Draft (https://chronoplexsoftware.com/gedcomvalidator/gedcom/gedcom-5.6.pdf).

Kun tuon ottaa selaimeen, selaimen otsikkoriville tulee teksti "GEDCOM 5.5.2 with XML". Päiväys tuossa dokumentissa on 18.12.2000, joten on melko vanha. Mitä tulee XML:ään se on levinnyt voittokulkuna moniin käyttöjärjestelmiin ja ohjelmistoihin. Myös näihin tunnettuihin ongelmiinkin sillä voisi olla annettavaa. Nyt sukututkimusohjelmien kannattaa lisätä GedCom-lukuoperaatioihin XML:n käsittely, niin ne ovat vähintään puoliksi yhteensopivia vielä vuosien ja vuosikymmentekin jälkeen.

Jää ihmettelemään, että tuo XML ei ole yleistynyt GedComissa. Muistan nähneeni 2000-luvun alussa XML-skeemoja sukututkimuksellisiin tarkoituksiin.

[ilkant]

Tässä on vielä speksejä eri Gedcom-versioista 3.0 lähtien. Vähän tulevaisuudestakin.

FamilySearch GEDCOM Specifications (http://www.tamurajones.net/FamilySearchGEDCOMSpecifications.xhtml).

[Mika Halonen]

http://www.gedcomx.org/

Löytyy sitä uudempaakin speksiä. Lisäksi eri ohjelmilla löytyy omia siirtoformaatteja.

[Julle]

< http://www.gedcomx.org/

Löytyy sitä uudempaakin speksiä. Lisäksi eri ohjelmilla löytyy omia siirtoformaatteja. >

Ja muuten tulee aina löytymään, koska kahden järjestelmän datat on määritelty eri tavoilla, harvoin olen huomannut niiden olevan yksikäsitteisesti vastaavan toisiaan muodoltaan, sisällöltään tai edes merkitykseltään.

SPARCin kolme tiedon esitysmuotoa on hyvä ymmärtää tietojenkäsittelyssä.

Kymmeniä konversioita tehneenä

[tkukkonen]

... kahden järjestelmän datat on määritelty eri tavoilla, harvoin olen huomannut niiden olevan yksikäsitteisesti vastaavan toisiaan muodoltaan, sisällöltään tai edes merkitykseltään.


http://fhiso.org/ näyttää minusta tekevän perustyötä kiiruhtamatta määrittelemään uutta siirtoformaattia. Yksi iso haaste ja työn kohde näkyy olevan lähdetietojen hallinta.

[Julle]

< http://fhiso.org/ näyttää minusta tekevän perustyötä kiiruhtamatta määrittelemään uutta siirtoformaattia. Yksi iso haaste ja työn kohde näkyy olevan lähdetietojen hallinta. >

Niin stardardontijärjestöt ovat hyviä yhdenmukaistamaan tietoja, mutta valitettavasti auttamattoman hitaita nykyaikaisiin ICT-ratkaisuihin ja ehkä näkökulmakin on vääränlainen ajatellen automatisointia.

Jos määrittelet jonkun tiedon toiseen järjestelmään, niin joudut myös tekemään muunnosohjelmat ellei itse järjestelmä tee niitä. Ja lisäksi sen on oltava lujalta teoriapohjalta ja on pystyttävä hyppäämään liikkuvaan junaan nykyisin, kun portfolion akselitkin liikkuvat viistosti ylös ja oikealle ajan suhteen.

Sama ongelma on lähdetiedoissa kuin myös Suomitietokanta-hankkeessa sukutietojen kanssa niin talletuksen kuin tiedonsiirron kanssa.

Mutta tämähän on jo tuttu ongelma parin vuosikymmen takaa, mutta vaatii seuraavan ylemmän tason ratkaisut järjestelmään tai sitten kokonaan uuden tietojärjestelmän, jotta emme huku järjestelmän ylläpitoon.

Analogisesti voitte verrata tämän tuotteen kehittämiseen strategisesti ja järkevästi. Lue liite: Knowledge-based+Development_2009.pdf.
Mutta sillä suurin osa ratkeaisi prosessitasolle asti.

Lukemisiin