Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Euran (Kiukaisten) Viinikkala ja Loimaan (Alastaron) Hennijoen Isotalo.
virpinissila
21.08.16, 15:50
Euran Eurakosken Viinikkalan ja Loimaan Hennijoen Isotalon yhteys on ollut esillä Euran Laihian sukua koskevassa artikkelissa (Genos 4/2008: 182).
Viinikkalan leskiemäntä Brita Mattsintytär nai Hennijoen Isotalosta Erik Erikinpojan (noin 1678, KA Huittisten SAY 1674–93: 132 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4574 ; KA Euran SAY 1674–93: 34 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330450 ). Merkintä Erikin Euraan menosta näkyy rippikirjassakin http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25825&pnum=37
Varsinaisesti asian varmistaa Erikin sisaren Margeta Erikintyttären vihkimistieto Lomaalta. Hänet vihittiin [Viinikkalan Britan pojan] Matts Marcuksenpojan kanssa Euran pitäjästä. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13684&pnum=28 Hiskissä ei ole merkintää pitäjästä, joten häntä lienee pidetty Euran kylästä olevana. Ainakin parissa tuomiokirjassa sanotaan lisäksi Viinikkalan Margeta Erikintyttären ja Erik Erikinpojan olevan sisaruksia (viitteet ed. mainitussa artikkelissa).
Sisaruksia tulee sitten Viinikkalaan enemmänkin: Bertil Erikinpoika, joka sittemmin isännöi Eurakosken Naskia ja Erik Erikinpoika (?), kuoli naimattomana (merkintä Viinikkalan Erkin veljen hautauksesta 6.12.1696). Siirtymävuodet näkyvät niin Huittisten kuin Eurankin SAY:ssa, päittäin menevät.
Hennijoen Isotalo on SAY:sta vaikeasti tulkittava. Olen pitänyt Erikinlapsia isännän Eskil Thomaksenpojan veljen Erik Thomaksenpojan lapsina, jotka on merkitty taloon jostakin syystä (virheellisesti?) veljen Eskil Thomaksenpojan lapsiksi ja Jöran Eskilinpojan veljiksi. Margeta (Maisa) on ainoana mainittu veljen tyttärenä rippikirjassa (SAY:ssa tyttärenä). Erik Thomaksenpojan vaimo Maisa mainitaan vuosia Isotalossa veljen vaimona, mutta ei leskenä. Mitä Erik Thomaksenpojalle tapahtui: oliko sodassa, kuollut...?
Yksi pieni mahdollisuus on, että kyse olisikin jonkun vaimon lapsista. En saa kuitenkaan sopimaan kuvioon. Ajoituksen perusteella eivät sovi Eskilin vaimon lapsiksi. Poikia sanotaan Jöranin veljiksi, joten eivät oikein sovi hänen vaimonsa lapsiksi. Tuomiokirjat (Loimaa, Huittinen) tältä ajalta ovat katsomatta. Tietääkö joku tästä kuviosta?
Virpi Nissilä
Hannu Virttaalainen
21.08.16, 17:13
Marja Pietilä, edesmennyt, Virttaan Pietilän ja myös Hennijoen Isotalon jälkeläinen, tutki aikanaan sukujaan myös käräjäpöytäkirjoista. Hänen yhdessä kirjoituksessaan Esko Tuomonpojasta puhutaan käräjäjutusta 1652 ja sen jälkeen Marja kirjoittaa.
"Jo vuotta aikaisemmin oli Jyrkkiönmaalla tapahtunut tappeluun johtanut välienselvittely. Esko Tuomonpoika oli koonnut väkeä eli veljensä Erkin, kaikki palkollisensa, muutamia päivätyöläisiään mennyt kaskimaalle ja alkanut leikata eloa. Silloin Kosken kylän miehet, jotka tiesivät Eskon aikeet, kiirehtivät paikalle hevosineen, varustautuneina seipäin ja kirvein."
Tappeluhan siitä tuli ja joku jota Erkki Tuomonpoika oli lyönyt kuolikin, mutta paljon myöhemmin eikä ilmeisesti mitenkään tappeluun liittyen. Leski kuitenkin syytti Erkkiä murhasta. Murhasyytettä ei tullut mutta rähinä meni hovioikeuteen saakka.
Oliko Erkin mainitsema juttu käräjillä 1653 jää kirjoituksen pohjalta hieman epävarmaksi.
Minusta nämä poika ja tytär merkinnät SAY:ssa välillä voivat tarkoittaa jonkun muun talon viljelijäväkeen kuuluvan lapsia eli ehkä myös Erkin, isännän veljen, ja tämän vaimon lapsia.
Esko Tuomaanpojan jälkeinen perinnönjako löytyy käräjiltä, mutta Tuomo Tapaninpojan hänen isänsä kohdalta, joka Marja Pietilän mukaan viljeli Hennijoen Vähätaloa en muista perinnönjaosta missään mainitun. Mutta kyllä hänestäkin käräjäjuttuja Marjan mukaan löytyy: 1654 tämä Jyrkkiönmaa ja riita siitä oli jo Kosken kylän kanssa ollut käräjillä. 1675 sama Jyrkkiönmaa oli jälleen käräjillä nyt toisena osapuolena Vähätalon Simo Tuomonpoika, Marjan käsityksen mukaan Eskon veli.
Ei näitä Euraan menneitä Eskon perinnönjaossa vuoden 1708 käräjillä mainita eli eivät olisi hänen lapsiaan.
Kaikki edellä oleva on Marja Pietilän kirjoituksista.
Minähän tässä tapauksessa olen sitten Hennijoen Vähätalon jälkeläinen ...
virpinissila
21.08.16, 18:08
Kiitoksia. Nyt on jotakin, mihin tarttua.
Vaikuttaa siltä, että ehkä olisivat Erik Thomaksenpojan lapsia ja Erik on siis luultavasti kuollut silloin, kun häviää henkikirjasta (1669). Hän ehti olla aika kauan naimisissa. Euralaiselle ratsutilalle joka tapauksessa naitiin kahteenkin kertaan, joten eivätköhän Isotalon väkeä olleet. Ja Erikinlapsia ovat patronyymiltään Euraan tulleet.
Toinen Viinikkalan sukuun liittyvä juttu on tämän lesken Brita Mattsintyttären alkuperä. Epäilen Loimaan Joenperän Isotaloa. Laihia-artikkelissa viitteessä 93 (s. 195) esitän joitakin perusteluja oletukselle, mutta en mitään varmaa. Eli sitäkin sakkia pitäisi selvittää.
Täytynee hakea tuomiokirjoista näiltä vuosilta. Hennijoki on sikäli hankala,että taitaa kuulua Loimaan seurakuntaan mutta Huittisten hallintopitäjään.
Virpi Nissilä
Kovinkin kiinnostava tuo Hennijoki - tietty kun yksi sukuhaaroistani näyttäisi menevän sinne. Mutta mm presidenttien Niinistön ja Rytin suvut näyttäisivät menevän sinne. Myös Hennijoella näyttäisi olevan sukulaissuhde Huittisten Isokaharin nimismiestaloon.
Hennijoki on ollut suuri ja varakas talo 1600-luvulla ja ehkä aiemminkin. Voi kysyä mikä on tuon suuruuden taustalla, sillä paikka on syrjäinen. Vai olisiko Huovintie tai joku muu valtaväylä kulkenut sen kautta?
Aika jännä seikka on sekin että Staffan Isotalolta löytyi kaksi (eri) Thomas-nimistä poikaa. Aiheutti jonkinmoista päänraapimista.
Hannu juuri käsitteli Hennijokea Varsinais-Suomen puolella. Jotenkin pitäisi selvittää, mikä on siinä mainittu Hennijoen ja Hollon sukulaissuhde.
Hennijoki on ilman muuta selvittämisen väärtti!
Timo Haapio
virpinissila
22.08.16, 11:44
Tuota Hannun tekstiä en ollutkaan huomannut. Todella sekavaa...
Timo viittasi Kahari-yhteyteen. Hakiessani Takkuista tietoja osui silmiini seuraava ylös ottamani: KA Huittisten käräjät 18.4.1629: 37v-38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846204
Jos oikein ymmärrän sukulaisuuden, lapseton Henrik Smed taisi antaa omaisuutensa Matts Kaharille, joka oli hänen äitinsä veljen pojan poika. Henrikin oma veli Hennijoen Staffan ei ollut antanut apua, kun oli mennyt sairaana tämän luokseen. Ei muistakaan sisaruksista ollut apua…
Virpi Nissilä
Hannu Virttaalainen
22.08.16, 13:57
Aika jännä seikka on sekin että Staffan Isotalolta löytyi kaksi (eri) Thomas-nimistä poikaa. Aiheutti jonkinmoista päänraapimista.
Hannu juuri käsitteli Hennijokea Varsinais-Suomen puolella. Jotenkin pitäisi selvittää, mikä on siinä mainittu Hennijoen ja Hollon sukulaissuhde.
Hennijoki on ilman muuta selvittämisen väärtti!
Timo Haapio
Timo löytyykö tuolle kahdelle Thomas-nimiselle yhdellä Staffan Andersonilla jokin kirjallinen todiste? Siis muukin kuin henkikirja, jonka mukaan sekä Vähätalossa että Isotalossa olisi Thomas Staffansson. Olen itse Vähätalon Simon Thomassonin jälkeläinen. Hänen isänsä oli Vähätalon Thomas Staffansson, heidän välissään Vähätalon isäntänä oli lesken, äidin 2. puoliso Simonin isäpuoli.
Thomas Staffanssonista (Vähätalossa) Staffan Andersoniin ja jakamattomaan Hennijokeen menee päänraapimiseksi. Kaksi samannimistä poikaa vähentäisi raapimista huomattavasti.
Staffan Anderssonin vaimosta olen tällä kannalla: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=278411&postcount=2
Siis käräjäpöytäkirjassahan sanotaan Toropaisen mukaan, Hennijoen (Isotalon) ja Majanojan (Sepän) vaimot olivat Bengtintyttäriä. Jotta lankouteen siltä pohjalta saa mitään tolkkua myös Vesikosken Hollon Henrik Larssonin vaimo on Bengtintytär.
Tästä Hollon lankoudesta vaan on keksitty Larsdotter, vaikka Carinin todetaan samassa jutussa olevan Bengtsdotter :), Ihan tyypillinen tulkintavirhe lanko mukamas vain sisaren puoliso.
Toropaisella niin hyvät viitteet entä minäkin ehkä löydän ko jutun alkuperäisistä ...
Samoin tämä 1708 perinnönjako olisi hyvä kaivaa alkuperäisistä, mutta Marja Pietilän mukaan siinä perintöä saivat Göran Escilssonin 3 sisarta (sisaren puolisoa) Virttaan Tätilän Josef Göransson, puolisonsa, 1704 kuollut Walborg Escilsdotter, ja Tätilän Henrik Josefssonin (edellisen poika), joka oli naimisissa äitipuolensa siskon kanssa, puoliso Elin Escilsdotter ja Margareta Escilsdotter Mommolan Martinantin emäntä.
Olin jo Varsinais-Suomen puolelle ketjua Hennijoesta avatessani kahden vaiheilla 50/60 avatako se sittenkin Satakunnan puolelle. Loimaakin kun vielä 1900-luvun alussa oli Satakuntaa ja vieläkin täällä syödään kakkoa.
virpinissila
22.08.16, 14:42
Tässä linkki "Bengtintyttäriin" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848315
Virpi Nissilä
[QUOTE=virpinissila;279531]Tuota Hannun tekstiä en ollutkaan huomannut. Todella sekavaa...
Timo viittasi Kahari-yhteyteen. Hakiessani Takkuista tietoja osui silmiini seuraava ylös ottamani: KA Huittisten käräjät 18.4.1629: 37v-38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846204
Jos oikein ymmärrän sukulaisuuden, lapseton Henrik Smed taisi antaa omaisuutensa Matts Kaharille, joka oli hänen äitinsä veljen pojan poika. Henrikin oma veli Hennijoen Staffan ei ollut antanut apua, kun oli mennyt sairaana tämän luokseen. Ei muistakaan sisaruksista ollut apua…
Juuri tuosta lauseesta olen päätellyt että seppä Henrikin äiti eli Anders Bertilsson Isotalon pso on Isokaharista. Eräässä toisessa samaa asiaa käsittelevässä jutussa on mainittu että Staffan ja seppä Henrik ovat velipuolia eli Staffanin äiti ei olisi Isokaharista, vaan äitinsä olisi kait Andersin 1:o. Muuten Kaharilan toisessa talossa (lienee Kyssä) esiintyy isäntänä osittain samaan aikaan kuin Hennijoellakin Anders Bertilss. Helposti nousee mieleen, että kyse olisi samasta hlöstä.
Vielä Isokaharista. Olen aiemminkin tällä palstalla - ainakin toistaiseksi - spekuloinut siitä että Isokahariin ilmestyvä Simon voi olla sama kuin Leppäkosken Nikkilän Simon Olofss. Jos tästä löytyy parempaa näyttöä olisi Andersin toinen (?) pso eli Simonin sisar silloin myös Nikkilästä. timo
Timo löytyykö tuolle kahdelle Thomas-nimiselle yhdellä Staffan Andersonilla jokin kirjallinen todiste? Siis muukin kuin henkikirja, jonka mukaan sekä Vähätalossa että Isotalossa olisi Thomas Staffansson. Olen itse Vähätalon Simon Thomassonin jälkeläinen. Hänen isänsä oli Vähätalon Thomas Staffansson, heidän välissään Vähätalon isäntänä oli lesken, äidin 2. puoliso Simonin isäpuoli.
Thomas Staffanssonista (Vähätalossa) Staffan Andersoniin ja jakamattomaan Hennijokeen menee päänraapimiseksi. Kaksi samannimistä poikaa vähentäisi raapimista huomattavasti.
Staffan Anderssonin vaimosta olen tällä kannalla: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=278411&postcount=2
Siis käräjäpöytäkirjassahan sanotaan Toropaisen mukaan, Hennijoen (Isotalon) ja Majanojan (Sepän) vaimot olivat Bengtintyttäriä. Jotta lankouteen siltä pohjalta saa mitään tolkkua myös Vesikosken Hollon Henrik Larssonin vaimo on Bengtintytär.
Tästä Hollon lankoudesta vaan on keksitty Larsdotter, vaikka Carinin todetaan samassa jutussa olevan Bengtsdotter :), Ihan tyypillinen tulkintavirhe lanko mukamas vain sisaren puoliso.
Toropaisella niin hyvät viitteet entä minäkin ehkä löydän ko jutun alkuperäisistä ...
Samoin tämä 1708 perinnönjako olisi hyvä kaivaa alkuperäisistä, mutta Marja Pietilän mukaan siinä perintöä saivat Göran Escilssonin 3 sisarta (sisaren puolisoa) Virttaan Tätilän Josef Göransson, puolisonsa, 1704 kuollut Walborg Escilsdotter, ja Tätilän Henrik Josefssonin (edellisen poika), joka oli naimisissa äitipuolensa siskon kanssa, puoliso Elin Escilsdotter ja Margareta Escilsdotter Mommolan Martinantin emäntä.
Olin jo Varsinais-Suomen puolelle ketjua Hennijoesta avatessani kahden vaiheilla 50/60 avatako se sittenkin Satakunnan puolelle. Loimaakin kun vielä 1900-luvun alussa oli Satakuntaa ja vieläkin täällä syödään kakkoa.
Sorry. Voi olla että muistini pätkii. Isotalon Thomas ei ole ei-isäni, mutta veljensä Matts on ja ohitin tämän Thomaksen, jonka samannimisesta veljestä on kyse. Siis kolmas eli Vähätalon Thomas, joka on myös esi-isäni, ei ikänsäkään puolesta voine olla veljensä. Täytyy kaivaa papereita jos löytyisi...
TH
Hannu Virttaalainen
22.08.16, 17:50
Sorry. Voi olla että muistini pätkii. Isotalon Thomas ei ole ei-isäni, mutta veljensä Matts on ja ohitin tämän Thomaksen, jonka samannimisesta veljestä on kyse. Siis kolmas eli Vähätalon Thomas, joka on myös esi-isäni, ei ikänsäkään puolesta voine olla veljensä. Täytyy kaivaa papereita jos löytyisi...
TH
Siis tämä Hennijoki ja Vähätalo/Isotalo on melkoinen päänraapimisjuttu.
Sekä myöhemmissä Vähä- että Isotalossa on (SAY 1634-1653) Thomas Staffansson. Toisen vaimo on Agnes ja toisen Walborg.
Lisäksi SAY:ssa 1634-1653 Vähätalo on ylempänä ja Isotalo alempana. Seuraavassa 1654-1653 ne ovatkin toisin päin Isotalo ylempänä ja Vähätalo alempana.
Vähätalossa alempana Thomas Stephansson vaimo Walborg, Lucas br, ja vielä Karin mor., tämä Carin, josta lankousVesikosken Holloon.
Vähätalon Thomas Stephansson on siis Stephan Anderssonin ja Carin Bengtsdotterin poika (väliltä 1634-1653 ylempänä)
Kenen Stephanin poika Isotalon Thomas Stephansson, jonka vaimo Agnes ja poikia Escil ja Erik on ei taas ole minusta ollenkaan selvää.
Tähän saakka Isotalon jälkeläisten, kuten Timo Verho ;) jne, mukaan Isotalon Thomas Stephansson on Stephan Anderssonin ja Carinin poika.
Edellinen on vain minun, Vähätalon jälkeläisen, spekulaatiota, mutta kyllä se ainakin SAY:n pohjalta aika selvältä näyttää, ainakin minusta.
Kuitenkin uskon, että kun Hennijoki on jaettu, niin se on tapahtunut suvun kesken ja kyllä nämä kaksi Thomas Stephanssonia, jotain sukua keskenään ovat.
Olen pahoillani Timo, että nyt myös Mattskin näyttäisikin olevan Vähätalosta :D:
Hannu Virttaalainen
22.08.16, 18:55
Esko Tuomaanpojan jälkeinen perinnönjako löytyy käräjiltä, mutta Tuomo Tapaninpojan hänen isänsä kohdalta, joka Marja Pietilän mukaan viljeli Hennijoen Vähätaloa en muista perinnönjaosta missään mainitun. Mutta kyllä hänestäkin käräjäjuttuja Marjan mukaan löytyy: 1654 tämä Jyrkkiönmaa ja riita siitä oli jo Kosken kylän kanssa ollut käräjillä. 1675 sama Jyrkkiönmaa oli jälleen käräjillä nyt toisena osapuolena Vähätalon Simo Tuomonpoika, Marjan käsityksen mukaan Eskon veli.
Näistä 1654 käräjistä ja Jyrkkiönmaa riidasta Hennijoen ja Kosken (Alastaron/Loimijoen) kylän välillä Marja Pietilä kirjoittaa:
"Kului muutama hiljainen vuosi, mutta sitten v.1654 alkoi tavallista kiivaampi riitely Jyrkkiönmaan kaskialueesta hennijokelaisten ja Kosken kylän asukkaiden välillä. Osallisena tappeluksi yltyneessä riidassa olivat niin miehet kuin naisetkin, jotka ottivat osaa ainakin huutamalla kiukkuisesti. Sanailu oli voimaperäistä ja 'supisuomalaista', koska kirjurit eivät pystyneet puheita edes ruotsiksi kääntämään, vaan tulikivenkatkuiset haukut ovat kirjoissa selvällä railakkaalla suomenkielellä"
HEI Olen pähkäillyt noita taloja usein ja ilmeisesti ne ovat minulla vieläkin väärin päin. Joka tapauksessa esi-isiäni ovat Escil ja Matts, jotka näyttävät majailevan SAY:ssa eri taloissa eli sanomasi mukaan Matts olisi Vähä- ja silloin Escil Isotalosta. t
[QUOTE=Hannu Virttaalainen;279546]Siis tämä Hennijoki ja Vähätalo/Isotalo on melkoinen päänraapimisjuttu.
Tähän saakka Isotalon jälkeläisten, kuten Timo Verho ;) jne, mukaan Isotalon Thomas Stephansson on Stephan Anderssonin ja Carinin poika.
En kyllä tällä istumalla voi niellä Verhon ym aivoitusta, että Isotalon Thomas Stefanss olisi Stefan Anderssonin poika syystä että edellisen isännyysaika on noin 1614-46 ja jälkimmäisen noin 1620-48. Teoriassa tietysti mahdollista, mutta ei oikein käytännössä. Mitähän evidenssiä pojilla on? t
Hannu Virttaalainen
22.08.16, 20:05
[quote=Hannu Virttaalainen;279546]Siis tämä Hennijoki ja Vähätalo/Isotalo on melkoinen päänraapimisjuttu.
Tähän saakka Isotalon jälkeläisten, kuten Timo Verho ;) jne, mukaan Isotalon Thomas Stephansson on Stephan Anderssonin ja Carinin poika.
En kyllä tällä istumalla voi niellä Verhon ym aivoitusta, että Isotalon Thomas Stefanss olisi Stefan Anderssonin poika syystä että edellisen isännyysaika on noin 1614-46 ja jälkimmäisen noin 1620-48. Teoriassa tietysti mahdollista, mutta ei oikein käytännössä. Mitähän evidenssiä pojilla on? t
Kyllähän tämä sotku minusta johtuu nimenomaan siitä, että SAY 1634-1653 välillä molemmissa on Thomas Staffansson ja seuraavassa talojen järjestys vaihtuu. 1634:stä taaksepäin järjestys on minusta sama kuin 1634-1653 välillä.
Talothan ovat lähes samankokoiset, Vähätalon puoli vähän isompi, mutta kun Isotalo on ratsutila ja sitä ennen ilmeiseti ratsastila sekä Vähätalo sen augmentti niin nimet menee niin kuin ne menee.
Minun tulkintani on vasta tänään syntynyt, siis ei kovin uusi.
Ongelma on, että Timo Verhon, Lasse Iso-Iivarin, Genin, Marja Pietilän, Timo Haapion ja virttaalaisen tulkinnat kaikki poikkeavat enemmän tai vähemmän toisistaan ja Virpi ihmettelee ainakin alkuun, että on jotenkin sekavaa.
Virheitä tekevät kaikki eli ei tässä siitä kannata välittää kuka on kaikkein kauimmas Jyrkkiönmaalle eksynyt ja 1650-luvun tyyliin asiaa ratkoa.:D:
PS. Toisten tutkimuksia lukiessa vastuu kuuluu lukijalle ei tekijälle
Hannu Virttaalainen
23.08.16, 07:53
Näistä 1654 käräjistä ja Jyrkkiönmaa riidasta Hennijoen ja Kosken (Alastaron/Loimijoen) kylän välillä Marja Pietilä kirjoittaa:
"Kului muutama hiljainen vuosi, mutta sitten v.1654 alkoi tavallista kiivaampi riitely Jyrkkiönmaan kaskialueesta hennijokelaisten ja Kosken kylän asukkaiden välillä. Osallisena tappeluksi yltyneessä riidassa olivat niin miehet kuin naisetkin, jotka ottivat osaa ainakin huutamalla kiukkuisesti. Sanailu oli voimaperäistä ja 'supisuomalaista', koska kirjurit eivät pystyneet puheita edes ruotsiksi kääntämään, vaan tulikivenkatkuiset haukut ovat kirjoissa selvällä railakkaalla suomenkielellä"
21 elokuuta 1654 tästä Jyrkiönmaasta pidettiin Huittisissa ihan omat välikäräjät http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865242
HEI Pikku palasia lisää. Oh tuomiokirjassa Simon Liuha http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=28681
vaatii perinnönjakoa edesmenneen vaimonsa (Lisa) sisaren pojalta Thomas Staffanssonilta. Eli Thomaksen äiti Carin on Lisan sisar.
Sen sijaan siinä toisessa perinnönjakojutussa on (muun ohella) ongelmallista se, mitä tarkoitetaan SWÅGERilla? Sehän saattoi tuolloin tarkoittaa puolison tai sisarusten puolisoiden sukulaisia - jopa eri sukupolvessakin. t
Hannu Virttaalainen
23.08.16, 13:24
HEI Pikku palasia lisää. Oh tuomiokirjassa Simon Liuha http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=28681
vaatii perinnönjakoa edesmenneen vaimonsa (Lisa) sisaren pojalta Thomas Staffanssonilta. Eli Thomaksen äiti Carin on Lisan sisar.
Sen sijaan siinä toisessa perinnönjakojutussa on (muun ohella) ongelmallista se, mitä tarkoitetaan SWÅGERilla? Sehän saattoi tuolloin tarkoittaa puolison tai sisarusten puolisoiden sukulaisia - jopa eri sukupolvessakin. t
Linkkisi ei mennyt ihan nappiin, tulos: Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1655-1657
Uudestaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865852
Hannu Virttaalainen
23.08.16, 14:56
Mistähän Lasse Iso-Iivari on saanut talonhaltijaluetteloonsa Huittistenkylän Kossille Stefan Thomass:lle puolison Anna Andersdr Isotalo ja vielä Annalle 2,puolison Matts Jacobs Tapalan?
Kyllä tässä täytyy joku käräjäjuttu täytyy olla taustalla
Huittisten Hannulan Hannulassa Lassella on Lucas Stefanss Isotalo
Lisäyksenä: molemmissa minun mielestäni ja myös Virpin mielestä (ks. seuraava viesti) pitäisi olla Vähätalo
virpinissila
23.08.16, 14:58
Edellä olevat taitavat olla Vähätaloa. Yritin nyt pikaisesti vetää yhteen oman käsitykseni toisesta puolikkaasta, Isotalosta. En väitä olevani oikeassa, kun tuomiokirjatiedotkin ovat hajanasia, ohimennen ylösotettuja. Kunnon tutkiminen vaatisi voudintilienkin läpikäymistä. SAY-linkkejä en jaksanut kaivaa tähän, kun printtasin sivut itselleni.
Hennijoen varhaiset vaiheet ovat melko hankalia tutkia. SAY on kymmenysluetteloiden osalta Loimijoella ja maakirjan osalta, tai hiukan molempiakin välillä, Huittisissa. Myös 1640-luvun tiedoista osa on Loimijoella.
Alkuperäisessä kymmenysluettelossa mainitaan Hennijoella kaksi isäntää eli Bertil ja Sigfrid ensimmäisen kerran 1582 (SAY:ssa 1583) eli talo on ilmeisesti silloin tulkittava jaetuksi.
Seurailin Loimaan ja Huittisten SAY:a rinnan, lähinnä sitä osaa, jota pidän euralaisten Erikinlasten haarana. Isotalo kait. Sigfrid (Staffansson) isännöi tilaansa 1582–1612. Thomas Staffaninpoika mainitaan ensimmäisen kerran 1614. Isännyys on voinut vaihtua aikaisemminkin, koska huonekuntaluettelosta otetuissa tiedoissa 1610 mainitaan jo Thomas (pariskunta) ja poika. SAY:n tiedot ovat maakirjatietoja, kymmenysluettelotietoja ei ole. Thomasta en pysty liittämään kenenkään hennijokelaisen pojaksi. Hänen isännyytensä näyttäisi loppuvan 1647 tienoilla (Loimijoen SAY). Kaksi vaimoa tunnetaan: vuonna 1620 mainitaan Malin Henrikintytär http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845527 (KA Huittisten käräjät 30.–31.3.1620: 23). Vuodesta1634, jolloin henkikirjat alkavat, mainitaan toinen vaimo Agnes Larsintytär, jonka patronyymi käy ilmi ainakin kahdesta tuomiokirjasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846909 (KA Huittisten käräjät 30.–31.10 ja 1–2.11.1637: 238); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865973 (KA Huittisten käräjät 30.-31.3. ja 1.-2.4.1658: 71-71v). Jälkimmäisessä jutussa Eskil Thomaksenpoika sanoo häntä äidikseen (voi silti olla äitipuolikin), jutun perusteella voisi olla vielä elossakin, ei ainakaan sanota edesmenneeksi. Agnes mainitaan 1646 viimeisen kerran henkikirjassa ja Thomas 1647 (SAY, Loimijoki ja Huittinen). Poika Eskil Thomaksenpoika mainitaan isäntänä 1649 lähtien.
Pikaisella silmäyksellä Vähätalo voisi ehkä olla mieslinjaisesti alkuperäinen 1540-luvu suku. Patronyymipäättelyllä...
Virpi Nissilä
Mistähän Lasse Iso-Iivari on saanut talonhaltijaluetteloonsa Huittistenkylän Kossille Stefan Thomass:lle puolison Anna Andersdr Isotalo ja vielä Annalle 2,puolison Matts Jacobs Tapalan?
Kyllä tässä täytyy joku käräjäjuttu täytyy olla taustalla
Huittisten Hannulan Hannulassa Lassella on Lucas Stefanss Isotalo
Lisäyksenä: molemmissa minun mielestäni ja myös Virpin mielestä (ks. seuraava viesti) pitäisi olla Vähätalo
Olen syypää. Ne ovat tuomiokirjalöytöjäni, jotka ilmoitin Lasselle. Talo oli alun perin Vähätalo, mutta muutin sen virheellisesti Isotaloksi! Timo
Hannu Virttaalainen
23.08.16, 15:42
Olen syypää. Ne ovat tuomiokirjalöytöjäni, jotka ilmoitin Lasselle. Talo oli alun perin Vähätalo, mutta muutin sen virheellisesti Isotaloksi! Timo
En mä mittään syyllissi kaippaa, vaan tuomiokirjalinkkejä ;)
Kyllä minä ja Virpikin olemme syyllisiä joihinkin Lassen tietoihin ...
Vähätalosta edelleen. Tietoja löytynee varmaan lisääkin. Tässä 3 tuomiokirjaa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881225 26-28.2.1652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865207 13.6.1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3866185 28.2, 1-2.3.1659
Näistä kaksi ensimmäistä vaikuttavat ristiriidattomilta. Viimeisessä minusta on sukupolvet ja sukulaissuhteetkin menneet jossain määrin vikaan.
Virheitä voi aina olla, mutta luonnostelisin näin :
ANDERS BERTILSSON VÄHÄTALOlla on ainakin seuraavat lapset: seppä Henrik (lapseton), Anna, Johan, Stefan ja Agnes.
Johanista ei ole muuta tietoa kuin nimi.
Stefan ja Agnes (k. 1661) ovat nuorempia kuin Henrik ja ovat Henrikin, jonka äiti on Isokaharista, puolisisaruksia.
Anna on kuollut noin 1655-6 suht vanhana, joten veikkaisin häntä Henrikin täyssisareksi.
Agnes Andersdotterin pso Thomas Johansson Tupalan Lempäälästä isän nimi on SAY:ssa Johan Andersson eli sama kuin langollaan, mikä lienee puhdas sattuma.
STEFAN ANDERSSON VÄHÄTALOlla on ainakin seuraavat lapset: Thomas Vähätalo, Lucas (Hannula) ja Matts (Vikuri). Lisäksi SAY:ssa on mainittu lapset Gertrud, Kaisa ja Lars, joiden kohtaloa en ole yrittänyt selvittää.
Olisin hyvin tyytyväinen jos vielä saataisiin selvitettyä aiemmin mainitut luultavasti siskokset Karin, Brita ja Lisa.
Vielä viimeksi mainitussa tuomiokirjassa on mainittu tulipalosta noin 1658 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3866197 , jossa man- ja fägårdia on kärähtänyt ilmeisesti kivijalkaa myöten vai käytettiinkö tuolloin puujalkaa, sillä Escilin vahingoksi on arvioitu 900 ja Thomaksen 600 kuparitaaleria (tai mitä valuuttaa liekin. Timo
Tuli painovirhe. Matts Stefansson Visuri (Sorvola), ei Vikuri. t
Löytyipä ne samannimiset Thomas Staffansson-veljet
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848046 , Huit 16-18.3.1646
Mutta kummasta talosta? Menee lantin heittämiseksi, mutta olisko Vähätalosta? t
Hannu Virttaalainen
27.08.16, 17:05
Löytyipä ne samannimiset Thomas Staffansson-veljet
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848046 , Huit 16-18.3.1646
Mutta kummasta talosta? Menee lantin heittämiseksi, mutta olisko Vähätalosta? t
Kai sitäkin vaihtoehtoa voisi ajatella, että toinen on Isotalon ja toinen Vähätalon Thomas Staffansson. Vähätalon Staffan Anderssonin olisi silloin kyllä täytynyt olla lähes 80-vuotias, kun oli vielä merkittynä isännäksi. Mikäli laskin oikein ja Isotalon Thomas Staffansson oli isäntä jo 1610.
Jos näin olisi, olisi myös hänen todennäköinen isänsä Anders Bertilsson ollut isäntänä vielä ainakin 75 vuotiaana. Ja jos SAY:oon on luottamista, olisi kummankin isännyysaika alkanut vasta 50-55 vuotiaana. Toki mahdollista, mutta eriskummallista. Timo
Hannu Virttaalainen
28.08.16, 06:44
Kyllä kaikkiaan 3 Thomas Staffansonia jaetussa yksinäistalossa myös aika eriskummalliselta kuullostaa. Sitten Sigfrid (Staffansson) isännöi Hennijoella tilaa 1582–1612, joten Staffan Anderssonin lisäksi on pakko vielä 2. Staffan. Sigfridiä ei kyllä voi selittää samaan sisarussarjaan, vaikka kuinka yrittäisi...
:confused:
Vähätalosta edelleen. Tietoja löytynee varmaan lisääkin.
STEFAN ANDERSSON VÄHÄTALOlla on ainakin seuraavat lapset: Thomas Vähätalo, Lucas (Hannula) ja Matts (Vikuri). Lisäksi SAY:ssa on mainittu lapset Gertrud, Kaisa ja Lars, joiden kohtaloa en ole yrittänyt selvittää.
Olisin hyvin tyytyväinen jos vielä saataisiin selvitettyä aiemmin mainitut luultavasti siskokset Karin, Brita ja Lisa.
Päästiinkö tästä jo johonkin yksimieliseen lopputulemaan, ovatko siskokset Karin, Brita ja Lisa Larsdottereita vai Bengtsdottereita? :confused:
Mielenkiintoista keskustelua. Kumpa osaisin lukea noita vanhoja tuomiokirjatekstejä, mutta kun ei :(
SM
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.