PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Apua Pohjanmaalta


Benedictus
11.08.16, 09:09
Pyytäisin pohjalaistutkijoilta näkemystä alla olevaan Kankaanpään Niinisalon kestikievarin isännän isoäidin testamenttiasiaan.

Magdalena Staffansdotter teki testamentin jonka vahvisti Ilmajoen Kappalainen Haustramnius

Magdalenan sukua ei tunneta, eikä mistä hän oli kotoisin.

Kysyisinkin: Olisiko Kauhajoen tai Ilmajoen suunnalla sellaisia Staffaneita, jotka voisivat sopia Magdalenan isäksi noin 1600-luvun alkupuolella.

Suku asutti Niinisalon ja myös Honkajoen ja sillä oli suhteita pohjanmaalle.
-------------------------
Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.22

Olisi hienoa, jos tuo alkuperäinen testamentti olisi näkyvillä alkuperäisellä kielellä, jotta joku kieltä taitava voisi tarkistaa siitä, miten asioita on oikeasti ilmaistu.

Mielestäni jossain on fibaa eli asiat eivät sovi kuvioon.

Magdalena Staffansdotter on tehnyt testamentin eli omaisuus on ollut hänen ja se on ollut merkittävä, koska siitä on tapeltu.

Miksi hän testamenttasi vain kahdelle poikansa Jacobin pojalle omaisuuden eikä muille jälkeläisille?

KariKK
11.08.16, 23:41
Pyytäisin pohjalaistutkijoilta näkemystä alla olevaan Kankaanpään Niinisalon kestikievarin isännän isoäidin testamenttiasiaan.

Magdalena Staffansdotter teki testamentin jonka vahvisti Ilmajoen Kappalainen Haustramnius

Magdalenan sukua ei tunneta, eikä mistä hän oli kotoisin.

Kysyisinkin: Olisiko Kauhajoen tai Ilmajoen suunnalla sellaisia Staffaneita, jotka voisivat sopia Magdalenan isäksi noin 1600-luvun alkupuolella.

Suku asutti Niinisalon ja myös Honkajoen ja sillä oli suhteita pohjanmaalle.
-------------------------


Vastaan, vaikka varsinaisesti mitään ratkaisevaa näkemystä en voi tarjota. Mutta asia kiinnostaa, koska Jaakko Jokihonko on isäni isän äidin isälinjassa.

Staffan näyttää hyvin harvinaiselta nimeltä Suur-Ilmajoen alueella 1600-luvun alkupuolella. Mielestäni Kauhajoella ei ole ketään sopivaa.

Pohjanmaan rykmentin vuoden 1627 ruodutusluettelossa WA 773, joka löytyy SSHY:n jäsensivuilta, mainitaan Kurikassa aukeamalla kuva 109 vasemmalla alareunassa Påll Staffansson, ikä 25 vuottaja ja oikealla yläreunassa hänen veljensä Brosius 22 vuotta. Tapio Piirron selvennyksen mukaan veljekset ovat Kurikan Kohtalasta ja syntyneet siis 1602 ja 1605.
Lisäksi Nenättömässä on Grelss Staffansson 27 vuotta, Piirron mukaan Hirvelä.

Ilmajoella aukeamalla 111 on Röyskölässä toiseksi viimeisenä Bertill Staffansson, 37-vuotias, Piirron mukaan Luhtasela.

Ajallinen yhteensopivuus syntymäajan puolesta on kurikkalaisiin Staffaninpoikiin, mutta Magdalenan yhteyksistä Kurikkaan en tiedä

KariKK
12.08.16, 21:53
Tulkoon nyt mainituksi, vaikka en tiedä liittyykö asiaan tai Magdaleenaan mitenkään, mutta 1690-luvulla Jokihongolla ja Kurikan Kohtalalla oli seuraavanlainen yhteys.

Jokihonko oli Ikaalisten pappilan torppa:
SAY Ikaalinen 1675-1694:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28961.

Ikaalisten pappilassa oli 1685-1692 pitäjänapulainen
herra Matts eli Matias Soraeus:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28972.
HisKi:stä löytyvä Ikaalisten pappien luettelo ei jostakin syystä Matias Soraeusta mainitse.

Kurikan Kohtala oli ainakin 1690-luvulta lähtien Kurikan kappalaisen virkatalo, jonka asukas oli Kurikan kappalainen
Matias Soraeus. HisKi:ssä olevan pappien luettelon mukaan Kurikan kappalaisena 1692-1702.
SAY Ilmajoki 1695-1714:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70640 .

AnttiYR
12.08.16, 23:24
Tuohon Kohtalan taloon pieni lisäys, kopioituna Rinta-Tassin Kurikan historiasta. Sen talonhaltijaluettelon mukaan vuodesta 1605 lähtien olivat talonhaltijoita:
1605-1625 Tapani Niilonp.
1626-1638 Paavo Tapaninp.
Kerttu
1639-1662 Klemetti Tuomaanp.
Kerttu
1663-1675 Heikki Paavonp.
1676-1685 Johannes Gumse
Margareta Kristerint.
1686-1687 Martareta leski
1688-1689 Gabriel Peldan
Maria Laibeck
1690-1694 Pietari Jaakonp.
Maria Jaakont.
1695-1702 Matias Soraeus
Kohtala tuli virallisesti virkataloksi Sigfrid Sarinuksen aikana 1706


Terv. Antti