Claes Erichsson 1649

[Janne Asplund]

Ilmeisesti aiempi Torsk-ketju on suljettu?
No laitan tähän tänään töiden ohessa sattumalta löytämäni asiakirjan vuodelta 1649. Lähde on Tidö -arkivet 153. Kaipa tästä jotain iloa on :)

https://drive.google.com/folderview?id=0Byu5uoG0FynrdktqY3lsTDhUbFU&usp=sharing

[Janne Asplund]

Itse asiassa siinä on kaksi asiakirjaa (eri vuosilta) samassa peräkkäin: Axel ja Johan Oxenstiernan.

[Jouni Kaleva]

Ilmeisesti aiempi Torsk-ketju on suljettu?
No laitan tähän tänään töiden ohessa sattumalta löytämäni asiakirjan vuodelta 1649. Lähde on Tidö -arkivet 153. Kaipa tästä jotain iloa on :)

https://drive.google.com/folderview?id=0Byu5uoG0FynrdktqY3lsTDhUbFU&usp=sharing
Tuhannet kiitokset Janne!

Kyseessä on Forumin hittituotteen, Emerentia-keskustelun jatko. Vanha ketju meni loppuvaiheessaan asiattomaksi kiistelyksi, eikä sitä kannata tässä vaiheessa avata uudestaan.

Tämä on nyt se etsitty lahjakirje, jolla Axel Oxenstierna lahjoitti Kemiön Vretasta rälssioikeuden uskolliselle palvelijalleen Claes Eriksson Torschille ja tämän perheelle. Lahjoitus tapahtui 20.11.1649 Torschin eläessä.

Tätä koski maininta Gardbergin kirjassa: 177. Vreta Storgård lovades åt kommissarien Clas Eriksson Tors i avkortning på hans lön, men på hans begäran, som han framställde före sin död, förlänades det av Axel Oxenstierna åt hustrun för hennes livstid, åt sonen så länge son han studerade samt dottern så längesom hon var ogift. I juni 1671 anmärkte befallningsmannen på, att friheten bibehölls, ehuru änkan var avliden, ingen son studerade och dottern tjänade som skomakare i Reval, varpå herrskapet indrog den.

Yksi keskustelun teema oli, että oliko Claes Torschilla yksi vai useampi tytär. Nyt tässä esiin nousseessa originaalissa puhutaan monikossa:

"...och deras (= Claes ja vaimo) barn efter dem, så länge sönnerne studera och dottrerna oförsedde ähr..."

Siis päivänselvät monikot, pojat ja tyttäret.

[Jouni Kaleva]

Itse asiassa siinä on kaksi asiakirjaa (eri vuosilta) samassa peräkkäin: Axel ja Johan Oxenstiernan.
Jälkimmäisessä Joha O. vahvistaa korkea-arvoisen isänsä myöntämän lahjoituksen, kun Claes Torschin leski näkyy sitä pyytäneen, miehensä kuoleman jälkeen. Lasten osalta toistetaan monikkomuodot.

Lesken nimi on Kirstin Ar...(jää tekstin sisätaitteeseen)
dotter. Lasten nimiä ei tule esiin.

Tämä juttu alkaa ikäänkuin kesken lausetta, olisi kiva saada asiakirjan edeltäväkin sivu näkösälle... Samoin tämän asiakirjan vuosiluku jää sivun taitteeseen piiloon.

[Janne Asplund]

Se toinen sivu on jatkoa edelliselle sivulle. Siinä on siis kummatkin asiakirjat. Johan O. vahvistaa aiemman sopimuksen 14. lokakuuta 16?? (50- vai 60-lukua?).

Tämä asiakirja löytyi siis tosiaankin hieman sattuman kautta, sillä selailin sitä odotellessani aivan muita asiakirjoja (aikaa ei ollut paljoa). Tämä lähde Tidö-arkivet 153 oli hieman yllättävä: "Gårdsräkenskaper m m för grevskapet Södermöre m fl svenska gods samt friherreskapet Kimito (Kemiö) i Finland 1659-1660. Bl annat jordeböcker, mantalslängder, observationer och fogdarnas förklaringar över dessa." Kysessä on paksu sidottu opus, jossa todellakin on lähinnä henkikirjoja jne. Kemiöstä ei kuitenkaan niin paljon ja nämä pari sivua löytyivät nopealla selailulla (hyvällä onnella voi löytyä muutakin). Veikkaan, että tämä Vreta-asiakirja oli joutunut tähän nidokseen vahingon kautta - ja onnenkantamoisena se myös löytyi.

Laitoin tuon linkin taakse pari tarkempaa kuvaa nidoksen taitekohdista jne lukemista selkeyttämään.

[Jouni Kaleva]

Se toinen sivu on jatkoa edelliselle sivulle. Siinä on siis kummatkin asiakirjat. Johan O. vahvistaa aiemman sopimuksen 14. lokakuuta 16?? (50- vai 60-lukua?).

.

Niinpähän onkin ja eka sivulla on lesken nimi selkeästi Christin Arendsdotter.

[Benedictus]

Aikoinaan laitoin tiedon Lorentz Classon Torckista, joka ajallisesti sopi Clas Torckin pojaksi.

Oliko Emerentia kejussa. En löytänyt pikaisesti haulla. Lienee noita mainittuja poikia.

[Antti Järvenpää]

Kiitoksia Janne sitkeydestä!

Monikot näyttävät olevan sanamuodot poikien ja tyttärien osalta. Ovatko sitten sen takia, että lapsia oli enemmän vai siksi että lahjakirjassa varauduttiin tuleviin lapsiin.

Vaimon nimi on mielestäni muodossa Christin Aronsdotter ja dokumentti on päivättu 14.10.1660.

Emerentia näkyy Taivassalon SAY:ssa samana vuonna Abrahamin vaimona, ja konsistorin protokollassa oli saman vuoden kesäkuulla käsittelyssä Abrahamin avio - Är altså igenom Gudz försyn kommen i ächtenskap med en annor piga fordoms fiscalens i Kimito på Tolssnäss) - Abrahamin omien sanojen mukaan.

Nyt olisi ehkä hyvä verrata näitä kahta dokumenttia - eli onko sanamuoto kopioitu tuohon 1660 dokumenttiin suoraan alkuperäisestä lahjakirjasta, vai onko siinä otettu jotenkin olemassa oleva tilanne huomioon.

Vaikutelmaksi jää kuitenkin, että lapsia olisi tuolloin 1660 enemmän kuin vain tytär ja poika, mikäli ei ole vain kopioitu ja lisäksi Emerentia oli jo aviossa.

Jouni jo tuossa poimi sanamuodon:
"...och deras (= Claes ja vaimo) barn efter dem, så länge sönnerne studera och dottrerna oförsedde ähr..."

Tarkoittaako - oförsedde ähr - naimatonta. Oma kielitaitoni ei taivu tähän, eikä sanakirjoista ole apua.

Pitäisi varmaan tarkkaan tavata molemmat dokumentit ja laittaa ne rinnan. Myöhemminhän nimismies 1671 viittaa näihin ja käyttää osittain eri sanamuotoja.

Emerentia keskustelusta alkaa olla niin kauan, että pitää oikein tarkastella kronologiaa.

[Janne Asplund]

"dottrerna oförsedde ähr" - oheisen SAOB- linkin kohta 7 antaa jonkinlaista valaistusta asiaan:

http://www.saob.se/artikel/?seek=of%C3%B6rsedd&pz=1#U_O283_132008

"7) (numera knappast br.) oförsörjd; företrädesvis pregnant; särsk. om kvinna (förr äv. i uttr. oförsedd med man): ogift. UpplDomb. 7: 64 (1553). Tine (dvs. Eriks) brödere (äro) ähn nu oförseedde, ther vill och någet (pängar) upå gå. G1R 29: 427 (1560). Så lenge Sönerne ähre omyndige, och Döttrarna medh man oförsedde (osv.). AvvittrSthm 3/6 1657. At den Konunga eller Förste Dotter, som en beqwäm och skickelig arftagare til Cronan wille finnas, borde wara oförsedd och Fröken. Stiernman Riksd. 2238 (1719). Oförsedda Fruentimmer. Schönberg ÅmVetA 1788, s. 69. Weste (1807). Östergren (1933)."

Mitä tulee tuohon hieman epäselvään vuosilukuun, niin minusta näyttäisi jotenkin, että siihen on ensin kirjoitettu 166_ ja sitten se on korjattu 1657. Eli että päivämäärä olisi täten 14.10.1657. Tämän päättelin siis suurentamalla tuota taitteesta ottamaani tarkempaa kuvaa.

[Antti Järvenpää]

...

Mitä tulee tuohon hieman epäselvään vuosilukuun, niin minusta näyttäisi jotenkin, että siihen on ensin kirjoitettu 166_ ja sitten se on korjattu 1657. Eli että päivämäärä olisi täten 14.10.1657. Tämän päättelin siis suurentamalla tuota taitteesta ottamaani tarkempaa kuvaa.

Katselin Ruotsin ritarihuoneen sukutauluja, ja tämä Johan O. kuolee - Död barnlös 1657-12-05 i Wismar - joten ilmeisesti silmäsi näkee oikein. Hän oli vuodesta 1655 Wismarin tuomioistuimen presidentti.

Nämä molemmat dokumentit ovat käsittääkseni kopiokirjoista, joissa voi olla jotain virheitä. Tuon jälkimmäisen kopion (siis missä tämä vuosiluku pitäisi olla oikeasti 1657) näyttää oikeaksi todistavan Taivassalon comminsteri Nicolaus Henrci ja toisena todistajana oli Oluff Eriksson (kuka lienee).

Ilmeisesti alkuperäiset asiakirjat sinetillä varustettuina oli Torskin lesken hallussa.

[Antti Järvenpää]

Koitin tulkata nuo dokumenttien alut:

Axel:
Giör hör medh witterligit deth iag af synnerlig gunts få och för huld och trogne tienster, som min tienare försiclig Claes Erichßon migh giort och bewijst haffuitd dedh samma han och hör effter få wäl som och hans barn, migh och mina kiära barn och bewijser förplich:tact wara sckall hafutt undt och efterlåtet som iagh och här medh …… och efferlåter honom och hans kiäre hustru nijo stångter mit faste frälsse wthi Wreta i Kimito Sochn att nijttia bruka och besittia, uthi begges dheras lijfßtijdh, få och dheras barn effter dem så Långa sönnerne studera och dottrarna oförsedde ähre,

Johan:
Haffuier ijgh hoos migh angifuit och der good låtit förnimma huru såsom min högdtährada ..kalig kärr her r fader hennes frambladne sal: man Clas Erichßon af sijnnerlig gunst få och för hulde och trogne … tienster hafwer medelst des öpne bref:ne undt och effterlåtit honom och hans hustru uthi beggäs dheras Lijfßtijdh få och dheras barn efter dem så länge sonnerna studera och döttrarna oförsedde åhro nijo stänger sit fasta frälße Uthi Wretha Kimito Sochn

Periaatteessa asiasisältö on sama mutta sanamuoto on selvästi toinen. Eli jälkimmäinen ei ole suora kopio edellisestä vaan oma dokumenttinsa.

[Janne Asplund]

Näin näyttäisi olevan. Tämä voidaan nähdä ihan positiivisena asiana, että nämä asiakirjat eivät ole kopioita toisistaan. Täten Johan O. on harkinnut ja vahvistanut lesken ja lasten oikeudet uudestaan. Asiakirjat ovat sitten, normaalin tavan mukaan, todistaneet oikeiksi aiemmin mainitut miehet. Alkuperäiset lähetetyt kirjeet saattavat löytyä kopioina myös Oxenstiernojen lähetettyjen kirjeiden diaarista.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Janne Asplund http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=263310#post263310)
Hei! Tässäpä taas jotain. SRA, Tidöarkivet 258, Brev till Axel Oxenstierna, Stiernehielm Johannes 1650:

http://1drv.ms/1UzgNW7

Johannes Stiernhelm näkyy olevan Oxenstiernan lähettämä asiamies selvittämään Torskin kuoleman aiheuttamaa tilannetta.

Johannes kertoo saapuneensa Erich Erichssonin matkassa Tolfnääsiin 15.kesäkuuta ja keskustelleensa vouti Per Anderssonin kanssa. 28.6. Claes Erichssonin ruumis haudattiin.
Ilm. myös Claesin leski ja lapset mainitaa, ei tietenkään kenellekään nimiä mainita. Ei käy esiin, mitä leski ja lapset kenties hyväkseen saivat?
__________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Jari Latva-Rasku http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=263326#post263326)
Oxenstiernan kirjeet ovat olleet mielenkiintoisia. En lähtenyt asiaa tarkastamaan, mutta muistaakseni tässä ketjussa aikaisemmin pähkäiltiin, oliko Claesilla yksi vai useampia lapsia.

Tämän kirjeen eka kappaleen loppuriveillä olisi mielestäni leskeen viitaten "hennes små Barn" joka täytynee tulkita monikoksi?
__________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Yllä olevissa lainauksissa tulee esille seikka, että Clas Torckin leskellä oli 1650 pieniä lapsia.

Toisaalta poika Erik Classon mainitaan 1643 ylioppilaana.

1643/44 Erik Torsche Ericus Claudii, Sudermannus 364 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=364). Vht: kamarikollegion kanneviskaali Claes Torsche (Claudius Erici, yo Uppsalassa 19.8.1625, † 1650) ja luultavasti Kristina Arensdotter. Ylioppilas Turussa 1643/44 Tårsk Eric. Claudii _ 20. Näytteli Metafysiikan roolia Chronanderin ylioppilaskomediassa Surge 6.5.1647 Ericus Clavidi Torschn. Oraatio 25.6.1648 (painettu Tukholmassa). Respondentti 20.4.1650, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Mainitaan Helsingissä vielä 1663.

1650 Erik Torck haki isälleen luvattua tonttia Turussa.

Toisaalta mainitaan 1654 nuori opiskelija Erik Torck.
Helsingin RO 13.3.1654 (Företrädde Stadz Wachttemästaren Anders Erichsson och anklagar en Ungh Studiosum Erich Claesson Torsch, ...

Tuntuu jotenkin ongelmalliselta:
1643 opiskelija, syntynyt parhaimmillaankin noin 15 vuotta aiemmin eli 1628. Tai aiemmin.
1654 olisi 26v., ehkä juuri menisi nuoresta.

Pohdin kahta seikkaa:
Oliko kaksi Erik Classon Torckia?

Oliko Torckilla 2 vaimoa. Pienet lapset 1650 viittaa, että olisivat syntyneet 1640-luvulla.
Tällöin Erik Classon olisi reilusti vanhempi muita, tai lapsia oli lukuisia ja syntyneet 1620-luvun lopulta 1640-luvulle.

[Janne Asplund]

Tuntuu jotenkin ongelmalliselta:
1643 opiskelija, syntynyt parhaimmillaankin noin 15 vuotta aiemmin eli 1628. Tai aiemmin.
1654 olisi 26v., ehkä juuri menisi nuoresta.

Pohdin kahta seikkaa:
Oliko kaksi Erik Classon Torckia?

Oliko Torckilla 2 vaimoa. Pienet lapset 1650 viittaa, että olisivat syntyneet 1640-luvulla.
Tällöin Erik Classon olisi reilusti vanhempi muita, tai lapsia oli lukuisia ja syntyneet 1620-luvun lopulta 1640-luvulle.
[/I]

Mielenkiintoisia pohdintoja. Kommentoin tässä vain yliopistoon kirjoittautumisikää. 1600-luvulla ei ollut mitenkään tavatonta, että kirjautumisikä oli esim. 11 vuotta. Selattuani erään osakunnan matrikkelia, koskien Uppsalan yliopistoa, käy siitä ilmi, että opiskelija saatettiin kirjata yliopistoon jopa vain kuuden vuoden ikäisenä (esim. Ericus Olai Sundi, s. 14.11.1643, kirjautuminen joulukuussa 1649).

[Antti Järvenpää]

Lähtökohtaisesti kai voi olettaa, että ennen lapsia tuli jos oli tullakseen. Ja jos niitä tuli, luultavasti Torckin kuollessa oli myös pieniä lapsia ja luultavasti vanhempiakin.

Nimismiehen 1671 dokumentissa sitten mainitaan poika, joka ei enää opiskellut ja tytär joka oli Räävelissä suutarina. Ajallisestihan nämä osuvat siten tuohon Torckin kuolemaan, että jos olisivat olleet pieniä hänen kuollessaan, niin olivat 1671 20-30 välillä nuoria aikuisia. Toisaalta tämäkään ei sulje pois sitä, etteikö olisi ollut vielä vanhempia lapsia ja eikä sitäkään, että katraassa olisi ollut jomman kumman aviopuolison lapsia jostakin toisesta aviosta tai avioiden ulkopuolelta. Ehkä nämä mainitut vain olivat ne viimeiset jotka olisivat voineet vedota läänityksen jatkumiseen, eikä muihin tarvinnut viitata.

Mieleen tulee tässä Monikkalan Jaakko Nuutinpojan tytär Beata, jonka miestä Henrik Jesperinpoikaa tituleerataan Arvid Tavastin lankona, vaikka Beata oli vain Arvid Tavastin kasvattitytär.

Kaikki mahdollisuudet tulisi huomioida, mutta tuon ajan sanamuodot sallivat monenlaisia mahdollisuuksia joita niitäkään ei pitäisi sulkea. Ehkäpä vielä jostakin löytyy dokumentti, joka aukaisee solmun, kuten kävi Monikkalan Beata Jaakontyttären osalta.

[Jouni Kaleva]

Yllä olevissa lainauksissa tulee esille seikka, että Clas Torckin leskellä oli 1650 pieniä lapsia.

Toisaalta poika Erik Classon mainitaan 1643 ylioppilaana.

1643/44 Erik Torsche Ericus Claudii, Sudermannus 364 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=364). Vht: kamarikollegion kanneviskaali Claes Torsche (Claudius Erici, yo Uppsalassa 19.8.1625, † 1650) ja luultavasti Kristina Arensdotter. Ylioppilas Turussa 1643/44 Tårsk Eric. Claudii _ 20. Näytteli Metafysiikan roolia Chronanderin ylioppilaskomediassa Surge 6.5.1647 Ericus Clavidi Torschn. Oraatio 25.6.1648 (painettu Tukholmassa). Respondentti 20.4.1650, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Mainitaan Helsingissä vielä 1663.

1650 Erik Torck haki isälleen luvattua tonttia Turussa.

Toisaalta mainitaan 1654 nuori opiskelija Erik Torck.
Helsingin RO 13.3.1654 (Företrädde Stadz Wachttemästaren Anders Erichsson och anklagar en Ungh Studiosum Erich Claesson Torsch, ...

Tuntuu jotenkin ongelmalliselta:
1643 opiskelija, syntynyt parhaimmillaankin noin 15 vuotta aiemmin eli 1628. Tai aiemmin.
1654 olisi 26v., ehkä juuri menisi nuoresta.

Pohdin kahta seikkaa:
Oliko kaksi Erik Classon Torckia?

Oliko Torckilla 2 vaimoa. Pienet lapset 1650 viittaa, että olisivat syntyneet 1640-luvulla.
Tällöin Erik Classon olisi reilusti vanhempi muita, tai lapsia oli lukuisia ja syntyneet 1620-luvun lopulta 1640-luvulle.


Näkisin, että Axel O:n lahjakirjasta 1649 käy ilmi, että Claesilla ja hänen vaimollaan oli tyttäriä ja poikia, mutta lasten iästä on vain viitteellistä.
Giör hör medh witterligit deth iag af synnerlig gunts få och för huld och trogne tienster, som min tienare försiclig Claes Erichßon migh giort och bewijst haffuitd dedh samma han och hör effter få wäl som och hans barn, migh och mina kiära barn och bewijser förplich:tact Tulkitsen tuota siihen tapaan, että Claes Erichsson on Axelin uskollinen palvelija ja samoin Claesin lisäksi hänen lapsensa (hans barn) ovat osoittaneet kunnioitusta Axelille ja Axelin lapsille. Muusta kirjeenvaihdostahan on käynyt ilmi, että Axel O. ja Claes E. on olleet läheisissä tekemisissä, voisi pitää perhetuttuina, kun tässäkin tuodaan esiin kumpikin mies lapsineen. Claesin kohdalla "hans barn" voi olla yksikkö tai monikko, mutta Axelin kohdalla "mina kära barn" on selkeästi monikko.

Vetäisin, että Claesin lapsi/lapset jotka ovat kunnioitusta osoittaneet, täytyy olla jo siinä iässä, että sellaista voisi odottaa, sanoisin että 10v ++ ja ehkä jo aikuinen.

Claes ylioppilas 1625, varmaan pian sen jälkeen nainut ja perustanut perheen ja vanhimman pään lapset voivat olla tässä 1649 jo hyvin aikuisia. Erik-poika on opiskelija, hänellähän oli joku asejuttu vartiotehtävässä (en muista tarkalleen) mutta ei mikään teinipoika tässä vaiheessa?

Emerentia Torsk vihittiin kiireellä Abraham Alftanuksen kanssa kaiketi 1656, joskin vuosi taitaa olla epävarman päättelyn varassa. Näin hän olisi jo "försedd" loppuvuonna 1657, jolloin Johan O. antaa vahvistuskirjeensä ja siinä edelleen on poikia ja tyttäriä monikossa, jotka ovat "oförsedde". Ja kun Johan O. on ollut perheystävän asemassa, niin hän tiesi tilanteen, eikä kirjoittanut ympäripyöreitä.

Tietysti yksi "oförsedd" tytär on varmaankin ollut se "Räävelin suutari" joka mainitaan voudin kirjeessä 1671.

[Jouni Kaleva]

. Ehkä nämä mainitut vain olivat ne viimeiset jotka olisivat voineet vedota läänityksen jatkumiseen, eikä muihin tarvinnut viitata.


Täsmälleen näin. Tarkalleen 1671 vouti ei maininnut edes Erikiä, vaan "ingen som studerar" kukaan ei opiskele ja sitten se tytär joka on Räävelissä suutarina ja voisi olla viimeinen "oförsedd" tytär, joka voisi läänitykseen vedota. Mutta kun hänkin on ammatissa ja elanto varmistettu, niin hänkin on poissa pelistä.

Jotenka siis ei ole mitään ihmeellistä siinä, että Emerentiaa ei ole mainittu, kun hän on poissa läänityspelistä jo 1656 alkaen.

[P-L H]

Hei

Claes Eriksonin leski mainitaan Kemiössä veroluettelossa 1664. On vielä
ollut verotusikäinen. Aikaisemmilta vuosilta ei SAYn tiedoista löydy
leskestä merkintöjä.
Henkikirjoituksen ulkopuolelle jääneet kuva 1110
Wreta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10742518

1673 Claes Eriksonin perillisiä ei enää mainita Wretan maakirjatiedoissa.
Mistä asiakirjoista pitäisi etsiä kirjettä donation perumisesta. Vielä voisi
ennen kirjeen löytymistä olla toivossa, että siinä mainittaisiin myös
perilliset nimeltä.

Maakirja 1672 (7319)
kuva 640 Wreta
Donerat …........ …...... Fischalens Claes Eriksons ärf.....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10868168

Maakirja 1673 (7322)
Kuva 857 Wreta
4 taloa mainittu friherskapet
Lars säteri
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10860907


Tositekirja 1671 (7318)
kuva 2010 Sätergård och …..
Wreta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10392080

kuva 2013 Afkårttnings längd på crono..... extraordin 1670
Bref herrskapets donationer
Wreta Sahl Claes Eriksons ärf.... sätteri
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10392083

kuva 2025 Jordebok öfver friherskapell Gambla Frellse
Wreta Donerat till sahl Claes Erikson ärf.... sätteri
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10392095

t. Pirkko

[Janne Asplund]

Tässä vielä näitä Oxenstiernojen kirjeitä (joissa Clas Erichsson Torsehn / Torsk / Torch mainitaan), joista ainakin osa oli suljetussa keskustelussa:

1649:
https://sok.riksarkivet.se/dokument/oxenstierna/01797/1797t.xml

https://sok.riksarkivet.se/dokument/oxenstierna/01501/1501t.xml

1648:
https://sok.riksarkivet.se/dokument/oxenstierna/02927/2927t.xml

https://sok.riksarkivet.se/dokument/oxenstierna/01804/1804t.xml

[P-L H]

Hei

Luin vanhaa Abrahamin kronikka ketjua ja sieltä löytyi tieto, että viskaalin leski
Kirstin Aronsdtr oli siirtynyt Taivassaloon tyttärensä luokse.
Miten lie tuon 1664 henkikirjan tiedon kanssa että leski olisi
Kemiön Wretassa. Ainakin sanamuoto viittaisi siihen.

Kemiön kylistä vain osa löytyy Maskun kihlakunta → Kemiö. Loput on
Kemiön vapaaherrakunnan kohdalla ja kaikilta vuosilta ei Wretan tietoja
ole vielä löytynyt.

Claes Erikson ei ollut ainoa viskaali. Kamariviskaali Anders Jacobson on
ollut virassa ainakin vielä 1655. Missä on asunut ja kuinka kauan on
ollut Kamariviskaalina ja kuka on ollut seuraaja virassa.

Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan että Emerentia olisi ollut viskaalin
piika. Jos tieto olisikin oikea ja olisi ollut Kamariviskaali Anders Jacobsonin
tai hänen seuraajansa palveluksessa.

Suomen viskaalin selvityslaskelmia 1632-1655 (6926)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13148963

myös kirjeissä mainitaan Kamariviskaali Anders Jacobson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13148919
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13148948
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13148949

t. Pirkko

[Jouni Kaleva]

Claes Erikson ei ollut ainoa viskaali. Kamariviskaali Anders Jacobson on
ollut virassa ainakin vielä 1655. Missä on asunut ja kuinka kauan on
ollut Kamariviskaalina ja kuka on ollut seuraaja virassa.

Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan että Emerentia olisi ollut viskaalin
piika. Jos tieto olisikin oikea ja olisi ollut Kamariviskaali Anders Jacobsonin
tai hänen seuraajansa palveluksessa.


t. Pirkko

Hei Pirkko

Mielestäni tämä polku johtaa umpikujaa.

Turun konsistorin ao. pöytäkirjateksti on tässä:
"20.6.1660 Töffsala och Haliko. - Framträdde Dn Sueno Calliander, Johan Jacobsons fulmächtige, emott Dn Abrahamum, sacell. j Töfsala, som segz hafua frijat till Dauid Sigfridsons dotter. Dn Abrahamus seger, att han hafuer allenast tagit råd när Johan Jacobson om hanss swägerska med bref honom besökt, om dät skulle kunna haa sin fortgång, men aldrig talt mz ryttemästaren eller hans fru eller dotter eller skrifuit om nogot frijerij. Är altså igenom Gudz försyn kommen i ächtenskap med en annor piga fordoms fiscalens i Kimito på Tossnäss. - Swen Calliander inlägger, som i inlagan fins, att han hafr. begärat weta om ächtenskapet hafr muterat sin mening, tagit en annor hustru, skrifuit Johan Jacobson till itt illakt breff, som är i bokstafuen att see. - Consistorium sade, att Dn Abrahamus hafr illa giort att han hafr lätitt wiga digh uthan nogon lyssning, huilket war emot all ordning, jlla farit ut medh eder skrifuelse. - Sent. Consist. sade, att Dn Abrahamus hafr illa procederat mz edra skrifuelser som i eder så gode och förtrogna broder hafue offenderat. Påläggies eder altså dätta när Johan Jacobson att afbidia. Kan Dn Abrahamus uinna hans gunst, är´et got, huar och icke skall här falla suar på." Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia III. Consistorii ecclesiastici Aboensis protokoller 8.11.1658-16.9.1661. S. 434-435.Olen satavarma, että Kemiön Tolfnäsissä ei ole ollut kuin yksi entinen fiskaali vuoteen 1656 mennessä, joka on arvioitu Abrahamin ja Emerentian vihkivuosi. :)

Tämän kirjauksen tulkinnasta on myös väännetty moneen kertaan. "en annor piga fordoms fiscalens"

Onko se "entisen fiskaalin toinen (muu) piika" -mielestäni ei olisi tolkullinen ilmaisu. Piga tarkoittaa tässä rinnastaa David Gyllenbögelin tyttäreen, joka oli se "toinen piika", ei tällä mitään keittiöpiikaa tai muuta palvelijaa tarkoiteta. Mielestäni oikea tulkinta olisi "toinen neito (kuin David Gyllenbogelin tytär), entisen fiskaalin (tytär)". Tytär-sanan kirjaamatta jättäminen ("fordoms fiscalens dotter") on tapa, johon olen muissa vastaavissa merkitysyhteyksissä törmännyt.

[P-L H]

Hei
Sitä en epäle etteikö Emerentia olisi Claes Eriksonin tytär.

Claes Erikson Torch sai donation Wretan Storgårdin tilaan ja se tieto näkyy maakirjassa vielä 1672. Voudin kirjeen jälkeen on donatio peruttu
ja vuoden 1673 maakirjassa ei ollut enää mainintaa viskaalin perillisistä.

Onko Claes Erikson saanut donation myös Tolfnäsin johonkin tilaan. SAYn tiedoissa en sellaista merkintää huomannut.
1634-1653 Tolfnäs http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315815 1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288914

Wreta Storgård 1634-1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315653 1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288806
Vuoden 1664 kohdalla on maakirjatieto,
Cammarfiskalens Torskens ea, som köpt ….. af Carl Bengtson (1664 maakirjaa ei ole digitoitu)

Maakirja 1666 (7297)
kuva 713 Wreta
Lars på Storgården säteri, Donerat sahl Claes Eriksons enkia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10805880

SAYn sivuilla on monta vuotta jäänyt tiedot merkitsemättä. Ehkä sen vuoksi Emerentiaa ei löydy Kemiön sivuilta.

Ensimmäinen merkintä Abrahamin puolisona on vuodelta 1660 Taivassalosta.
SAY Taivassalo 1654-1673
kuva 131
1657 Capl. Hr Abraham
1660 Hr Abraham, Emerentia hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326082

kuva 17 Hukais/Hurukorpi
1663 Hr Abraham, Emerentia hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325968

t. Pirkko

[Jouni Kaleva]

Hei

Onko Claes Erikson saanut donation myös Tolfnäsin johonkin tilaan. SAYn tiedoissa en sellaista merkintää huomannut.
1634-1653 Tolfnäs http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315815 1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288914

t. Pirkko

Kaiketi ei. SAY:n merkinnöissä Tolfnäsin säteri on koko ajan kansleri Axel Oxenstiernan nimissä. Tätä käytettiin voudin virkatalona, luulisin, että Claes Erichsson asui siellä sen ainoan talvensa 1649-50 ja hänen kuoltuaan kaiketi leski siirtyi Wretaan. Sittemmin hänet tavataan Helsingissä ym. lopulta köyhtyneenä.

Näistä Kemiön talojen asumisista on tarkeempaakin selostusta siinä Gardbergin kirjassa, jota tässäkin ketjussa on referoitu. Se on hyvin seikkaperäinen teos (oli minulla vain lainassa).

[Jouni Kaleva]

Hei

Luin vanhaa Abrahamin kronikka ketjua ja sieltä löytyi tieto, että viskaalin leski
Kirstin Aronsdtr oli siirtynyt Taivassaloon tyttärensä luokse.
Miten lie tuon 1664 henkikirjan tiedon kanssa että leski olisi
Kemiön Wretassa. Ainakin sanamuoto viittaisi siihen.

t. Pirkko

Hei

Tarkoittanet tätä löytöä, joka on Ylioppilasmatrikkelissa Erik Torscen kohdalla http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=364

KA mf. ES 1240 (g 14) Helsingin RO 11.12.1689 (H:r Capit: welb: Anders Rosendahl androgh för Rätta huruledes som hans K: Fader H: Assess:n utj den Kongl: Håfrätten welb: Erick Anderson Rosendaal, för någon tijdh sedan medh Kongl: Consens til sigh handlat och kiöpt hafwer, af frambledne Sal: Clas Erickson Tårsk twenne Frelsehem:n i Borgå Lähn och Helsingh Sochn Nl: Brendöö Hendrick Mårtenson hemman 1 och Staffansby Eskill Mårtenson hemman 1, hwilcka hem:n Kongl: Reduct:n Graverat och till Kongl: Maij:tt och Cronan wederkiendt hafwa och Emedan såssom bem:te Class Erickson bodde här i Staden som och des Enckia effter Sal: Mansens dödh sigh sedan een tijdh här uppehölte men för Medellöösheet och fattigdom skull begaf Enckian sigh till sin dotter som den tijden medh en Prästman war gifft i Åbo lähn, Fördenskull begierade H:r Capitein att Rätten ett Rättwijst atestatum wille däröfwer honom meddela utj det att förbem:te Clas Erickson el:r des Erf:r eij ähre mehra här til finnandes och så mycket mindre deras Ägendom att tillgåå, och såsom wähl bem:te H:r Capit:s begieran i sigh sielf finnes Skiäligh, dy haf:r denne Retten honom eij kunnat sådant förwägra utan här medh fulkombligen Attestera så i Sanning wara, at hwarcken säljaren el: des Erf:r äre Responsable utj någon måtto swara Kongl: Maij:tt ell:r Kiöparen hwadh dem åligger fulgiöra och betala, dess till mehra wisso warder detta under Stadzens Sigill verificerat).

Tästäkin diskutoitiin kovasti, kuinka tarkka tulkinta voidaan tehdä "Turun läänin papista". Ei se ainakaan ole ristiriidassa Abraham Alftanukseen viittaamisen kanssa.

[P-L H]

Hei

Laita vielä uudelleen tämän kun edellisessä viestissä digiarkiston linkki ei toiminut. SAY Kemiö 1654-1673 Wreta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288806
SAYn tiedoista sai jo viitteitä ja tuosta maakirjasta myös selviää, ettei leski ole enää elossa. Mainitaan vain Claes Eriksonin perilliset.

Maakirja 1667 (7301)

kuva 635 Wreta
Lars på Storgård, Donerat af sahl Riks cantzler till fischalen Claes Erikson erf.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13579457

t. Pirkko

[Jouni Kaleva]

Hei

Laita vielä uudelleen tämän kun edellisessä viestissä digiarkiston linkki ei toiminut. SAY Kemiö 1654-1673 Wreta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288806
SAYn tiedoista sai jo viitteitä ja tuosta maakirjasta myös selviää, ettei leski ole enää elossa. Mainitaan vain Claes Eriksonin perilliset.

Maakirja 1667 (7301)

kuva 635 Wreta
Lars på Storgård, Donerat af sahl Riks cantzler till fischalen Claes Erikson erf.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13579457

t. Pirkko

Kiitos, tämä täsmentää kuvaa. Christin Arendsdotter oli selvästi elossa vielä 1665 alussa tuomiokirjoissa tilakauppa-asioissaan. Tarkkaan ottaen tuo 1667 maakirja ei kuitenkaan poissulje että leski olisi vielä elossa, vaikkakin kuitattu koko perhe sanalla arfvingar.

Viimeistään 1671 on positiivinen kirjaus kuolemasta Kemiön voudin kirjeessä, jossa Storgårdin donatio haluttiin peruutta, kun leski oli jo kuollut.

[P-L H]

Hei

Käräjäkirjoista löytyi Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 6-7.3.1665

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793358

En ole varma ymmärsinkö tekstin oikein, että Lars Krantzfäldt ja perillinen
tai perilliset ovat protestoineet. Tässä pöytäkirjassa on enemmän asiaa
kuin matrikkelin tiedoissa.

Lainaus Erik Clasonin Yo matrikkelista

”Framladhe Bookhållaren Wäl:t Mårthen Talpo ett köpebref af åhr 1664
den 4 Octobris, lydandes huru såsom Sahl: Cammar Fiscalens Claes
Tårskens Enkia hustro Christina Arensdotter hafwer försåld och i kööp
opdragit, Krijgz Commissarien Wälb: Erich Andersson Rosendaal dhe
twänne gådzen Brändöö, Skatt 1 Hemman 1 Mantal 2/3 och Staffansby
Henric Madtzsson Skattar 2 Hemman 1 Mantal 2/3 Uthi Helsinge Sochn,
som Hoon Hans Kongl:e Maij:tz Reductions Collegij beskedh, såsom och
andre Kongl:e Skiähl opå hafwer, Emodt eller för Nijehundrade D:r
Sölfwer Myndt, eller efter Koppar Tutusendh Tuhundrade Fämbtije D:r
till Ewärdelig Ägendom att possireda och innehafwa”

Matrikkelissa oli myös viittaus Helsingin RO 14.3.1657 sihteeri Lars
Mårtenson Krantzfäldt protestoi siitä että leski on matkustanut pois
kaupungista.
Tätä pöytäkirjaa en löytänyt arkiston digitoimista käräjäkirjoista.

t. Pirkko

[Jouni Kaleva]

Hei

Käräjäkirjoista löytyi Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 6-7.3.1665

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793358

En ole varma ymmärsinkö tekstin oikein, että Lars Krantzfäldt ja perillinen
tai perilliset ovat protestoineet. Tässä pöytäkirjassa on enemmän asiaa
kuin matrikkelin tiedoissa.

t. Pirkko
Tuossa jutussa Lars Krantzfäldt protestoi, että hänellä on vielä joku summa lisäsaatavia Tårsken leskeltä. Sen kuittaamisesta jotakin päätettiin. Vielä wälb.fru Anna Grönfäld jätti protestin, joka jätettiin oikeudessa noteeraamatta. Tårsken leskestä tai omaisista ei muuta erityistä mainintaa.

[P-L H]

Hei

Erik Claeson Torsken matrikkelissa mainitaan kirje, pv 29.4.1648 ja sen
kirjeen kopio löytyi tilikirjoista.

Tositekirja 1665 (7987)

kuva 84 sivun reunassa nimi Erik Claesson Torske
Christinan kirje(kopio) Claes Erikson Torskelle päivätty 29.4.1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12016142

Tositekirja 1664 (7981)
kuva 41 Helsing socken on vielä merkintä
salig Claes Erikson erfingar Brendö, Staffansby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12016974

Maakirja 1667 (7991)
Brändö Henrik Mårtenson (Brenner)…... Sahl Claes Erikson …. ….frelse
Possid af Erik Anderson ….. …. …....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12318477

Olisi mielenkiintoista lukea tämä Helsingin RO pöytäkirja 11.12.1689
alkuperäisenä. Matrikkelitiedoissa on siitä vain osa, Capit. Anders Rosendahl
kertoo että hänen isänsä Erik Anderson Rosendahl olisi joku
aika sitten ostanut autuaan Claes Erikson Tårsken tilat
Brändössä ja Staffanbyssä. Mainitaan myös että

”Class Erickson bodde här i Staden som och des Enckia
effter Sal:Mansens dödh sigh sedan een tijdh här
uppehölte men för Medellöösheet och fattigdom”

Vuodesta 1664 RO istuntoon 1689 on kulunut 25 vuotta.

(Aikamääre voi olla joskus venyvä, mutta joku aika sitten ei voi
kestää noin kauan.)
t. Pirkko

[Bodniemi37]

Olisi mielenkiintoista lukea tämä Helsingin RO pöytäkirja 11.12.1689
alkuperäisenä.

Lienee tämä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11169815?

Terveisin,

[Benedictus]

Mitä pöytäkirjan gifta i Åbo -----? , sana tarkoittaa eli mikä tuo sana on tarkalleen. ei liene trakt?

[Janne Asplund]

Mitä pöytäkirjan gifta i Åbo -----? , sana tarkoittaa eli mikä tuo sana on tarkalleen. ei liene trakt?

Siinä taitaa lukea "[...] gifta i Åbo lähn [...]"

Onko nämä samat asiakirjat käsitelty täällä jo aiemminkin edellisessä ketjussa, vai onko niissä vain samankaltaisia sanankäänteitä?

[P-L H]

Hei

Kiitos Ritva pöytäkirjan esilletuonnista. Siinä on käsitelty vanhoja asioita
ja myös syy selvisi pöytäkirjan alusta. Vasemman sivun yläreunassa
lukee svara till Pigans klagamåhl.

Miksi tämä vielä nimetön pigan on valituksen tehnyt. Käräjähakemiston
tietojen perusteella asia koskisi Claes Erikson (Torskea)
hr Erik Rosendahl för nu Attest om Claes Ersons för m…............
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11169747
(oikeanpuoleisen sivun alaosa)

Nämä henkilöt mainitaan samassa pöytäkirjassa ja viitataan oblikaatioon
päivätty 18. Juli 1689
Hans Stahl emot Johan Sigfredson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11169748

Vanhassa ketjussa on varmaankin moneen kertaan käsitelty samoja
asioita. Jos verrataan Erik Claeson Torsken matrikkelin tiedoissa olevaa
11.12.1689 raastuvan oikeuden pöytäkirjaa ja tuota alkuperäistä niin
puhtaaksi kirjoitetusta puuttuu esim. tieto siitä miksi istunto on pidetty.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Helsingin RO 22.11.1658 kuva 269
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11154655

Lainaus Erik Claeson Torsken matrikkelista.

”Då instelte sig Cammarschriffuaren Magnus Steen och præsenterade wälb:gh
Lars Mårthensson Krantzfäldtz Schrifft där medh han updrager honom sin här i
Staden näst intill Siön wid gathun halffua tompt emoth Hendrich Fredrichzsons
gårdh belägin, som Sahl: Claes Erichsson för detta åboodt haffuer, och
sedermehra honom igenom bythe medh Sahl: Gabriel Taffuast tillfallin är,
medh begäran at han effter be:te skähl måtte bliffua Confirmerat wid be:te
Tompt”

Puhtaaksi kirjoitetusta tekstistä puuttuu 3 riviä lopusta. Löytyy maininta
että 1.6. olisi aloitettu rakentaminen samalle tontille. Jos rakennus ehti
valmistua niin voisi olettaa että leski on siellä asunut lapsineen.

Ränttmästare Gabriel Tawastilla oli yksi tontti Otaniemessä (1652).
Missä muualla niitä on ollut?

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Helsingissä on asunut 1720 luvulla Byggmästare Torsk. Käynyt N.N.
puolison kanssa Ehtoollisella. Kirkossa on ollut oma nimetty penkinpaikka
Bäckströmin ja Kijhlin seurassa.

Aivan uutena asiana tuli asiakirjoista esille, että kirkon penkinpaikan on
voinut ostaa. Eräs Handelsman on niitä ostanut ainakin 20 ja myyjänä
on ollut useasti leskirouva.

Vielä ei ole selvinnyt mille käräjille N.N. Pigan on valituksensa eli
selvityspyynnön Claes Eriksonin varallisuudesta esittänyt.

Voisi olla Erik Claessonin tytär tai hänen Räävelissä asunut sisarensa.
Abrahamin ja Emerentian Maria tytär on ollut 1689 täysi-ikäinen ja
hänestä ei taida olla Hattulan asutusluettelon merkintöjen jälkeen muita
tietoja.

t. Pirkko

[Bodniemi37]

Vielä ei ole selvinnyt mille käräjille N.N. Pigan on valituksensa eli
selvityspyynnön Claes Eriksonin varallisuudesta esittänyt.



Sivun 126 alun lauseenosa "swara till Pijgans Klagomåhl" kuuluu ymmärtääkseni edellisessä kokouksessa esillä olleeseen juttuun, s. 125: "Dito Dato inkom Cembners Ransakningen angående en Sölf:r Skeedh som af H:r Kyrckioherdens Pijga borthkommen är och Regementz Skrif: Nils Ersons drengh Lars Thomason ... ... blef altså af Rätten Resolverat at drengen Lars Thomason skall sigh efter Juhlehöghtijden infinna och swara (jatkuu seuraavalla sivulla) swara till Pijgans Klagomåhl."

Terveisin,

[P-L H]

Hei

Helsingin RO 1689 (g:14)
Sivun 125 käräjät
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11169814
Tuota sivua olen kyllä katsellut mutta en huomannut että seuraavan
sivun lause piian valituksesta olisi kuulunut tälle sivulle. Hyvä että
asia tuli näin korjattua.

Edelleen jää kyllä ihmeteltäväksi miksi 1689 käräjillä on selvitelty
Claes Erikson Torsken varallisuutta.

hr Erik Rosendahl för …. Attest om Claes Ersons förmögenheet
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11169747
(oikeanpuoleisen sivun alaosa)

Asutusluettelon tiedot täsmää hyvin tämän raastuvan pöytäkirjan tietojen kanssa.

Helsingin RO 22.11.1658 kuva 269
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11154655

Lainaus Erik Claeson Torsken matrikkelista.

”Då instelte sig Cammarschriffuaren Magnus Steen och præsenterade wälb:gh
Lars Mårthensson Krantzfäldtz Schrifft där medh han updrager honom sin här i
Staden näst intill Siön wid gathun halffua tompt emoth Hendrich Fredrichzsons
gårdh belägin, som Sahl: Claes Erichsson för detta åboodt haffuer, och
sedermehra honom igenom bythe medh Sahl: Gabriel Taffuast tillfallin är,
medh begäran at han effter be:te skähl måtte bliffua Confirmerat wid be:te
Tompt”

Puhtaaksi kirjoitetusta tekstistä puuttuu 3 riviä lopusta. Löytyy maininta
että 1.6. olisi aloitettu rakentaminen samalle tontille.

SAY 1634-1653 Helsingin pitäjä, Nurmijärvi
Othnäs
1644-1647 Henrik Fredrikson leijefolk
1652-1653 Gabriel Tawast folk

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=215707

Tositekirja 1653 (7957)
kuva 596 Ottnäs
Räntmästare Gabriel Tawast
----på hans wägnar? på skrifuingen till ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11856463

Tositekirja 1655 (7962)
kuva 338 Ottnäs Ränttmästare Gabriel Tawast folk person 6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11886359

SAY 1654-1673 Helsingin pitäjä, Nurmijärvi
Othnäs
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=216070
Ränttmästaren Gabriel Tawast haar där opå persons 5 och det öfriga
brukar med sitt fålk ifr Stadhen

1664 Helsingfors stad bönder …. ….

Claes Erikson Torsken suomeen tulovuotta ei 1658 pöytäkirjassa
mainittu. On kuitenkin ollut täällä käräjillä valtuutettuna jo 1640
luvulla.

Tuomiopöytäkirjat 1630-1644 (I KO a:5)
Käräjät 4.1.1644 Eurajoki

Mainitaan Claes Erikson Torske, fordom cammarfiskal i Stockholm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847735
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847736

Henkilönimikortti (Tuokko 106.2)

Torske Claes Erichsson
Eurj 1644 mm 5:393 – v välikäräjät
Entinen Kamariviskaali Tukholma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1679752

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Tässä on yksi tuomiopöytäkirja jota ei kai ole ennen käsitelty.
Fru Anna Grönfeldt jätti valituksensa 6.-7.3.1665 (Helsingin pitäjä ja Sipoo) käräjillä ja sitä ei silloin noteerattu.

Fru Anna on ilmeisesti jatkanut valitustaan myöhemmillä käräjillä.
Yleensä pöytäkirjoissa on merkintä jos käsittely on siirretty Hovioikeuteen.
Siitäkään ei ole tietoa kenen pso Anna on.

Turun Hovioikeus Tuomiopöytäkirjat 1665-1669
Käräjät 30.3.1667

Wälb fru Anna Grönfeldt emoot Asessoren Erik Anderson Rosendahl
Contenta Sententiarum;
Mainitaan hustru Kirstin Aronsdotter
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/turun_hovioikeus/tuomiopoytakirjat_1665-1669_fr1151-1152/151.htm

Porvoon tuomiokunta 1654-1662 (I KO a:5)
kuva 64 Käräjät 27.4.1657
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3790727
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3790728

Olisiko tässä syy miksi Torsken leski matkusti pois Helsingistä.
Pöytäkirjassa mainitaan Gabriel Tawast, Otaniemi ja pv 20.9.1656
jolloin Outnäs gård on myyty ja ostajana Caroll (von) Bouhard?

t. Pirkko

[Bodniemi37]

Hei
Siitäkään ei ole tietoa kenen pso Anna on .................... Caroll (von) Bouhard?


Anna Grönfeltin puoliso oli Augustin Larsson Svanström, aatelissuku nro 397, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Svanstr%C3%B6m_nr_397 (Ramsay, Frälsesläkter; Carpelan, Ättartavlor, ks. suvut Uggla, Schrowe, Brunow).

Carl von Bönhardt löytyy muun muassa täältä https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_B%C3%B6nhardt_nr_545#TAB_2 ja täältä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1356.

Terveisin,

[P-L H]

Hei

Kiitos vastauksesta. Olisiko fru Anna Grönfeldt yrittänyt vedota ns. sukulunastus oikeuteen protestoidessaan Asessori Erik Rosendalin kauppoja Brendön ja Staffansbyn tiloista.

Henrik Mårtenson pso Elisabet jolla on väärä patronyymi SAYn tiedoissa voisi ehkä paremmin sopia sukulaiseksi, mutta tämä menee jo ketjun aiheen ulkopuolelle.

Turun Hovioikeuden pöytäkirjassa pv. 30.3.1667 mainitaan vielä hustru Kirstin Aronsdotter. On ehkä ollut vielä elossa ja sitten Kemiön voudin kirjeessä 1771 mainitaan että on edesmennyt.

Onko kukaan yrittänyt etsiä Claes Erikson Torsken tai Kirstin Aronsdtr perunkirjaa. Heidän vielä 1650 luvulla oleville ala-ikäisille lapsille olisi pitänyt määrätä edunvalvojat. Olisiko sellainen raastuvan pöytäkirja löydettävissä. Ovat ehkä ainoita asiakirjoja mistä voisi löytyä kaikki lapset nimeltä mainittuna.

Kirstin Aronsdtr ei esiinny Helsingin/pitäjän 1750 luvun veroluetteloissa omalla nimellä ja oletan että hänet on vain merkitty Gabriel Tawastin husfolk henkilöiden lukumäärään ilman nimeä.

Sama tilanne on pojan Erik Claeson Torsken kohdalla. On ollut Helsingissä 1663 käräjillä. Veroluetteloista ei Erik Claesonia omalla nimellä löydy, asunut ehkä jonkun talossa jossa on vain mainittu husfolk ja henkilöiden lukumäärä.

t. Pirkko

[Timo Tuulivaara]

Viipurin raastuvanoikeudessa käsiteltiin (11.7.1687 s. 419) Anna Clasdotterin (Torsk?) asiaa epäiltyyn lapsenmurhaan liittyen. Hänet todettiin syyttömäksi. Hän kertoi syntyneensä Tukholmassa 36 vuotta sitten ja hänen isänsä oli viskaali. Anna oli tullut nyt edesmenneiden vanhempiensa mukana Tukholmasta Suomeen 10-vuotiaana Kemiön Wretaan, joka oli yksi heidän taloistaan ja jossa hän sisarustensa kanssa asui vanhempiensa kuoleman jälkeenkin. Anna kertoi seikkaperäisesti elämästään Tallinnassa ja Suomessa. Hän oli käynyt lankonsa luona Hattulassa Herra Abraham Alftanilta hakemassa osan hänen perinnöstään viljana. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11277065

[Jouni Kaleva]

Viipurin raastuvanoikeudessa käsiteltiin (11.7.1687 s. 419) Anna Clasdotterin (Torsk?) asiaa epäiltyyn lapsenmurhaan liittyen. Hänet todettiin syyttömäksi. Hän kertoi syntyneensä Tukholmassa 36 vuotta sitten ja hänen isänsä oli viskaali. Anna oli tullut nyt edesmenneiden vanhempiensa mukana Tukholmasta Suomeen 10-vuotiaana Kemiön Wretaan, joka oli yksi heidän taloistaan ja jossa hän sisarustensa kanssa asui vanhempiensa kuoleman jälkeenkin. Anna kertoi seikkaperäisesti elämästään Tallinnassa ja Suomessa. Hän oli käynyt lankonsa luona Hattulassa Herra Abraham Alftanilta hakemassa osan hänen perinnöstään viljana. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11277065


BINGO!"


Tässä on nyt se kaivattu "Räävelin suutari", Emerentian sisko.


Tämän jälkeen ei ole enää minkäänlaista mahdollisuutta väistellä sitä varmaa tosiasiaa, että Abraham Alftanuksen Emerentia-vaimo on fiskaali Claes Erichson Torschen tytär. Olisipa tämä tullut esiin jo 5 vuotta sitten, niin paljon turhaa tekstiä olisi jäänyt kirjoittamatta Emerentia-aiheesta.

[Jouni Kaleva]

Tässä Viipurin jutussa ensin Anna kiistää ikinä olleensa Riiassa, Inkerinmaalla tai Narvassa. Asian relevanssi ei täysin minulle aukea -oliko lapsenmurhasta syytetyn väitetty noissa paikoissa olleen?


Annan kerrotaan syntyneen Tukholmassa 36 vuotta sitten - siis noin vuonna 1651. Tiedämme tarkalleen, että isä, Claes Erichsson Torsche kuoli Kemiössä 7.4. 1650. Siis jos tuo Annan ikä olisi kirjaimellisesti oikein, hän olisi syntynyt isättömänä alkuvuodesta 1651.


Anna on ollut todella värikäs vaihteleva elämänkulku. Annan kertomusta: "..där efter som hennes Man Pastoris Ryttare i Kimito sockn reste uthi till Brandenburg, hafuer beguifwit sigh till Reval hwarest hon warit hoos en Pijga Een skomakars dåtter Anna benämth, som sålt Borgarskapets Ohl, ett åhr, hwilcken Pijga hade haft sin egen gårdh wid Lilla Strandporten..."


Siis Anna naimisissa, mies Kemiössä kirkkoherran ratsumies - varmaankin tällaisena tunnistettavissa? Ja mies lähti Brandenburgiin - oliko siellä jotakin sotatoimia esim. 1660-luvun lopulla?? Anna lähti Rääveliin ja asui suutarintyttären kanssa, joka myi olutta omasta talostaan pienen Rantaportin lähellä. (tästä se Räävelin suutari Kemiön voudin kertomukseen!)

[Jouni Kaleva]

Anna on ollut todella värikäs vaihteleva elämänkulku. Annan kertomusta: "..där efter som hennes Man Pastoris Ryttare i Kimito sockn reste uthi till Brandenburg, hafuer beguifwit sigh till Reval hwarest hon warit hoos en Pijga Een skomakars dåtter Anna benämth, som sålt Borgarskapets Ohl, ett åhr, hwilcken Pijga hade haft sin egen gårdh wid Lilla Strandporten..."




"..därifrån har hon kommit i tienst hoos Een adellsman på landet hwilckens Egit eller tillnampn hon sade sigh icke kunna minnas, warandes dock honom icke haft någon Chargie. Hoos honom ähr hon utaf een dähr opfodd dräng Johan widh nampn blefwen belägrat och som hon sedan begifwit sigh därifrån så har hon haft sitt tillholdh uthi Een adellsmans Derphens krogh hwaresth hon och födt ett flickebarn..."


Suutarin tyttären luona meni yksi vuosi, sitten nimeltä muistumattoman aatelismiehen palvelukseen maalle, jossa renki Johan hänet makasi, sitten aatelismies Derphenin krouviin, jossa synnytti tyttölapsen.

[Janne Asplund]

Hieno löytö, tässä pitkästä aikaa todella konkrettista näyttöä.

[Jouni Kaleva]

Suutarin tyttären luona meni yksi vuosi, sitten nimeltä muistumattoman aatelismiehen palvelukseen maalle, jossa renki Johan hänet makasi, sitten aatelismies Derphenin krouviin, jossa synnytti tyttölapsen.


Oltuaan krouvissa 2 vuotta Anna meni mainitun aatelismies Derphenin palvelukseen, joka oli keski-ikäinen ja naimisissa. Derphenin luona Anna oli 1½ vuotta ja sitten sai mennä matkoihinsa ilman palkkaa. Anna palasi Rääveliin, Anders-nimisen torinpuhdistajan (?) (torgsopare) luo, jonka hän tunsi ennestään siksi, että Andersin vaimo oli ollut palvelijana hänen (Annan) isävainajan luona Tukholmassa, joka oli ollut fiskaali Tukholmassa. Torinpuhdistajan luona Anna oli vain viikon, jolloin tämä lupasi ottaa Annan tyttären huoltaakseen, joka oli 4 vuotta vanha. Nyt 3 kesää sitten on Anna palannut kuutilla (Een skuta) Helsinkiin, jossa hän oli majoittuneena Axel-nimisen korpraalin luona. Sitten hän on mennyt lankonsa herra Abrahan Alftanuksen luokse Hattulaan, saadakseen viljaa perinnöstään. (Annan sisar Emerentia oli kuollut jo 1672, kaiketi niihin aikoihin, kun Anna oli alkujaan Räävelissä/JK). Sitten Anna oli siirtynyt Kemiöön. Hän oli oleskellut (?) (hållit Juhl) erään aatelismiehen luona toisella puolella Turkua, kunnes kätilön epäilyjen takia hänet oli pidätetty ja tuotu tänne (Viipuriin?)


Eikä hänellä ole enempää kuin kaksi lasta miehensä kanssa, joista toinen on edelleen elossa ja elää anopin luona Kemiössä ja toinen on kuollut. Kolmas lapsi on tässä esitetty, avioton (aflagt i lönskaläge) ja huollettavana Räävelissä.

[Jouni Kaleva]

Jutun lopulla kerrotaan vielä, että Anna Claesintytär asuu nyt (1687) Kemiössä kuolleen kirkkoherran lesken luona. Tähän sopisi sekin, että Annan mies oli ollut kirkkoherran ratsumies.


Kemiön khra oli 1661-76 Johannes Olai Pratanus, joka jätti lesken Maria Isakintr. Rothoviuksen. Maria oli piispan tytär, joten merkittävissä piireissä elettiin. Leski-Maria asui kemiön Gundbyssä kuolemaansa 1691 saakka.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1292251
Gunby
Paljon kiinnostavaa sakkia, keitä kaikki lienevät.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1292518
pappila


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288798
Gunby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1289035
pappila

[Antti Järvenpää]

Hieno löytö Timolta. Joskus voi mennä vuosiakin, että lähde löytyy sattumalta.

Nyt olisi hyvä tulkata tuo koko dokumentti selkokieliseksi kaikkinen yksityiskohtineen.

[Giösling]

Olen tuolla Abrahamin kronikka-ketjussa kirjoittanut kuun alussa 4/9/2018 seuraavaa:

Quote:

"Karlebon kreivin Suomessa sijaitsevien tilusten valvojana toimi Claes Eriksson Torche (Torsk), holhoojien nimityksellä. Samainen Torche (Torsk) asui Kemiössä ja on Abraham Alftanuksen apeksi arveltu.

Keitä olivat kreivi Claesin holhojat? Tiesivätkö he mahdollisesti Alftan-suvulle luvatuista provisioista? Tiesikö Claes Eriksson Torske? Siksikö tarjosi (?) tytärtään köyhän papin vaimoksi? Vai naiko Abraham fiskaalin palkkapiian, tämän raskaaksi saatettuaan, kuten aiemmin olen arvellut?

Unquote

Kun nyt tuomiokirjojen avulla "palkkapiika" putoaa pois kuvasta, on kiinnitettävä huomiota siihen, miksi Abraham nai juuri Torskin tyttären, jonka isä todistetusti toimi Tott-tilusten valvojana?

Eräs syy voi olla se, että Torskin tytär polveutui äininsä (Kerstin Arendsdr Stierna) kautta Margareta Claesdr Hornista, sen Kerstin Henriksdr Hornin tädistä, joka oli Sigrid Vasan anoppi.

Claes Torsk oli siten potentiaalisesti saanut pestinsä ja Tottien luottamuksen juuri tuohon vaimonsa suoraan Tott-sukulaisuuteen perustuen.

Koska Claes Torsk, Tott-tilusten valvojana, oli privy omaisuusjärjestelyihin tehdyistä provisioista, tiesi hän ehkä senkin, että Alftan-suvulle oli luvassa merkittävää hyvitystä Sigrid Vasan jälkeen, joka kenties joskus lämmittäisisi muuten niin rutiköyhän Henrik Hornin saarnaajana toimineen pikkupapin taloutta. Vaikka Sigrid Vasa oli kuollut jo v. 1633, kolme vuotta Abrahamin syntymän jälkeen, suku edelleen elätteli toiveita hänen pääperijänsä (Ake Tott) suhteen. Vain seitsemän vuotta äitinsä kuoleman jälkeen (1640) siirtyi myös "Lumiaura" ajasta ikuisuuteen, Sigridin tahtoa täyttämättä. Koko jakamaton omaisuus jäi silloin kymmenvuotiaalle, täysorvolle Claes Akesson Tottille, holhoojien valvonnassa. Keitä olivat nämä holhojat? olen kysynyt. Holhoajien edustajana Suomen tiluksiin nähden toimi varmuudella Abraham Alftanuksen appi. Pelkkä sattumako? En usko.

Tiivistetysti: Claes Torsk naitti tyttärensä pikkupapille:

1) siksi, että tytär oli sukua Toteille, kuten Abrahamkin (sukupiirin sisäinen avio)
2) siksi, että Torsk laskelmoi Abrahamin varallisuuden kohenevan valvomiensa tilusten myötä

Ylläesitetyn näyttäisi kumoavan/ saattavan ristiriitaiseen valoon se tieto, että Gardberg kertoo Claes Torskin kuoleen jo 7.4.1650 . Toisaalta nyt esille tullut tieto Anna-tyttären syntymästä seuraavanan vuonna (postuumisti?), samoin kuin se, että leski möi Kemiön tilukset vasta 4.10.1664, puhuvat varhaista kuolinvuotta vastaan. Abraham Alftan toimi Henrik Hornin rykmentinsaarnaajana 1651-1654 ja olisi avioitunut Torskin tyttären kanssa jo v. 1656, samana vuonna jolloin sai pestin Taivassalon toiseksi kappalaiseksi, mutta (ristiriitaisesti edelleen) sama Abraham riiusteli vielä v. 1660 David Sigfridssonin (Gyllenbögel) tytärtä käräjädokumenttien mukaan. Jokin annetuissa vuosiluvuissa ei täsmää, vai täsmääkö?

Kannattaa muistaa sekin, että ajallisesti samanaikaisesti, Ulfenklou-Eldstierna-tiluksia Suomessa valvoi Alftan-vävy Måns Larsson. Mammonan ympärillä maa ja aviot silloinkin pyörivät, kuten tänäänkin.

[Benedictus]

Viipurin raastuvanoikeudessa käsiteltiin (11.7.1687 s. 419) Anna Clasdotterin (Torsk?) asiaa epäiltyyn lapsenmurhaan liittyen. Hänet todettiin syyttömäksi. Hän kertoi syntyneensä Tukholmassa 36 vuotta sitten ja hänen isänsä oli viskaali. Anna oli tullut nyt edesmenneiden vanhempiensa mukana Tukholmasta Suomeen 10-vuotiaana Kemiön Wretaan, joka oli yksi heidän taloistaan ja jossa hän sisarustensa kanssa asui vanhempiensa kuoleman jälkeenkin.


Ylläolevan Timon käännöksen mukaan Anna olisi ollut 10 vanha heidän siirtyessään Wretaan Tukholmasta.
Lahjoitus kai tapahtui 1649 (?) eli Anna olisi ollut tuolloin n.10 vanha eli siirtäisi syntymäajan 1639 paikkeille.


Kuka oli Anna aviopuoliso pappilan ryttare.

Sekä pappilassa, että Gunbyssä näkyy Erik ryttare, joka voisi olla Annan puoliso.

Myös anoppi eli miehen äiti asui vielä käräjävuonna Kemiössä.
Ajallisesti saattaisi olla, että jos Anna on syntynyt 1639 niin olisi voinut avioitua samoihin aikoihin sisarensa Emerentian kanssa.

[Giösling]

Annan kerrotaan syntyneen Tukholmassa 36 vuotta sitten - siis noin vuonna 1651. Tiedämme tarkalleen, että isä, Claes Erichsson Torsche kuoli Kemiössä 7.4. 1650. Siis jos tuo Annan ikä olisi kirjaimellisesti oikein, hän olisi syntynyt isättömänä alkuvuodesta 1651.




Tein johtopätökseni Kalevan viestin perusteella. Se, että Annan alamäki oli jyrkkä, viittaa isättömänä syntymiseen. Fiskaalin jalosukuiselle tyttärelle rengin ja suutarien kanssa veuhtaaminen, sekä lapsenmurhasta syyttäminen on todellinen syöksykierre, jota sukulaisetkin joutuivat häpeämään.

[Antti Järvenpää]

Koitin tunnistaa tekstin tarkemmin, josta jo pääkohdat ovat keskustelussa.

sivu 418

Anno 1687 den Julij Infunno

Sißt Extraordinarie till Sammans Borgme-
starie Herman Harrius Rådmennerus
Hindrich Hafweman, Johan von Borgen
Hindrich Schmidt och Hans Davidh Seseman
Borgmestaren Hans Schmidt war åter
opa..ligh
Rådman Petter Theslef war på landwt
förrest; -


Då ….. för Rätta een hustru An-
na Claasdåtter benemd Barnfödd i Stok
holm om sine 36 åhr hwiliken effter afgån
gen breef till ärtappande af den Misdåder
ska som i förladne wintras här widh Saden
under iisen fälstrat att sitt Piltebarn
hwar om tillförenne widh däth Barnet blef
funnit wardt Ransaket ifrån Åbo Landß
Höfdinge dömet hijts ähr försändt, såsom hwil-
ken ..eder böranderne å den orten icke alle-
nast funnit utti Kimito Sockn wara af
räts nampnet som den i Brefwet nampn-
gifua Barnamordenska utan iem bewähl
pröferatt wara af lijka gvalitetter och uti
seend— sampt een Löös ..erinnos Person
som han

sivu 419

som hon utaf heriliken hustru Rätten
förmedelst granna ock noga Ransakning
fölliande effter Rättelse…

Efter son hon stadig… ..kade sigh aldrigh
hafwa warit ..arfwen, som den för…..
.. Mis.dåderskan agdt sigh in för dhe
fördätta widh förra under sökning om
denne Misgiarning afhörda hustrur hafwa
warit och där ifrån då sijt kommit så
till spordes henne om ock icke hon här i sta-
den tillförenne warit, dätts hon ……
aldeles …ckade; Wijdare oppå een …oga
förmaningh till sanningens bekännelse bekände
hon alt effter föregående Rättens frågoe, sigh
andra Sommaren där effrer som hennes Man
Patoris Ryttare i Kimito Sockn Reest uth
till Brandenburg hafwa begifwit sigh till Reval,
Herarest hon warit hoos een Piiga een skoma
kare dåtter Anna benämdt, som sålt Borger-
skapets Ohl ett åhr, hwilken Pijga hade haft
sin egen gårdh, widh Lilla StrandPorten där
ifråm har hon kommit i tienst hoos een
Adellßman på lander hwilckens egit eller
tillnampn hon hade sigh icke kunda minnas
§…meenendes



sivu 420

menandes dock honom icke hafft någon Chargie
hoos honom ähr hon utaf een där opfodd -
dräng Johan widh Nampn blefwen belagrat
ock som hon sedan begifwit sigh där ifrån så
haar hon hafft sitth tillfoldt uti Een Adells-
mans Derphens ..rogh, hwarest hon ock födt
etth flicka barn, dets hon låtit nempna
till Carin hafwandes sigh där sammastades
medh sp(innande) uti 2 åhrs tidh oppehållit
sedan haar hon kommit i tienst hoos denne
Adellsman Derphen een Medålders ock
gifterman, hoos hwilken hon warit 1 1/2 åhr
men som någre fåhr uti benet: hennes tienst
ähr bårtkommit så har benet: hennes herre-
sedan låtit henne gåå sin wägs uti ha nå-
gon aflagdt löhn där ifrån hon åter begift
sigh till Reval, hoos een torg sopare Anders
med nampn som hon så wiida warit bekanter
medh som att hans hustru för skall tiends
hoos hennes Sahl fader een Fiscal i Stock-
holm hoos hwilken hoon icke mehra än 1
weeka dräg… hafwa — denne torg sopare ta-
git emot hennes flickabarn att hoos sigh
behålla som då warit 4 åhr gammalt; därnest
har han nu 3 dr Sommaren sedan medht
een ..uta till Helsingfors öfwerrest droijan-
des änder wägen icke mehra än twenne
dagar ifrån hwilcken skuta enär hon optagit
§… så har hon

sivu 421

så har hon råkat i ..rarter hoos een Corporal
i Helsingfors Axel widh Nampn där hon öfer
hoände tijdna fördrögdh sedan ähr hon åter där ifr
till sin Swåger i Hattula Hr Abrahan Alf
tanum kommen att inkräffia twenne ..
spanmåhl som henne på något hennes arf
resterat, Swarifrån hon återkommit till Ki-
mitto där hon altstadight warit undantagan
des däts att hon förledit åhr hållit Juhl hoos
een Adellsman på Andra sijdan om Åbo, hoos
hwilckan hon haft något ährense, warenders hon
allenast effter dätts brefwet i alla ::ijrckior å
den orten om Barna Moderskans Effterspaning
ock Röijande blifwit puplicerat för sittt nampn
skulds fasttagen ock sijst fängßligh förder sade
ock sigh icke haft flere än twenne Barn Swar
af hon medh sin Man Afladh…. dätt ena
ännu hoos hennes Swärmoder j Kimitto i lif
wet dätt andra dödr och dätt 3_ som hon redan
bekändr hafwa j …önskalego afladh i Reval
……

Sedn Man nu Een sådan hennes Förklarings
indämptadt —ätts Rätten för sigh kalla 2-
här i Staden boende hustrur Susanna
Cristersdåtter Handellsman Petter Johan
sons Krögerska och Stadß Tiandrens Jacob
Matßsons hustru Maria Sendersdåtter Herilika
§—widh dätts


sivu 422

widh dätts om detta Mordet tilförenne blef Ran
sakat ..ijte gifna om Misdåderskan den ef
ter Rättelsen som man till des effrer spanande
brukat om icke dhe denna ..ernis Person igen …
.. skulle Hwilcka effter Rättens gådt …..
… ock oppå Een alfearsåm förmaning till san
ningens uttsfärja…. sigh Eedel_:n förlarade
att denna …ernis Person icke wore den sanni...
utan Een Annan effter som den förmeente
Misdådrskan icke allenast awarit något län
gre ålders ock ...ockare utan jembewähl något
swagsijnter ock bredare af an …… Ock som
Een hustru benamd Maria Mickelsdåtter
nu icke war he….stadder hoos hwilcken
den förmeente misdäderskan Logicrast att
man ock hennes uthsgu ……
man ocke wijdare för denne gången medh
Saken komma, utan blef till Benet:
hustrus Hen..kom bst beroende till hwil-
ken tids Anna Claessdåtters och på Slåt
tett förwarades: -

[Jouni Kaleva]

Tiivistetysti: Claes Torsk naitti tyttärensä pikkupapille:

1) siksi, että tytär oli sukua Toteille, kuten Abrahamkin (sukupiirin sisäinen avio)
2) siksi, että Torsk laskelmoi Abrahamin varallisuuden kohenevan valvomiensa tilusten myötä

Ylläesitetyn näyttäisi kumoavan/ saattavan ristiriitaiseen valoon se tieto, että Gardberg kertoo Claes Torskin kuoleen jo 7.4.1650 . Toisaalta nyt esille tullut tieto Anna-tyttären syntymästä seuraavanan vuonna (postuumisti?), samoin kuin se, että leski möi Kemiön tilukset vasta 4.10.1664, puhuvat varhaista kuolinvuotta vastaan. Abraham Alftan toimi Henrik Hornin rykmentinsaarnaajana 1651-1654 ja olisi avioitunut Torskin tyttären kanssa jo v. 1656, samana vuonna jolloin sai pestin Taivassalon toiseksi kappalaiseksi, mutta (ristiriitaisesti edelleen) sama Abraham riiusteli vielä v. 1660 David Sigfridssonin (Gyllenbögel) tytärtä käräjädokumenttien mukaan. Jokin annetuissa vuosiluvuissa ei täsmää, vai täsmääkö?



Ethän Juhani hyvä kiistä Claes Torskin kuolinaikaa? Siitähän on päivänselvät dokumentit, jotka on toistettu mm. tässä keskusteluketjussa. Tarkka pvm on Kemiön voudin kirjeessä Axel Oxienstiernalle. Lisäksi on Oxenstiernan asettaman pesänselvitysmies Sternhielmin kirje, jossa mm. kerrotaan Torskin hautauksen tapahtuneen kesäkuussa 1650.


Claes Torsk oli Kemiössä vain talven 1649-50, jonka päätteeksi hän kuoli. Ei liene positiivista näyttöä, että vaimo tai lapset olisivat olleet ollenkaan mukana. Claes sai viime elinkuukausinaan Axel Oxestiernalta läänitykseksi itselleen ja perheelleen (eräänlainen eläke) Vretan tilan. Nähdäkseni on ihan mahdollista, että leski lapsineen muutti sinne vasta perästäpäin.


Emerentia vihittiin Ericus Erici Alftanuksen kanssa noin 1656.



Anna Claesintytär on ilmoitettu olleen tutkinta-aikana kesällä 1687 "noin 36-vuotias". Hän olisi voinut syntyä vuoden 1650 loppupuolella postuumisti. Toisaalta ei tavatonta, jos ikämääritys muutaman vuoden heittäisi. Itsekin haarukoin sitä, että olisiko Annan oikea ikä peräti 46 vuotta, eli olisi synt. 1640-41?


Viimeistään vuonna 1671 Anna on ollut "Räävelin suutari", kuten Kemiön voudin kirje kertoo. Hän kertoo sinne menneensä 2 kesää sen jälkeen kun hänen miehensä, ratsumies oli mennyt Brandenburgiin. Siispä Brandenburg noin 1669. Sitä ennen jo Anna synnyttänyt 2 lasta - sanokaamme vaikkapa 1667 ja 1668. Näistä vanhempi on edelleen elossa vuonna 1687 - siis noin 20-vuotias ja asuu anopin eli isänäitinsä luona Kemiössä. Vaikka Anna olisi syntynyt 1650, niin hän olisi tuohon ehtinyt, eli tehnyt eka lapsensa 17-vuotiaana.


Kun Anna kertoo elämäntarinansa Räävelin "suutari-ajasta" nykyhetkeen (1687), niin pitäisi kattaa vähintään vuodet 1671-1687 eli 16 vuotta. Nähdäkseni esitetyt ajanjaksot eivät kaikkea tuo aukottomasti esiin. Se ei kait ole olennaisinta. Yksi tärkeä kysymys olisi, mitä tapahtui Brandenburgiin menneelle ratsumiehelle. Lähtikö hän sinne palkkasoturiksi? Ruotsin vallalla ei tainnut silloin olla sielläpäin (Berliinin lähelle) sotajuttuja? Vai onko olemassa joku muu Brandenburg esim. Baltiassa? Vai muistaako Anna paikkakunnan nimen vallan väärin??

[Timo Tuulivaara]

Ruotsin Riksarkivets ämnessamlingar (Personhistoria) sisältää Claes Erichsson Torchenista (Torsk) muutaman asiakirjan koskien Staffansbytä ja Brändötä eli niiden lahjoituskirjan, kiistaa niitä koskien ja myyntilupa-asiakirja, sekä lesken Christina Aronsdotterin anomuksen saada ne myydä. Linkin auettua pitää sisällöstä valita Bild 244. Ehkä nämä on jo esiteltykin Suku Forumissa.

https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Tårsk&EndastDigitaliserat=true&AvanceradSok=False&page=3&postid=Arkis+D3FA2414-6544-4757-A567-7E034B4B621A&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

[Giösling]

Claes Eriksson Torskin (Torche) tausta on edelleen hämärän peitossa, toisin kuin vaimonsa Horn-Garp-Görtzhagen-Stierna-linja. Voipi olla jopa niin, että hän polveutuisi Tott-suvustakin, jotain naiskantaista linjaa pitkin, kuten etunimi ja afäärit vinkittävät.Se selittäisi avion ja Tott-omaisuuden valvonnan Suomessa, kuten myös tyttärensä avion Abraham Alftanuksen kanssa. Torsk siirtyi fiskaaliksi Kemiöön Ruotsista. Olen melko "matti" siitä, että sikäläiset arkistot sisältävät vielä runsaastikin lisäaineistoa hänestä, kuten Timon viesti jo indikoi. Se on vain kaivettava esille.

[Janne Asplund]

Ruotsin Riksarkivets ämnessamlingar (Personhistoria) sisältää Claes Erichsson Torchenista (Torsk) muutaman asiakirjan koskien Staffansbytä ja Brändötä eli niiden lahjoituskirjan, kiistaa niitä koskien ja myyntilupa-asiakirja, sekä lesken Christina Aronsdotterin anomuksen saada ne myydä. Linkin auettua pitää sisällöstä valita Bild 244. Ehkä nämä on jo esiteltykin Suku Forumissa.

https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Tårsk&EndastDigitaliserat=true&AvanceradSok=False&page=3&postid=Arkis+D3FA2414-6544-4757-A567-7E034B4B621A&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

Muisteleisin, että toin kyseiset dokumentit esille muutama vuosi sitten. Täten ovat varmaan siinä suljetussa Emerentia-ketjussa.

[Jouni Kaleva]

Koitin tunnistaa tekstin tarkemmin, josta jo pääkohdat ovat keskustelussa.

-


Kiitos Antti!


Yritin joitakin sanoja täydentää. Juttu jatkuu pöytäkirjassa vielä monta sivua.


sivu 418

Anno 1687 den Julij Infunno

Sißt Extraordinarie till Sammans Borgme-
starie Herman Harrius Rådmennerus
Hindrich Hafweman, Johan von Borgen
Hindrich Schmidt och Hans Davidh Seseman
Borgmestaren Hans Schmidt war åter
opa..ligh
Rådman Petter Theslef war på landwt
förrest; -


Då steltes för Rätta een hustru An-
na Claasdåtter benemd Barnfödd i Stok
holm om sine 36 åhr hwiliken effter afgån
gen breef till ärtappande af den Misdåder
ska som i förladne wintras här widh Staden
under iisen fälstrat att sitt Piltebarn
hwar om tillförenne widh däth Barnet blef
funnit wardt Ransaket ifrån Åbo Landß
Höfdinge dömet hijts ähr försändt, såsom hwil-
ken Wederbörandes å den orten icke alle-
nast funnit utti Kimito Sockn wara af
räts nampnet som den i Brefwet nampn-
gifua Barnamordenska utan iem bewähl
pröferatt wara af lijka gvalitetter och uti
seend— sampt een Löös ..erinnos Person
som han

sivu 419

som hon utaf hwilcken hustru, Rätten hade
förmedelst granna ock noga Ransakning
fölliande effter Rättelse…

Efter som hon stadigt nekade sigh aldrigh
hafwa warit hwarcken i Rijga, Inger-
manland och Narfwa som den förmeen-
te Misdåderskan sagdt sigh in för dhe
fördätta widh förra under sökning om
denne Misgiarning afhörda hustrur hafwa
warit och där ifrån då hijt kommit så
till spordes henne om ock icke hon här i sta-
den tillförenne warit, däth hon …… bewähl
aldeles nekade; Wijdare oppå een noga
förmaningh till sanningens bekännelse bekände
hon alt effter föregående Rättens frågor, sigh
andra Sommaren där effter som hennes Man
Patoris Ryttare i Kimito Sockn Reest uth
till Brandenburg hafwa begifwit sigh till Reval,
hwarest hon warit hoos een Piiga een skoma
kare dåtter Anna benämdt, som sålt Borger-
skapets Ohl, ett åhr, hwilken Pijga hade haft
sin egen gårdh, widh Lilla StrandPorten där
ifrån har hon kommit i tienst hoos een
Adellßman på landet hwilckens egit eller
tillnampn hon hade sigh icke kunna minnas
§…meenendes



sivu 420

menandes dock honom icke hafft någon Chargie
hoos honom ähr hon utaf een där opfodd -
dräng Johan widh Nampn blefwen belägrat
ock som hon sedan begifwit sigh där ifrån så
haar hon hafft sitth tillholdh uti Een Adells-
mans Derphens krogh, hwarest hon ock födt
etth flicka barn, dets hon låtit nempna
till Carin hafwandes sigh där sammastädes
medh sp(innande) uti 2 åhrs tidh oppehållit
sedan haar hon kommit i tienst hoos denne
Adellsman Derphen een Medålders ock
gifterman, hoos hwilken hon warit 1 1/2 åhr
men som någre fåhr uti benet: hennes tienst
ähr bårtkommit så har benet: hennes herre-
sedan låtit henne gåå sin wägs uthan nå-
gon aflagdt löhn där ifrån hon åter begift
sigh till Reval, hoos een torg sopare Anders
med nampn som hon så wiida warit bekanter
medh som att hans hustru för skall tiends
hoos hennes Sahl fader een Fiscal i Stock-
holm hoos hwilken hoon icke mehra än 1
weeka dragit, hafwandes denne torg sopare ta-
git emot hennes flickabarn att hoos sigh
behålla som då warit 4 åhr gammalt; därnest
har han nu 3 dr Sommaren sedan medht
een skuta till Helsingfors öfwerrest dröijan-
des under wägen icke mehra än twenne
dagar ifrån hwilcken skuta enär hon opstigit
§… så har hon

sivu 421

så har hon råkat i Qwarter hoos een Corporal
i Helsingfors Axel widh Nampn där hon öfer
hoände tijden fördrögdh sedan ähr hon åter där ifr
till sin Swåger i Hattula Hr Abrahan Alf
tanum kommen att inkräffia twenne tr. (tunnor)
spanmåhl som henne på något hennes arf
resterat, hwarifrån hon återkommit till Ki-
mitto där hon altstadight warit undantagan
des däts att hon förledit åhr hållit Juhl hoos
een Adellsman på Andra sijdan om Åbo, hoos
hwilckan hon haft något ährende, waranders hon
allenast effter dätts brefwet i alla kyrckior å
den orten om Barna Moderskans Effterspaning
ock Röijande blifwit publicerat för sittt nampn
skuldh fasttagen ock hijth fängzligh förden. Sade
ock sigh icke haft flere än twenne Barn hwar
af hon medh sin Man afladh 2 st. dätt ena
ännu hoos hennes Swärmoder j Kimitto i lif
wet dätt andra dödt och dätt 3_ som hon redan
bekändh hafwa j lönskalego afladh i Reval
Lembnat.

Sedn Man nu Een sådan hennes Förklaringh
inhämptadt Läth Rätten för sigh kalla 2-
här i Staden boende hustrur Susanna
Cristersdåtter Handellsman Petter Johan
sons Krögerska och Stadß Tienarens Jacob
Matßsons hustru Maria Hendersdåtter hwilcka
§—widh dätth


sivu 422

widh dätth om detta Mordet tilförenne blef Ran
sakat wiste gifwa om Misdåderskan den ef
ter Rättelsen som man till des effrer spanande
brukat om icke dhe denna ..ernis Person igen kän
na skulle Hwilcka effter Rättens gådt …..
… ock oppå Een alfwarsam förmaning till san
ningens uthsäijande…. sigh Endeln förklarade
att denna …ernis Person icke wore den samma
utan Een Annan effter som den förmeente
Misdåderskan icke allenast warit något län
gre ålders ock Tockare (Tjockare??) utan jembewähl något
swagsijnter ock bredare af an …… Ock som
Een hustru benamd Maria Mickelsdåtter
nu icke war hemma steddes hoos hwilcken
den förmeente misdåderskan Logierat att
man ock hennes uth sagu ……
…… så kunde
man icke wijdare för denne gången medh
Saken komma, utan blef till Bemte (bemente)
hustrus heemkom bst beroende till hwil-
ken tids Anna Claessdåtters och på Slåt
tett förwarades: -

[Antti Järvenpää]

Kiitos Antti!


Yritin joitakin sanoja täydentää. Juttu jatkuu pöytäkirjassa vielä monta sivua.


sivu 418

Anno 1687 den Julij Infunno

Sißt Extraordinarie till Sammans Borgme-
starie Herman Harrius Rådmennerus
Hindrich Hafweman, Johan von Borgen
Hindrich Schmidt och Hans Davidh Seseman
Borgmestaren Hans Schmidt war åter
opa..ligh
Rådman Petter Theslef war på landwt
förrest; -
.....

Empä huomannut, täytyypä katsoa lisää.....

[Jouni Kaleva]

Yritin lukea jutun olennaisen loppuosan:

sivu 423 puolivälistä

…att fylla denne Rättz ransakning
tillspordes denne Anna Claesdåtter huruledes
hon kommit hijts i Landet swarade att hon
som då warit ungefähr 10 åhr gammal fålgt
medh sina sahl föräldrar ifrån Sverige till
Een deras gårdh Wreta ben. uti Kimitto Sn
hwilcken då tillijka med sina syskon efter
dheras sahl föräldrars frånfälla i några
åhr innehaft och besuttit men sedan ähr
den kommen ifrån dem och nu uth af Sahl
kyrckioherdens enckia där sammastädes be-
boos; och som man så mycket mindre om
hennes wijdare förde lä... kunde ran-
§saka, som att

sivu 424
som att hon utaf de föregående och En…
af horde witnen ähr befrijat att wara den
förmeente Barnamörderskan; altså har
man och sigh där medh icke welat befat-
ta, utan således Henne såsom een der-
pröfwes och förmenes icke något hafwa giort
welat ifrån alt sådant, för hwilcket hon
ähr grijpen Endflediga och befrija.

[Jouni Kaleva]

Yritän tunnistaa Anna Claesdotterin miestä, joka oli kirkkoherran "ryttare" ja meni Brandenburgiin. 2 kesää sen jälkeen Anna meni Tallinnaan suutarin tyttären luo, jossa oli yhden vuoden. Kemiön vouti kirjoittaa Oxenstiernalle 1671, että tytär on Räävelissä suutarina.


Siis viimeistään 1671, toisaalta ei ehkä paljon aikaisemmin, on Annan meno tapahtunut.


Lappasin SAY kemiön kirjoja läpi, jaksoa 1654-1673, etsien "ryttarea" jolla vaimo Anna ja kumpikin olisi poistunut 1671 mennessä tai suunnilleen.


Smedsböle on "ryttare hu", jossa relevanttina aikana Marcus Mattson ja vaimo Anna, kumpikin kirjataan viimeisen kerra 1672. Anna tullut taloon vaimoksi jo 1658. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288951


En väitä, että tässä olisi oikea Anna, enkä edes sitä, että Marcus olisi ollut ryttare. Ehkä ei hyödytä edes SAY:sta hakea. Mistä löytyisi relevantit ruodutusluettelot?

[Topi]

Tuossa vasemmalla yllä on Smedbölen tilanne vuonna 1663-1664. Eli ratsumiehenä Peer Matson ja ratsutilallisena Eerik Olofsson. Heihin viitataan myös tuolla SAY:n sivullasi.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053781_00080#?c=&m=&s=&cv=79&xywh=-660%2C-139%2C4825%2C2755

Terv
Topi

[Topi]

1668 tilanne. Samat sällit asialla.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053824_00083#?c=&m=&s=&cv=82&xywh=123%2C2107%2C2326%2C1328

Terv
Topi

[Topi]

1671-1672 aina vaan samat sällit kuvioissa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00313#?c=&m=&s=&cv=312&xywh=438%2C227%2C2324%2C1327

Terv
Topi

[Jouni Kaleva]

1671-1672 aina vaan samat sällit kuvioissa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00313#?c=&m=&s=&cv=312&xywh=438%2C227%2C2324%2C1327

Terv
Topi

Kiitos näistä!

Annan kertomus: " hennes Man
Pastoris Ryttare i Kimito Sockn Reest uth
till Brandenburg hafwa begifwit sigh "

Noista sotilasrullista ei löydy kirkkoherraa ratsutilallisena. Onko sellaista vaihtoehtoa, että kirkkoherra on muualla (esim. Taivassalossa!) ja ratsumies asuu Kemiössä ilman että olisi Kemiön rulliin kirjattu??

[Jouni Kaleva]

Edelleen vaivaa sekin, että miksi ja mille asioille Annan mies, ryttare meni Brandenburgiin oletettavasti 1660-luvun jälkipuoliskolla?

Brandenburg oli maakunta Berliinin ympäristössä. Siellä ei tuohon aikaan pitänyt olla Ruotsin valtakunnan sotia eikä kaiketi muutenkaan sotajoukkojen sijoitteluita.

Kaarle X Kustaan käymät laajat sodat olivat päättyneet 1660 ja seuraavaksi käytiin lyhyt Bremenin sota 1666, joka oli eri suunnalla kuin Brandenburg.

Ruotsi kävi seuraavaan sotaan Brandenburgia vastaan vuonna 1674, mikä on myöhässä siihen nähden, että ryttaren lähdön takarajan pitäisi olla 1671. Onko Annan kertoma kronologia jotenkin vinossa??

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_sodista

[Janne Asplund]

Kun Claes Erichsson Torskin menneisyyttä tutkaillaan, niin jotain hänen urastaan ja asuinpaikoistaan Oxenstiernan palveluksessa kertovat tunnetut kirjeet Oxenstiernalle:

1) syyskuu 1612, Nyköping

2) joulukuu 1618, Nyköping

3) marraskuu 1648, Wolmar

4) toukokuu 1649, Tolfsnäs

[Jouni Kaleva]

Kun Claes Erichsson Torskin menneisyyttä tutkaillaan, niin jotain hänen urastaan ja asuinpaikoistaan Oxenstiernan palveluksessa kertovat tunnetut kirjeet Oxenstiernalle:

1) syyskuu 1612, Nyköping

2) joulukuu 1618, Nyköping

3) marraskuu 1648, Wolmar

4) toukokuu 1649, Tolfsnäs


Claes Torsk Kemiössä 1649-50, jolloin kuolee. Oliko hän silloin "matkatöissä" yksinään ja perhe Ruotsissa? Tästä meillä ei varmuutta. Torsk saa loppuvuodesta 1649 Axel Oxenstiernalta läänitykseksi Vretan tilan. Milloin leski lapsineen sinne muutti? Perhe kaiketi asui siellä ainakin 1656, jolloin Abraham Alftan tapasi Emerentiansa nimenomaan siellä? Tähän viittaa se, että hänellä oli ollut jotakin tekemistä myös Kemiössä asuvan David Gyllebögelin tyttären kanssa noihin aikoihin. Jos Anna olisi synt. (postuumisti) vuonna 1650, ja perhe olisi siirtynyt Vretaan Ruotsista noin 1656, niin menisi jotenkuten Annan 1687 kuulustelussa ilmoitukseen olleensa silloin noin 10-vuotias (= alle 10-vuotias). Kun leski haki läänityksen vahvistuskirjettä ja sai sen Johan Oxenstiernalta 1657, niin viittaisi tämäkin, että noihin aikoihin olisi muutto tapahtunut Vretaan. Tosin sitten SAY:n merkinnöissä leski näkyy vasta 1663 alkaen Vretassa.

[Jouni Kaleva]

Tosin sitten SAY:n merkinnöissä leski näkyy vasta 1663 alkaen Vretassa.
Tässä näkyy Cammar Fisckalens Torskens ea vv 1664-68.


Vuonna 1671 sitten "Storgård Sätteri donerat till Claus Christers -- Sätteri"


Tämä vastaa sitä, että Kemiön vouti 1671 totesi, että Torskin läänityksen edellytykset eivät enää olleet voimassa.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288806

[Antti Järvenpää]

Tuossa olisi Kemiön kirkkoherrat ajalta jota nyt tarkastellaan. Pratanuksen Kemiö on varmaankin ollut palkkapitäjä ja siellä on ollut joku varakhrana hoitamassa Pratanuksen virkaa. Sitä kuka tämä on ollut ei ole tiedossani. Varmaankin tieto löytyisi Kemiön historiasta. Tuo professori tuskin on ollut ratsutilallinen, mutta sijainen on voinut olla.

Kirkkoherroissa on outo tyhjiö Sigfridus Helsingin ja Pratanuksen välillä, liittyisikö asia jotenkin tähän vapaaherrakuntaan.



Sigfridus Jacobi Helsing (1623 – 1640)

Aikaisemmin Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1618-1623, 1623, Kemiön khra, kuollut 1660.

Johannes Olai Pratanus (1661 –1676)

Syntyi 1620 Hälsinglandissa Ruotsissa, 1637 alkaen Uppsalan yliopistossa, 1640 alkaen Turun akatemiassa, väitteli Turussa 1645 Wexioniuksen johdolla. Sai 1647 maisterin arvon hän jatkoi opiskeluaan Leidenin yliopistossa 1648. Leidenista palattuaan Pratanus toimi Turun kaupunginsihteerinä ja toimi Turun akatemian logiikan ja metafysiikan professorina 1650 alkaen. Värmlannin ja Taalainmaan maakuntien inspehtori 1653, Paraisten khra 1655 vaimonsa veljen Isaacus Rothovius nuoremman jälkeen ja Kemiön khra 1660.

Pso. 7.5.1650 Maria Rothovius k. 1691

Lapsia:
Prathanus Maria, pso 1676 Petrus Laurbecchius, Viipurin piispa
Prathanus Margareta, pso I Anders Pryss, Kemiön khra ja pso II Nils Höök
Prathanus Elisabeth, pso Paul Heintzius, Jääsken khra
Prathanus Sigfrid, pso Raahen khra Abraham Remahl
Prathanus Katarina, pso 2 Suno Ramberg, luutnantti
Prathanus Kristina, pso kruununvouti J.Gardlingin, sai elinkautisen tuomion vuonna 1706 miehenssä murhaan osallistumisesta.

Andreas Haqvini Pryss (1678 – 1689)

S. 3.6. 1640 Turku – k.14.3. 1689 Kemiö, vht. raatimies, kämnerinotaari ja merikapteeni Håkan Andersson Prytz (1610–1667) ja Kristina Arvidsdotter Friis (1611–1683).

Yo. Turussa 1656-1657 fil.maist. 1664, 1665 Turun tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kpln, Kemiön khra 1678. Kirkkoherran virka aukeni hänelle Kemiöstä vuonna 1678, 1688 toimi Turun pappeinkokouksen saarnaajana.

Pso I 1665 Kexlerus Margareta Simontytär, pso II 1680 Kemiön edellisen khran tytär Prathanus Margareta.
Lapsia:
Pryss Anders
Pryss Johan
Pryss Gertrud
Pryss Catharina.

[Jouni Kaleva]

Tuossa olisi Kemiön kirkkoherrat ajalta jota nyt tarkastellaan. Pratanuksen Kemiö on varmaankin ollut palkkapitäjä ja siellä on ollut joku varakhrana hoitamassa Pratanuksen virkaa. Sitä kuka tämä on ollut ei ole tiedossani. Varmaankin tieto löytyisi Kemiön historiasta. Tuo professori tuskin on ollut ratsutilallinen, mutta sijainen on voinut olla.

Kirkkoherroissa on outo tyhjiö Sigfridus Helsingin ja Pratanuksen välillä, liittyisikö asia jotenkin tähän vapaaherrakuntaan.
SAY:n mukaan herra Johannes Pratanus vaimoineen, lapsineen, palvelijoineen on kirjattu Kemiön pappilaan ainakin jaksolla 1663-1673, mikä on relevantti ajanjakso, kun mietitään, miksi Anna ilmoittaa miehensä olleen Kemiössä kirkkoherran ryttare ja menneen Brandenburgiin. Anna kertoo itse menneensä Rääveliin 2 kesää sen jälkeen, kun mies meni Brandenburgiin ja toisaalta Annan todetaan olleen varmasti Räävelissä viimeistään 1671.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1289035

[Antti Järvenpää]

Hiukan lisää tästä Sigfridus Jacobi Helsingistä, joka löytyi kansallisbiografiasta:

Sigfridus Jacobi Helsing (1623 – 1640)

Kotoisin (Nylandus) Uudeltamaalta, k. Kemiö haud.14.3.1660.

Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1618-1623; Kemiön khra 1623, main. virassa 12.12.1623, main. käräjäpöytäkirjassa Halikon rovastikunnan rovastina jo 1640, mutta hänelle osoitetuissa väitöskirjojen dedikaatioissa vuosilta 1645–1652 häntä kutsutaan kkraksi (pastor i Kimitho) ja rovastiksi (praepositus in Kimito, praepositus Kimitoensis) vasta 1653 ja 1655. Teki 1649 aloitteen pedagogion perustamisesta Kemiön pitäjään, ja hänellä näyttää olleen keskeinen asema hankkeen toteuttamisessa 1650-luvulla.

Pappissäädyn valtiopäivämiehenä (Sigfridus Kimitoensis) allekirjoitti valtiopäiväpäätöksen Tukholmassa 29.6.1634; osallistui toimitsijana Turun akatemian vihkiäisjuhlaan 15.7.1640.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 17.5.1645, 22.6.1648, 13.6.1649, 17.1.1652, maaliskuu (2.4.)1653 ja 18.11.1655.

Otti autiotiloja viljeltäväkseen. Hän aloitti erään tilan ränsistyneiden rakennusten korjaamisen ja peltojen kuntoonpanemisen Tavastronassa 1626, osti maatilan Gundbystä 1632 ja sen lisäksi alkoi viljellä muuatta Mattkärrin tilaa 1644.

K Kemiö (haudattiin 14.3.) 1660.

Pso I N.N., pso II N.N. Henriksdotter hänen II. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen, vht Paimion khra Henricus Martini ja Margareta Jakobsdotter.
N.N. Henriksdotterin pso I oli Ericus N.N.

Ihan nyt sitten mielenkiinnon vuoksi vaikka ei suoranaisesti liity tähän niin laitan tuon Paimion khran tiedot mitkä minulla on.

Henricus Martini 1589-1613
Oli aikaisemmin kplsena täällä, omisti Breidilän ja Räpälän ratsutilan, edeltäjän poika
Pso Margareta Jaakontytär, eli vielä 1640 leskenä Breidilässä. (Genos 1947 s.53)
Lapsia:
Elisabet Henriksdotter, pso Florinus Mathaeus, Paimion khra,
Brita Henriksdotter, pso I Paimion khra Mathias Sigfridi, pso II Tammelan khra Abogius Ericus Matthiae.
Malin Henriksdotter, pso I Johannes Jacobi Finnonis ehkä appensa seuraaja, pso II Grels Martinpoika, Breidilän isäntä 1621-34, luutnantti, kuoli Saksan sodassa.
Valborg Henriksdotter, pso N.N. Villisissä.
Kristina Henriksdotter, pso Josef Isaksson Tenholan Eriksbystä (myöh. sukua Ulnér, Ullner).
Isak Henriksson, todennäköisesti k. 1638, aviossa ja tytär Margareta, jonka pso Henrik Henriksson Tammelan Kaukjärveltä.

ja sitten seuraten Erik N.N. tietoa ainoa sopiva olisi Ericus Matthieae, josten seurataan Britaa.

Mathias Sigfridi –1622-27
Pso Brita Henriksdotter, vht. Paimion khra Henricus Martini ja Margareta Jaakontytär, vmon II pso Tammelan khra Abogius Ericus Matthiae.

Lapsia176,177:
Ichtydius Jacobus Matthia, Akaan khra, pso I Klöfverblad Elisabet Ottentytär k.20.8.1668 Akaa, pso II Herkepaeus Ingeborg
Beata Mattsdotter, pso Erik Persson, joka aateloitiin 18.7.1650 nimellä Pistolhjelm.
Elisabeth Mattsdotter, pso Michael Caspari Alstadius

Abogius Ericus Matthiae 1624-1638
k. 1638 Tammelassa
Pso. Brita Henriksdotter, vht. Paimion kpln ja isänsä Martinus Johanniksen jälkeen khra 1589-1613 Henricus Martini ja Margareta Jaakontytär, Räpälän ratsutilan omistaja.

Lapsia ainakin:
Abogia Brita, pso I? Matts (ehkä sama kuin Matthias Laurentii, Jokioisten kpln 1632-1634, Tammelan kpln 1635-1640, tuntematon Strandberille, todennäk. Laurentius Matthiaen, Tammelan kplsen 1592-1637 poika, ja siinä tapauksessa mahdollisesti sukua Mulli?), pso I? seur. khra täällä Tammelander Michael Caspari, pso II Tammelan khra Laurentius Petri Aboicus
Abogia Lisbeta, main 1637
Abogia Margareta, main 1637


Eli olisiko tämä Brita Henriksdotterin III pso tämä Kemiön khra Sigfridus ja liittyisikö tuo ratsumies juttu Paimion Breidilään tai Räpälään vai kuka tyttäristä tai tyttärien miehistä halitsi noita Paimion ratsutiloja.

[Jouni Kaleva]

Laitoin nuo Topin linkittämät Kemiön ratsumiesrullat exceliin.


Nyt silmään pistää vuoden 1672-73 Ahisbölessä (Aijanböhl, Aisböhl) Hans Jacobsson Silfwerpatronin jälkeen uutena ruotuisäntänä "ell. Gabriel Tauonius".
Ratsumies on entinen Olof Peerson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00313#?c=&m=&s=&cv=312&xywh=386%2C129%2C2788%2C2265



Voiko olla Gabriel Thauvonius vanh. Perniön khra, k. 1684?

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=514


SAY ilmoittaa, että Aijansböhlessä oli 1671 Sölwerpatronin vaimo yksinään ja 1672 taas hänen deijansa Liisa. Vuonna 1673 näkyy landb. (vuokraviljelijä) Anders, vaimo Liisa sekä yksi Ryttare.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288790

[Jouni Kaleva]

Voiko olla Gabriel Thauvonius vanh. Perniön khra, k. 1684?

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=514




Kyllä vaan voi, sillä SAY 1674-93 kertoo, että Aijansböhlessä oli 1674 "kyrckoherden hu i Biernå" ja 1675 oli "Biernå kirkioherden folck"
1675 oli myös landbo Andersin vaimo Anna (kun aiemmin Andersin vaimo oli Liisa).
1685-88 näkyy "inh. Anna Rh." Tarkoittaako "Rh" Ryttare-hustru" Jos tarkoittaa, niin bingo!
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1292242

[Jouni Kaleva]

Ryttare Oluf näkyy Aijasböhlessä 1669, jolloin talon isännäksi on edelleen kirjattu Hans Jacobsson Silfwerpatron. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288790


Siis Olof Persson on alunperin jälkimmäisen ratsumies ja kaiketi mennyt talokaupoissa Gabriel Thauvoniukselle.


Hans Jacobsson Silfwerpatronin perustiedot näkyvät Ramsayn mukaan tuolla:
http://runeberg.org/frfinl/0408.html

Sanotaan hänen omistaneen Aisbölen Bjärnåssa, mutta sehän on selvästi tämä Kemiössä sijaitseva talo. Ottanut osaa sotiin Puolassa ja Tanskassa, viitattaneen selvästi kuningas Kaarle X Kustaan sotiin n. 1651-1660.


Mutta ryttare Olofin osalta vanha kysymys vastaamatta: milloin hän meni Brandenburgiin? Olisiko vuosi 1669, kun ei enää ole kirjattu henkikirjaan 1670? Ajoitus sopisi täsmälleen siihen, että vaimo Anna olisi mennyt Rääveliin 1671.

[Jouni Kaleva]

1671-1672 aina vaan samat sällit kuvioissa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00313#?c=&m=&s=&cv=312&xywh=438%2C227%2C2324%2C1327

Terv
Topi


Hei Topi


Löytyykö rullista jatkoa v. 1672 jälkeen? Kiinnostaisi kovasti, kauanko Aijansböhlen Olof Persson pysyi rullissa.

[Antti Järvenpää]

Ainakin yksi Aisböle on nykyisinkin Perniössä eli nykyisessä Salossa. Sittemmin tämä Aisböle on ollut Särkisalon kylä.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6673450.852360259&e=276387.2299624406&title=Aisb%C3%B6le&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D

[Topi]

Huomenta,

Ainakin 1674 edelleen samat nimet:

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053897_00286#?c=&m=&s=&cv=285&xywh=-286%2C1071%2C4020%2C2295

Terv
Topi

[Jouni Kaleva]

Huomenta,

Ainakin 1674 edelleen samat nimet:

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053897_00286#?c=&m=&s=&cv=285&xywh=-286%2C1071%2C4020%2C2295

Terv
Topi
Sen verran luettelo "elää" että Gundbyn ratsumieheksi vaihtunut Claes Johansson. Vahvistaa sitä, että nämä ovat reaaliaikaisia, toisin kuin maakirjat.

Kuten Matti Lund kerran lohkaisi: "kuolleet eivät käy sotaa vaan sodassa tehdään kuolleita".


Kahdelle miehellä hankittu karbiinitkin, viittaisi mielestäni siihen, että ollaan menossa tositoimiin ja 1674 alkoi sota Brandenburgia vastaan.

[Jouni Kaleva]

Ainakin yksi Aisböle on nykyisinkin Perniössä eli nykyisessä Salossa. Sittemmin tämä Aisböle on ollut Särkisalon kylä.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6673450.852360259&e=276387.2299624406&title=Aisb%C3%B6le&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %5D


Kiitos Antti


Lienee yksi ja sama kylä, jonka hallinnollinen asema ollut horjuva Kemiön ja Perniön välimailla?

[Antti Järvenpää]

Khra Sigfridus Jacobi Helsingillä oli talo Gundbyssä ja näkyy khra talona siellä. Sitten samalla kylällä näkyy olevan myös tämä aikaisempi tuttu nimismies Jakob Jakobsson, joka mainitaan rytt.hm isäntänä maakirjassa, jos nyt ruskea tarkoittaa tässä tapauksessa maakirja tietoa. On myös toisessa kohtaa henkikirjatietona, jossa puhutaan nimismiehen väestä.

Herää kysymys, että onko niin että kirkkoherra ja nimismies olivat veljeksiä vai onko vain sattuma tässä tapauksessa.

Kirkkoherran taloa näyttää hänen kuolemansa jälkeen hoitaaneen kappalainen Olof joka on ilmeisesti sama kuin Olof Simonis ja 1665 jälkeen kun kappalainen oli kuollut, niin hänen leski Lisbetha. Löytyisikö Elisabet Henrikintyttären lapsista sopiva tytär kappalaisen puolisoksi?

SAY:ssa ratsumiehenä Gundbyssä on 1669 Erik ja SAY:ta katsellessa on hiukan epävarmaa onko tämä talo maakirjan mukaan leski Elisabethin vain nimismies Jakob Jakobsonin talo.

Niin ja Gundby on heti kirkonkylän vieressä. Varmaankin joku paremmin Kemiötä tunteva osaisi sanoa enemmän näistä Gundbyn taloista.

[Topi]

Vuosi 1675

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053915_00278#?c=&m=&s=&cv=277&xywh=2591%2C133%2C1937%2C1106

Terv
Topi

[Topi]

Tuossa 1667. Smedböhlen Peer Matsonille taitaa tässä käydä köpelösti.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053949_00117#?c=&m=&s=&cv=116&xywh=422%2C-10%2C2792%2C1594

Terv
Topi

[Jouni Kaleva]

Tuossa 1667. Smedböhlen Peer Matsonille taitaa tässä käydä köpelösti.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053949_00117#?c=&m=&s=&cv=116&xywh=422%2C-10%2C2792%2C1594

Terv
Topi


Kyllä vaan, ja koko porukalle. Tällä kertaa luettelossa ei ole ratsumiesten isäntiä, kylät/talot on edelleen.



Näköjään tosisota Brandenburgissa vaatii veronsa. Kuudesta ratsumiehestä kolme kuolee 1675-76. Hans Simonsson uloskomennettu (Uthcommenderat) jo 1673. Claes Johanssonilta hevonen karkasi (häst löös?). Ainoastaan kohdehenkilömme Olof Peersson jatkaa kuin ei mitään olisi tapahtunut!

[Jouni Kaleva]

Khra Sigfridus Jacobi Helsingillä oli talo Gundbyssä ja näkyy khra talona siellä. Sitten samalla kylällä näkyy olevan myös tämä aikaisempi tuttu nimismies Jakob Jakobsson, joka mainitaan rytt.hm isäntänä maakirjassa, jos nyt ruskea tarkoittaa tässä tapauksessa maakirja tietoa. On myös toisessa kohtaa henkikirjatietona, jossa puhutaan nimismiehen väestä.

Herää kysymys, että onko niin että kirkkoherra ja nimismies olivat veljeksiä vai onko vain sattuma tässä tapauksessa.

Kirkkoherran taloa näyttää hänen kuolemansa jälkeen hoitaaneen kappalainen Olof joka on ilmeisesti sama kuin Olof Simonis ja 1665 jälkeen kun kappalainen oli kuollut, niin hänen leski Lisbetha. Löytyisikö Elisabet Henrikintyttären lapsista sopiva tytär kappalaisen puolisoksi?

SAY:ssa ratsumiehenä Gundbyssä on 1669 Erik ja SAY:ta katsellessa on hiukan epävarmaa onko tämä talo maakirjan mukaan leski Elisabethin vain nimismies Jakob Jakobsonin talo.

Niin ja Gundby on heti kirkonkylän vieressä. Varmaankin joku paremmin Kemiötä tunteva osaisi sanoa enemmän näistä Gundbyn taloista.


Kun etsitään ratsumiesten isäntiä, niin sotilasrullat kertovat tilanteen täsmällisemmin kuin maakirjat.


Tässä liitteenä yhteenveto Topin esiin tuomista rullista. Ainoa, joka täyttää määritelmän "kirkkoherran ratsumies" on Ahisböhlen Olof Peersson.

[Topi]

Kyllä vaan, ja koko porukalle. Tällä kertaa luettelossa ei ole ratsumiesten isäntiä, kylät/talot on edelleen.



Näköjään tosisota Brandenburgissa vaatii veronsa. Kuudesta ratsumiehestä kolme kuolee 1675-76. Hans Simonsson uloskomennettu (Uthcommenderat) jo 1673. Claes Johanssonilta hevonen karkasi (häst löös?). Ainoastaan kohdehenkilömme Olof Peersson jatkaa kuin ei mitään olisi tapahtunut!

Hyppäsin kerrall eteenpäin vuoteen 1683 ja nyt on jo Olof Peerssonkin siirtynyt sivuun.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00025#?c=&m=&s=&cv=24&xywh=1899%2C1731%2C4020%2C2295

Terv
Topi

[Jouni Kaleva]

Hyppäsin kerrall eteenpäin vuoteen 1683 ja nyt on jo Olof Peerssonkin siirtynyt sivuun.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00025#?c=&m=&s=&cv=24&xywh=1899%2C1731%2C4020%2C2295

Terv
Topi


Tuossa siis takaraja Olof Perssonin uralle. Löytyisikö väliltä 1678-1682 hänen jatkonsa, kuoliko vai siirtyikö siviiliin?

[Jouni Kaleva]

Tässä näkyy Kemiön maakirja vuodelta 1687, jolloin Anna kertoi, että hänen vanhin lapsensa on elossa Kemiössä ja elää anopin luona.


Taktiikkani oli etsiä joku leskinainen, jolla olisi luonaan lapsenlapsi N. Olofsson tai N Olofsdotter, mutta ei sattunut silmään.


Yleishuomiona maakirja vilisee amiraaleja, paroneita, everstejä enemmän kuin tavallista viljelijäväestöä :D:



http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13319155

[Topi]

Vielä yksi. Eli vuosi 1679. Tässä on jo Olof Peerson siirtynyt pois ja uusi ratsumies remmissä.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00468#?c=&m=&s=&cv=467&xywh=335%2C3124%2C2789%2C1592

Terv
Topi

[P-L H]

Hei

Voudintileistä löytyi jotakin tietoa.

Tositekirja 1669 (7311) kuva 1461
----?? Jacobsons Sölf Patrons Ryttare Olof 1.

Gunby Sahl Hr Olofs Enkia Lisbetha, Johan drg Agnis pig
Befalningsman Jacob Jacobsons folk, Simon och Erik drg, Walborg pig

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938031

Tositekirja 1670 (7314a) kuva 993 Sotilasmaakirja
Bemene ryttare Halicko härad
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824427
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824428

Kimitto socken kuva 995
Gunby Jacob Jacobson
Alsböle Hans Jacobson Sölf: Patron
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824429

Onko kukaan nähnyt sitä voudin kirjettä missä hän kertoo tyttären (Anna Clasdotterin) olevan Räävelissä. En oikein usko että vouti Jacob Jacobson olisi erehtynyt pitämään Annaa suutarina.
Oliko Cardberg merkinnyt kirjaansa mistä oli kirjeen löytänyt. On sekin mahdollisuus että hänelle olisi tullut tulkinta virhe kirjettä lukiessa, suutarin tytär oli myös Anna nimeltään.

t. Pirkko

[Jouni Kaleva]

Vielä yksi. Eli vuosi 1679. Tässä on jo Olof Peerson siirtynyt pois ja uusi ratsumies remmissä.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00468#?c=&m=&s=&cv=467&xywh=335%2C3124%2C2789%2C1592

Terv
Topi
No niin. Olof Persson siirtynyt siviiliin tai todennäköisemmin kuollut 1677-78.

[Janne Asplund]

Olen muistaakseni kuvannut tämänkin Jacobssonin kirjeen Tukholmassa ja jakanut sen täällä kaikille nähtäväksi. En nyt tähän hätään alkanut sitä etsimään uudestaan. Suutari-asiasta oli aikanaan paljonkin pohdintaa. Minusta on itsestään selvää, että hän ei ole naisena voinut toimia itsenäisenä suutarina tuohon aikaan -ainoa mahdollisuus olisi ollut miesvainajan jälkeen jättämän suutarinliikkeen toiminnan jatkaminen leskenä. Ja tästä ei siis varmaankaan ollut kyse tämän uuden Viipurin RO:n asiakirjalöydöksen perusteella.

[Topi]

Löytyi vielä vuosi 1678. Olof Peerson näkyy vielä olevan mukana. Eli seuraavana vuonna 1679 häntä ei enää näy rullassa.


https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053975_00354#?c=&m=&s=&cv=353&xywh=2580%2C3181%2C2792%2C1594

Terv
Topi

[Jouni Kaleva]

Löytyi vielä vuosi 1678. Olof Peerson näkyy vielä olevan mukana. Eli seuraavana vuonna 1679 häntä ei enää näy rullassa.


https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053975_00354#?c=&m=&s=&cv=353&xywh=2580%2C3181%2C2792%2C1594

Terv
Topi

Joo, tässä on enää 2 Kemiön ratsumiestä jäljellä ja nämäkin molemmat
"commend. till Aldenfehr"

En kylläkään osaa sanoa, mitä tuo tarkoittaa. Onko tuon niminen paikkakunta Saksanmaalla? Tai luinko edes sanan oikein?

[Jouni Kaleva]

Hei

Voudintileistä löytyi jotakin tietoa.

Tositekirja 1669 (7311) kuva 1461
----?? Jacobsons Sölf Patrons Ryttare Olof 1.

Gunby Sahl Hr Olofs Enkia Lisbetha, Johan drg Agnis pig
Befalningsman Jacob Jacobsons folk, Simon och Erik drg, Walborg pig

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938031

Tositekirja 1670 (7314a) kuva 993 Sotilasmaakirja
Bemene ryttare Halicko härad
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824427
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824428

Kimitto socken kuva 995
Gunby Jacob Jacobson
Alsböle Hans Jacobson Sölf: Patron
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824429


t. Pirkko

Noissa sotilasmaakirjoissa näkyy ratsumiesten isäntien/isäntätilojen tilanne, mutta itse ratsumiehiä ei mainita. Sama olennainen informaatio on ao. sotilasrullissa.

[Jouni Kaleva]

Olen muistaakseni kuvannut tämänkin Jacobssonin kirjeen Tukholmassa ja jakanut sen täällä kaikille nähtäväksi. En nyt tähän hätään alkanut sitä etsimään uudestaan. Suutari-asiasta oli aikanaan paljonkin pohdintaa. Minusta on itsestään selvää, että hän ei ole naisena voinut toimia itsenäisenä suutarina tuohon aikaan -ainoa mahdollisuus olisi ollut miesvainajan jälkeen jättämän suutarinliikkeen toiminnan jatkaminen leskenä. Ja tästä ei siis varmaankaan ollut kyse tämän uuden Viipurin RO:n asiakirjalöydöksen perusteella.

Asiakirjan kuva ja siihen liittyvä keskustelu ovat tuolla:

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=98094&postcount=374

[Jouni Kaleva]

Asiakirjan kuva ja siihen liittyvä keskustelu ovat tuolla:

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=98094&postcount=374

Koko viestiketju ja sieltä alkaen viesti nro 374:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=98094#post98094

[P-L H]

Hei

Sivun reunassa
Anmärkning
1678 Trupper (joukko) i Pommern. Del 1. Artilleri, förslag och rullor. Fältmarskalken Otto Vilhelm Königsmarcks lifgarde till häst, major Magnus Ernst Striecksen. Ryttmästare Georg Walter. Öfverste Joakim von Sydovs värfvade kav. skvadron. Fältmarsken Otto Vilhelm Köningsmarcks värfvade kavalleriregemente. Generalmajor Fredrik von Buchwalds kavalleriregemente, Småland, en skvadron, jämte en skvadron af Georg Henrik Lybeckers kavalleriregemente, Skåne. Öfversten Jörgen Mellins kavalleriregemente, af västgöta- , skånska och finska ryttare. Öfverste Bernhard Otto von Lievens kavalleriregemente. Åbo län.

Vuoden 1678 katselmus on päivätty 20.6.

Lainaus (Pieni tietosanakirja)
”Pommern ------
Westfalenin rauhassa 1648 Pommeri jaettiin siten että Etu-Pommeri ja osa Taka-Pommeria joutui Ruotsille ja loput Brandenburgille, joka sai koko Pommerin haltuunsa kahdessa erässä, 1720 ja 1815.”

Tuossa vuoden 1678 kirjassa oli myös muutama sivu 8.10.1678 pidetyistä katselmuksista. Onko toista 1678 kirjaa Del 2. olemassa.
Olof Personin kohdalla ei lukenut commend. till ….....
V merkki tarkoittaa että on ollut katselmuksessa 20.6.1678 paikalla.


dottren ähr Rest till Räfle och tienar (tjänar) hoos een skomakare ….
Anna palvelijana suutarin talossa?

t. Pirkko

[Topi]

Hei

Sivun reunassa
Anmärkning
1678 Trupper (joukko) i Pommern. Del 1. Artilleri, förslag och rullor. Fältmarskalken Otto Vilhelm Königsmarcks lifgarde till häst, major Magnus Ernst Striecksen. Ryttmästare Georg Walter. Öfverste Joakim von Sydovs värfvade kav. skvadron. Fältmarsken Otto Vilhelm Köningsmarcks värfvade kavalleriregemente. Generalmajor Fredrik von Buchwalds kavalleriregemente, Småland, en skvadron, jämte en skvadron af Georg Henrik Lybeckers kavalleriregemente, Skåne. Öfversten Jörgen Mellins kavalleriregemente, af västgöta- , skånska och finska ryttare. Öfverste Bernhard Otto von Lievens kavalleriregemente. Åbo län.

Vuoden 1678 katselmus on päivätty 20.6.

Lainaus (Pieni tietosanakirja)
”Pommern ------
Westfalenin rauhassa 1648 Pommeri jaettiin siten että Etu-Pommeri ja osa Taka-Pommeria joutui Ruotsille ja loput Brandenburgille, joka sai koko Pommerin haltuunsa kahdessa erässä, 1720 ja 1815.”

Tuossa vuoden 1678 kirjassa oli myös muutama sivu 8.10.1678 pidetyistä katselmuksista. Onko toista 1678 kirjaa Del 2. olemassa.
Olof Personin kohdalla ei lukenut commend. till ….....
V merkki tarkoittaa että on ollut katselmuksessa 20.6.1678 paikalla.


dottren ähr Rest till Räfle och tienar (tjänar) hoos een skomakare ….
Anna palvelijana suutarin talossa?

t. Pirkko

Tervehdys,

Tuo Turun ratsurykmentti on tuossa Del 1 osassa ja Del 2:sta löytyy mm värvättyjä ratsurykmenttejä yms. Samoin Del 3:sta.

Tässä Del 2:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053976_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-660%2C-138%2C4826%2C2755

Tässä Del3:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053977_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-660%2C-138%2C4826%2C2755

[Jouni Kaleva]

Yritän samaistua Anna Claesdotterin elämänkulkuun ja motiiveihin.


Mennään vuoteen 1667, jolloin Anna on n. 17-vuotias. Perheestä on kuollut isä 1650, varmaan jo ennen Annan syntymää, äiti on köyhtynyt Helsingissä ja lopuksi muuttanut tyttärensä Emerentian luokse Taivassaloon. Äitikin saattaa jo olla vainaja (oli varmasti elossa 1665 ja varmasti kuollut 1671).
Veli Erik oli opiskelijana vielä noin 1648-50, mutta hänestä ei sen jälkeen tietoa. On täytynyt olla toinenkin veli, josta ei muuten mitään tietoa.
Annalla oli läänityksenä ja elannon varmuutena osansa Vretan Storgårdin tilasta niin kauan kuin hänellä ei ole huoltajaa (=aviomiestä).


Taloudellisesti ajatellen Annan kannattaisi pysyä Vretassa kuin tervattuna ja välttää naimisiin menoa. Mutta mitä hän tekee? Menee naimisiin paikallisen ratsumiehen kanssa! Annan vanhemmat olivat olleet perhetuttuja valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan, eli suurvallan todellisen vallankäyttäjän kanssa. Äiti oli aatelissukua. Sisar Emerentia oli sentään naimisissa kirkkoherran kanssa, joskin sielläkin vähän säätyyn nähden alakanttiin. Eikä näköjään hekään kyenneet vaikuttamaan jyrkkään sosiaalis-ekonomiseen alamäkeen, joka tästä aviosta alkoi.


Anna teki ratsumiehen kanssa 2 lasta. Toinen kuoli, toinen jäi anopin hoitoon ja Anna häipyy Rääveliin, ilm. palkkapiian asemaan, näyttäisi että oluttupaan piiaksi. Seuraa sitten au-lapsi rengin kanssa, joka hylätään 4-vuotiaana torinlakaisijan perheeseen Räävelissä. Palattuaan viimein Kemiöön Anna asuu papinlesken nurkissa, ei liene tekemisissä lapsensa ja anoppinsa kanssa...


Anna kertoo menneensä Rääveliin 2 kesää sen jälkeen, kun ratsumies meni Brandenburgiin. Mies on löydettävissä sotilasrullista 1660-luvulta vuoteen 1677. Mutta milloin mies meni Brandenburgiin, ei ole nyt selvinnyt, ehkä vasta 1674, jolloin sota siellä alkoi.


Entäpä, jos Annalla oli kaksi keikkaa Rääveliin? Ensimmäinen olisi tapahtunut jo 1671, jolloin hän olisi hyljännyt perheensä Kemiöön? Mutta miksi miksi, ja mitä kanavia käyttäen, eikait ihan silmittömästi karkuun lähtenyt ja sitten Räävelin satamassa katsonut, mitä olisi tarjolla?


Kemiössä esiintyi eräs suutarintytär Judit, joka mainitaan hopmanni Nettelhorstin jalkavaimoksi. Tulipahan mieleen, että olisiko Judit lähtöisin Räävelistä?? Hän olisi kuiskutellut Annan korvaan, että voit mennä siskoni luokse, joka pitää suutarinliikettä ja oluttupaa Räävelissä, hän voi auttaa sinua alkuun....

[Jouni Kaleva]

Vaihtoehtoinen kronologia Annan elämään voisi mennä näin:


Vuonna 1671 kuolee Annan äiti. Sisar Emerentia on elossa, muu perhe kuollut.
Anna on reipas 21-v sinkkunainen, joka haluaa vähän katsastaa maailmaa ja päätyy Rääveliin suutarin palvelukseen. Kemiön nimismies/vouti on nopea ja käyttää tilaisuutta hyväkseen ilmoittaakseen läänitysisäntä Johan Oxenstiernalle, että Vretan läänitysehdot eivät ole enää voimassa, kun viimeinenkin tytär on Räävelissä suutarin palveluksessa. Jos Anna olisi tuossa vaiheessa ollut jo naimisissa, olisi läänityksen purku ratkennut pelkästään sillä ilmoituksella, riippumatta siitä, oliko Räävelissä tai muualla. Muistamme, että nimismies Jacob Jacobssonilla oli vieläkin hampaankolossa se seikka, että Abraham Alftan oli hylänyt hänen vaimonsa sisaren, ratsumestari Gyllebögelin tyttären mennessään kiireellä vihille Emerentian kanssa.


Anna saa tietää asian liian hitaasti. Hän palaa kotiinsa ja huomaa olevansa taivasalla ja puilla paljailla. Pelastautuakseen hän ottaa ensimmäisen saatavilla olevan miehen, joka sattuu olemaan Aisböhlen ratsumies Olof Persson vuonna 1672. Lapsia syntyy peräkkäin 1673 ja 1674, jälkimmäinen kuolee vauvana ja samantien mieskin komennetaan sotimaan Brandenburgiin. Anna odottaa 2 vuotta, mutta miestä ei kuulu ja anopin katon alla on tukala asua. Anna lähtee uudestaan Tallinnaan 1676. Viettää suutarintyttären oluttuvassa vuoden, ja vuonna 1677 saa viestin, että ratsumies on kuollut sotareissulle ja Anna jäänyt leskeksi. Anna siirtyy sitten uuteen palveluspaikkaan, jossa saa 2v kuluttua au-lapsen, siis lapsi syntyy 1679. Lapsi jää 4-vuotiaana, siis 1683 huostaan vanhan palvelijan luo ja parin vuoden kuluttua Anna palaa kotimaahan ja Kemiöön, vain kuullakseen, että häntä epäillään lapsenmurhasta.



Tässä versiossa kronologia täsmäisi niin hyvin, että ei jäisi kattamatonta ajanjaksoa Annan kertomukseen.

[P-L H]

Kiitos Topi

Noissa kirjoissa oli vain ruotsalaisten joukkojen katselmusrullia.

Vuoden 1677 rullassa Ryttmestare Åke Mårtensonin komppanian Aisböhlen ryttare Olof Persson oli ilman lisämerkintöjä.
Katselmus päivätty 15.1.1677

Vuoden 1678 rullassa Ryttare Olof Person oli katselmuksessa paikalla.
Katselmus päivätty 20.6.1678

Åke Mårtensonin komppaniassa olleita sotilaita oli komennettu jonnekin, myöhempää katselmusta v.1678 ei löytynyt ja v. 1679 oli uusi mies Aisböhlessä.

Ryttmestare Åke Mårtenson oli saanut siirron ?, ei näkynyt enää v.1679 rullassa.

Huomasin tuosta vuoden 1679 tiedoista että Evesti Bernhard Otto von Lievens, Luutnantti Wilhelm Nötebom, Cornet? Jöran Michelson on jäänyt vangiksi Tanskassa, (Skåne komennus) ehkä vuoden 1678 lopulla. Kuva 475, katselmus päivätty 25.1.1679.

Seuraavilla sivuilla on lisää vangiksi jääneitä.

Kansallisarkistossa on sotilasrullia ja SSHY on niitä digitoinut. En muista onko 1600 luvulta Turun läänistä, Hämeen läänistä on jotakin ainakin 1690 luvulta.

(Millä hakusanalla noita rullia voi hakea Ruotsin arkistosta, olisi muutama sotilas joiden varhaisimpia tietoja ei löydy Kansallisarkiston rullista.)

t. Pirkko

[Topi]

Kiitos Topi



(Millä hakusanalla noita rullia voi hakea Ruotsin arkistosta, olisi muutama sotilas joiden varhaisimpia tietoja ei löydy Kansallisarkiston rullista.)

t. Pirkko

Moikka,

Varmaan löytyy parempi ja helpompikin tapa mutta itse olen mennyt niihiin näin:
- googlella haen "svar"
- sitten valikosta "digitala forskarsalen"
- sivun yläosassa on valikko "specialsök"
- sitten valikosta "armens rullor"
- seuraavalta sivulta olen valinnut kaksi kohtaa "välj arkiv" vallikosta "rullor 1620-1723" ja oikealta "fritext" kohtaan laitan esimerkiksi tässä tapauksessa "åbo" kun haen turun läänin yksiköitä

Mutta varmaan fiksumpikin tapa on olemassa !

Terv
Topi

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1678 rullassa Ryttare Olof Person oli katselmuksessa paikalla.
Katselmus päivätty 20.6.1678

t. Pirkko


Hieno lisätieto, kiitos Pirkko!

[Miisamaija]

Tämän yllämainitun SVARin linkin voi tallentaa kirjanmerkkeihin jolloin löytyy helposti. https://sok.riksarkivet.se/specialsok

[Timo Tuulivaara]

Ratsumestari Åke Mårtensson hukkui joulukuussa 1678 Bornholmin edustalla kuten toistatuhatta muutakin. Pommerista oltiin palaamassa ja tapahtui suuri katastrofi.
http://runeberg.org/nfbc/0648.html
https://sv.wikipedia.org/wiki/Sjökatastrofen_vid_Bornholm_1678

https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FKrA%2F0009%2FA%2FG+IV+b%2F32+(1678)&EndastDigitaliserat=true&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+1A93D039-311C-4BE3-9076-4AD0D6DC2E82&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

Tässä linkissä on Riksarkivetin Avlöningshandlingar 1678 ja pitää valita Bild 62 oikea puoli, jossa kerrotaan ratsumestari Åke Mårtenssonin mahdollisesta hukkumisesta Bornholmissa. Minulla on ollut tieto, että hän kyllä siellä hukkui. Nyt en vaan löydä sitä tietoa mistään.

Olof Persson saattoi hukkua siellä myös.

[P-L H]

Hei

Kiitokset ohjeista, ehkä vielä löytyisi puuttuvia tietoja joita en Kansallisarkiston rullista ole löytänyt.

Katsoin vielä uudelleen tuon vuoden 1679 tietoja. Kuvassa 476 oli kirjattuna 3) Major och Ryttmästare Åke Mårtenson, drunknad ------ Bornholm, är avangerat (avancerat) 1678 ifron Ryttmästare.
Oli saanut ylennyksen 1678 Majuriksi. ?

Kuva 479 1.12.1679

officerare –-- ---- hemman? af Hr Öfversten Lifvens regemente Finska cavallerie, kom nu ståå ---- Hr Öfverste Gyldeners commando till Finland -----

Kun Olof Personin tietoja ei ollut noissa 1679 katselmuksissa niin olisiko saanut siirron jonnekin. Ilmeisesti kuitenkin elossa vielä 1687 kun
Viipurin raastuvanoikeuden pöytäkirjassa 11.7.1687 Anna Clasdotter mainittiin edelleen vaimona.

Minkä vuoksi Anna oli joutunut käräjille Viipurissa eikä Perniössä jossa on myös pidetty Kemiön käräjiä.

t. Pirkko

[Timo Tuulivaara]

Lapsenmurhatutkinta suoritettiin sen paikkakunnan alioikeudessa, mistä lapsen ruumis oli löydetty eli tässä tapauksessa Viipurissa. Tämän lapsenmurhajutun tutkinta oli esillä ensimmäisen kerran jo Viipurin raastuvanoikeudessa 16.4.1687 s. 268 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11276991), mutta tällöin Anna Claesdotterista ei ole vielä mitään mainintaa pöytäkirjassa. Pöytäkirjassa kerrotaan, että Viipurista oli löydetty noin 3-vuotiaan pojan ruumis. Kahden todistajan kertomuksen mukaan Viipurissa oli muutama kuukausi sitten tavattu Anna-niminen Inkerinmaan Tuutarista Hämeeseen synnuyinseudulleen aikova leskinainen, jolla oli ollut sen ikäinen poikalapsi mukanaan.

Anna-nimisestä mahdollisesta lapsenmurhaajasta oli annettu etsintäkuulutus ja sellainen oli luettu kirkoissa. Anna Claesdotter oli otettu kiinni ymmärtääkseni Turussa, jossa hän oli erään aatelismiehen luona joulua viettämässä ja hänellä oli myös asioita siellä hoidettavana. Anna Claesdotter kuljetettiin kuulusteluja varten Viipuriin. Pöytäkirjassa mainitaan, että kiinniotetulla Anna Claesdotterilla on sama etunimi kuin etsintäkuulutetulla väärintekijällä ja hänessä on muitakin todistajien kertomia samoja ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä hän on irtolainen ja aviottoman lapsen synnyttänyt.

Kuulusteluissa Anna Claesdotter kiisti koskaan olleensa sen paremmin Inkerinmaalla kuin Viipurissa. Tutkinnassa ilmeni myös, että todistajien kertoma nainen oli puhunut vain hämäläistä suomea ja oli ulkonäöltä erilainen kuin Anna Claesdotter, jonka todettiin puhuvan ruotsia. Viipurin raastuvanoikeus vapautti Anna Claesdotterin syytteestä.

Anna Claesdotterin mainitaan tässä oikeusjutussa olevan vaimo eikä leski. Oikeuden pöytäkirjoissa voi olla virheitäkin varsinkin sellaisissa asioissa, joita ei juuri siinä jutussa tutkita. Eli Olof Persson on voinut hyvinkin kuolla jo ennen tätä oikeudenistuntoa.

[Antti Järvenpää]

Hyvä täsmennys, koska ihmettelin miksi vannoi, ettei ollut koskaan ollut Riikassa, Inkerissä sen paremmin kuin Narvassakaan.


Efter som hon stadigt nekade sigh aldrigh hafwa warit hwarcken i Rijga, Ingermanland och Narfwa som den förmeente Misdåderskan sagdt

[P-L H]

Hei

Kiitos uusista tiedoista. Anna Claesdotteria olikin epälty turhaan vain samanlaisen etunimen vuoksi.
Toisaalta jos Anna ei olisi joutunut käräjille ei olisi ”räävelin suutari” nimitys selvinnyt, eikä Abrahamin Emerentia vaimon vanhemmat.

Ryttmästare Berend Reinhold von Delvig d.1699 löytyi Googlaten. Adelsvapenin tiedoista varmaankin virkaura selviäisi.

Maakirja 1668 (7305) Trotteby
Hr Hendrik – Ryttar under Ryttmestare Delvigs S--- Probsten ryttare ---
sekä
Henrik Simonson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10850436

SAY 1654-1673 Kemiö kuva 159 Trottby Östergård
1656 Ryttare hu
1663 1. Ryttare
1664 Henrik Simonson Rytt hu
1667 1. Ryttare
1669-1673 Henrik ryttare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288942

Trottby Nedergård kuva 158
1656 Ryttare hu
1659 Erik ryttare
1664 Hr Henrik
ruskealla Gavall rytt hu som Ryttare David Sigfedson Gyllenbögel åboen
1672 Peer ryttare, nimi löytyy sotilasrullasta (Trottby)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288941

kuva 252 Prestegården
1663 Kyrk.h. M. Johan Pratanus,Maria Isacdtr hustru
1667 Ryttare
1668 Erik Ryttare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1289035

SAY 1654-1673 Parainen Prästegård kuva 169
1658-1661 Kyrkoherde Johan Pratana, Maria hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204380

Paraisten pappisluettelossa Kirkkoherra Johan Pratanus 1657-1665

Tositekirja/Veroluettelo 1668 (7307)
Bierno socken Prästerskapet
Pastor Mag. Gabriel, Elisabet hustru (3 renkiä,3piikaa) ei ole ratsumiestä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10825957

Kemiön vapaaherrakunta
Prästerskapet
Pastor Mag. Johannes Pratanus, Maria hustru, Karin dtr, Erik Ryttare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10826680

Jossakin 1660 luvun sotilasrullassa olin näkevinäni Paraisten sotilaissa (aukeaman vasen sivu) Mag. Johan Pratanuksella Erik Erikson? nimisen ryttaren. Sivulla oli useamman pitäjän sotilaita lueteltuna. Kylän nimi näkyi huonosti, Kolliby?

Ei löytynyt enää uudelleen kun yritin sitä vielä tarkistaa sotilasrullista.

SAY 1654-1673 Parainen kuva 62 Kolliby Rytt hu
1667 1. Rytt
1668 Erik Rytt
1669 Erik Rytt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204270

SAY 1674-1693 kuva 62 Kolliby (under St Karins kyrka)

1674 Erik ryttare Utkommande
v- 1691 kirjoitettu punaisella Mag. Pratana ärfvingar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204458

Maakirja 1674 (7326)
kuva 529 St Karins socken Pargas bohl
Kalleby? ---- under Öfverste Lievens companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10999965

Kemiön pappisluettelossa on Kirkkoherrat
Sigfridus Jacobi Helsing (1623-40)
Hr Henrik puuttuu luettelosta
Johannes Olai Pratanus (1661-76)

En tiedä onko tämä Erik, Kemiön kirkkoherra J. Pratanuksen ryttare sama henkilö mistä Anna Claesdotter kertoi käräjillä.

Seuraavaksi pitäisi löytyä sotilarullista vuodelta 1667 ja siitä taaksepäin.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Johan Pratanus oli Kemiö kirkkoherrana vuoteen 1676.
Anna Claesdotter ei keromuksessaan maininnut vuosilukuja, voi vain arvailla oliko mies Johan Pratanuksen vai seuraajansa ryttare.

Sotilasrulla 1663-1664 General Majoren Fabian Berends regement
Kuva 72 Pargas socken (oikea sivu)
Kolloby M. Johan Pratanus - ryttare Erik Erikson
Katselmus päivätty 16.11.1663

1668 Öfverste Carl von Arensdorf Kav.reg
kuva 75 Pargas socken (oikea sivu)
Kolloby M. Johan Pratana - ryttare Erik Erikson

1671-1672 Öfverste Carl von Arensdorf Kav.reg
kuva 282 Pargas socken
Kolloby M. Johan Pratana - ryttare Erik Erikson

1673 ?

1674 Öfverste Berdt Otto von Lievens comp
kuva 257 Pargas socken (oikea sivu)
Kolloby M. Johan Pratana - ryttare Abraham Nilsson --Commend. 1673
Katselmus päivätty 22.6.1674

1674 Öfverste Berndt Otto von Lievens comp
kuva 290 Pargas socken
Kolloby Mag. Johan Pratana - rytt Abraham Nilsson uth comd. 1673
Katselmus päivätty 27.8.1674

(Vuoden 1674 katselmustiedoissa oli merkintä että Ryttmästare Åke Mårtensonin komppaniasta oli 1673 komennettu 25 miestä Pommeriin.)

1675 Öfverste Lutt. Berndt Mellins compani
kuva 256 Pargas socken
Kolloby M. Johan Pratana - ryttare Abraham Nilsson com 1673 und----?

Mag. Johan Pratanuksen ryttare Erik Erikson on saanut uloskomennuksen vuonna 1673.

Mag. Johan Pratanuksen uusi ryttare Abraham Nilsson, oli otettu Erik Eriksonin tilalle jo vuonna 1673 ja sitten siirretty Eversti Otto von Lievensin komppaniaan ja sitten edelleen Eversti Luutnantti Berndt Mellinin komppaniaan 1773.

Tositekirja/Veroluettelo 1674 (7328)
Kolloby Gabriel Larsson, Maria hu, Clemet och Johan drg Erik ryttare uthcommenderat
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11012069

Vuonna 1673 Erik Erikson on vielä veroluettelossa. (SAY)

t. Pirkko

[Antti Järvenpää]

Tätä Anna Claesintytär Torskin juttua voi tietenkin mielenkiinnosta jatkaa pitkältikin ja hänen aatelismies tuttavuudet voisivat avata jotakin uutta.

Oleellista kuitenkin tässä Viipurin dokumentissa Alftan-suvun sukujohdon kannalta on se, että tämä dokumentti pitäisi liittää Lindhin artikkelin lähteeksi, jolla sidotaan Torskin perhekokonaisuus siten, että Emerentia on kiistatta Torskin tytär.

Lindhin artikkeli ei sido Emerentiaa viitteillä Torskin tyttäreksi. Meillä on ollut aiemmin esille nostettuja nimismies Jacob Jacobsonin riitoja Abrahamin kanssa ja sitten läänitykseen liittyviä papereita, joiden sanamuodot ovat olleet sellaisia, etteivät ne ole täysin kiistattomasti osoittaneet Emerentiaa Torskin tyttäreksi, mutta tämä Anna oikeustapauksen selitys Abraham langosta tekee asiasta kiistattoman.

Joten mielestäni tässä on kiistaton näyttö Emerentian sukujohdosta, jota ei aiemmin ollut.

[Benedictus]

Emerentia on kiistatta Torski eli asia on ratkaistu.


Avoimia uteluttavia kysymyksiä on se, että oliko äitinsä Stierna Claes Brenneruksen vaimon sisar.
Toisaalta kysymys, miksi Brennerukset myivät sekä miten ja millä hinnalla Helsingin maansa Torskille.


Kolmas kysymys: kuka oli tuo ratsumies, joka nai Annan?


Heitän tuohon ajatuksen, ihan nimen perusteella, jos puoliso oli Erik Eriksson.
kl. 1690 David Pihl David Erici, Australis 3654 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3654). Vht: Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Davidsdotter Gyllenbögel. Turun katedraalikoulun oppilas 19.10.1685 (in cl. rect. circ. infer., David Erici Pijl Biernoensis). Ylioppilas Turussa kl. 1690 Piihl David Erici Austr _ 185. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 2.6.1695. — Apulaispappi Perniössä 1695. Kosken ruukinsaarnaaja siellä (1696), paossa Ruotsissa isonvihan aikana, palasi rauhanteon jälkeen virkaansa (1724). Antskogin ruukinsaarnaaja Pohjassa 1744, ero 1749.



Olisiko Pihleillä ollut kaksi Erik veljestä ?

[Timo Tuulivaara]

Onko Claes Erichssonin taustoista Ruotsista saatu selville muuta kuin, että hän asui ehkä Södermanlannissa silloin, kun poika ryhtyi opiskelemaan. Ja tietysti on selvitetty kamariviskaalin virkaan liittyviä asioita. Hänen vanhemmistaan ja muista sukulaisista ei kai vielä ole tehty selkoa?

Claes Erichssonin taloon Tukholman Vanhan kaupungin itäiseen osaan (Gamla stan Öster) on myönnetty lainhuudot 15. ja 22.2.1647 ja 1.3.1647 (Stockholms tänkeböcker 1647 sivut 28, 33 ja 38). Hänet mainitaan kruunun entiseksi viskaaliksi 12.5.1647 (Stockholms tänkebäcker 1647 sivu 88).

http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/Bildvisning/Default.aspx?app=fastighetsuppbud-och-upplatelser-1600-1649&indexvarde1=Staden#bild261

[Antti Järvenpää]

Jos ajattelee Alftan kronikan selvittämiseen liittyviä asioita, niin Abrahamin viittaus siihen, keneltä hän on kuullut sukutarinan, voi mahdollisesti liittyä Torskin perheeseen tai perheen yhteyksiin.

Tässä mielessä Torskin perheen aiempien vaiheiden selvittäminen voisi olla paikallaan. Niistähän emme tiedä juurikaan mitään.

Abrahamin nuoruuden naisseikkailuja olemme löytäneet melkoisesti ja ne tarinat jotka hän viittaa kuulleensa äiti Emerentialta ja merkittäviltä miehiltä, voisivat tulla keneltä hyvänsä siinä elämänpiirissä, missä hän on liikkunut. Näin ollen yksi lähde voi olla Torskin perhe, joskin herra oli jo edesmennyt kun Abraham astuu kuvioihin.

[Janne Asplund]

Onko Claes Erichssonin taustoista Ruotsista saatu selville muuta kuin, että hän asui ehkä Södermanlannissa silloin, kun poika ryhtyi opiskelemaan. Ja tietysti on selvitetty kamariviskaalin virkaan liittyviä asioita. Hänen vanhemmistaan ja muista sukulaisista ei kai vielä ole tehty selkoa?

Claes Erichssonin taloon Tukholman Vanhan kaupungin itäiseen osaan (Gamla stan Öster) on myönnetty lainhuudot 15. ja 22.2.1647 ja 1.3.1647 (Stockholms tänkeböcker 1647 sivut 28, 33 ja 38). Hänet mainitaan kruunun entiseksi viskaaliksi 12.5.1647 (Stockholms tänkebäcker 1647 sivu 88).

http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/Bildvisning/Default.aspx?app=fastighetsuppbud-och-upplatelser-1600-1649&indexvarde1=Staden#bild261

Tässä myös käy ilmi, että Claes Erichsson luovuttaa kiinteistön Ahvenanmaan voudin Staffan Hanssonin käyttöön 12.5.1647, eli pian sen jälkeen kun Claes Erichsson on saanut kolmannen, varmistavan, huudon kiinteistölleen. Omistusoikeus ei siis tässä siirry.

On harmillista, että Tukholman varhaisimmat henkikirjat sijaitsevat Slottsarkivetissa ja eivät täten löydy netistä.

[Bodniemi37]

On harmillista, että Tukholman varhaisimmat henkikirjat sijaitsevat Slottsarkivetissa ja eivät täten löydy netistä.

Tarkoitatko näitä: https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arkis+ba30958e-3bb3-46c7-a4b5-d69326dc5204&vol=n&s=Balder. - Varhaisempienkin manttaaliluetteloiden digitoiminen näyttäisi olevan suunnitteilla (linkkejä klikkaamalla saat näkyville Bevaka-painikkeen).

Terveisin,

[Janne Asplund]

Tarkoitatko näitä: https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arkis+ba30958e-3bb3-46c7-a4b5-d69326dc5204&vol=n&s=Balder. - Varhaisempienkin manttaaliluetteloiden digitoiminen näyttäisi olevan suunnitteilla (linkkejä klikkaamalla saat näkyville Bevaka-painikkeen).

Terveisin,

Hei!
Tarkoitin niitä varhaisimpia. Vain 1652 alkaen on käsittääkseni digitoitu. Muutoinkin Tukholman henkikirjat ja muut verotuslähteet ovat harmillisen huonosti säilyneitä.

[Janne Asplund]

Tässä myös käy ilmi, että Claes Erichsson luovuttaa kiinteistön Ahvenanmaan voudin Staffan Hanssonin käyttöön 12.5.1647, eli pian sen jälkeen kun Claes Erichsson on saanut kolmannen, varmistavan, huudon kiinteistölleen. Omistusoikeus ei siis tässä siirry.

On harmillista, että Tukholman varhaisimmat henkikirjat sijaitsevat Slottsarkivetissa ja eivät täten löydy netistä.

Eli tarkoitin tätä, Slottsarkivet:


https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=stockholms+slott&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=3&postid=Arkis+43a8c760-c1b5-4974-a06b-8527cc405962&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

[Benedictus]

Claes Erichssonin taloon Tukholman Vanhan kaupungin itäiseen osaan (Gamla stan Öster) on myönnetty lainhuudot 15. ja 22.2.1647 ja 1.3.1647 (Stockholms tänkeböcker 1647 sivut 28, 33 ja 38). Hänet mainitaan kruunun entiseksi viskaaliksi 12.5.1647 (Stockholms tänkebäcker 1647 sivu 88).

http://digitalastadsarkivet.stockhol...Staden#bild261 (http://digitalastadsarkivet.stockholm.se/Bildvisning/Default.aspx?app=fastighetsuppbud-och-upplatelser-1600-1649&indexvarde1=Staden#bild261)



Yllä olevan lainauksen mukaan Torsk sai lainhuudon ja sitten antoi talon vouti Staffan Hanssonin käyttöön 1647.


Matti Wallan virkamies luettelo mainitsee Staffan Hanssonin vaimon Karin Eriksdotterin nimiseksi.
Olisiko Karin Eriksdotter ollut Claes Eriksson Torskin sisar? Ajallisesti sopii hyvin.


Staffan Hanssonilla oli lahjoitusmaana Hammarlandin Diekneböle.



Kukahan sai taloon seuraavan lainhuudon?


Tiedetään, että Torskilla oli Helsingissä talo. Oliko sekin Brennerusten kautta tullut, ei liene selvillä.


Tarinan mukaan Torsk käytti suuren summan rahaa lääkkeisiin, mutta tuskin silti ehti koko omaisuutta hukata. Perhe sen näytti tekevän hyvin nopeasti.

[P-L H]

Hei

Viikko meni sotilasrullia selatessa. Mag. Johan Pratanan ryttare on tullut jo vuonna 1662. SAYn tiedoissa näkyy vasta myöhemmin, mutta verorästiluettelossa on merkinnät että Erik Eriksonin rästit vuosilta 1663,1664 ja 1665 on maksettu.

Uloskomennus alkuvuodesta? 1673, seuraava ryttare Abraham Nilsson ei näy Kollobyssä (SAY) on kuitenkin vielä 1675 Johan Pratanan ryttarena.

Sotilasrullista tiedot vuosilta 1673 ja 1676 pitäisi vielä etsiä, mihin Abraham Nilsson on mennyt.

Vuoden 1674 rullassa on myös katselmus Öfv.Lutt.B.O. Lievens comp päivätty 18.7.1673
kuva 253 Pargas socken
Kolloby M. Johan Pratana Ryttare Abraham Nilsson

1679 Öfverste Berendt Otto Lievens, Öfverste Lutt. Wälb Berendt Rebinders commendo
Bemene Ryttare af Lif Comppani

kuva 460 Pargas socken
Kolloby Magist. Pratana enkefru - ryttare Gustaf Sölfverpatron

Kirjassa on vain vähän tietoa Hans Sölfverpatronin Gustaf pojasta. Sukunsa puolesta sopisi kyllä Anna Claesdotterin puolisoksi, mutta olisiko
liian nuori.
http://runeberg.org/frfinl/0408.html

Kolme Kemiön pappilan ratsumiestä ja kaikki ainakin vielä kadoksissa.
Mikä esti Annaa kertomasta miehensä nimeä, kun muuten teki Raastuvassa noin tarkan selvityksen.

Stralsundissa on 1677 pidetty yhden komppanian katselmus, samoin 1678. (Kuului Ruotsiin 1648-1814).
Anna kertoi miehensä menneen Brandenburgiin, onko muistanut paikan oikein.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Tuosta vuoden 1679 katselmuksesta Berendt Rebinder/ Lif comppani.
kuva 460 Pargas socken
Kolloby Magist. Pratana enkefru - ryttare Gustaf Sölfverpatron

Katselmus on pidetty Helsingissä 3.6 - 26.8.1679 välisenä aikana ja ainakin Lif komppanian ratsumiehiä on komennettu Liivinmaalle. Onko sieltä lähdetty sitten eteenpäin.?

t. Pirkko

Kirjassa kerrotaan että Hans Jacobson Sölfverpatron asui poikansa Gustaf Hansonin luona, mutta ei kerrottu missä poika asui?
http://runeberg.org/frfinl/0408.html
Tällä sivulla on lähdeluettelo
http://runeberg.org/frfinl/0409.html

[Benedictus]

Jos Larsin vaimo on edelleen tuntematon, niin vuoden 1637 Sauvon talvikäräjiltä ehkä löytyy johtolanka. Kuvasta 246 alkavassa jutussa oikeutta hakee Lars Olofsson till Pachworij
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786187
ja seuraavalla sivulla jutun loppupuolella lukee ”Lars Olofssons hus Mor bror Hans Eskelsson”
(Lars Olofssonin vaimon äidin veli Hans Eskelsson).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786188

Henrik Impola kertoo kirjassaan ”Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet”, että Eskil Krämerillä ja Anna Christersdotterilla (hustru Anna till Pahkavuori) oli ainakin kaksi lasta: poika Hans Eskilsson, joka omisti Pahkavuoren säterin vuonna 1600, ja tytär Kerstin Eskilsdotter, joka peri Pahkavuoren ja Kaukelman veljensä jälkeen, ja oli naimisissa ensin vouti Sven Bertilssonin kanssa ja sitten Jacob Hansson Silfverpatronin kanssa. Kerstinin ja Jacobin jälkeen Pahkavuori ja Kaukelma siirtyivät Lars Olofsson Ångermanin haltuun noin vuonna 1634.

Mitä mieltä olette, onko Sauvon käräjillä mainittu Lars Olofssonin vaimon eno Hans Eskelsson sama kuin Hans Eskilsson Krämer? Ja olisiko Hansilla ja Kerstinillä voinut ollut pikkusisko, jonka tytär olisi perinyt Pahkavuoren?

Terveisin
Auhele


Yllä oleva lainaus kertoo Hans Jacobsson Silfverpatronin isästä. Hans on voinut olla aika iällä, eli poika Gustaf voiis hyvinkin sopia iältään Anna Torskin puolisoksi.


Olisi kiinnostavaa tietää tuo aatelismies, jonka luota Anna pidätettiin.

[Kivipää]

Henrik Impola kertoo kirjassaan ”Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet”, että Eskil Krämerillä ja Anna Christersdotterilla (hustru Anna till Pahkavuori) oli ainakin kaksi lasta: poika Hans Eskilsson, joka omisti Pahkavuoren säterin vuonna 1600, ja tytär Kerstin Eskilsdotter, joka peri Pahkavuoren ja Kaukelman veljensä jälkeen, ja oli naimisissa ensin vouti Sven Bertilssonin kanssa ja sitten Jacob Hansson Silfverpatronin kanssa. Kerstinin ja Jacobin jälkeen Pahkavuori ja Kaukelma siirtyivät Lars Olofsson Ångermanin haltuun noin vuonna 1634.


Kerstin Eskilsdotterin ja Sven Bertilssonin poika oli Johannes Svenonis Raumannus, Uppsalan yliopiston professori ja rehtori.

[Canth]

I have noted that in the past has been a great deal of debate regarding the Torsk family. Both about Clas Eriksson and his daughter Emeretnia. Wondering if any research has been conducted in recent years. Have anyone managed to prove that Clas Eriksson was the father of Emerentia?

Best regards

Niklas

[Antti Järvenpää]

In the writing chain, a court record has been found in Vyborg https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=301760&postcount=58 which identifies Emerentia as the daughter of Claes Eriksson. So here is the proof that Emerentia is unquestionably the daughter of Claes Torsk.

The original record of the court on 11 July 1687 can be found at https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5930550496&materialId=2326215100

[Canth]

In the writing chain, a court record has been found in Vyborg https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=301760&postcount=58 which identifies Emerentia as the daughter of Claes Eriksson. So here is the proof that Emerentia is unquestionably the daughter of Claes Torsk.

The original record of the court on 11 July 1687 can be found at https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5930550496&materialId=2326215100

Thanks for the help Antti.

Two questions:


And for the proof that Abraham Alftanus wife had the name "Emerentia" comes from the tax records? I could only see earlier in the thread references to transcripts of them, I guess the original is not digitized?
I also saw earlier the thread that Clas Eriksson's wife is supposed to have died at the son-in-law according to another court book notice? Guess her death could not be verified in the accounts records that are the source of Emerentia's death in 1672?

[Antti Järvenpää]

The name Emerentia comes from several sources. Abraham Alftan was an outgoing man at a young age and there are records of several brides when he married Emerentia.

I now do not remember the all discussions about Emerentia's death. Lindh's report it is from 1672-73, since Abraham remarried in 1674. The references to that passage in the Lindh's Alftan family statement are: Tor Carpelan Ättärtavlor; A.Bergholm Pedigree; A Wilskman Antecking; RA vol 7321, 7324 mantal; and Kammararkivet Red.koll akter 50,90 fol 257. None of these, however, seems to have an exact year.

[P-L H]

Hei

Abrahamin ensimmäisen puolison hautaustieto löytyy Taivassalon seurakunnan tilikirjoista.
III Gla:1 Kirkonkassan tilit 1671-1715, 1721-1728
kuva 4 vuosi 1672
25 December hr Abrahami hustru
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5861658423&aineistoId=1860717086

On myös tässä luettelossa

Taivassalon seurakunnan arkisto
I Ca:1 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1666-1688 (myös haudatut)
kuva 48 1672
Donica 3. Advent begraf hr Abrah hustru --------
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5861574509&aineistoId=1860503324

Taivassalon seurakunnan arkisto III Gla:1a Kirkonkassan tilit (1641-1665)
kuva 14
Credit 1656
mainitaan hr Abraham som kyrkans vändarens ------
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5884994575&aineistoId=1860715809

Turun ja Porin lääni Tositekirja 1660 kuva 224
Prestegården
Kyrkioherden Hr Claes, Ingred hu ….......
Hr Abraham, Emerentia hustru …......
https://digihakemisto.net/item/1597666247/5919008243/224

Tositekirja 1661 kuva 7
Kyrkioherden Hr Claes, Ingred hu ….......
Hr Abraham, Emerentia hustru ….........
https://digihakemisto.net/item/1597848307/5919569656/7

Tositekirja 1663 kuva 757
Hurunkorpi Hr Abraham, Emerentia hustru …......
https://digihakemisto.net/item/1598143838/5936379423/757


t. Pirkko