Lähteitä kruununkalastajista ja vastaavista 1700-luvulla?

[Anteroinen]

Tuli Vampulassa vastaan cronofiskare Anders Marcusson, joka kastettiin 8.10.1699. Hänen vanhemmat ovat rampa räätäli Marcus Thomasson ja Agneta Clemetsdotter, ja hänet mainitaan rippikirjoissa Kärväselän Laurilassa 1720-1776 (jonka jälkeen ilmeisesti kuoli). Vaimo Walborg Eriksdotter mainitaan 1739–1792. Walborg ilmeisesti kuoli 25.2.1792 [HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7akrt9?fi+0602+haudatut+1874)].

Vuosina 1726-1748 hänet mainitaan rippikirjoissa kalastajaksi ja esim. 1727 Matts Mattsonin kasteessa hänelle on anettu titteli kruununkalastaja. Tämä kuulostaa kovin viralliselta titteliltä - onkohan Andersin ammatin harjoittajista olemassa jotain hallinnollisia jälkiä? Itse en osaa lähteä vielä oikein edes hakemaan.

SAY:stä hänet löytää myös kruununkalastajana 1733-1741 ja vielä 1742-1745 entisenä sellaisena:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6060
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850

Myöhemmissä rippikirjoissa Anders mainitaan räätäliksi ainakin 1755 asti, jonka jälkeen hän on pelkkä itsellinen.

[Kiikasta]

En löytänyt lähteitä netistä jq kirjoja ei ole mökillä.
Näyttää esiintyvän vain 1700-luvulla ja eniten Satakunnassa, tosin Hiski löytää myös rannikolta (Lappväärtistä, Sulvasta, Brandöstä ym). Näyttää löytyvän myös pienten vesistöjen alueilta, kuten Vampula, joten ei liity vain Kokemäenjoen koskien kalastukseen. Vampulassa näyttäisi Hiskin mukaan olevan samanaikaisesti 4-5 kruununkalastajaa, enemmän kuin missään.

[Hela]

Kruununkalastajat huolehtivat kalastuksesta valtion apajilla, jotka perustuivat regaaliseen eli kuninkaalliseen kalastusoikeuteen ainakin Kokemäenjoessa, missä valtion apajia oli talollisten yksityisten apajien välissä pitkin joen kulkua, ja mahdollisesti pienemmissäkin vesistöissä. Minulla ei ole Kokemäen ja Ulvilan pitäjänhistorioita, joissa ehkä on tarkempia tietoja sikäläisistä kruununkalastajista. Raimo Viikki kertoo Huittisten historiassa, että Kokemäenjoen regaalinen kalastusoikeus oli vuokrattuna kihlakunnankirjuri Joakim Branderille 1700-luvulla ja että kruununkalastajien määrä väheni, kun vuokrakausi päättyi 1763. Lähteistä tiedän että Huittisissa oli kruununkalastajia jo 1600-luvulla.

Ei siis ollut mitään kiinteätä ammattiryhmää, josta olisi keskitettyjä tietoja, esim luetteloita, vaan tiedot palkkauksesta ym., jos niitä on säilynyt, löytynevät Ala-Satakunnan kihlakunnanvoudin tilityksistä ja Huittisten osalta myös kreivikunnan tileistä.

H. I.

[TapioV]

Kruununkalastajat huolehtivat kalastuksesta valtion apajilla, jotka perustuivat regaaliseen eli kuninkaalliseen kalastusoikeuteen ainakin Kokemäenjoessa, missä valtion apajia oli talollisten yksityisten apajien välissä pitkin joen kulkua, ja mahdollisesti pienemmissäkin vesistöissä. Minulla ei ole Kokemäen ja Ulvilan pitäjänhistorioita, joissa ehkä on tarkempia tietoja sikäläisistä kruununkalastajista. Raimo Viikki kertoo Huittisten historiassa, että Kokemäenjoen regaalinen kalastusoikeus oli vuokrattuna kihlakunnankirjuri Joakim Branderille 1700-luvulla ja että kruununkalastajien määrä väheni, kun vuokrakausi päättyi 1763. Lähteistä tiedän että Huittisissa oli kruununkalastajia jo 1600-luvulla.

Ei siis ollut mitään kiinteätä ammattiryhmää, josta olisi keskitettyjä tietoja, esim luetteloita, vaan tiedot palkkauksesta ym., jos niitä on säilynyt, löytynevät Ala-Satakunnan kihlakunnanvoudin tilityksistä ja Huittisten osalta myös kreivikunnan tileistä.

H. I.
Piispanpöydällä oli keskiajalla suuri määrä tiloja Kokemäenjoen varrella, aivan erityisesti Kokemäellä aina Pirkkalaan ja Ylöjärvelle saakka, kuten Anthonin Medelida frälse teoksen tilakohtaisesta luettelosta näkyy. Niihin on tietysti liittynyt kalastusoikeus. Kun Kustaa Vaasa perutti kirkontilat kruunulle, siirtyivät kalastusoikeudet ja niiden käyttäjät, kalastajat, kruunun palvelukseen. Näyttää siltä, että perinne on pitkä. Tällainen selitys minulle tuli mieleen. Pitäjänhistorioissa aihetta on ilmeisesti käsitelty perusteellisesti.
T.V.