Tapani Kovalaine
14.07.08, 21:32
RUDBÄCK-SUKU
http://www.genealogia.fi/genos/60/60_123.htm
Genos 60(1989), s. 123-127, 140 © Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura
Genoksen artikkelissa suurlähettiläs Klaus Castrén, Helsingistä, mm. kirjoittaa: (Ote em. artikkelista:)
Ylä-Savon kihlakunnan henkikirjoittaja Anders Rudbäckistä (1785-1835) polveutuvan suvun on arveltu olevan lähtöisin Ruotsista ja samaa sukua kuin aatelinen ja vapaaherrallinen Rudbeck-suku sekä samaa lähtöä oleva aatelinen suku Rudebeck, jotka suvut elävät siellä edelleenkin. Erään sukuperimätiedon mukaan se olisi samaa alkuperää kuin ruotsalainen Rudbeckius-suku, jonka haarautumia edellä mainitut kolme sukua ovat. Kun Anders Rudbäckin syntymäpaikkakuntaa, eikä edes sitä paikkakuntaa, josta hän on nuorena muuttanut Iisalmen pitäjään, ole onnistuttu asiakirjanäytöin selvittämään, jää suvun alkuperä ainakin toistaiseksi arvoitukseksi.
Tässä esitetyllä Rudbäck-suvulla ei ole ainakaan tähän mennessä todettu olevan yhteyttä Nurmijärvellä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneen, edellä jo mainitun ruotsalaisen aatelisen Rudbeck/Rudebeck-suvun jäseniin. Sama on asianlaita Kruunupyystä lähtöisin oleviin, 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Rudbäck-nimeä käyttämään ryhtyneisiin Rudnäs-suvun [5 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_123.htm#5)] jäseniin nähden.
************************************************** ********************
Noin olivat siis asiat vuonna 1989. - Mutta joitakin vuosia sitten pystyi googlaamalla löytämään netistä sellaisen tiedon, jonka mukaan Iisalmen henkikirjoittaja Rudbäck olisi syntynyt Kruunupyyssä Rudnäs'in Hopsalassa 27.3.1785 ja oli sieltä muuttanut henkikirjoittaja Jacob Peuronin kirjuriksi 1804. Nettitietojen antaman vihjeen perusteella voidaan Hiskistä nyt löytää Anders Rudbäckille vanhemmat:
Kruunupyy - Kronoby - kastetut Syntynyt
27.3.1785
28.3.1785
Tranobäck
Anders Christophersson
Maria Hård
Anders
Isä: Anders Christophersson Bäck, talollinen, kuudennusmies, s. 26.11.1753 Bäck, k. 13.12.1838.
Äiti: Maria Petterintr. Hårdh, emäntä, s. 24.9.1751 Rudnäs, k. 17.11.1818.
Kuten niin usein käy, netistä ei tunnu enää löytyvän sellaisia tietoja, joita siellä joskus vielä oli. Niinpä asiaa ei voi tämän tarkemmin perustella, mutta syntymäajassa näyttäisi virallistiedoissa olevan viiden kuukauden verran heittoa, kun kolmosesta on tullut kahdeksikko. Maaliskuu on muuttunut elokuuksi ja Iisalmen maaseurakunnan kirkonkirjat puuttuvat juuri tuolta ratkaisevalta ajankohdalta. Se tiedetään, että Anders Rudbäck tasan 200 vuotta sitten Suomen sodassa kuului Sandelsin joukkoihin ensin Kuopion ja sitten Iisalmen seudulla, Koljonvirrasta en tiedä.
Nyt kysyn, onko Klaus Castrénin artikkelin julkaisuvuoden 1989 jälkeen tullut uutta selkoa tämän suomalaisen Rudbäck-nimeä käyttävän suvun alkujuuriin? Voisivatko suvun juuret sittenkin olla Kruunupyyssä?
Henkikirjoittajalla oli neljä hyvin lahjaksta poikaa, heistä tunnetuin oli Eero Salmelainen, kirjailija ja kansansatujen keräilijä, Jussista tuli Yhdyspankin johtaja, Herman kuoli 23 vuoden iässä kesken opintojen ja vanhin pojista oli Liperin tuomiokunnan tuomari Alexander Rudbäck (1821-1878). Hänestä on osakunnan matrikkeliin tehty 1840-luvun tapahtumista mainio kirjaus: Kerrotaan kuuluneen jäsenenä ylioppilaitten "yhdistykseen hyödyllisten valheiden levittämiseksi"!!
http://www.genealogia.fi/genos/60/60_123.htm
Genos 60(1989), s. 123-127, 140 © Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura
Genoksen artikkelissa suurlähettiläs Klaus Castrén, Helsingistä, mm. kirjoittaa: (Ote em. artikkelista:)
Ylä-Savon kihlakunnan henkikirjoittaja Anders Rudbäckistä (1785-1835) polveutuvan suvun on arveltu olevan lähtöisin Ruotsista ja samaa sukua kuin aatelinen ja vapaaherrallinen Rudbeck-suku sekä samaa lähtöä oleva aatelinen suku Rudebeck, jotka suvut elävät siellä edelleenkin. Erään sukuperimätiedon mukaan se olisi samaa alkuperää kuin ruotsalainen Rudbeckius-suku, jonka haarautumia edellä mainitut kolme sukua ovat. Kun Anders Rudbäckin syntymäpaikkakuntaa, eikä edes sitä paikkakuntaa, josta hän on nuorena muuttanut Iisalmen pitäjään, ole onnistuttu asiakirjanäytöin selvittämään, jää suvun alkuperä ainakin toistaiseksi arvoitukseksi.
Tässä esitetyllä Rudbäck-suvulla ei ole ainakaan tähän mennessä todettu olevan yhteyttä Nurmijärvellä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneen, edellä jo mainitun ruotsalaisen aatelisen Rudbeck/Rudebeck-suvun jäseniin. Sama on asianlaita Kruunupyystä lähtöisin oleviin, 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Rudbäck-nimeä käyttämään ryhtyneisiin Rudnäs-suvun [5 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_123.htm#5)] jäseniin nähden.
************************************************** ********************
Noin olivat siis asiat vuonna 1989. - Mutta joitakin vuosia sitten pystyi googlaamalla löytämään netistä sellaisen tiedon, jonka mukaan Iisalmen henkikirjoittaja Rudbäck olisi syntynyt Kruunupyyssä Rudnäs'in Hopsalassa 27.3.1785 ja oli sieltä muuttanut henkikirjoittaja Jacob Peuronin kirjuriksi 1804. Nettitietojen antaman vihjeen perusteella voidaan Hiskistä nyt löytää Anders Rudbäckille vanhemmat:
Kruunupyy - Kronoby - kastetut Syntynyt
27.3.1785
28.3.1785
Tranobäck
Anders Christophersson
Maria Hård
Anders
Isä: Anders Christophersson Bäck, talollinen, kuudennusmies, s. 26.11.1753 Bäck, k. 13.12.1838.
Äiti: Maria Petterintr. Hårdh, emäntä, s. 24.9.1751 Rudnäs, k. 17.11.1818.
Kuten niin usein käy, netistä ei tunnu enää löytyvän sellaisia tietoja, joita siellä joskus vielä oli. Niinpä asiaa ei voi tämän tarkemmin perustella, mutta syntymäajassa näyttäisi virallistiedoissa olevan viiden kuukauden verran heittoa, kun kolmosesta on tullut kahdeksikko. Maaliskuu on muuttunut elokuuksi ja Iisalmen maaseurakunnan kirkonkirjat puuttuvat juuri tuolta ratkaisevalta ajankohdalta. Se tiedetään, että Anders Rudbäck tasan 200 vuotta sitten Suomen sodassa kuului Sandelsin joukkoihin ensin Kuopion ja sitten Iisalmen seudulla, Koljonvirrasta en tiedä.
Nyt kysyn, onko Klaus Castrénin artikkelin julkaisuvuoden 1989 jälkeen tullut uutta selkoa tämän suomalaisen Rudbäck-nimeä käyttävän suvun alkujuuriin? Voisivatko suvun juuret sittenkin olla Kruunupyyssä?
Henkikirjoittajalla oli neljä hyvin lahjaksta poikaa, heistä tunnetuin oli Eero Salmelainen, kirjailija ja kansansatujen keräilijä, Jussista tuli Yhdyspankin johtaja, Herman kuoli 23 vuoden iässä kesken opintojen ja vanhin pojista oli Liperin tuomiokunnan tuomari Alexander Rudbäck (1821-1878). Hänestä on osakunnan matrikkeliin tehty 1840-luvun tapahtumista mainio kirjaus: Kerrotaan kuuluneen jäsenenä ylioppilaitten "yhdistykseen hyödyllisten valheiden levittämiseksi"!!