Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : talojen numeroinnin muutos
Mikähän oli se tapahtuma, jonka jälkeen 1830-luvulla talojen maakirjanumerot muuttuivat vielä nykyäänkin käytössä oleviksi rekisterinumeroiksi?
Esimerkit Laihialta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1830-1836_uk98-99/99.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1837-1843_uk99/99.htm
suski
Ainakin 1757 valtiopäivien jälkeen Ruotsissa aloitettu isojako muutti talojen numerointia ja Pohjanmaalla isojako tapahtui yleensä 1800-luvun alussa. Kuusamossa isojako saatiin päätökseen tosin vasta 1960-luvulla.
Laihia taisi olla ensimmäisiä pitäjiä, jossa isojaon mittauksia suoritettiin, joten ei taida liittyä nyt siihen. Tuo vanha numerointi nimittäin alkoi niistä mittauksista. Kävin viime kesänä VMA:ssa kuvaamassa kyseisten mittausten pöytäkirjat ja niissä esiintyvät juuri nuo vanhat numerot, jotka sitten muuttuivat 1830-luvulla nykyisen kaltaisiksi.
Ainakin Kuopiossa ja Tuusniemellä isojakoa suoritettiin ihan 1700-luvun lopussa, mutta rippikirjoissa vanhat talonnumerot vaihtuivat uusiksi vasta 1830-luvulla.
Luulisin että muuttuivat maakirjoissa ja henkikirjoissa jo aikaisemmin.
Onko mahdollisesti tehty kuntarajojen muutoksia, kotipitäjässäni on tehty kunnanrajan siirto jolloin kylän jäljelle jääneiden talojen numerointi on mennyt uusiksi.
Ei tietääkseni tuossa vaiheessa ole muutoksia, Jurvakin erotettiin omaksi pitäjäkseen myöhemmin.
Mutta nuo vanhat numerot koskevat vain ns Ala-Laihian kylien taloja, eli Mustasaaren rajalta Kirkonkylään asti. Ns Ylä-Laihialla on numerot kylittäin kuten nykyäänkin.
Mielestäni olen jossain nähnyt perusteet tuolle numeroiden muutokselle, mutta eipä tullut merkittyä muistiin, sitäkään...
E Juhani Tenhunen
22.07.16, 10:41
Ainakin Kuopiossa ja Tuusniemellä isojakoa suoritettiin ihan 1700-luvun lopussa, mutta rippikirjoissa vanhat talonnumerot vaihtuivat uusiksi vasta 1830-luvulla.
Luulisin että muuttuivat maakirjoissa ja henkikirjoissa jo aikaisemmin.
Talonumeroinnissa kylien kantatalojen luettelo löytyy maanmittauslaitoksen arkistosta. Nämä eivät ole juurikaan muuttuneet. Kantatalojen osien numerot kyllä muuttuvat perinnönjakojen, kauppojen ym seurauksena.
E. Juhani Tenhunen
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoja-kiinteistoista/kiinteistotunnuksen-selvittaminen
Aloituskysymyksessäni ja jatkokommenteissani on selvitys noista numeroinneista. Siis isojakoa (1750-luku) varten maanmittarin suorittamat mittaukset ja talojen numeroinnit ovat minun tapauksessani VMA:ssa (Maanmittauslaitoksen materiaalia), jotka olen kuvannut.
Eli nyt kaipaan vain tietoa tapahtumasta (laki, asetus, määräys???) jonka jälkeen talot numeroitiin nykyaikaisittain 1830-luvulla.
E Juhani Tenhunen
22.07.16, 11:53
Aloituskysymyksessäni ja jatkokommenteissani on selvitys noista numeroinneista. Siis isojakoa (1750-luku) varten maanmittarin suorittamat mittaukset ja talojen numeroinnit ovat minun tapauksessani VMA:ssa (Maanmittauslaitoksen materiaalia), jotka olen kuvannut.
Eli nyt kaipaan vain tietoa tapahtumasta (laki, asetus, määräys???) jonka jälkeen talot numeroitiin nykyaikaisittain 1830-luvulla.
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/10616 kertoo päämaanmittauskonttorin perustamisesta Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n päätöksellä 14.11.1812. Tämän jälkeen alkoi ilmestyä maakirjanumeroita esim rippikirjoihin. Maanmittaushallitus 150 vuotta -teos (1962) kertonee lisää.
E. Juhani Tenhunen
Aloituskysymyksessäni ja jatkokommenteissani on selvitys noista numeroinneista. Siis isojakoa (1750-luku) varten maanmittarin suorittamat mittaukset ja talojen numeroinnit ovat minun tapauksessani VMA:ssa (Maanmittauslaitoksen materiaalia), jotka olen kuvannut.
Eli nyt kaipaan vain tietoa tapahtumasta (laki, asetus, määräys???) jonka jälkeen talot numeroitiin nykyaikaisittain 1830-luvulla.
Tuolloin vain kirkonkirjoissakin alettiin käyttämään maakirjojen numerointia. Ei siihen varmaan mitään lakia tarvittu, vain piispainkokouksen päätös. Sitä ennen kirkolla oli omat numerointinsa, jotka eivät olleet maallisesta hallinnosta riippuvaisia.
E Juhani Tenhunen
22.07.16, 18:26
Tuolloin vain kirkonkirjoissakin alettiin käyttämään maakirjojen numerointia. Ei siihen varmaan mitään lakia tarvittu, vain piispainkokouksen päätös. Sitä ennen kirkolla oli omat numerointinsa, jotka eivät olleet maallisesta hallinnosta riippuvaisia.
Tuota en ole huomannut. Minusta numeroinnin tarve tuli pikemminkin kylien isojaon tiluskartoista aikana, jolloin tiloilla ei vielä ollut virallisia nimiä.
E. Juhani Tenhunen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanjako
Isojaossa tiloille annettiin nimet ja rekisterinumerot, jotka ovat näihin päiviin asti olleet kiinteistötunnuksen pohjana. Niistä kyllä ollaan nyt luopumassa. Aikaisemmat nimet ja numerot ovat olleet epävirallisia. Luulisin, että näistä epävirallisista numeroista luopumisesta on tehty kirkossa joku yhteinen päätös, sillä se näyttää tapahtuvan hyvin monessa seurakunnassa 1830-1840 -luvuilla aloitetuissa rippikirjoissa
E Juhani Tenhunen
23.07.16, 07:50
Isojaossa tiloille annettiin nimet ja rekisterinumerot, jotka ovat näihin päiviin asti olleet kiinteistötunnuksen pohjana. Niistä kyllä ollaan nyt luopumassa. Aikaisemmat nimet ja numerot ovat olleet epävirallisia. Luulisin, että näistä epävirallisista numeroista luopumisesta on tehty kirkossa joku yhteinen päätös, sillä se näyttää tapahtuvan hyvin monessa seurakunnassa 1830-1840 -luvuilla aloitetuissa rippikirjoissa
Kiuruveden KIuruveden Kettula oli alkuaan n:o 7. Rippikirjassa 1830-41 ilmoitettiin sekä n:o 7 että 20. Rippikirjassa 1842-1852 ilmoitettiin numeroksi uudessa kirjassa 19, vaikka 20:kin mainittiin.
Epäilen edelleen, että rippikirjan tilanumeroinnin muutokset eivät perustu kirkollsiin päätöksiin. vaan muutoksiin maakirjoissa, joiden numerointiohjeet annettiin jo 1689.
E. Juhani Tenhunen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakirja
Kiuruvedellä on tehty joitakin maajärjestelyjä v. 1840. Sen takia joidenkin tilojen numeroita on muutettu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22692887
Muuten Kettulankin numerointi noudattelee yleistä kaavaa.
E Juhani Tenhunen
24.07.16, 07:30
Tuolloin vain kirkonkirjoissakin alettiin käyttämään maakirjojen numerointia. Ei siihen varmaan mitään lakia tarvittu, vain piispainkokouksen päätös. Sitä ennen kirkolla oli omat numerointinsa, jotka eivät olleet maallisesta hallinnosta riippuvaisia.
Tuotakin epäilen, jos kerran maakirjojen "maallinen" numerointi oli alkanut jo 1600-luvulla aikana, jolloin kirkonkirjojakaan ei numeroitu. Kettulan kohdalla viitataan mielestäni selvästi maakirjanumeroinnin muutokseen puhuttaessa uudesta numerosta.
E. Juhani Tenhunen:)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.