SIMO: Pehr Pauli Ruicka s.1735

[tii.]

Hei,

Tässä alla muutama esipolvi Simon Ruicka sukua. Simo-kirjassa kerrotaan, että Ruicka olisi ensimmäisiä Simoon asettuneita sukuja. Omin voimin en (varmuudella) pääse taaksepäin tästä. Onkohan kukaan muu tutkinut tätä sukua? Kaikki tieto vuodesta 1735 taaksepäin tästä suvun haarasta ja suvusta on kiinnostavaa. Myös kaikki muu, yleisempikin tieto Simon Ruicka suvusta.


Pehr Pauli Ruicka (1735-1.1.1809 Simo) Juv:
(Per, Peer, Paulius, Pehrsson, Påhlsson)
Bonden / talollinen
puoliso: Catharina / Carin Jörandotter os. Hepola (Heponiemi) (1736-1803),pig / piika,
talo: Heponiemi, Kylä: Simoby. Vihitty: 6.1.1756 Simo
Vanhemmat (?):
Pehr Ruicka (s.1708-k.-)
Marg: Petri (s.1706-k.-)
lapset:
Anna 9.12.1758
Georgius / Jöran 5.4.1760
Paulus 20.2.1763
Pehr / Petrus 21.8.1764
Johannes 2.2.1766
Henric 1769
Stephanus 9.5.1772
Maria 1773
Jacob 10.11.1775
Catharina / Carin 20.6.1777

Johannes / Johan Pehrsson Ruicka (2.2.1766-27.5.1862 Simo)
Kaste 9.2.1766. Bondesonen / talollisen poika
puoliso: Lisa / Elisabet Johansdotter os. Ollila (s.1765-k.1841)
Vihitty: 20.1.1791
Lapset:
Johan 1791
Anna Caisa 17.1.1794
Malin 6.10.1796
Maria 1798
Ephraim 3.12.1802
Lisa Johanna 30.?.1806

Ephraim Johansson Ruicka (3.12.1802-1.7.1861)
(dr, og.drg, backst) Nyb: Matala, talo N:o 45
puoliso: Brita Maria (Margareta) Jacobsdotter Järn (Jäärni) (1802-1891) Vihitty: 12.2.1825
Lapset:
Johan 21.3.1825
Eva Elisab. 24.2.1828
Ephraim 17.4.1833
Carl Petter 7.2.1837


Carl (Kaarle) Petter Ephraimsson Matala (7.2.1837-8.4.1924)
Kaste 12.2.1837. Nybygg.s. eli uudisrakentaja, Kirkonmies
puoliso: Anna Kreeta / Greta Jakobintytär os. Sankala (Huttu?) (1846-1925)
Lapset:
Johan Petter 1.7.1872
Kaarle Artur 4.8.1873
Greta Amalia 30.1.1875
Hilma Henrika 28.8.1876
Hilda Lydia 28.5.1878
Eva Jemina 10.9.1880

Terveisin Tiina

[PekkaJS]

Hei,
Pehr Pauli Ruicka (1735-1.1.1809 Simo) Juv:
(Per, Peer, Paulius, Pehrsson, Påhlsson)
Bonden / talollinen
puoliso: Catharina / Carin Jörandotter os. Hepola (Heponiemi) (1736-1803),pig / piika,
talo: Heponiemi, Kylä: Simoby. Vihitty: 6.1.1756 Simo
Vanhemmat (?):
Pehr Ruicka (s.1708-k.-)
Marg: Petri (s.1706-k.-)

Pekan vanhemmiksi tarjoaisin Pauli Paulinpoika Halosta eli Pietilää ja Ruikan talon tytärtä Margaretaa, jonka vanhemmat ovat Pekka Juhonpoika Ruikka (k 18.11.1757) ja Anna Tapanintytär (k. 3.7.1758, v. 16.7.1705). Pekka olisi näin syntynyt 5.3.1735. Alla muutama rippikirjalinkki, joissa perhe näkyy.

Pauli (vävy) ja Margareta, sekä tämän vanhemmat (jotka kuolevat)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1742-1783_ik235/49.htm

Pekka ja Karin, sekä Pekan vanhemmat Pauli Peteri ja Margareta sekä veli Tapani ja sisar Brita.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1742-1783_ik235/84.htm

Pekka ja Karin lapsineen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1742-1783_ik235/129.htm


T Pekka

[PekkaJS]

Pekan vanhemmiksi tarjoaisin Pauli Paulinpoika Halosta eli Pietilää
Paulin eli Paavon (s. 7.12.1699) taustoista löytyy forumista googlaamalla tarkempaakin tietoa, mutta hänen sukunimensä ovat tuttuja Kemijärveltä. Paavon esivanhempia voi Kemijärvellä seurata aina Utajärven Niskankylässä syntyneeseen Paavali Haloseen saakka (Paavo s. 1669 - Paavo s.n. 1663 - Paavo s.n. 1628 - Pieti s.n. 1605 - Paavali s.n.1560).

Pekka Juhonpoika Ruikan (s.n. 1685) isä on Juho Pekanpoika (n. 1659-1738) ja tämän vanhemmat Pekka Kristerinpoika ja Liisa Juhontytär (n. 1630-1703) ja edelleen Pekan isä on oletettavasti Krister Pekanpoika Ruikka. Asutuksen yleisluettelossa Ruikan tilalla mainitaan 1637 Olli Ruikka (36 v) ja tämän veli Cristian (15 v). Muiden tietojen valossa veli on todennäköisesti aiemmin mainittu Krister Pekanpoika ja olisi syntynyt n. 1622.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1699-1741_ik235/32.htm

SAY:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319344
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343035
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344682
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343498

T Pekka

[PekkaJS]

ja edelleen Pekan isä on oletettavasti Krister Pekanpoika Ruikka.
Tässä vielä pari linkiä Kristeriä edeltävien isäntien kohdalle Simon voudintileihin:

1612: Pehr Ruikka ja Nils Ruikka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652274

1578: Pehr Nilsson ja Nils Nilsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669029

1557: Nils Olofsson ja Olof Olofsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630799

1549: Nils Ruikka ja Olof Ruikka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628199

En ole järjestelmällisesti käynyt kaikkia tilejä läpi, enkä tarkastanut niistä koko Simon isäntiä, joten vuosien 1578 ja 1557 kohdalla on mahdollista, että olen tulkinnut väärin kuka on Ruikan isäntä. Ja edelleen vaikka nämä olisivatkin oikein, niin ei ole takuita, että Pehr Nilsson olisi Nils Ruikan poika tai että Crister Pehrsson olisi Pehr Ruikan poika.

Mahtaako 1557 mainittu Olof Olofsson olla noitana kuolemaan tuomittu Olli Ruikka tai sitten tämän poika?

[Outika]

Pekka Juhonpoika Ruikan (s.n. 1685) isä on Juho Pekanpoika (n. 1659-1738) ja tämän vanhemmat Pekka Kristerinpoika ja Liisa Juhontytär (n. 1630-1703) ja edelleen Pekan isä on oletettavasti Krister Pekanpoika Ruikka. Asutuksen yleisluettelossa Ruikan tilalla mainitaan 1637 Olli Ruikka (36 v) ja tämän veli Cristian (15 v). Muiden tietojen valossa veli on todennäköisesti aiemmin mainittu Krister Pekanpoika ja olisi syntynyt n. 1622. Muistiinpanoista löytyy Olli Laurinpoika Ruikka (1710) ja vaimonsa Maria Paulintytär Pietilä (1705) ja heidän tyttärensä Anna (1748) vihittiin Nikkilään, Matias Matinpojan kanssa. Olli Ruikan vanhemmat olivat Lauri Ollinpoika Ruikka (1673) ja Catharina Hannuntytär Huru (1673). Lauri Ollinpoika asui Ruikkalassa vv 1709 - 17 Carin vaimonsa kanssa. Lauri syntyi ehkä noin 1682 koska hänet on kirjattu tietoihin ensimmäistä kertaa vuonna 1697. Lauria aiemmin Ruikkaa isännöi Olli Ollinpoika vuodesta 1692. Ilmeisesti talossa oli kestikievari koska Oluf Peersonin lisäksi tilalla mainitaan kestikievarinpitäjänä Niilo Ollinpoika vaimonsa Elin Matintyttären kanssa. Olli Pederinpoika asui Ruikan tilaa jo 1634 ja pitikö hän itse kestikievaria tuolloin. Ollilla oli kirjattuna vaimo ja kaksi poikaa, ehkä Niilo ja Olli ja lisäksi myöhemmin 1673 mainitaan myös Risto (Christer). Tiedot rippikirjoista sekä SAYn tiedoista.

Kiitos noista vanhoista voudinluetteloiden tiedoista, tässä varmistuu ainakin se, että Simossa tosiaan asui 1549 Niilo ja Olli Ruikka. Olisi kyllä mielenkiintoista löytää kytkentä tuohon vanhaan taruun koskien mestarinoita Olli Ruikkaa.

Perimätietojen mukaan oli Ruikan suvun kantaisä siirtynyt Hämeestä, kristinuskon ja ruotsalaisten valloittajien tunkeutumisen aikoihin lohirikkaan Kemijoen varteen. Muun muassa Kangasalan Monikkalassa asui 1540 - 52 Matti Prueka niminen henkilö ja lisäksi Perttelissä mainitaan Ruikka suku. Kerrotaan tarinaa että vuonna 1547 Olli Ruikka tuli veneellään Ulvilasta Simon Simonkylällä merenrantaan. Siellä kosken rannalla asui talonpoika Olli Ruikka 1500-luvulla. Hänellä oli tapana pyytää hylkeitä Perämerellä. Kerran palatessaan vaimonsa kanssa pyyntiretkeltä häntä oli vastassa pitäjän vouti, joka vaati häneltä kymmenyksiä saaliista. Ruikka kertoi jo maksaneensa eikä suostunut maksamaan toista kertaa. Vouti ei kuitenkaan luovuttanut. Ei tiedetä mitkä asiat johtivat siihen että Olli Ruikka vaimoineen tuomittiin kuolemanrangaistukseen, joka pantiin täytäntöön nykyisen Iin Asemakylän tienoilla. Roviolla hän antoi kirouksen, jonka mukaan aina kun joku tuomitaan syyttömänä Iin kirkko palaa. Kirkko on palanut useita kertoja, viimeksi vuonna 1945 salaman sytyttämänä.

Mestauksesta kertoo Ruikan suvun perimätieto. Taru kertoo, että joku esi-isistä oli poltettu roviolla noitana, hän kun ei ollut alistunut täysin senaikaisen pappisvallan palvontaan" (Yrjö Alaruikka: Kohisten virtaa Kemijoki - Hallitusti palkii poroelo. Rovaniemi 1977, s. 10). Vahtolan mukaan "erityisesti khra Lauri Raumannus ryhtyi ankaraan kamppailuun noituutta vastaan. Tultuaan 1563 Iin kirkkoherraksi hän välittömästi haastoi vuoden 1564 talvikäräjille talollinen Olli Ruikan ja hänen vaimonsa vastamaan noituudesta. Tuomituilla olisi hyvin ollut varaa lunastaa itsensä vapaiksi suurillakin sakoilla, mutta oikeus ei sitä sallinut. On selvää että nimenomaan kirkkoherra piti huolen, että mestaus pantiin täytäntöön. Olli Ruikan irtaimiston arvo nousi noin 466 markkaan, jota enemmän eivät monet Tornion rikkaat pirkkalaisetkaan omistaneet. Tällainen mestarinoita pitäjässä asetti epäilemättä myös kirkkoherran arvovallan vaakalaudalle ja tämän vuoksi khra Raumannus eliminoi suurnoidan heti tultuaan Iihin" (Noitien vaino Pohjanmaalla 1500 -luvulla.)

Pohjanmaalla Pietarsaaresta Kemiin ulottuvalla alueella annettiin vuosina 1564–1586 ainakin seitsemän kuolemantuomiota noituudesta. Iissä kuolemantuomion noituudesta saivat vuonna 1564 Olli Ruikka ja hänen vaimonsa. Samoin kävi Ruikan naapurikylän asukkaalle Olli Tapiolle. Olli Ruicka Simosta mainitaan KA mf. ES 2033 (rr 13) Kemin käräjillä 10.–11.2.1673 f. 398 (Befallningzman Wäll:t Johan Bochmöller inlade nu i Rätten een Specification på åthskillige Sal: Lars Carlandri Debitorer här i Sochnen [Olof Ruicka i Simoi] framkom seijandes sigh Clarerat med Sal: Carlandri Swåger H:r Peer i Uhlo).

[Outika]

Täydennän vielä Ruikan osalta ketjua, sillä sisarukset Anna Ruikka (1748) sekä Maria (1744) kuuluvat esiäiteihin.

Matias Nikkilä ja Anna Ruikka olivat Henrik Ruikan vaimon Anna Margeta Laurintytär Nikkilän (1808) vanhemmat. Annan ja Henrikin tytär Carolina Fredrika Nikkilä (1847) vihittiin Kustaa Kustaanpoika Röyttän eli Brauerin (1846) kanssa.

Taaksepäin katsoen Anna Ruikan vanhemmat olivat Olli Laurinpoika Ruikka (1710) ja Maria Paulintytär Pietilä (1705). Toinen tytär eli Annan sisar Maria (1744) vihittiin Lauri Miettusen kanssa ja tässä on edelleen kysymysmerkkejä kuka oli Lauri Miettunen (1741)? Lauri käytti nimiä Pekkala ja Miettunen. Simon rippikirjoista voi päätellä, että tilan aiempi nimi oli Pekkala. Lars Laurentin syntymävuosi mainitaan rippikirjassa ja ainoa Hiskin löytämä vuonna 1741 syntynyt Lauri oli Lauri Rajasten ja Maria Jaakontyttären poika Lauri, joka syntyi 8.2.1741 Kemin maaseurakunnassa (tuohon aikaan myös Simo liitettiin näihin tietoihin). Lauri mainitaan Rajasten talossa syytinkimiehenä vaimonsa Liisan kanssa.

Laurin ja Maria Olain tytär Carin Laurintytär Miettunen (1768) vihittiin Henrik Henrikinpoika Ruikan (1760) kanssa. Tämä Henrik ei ymmärtääkseni ollut Ruikka alkujaan vaan esi-isänsä tuli ruotusotamiehenä taloon Keron nimellä.

Henrik Henrikinpoika Ruikan (1760) vanhemmat olivat ehkä Henrik Juhonpoika Ruikka (1733) ja Magdalena Juhontytär Pörhö (1730). Henrik Juhonpojasta eteenpäin: Juho Heikinpoika (1709) & Malin Mathiae (1709) – Heikki Juhonpoika & Margeta – Juho Heikinpoika & Liisa Laurintytär – Heikki Heikinpoika (Ruika) – Heikki Mikonpoika Keroi – Mikko Mikonpoika Keroi (tuli rengiksi Ruikkaan ja merkittiin talon ruotusotamieheksi).

[Tapani Kovalaine]

Näinkin voi tulkita:
Haukiputaan Kellosta saapui 1700 isännäksi Ervastin taloon Simon Maksniemeen Jaakko Laurinpoika Teppola (1673-1715), sillä hän avioitui 2.7.1700 leskiemäntä Marketta Pekantytär Ruikan (1660-1716) kanssa, joka oli jäänyt leskeksi puolisonsa Esko Laurinpoika Ervastin kuoltua vuonna 1698.

Jaakon ja Marketan perheeseen syntyi Ervastissa 25.12.1702 tytär Maria Ervast, joka avioitui 1723 Lauri Juhonpoika Rajastin (1684-1763) kanssa. Heille syntyi 8.2.1741 poika Lauri Laurinpoika Rajanen, sittemmin Pekkala ja Miettunen. Tämä Lauri on maaherra Martti Miettusen ja taiteilija Reidar Särestöniemen esi-isä.

Hiski, kastettu Simossa: 25.12.1702 26.12.1702 Maxaniemi Jacob Jac: Erwast Maria
Hiski, vihitty Simossa: 2.7.1700 Kello Jacob Larsson enk: Marg: Peersd:r Ruicka

[tii.]

Hei,

Ooh-hoh, nyt täytyy kaikki tämä arvokas tieto tutkia. En osannut odottaa, että näin kauas ajassa voikaan päästä.

Olen vielä aloittelija, ja aivan hämmästynyt, kun tässä nyt ilmeisesti aivan todella keskustellaan Pehr Pauli Ruickan esipolvista ja suvusta. Vanhojen käsialojen kanssa kun kompuroin itse jatkuvasti, suuret suuret kiitokset avusta.

Ihmeellistä, kiitos.

Tiina

[Outika]

Suuret kiitokseni myös näistä tiedoista. Tässä todisteita etsiessä olen törmännyt kysymykseen mm Marian patronyymistä.

Rajasten talo sijaitsi Maksniemessä Ervastin naapurissa ja vv 1693 – 1710 taloa asui Juho Pertunpoika ja vaimonsa Anna kirjattiin jo tässä rippikirjassa poismenneeksi. Talossa mainitaan lapset Matti, Elin, Brita ja Lauri sekä syytinkimies Lauri Pekkala ja vaimonsa Liisa sekä heidän tyttärensä Anna (Kemi msrk rk 1693 – 1710 kuva 87). Juho Pertunpoika mainitaan Rajasten isäntänä vuodesta 1688 ja häntä aiemmin taloa isännöi luultavasti veljensä Matti Pertunpoika muutaman vuoden isänsä kestikievarinpitäjä Bertil Ma(r)tinpoika Raiasteenin kuoltua (SAY Kemi 1674 jakso 110; Pohjanmaan läänin tilejä mk 1700 sivu 16 jakso 11).

Miksikähän Lauri Juhonpoika Rajaste muutti Pekkalaan myöh. Miettuseen kun kuitenkin kuoli Simoniemessä Miettusen talossa 17. tammikuuta 1763 78 vuoden iässä. Vielä lisää kysymyksiä: Marian isäksi arvellaan Jaakko Laurinpoika Teppolaa Haukiputaan Kellosta. Ehkä Jaakko oli syntyjään Lauri Martinpoika Tepon talosta, joka ilmeisesti autioitui vuonna 1697. Tepon talon Laurin patronyymi vaihtelee kun vuoden 1683 tositekirjassa mainitaan patronyymi Laurinpoika ja vuoden 1697 tiedoissa Martinpoika ja edelleen 1680 Martinpoika.
Myös Marian patronyymi vaihtelee ja onko luottaminen siihen, että Marian isä oli Lauri eikä Jaakko kun syntymätiedoissa isä oli Jaakko Jaakonpoika vuonna 1702. Rippikirjatietojen mukaan Maria (1702) kuoli 1758 ja haudatuista löytyy 2.7.1758 haudattu Maria Jaakontytär Teppo (55 vuotias), mutta tämä Maria Jaakontytär haudattiin Simoniemen Paakkolan talosta??

Samaan aikaan kuoli Simoniemen Rajasten talossa Maria Laurintytär yhden vuoden iässä 8.7.1758 eli olisiko Maria voinut synnyttää lapsen vielä 54 vuoden ikäisenä????

[LaaksonLilja]

Perimätietojen mukaan oli Ruikan suvun kantaisä siirtynyt Hämeestä, kristinuskon ja ruotsalaisten valloittajien tunkeutumisen aikoihin lohirikkaan Kemijoen varteen. Muun muassa Kangasalan Monikkalassa asui 1540 - 52 Matti Prueka niminen henkilö ja lisäksi Perttelissä mainitaan Ruikka suku. Kerrotaan tarinaa että vuonna 1547 Olli Ruikka tuli veneellään Ulvilasta Simon Simonkylällä merenrantaan. Siellä kosken rannalla asui talonpoika Olli Ruikka 1500-luvulla. Hänellä oli tapana pyytää hylkeitä Perämerellä.
Ruikka-nimeä löytyy Satakunnan Eurasta ja Eurajoelta. Eurajoen Irjanteelta löytyy Ruikan myllykin.

http://www.ruikanmylly.fi/yhteystiedot/english/

Kun laittaa Kansalaisen Karttapaikan hakuun ruikka ja ruikan*, niin näkee selvästi miten kyseinen nimistö on mitä luultavimmin lähtöisin juuri täältä Satakunnan Eura/Eurajoen seudulta. Eurajoen suun pyyntialueet kuuluivat juuri eura- ja eurajokilaisille. Eurajoen pohjoiset naapurit ulvilalaiset kalastivat Kokemäenjoen suulla. Jos Ollin oletettaisiin olevan vaikka täältä Eurajoen Irjanteen Ruikalta kotoisin, niin juuri täältä Eurajoen pohjoisen/koillisen kulmasta kulki vanha maantie (päätie) suoraan Kokemäenjoen varteen Nakkilaan.

Kartasta näkee, miten jokisuulta (joko Eura- tai Kokemäenjoki) on seilattu pohjoiseen Perämerelle ja perustettu tila juuri sinne Perämeren rannalle Simon seutuville. Matka on tämän kansalaisen karttapaikan kuvankin mukaan jatkunut vielä pohjoiseen Kemijokea ylös, jonka varrelta löytyy myös tätä ruikka-nimistöä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html

[PekkaJS]

Samaan aikaan kuoli Simoniemen Rajasten talossa Maria Laurintytär yhden vuoden iässä 8.7.1758 eli olisiko Maria voinut synnyttää lapsen vielä 54 vuoden ikäisenä????
Rajasessa asui myös Lauri Matinpoika Rajanen (k. 1758 / 27 v) ja Saara Ollilassi / Tasanen, joille syntyi lapsia Laurin kuolemaan saakka.

Tässä vielä muutama täydennys Ruikan vanhempiin tietoihin. Simossa on 1600-luvulla neljä Ruikan taloa. Olof Larsson isännöi taloa Ruikka 1 (#5 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=277364&postcount=5)), kun Pehr Påhlsson tilaa Ruikka 2 (#2 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=277364&postcount=2)). Ollin vaimo Maria Påhlsdr (#5 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=277364&postcount=5)) voisi olla ketjun otsikossa etsityn Pehr Påhlssonin sisar Kemijärveltä. Kemijärven Halosten keskusteluja löytyy esimerkiksi täältä: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30473 ja varsin luotettava sukupuu täältä: http://finnbase15.appspot.com/

Kaivelin vähän Ruikan isäntien rajavuosia ja niiden lähteitä lisää. Vuosissa on vähän eroa Outin esittämiin riippuen siitä ovatko tiedot maakirjoista vai henkikirjoista. Lihavoituna näkyvät henkilöt, jotka mahdollisesti ovat otsikon henkilön esivanhempia. Vanhemman pään sukulaisuuksien varmistaminen vaatisi käräjäpöytäkirjojen kaivelua.

Olof Olofsson Ruikka (1548-1564) voisi hyvinkin olla 1564 noitana mestaustuomion saanut Ruikan isäntä. Hän katoaa henkikirjoista 1564 jälkeen (kenties näkyy vielä 1565 mutta ei sen jälkeen)
1564 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639049
1565 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640216
1566 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641274
sakkoluettelo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633070

Nils Olfsson Ruikka isäntänä 1548-1576
1548 nokkavero http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627978
1567 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642136
1576 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649753

Pehr Nilsson Ruikka (isäntänä 1577-1623). (Toista tilaa - ilmeisesti SAY:n tilat Ruikka 3 ja 4 - isännöi Nils Nilsson Ruikka 1574-1623. Niilo Niilonpoikaa ja Niilo Ollinpoikaa en ole aina varmuudella osannut erottaa toisistaan, joten tiedoissa voi olla pientä heittoa. Niilo Niilonpojan jälkeen tilalla isäntänä Jöns Nilsson 1652 saakka. Tämän tilan kohtaloa en seuraa pidemmälle).
1577 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650355
1623 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648880

Olof Persson Ruikka (s. n. 1601, isäntänä 1637-1669 SAY/Ruikka 1, k. 1687?). Ollilla on veli Cristian (mainitaan 1637 s. n. 1622).
1637 Ruodutusluoettelo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576922
SAY 1634-1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319344
SAY 1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343035

Ruikka 1:ssä näkyvät v 1674-1683 veljekset Nils Olofsson (k. 1689) ja Olof Olofsson (k. 1703). Heillä on myös veli Pehr (ei näy asiakirjoissa), jolla on poika Nils Pehrsson (mainittu 1683), liekö myös Tapanin mainitsema Marketta tämän Pekan tytär. Sen sijaan 1773 maakirjassa ja SAY:ssa näkyvä Risto ei ole Ollin poika, sillä partonyymi on Pehrsson. Niilo Pekanpoika on isäntänä 1691 alkaen kuolemaansa saakka 1697. Sen jälkeen tila siirtyy Olli Olinpojan lapsille: Lars Olofsson ja tämän sisar Elin Olofsdotter (jonka mies Johan Thomasson) (SAY 1699-1713).
SAY 1674-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344682

Ruikka 2:ssa isäntänä (1652-1669) oleva Cristianus Persson Ruikka (k. 1688), on oletettavasti Olof Persson Ruikan veli. Riston jälkeen SAY:ssä tilalla näkyvät veljekset (1675-1689) Crister Cristersson Ruikka ja (1675-1688) Pehr Cristersson. Tämän Pekan lapsia ovat Johan Pehrsson ja Jacob. Pehr Cristersson, Johan Pehrsson ja tämän poika Pehr Johansson näkyvät myös rippikirjassa ja heidän isä-poika -suhteensa on varma.
SAY 1694-1713 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343498
Simo 1701-1709 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846886

Pehr Johanssonin vaimo on Anna Tapanintytär, tytär Margeta Pehrsdr Ruikka ja vävy Påhl Persson Halonen / Pietilä. Margetalle ja Paulille syntyy 1735 poika Pehr Påhlsson Ruikka.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3020906
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3010802
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3021141
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3011781

T Pekka

[Markku Pelttari]

Onkohan kenelläkään tiedossa varhaista yhteyttä Simon Ruikka-suvun ja Rovaniemen Jaatilan Ruikka-suvun välille? Niiloa, Ollia ja Pekkaa näkyy olevan samoihin aikoihin kummassakin suvussa. Voisi kuvitella kaikkien olevan samaa kantasukua.

[PekkaJS]

Voisi kuvitella kaikkien olevan samaa kantasukua.
Tuota olen itsekin miettinyt. Katsoin nyt pikaisesti, niin Jaatilassa on mielestäni:

Pehr Nilsson (1557 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630797)-1588 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2674000)),
Hans Pehrsson Ruikka (1590 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666707)-1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645939))
Pehr Hansson (1623 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648874)-1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654411))
Nils Hansson (s. n. 1597) (1631 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654712)-1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319211))
Nils Nilsson Ruikka (1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319211)-1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342916))

Eli ainakaan tässä vaiheessa Jaatilan ja Simon isännät eivät vielä voi olla keskenään veljeksiä tai toinen toisen poika - olettaen että molemmissa paikoissa tila on aina siirtynyt isältä pojalle.

- Pekka

[tii.]

Sitaatti historiantutkija Mirkka Lappalaisen kirjasta Susimessu:

Suomen historiassa 1500-luku oli kurja vuosisata, jolloin verot, jatkuva väkivalta ja kylmenevä ilmasto lähes tuhosivat maan talonpoikaisen perustan. Metsien, soiden ja hallanraiskaamien peltojen keskellä kyhjötti harvassa kyliä, pieniä kartanoita ja kituliaita kaupunkeja, joiden mökit eivät etäisestikään muistuttaneet vauraudesta. Asukkaita Suomessa oli vain noin 300000 ja suurin osa heistä asui Varsinais-Suomen, Hämeen ja Satakunnan rintamailla. Korpiseutujen pimeyden halki kulki kuoppaisia teitä. Niitä pitkin vaeltavat sotajoukot toivat mukanaan hävitystä ja kuolemaa. Yli 20-vuotta kestänyt sota oli kasvattanut verokuorman sietämättömäksi, vienyt miehet sotaan ja tyhjentänyt aitat. Tilikirjoihin merkittiin yhä useamman talon kohdalle veronmaksukyvyttömyyttä kuvaava kolkko sana öde, autio.

Voin tämän, sekä sukunimen esiintymisen perusteella hyvinkin ajatella, että Ruicka-suku olisi tullut Simoon Satakunnasta.

Kiitellen jälleen kaikkia tästä hyvin mielenkiintoisesta keskustelusta,

Tiina

[Outika]

En vielä ole päässyt selvyyteen, kuinka Lauri tuli Rajasten talosta Miettuseen (Pekkala) koska Miettunenkin näyttää olleen vanha tila Simoniemessä.

Rajasten talo sijaitsi Maksniemessä Ervastin naapurissa ja vv 1693 – 1710 taloa asui Juho Pertunpoika ja vaimonsa Anna kirjattiin jo tässä rippikirjassa poismenneeksi. Talossa mainitaan lapset Matti, Elin, Brita ja Lauri sekä syytinkimies Lauri Pekkala ja vaimonsa Liisa sekä heidän tyttärensä Anna (Kemi msrk rk 1693 – 1710 kuva 87). Juho Pertunpoika mainitaan Rajasten isäntänä vuodesta 1688 ja häntä aiemmin taloa isännöi luultavasti veljensä Matti Pertunpoika muutaman vuoden isänsä kestikievarinpitäjä Bertil Matinpoika Raiasteenin kuoltua (SAY Kemi 1674 jakso 110; Pohjanmaan läänin tilejä mk 1700 sivu 16 jakso 11). Bertill Matinpojalta tila siirtyi Matti Bertilinpojalle maakirjassa 1673 (jakso 29). Tosin maakirjan mukaan vuonna 1677 kestikievaria piti Simoniemessä Matti Pertunpoika ¾ mtl tilallaan ja Simonkylällä Niilo Ollinpoika Ruikka (Pohjanmaan läänin tilejä mk 1677 jakso 13). Matti Pertunpoika oli vielä 1681 isäntänä ¾ mantaalin tilalla ja talouteen on kirjattu lisäksi Juho Bertilinpoika sekä Anna Clemetintytär eli oliko Anna Niilo Clemetinpoika Bengtilän sisar, sillä Niilo on mainittu samassa tositekirjassa Bengtilän isäntänä. Lisäksi Simoniemessä mainitaan Miettusen ja Rajastin välissä Matti Matinpoika Perttula ½ mtl tilalla vaimonsa Malin Jöranintyttären kanssa (Pohjanmaan läänin tilejä tositekirja 1681 sivu 315 jakso 381). Ehkäpä Matti Matinpoika Perttulan ja Juho Laurinpoika Miettusen vaimot olivat sisarukset eli Göranin tyttäriä molemmat.

Simoniemen Miettusessa vaihtui isännän suku koska vuoteen 1673 asti talossa isännöi Jöns Pekanpoika ja nyt jatkajana mainitaan Lauri Mikonpoika Miettunen (mk 1673 jakso 29) ja edelleen Simoniemessä isännöi 1675 Lauri Miettunen tilaansa (tositekirja 1675 sivu 30 jakso 34[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)). Lauri Miettusen patronyymi kerrotaan vuoden 1676 maakirjassa[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), liekö ollut Mikonpoika ja edelleen vuosina 1680 - 1683 Juho Laurinpoika Miettusta ja vaimonsa oli Elin Jöranintytär. Talossa asui Juhon ja Elinin lisäksi Juhon sisar Elin Laurintytär ja vuokralaisena Elin Antintytär (Pohjanmaan läänin tilejä tositekirja 1683 sivu 227 jakso 236) ja 1698 Lauri Laurinpoika Miettunen (Pohjanmaan läänin tilejä mk 1698 sivu 16 jakso 11) ja naapurissa Rajasten talossa (3/4 mtl) Juho Pertunpoika. Vuonna 1709 Rajastissa isännöi Lauri (1/2 mtl) (Kajaanin ja Oulun pohjoisen voutikunnan tositekirja 1705 sivu 454 jakso 460).
_________________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Simoniemen tilalliset 1675 olivat Niilo Bengtilä, Matti Wallo, Lauri Miettunen sekä Jöran Toikanen
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Simoniemi (sivu 20 jakso 13) mk 1676 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184218

[Tapani Kovalaine]

- - - Rippikirjatietojen mukaan Maria (1702) kuoli 1758 ja haudatuista löytyy 2.7.1758 haudattu Maria Jaakontytär Teppo (55 vuotias), mutta tämä Maria Jaakontytär haudattiin Simoniemen Paakkolan talosta??

Samaan aikaan kuoli Simoniemen Rajasten talossa Maria Laurintytär yhden vuoden iässä 8.7.1758 eli olisiko Maria voinut synnyttää lapsen vielä 54 vuoden ikäisenä????
Hiski, kuolleita v. 1758: 2.7.1758 9.7.1758 Simoniemi (Ifrån Simo Capell) Paakola Maria Jacobsdr. Teppo hitsig sj-dom 55
Virhe on päässyt sanaan Paakola, sillä Maria Jaakontytär Teppola kuoli vuonna 1758 Pekkalan (Miettunen) talossa.

Jöran Toikanen on edellä olevan viestin alaviitteessä virhetulkinta, sillä kyseessä on Jöran Tikkala eli Tikkanen. Hänen puolisonsa oli Kaarina Mikontytär Miettunen. Heillä oli mm. lapset Malin, Elin, Kaarina, Juho, Riitta ja Liisa, joita päätyi Kylmälään, Miettuseen, Kerolaan, Talonpoikaan, Tervolan Saarelaan ja Juho jäi Tikkalaan isännäksi. Digi 88 rk: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1327&pnum=88

[PekkaJS]

Tässä pätkä sakkoluettelosta vuodelta 1543. Minun luku- ja kielitaito loppuvat juuri ratkaisevalla hetkellä. Mitähän Simon Olof Hanssonista ja Olof Nilssonista mahdetaan sanoa?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627556

T Pekka