Hela
26.05.16, 14:42
Suvannon, SAY:n ja Iso-Iivarin tietojen vertailua ja muutamia omia päätelmiä:
Myöhemmän ruotsalaisen muuttoliikkeen mukana tullut Finck-niminen mies perusti keskiajan lopulla Kaukolan kylän läheisyyteen talon, joka 1400-luvulla jakautui kahdeksi, niin että Kallialan kirkontileissä on aluksi kaksi Finckiä, Jakob ja Olof. Jakob hankki Karkun (Lavian) Riihonpohjasta erämaapalstan, joka jakautui hänen pojilleen. Vuosisadan vaihteessa molemmat talot jakautuivat edelleen, niin että veroluettelossa 1524 on Vinkkilän kylässä neljä talollista, Jakobin pojat Staffan (Katila) ja Niles (Ränki) sekä Olofin pojat Erik (Näppi) ja Olof (Kokki). Vuoden 1524 luetteloa ei mainita em. kolmessa tiedostossa, mutta Suvannon nelijako rakentuu sen pohjalle ja SAY ja sen kautta myös Iso-Iivari ovat ensimmäisistä maakirjoista saaneet saman nelijaon. Näin ollen kaikki kolme tiedostoa antavat kylän ja suvun alkuvaiheista suurin piirtein saman kuvan, eroa on vain muutamissa yksityiskohdissa. Koska vanhimmissa lähteissä ei ole talonnimiä, Suvanto on erottanut talot numeroilla I, II, III ja IV, jotka vastaavat myöhempiä talonnimiä: I Ränki, II Katila, III Kokki ja IV Näppi. Alla seurataan talojen vaiheita pääasiassa SAY:n mukaan kirkontilien jälkeen niin kauan kuin ne olivat Fincki-suvun hallussa ja merkitään tärkeimmät erot Suvannolta ja Iso-Iivarilta.
Ränki. Nils (Fincki) 1511-44, halottuna Lasse ja Jakob Finckillä eli Nilssonilla 1546-85, Lasse Jakobsson l. Lasse Rängi 1586-1610, Jakob Larsson 1611-43. Sitten autiotila, jota etupäässä sotilasvaimot viljelivät. Jakob Larssonin jälkeläisiä on voinut asua Rängellä autiokauden aikana. Bertil Jakobsson, joka on rippikirjassa 1693 72-vuotiaana, sopii ajallisesti hänen pojakseen. Sotilas Jakob Johansson, joka otti Rängen verolle 1671, on ehkä päässyt isännäksi sukulaisuuden perusteella, vaikka meillä ei ole tästä tietoa. Hänen sukunsa jatkui siellä miespuolisella linjalla v:een 1847. - Iso-Iivarin mukaan Nilsin poika Jakob omisti tilan yksin 1546-81. Veli Lasse Fincki (Nilsson) tunnetaan kuitenkin paitsi kotikylästä myös eräomistajana Riihonpohjassa, hän myi ouutensa savolaiselle uudisasukkaalle Per Puttoiselle.
Katila. Staffan Fincki 1540-59, peri puolet Riihonpohjan erämaapalstasta, jonka myi savolaiselle Olof Manniselle, Thomas Staffansson l. Fincki 1560-72, Lasse Thomasson 1573-1619, ratsutalollinen 1604, Thomas Larsson l. Wincki 1621-37, Simon Thomasson 1638-45, Karin Jönsdotter, bofast 1646 (?), Pål Thomasson 1649-67, Thomas Pålsson 1668-82, Erik Thomasson 1683-1700. Sekä SAY:n että Iso-Iivarin mukaan Fincki-suvun hallintakausi päättyi mieskannalta 1700. Vv.1702-04 talo on vävyllä Thomas Jöranssonilla ja v:sta 1712 toisella vävyllä Matts Erikssonilla, jolta siirtyy 1726 Henrik Jakobssonille (Mouhijärven Kairilan Horolasta). Tämän vaimo Maria Henriksdotter oli kaikesta päättäen em. Thomas Pålsson Katilan pojantytär (isästä Henrik Thomassonista ks. ketjua Lavian Mannisen vävy Henrik Kattelin). Katilan omistajat ovat siitä lähtien tähän päivään saakka olleet Finckien naispuolisia jälkeläisiä pari kertaa uudelle linjalle siirtyen.
Kokki. Olof Olofsson 1524-52, Simon Fincki 1553-56 (Iso-Iivarilla ei sukunimeä), Jakob 1558-59 (Finckien sukulinja päättyy miespuolisena tai kokonaan), Tord Persson 1560-81 (Iso-Iivarilla Ture), Jöran Michelsson Kocki 1582-89 (Iso-Iivarilla Jöran Jakobsson 1585-1600), Jöns Tordsson Kocki 1590-1634 (Iso-Iivarilla Johan Turesson Kocki), Anders Jönsson 1637-67 (Iso-Iivari: Johansson). Varma sukulinja päättyy kokonaisuudessaan viimeistään tähän.
Näppi. Erik Olofsson 1511-1524, HenrikFincki l. Henrik Näppi 1540-81 (Suvannolla Erik Eriksson 1571), Matts Henriksson 1582-1606, Jakob Mattsson 1607-22, Varma sukulinja päättyy tähän; Matts Clemetsson 1624-30 voi vielä olla esim. lesken toinen mies, mutta meillä ei ole siitä edes viitteitä. Bertil Hansson, joka otti tilan autiosta 1638, oli kotoisin Kaukolasta.
H. I.
Myöhemmän ruotsalaisen muuttoliikkeen mukana tullut Finck-niminen mies perusti keskiajan lopulla Kaukolan kylän läheisyyteen talon, joka 1400-luvulla jakautui kahdeksi, niin että Kallialan kirkontileissä on aluksi kaksi Finckiä, Jakob ja Olof. Jakob hankki Karkun (Lavian) Riihonpohjasta erämaapalstan, joka jakautui hänen pojilleen. Vuosisadan vaihteessa molemmat talot jakautuivat edelleen, niin että veroluettelossa 1524 on Vinkkilän kylässä neljä talollista, Jakobin pojat Staffan (Katila) ja Niles (Ränki) sekä Olofin pojat Erik (Näppi) ja Olof (Kokki). Vuoden 1524 luetteloa ei mainita em. kolmessa tiedostossa, mutta Suvannon nelijako rakentuu sen pohjalle ja SAY ja sen kautta myös Iso-Iivari ovat ensimmäisistä maakirjoista saaneet saman nelijaon. Näin ollen kaikki kolme tiedostoa antavat kylän ja suvun alkuvaiheista suurin piirtein saman kuvan, eroa on vain muutamissa yksityiskohdissa. Koska vanhimmissa lähteissä ei ole talonnimiä, Suvanto on erottanut talot numeroilla I, II, III ja IV, jotka vastaavat myöhempiä talonnimiä: I Ränki, II Katila, III Kokki ja IV Näppi. Alla seurataan talojen vaiheita pääasiassa SAY:n mukaan kirkontilien jälkeen niin kauan kuin ne olivat Fincki-suvun hallussa ja merkitään tärkeimmät erot Suvannolta ja Iso-Iivarilta.
Ränki. Nils (Fincki) 1511-44, halottuna Lasse ja Jakob Finckillä eli Nilssonilla 1546-85, Lasse Jakobsson l. Lasse Rängi 1586-1610, Jakob Larsson 1611-43. Sitten autiotila, jota etupäässä sotilasvaimot viljelivät. Jakob Larssonin jälkeläisiä on voinut asua Rängellä autiokauden aikana. Bertil Jakobsson, joka on rippikirjassa 1693 72-vuotiaana, sopii ajallisesti hänen pojakseen. Sotilas Jakob Johansson, joka otti Rängen verolle 1671, on ehkä päässyt isännäksi sukulaisuuden perusteella, vaikka meillä ei ole tästä tietoa. Hänen sukunsa jatkui siellä miespuolisella linjalla v:een 1847. - Iso-Iivarin mukaan Nilsin poika Jakob omisti tilan yksin 1546-81. Veli Lasse Fincki (Nilsson) tunnetaan kuitenkin paitsi kotikylästä myös eräomistajana Riihonpohjassa, hän myi ouutensa savolaiselle uudisasukkaalle Per Puttoiselle.
Katila. Staffan Fincki 1540-59, peri puolet Riihonpohjan erämaapalstasta, jonka myi savolaiselle Olof Manniselle, Thomas Staffansson l. Fincki 1560-72, Lasse Thomasson 1573-1619, ratsutalollinen 1604, Thomas Larsson l. Wincki 1621-37, Simon Thomasson 1638-45, Karin Jönsdotter, bofast 1646 (?), Pål Thomasson 1649-67, Thomas Pålsson 1668-82, Erik Thomasson 1683-1700. Sekä SAY:n että Iso-Iivarin mukaan Fincki-suvun hallintakausi päättyi mieskannalta 1700. Vv.1702-04 talo on vävyllä Thomas Jöranssonilla ja v:sta 1712 toisella vävyllä Matts Erikssonilla, jolta siirtyy 1726 Henrik Jakobssonille (Mouhijärven Kairilan Horolasta). Tämän vaimo Maria Henriksdotter oli kaikesta päättäen em. Thomas Pålsson Katilan pojantytär (isästä Henrik Thomassonista ks. ketjua Lavian Mannisen vävy Henrik Kattelin). Katilan omistajat ovat siitä lähtien tähän päivään saakka olleet Finckien naispuolisia jälkeläisiä pari kertaa uudelle linjalle siirtyen.
Kokki. Olof Olofsson 1524-52, Simon Fincki 1553-56 (Iso-Iivarilla ei sukunimeä), Jakob 1558-59 (Finckien sukulinja päättyy miespuolisena tai kokonaan), Tord Persson 1560-81 (Iso-Iivarilla Ture), Jöran Michelsson Kocki 1582-89 (Iso-Iivarilla Jöran Jakobsson 1585-1600), Jöns Tordsson Kocki 1590-1634 (Iso-Iivarilla Johan Turesson Kocki), Anders Jönsson 1637-67 (Iso-Iivari: Johansson). Varma sukulinja päättyy kokonaisuudessaan viimeistään tähän.
Näppi. Erik Olofsson 1511-1524, HenrikFincki l. Henrik Näppi 1540-81 (Suvannolla Erik Eriksson 1571), Matts Henriksson 1582-1606, Jakob Mattsson 1607-22, Varma sukulinja päättyy tähän; Matts Clemetsson 1624-30 voi vielä olla esim. lesken toinen mies, mutta meillä ei ole siitä edes viitteitä. Bertil Hansson, joka otti tilan autiosta 1638, oli kotoisin Kaukolasta.
H. I.