Lavian Mannisen vävy Henrik Thomass Kattelin

[Amaryllis]

Mouhijärvellä vihitään 4.6.1692 räätäli Henrik Thomasson Tyrvään pitäjästä ja Vinkkilän kylästä sekä Beata Jöransdr Manninen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255474

Lavian Mannisella mainitaan 1694/SAY inh. Henrik Kattelin, skredd. ja hu Beata
Sulhasen kotikylä ja hänelle ilmestyvä sukunimi viittaavat mielestäni Vinkkilän Katilaan. Tyrvään vanhimmassa rippikirjassa on Katilassa rengiksi merkitty Henrik Thomasson (29-v/1693), jonka sanotaan olevan Mouhijärvellä. Onko tässä Mannisen vävy?

Katilan vanha emäntä Margeth Claasdotter kuolee Mouhijärvellä 1699 ja on se vaimo Margeta Claasdr ifr. Manninen, joka haudataan 30.4.1699. Ovatko Margeth Claasdr ja Henrik Thomass Kattelin äiti ja poika, vai miksi Katilan vanha emäntä on kuollessaan Mannisella?

Kattelinin nuorimmaisen kummina on 1707 Walborg Eriksdr Vinkkilästä, mahdollisesti Katilasta.

Henrik Thomass Kattelin asuu sittemmin perheineen Mouhijärven Salmin Simulassa, jota poika Johan Henriksson isännöi. Tytär Maria Henriksdr avioituu Mouhijärvellä 1722 Henrik Jakobssonin kanssa ja emännöi Vinkkilän Katilaa vuodesta 1726 Katilan edellisen isäntäparin muutettua asumaan Tyrväänkylän Ala-Kaistia. Marian isä ja Henrik Jakobssonin appi Henrik Thomasson asuu myös Katilassa ja kuolee siellä 1743. Beata Jöransdr Manninen on kuollut Salmin Simulassa jo 1713.

[LaaksonLilja]

Mouhijärvellä vihitään 4.6.1692 räätäli Henrik Thomasson Tyrvään pitäjästä ja Vinkkilän kylästä sekä Beata Jöransdr Manninen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255474

Lavian Mannisella mainitaan 1694/SAY inh. Henrik Kattelin, skredd. ja hu Beata
Sulhasen kotikylä ja hänelle ilmestyvä sukunimi viittaavat mielestäni Vinkkilän Katilaan. Tyrvään vanhimmassa rippikirjassa on Katilassa rengiksi merkitty Henrik Thomasson (29-v/1693), jonka sanotaan olevan Mouhijärvellä. Onko tässä Mannisen vävy?

Katilan vanha emäntä Margeth Claasdotter kuolee Mouhijärvellä 1699 ja on se vaimo Margeta Claasdr ifr. Manninen, joka haudataan 30.4.1699. Ovatko Margeth Claasdr ja Henrik Thomass Kattelin äiti ja poika, vai miksi Katilan vanha emäntä on kuollessaan Mannisella?

Kattelinin nuorimmaisen kummina on 1707 Walborg Eriksdr Vinkkilästä, mahdollisesti Katilasta.

Henrik Thomass Kattelin asuu sittemmin perheineen Mouhijärven Salmin Simulassa, jota poika Johan Henriksson isännöi. Tytär Maria Henriksdr avioituu Mouhijärvellä 1722 Henrik Jakobssonin kanssa ja emännöi Vinkkilän Katilaa vuodesta 1726 Katilan edellisen isäntäparin muutettua asumaan Tyrväänkylän Ala-Kaistia. Marian isä ja Henrik Jakobssonin appi Henrik Thomasson asuu myös Katilassa ja kuolee siellä 1743. Beata Jöransdr Manninen on kuollut Salmin Simulassa jo 1713.
Tämä on luultavasti sama Henric Thomasson, joka on merkitty Murajan lesken Brita Sigfridsdotterin aviottomien kaksosten isäksi. Polveudun Isak-nimisestä kaksospuoliskosta. Voisin kertoa heti, mistä Henric Thomasson on alunperin kotoisin, mutta kadotin jokunen kuukausi sitten koko sukututkimukseni.

*11.5.1719 13.5.1719 Salmisby Muraja (gl.gråbåre enkling Henrich Thomass. Simula) Änck. warit för en dattmoder i Muraja Brita Sigfreds:dr Isaac (tvill)

[Amaryllis]

Sama Heikkihän se :).
Kävipä sinulla huono tuuri tutkimustesi kanssa.

[LaaksonLilja]

Sama Heikkihän se :).
Kävipä sinulla huono tuuri tutkimustesi kanssa.

Joo, tikku hajosi ja 10v.:n työ katosi kuin Kankkulan kaivoon. :( Kannattaaa tallentaa näitä juttuja moneen eri paikkaan.

Joitakin rippeitä on vielä kuitenkin jäljellä ja sieltä löytyi juuri tämä sama Räätäli-Henrik. Joo, minulla räätälin isäksi on merkitty Thomas Paulsson Katila.



Tyrvää - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
1656 Eric
Lisa
Henric
1666 28.2.1666 Winckilä Katila Thomas * * Maria
1668 19.6.1668 Winvkilä * Thom: Catila * Maria
1671 7.6.1671 Winckilä * Thomas Catilan * Anna

[Amaryllis]

Noinhan se minullakin on. Olisi silti mukava, jos jollakin olisi enemmän tietoa Katilan väestä kuin mitä Tyrvään vanhimmasta rippikirjasta, kastettujen luettelosta ja Suomen asutuksen yleisluettelosta irtoaa.
Olen rohjennut olettaa, että Thomas Påhlssonin isä on Påhl Thomasson Katila ja isänisä Thomas Larsson Katila ja että edelliset isännät aina Lasse Finckiin asti olisivat samaa sukua. Vaan ovatko he?

[Hela]

Kuljin aikoinaan samoja polkuja kuin Amaryllis ja Laakson Lilja, kun tein muistiinpanoja Tyrvään talojen historiasta. Muutamia minulle uusia asioita on tässä tullut esille, mm. nimi Kattelin. Minulla ei ole omia sukujuuria Katilassa, mutta talo on isälinjaisen esipolvitaloni naapuri ja yhteyksiä on ollut paljon, mm. isoisäni sisar oli naimisissa Katilan pojan kanssa. Sen sijaan Lavian Riihon Manninen on äidinpuoleinen esipolvitaloni.

Riihonpohjan alue Karhijärven pohjoisrannalla Karkussa (nyk. Laviassa) oli keskiajalta saakka Tyrvään Vinkkilän talojen erämaata. 1550-luvulla Staffan Finckillä (myöhemmän Katilan isäntä) ja Lasse Finckillä (myöhemmän Rängen isäntä) oli täällä maa-alueet, jotka eivät olleet pelkkää nautintaa vaan heidän todellisia omistuksiaan. Heidän esi-isänsä olivat ne aikoinaan vallanneet. Kustaa Vaasa julisti 1551 Pohjois-Satakunnan erämaat kruunun uudisasutusalueeksi. Vinkkilän talollisten oli pakko myydä erämaa-alueensa savolaisille uudisasukkaille, jotta eivät olisi jääneet kokonaan ilman korvauksia. Staffan Finckin (Katilan) osuuden osti Olof Larsson Manninen, josta siis tuli Riihon Mannisen ensimmäinen isäntä ja Lavian Mannisen suvun kantaisä. Ruotsalaisten Finckien ja savolaisten tulokkaiden suhteet olivat kireät. Siksi on mielenkiintoista todeta, että vielä runsaat sata vuotta myöhemmin oli tällaisia yhteyksiä Katilan väen ja Mannisten välillä. Ilmeisesti yhteys vanhojen eräomistajien ja uudisasukkaiden jälkeläisten välillä ei ollut koskaan katkennut.

Amarylliksen edellisessä viestissä esittämä Katilan sukulinja pitää mielestäni paikkansa, paitsi että kantaisä ei ollut Lasse Fincki vaan yllä mainttu Staffan Fincki. Muissakin kolmessa talossa oli 1540 Fincki-sukua. Jos saan aikaa, annan yleiskuvan ensimmäisistä Finckeistä.

H. I.

[Amaryllis]

Lämpimät kiitokset Henrik Impolalle vastauksesta. Kyllähän minullakin ketjun vanhimpana on Staffan Fincki, jäi vain jostain syystä huomaamatta kun kirjoitin omaa puheenvuoroani :)
Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla mahdollista Finckien varhaispolvien esittelyä.

[Miisamaija]

"Kustaa Vaasa julisti 1551 Pohjois-Satakunnan erämaat kruunun uudisasutusalueeksi. Vinkkilän talollisten oli pakko myydä erämaa-alueensa savolaisille uudisasukkaille, jotta eivät olisi jääneet kokonaan ilman korvauksia. Staffan Finckin (Katilan) osuuden osti Olof Larsson Manninen, josta siis tuli Riihon Mannisen ensimmäinen isäntä ja Lavian Mannisen suvun kantaisä.
H. I."

Haluaisin varmistaa asian, joka on minulle entuudestaan tuntematon. Ymmärsinkö oikein, että Lavian Riihon Mannisen ensimmäinen isäntä oli savolainen uudisasukas? Asia kiinnostaa, koska Kytän talon emäntä Beata Johansd Yli-Manninen s. 30.11.1755 Lavia, k. 4.1.1813 Lavia on esiäitini. http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm

[LaaksonLilja]

Täällä kerrotaan Keuruun Mannisen suvusta, jonka alkuperäksi on jossakin esitetty Savoa, mutta tässä arvellaan suvun olevan Pirkkalasta.

Voisiko olla samasta Mannisen suvusta kysymys?

http://sukuni.vuodatus.net/sivut/mannilan-suku-lars-lauri-mannila

[Hela]

"Kustaa Vaasa julisti 1551 Pohjois-Satakunnan erämaat kruunun uudisasutusalueeksi. Vinkkilän talollisten oli pakko myydä erämaa-alueensa savolaisille uudisasukkaille, jotta eivät olisi jääneet kokonaan ilman korvauksia. Staffan Finckin (Katilan) osuuden osti Olof Larsson Manninen, josta siis tuli Riihon Mannisen ensimmäinen isäntä ja Lavian Mannisen suvun kantaisä.
H. I."

Haluaisin varmistaa asian, joka on minulle entuudestaan tuntematon. Ymmärsinkö oikein, että Lavian Riihon Mannisen ensimmäinen isäntä oli savolainen uudisasukas? Asia kiinnostaa, koska Kytän talon emäntä Beata Johansd Yli-Manninen s. 30.11.1755 Lavia, k. 4.1.1813 Lavia on esiäitini. http://users.utu.fi/isoi/talot/lavia.htm

Korjaan ensiksi edellisessä viestissäni olevan nimen Olof Larsson Manninen, jonka sain Sastamalan historiasta 2 (s. 208). Alkuperäislähteissä (1580-luvun maakirjat ja SAY) nimi on Olof Persson Manninen. Näin kumoutuu siis pitäjänhistorian kirjoittajan olettamus, että Lavian Olof Manninen olisi Keuruun Lasse Mannisen poika.

Miisamaijan kysymykseen voi vastata, että on todella kyse savolaisista uudisasukkaista. Kaksi miestä, Olof Manninen ja Per Puttoinen, asettui 1580-luvulla Karkkuun (nyk. Laviaan) Riihonpohjaan Karhijärven pohjoisrannalle ja osti itselleen tilat Tyrvään Vinkkilän Finkeiltä, joiden erämaata tämä alue oli. He olivat savolaisten massiivisen muuttoliikkeen äärimmäisiä edustajia läntisellä suunnalla. Heidän jälkeläisiään on luultavasti kaikissa Laviaan liittyvissä esipolvitauluissa, koska Lavian asutus alkoi vasta tähän aikaan laajentua. Talot Manninen ja Putto halottiin myöhemmin, jolloin syntyi Ala- ja Yli-Manninen sekä Ala- ja Yli-Putto.

H.I.

[Miisamaija]

Kiitos vastauksista LaaksonLilja ja Hela. Satakunta tietous karttuu. Sen ajan muuttoliike on mielenkiintoista. Talonhaltijaluetteloiden tarkastelu ei tietenkään anna täydellistä kuvaa, mutta niistä käy selvästi ilmi, että sitä synnyttiin, mentiin vihille ja kuoltiin samassa pitäjässä. Toisaalta on uudisasukkaiden sijoittumista uusille alueille tai eräsijoille. Näissä asioissa vierähtää tovi.:)

[Hela]

Täällä kerrotaan Keuruun Mannisen suvusta, jonka alkuperäksi on jossakin esitetty Savoa, mutta tässä arvellaan suvun olevan Pirkkalasta.

Voisiko olla samasta Mannisen suvusta kysymys?

http://sukuni.vuodatus.net/sivut/mannilan-suku-lars-lauri-mannila

On kysymys saman suvun kahdesta eri haarasta, joiden keskinäinen suhde voi olla vaikea selvittää. Manninen on kaikkein yleisimpiä savolaisia sukunimiä. Myös sitä vastaava talonnimi Mannila tunnetaan Savosta, mutta sitä ei siellä koskaan käytetty sukunimenä. Kun savolaiset uudisasukkaat 1500-luvulla tulivat Ylä-Satakuntaan ja Ruoveden hallintopitäjään, johon myös Keuruu kuului, heidän nimikäytäntönsä vähitellen muuttui länsisuomalaiseksi, niin että Mannilaa alettiin pitää myös sukunimenä Mannisen ohella.

Keuruun Manniset olivat alun perin yhtä aitoja savolaisia kuin Lavian Manniset. Minulla ei ole Mauno Jokipiin Vanhan Ruoveden historiaa, mutta tiedän toisen lähteen kautta, että Lasse Manninen tuli Jokipiin mukaan 1560-luvulla Keuruulle Rautalammilta (Sastamalan historia 2, s. 207-208). Tuon linkin kertomus Keuruun Lasse Mannisen ”hämäläisyydestä” on mielikuvitusta kahdessakin mielessä, myös sikäli että Pirkkala, josta hänen väitetään tulleen, ei ollut Hämettä vaan keskeistä Ylä-Satakuntaa.

H. I.

[LaaksonLilja]

Myös Noormarkun Lassilan Savon ensimmäinen isäntä Heikki Klemetinpoika on ilmeisesti tullut Ruovedeltä. Heikin isännyys alkoi tosin vasta 1651; huomattavasti myöhemmin kuin Puttosen ja Mannisen tilanosto Lavian Riihosta. Samoilla kulmilla kuitenkin ollaan. Lassilan kylä on Lavian rajanaapuri.

Tätä aihetta on käsitelty Lassilan Vähä-Savo-keskustelussa täällä Satakunta-osiossa.



*Miisamaija

Minäkin olen saman Kytän emännän Beatan jälkeläinen :)

[Benedictus]

Muistelisin, että Savon Henrik Clemetssonin vaimo taisi olla Kiikan Horkon tytär eli siten hän hankki oikeuden talon erämaahan.

Toivottavasti Henrik Impolan arkistosta saisi tuostakin hieman lisävalaistusta.

Olisiko Mannilan ja Putonkin isännillä ollut myös tuollainen naimavaltti kotoutumisen helpottamiseksi Satakunnan alueelle.

Heidän vaimoistaan ei vain taida olla tietoja.

Ovat kaikki tietysti esivanhempiani.

[Hela]

Olisiko Benedictuksen muistikuva Lassilan Savosta ja Kiikan Horkosta peräisin Laakson Liljan mainitsemasta Vähä-Savoa koskevasta viestiketjusta? En löydä sitä arkistosta enkä muista sitä ollenkaan, olisiko se ollut pitkänä sairaala-aikanani ja sitten hävinnyt ”mustaan aukkoon”. Sen löytyminen olisi tärkeätä. Tiedän Horkojen erämaista vain sen verran että Lasse Horko osti 1516 Johatunsarka-nimisen erämaakappaleen Ulvilan Kosken kylässä asuvalta Valborg Markusdotterilta (FMU VII: 445). Se on tuskin kuitenkaan voinut olla mukana perinnönjaossa Horkolla. Veljeksillä Olof ja Lasse Horko oli nimittän kummallakin oma talo Kiimajärvellä, Olofilla myöhempi Horko ja Lassella myöhempi Siuko.

H. I.

[Amaryllis]

Lassilan Vähä-Savoa koskeva viestiketju on tässä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16846&highlight=lassila+savo

[LaaksonLilja]

Ovat kaikki tietysti esivanhempiani.

Samoin:) oli sitten kysymyksessä Lassilan Savo, Kiikan Horko, Manniset, Putot, Kyttäläiset, Räätäli-Heikki etc...

Niin ja Ulvilan Kullaan Kosken väki ihan kaikki -lol-

[Benedictus]

Minulla on tälläinen tieto, jonka lähteestä en tiedä, olen saanut tiedon edesmenneeltä serkultani Julle Mikkolalta, Siikaisten Otamon Mikkolan isännältä.

Matti Henrikinpoika Isosavo is. 1674-1700.Isä Henrik Clemetsson Soini.
vihitty 28.12.1678.
Vaimo Marketta Perintytär Horko, Kiikka Kiimajärvi Horko. Isä Per Jacobsson Horko.

[Amaryllis]

Minulla on tälläinen tieto, jonka lähteestä en tiedä, olen saanut tiedon edesmenneeltä serkultani Julle Mikkolalta, Siikaisten Otamon Mikkolan isännältä.

Matti Henrikinpoika Isosavo is. 1674-1700.Isä Henrik Clemetsson Soini.
vihitty 28.12.1678.
Vaimo Marketta Perintytär Horko, Kiikka Kiimajärvi Horko. Isä Per Jacobsson Horko.

Matts Henrikss Savon 1. pso Margeta ilmeisesti kuoli 1677, olisiko tämä:
1677 18.8.1677 Clåssmarck Margaretha Hindrichsd:r

Mihin perustuu tieto, että seuraava vaimo Margetha Pehrsdr olisi Horkolta? Vihittyjen luettelossa mainitaan vain morsiamen kotikylä Kiimajärvi. Eikö Kiimajärven Perttulan Margetha Pehrsdr voisi olla yhtä varteenotettava vaihtoehto?

[Hela]

Amaryllis on oikeassa, Horkolla ei mainita tämännimistä tytärtä mutta Perttulassa on Margareta Persdotter 1678-1679, vihitty 27.12.1678, siis aivan vuoden lopulla, joten merkittiin vielä seuraavan vuoden henkikirjaan. Mies vihittyjen luettelon mukaan Matts Henriksson från Ulfsby Klåsmark.

H. I.

[Benedictus]

Käsitin Raimo Ension kirjoituksista, että Mats Henriksson Isosavolla oli 3 vaimoa, joista tuo Margareta Persdotter Perttula toinen. Onkohan 1. vaimosta tietoa?

Minkähän talon tai talojen aluetta tuo Isosavon talo oli ollut aiemmin. Se saattaisi kertoa 1 vaimon taustan, jos talon alue oli hankittu naimakaupan avulla.