Temppuleipä ?

[LEMPI]

Tiedätkö mikä oli temppuleipä? Liittyy katovuosiin joko 1600 tai 1800 luvulla. Hätäleipää, mutta mistä aineista ja miten se valmistettiin? Oliko se tarkoitettu ihmisille vai eläimille?

[Kataja]

Meneekö vieraalle alueelle: saamessa temppu tarkoittaa netissä olevan sanaston mukaan levää? Netistä löytyy myös leväleivän valmistusohje, sellaista tehdään ainakin Bohusläänissä.
Marjatta

[LEMPI]

Kiitos vastauksestasi.
Suur-Sastamalassa on mainittu syödyn hätäleipänä temppuleipää pettuleivän, olkileivän ja jäkäläleivän ohella. Joku vieraspaikkakuntalainen lienee leivän ohjeen paikkakunnalle muualta tuonut.
Lempi

[Pekka Hiltunen]

Kiitos vastauksestasi.
Suur-Sastamalassa on mainittu syödyn hätäleipänä temppuleipää pettuleivän, olkileivän ja jäkäläleivän ohella. Joku vieraspaikkakuntalainen lienee leivän ohjeen paikkakunnalle muualta tuonut.
Lempi
Myös Sastamalassa on vesistöä ja lätäköitä. Luulisi jo Neanderthalin Ihmisen oivaltaneen, että jotenkin ne vedenelävätkin ravintonsa saavat. Rannikolla ja suuremmissa joissa on riittänyt proteiinia katovuosinakin hylkeissä, kaloissa ja nilviäisissä. Levä tuli uudelleen muotiin joskus 1970- ja 80 -lukujen taitteessa "uushippien superruokana", mutta esim. japanilaiset ovat syöneet sitä vuosituhannet. Kuninkaan verotuskäytänteet johtivat uusavuttomuuteen, kun Savon "metsälappalaisetkin" opetettiin kylvämään rukiinsiemeniä metsästämisen sijaan ja oravastakin lopulta kelpasi vain nahka - joka sekin meni voudille ja veronmaksuun. Nähtävästi vain saaristolaiset osasivat hankkia ravintonsa katovuosinakin - kuten osaavat edelleenkin - Kökarin fransiskaanimunkit tosin ehkä söivät merilevää pelkkää hurskauttaan...
PH

[Kataja]

Kiitos vastauksestasi.
Suur-Sastamalassa on mainittu syödyn hätäleipänä temppuleipää pettuleivän, olkileivän ja jäkäläleivän ohella. Joku vieraspaikkakuntalainen lienee leivän ohjeen paikkakunnalle muualta tuonut.
Lempi

No, tuota aluetta vain "kansanetymologisesti" ajatellen, kyseessä voisi olla väännös ruotsinkielisestä sanasta, esimerkiksi seuraavasta, (kopioitu saobista):

– STAMP-BRÖD. ( stamp- 1769 osv. stampe- c. 1670–1885) (numera bl. i Finl.) (nöd)bröd (delvis) bakat av (malen) stamp l. bark l. dyl. som finhackats l. stampats (i trämortel o. d.); jfr bark-bröd. GYLLENIUS Diar. 178 (c. 1670). (Ett nödbröd är) Stampebröd; hwilket tilredes af Ax, dem.. (invånarna i norra Finl.) skära från Halmen ock sönderhacka med et Hackelse-järn, torka ock mala. VetAH 1742, s. 284. WAHLENBERG KemiLappm. 77 1804; av mjöl blandat med sönderskuren halm). Ett slags nödbröd i de norra provinserna, bakadt af mjöl, blandadt med söndermalna agnar eller furubark. DALIN (1854). RUNDT SångKantelet. 56 (1937).

– STAMP-KAKA. ( stamp- 1767 osv. stampe- 1564 osv.) (numera bl. i skildring av ä. förh.)

1) brödkaka (delvis) bakad av (malen) stamp l. annat tröskavfall l. bark l. dyl. som finhackats l. stampats (i trämortel o. d.), kaka av stampbröd. HH XIII. 1: 148 (1564). VetAH 1750, s. 264.

2) om foderkaka beredd av stamp. VetAH 1767, s. 281........

Siis kyse ei tuossa tapauksessa olisi mistään erityisestä aineesta vaan valmistustavasta. Aineet hakattiin, survottiin, aineina voi olla mitä vain huonompaa ainetta, jota ei voitu jauhaa jauhoksi.
Paremmin ruotsia tuntevat osaavat arvioida, onko selityksessä mitään järkeä.
Marjatta

[LEMPI]

Kiitos kaikille. Olin aikaisemmin etsinyt ko. tietoa mosesta paikasta löytömättä mitään.
Lempi

[AnneT]

Vanhat iittiläiset tiesivät ainakin Elimäellä syötävän tamppuleipää ja kun paikallisessa naiskauneudessakaan ei ollut kehumista, niin kirkonkellokin kertoi viestinään: "Tamppuleipää tasapää ämmä".

Tämä vanha tarina löytyy vuonna 1988 julkaistusta lähes 5.000 sivuisesta Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellinen sana- ja perinnekirjasta. Iittiläisten mielipiteitä myös muista pitäjänaapureista löytyy esimerkiksi osoitteesta

http://www.peda.net/verkkolehti/iitti/katiska?m=content&a_id=37

[Pekka Hiltunen]

Vanhat iittiläiset tiesivät ainakin Elimäellä syötävän tamppuleipää ja kun paikallisessa naiskauneudessakaan ei ollut kehumista, niin kirkonkellokin kertoi viestinään: "Tamppuleipää tasapää ämmä".

Tämä vanha tarina löytyy vuonna 1988 julkaistusta lähes 5.000 sivuisesta Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellinen sana- ja perinnekirjasta. Iittiläisten mielipiteitä myös muista pitäjänaapureista löytyy esimerkiksi osoitteesta

http://www.peda.net/verkkolehti/iitti/katiska?m=content&a_id=37

On mielenkiintoista, että rumat naiset yhdistetään neanderthalilaiseen, matalaotsaiseen - vaikkakin isokalloiseen profiiliin. Nykytutkimusten (eli vielä voimassa olevien entisaikojen tutkimusten) valossa aivojen suuri otsalohko tai ainakin kallon korkea otsa on leveän lantion ohella n.s. avainärsyke "tositarkoituksella" pariutumisvalmiille miehenpuolille. Wanhat valokuvat itse kunkin suvuista saattavat viitata samaan: otsa kohoaa kohti nykykuvia tultaessa.
Summa summarum: petussa ym. korvikeleivässä oli kyseessä eräänläinen uusavuttomuus, joka oli seurauksena siitä, että voudeille - tai viljaa ostaville porvareille - kelpasi pääasiassa vain jyväkapat veroäyrejä vastaan, kun kruunu halusi koko Itämaan viljavainioiksi ja veromaiksi unionikuningasta vastaan rimpuillakseen. Raamatun tai VT:n "lechem" eli leipä oli oliiviöljyn ja hedelmien ohella pääasiallista ravintoa Välimeren-maissa.
PH

[LEMPI]

Vlrosipä temppuleivästä kiinnostava keskustelu. Kiitos kaikille.
Lempi