Saloisten pappeja ja nimismiehiä 1500-luvulta

[s.peltonen]

Haluaisin jakaa teidän kanssanne nämä Pohjanmaan voudintilien tilikirjoista (vuosilta 1539-1634) silmään osuneet maininnat Saloisten papeista ja nimismiehistä.

Pohjanmaan kirkkoherroista tilikirjoista löytyy kohtalaisen hyvin mainintoja; kappalaisista silmään osui mainintoja varsin vähän. Tilikirjoissa on varmasti paljon muitakin Saloisten pappeja koskevia linkkejä; tässä on listattuna vain ne linkit, jotka sattuivat osumaan silmään tilikirjoja selaillessa. Veroluetteloita ja sakkoluetteloita selailin Saloisten osalta vain ylimalkaisesti; mikäli sivulta ei suoraan hypännyt silmään pappia taikka nimismiestä, niin en koettanut sivua sen tarkemmin lueskella. Mikäli havaitsette poimituissa linkeissä taikka tekemissäni tulkinnoissa virheitä, niin ole suuresti kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen erittäin kiitollinen kaikesta lisätiedosta, esim. sellaisista maininnoista, jotka eivät ole osuneet omaan silmääni; taikka tiedoista jostain muista 1500-1600 lukujen asiakirjoista, joissa on mainintoja Saloisten papistosta.

Paimenmuistossa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5093) ja Hiskin pappisluettelossa (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=473&TYPE=HTML&LANG=FI) löytyy luettelo Saloisten papistosta. Saloisten seurakunnan arkiston "Historisk beskrivning över Brahestad och Salo" asiakirjasta (IIIU:2) löytyy luetteloa Saloisten kirkkoherroista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701107); samaisesta asiakirjasta löytyy toinen luettelo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701123) kirkkoherroista sivulta 99. Samaisesta historiikista löytyy myös luettelo Saloisten kappalaisista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701108) ja apulaispapeista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701112). En osaa ottaa kantaa tämän lähteen tietojen luotettavuuteen varhaisempien aikojen osalta, mikä osa tiedoista perustuu historiikin kirjoittamisen aikaan saatavilla oleviin arkistolähteisiin, mikä perimätietoon ja onko joukossa olettamuksia. Vähäkyrön seurakunnan arkiston "Merkittävien tapausten kirja":sta löytyy myöskin luettelo Saloisten (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491035) kirkkoherroista ja kappalaisista.

Tilikirjoista vaikutti löytyvän mainintoja Saloisten kirkkoherroista seuraavilta vuosilta:
her Niilo (1543, 1548-1549)
her Petrus (1549, 1553, 1555-1558, 1564)
her Henrik Laurinpoika (1562-1565)
her Henrik Olavinpoika (1566-1581)
her Liungo Tuomaanpoika (1582-1592)
her Johannes Markuksenpoika (1593-1595, 1598-1603)
her Matias Georgenpoika (1604-1615, 1619-1620, 1622-1623)
her Johannes Tuomaanpoika (1626-1627, 1629, 1631)

Lisäksi löytyy mainintoja seuraavista:
kappalainen her Jöns Mikonpoika (1567)
kappalainen her Erik (1583)
kappalainen her Jaakko Markuksenpoika (1609-1610, 1627, 1629)
kappalainen Andreas Matiaksenpoika (1629)

Alla olevat linkit ovat muodossa <tilikirjan_vuosiluku>_<tilikirjan_arkistotunnus >: <aukeaman_numero>. Mikäli asiakirjassa on mainittu päivämäärä, jossa vuosiluku eroaa tilikirjan vuosiluvusta, on merkinnän lopussa alaviiva ja sen jälkeen päivämäärä ISO formaatissa (<vuosiluku neljällä numerolla>-<kuukausi kahdella numerolla>-<päivä kahdella numerolla>). Mikäli linkki on veroluettelossa olevaan taloon, on linkin jälkeen suluissa veroluettelon lyhenne (MK - maakirja, PKL - pariskuntaluettelo, KKL - karja- ja kylvöluettelo).

her Niilo:
1543_4531:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627603), 1548_4534e:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628078), 1549_4535:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628174) (testamentti asia), 1549_4536:59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628288), 1549_4538:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628334)

her Petrus (Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701123) IIIU:2 mainitaan nimellä Petrus Simonis):
1549_4538:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628334), 1553_4549:7 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632618), 1553_4549:48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632658), 1555_88:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1656379) (Suomen voutien ja rovastien rästiluettelo), 1555_4556:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629659), 1556_4560:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629919), 1556_4562:43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630021), 1557_4576:26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630504), 1558_4593:208 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2631461), 1559_4606:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632514), 1564_4666:69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638579)

her Henrik Laurinpoika (mainitaan Laurinpojaksi vuonna 1564; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701123) IIIU:2 mainitaan nimellä Henrik Laurinpoika Svart):
1562_4644:44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2635962), 1563_4655:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636837), 1563_4655:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636885), 1563_4655:57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636891), 1563_4658:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637691), 1563_4658:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637731), 1563_4658:57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637776), 1564_4666:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638547), 1564_4666:64 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638571), 1564_4667:127_1564-08-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638820), 1564_4667:130 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638826), 1565_4676:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639895), 1565_4676:44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639901)

her Henrik Olavinpoika (mainitaan Olavinpojaksi vuosina: 1566-1580 ja 1582; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701123) IIIU:2 kirjataan nimellä Henricus Rödh ja kerrotaan talonpoikien kutsuneen häntä Puna-Heikiksi):
1566_4685:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640909), 1566_4685:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640913), 1566_4687:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641234), 1566_4688:16_1566-07-03 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633102), 1566_4688:24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633110), 1566_4688:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633111), 1567_4693:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641746), 1567_4693:40_1569-08-09 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641748), 1567_4693:43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641754), 1567_4693:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641780), 1567_4695:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642093), 1567_4696:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642198), 1568_4701:53 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643032), 1568_4703:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643364), 1568_4704:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643446), 1569_4710:26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644090), 1569_4712:41_1569-03-05 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644407), 1570_4716:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644996), 1570_4716:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645011), 1570_4716:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645018), 1570_4716:42 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645022), 1570_4718:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645312), 1571_4725:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646051), 1571_4725:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646089), 1571_4725:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646097), 1571_4727:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646551), 1572_4732:10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647001), 1572_4732:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647039), 1572_4734:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647513), 1572_4734:100 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647443), 1573_4737:69_1569-03-05 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648090), 1573_4737:82 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648118), 1573_4737:104 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648238), 1574_4738:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648313), 1574_4739:127 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648595), 1574_4740:24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648688), 1574_4740:98 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648832), 1575_4741:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648904), 1575_4742:95 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649099), 1575_4743:70 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649341), 1575_4743:90 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649382), 1576_4745:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649550), 1576_4746:128 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633376), 1576_4747:75 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649720), 1576_4747:100 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649769), 1577_4748:43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649868), 1577_4749:113 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650096), 1577_4749:114 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650098), 1577_4749:119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650107), 1577_4749:120 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650109), 1577_4750:78 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650323), 1578_4751:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650419), 1578_4751:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650431), 1578_4752:114 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633499), 1578_4752:123_1579-07-23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633509), 1578_4753:77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668990), 1578_4753:100 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669036), 1579_4754:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669108), 1579_4756:70 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669538), 1579_4756:97 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669592), 1580_4757:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669660), 1580_4759:76 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670095), 1580_4759:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670146), 1581_4760:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670202) (testamentti asia), 1581_4760:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670233), 1581_4762:96 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670746), 1582_4764:155_1580-07-22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671133)

her Liungo Tuomaanpoika (mainitaan etunimillä Johannes ja Jöns; mainitaan Tuomaanpojaksi vuosina: 1582, 1584, 1587-1588, 1592; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701123) IIIU:2 mainitaan nimellä Liungo Thoma Limingius):
1582_4763:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670826), 1582_4764:118 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671057), 1582_4764:142 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671106), 1582_4764:122 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671064), 1582_4765:99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671395), 1583_4766:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671489), 1583_4767:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671786), 1583_4768:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672000), 1584_4769:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672063), 1584_4770:107 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672303), 1585_4772:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672610), 1585_4772:46 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672630), 1585_4773:189 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672967), 1586_4775:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673136), 1586_4775:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673142), 1586_4776:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673190), 1586_4776:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673197), 1586_4777:114_1587-07-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673329), 1587_4779:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673477), 1587_4780:93_1582-09-11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673576), 1588_4782:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673772), 1588_4784:78_1582-09-11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673980), 1589_4785:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633546), 1589_4785:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633552), 1589_4788:1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665948), 1590_4789:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666154), 1590_4789:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666196), 1590_4789:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666202), 1590_4796:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667637), 1591_4792:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666747), 1591_4792:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666786), 1592_4795:1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667422), 1592_4795:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667457), 1592_4795:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667459), 1592_4797:140 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667936), 1592_4798:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668172)

her Johannes Markuksenpoika (mainitaan Markuksenpojaksi vuosina 1595, 1599 ja 1601; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701107) IIIU:2 mainitaan nimellä Johannes Marci Tammelensis):
1593_4799:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668208), 1593_4799:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668244), 1594_4803:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633577), 1594_4803:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633582), 1594_4803:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633594), 1594_4804:6 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662188), 1594_4804:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662200), 1595_4807:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662859), 1595_4807:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662903), 1595_4808:84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663113), 1598_4810:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663584), 1598_4810:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663618), 1598_4810:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663657), 1599_4813:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664231), 1599_4815:24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664601), 1600_4817:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665145), 1600_4819a:8 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665539), 1601_4820:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633635), 1601_4822:70 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659360), 1602_4828:35_1603-02-05 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659893), 1603_4832:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660765)

her Matias Georgenpoika (mainitaan Georgenpojaksi vuosina: 1605-1606, 1608-1610, 1612-1615, 1619-1620, 1622-1624; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701107) IIIU:2 mainitaan nimellä Matthias Georgii Mathesius):
1602_4828:61_1604-07-23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659946), 1602_4828:95_1604-07-23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660005), 1604_4837:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662109), 1605_4842:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652965), 1605_4844:23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653195), 1606_4850:17 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654567), 1606_4850:88 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654705), 1606-1607_4854:24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655180), 1608_4861:89 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656581), 1609_4865:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657631), 1609_4865:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657633), 1609_4865:69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657734), 1609_4865a:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658090), 1610_4869:80 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658943), 1610_4870:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633714), 1611_4878:26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651693), 1612-1613_4882:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14169537), 1612-1613_4882:75 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14169643), 1612_4883:44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652232), 1613_4891:203 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637623), 1614-1615_4896:79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638777), 1615_4903:110 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640486), 1619_4929:169 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645021), 1620_4935:72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645970), 1622_4944:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647385), 1623-1624_4947:57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648836)

edesmenneen kirkkoherra her Matiaksen leskivaimo Marketta:
1629_KO a:1:85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703738)

Tarkastelujakson ulkopuolelta mainittakoon, että vuoden 1651 Saloisten talvikäräjillä (pitäjänkirjuri?) Martti Honga penää vaimonsa perintöosuutta herra Johannes Mathesiukselta (KO a:7:231 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707213)).

her Johannes Tuomaanpoika (mainitaan etunimillä Johannes ja Johan; mainitaan Tuomaanpojaksi vuosina: 1626-1627, 1629 ja 1631; mainitaan nimellä Johan Lontti vuonna 1628; Historiikissa IIIU:2 kirjataan nimillä Johannes Londinus (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701107) ja Johannes Thoma Londinus (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701112) ja mainitaan Matias Mathesiuksen vävyksi):
1626_4959a:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652696), 1626_KO a:1:6 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703579), 1627_4962:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653392), 1628_KO a:1:58 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703680), 1629_4964b:85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654357), 1631_KO a:1:221 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704044)

Tarkastelujakson ulkopuolelta mainittakoon, että vuoden 1645 Saloisten talvikäräjillä (KO a:6:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705661)) pappi Matias Johannis mainitaan kirkkoherra Johanin pojaksi.

kappalainen her Jöns Mikonpoika (mainitaan Mikonpojaksi vuonna 1567):
1567_4693:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641748)

kappalainen her Erik:
1583_4767:88 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671693)

kappalainen her Jaakko Markuksenpoika (mainitaan Markuksenpojaksi vuosina: 1609 ja 1626-1627):
1609_4865:69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657734), 1610_4869:80 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658943), 1626_4959a:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652696), 1627_4962:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653392), 1629_4964b:85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654357)

kappalainen her Andreas Matiaksenpoika (mainitaan Matiaksenpojaksi vuonna 1629):
1629_4964b:85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654357), 1633_4969:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202) (MK)

Tarkastelujakson ulkopuolelta mainittakoon vuoden 1635 Saloisten talvikäräjät (KO a:3:109 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704755), vasemmanpuoleisen sivun toinen kokonainen juttu), joissa mielestäni mainitaan herra Andreaksen leskivaimo Klara. Juttu alkaa seuraavasti, taikka jotenkin tuonne päin: "Efter nämbdens samtyckia, dömbdes h: Clara s: her Anders enckia att bekåmma betalningh". Vuoden 1633 maakirjaan Salonkylään kirjattiin kokomanttaalin tila nimellä Andreas papin nimellä (Dominucus Andreas). Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655520) vuoden maakirjasta Andreasta ei enää löydy; sen sijaan maakirjasta löytyy kokomanttaalin tila kirjattuna leskivaimo Klaran nimellä. Oliko Saloisten seudulla muitakin Andreas nimisiä pappeja kuin Antti Matiaksenpoika? Paimenmuistossa Andreas Matthiae:n puolisoksi mainitaan Brita Josefintytär Lithovia. Menehtyikö Brita ennen miestään ja ehtikö Andreas avioitua toistamiseen? Mikäli ei, niin kuka oli Andreas pappi, jolla oli kokomanttaalin tila Saloisten pitäjän Salonkylässä?

Vuoden 1638 kesäkäräjillä (KO a:4:150 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667924), vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu) asetetaan Yrjö Sigfridinpoika Salonkylästä ja Jaakko Yrjönpoika Piehingin kylästä arvioimaan peltoja ja niittyjä, jotka kuuluvat taloon, jonka mainittu Jaakko oli vaihtanut edesmenneen herra Andreaksen kanssa ja jota herra Johannes nyt asui. Tarkoittaako tämä sitä, että herra Andreaksella oli ollut talo Piehingin kylässä ja hän oli vaihtanut sen Jaakko Yrjönpojan omistamaan taloon? Vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650326) maantarkastuskirjassa Salonkylään kirjataan Jaakko Yrjönpojan talo, lisäksi Jaakko Yrjönpojan mainitaan viljelevän Niilo Ollinpojan taloa. Vuoden 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202) maakirjassa Piehingin kylään kirjataan Jaakko Yrjönpojan puolenmanttaalin talo; ja Salonkylään kirjataan herra Andreaksen kokomanttaalin talo.

her Lauri (talo Salon kylässä; onko Siikajoen kappalainen?):
1633_4969:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202) (MK), 1634_4971:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655520) (MK)

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tässä on listattuna voudintilien tilikirjoista (vuosilta 1539-1634) silmään osuneet maininnat Saloisten nimismiehistä. Tilikirjoissa on varmasti paljon muitakin Saloisten nimismiehiä koskevia mainintoja; tässä on listattuna vain ne linkit, jotka sattuivat osumaan silmään tilikirjoja selaillessa. Maakirjoihin ja autiotaloluetteloihin kirjattu nimismies merkintä vaikuttaisi tarkoittavan vain sitä, että nimismies asuu kyseisessä talossa (eli että nimismiehen talon verovapaus kohdistuu siihen taloon, jonka kohdalla nimismies mainita on). Isäntä, jonka nimellä talo on kirjattuna maakirjassa, ei välttämättä ole koskaan toiminut nimismiehenä. En tunne Saloisten taloja, joten en osaa arvailla mikä maakirjan kirjaus tarkoittaa todellista nimismiestä ja mikä vain nimismiehen asumaa taloa. Alla olevassa listauksessa saattaa siis olla sellaisten henkilöiden nimiä, jotka eivät toimineet nimismiehenä. Mikäli havaitsette poimituissa maininnoissa virheitä, niin olen suuresti kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen erittäin kiitollinen kaikesta lisätiedosta, esim. sellaisista maininnoista, jotka eivät ole osuneet omaan silmääni; taikka tiedoista jostain muista 1500-1600 lukujen asiakirjoista, joissa on mainintoja Saloisten nimismiehistä.

Saloisten seurakunnan arkiston "Historisk beskrivning över Brahestad och Salo" asiakirjasta (IIIU:2) löytyy luetteloa Saloisten nimismiehistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701113).

Seuraava käsitys muodostui Saloisten nimismiehistä (puuttuvat vuodet tarkoittavat vain sitä, että kyseiseltä vuodelta ei pistänyt silmään mainintaa nimismiehestä):
1548-1549, 1552-1553, 1560, 1563-1570: Josef Ollinpoika
1571-1572: her Henrik
1574: Olli Ollinpoika
1584: Jöns Josefinpoika
1585-1590: Hannu Ollinpoika (vain maakirjoissa)
1591: Mikko Hannunpoika (vain maakirjassa)
1592: Hannu Ollinpoika (vain maakirjassa)
1593-1595, 1598-1603, 1606: Jöns Josefinpoika
1614: Mikko Hannunpoika
1614, 1616: Jöns Josefinpoika
1626-1629, 1633-1634: Jöns Jönsinpoika

Alla olevat linkit ovat muodossa <tilikirjan_vuosiluku>_<tilikirjan_arkistotunnus >: <aukeaman_numero>. Mikäli asiakirjassa on mainittu päivämäärä, jossa vuosiluku eroaa tilikirjan vuosiluvusta, on merkinnän lopussa alaviiva ja sen jälkeen päivämäärä ISO formaatissa (<vuosiluku neljällä numerolla>-<kuukausi kahdella numerolla>-<päivä kahdella numerolla>). Mikäli linkki on veroluetteloon (jolloin ei ole varmuutta siitä onko henkilö, jonka nimellä talo on kirjattu, nimismies vaiko ei) on linkin jälkeen suluissa veroluettelon lyhenne (NVL - nokkaveroluettelo, MK - maakirja, MTK - maantarkastuskirja, ATL -autiotaloluettelo / lyhennysluettelo).

Josef Ollinpoika:
1548_4534e:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627991), 1549_4536:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628212), 1551_4543:11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628710) (NVL), 1552_4545:11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628888) (NVL), 1553_4548:11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629083) (NVL), 1560_4623:184 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2634945), 1563_4655:17 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636815), 1563_4656:303 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637505), 1564_4666:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638487), 1564_4667:116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638843), 1565_4676:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639837), 1565_4676:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639873), 1565_4676:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639875), 1565_4676:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639879), 1566_4685:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640862), 1566_4685:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640866), 1567_4693:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641697), 1567_4693:40_1569-08-09 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641748) (mainitaan Josef Ollinpojan poika Yrjö Josefinpoika), 1568_4697:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642383), 1568_4701:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642979), 1569_4710:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644055), 1570_4716:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644959), 1570_4716:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644978)

her Henrik (Olavinpoika):
1571_4725:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646051), 1572_4732:10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647001)

Olli Ollinpoika:
1574_4739:127 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648595)

Jöns Josefinpoika (vuosien 1614 ja 1616 puumerkit eroavat merkittävästi toisistaan):
1584_4770:91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672269), 1584_4770:107 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672303), 1593_4801:59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668631) (MK), 1594_4805:63 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662360) (MK), 1595_4808:60 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663191) (MK), 1595_4808:94 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663139), 1598_4811:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663717) (MK), 1599_4814:65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664375) (MK), 1600_4818:58 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665276) (MK), 1601_4821:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659121) (MK), 1602_4828:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659859) (MK), 1603_4833:19 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660896) (MK), 1606_4849:59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654426) (MK), 1606_4861a:52 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656762) (MTK), 1612-1613_4882:23_1614-08-02 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14169539) (myös puumerkki), 1616-1617_4991:17_1616-08-15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658176) (myös puumerkki)

Hannu Ollinpoika:
1585_4773:139 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672909) (MK), 1586_4777:58 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673274) (MK), 1587_4780:59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673545) (MK), 1588_4783:53 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673840) (MK), 1589_4786:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665644) (MK), 1590_4790:47 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666348) (MK), 1592_4797:57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667764) (MK)

Mikko Hannunpoika:
1591_4793:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666915) (MK), 1614-1615_4896:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638671) (MK), 1614-1615_4896:116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638879) (ATL), 1614-1615_4896:127 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638902) (myös puumerkki)

Jöns Jönsinpoika:
1626_4959a:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652696) (MTL), 1627_4962:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653392) (KKL), 1628_KO a:1:58 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703680), 1629_4964b:85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654357) (KKL), 1633_4969:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202) (MK), 1634_4971:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655520) (MK)

Tarkastelujakson ulkopuolelta mainittakoon, että Jöns Jönsinpoika mainitaan Saloisten nimismieheksi vielä vuoden 1652 talvikäräjillä, jolloin Saloisten tuomiokirjat kirjataan vielä Pohjanmaan tuomiokuntaan (seuraavasta vuodesta alkaen Saloisten tuomiokirjat kirjataan Kajaanin vapaaherrakunnan tuomiokuntaan). 1650-luvulla Saloisten nimismieheksi tulee Hannu Forbus.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Saloisten pitäjän Salonkylään kirjataan vuoden 1548 nokkaveroluttelossa mm. nimismies Josef Ollinpojan talo, Olli Ollinpojan talo ja Hannu Ollinpojan talo. Näistä taloista on mainintoja useissa eri artikkeleissa ja kirjoitelmissa. Koska nämä talot liittyvät vahvasti Saloisten 1500-1600 lukujen nimismiehiin, niin kirjoittelen tähän yhteyteen miten talot vaikuttaisi olevan kirjattuna maakirjoihin. Veroluettelot katselin vain pikaisesti ja keskityin lähinnä vain maakirjoihin, eikä minulla ole tuntemusta Saloisten taloista. Näin ollen isäntien vaihtumiset ovat todellisuudessa ilmeisesti tapahtuneet hieman eri aikaan kuin mitä pikaisen selailun perusteella vaikuttaisi; eritoten 1600-luvun puolella. Iin pitäjän osalla 1600-luvulla isäntien nimiä päivitettiin maakirjoihin tiettyinä vuosina ja päivitysvuosien väli saattoi olla useita vuosikymmeniä; en tunne Saloisten pitäjää, joten en osaa sanoa tapahtuiko siellä isäntien nimien päivitys vastaavasti.

Josef Ollinpojan talo vaikuttaisi olevan suuri talo; se kirjataan 23 panninmaan kokoisena vuonna 1558, 25 panninmaan kokoisena vuosina 1562-1565, 26 panninmaan kokoisena vuosina 1566-1573, 26 1/2 panninmaan kokoisena vuosina 1574-1591 ja 23 panninmaan kokoisena vuosina 1592-1607. Vuoden 1606 maantarkastuskirjassa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) ja maakirjoissa vuodesta 1610 alkaen tämä talo kirjataan kokomanttaalin taloksi. Talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Josef Ollinpojan nimellä vuosina 1548 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627991)-1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669256), Jöns Josefinpojan nimellä vuosina 1580 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669763)-1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644813) ja Jöns Jönsinpojan nimellä vuodesta 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645780) alkaen.

Olli Ollinpojan talo kirjataan 14 panninmaan kokoisena vuonna 1558, 15 1/2 panninmaan kokoisena vuosina 1562-1564, 16 1/2 panninmaan kokoisena vuonna 1665, 17 panninmaan kokoisena vuosina 1566-1579, 18 panninmaan kokoisena vuosina 1580-1584 ja 19 panninmaan kokoisena vuosina 1585-1607. Vuoden 1606 maantarkastuskirjassa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) ja maakirjoissa vuodesta 1610 alkaen tämä talo kirjataan kokomanttaalin taloksi. Talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Olli Ollinpojan nimellä vuosina 1548 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627991)-1576 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633312), Hannu Ollinpojan nimellä vuosina 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650003)-1594 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662360), Hannu Hannunpojan nimellä vuodesta 1595 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663191) alkaen.

Hannu Ollinpojan talo kirjataan 5 1/2 panninmaan kokoisena vuosina 1558-1560, 7 panninmaan kokoisena vuosina 1562-1565, 8 panninmaan kokoisena vuosina 1566-1570, yhdeksän panninpaan kokoisena vuosina 1571-1579, kymmenen panninmaan kokoisena vuosina 1580-1592, 12 1/2 panninmaan kokoisena vuosina 1593-1598 ja kymmenen panninmaan kokoisena vuosina 1599-1607. Vuoden 1606 maantarkastuskirjassa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) ja maakirjoissa vuodesta 1610 alkaen tämä talo kirjataan 3/4 manttaalin taloksi. Talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Hannu Ollinpojan nimellä vuosina 1548 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627991)-1566 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641094), Mikko Hannunpojan nimellä vuosina 1567 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641926)-1587 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673545), Mikko Jönsinpojan (olisiko kyseessä edelleen Mikko Hannunpoika ja patronyymi olisi kirjattu virheellisesti?) nimellä vuosina 1588 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673840)-1590 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666348), Mikko Hannunpojan nimellä vuosina 1591 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666915)-1605 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653065), Mikko Jaakonpojan (olisiko kyseessä edelleen Mikko Hannunpoika ja patronyymi olisi kirjattu virheellisesti?) nimellä vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654426) maakirjassa ja Mikko Hannunpojan nimellä vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656762) maantarkastuskirjassa sekä vuosien 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655370)-1620 maakirjoissa.

Näiden lisäksi Saloisten pitäjän Salonkylän taloista voisi tässä yhteydessä mainita vielä Simo Heikinpoika Fordellin ja Olli Heikinpoika Fordellin talot. Simo Fordellin talo vaikuttaisi olevan kirjattuna vuosina 1548-1572 toisinaan Simo Forldellin ja toisinaan Simo Heikinpojan nimellä, vuonna 1573 Mariet leskivaimon nimellä, vuosina 1574-1575 Heikki Simonpojan nimellä ja vuosina 1576-1588 Matti Simonpojan nimellä. Vuosina 1589-1591 talo kirjataan autioksi Matti Simonpojan nimellä. Olli Fordellin talo kirjataan vuosina 1548-1588 toisinaan Olli Fordellin ja toisinaan Olli Heikinpojan nimellä. Vuosina 1589-1591 talo kirjataan autioksi Olli Heikinpojan nimellä.

Vuoden 1609 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657734) pariskuntaluettelossa Mikko Hannunpojan taloon kirjataan kolme paria, Jöns Josefinpojan taloon kirjataan kaksi paria ja Hannu Hannunpojan taloon kirjataan yksi pari. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658943) vuoden pariskuntaluettelossa Mikko Hannunpojan taloon kirjataan kaksi paria, yksi poika ja yksi tyttö; Jöns Josefinpojan taloon kirjataan yksi pari, kolme poikaa ja kolme tyttöä; ja Hannu Hannunpojan taloon kirjataan yksi pari, yksi poika ja yksi tyttö. Vuoden 1611 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651387) pariskuntaluettelossa Mikko Hannunpojan taloon kirjataan kaksi paria, yksi renki ja yksi piika; Jöns Josefinpojan taloon kirjataan kaksi paria, kaksi renkiä ja kaksi piikaa; ja Hannu Hannunpojan taloon kirjataan yksi leski, yksi renki ja yksi piika. (Sitä en tiedä, että mitä poika / tyttö ja renki / piika sarakkeisiin kirjattiin; kirjattiinko niihin sekä talon pojat että rengit ja sekä talon tyttäret että piiat.)

Vuoden 1620 maakirjoissa (4935:19 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645780) ja 4936:68 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646281)) on vielä helposti tunnistettavissa kokomanttaalin Hannu Hannunpojan talo, kokomanttaalin Jöns Jönsinpojan talo ja 3/4 manttaalin Mikko Hannunpojan talo. Vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650326) maantarkastuskirjasta löytyy Jöns Jönsinpojan ja Hannu Hannunpojan talot. Tietääkö kukaan mitä tapahtui Mikko Hannunpojan talolle; jatkoiko se jonkun toisen isännän nimellä vai yhdistyikö se johonkin muuhun taloon? Vuoden 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202) maakirjasta löytyy nimismies Jöns Jönsinpojan kokomanttaalin talo ja kokomanttaalin Hannu Hannunpojan talo. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655520) vuoden maakirjassa nimismies Jöns Jönsinpojan talo kirjataan jo puolentoista manttaalin talona ja Hannu Hannunpojan kokomanttaalin talo mainitaan köyhäksi.

Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701113) IIIU:2 kolme ensimmäistä mainittua Saloisten nimismiestä ovat: Hannu Juusola, Johannes Hannunpoika Juusola ja Hannu Forbus. Tässä en pysynyt kärryillä. Tarkoittaako Hannu tässä Jönsiä? Jöns etunimellä kirjatuille henkilöille näkee usein kirjattavan etunimiä Johannes ja Johan; mutta Hannu on ainakin itselleni tässä yhteydessä vieraampi. Voudintileistä ei silmään osunut muita Hannu nimisiä nimismiehiä kuin Hannu Ollinpoika, ja hänkin vain maakirjojen yhteydessä, joten on vaikea sanoa oliko tuolloin nimismiehenä Hannu Ollinpoika vaiko Mikko Hannunpoika vaiko joku muu samassa talossa asunut henkilö. Hannu Ollinpojan talo ei käsittääkseni ole Juusola. Juusolan talossa asuneita nimismiehiä ovat käsittääkseni Josef Ollinpoika, Jöns Josefinpoika ja Jöns Jönsinpoika. Käräjäpöytäkirjoissa nimismies Jöns Jönsinpoika vaikuttaisi olevan kirjattuna Jöns Jönsinpoikana.

Samaisessa historiikissa muutamaa aukeamaa jäljempänä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122) (oikeanpuoleisen sivun alaosassa) mainitaan Kristina Hannuntytär Forbuksen kertoneen, että hänen isänsä Hannu Forbus oli Casper Forbuksen aviottomana syntynyt poika (tästä on ollut mainintoja useissa kirjoituksissa). Kristiina kertoo Hannu Forbuksen äidin avioituneen iiläisen isännän kanssa, ja tästä avioliitosta syntyneen tyttären avioituneen nimismiehen kanssa ja muuttaneen Saloisten pitäjässä sijaitsevaan Juusolan taloon.

Olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätiedoista.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Koska Hailuoto erotettiin Saloisten kirkkopitäjästä vuonna 1587, niin Hailuodon pappien listaus sopinee jatkoksi tähän ketjuun.

Tilikirjoissa on varmasti paljon muitakin Hailuodon pappeja koskevia linkkejä; tässä on listattuna vain ne linkit, jotka sattuivat osumaan silmään tilikirjoja selaillessa. Veroluetteloita ja sakkoluetteloita selailin Hailuodon osalta vain ylimalkaisesti; mikäli sivulta ei suoraan hypännyt silmään pappia taikka nimismiestä, niin en koettanut sivua sen tarkemmin lueskella. Mikäli havaitsette poimituissa linkeissä taikka tekemissäni tulkinnoissa virheitä, niin ole suuresti kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen erittäin kiitollinen kaikesta lisätiedosta, esim. sellaisista maininnoista, jotka eivät ole osuneet omaan silmääni; taikka tiedoista jostain muista 1500-1600 lukujen asiakirjoista, joissa on mainintoja Hailuodon papistosta.

Paimenmuistossa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5007) ja Hiskin pappisluettelossa (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=51&TYPE=HTML&LANG=FI) löytyy luettelo Hailuodon papistosta. Vähäkyrön seurakunnan arkiston "Merkittävien tapausten kirja":sta löytyy myöskin luettelot (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491034) Hailuodon kirkkoherroista ja kappalaisista.

Tilikirjoista vaikutti löytyvän mainintoja Hailuodon kirkkoherroista seuraavilta vuosilta:
her Tuomas Laurinpoika (1587-1595, 1598-1601, 1603)
her Mauritius Simonpoika (1604)
her Erik Henrikinpoika (1604-1607, 1609-1615)
her Erik Martini (1615)
her Henrik Erkinpoika Frosterus (1616-1617)
her Markus Amundi (1618-1620, 1622)
her Sigfrid Canuti (1626-1627, 1629, 1633)

Lisäksi löytyy mainintoja seuraavista:
her Markus (1627, 1629; onko entinen kirkkoherra Markus Amundi?)
kappalainen her Josef (1634)

Alla olevat linkit ovat muodossa <tilikirjan_vuosiluku>_<tilikirjan_arkistotunnus >: <aukeaman_numero>. Mikäli asiakirjassa on mainittu päivämäärä, jossa vuosiluku eroaa tilikirjan vuosiluvusta, on merkinnän lopussa alaviiva ja sen jälkeen päivämäärä ISO formaatissa (<vuosiluku neljällä numerolla>-<kuukausi kahdella numerolla>-<päivä kahdella numerolla>). Mikäli linkki on veroluettelossa olevaan taloon, on linkin jälkeen suluissa veroluettelon lyhenne (MK - maakirja, PKL - pariskuntaluettelo, KKL - karja- ja kylvöluettelo).

her Tuomas Laurinpoika (mainitaan Laurinpojaksi vuosina: 1589-1595 ja 1600-1601):
1587_4779:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673477), 1587_4780:94 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673577), 1588_4782:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673772), 1589_4785:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633546), 1589_4788:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665950), 1589_4788:61_1589-07-12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665946), 1590_4789:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666154), 1590_4789:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666196), 1590_4790:131 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666507), 1590_4796:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667637), 1591_4792:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666747), 1591_4792:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666751), 1591_4792:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666786), 1591_4794:77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667376), 1592_4795:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667457), 1592_4795:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667500), 1592_4795:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667461), 1592_4798:82 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668132), 1592_4798:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668172), 1593_4799:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668208), 1593_4799:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668214), 1593_4799:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668246), 1593_4801:108_1593-09-18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668581), 1593_4802:89 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668824), 1594_4803:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633577), 1594_4803:17 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633579), 1594_4803:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633595), 1594_4803:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633598), 1594_4804:6 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662188), 1594_4804:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662200), 1594_4804:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662204), 1594_4805:92 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662421), 1594_4806:82 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662783), 1595_4807:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662859), 1595_4807:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662865), 1595_4807:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662903), 1595_4808:84 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663113), 1595_4809:79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663516), 1598_4810:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663618), 1598_4810:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663625), 1598_4810:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663657), 1598_4812:93_1591-07-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664058), 1599_4813:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664197), 1599_4813:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664231), 1600_4817:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665119), 1600_4817:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665145), 1600_4819a:7 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665538), 1601_4820:17 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633624), 1601_4820:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633635), 1601_4822:72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659364), 1603_4832:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660765)

her Mauritius Simonpoika:
1606_4850:36_1604-02-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654603)

her Erik Henrikinpoika (mainitaan Henrikinpojaksi 1606, 1609-1615):
1604_4837:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662109), 1605_4842:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652965), 1606_4850:89 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654707), 1606-1607_4854:24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655180), 1609_4865:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657635), 1609_4865:17 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657637), 1609_4865:75 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657747), 1609_4865a:22b (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658079), 1610_4870:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633716), 1611_4878:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651696), 1612-1613_4882:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14169537), 1612-1613_4882:65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14169623), 1612_4883:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652171), 1612_4883:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652234), 1613_4891:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637552), 1613_4891:209 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637562), 1614-1615_4896:80 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638825), 1615_4903:111 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640490)

her Erik Martini:
1614-1615_4896:123 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638893)

her Henrik Erkinpoika Frosterus (mainitaan Henrik Ericus Frosterukseksi vuosina 1616-1617):
1613-1615_4904:30_1616, 1616_4908:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641300), 1616_4908:89 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641390), 1616_4909:88_1617-08-01 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641642), 1617_4914:74 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642659)

her Markus Amundi (mainitaan Markus Amundi:ksi vuosina: 1618, 1620 ja 1620):
1618_4921:145 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643703), 1619_4929:138 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645098), 1620_4935:75 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645976), 1622_4944a:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647480), 1626_KO a:1:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703601) (mainitaan entisenä kirkkoherrana)

her Markus (onko entinen kirkkoherra Markus Amundi?):
1627_4962:50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653427) (KKL), 1629_4964b:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654391) (KKL)

her Sigfrid Canuti (eli Knutinpoika) (mainitaan Sigfrid Canuti:ksi vuosina: 1626-1627 ja 1629):
1626_4958:62 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652445), 1626_4959a:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652720) (MTL), 1626_KO a:1:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703601), 1627_4962:51 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653429), 1629_4964b:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654391) (KKL), 1629_4964b:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654394), 1629_KO a:1:82 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703732), 1633_KO a:2:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704247)

Tarkastelujakson ulkopuolelta mainittakoon muutama poiminta herra Sigfrid Canuti:iin liittyen:
Herra Sigfrid mainitaan vielä vuoden 1646 talvikäräjillä 03.02.1646 (KO a:6:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705798)) ja kesäkäräjillä 20.07-21.07.1646 (KO a:6:116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705868)); tuolloin häntä ei mainita edesmenneeksi. Seuraavan vuoden talvikäräjillä 01.02-03.02.1647 (KO a:6:221 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706131)) herra Sigfrid mainitaan edesmenneeksi. Samaisilla talvikäräjillä Henrik Korte penää hailuotolaiselta Juho Sigfridinpojalta 35 kuparitaaleria, jotka Juhon edesmennyt isä herra Sigfrid oli jäänyt velkaa Henrikin appiukolle Casper Forbukselle (KO a:6:222 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706133)). Samaisilla talvikäräjillä nimetään Pekka Niilonpoika, nimismies Heikki Danielinpoika, Erkki Sakarinpoika, Heikki Halonen ja Hannu Pikkarainen laskemaan? Simo Jönsinpoika Sällen ja hailuotolaisen Juho Sigfridinpojan kesken edesmenneen herra Sigfridin rahat ("att räckna dem emillan åm sal. her Sigfredz gäld") (KO a:6:225 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706140)). Herra Sigfridin leskivaimon nimeksi mainitaan Brita Erkintytär mm. vuoden 1650 talvikäräjillä (KO a:7:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706778)). Vuoden 1657 talvikäräjillä Muhoksen saarnaaja Erkki Sigfridinpojan vanhemmiksi mainitaan edesmennyt Hailuodon kirkkoherra herra Sigfrid ja tämän vaimo Brita Erkintytär (KO a:10:107 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710049)). Vuoden 1666 talvikäräjillä herra Sigfridin leskivaimon mainitaan olevan Oulussa vävynsä Tapani Keukoisen luona (KO a:11:869 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712939)). Vuoden 1669 talvikäräjillä Isak Sigfridinpojan äidiksi mainitaan Hailuodon edesmenneen kirkkoherra Sigfridin leskivaimon Brita (KO a:12:289 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713681)). Vuoden 1671 käräjillä 30.05-31.05.1671 edesmenneen herra Sigfridin perilliset Isak Sigfridinpoika ja Samuel Sigfridinpoika pyytävät edesmenneiden vanhempiensa perinnön jakamista (KO a:12:748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714670)).

kappalainen her Josef:
1634_KO a:3:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704582)

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Olin näköjään onnistunut kirjoittamaan Johannes Markuksenpojan etunimeen liittyvän kommentin herra Liungon kohdalle :oo:


...
her Liungo Tuomaanpoika (mainitaan etunimillä Johannes ja Jöns; mainitaan Tuomaanpojaksi vuosina: 1582, 1584, 1587-1588, 1592; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701123) IIIU:2 mainitaan nimellä Liungo Thoma Limingius):
...
her Johannes Markuksenpoika (mainitaan Markuksenpojaksi vuosina 1595, 1599 ja 1601; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701107) IIIU:2 mainitaan nimellä Johannes Marci Tammelensis):


Tarkoitus ei toki ollut tehdä Liungosta Johannesta, vaan rivien piti olla seuraavasti:

her Liungo Tuomaanpoika (mainitaan Tuomaanpojaksi vuosina: 1582, 1584, 1587-1588, 1592; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701123) IIIU:2 mainitaan nimellä Liungo Thoma Limingius):
...
her Johannes Markuksenpoika (mainitaan etunimillä Johannes ja Jöns; mainitaan Markuksenpojaksi vuosina 1595, 1599 ja 1601; Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701107) IIIU:2 mainitaan nimellä Johannes Marci Tammelensis):

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Jouni Kaleva]

Historiikissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701113) IIIU:2 kolme ensimmäistä mainittua Saloisten nimismiestä ovat: Hannu Juusola, Johannes Hannunpoika Juusola ja Hannu Forbus. Tässä en pysynyt kärryillä. Tarkoittaako Hannu tässä Jönsiä? Jöns etunimellä kirjatuille henkilöille näkee usein kirjattavan etunimiä Johannes ja Johan; mutta Hannu on ainakin itselleni tässä yhteydessä vieraampi. Voudintileistä ei silmään osunut muita Hannu nimisiä nimismiehiä kuin Hannu Ollinpoika, ja hänkin vain maakirjojen yhteydessä, joten on vaikea sanoa oliko tuolloin nimismiehenä Hannu Ollinpoika vaiko Mikko Hannunpoika vaiko joku muu samassa talossa asunut henkilö. Hannu Ollinpojan talo ei käsittääkseni ole Juusola. Juusolan talossa asuneita nimismiehiä ovat käsittääkseni Josef Ollinpoika, Jöns Josefinpoika ja Jöns Jönsinpoika. Käräjäpöytäkirjoissa nimismies Jöns Jönsinpoika vaikuttaisi olevan kirjattuna Jöns Jönsinpoikana.

Samaisessa historiikissa muutamaa aukeamaa jäljempänä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122) (oikeanpuoleisen sivun alaosassa) mainitaan Kristina Hannuntytär Forbuksen kertoneen, että hänen isänsä Hannu Forbus oli Casper Forbuksen aviottomana syntynyt poika (tästä on ollut mainintoja useissa kirjoituksissa). Kristiina kertoo Hannu Forbuksen äidin avioituneen iiläisen isännän kanssa, ja tästä avioliitosta syntyneen tyttären avioituneen nimismiehen kanssa ja muuttaneen Saloisten pitäjässä sijaitsevaan Juusolan taloon.

Olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätiedoista.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Hei Sari

Limingan nimismiehet ovat minustakin sekavasti selvitettäviä, varsinkin kun nimiä Johan, Johannes, Hans, Jöns, Hannu, Juho käytetään suloisessa sekamelskassa.

Seuraavan olen konstruoinut lähteinä erityisesti Antti Soinin Houru-suvun kirja "Kierrä kivi, älä kiroa" sekä Petterssonin "Templum Saloensis" sekä khra Thomas Stenbäckin muistelmat. Korvala-yhteys on tässä itse kehittämäni tuon lukkarinlesken kertomuksen pohjalta (jonka Stenbäck on julkaissut).

A. Juuso Ollinpoika. Juusolan tilan isäntä Saloisissa. Mainitaan Saloisten nimismiehenä ainakin 1548 ja 1570. Elää 1579. (Soini) Harjoitti maakauppaa. (Pettersson s. 372)
Puoliso N N, lapset

B1. Juho Juusonpk. Juusola. Juusolan isäntä isänsä jälkeen noin 1580 alkaen. Juuso Olavinpojan poika Juho mainitaan nimismiehenä viimeisen kerran 1617. (Soini)
Puoliso N N, lapset
C1. Hannu (Hans) Juhonpk.. Saloisten nimismies, Juusolan kokotilan omistaja Salon kylästä. Isäntänä 1618-1681? (Pettersson s.372)
Puoliso N N, lapset
D1.Matti Siniluoto.
D2.Josef Hannunpk. Josander, syntynyt 1626, kuollut 1699, Siikajoki (ikä kuollessa 73 vuotta vanha), Siikajoen kappalainen. "Josef Olofssons sonson Johan Jönsson var också länsman i Salo. Hans förmögenhet tillät honom att skicka sonen Josef till Uppsala universitet och Åbo akademi och med denne inträdde släkten i det akademiska ståndet. Efter hemgården Juusola antog han släktnamn Josander. Som den förste bäraren av detta namn har han därför satts som släktens egentlige stamfar. Av de släktingar som bodde kvar på hemmanet kom också några att antaga namnet Josander, t.ex. Mikael Jurvelius' i Brahestad hustru Elisabet Juusola, senare kallad Josander. Också trumslagaränkan Maria Josefsdotter Josander, död i Salo 1.12.1771, 75 år gammal, bör ha tillhört denna sidogren av släkten." Josander - Jusander. Leo Nyholm Genos 65(1994), s. 131-136
Puoliso Elisabet Hansintr. Forbus, lapset
E1.Margareta, kuollut 1711.
Puoliso Mathias Olai Wilander, syntynyt 19. syyskuuta 1673, Liminka.
E2. Katarina.
Puoliso Bengt Hambn.
E3. Anders.
E4.Kristina, syntynyt 1670, kuollut 27. maaliskuuta 1743 (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
Puoliso Alexander Kranck, syntynyt 1673, kuollut 22. helmikuuta 1724 (ikä kuollessa 51 vuotta vanha).
E5.Henrik, syntynyt 1675, kuollut 1743, Siikajoki (ikä kuollessa 68 vuotta vanha).
Puoliso Maria Brochius.
Puoliso 29. huhtikuuta 1724, Raahe, Anna Nilsintr. Carling, syntynyt 1675, Kokkola, kastettu 1. marraskuuta 1675, Kokkola.

D3. Juho Hannunpk., kuollut 1692. Juusolan isäntä 1682-1692. Saloisten nimismies.

Ainakin Thomas Stenbäckin mukaan Josef Hannunpoika Josanderilla oli Johan-niminen veli. Näin hän kirjoittaa Salon pitäjän nimismiehistä: "1. Hannu Juusola, Juusolan kokotilan omistaja Salon kylästä. Silloin tämä talo on ollut kukoistava, ja monet muukalaiset ovat majailleet siellä. Hänen vanhimmasta pojastaan Josef Josandersta tuli Siikajoen kappalainen. Nuorin poika Matti oli talollinen Siniluodon tilalla täällä Salon kylässä, jossa hänen pojanpoikansa yhä asuvat. Nimismiehen toimeen astui isänsä jälkeen kuitenkin keskimmäinen poika. 2. Johannes Hannunpoika Juusola Prochmanin aikana ja oli nimismies kolme raskasta vuotta."
Puoliso Margareta Martintr. Korvala, lapset
E1. Elisabet Juhontr., syntynyt 1672, Siikajoki, kuollut 7. toukokuuta 1712, Siikajoki (ikä kuollessa 40 vuotta vanha).
Puoliso Mikael Jaakonpk. Jurvelius, syntynyt 20. lokakuuta 1759, Kokkola.
E2. Juuso Juhonpk..
Puoliso N N.
E3.Heikki Juhonpk..
Puoliso Kaisa Tapanintytär.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Mainitsemasi kirkkoherra Tuomas Stenbäck:n muistelmat vaikuttaisi olevan sama, taikka osittain sama, kuin asiakirjassa "Historisk beskrivning över Brahestad och Salo" IIIU:2 julkaistut tekstit, sillä tekstit vaikuttaisivat olevan sanatarkasti identtisiä. (Käytän tästä nimeä historiikki, kun en oikein muutakaan lyhyttä nimeä sille keksinyt.) Historiikin lopussa on 25.08.1832 päivätty sisällysluettelon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701170) tapainen osio. Siinä osion yksi mainitaan olevan edesmenneen rovasti Stenbäck:n kirjoittama; paperit olivat olleet päiväämättömiä, mutta luettelon kirjoittaja olettaa niiden olevan ajalta, jolloin Stenbäck toimi Saloisten kirkkoherrana. Nimismiesten luettelo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701113) on juuri tuosta osiosta yksi. Luettelossa mainitaan myös muita osioita saman kirjoittajan (Stenbäck) kirjoittamaksi.

2. Johannes Hannunpoika Juusola Prochmanin aikana ja oli nimismies kolme raskasta vuotta.

Nimismiesten listalla kommentti kolmesta raskaasta vuodesta Prockmanin aikaan vaikuttaisi mielestäni olevan lisäkommenttina Hannu Forbukselle (oikeanpuoleisen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701113) sivun ylin kommentti). Sivun ensimmäisenä nimismiehenä on listan nimismies numero kaksi "Johannes Hanson Jusola", ja jollain tapaa vaikuttaisi siltä, että hänen rivillään ei ehkä lukisi muuta. Listan nimismies numero kolmosena on "Hans Forbus", ja hänelle vaikuttaa olevan lisätty useita kommentteja. Mielestäni Forbuksen kohdalle ensimmäinen viivalla yhdistetty kommentti (heti Hannu Forbuksen nimen jälkeen) koskee sitä, että hän asui Raahessa noin 60 vuotta. Seuraava viivalla yhdistetty kommentti (kolme vaikeaa vuotta Prockmanin aikaan) vaikuttaisi menevän "tillika rådman" jälkeen, juuri ennen tekstiä "i Brahetad"; ja heti tämän jälkeen on viivalla lisätty kommentti siitä, että Forbus toimi nimismiehenä 30 vuotta (kommentin kera teksti olisi ehkä jotain tämän suuntaista: "tillika rådman i Prockman tid hast? för 3 swåra åhr i Brahe stad, war länsman 30 år"). Rivin loppuun on myös lisätty viivoilla kommentteja, ja teksti vaikuttaisi menevän jotenkin seuraavasti: "blef död 88 år gl 07.04.1710, des fader war Hans Forbus född i Skottland, borgare i Uleå". Olisikohan Stenbäck lisäillyt Forbuksen kuolinaikaan ja Hannu Forbuksen isään liittyvän kommentin kuolinkirjan perusteella? Kuolinkirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799107) Hannu Forbuksen mainitaan menehtyneen 88-vuotiaana 07.04.1710. Kuolinkirjassa Hannun isän mainitaan olleen Hannu Forbus, joka syntyi Skotlannissa ja toimi porvarina Oulussa. Kuolinkirjassa Hannu Fobuksen mainitaan olleen Raahen ensimmäinen porvari ja asuneen Raahessa 60 vuotta, toimineen nimismiehenä Saloisten ja Siikajoen nimismiehenä 30 vuotta; ja sen jälkeen kun Salonkylän Juusolan talo nimettiin nimismiehen taloksi, toimi Hannu Saloisten ja Siikajoen pitäjänkirjurina. Noita viivoilla yhdistettyjä lisäyksiä on Forbuksen kohdalla useampia; en ole varma tulisiko tuo kolmen vaikean vuoden lisäys juuri tuohon raatimiehenä toimimisen yhteyteen, vai onko se tarkoitettu rivillä johonkin muuhun kohtaan. En ole tarkistanut Raahen tuomiokirjoista toimiko Hannu Forbus raatimiehenä Prockmanin aikaan, ja olisiko silloin ollut kolme erityisen vaikeaa vuotta.

--

Juontuuko se, että Juusolan talon nimismiehistä käytetään joissain kirjoituksissa nimeä Hannu siitä, että Stenbäck nimesi nimismieslistallaan kaksi ensimmäistä nimismiestä Hannu Juusolaksi ja Johannes Hannunpoika Juusolaksi? Hannu Forbusta edeltävistä Juusolan talossa asuneista nimismiehistä en heidän omana aikanaan kirjoitetuissa arkistolähteissä ole nähnyt käytettävän muita nimiä kuin Jöns ja Johan. Tuohon aikaan (ainakin Pohjois-Pohjanmaalla) henkilöstä, joka useisiin arkistolähteisiin kirjattiin nimellä Jöns, käytettiin arkistolähteissä myös nimiä Jons, Johan ja Johannes. Hannu nimi tuntuu kuitenkin ehkä hieman vieraalta Jöns:nä kirjatulle henkilölle. Aina kun tulee vastaan poikkeama, niin jää mietityttämään mistä poikkeama juontaa juurensa. Onko mitään muita lähteitä kuin Stenbäck:n nimismieslista (ja siitä johdetut kirjoitukset), jossa Juusolan talon nimismiehistä käytetään nimeä Hannu? Oliko Stenbäck:llä tapa kirjoittaa Jöns:nä kirjatun henkilön nimeksi Hannu? Olisiko jossain Stenbeck:n lukemassa arkistolähteessä Jons ollut kirjoitettu siten, että se olisi näyttänyt Hans:lta? Perustuiko Stenbäck:n kirjaama Hans nimi paikkakuntalaisten muisteluihin nimismiehen nimestä, ja olisiko nimi muistettu väärin (aikaa oli kuitenkin Stenbeck:n Saloisten kirkkoherrana toimimisen aikaan ehtinyt vierähtää ehkä reilut sata vuotta "Hans Juusola"n ajoista, riippuen vähän siitä kuka oli se nimismies, jota Stenbäck nimitti Hannu Juusolaksi)? Olisiko Hannu Ollinpoika (joka ei asunut Juusolan talossa, mutta jonka talo 1500-luvun loppupuolella oli jonkin aikaa nimismiehen talona) sekoittunut Juusolan talon nimismiehiin? En ole selaillut läpi kuitteja ja kirjeitä läänintileistä. Olisi hienoa saada tietää alkuperäinen lähde, mikäli siellä olisi jossakin yhteydessä Juusolan talossa asuneesta nimismiehestä käytetty nimeä Hannu taikka patronyymiä Hannunpoika. Mainitsemasi lähteet "Kierrä kivi, älä kiroa" ja "Templum Saloensis" ovat itseltäni valitettavasti vielä lukematta. Käytetäänkö niissä Hannu Forbusta edeltävistä nimismiehistä nimeä Hannu? Jos käytetään, niin mainitaanko niissä arkistolähde, jossa Hannu nimeä olisi käytetty? Jos mainitaan, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.

--

Tiedätkö mistä löytyisi tietoa siitä, että Juho Jönsinpoika Juusola (kirjataan eri arkistolähteissä nimillä Johan Jönson, Johan Johanson ja Jöns Jönson), jonka vaimoksi vuoden 1681 henkikirjassa mainitaan Marketta Martintytär, olisi jossain vaiheessa toiminut nimismiehenä? Olen koettanut löytää siitä tietoa, mutta en vielä ole onnistunut löytämään mitään, mikä viittaisi hänen toimineen nimismiehenä. Vuodesta 1681 alkaen Juusola kirjataan maakirjoissa jälleen nimismiehen taloksi. Nimismiehenä kuitenkin tuolloin vaikuttaisi olevan Juho Jönsinpojan isä, Jöns Jönsinpoika (tästä hieman tarkemmin alempana). Historiikissa oleva Kristina Hannuntytär Forbuksen kertomukseen perustuvassa tekstissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122) mainitaan, että hänen isänsä sisarpuoli avioitui Saloisten nimismiehen kanssa ja muutti avioliiton myötä Juusolan taloon ("dotter ha genom gifte med länsman Salo komit till Jusola"). Olisiko Hannu Forbuksen sisarpuoli avioitunut nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan (Juho Jönsinpojan isän) kanssa? Jöns Jönsinpoika Juusola toimi nimismiehenä n.1626-1653 (nimismiehen pesti saattoi alkaa hieman aiemminkin); tämä on luultavasti eri Jöns Jönsinpoika Juusola kuin vuodesta 1681 alkaen nimismiehenä toiminut Jöns Jönsinpoika Juusola. Jälkimmäisen Jöns Jönsinpoika Juusolan nimismiespesti alkaa vuoden 1681 tietämiltä. Olisikohan Jöns Jösinpojalla ollut useampia avioliittoja?

--
A. Juuso Ollinpoika. Juusolan tilan isäntä Saloisissa. Mainitaan Saloisten nimismiehenä ainakin 1548 ja 1570. Elää 1579. (Soini) Harjoitti maakauppaa. (Pettersson s. 372)

Mainitaanko tuossa lähteessä mihin perustuu se, että Juuso Ollinpoika oli elossa vuonna 1579?
Mikäli lähteessä mainitaan jotain muita lähteitä kuin maakirja tai kymmenysluettelo, niin olisi erittäin kiitollinen tiedosta. Itse olen onnistunut löytämään hänestä vuoden 1570 jälkeen mainintoja vain veroluetteloista. Vuoden 1579 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669256) ja kymmenysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669530) Juusolan talo kirjataan viimeisen kerran Josef Ollinpojan nimellä (seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan veroluetteloissa Jöns Josefinpojan nimellä). Veroluettelot (maakirjatkaan) eivät tuolloin vielä vaikuta laahaavan isäntien nimissä pahasti jäljessä, kuten 1600-luvulla. En kuitenkaan ole varma olivatko ne täysin ajan tasalla.

Josef Ollinpoika Juusolan nimismiehenä olosta löytyy voudintileistä mainintoja vuosilta 1548-1549 ja 1551-1553 (vain veroluetteloista), sekä 1560 ja 1563-1570. Vuoden 1567 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641748) tilikirjassa mainitaan myös Josef Ollinpojan poika Yrjö Josefinpoika (Jotenkin tähän tapaan: "Thå leffwereradhe Josep Ollssons sonn udi Salo sochn benembdt Jören Josepsn för öffr lops lensmäns rentan").

Josef Ollinpojan jälkeen nimismiehenä vaikuttaa toimineen herra Henrik (Olavinpoika). Vuonna 1574 nimismiehen pesti vaikuttaa olleen Hannukselan talon Olli Ollinpojalla. Vuonna 1584 nimismiehen pesti vaikuttaa olleen Juusolan talon Jöns Josefinpojalla. Vuosina 1585-1592 nimismiehen pesti vaikuttaa olleen Hannu Ollinpojan / Mikko Hannunpojan talolla (joka ei ole Juusola eikä Hannuksela). Vuodesta 1593 alkaen nimismiehenä vaikuttaa toimineen Jöns Josefinpoika (tosin vuonna 1614 Mikko Hannunpoika (joka ei ole Juusolasta eikä Hannukselasta) mainitaan nimismieheksi kolmessa eri asiakirjassa; kuitenkin 02.08.1614 päivätyssä asiakirjassa nimismiehen kirjaus vaikuttaa olevan Jöns Josefinpojalle; olisikohan nimismiehen pesti vaihtunut takaisin Juusolan taloon kesällä 1614?).

--

Stenbäck:n listan kaksi ensimmäinen nimismiestä ovat "Hans Jusola" ja "Johannes Hanson Jusola". Kolmantena nimismiehenä hänen listallaan on "Hans Forbus". Ilmeisesti Senbäck:n listalta puuttuvat ainakin kaikki Jöns Josefinpoika Juusolaa edeltäneet nimismiehet.
Kuka voisi olla Stenbäck:n ensimmäisenä nimismiehenä mainitsema Hannu Juusola?
Onko hän Jöns Josefinpoika Juusola, jolla löytyy yksittäinen kirjaus nimismiehenä toimimisesta vuonna 1584, ja joka toimi nimismiehenä vuodesta 1593 alkaen ainakin vuoteen 1616 saakka (mahdollisesti hieman pidemmällekin)?
Stenbäck mainitseen "Hans Jusola"n vanhimmaksi pojaksi Siikajoen kappalaisena toimineen Josef Josanderin, joten nimismies Jöns Josefinpoika vaikuttaa hieman iäkkäältä ollakseen Stenbäck:n "Hans Jusola".

Jöns Jönsinpoika (Juusola) mainitaan nimismieheksi vuosina 1626-1653 (nimismiehen pesti saattaa alkaa jo hieman aiemminkin). Vuodesta 1654 alkaa Hannu Forbuksen miltei 30 vuotta kestänyt nimismieskausi. Vuodesta 1681 alkaen nimismieheksi tulee jälleen Jöns Jönsinpoika Juusola, joka toimii nimismiehenä ehkä noin kymmenisen vuotta. Mikäli Stenbäck:n Hannu Juusola on nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola, niin ehtikö vuosien 1626-1653 aikana olla kaksi nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolaa? Muutoin on vaikea selittää Stenbäck:n listalla olevaa nimismiestä "Johannes Hanson Jusola"a, joka sijoittuu "Hans Jusolan" ja "Hans Forbuksen" väliin. Ja kun Saloisten nimismiehenä vuodesta 1681 alkaen on Jöns Jönsinpoika Juusola, niin onko meillä jo kolmas nimismiehen tointa hoitanut Jöns Jönsinpoika Juusola? Toisaalta tämä viimeisin nimismiehenä toiminut Jöns Jönsinpoika Juusola vaikuttaa puuttuvan Stenbäck:n listalta kokonaan; Stenbeck:n listalla neljäntenä nimismiehenä on Johan Mikonpoika Tammelander. Olisiko nimismies Jöns Jönsinpoika Juusoloita ollut vain kaksi? Olisiko nimismiehen pesti vaihtunut ensimmäiseltä Jöns Jönsinpoika Jusolalta jälkimmäiselle Jöns Jönsinpoika Juusolalle jossaoin vuosien 1626-1653 välisenä aikana; ja jälkimmäinen Jöns Jönsinpoika olisi sitten pitänyt 30 vuoden tauon ja jatkanut sitten pestiään? Vai olisiko Stenbäck vain kirjannut listalla nimismiehet kaksi ja kolme ajallisesti väärään järjestykseen? Hannu Forbus mainitaan nimismieheksi joitakin kertoja myös vuosina 1681-1685 ja 1694; eli ajoitus näiltä osin vaikuttaa menevän päällekkäin Jöns Jönsinpojan nimismieskauden sekä Johan Mikonpoika Tammelanderin nimismieskauden kanssa. Tuurasiko Hannu Forbus tällöin nimismiestä, vai toimiko hän jonkinlaisena apunimismiehenä? Olisiko Stenbäck sijoittanut tästä syystä Hannu Forbuksen vasta "Johannes Hannunpoika Jusolan" jälkeen? Tämä Stenbäck:n nimismieslista on jäänyt vaivaamaan mieltä, koska en saa sitä sievästi istumaan nimismiesten oman aikansa arkistolähteissä mainittuihin nimismiehiin; on vain eri vaihtoehtoja ja arvailuja siitä ketä Stenbäck saattaisi tarkoittaa.

Onko nimismies Jöns Jönsinpoika Juusoloita yksi, kaksi vaimo kolme? Teoriassa on mahdollista, että oli vain yksi nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola; siinä tapauksessa hän olisi elänyt varsin pitkän elämän (on nimismiehenä viimeistään vuodesta 1626, ja on elossa vielä 1696). Itse veikkaisin kahta nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolaa (yksi nimismiehenä 1626-1653, ja toinen 1681-n.1690). Mutta toki heitä on saattanut olla enemmänkin.

--

Juusolan talo kirjataan nimismiehen taloksi maakirjoissa jälleen vuodesta 1681 alkaen; talo mainitaan myös postitaloksi ja kestikievariksi (talo mainittiin postitaloksi ja kestikievariksi myös aiempina vuosina).

Vuonna 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12628595) Jöns Jönsinpojan (Juusola) talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä. Vuonna 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22192402) Jöns Jönsinpojan (Juusola) talosta maksetaan henkiraha isännästä, emännästä ja pojasta. Vuonna 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646736) Jöns Jönsinpojan (Juusola) talosta maksetaan henkirahaa kahdesta pojasta ja kahdesta pojan vaimosta. Vuodesta 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647415) alkaen Saloisten henkikirjoihin kirjataan isännän lisäksi nimeltä myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Tuolloin Juusolan taloon kirjataan Jöns Jönsinpoika, poika Juho Jönsinpoika ja tämän vaimo Marketta Martintytär, veli (Juhon veli) Josef ja tämän vaimo Liisa Yrjöntytär.

Ruodutusluetteloissa Juusolan talo kirjataan posti- ja kestikievari talojen joukkoon ja talon mainitaan sijaitsevan Salonkylässä. Vuoden 1674 ruodutusluetteloon Juusolan talo kirjataan vielä suurena puolentoistamanttaalin talona; seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan kokomanttaalin talona. Vuoden 1674 ruodutusluetteloon (SE/KrA/0025/0/29, aukeama 1487) Juusolan talo kirjataan Jöns Jönsinpoika Juusolan nimellä ("Jöns Jönson Jusoila"). Vuoden 1675 ruodutusluetteloon (SE/KrA/0025/0/31, aukeama 704) kirjataan Jöns Jönsinpoika Juusolan talo ("Jons Jönson Jusoila"). Vuoden 1676 ruodutusluettelossa Juusolan taloon kirjataan Jöns Jönsinpoika Juusola, poika Jöns Jönsinpoika ja renki Antti Antinpoika ("Jöns Jönson Jusoila, Jöns Jönson son, Anders Anderson dräng"). Vuoden 1677 ruodutusluettelossa (SE/KrA/0025/0/37, aukeama 214) Juusolan taloon kirjataan Jöns Jönsinpoika Juusola ja poika Juho Jönsinpoika ("Jöns Jönson Juusoila, Johan Jönson son"). Vuoden 1678 ruodutusluettelossa (SE/KrA/0025/0/39, kuva 854) Juusolan taloon kirjataan Jöns Jönsinpoika Juusola ja poika Juho Jönsinpoika ("Jöns Jönson Jusoila, Johan Jönson son"). Vuoden 1681 ruodutusluettelossa (SE/KrA/0025/0/43, aukeama 785) Juusolan taloon kirjataan nimismies Jöns Jönsinpoika ja tämän pojat Juho Jönsinpoika ja Josef Jönsinpoika, sekä renki Tuomas Pentinpoika ("Jöns Jonson lensman, Johan Jönson son, Joseph Jonson son, Thomas Bengtsn dreng"; Juho ja Josef on yhdistetty toisiinsa aaltosulkeella ja siihen on kirjattu kommentiksi "söner"; kirjasin tässä vain selvyyden vuoksi "son" kummankin pojan jälkeen erikseen.) Vuoden 1682 ruodutusluettelossa (SE/KrA/0025/0/45, aukeama 1685) Juusolan taloon kirjataan nimismies Jöns Jönsinpoika, poika Juho Juhonpoika, poika Josef Juhonpoika, poika Antti Juhonpoika ja renki Josef Josefinpoika ("Jöns Jönsån lensman, Johan Johanson sån, Joseph Johanson sån, Anders Johanson son, Josep Josepson drengh"). Vuosilta 1683-1699 en vielä ole onnistunut löytämään ruodutusluetteloa.

Vuosien 1688-1692 henkikirjoissa Jöns Jönsinpoikaa ei kirjata Juusolan taloon; tuolloin henkirahaa maksetaan Jönsin lapsista ja näiden puolisoista. Vuosina 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905154), 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676998), 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036511), 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772958) ja 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956037) Juusolan talosta maksetaan henkirahaa Juho Jönsinpojasta (toisinaan kirjattu nimellä Jöns Jönsinpoika) ja tämän vaimosta Marketasta, veli Josefista ja tämän vaimosta Liisasta, sekä veli Antista; (lisäksi vuonna 1688 henkirahaa maksetaan myös piiasta).

Jöns Jönsinpoika kirjataan jälleen vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983395) henkikirjaan (myös Iin pitäjässä 1690-luvulla henkikirjoihin "pullahtelee takaisin" vanhoja isäntiä; olisikohan henkirahan maksu- taikka kirjaamiskäytännöissä tapahtunut tuolloin jotain muutoksia). Vuonna 1695 Juusolan talosta maksetaan henkirahaa Jöns Jönsinpojasta, poika Juhosta ja tämän Marketta vaimosta sekä poika Josefista ja tämän Liisa vaimosta. Jöns Jönsinpojan kohdalla on kommentti, minkä mukaan Jönsin vaimosta ei makseta henkirahaa iäkkyyden vuoksi; Jönsin vaimoa ei mainita nimeltä. Vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968569) henkikirjassa Juusolan taloon kirjataan Jöns Juusola, poika Jöns ja vaimo, veli (Jöns eli Juho pojan veli) Josef ja vaimo, veljen (Jöns eli Juho pojan veljen) vaimo Beata (mahdollisesti Antti pojan vaimo). Tuolloin Jönsistä ei enää makseta henkirahaa; hänet mainitaan vanhaksi. Vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768889) talosta maksetaan henkirahaa Jöns (eli Juho) Juusolasta ja tämän vaimosta, veli Josefista ja tämän vaimosta sekä veljen vaimo Beatasta (mahdollisesti Antti Jönsinpojan vaimo).

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772284) henkikirjassa Juusolan taloon kirjataan Jöns Juhonpoika (mainitaan edesmenneeksi) ja tämän leskivaimo Marketta, veli Josef ja tämän edesmennyt vaimo Liisa, veli Antti (sokea) ja vaimo Beata (mainitaan muuttaneen Sotkamoon).

Nimismiehenä toiminut Jöns Jönsinpoika ja tämän poika Juho Jönsinpoika menehtyvät ilmeisesti samoihin aikoihin. Ei ole löytynyt selvyyttä siihen kumpi menehtyi ensin. Henkikirjojen perusteella poika Juho Jönsinpojan voidaan olettaa menehtyneen vuosien 1697-1698 välisenä aikana. Isä Jöns Jönsinpoika menehtyy vuosien 1696-1701 välisenä aikana. Juusolan talo kirjataan nimismiehen taloksi maakirjoissa vuosina 1681-1700, vaikka nimismiehen pesti vaikuttaa olleen 1690-luvulla jo Juho Mikonpoika Tammelanderilla. Olisiko talo kirjattu nimismiehen talona vanhan nimismiehen elinajan, vai onko kirjaamiseen jokin muu syy? Vuodesta 1701 alkaen Juusolan talo kirjataan maakirjoissa enää posti- ja kestikievaritaloksi; sitä ei enää mainita nimismiehen taloksi.

Vuoden 1701 talvikäräjillä Jöns Jönsinpoika Juusola mainitaan edesmenneeksi (KO a:22:171, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532678)); Jönsin pojan Josefin mainitaan isännöivän edesmenneen isänsä taloa. Jöns Jönsinpojan kerrotaan pantanneen Salmenkorvan niityn porvari Mikko Heikinpoika Niemen edesmenneelle isänisälle vuonna 1668. Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Alldentundh borgaren härsammanstädes Michel Hinderson Niemi måst tillstå att för detta ländzman och framblne Jöns Jönson Jusola till des frambl:ne fahrfader allamedan A:o 1668 pandtsatt ett enges stycke Sallmenkårfwa benämbdh för 50 dl kmt, hwilcket Jönses son Joseph, som sin sahl faders hemman nu för tijden besitter, återwinna söker".

Vuoden 1683 talvikäräjillä nimismies Jöns Jönsinpoika kiisteli lukkari Pekka Martinpojan kanssa Järvelän? autiotorpasta (KO a:3:179; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686006)). En ihan päässyt kärryille siitä onko jutussa mainittu edesmennyt isä nimismiehen isä vaiko lukkarin isä. Juttu menee jotenkin seuraavasti: "Den twist som war emellan klåckaren Peer Mårthenson och lentzman Jöns Jönson om Jerfwelä? ödes torpet humblegård?, hwilcket torp herskap tiden klåckare är wärden för des odugligheet för hööslag blifwit efterlåten, undan hwilcket torp lentzman tillstodh hans sahl fader denne twistigen humbegården kiöpt, hwilcket retten efter kongl. placatet ehrkende af klåckaren under cronohemmannet el:r ödes torpet at wederkennes och lentzman dömbdes der med afstå."

Vuoden 1696 kesäkäräjillä Salonkylän kestikievari (Juusola) Jöns Jönsinpoika kiistelee naapurinsa Olli Erkinpojan (Hannuksela) kanssa Latohakan niitystä (KO a:17:173; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694012)). Jöns Jönsinpoikaa ei tituleerata nimismieheksi; tuohon aikaan nimismiehenä toimii Juho Mikonpoika Tammelander. Jöns Jönsinpojan isä mainitaan edesmenneeksi. En ole aivan varma onko tässä kyse vanhemmasta Jöns Jönsinpojasta, vaiko tämän pojasta Juho Jönsinpojasta. Jutussa mainitaan edesmennyt isä; en päässyt kärryille onko kyseessä Jöns Jönsinpojan vaiko Olli Erkinpojan isä. Jutussa Jönsin puolesta todisti porvari Heikki Niemi, joka mainitsee edesmenneen appiukon Hannu Mikonpojan. En päässyt kärryille, onko Hannu Mikonpoika Heikki Niemen vaiko Jöns Jönsinpojan appiukko. Mikäli käsitin oikein, niin kestikievarinpitäjän (Jöns Jönsinpojan) haluttiin osoittavan väitteensä valalla vannoen. Tämän jälkeen on mainita siitä, että vanha mies on jo yli 70-vuotias. tarkoittaako tämä sitä, että Jöns Jönsinpoika Juusola on tuolloin yli 70-vuotias? Vai onko kyseessä jonkun muun henkilön ikä?

--

Vuosien 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774901) ja 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12147006) henkikirjoissa Juusolan taloon kirjataan Josef Juusola ja veljen leskivaimo Marketta. Josef avioituu uudelleen vuoteen 1701 mennessä. Tuolloin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875389) Juusolan talosta maksetaan henkirahaa Josef Juhonpoika Juusolasta ja tämän Marketta vaimosta sekä veljen leskivaimo Marketasta. Vuosina 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162374) ja 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559743) Juusolan talosta maksetaan henkirahaa Josef Juusolasta ja tämän Marketta vaimosta, veljen leskivaimo Marketasta sekä renki Matista. Vuodesta 1704 alkaen Juusolan talo kirjataan henkikirjoihin kahtena puolenmanttaalin talona. Vuodesta 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886512) alkaen Josef Juusolan taloon kirjataan myös poika Juho. Samaisesta vuodesta alkaen leskivaimo Marketta Juusolan taloon kirjataan poika Heikki. Vuodesta 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695265) alkaen leskivaimo Marketta Juusolan taloon kirjataan myös tytär Liisa.

Vuoden 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971682) henkikirjassa Josef Juusolaan taloon kirjataan Josef ja tämän Marketta vaimo, poika Juho, käly Anna ja renki Juho. Samaisena vuonna leskivaimo Marketta Juusolan taloon kirjataan leskivaimo Marketta (vanha ja raihnainen), poika Heikki (isäntä), vaimo Anna, sisaret (Heikin sisaret) Liisa ja Kirstin. Tämän jälkeen leskivaimo Marketta ei enää kirjata henkikirjoihin.

Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168995) henkikirjassa Josef Juusolan taloon kirjataan Josefin lisäksi poika Juho ja käly Anna (jonka mainitaan muuttaneen kaupunkiin). Tuolloin toiseen Juusolan taloon kirjataan Heikki Juusola, vaimo Anna, sisar Kirstin ja sisar Liisa (jonka mainitaan muuttaneen Piehingin kylään).

Vuoden 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921528) henkikirjassa toiseen Juusolan taloon kirjataan Josef Juusolan poika Juho ja tytär Liisa. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963913) vuonna talosta ei enää makseta henkirahaa; Juho Josefinpojan mainitaan menehtyneen ja sisar Liisan mainitaan olevan kerjuulla. Vuosien 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987896)-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209737) henkikirjoissa talo kirjataan tyhjänä, ja porvari Jurveliuksen mainitaan viljelevän taloa. Olisikohan Josef Juusolan vaimo ollut Marketta Tuomaantytär? Vuoden 1711 talvikäräjillä Juho Matinpoika penää puolentoista vuoden renginpalkkaansa Marketta Tuomaantytär Juusolalta (KO a:32:128; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574284)). Marketta kertoo, että hänen sukulaisensa raatimies ja kauppias Mikko Jurvelius oli hiljattain hankkinut omistukseensa (Juusolan) talon irtaimistoineen.

Toiseen Juusolan taloon kirjataan vuonna 1710 Heikki Juusola ja tämän vaimo sekä sisar Kirstin. Vuonna 1711 taloon kirjataan Heikki Juusola ja tämän Anna vaimo, sisar Kirstin ja veli Antti (joka mainitaan aivan köyhäksi). Vuonna 1712 taloon kirjataan Heikki Juusola ja tämän vaimo sekä sisar Kirstin. Vuonna 1713 taloon kirjataan Heikki Juusola ja tämän vaimo sekä veli Antti. Isovihan jälkeisiä henkikirjoja en koettanut etsiskellä. Tässä vaiheessa vaikuttaisi vielä siltä, että talossa asuva leskivaimo on Juho Jönsinpoika Juusolan leskivaimo Marketta Martintytär, joka kirjattiin patronyymillä vuoden 1681 henkikirjaan. Mutta, mutta. Maakirjoihin Juusolan talo kirjataan kokomanttaalin talona, mutta vuodesta 1704 alkaen sille on lisätty kommentti, jonka mukaan talosta puoltamanttaalia viljelee Marketta. Vuoden 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257115) maakirjassa Juusolan talon toista puoltamanttaalia mainitaan viljelevän Marketta Jönsintytär. Vuoden 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394305) maakirjassa, sekä vuosien 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559765), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697549) ja 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886558) savuluetteloissa Marketan patronyymiksi mainitaan Yrjöntytär (Jorensdotter). Vielä ei ole selvinnyt miten tämä pitäisi tulkita. Onko leskivaimo Marketta Yrjöntytär jonkun muun kuin Juho Jönsinpoika Juusolan leskivaimo? Mikäli Marketta Yrjöntyttärenä kirjattu leskivaimo on Juho Jönsinpoika Juusolan leskivaimo, niin Juholla oli useampia avioliittoja, taikka sitten Marketan patronyymi on kirjattu virheellisesti joko vuoden 1681 henkikirjassa taikka vuosien 1703-1705 veroluetteloissa. En ole lueskellut Saloisten käräjäpöytäkirjoja isovihan jälkeiseltä ajalta; niistä voisi löytyä asiaa selventävää lisätietoa. Jos jolla kulla on tietoa arkistolähteistä, jotka toisivat asiaan selkeyttä, niin olisin erittäin kiitollinen tiedoista.

Olisikohan vuoden 1701 ja 1702 käräjillä mainittu Kirstin Juhontytär Juusola samainen Kirstin Juhontytär Juusola, joka mainitaan vuosien 1709-1711 käräjillä; vai olisiko tässä kyseessä kaksi eri Kirstiniä? Vuoden 1701 talvikäräjillä (KO a:22:736; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532977)) käsitellään neiti-ihminen Kirstin Juhontytär Juusolan pyöräyttämien kaksosten tapausta. Samaista asiaa käsitellään vuoden 1702 talvikäräjillä (KO a:23:822; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533565)). Kirsin oli tullut pappilaan piiaksi vuonna 1697. Kirstin synnytti kaksoset 04.05.1701. Käräjillä koetetaan yhteisöllisesti pohtia onko kaksosten isä kirkkoherra Martinus Peitziuksen poika, opiskelija Gabriel Peitzius. Kummassakin jutussa mainitaan todistajana veljenvaimo Marketta Martintytär. Voisiko Kirstin Juhontytär olla Juho Jönsinpoika Juusolan sisar; ja voisiko mainittu veljenvaimo olla Juhon leskivaimo (Markettaa ei jutussa kuitenkaan mainita leskivaimoksi; jutussa ei myöskään mainita Marketan miehen nimeä)?

Samaisen vuosikymmenen lopulla Kirstin Juhontytär Juusola Salonkylästä ja Antti Heikinpoika Hannila Piehingin kylästä aiheuttavat käräjillä pohdintaa. Voisiko tämä Kirstin Juhontytär olla Juho Jönsinpoika Juusolan tytär? Asiaa käsitellään vuoden 1709 kesäkäräjillä (KO a:30:1093; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573330)), vuoden 1710 kesäkäräjillä (KO a:31:834; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572557)), vuoden 1711 talvikäräjillä (KO a:32:154; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574297)) ja vuoden 1711 kesäkäräjillä (KO a:32:810; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574577)). Antti oli lupaillut Kirstinille avioliittoa. Avioliittolupauksesta ilahtuneena Kirstin oli pyöräyttänyt Antille lapsen tammikuussa 1709. Antti oli lupaillut avioliittoa myös Anna Sigfridintytär Kukkoselle, joka myöskin pyöräytti Antille lapsen.

--

Siikajoen kappalainen Josef Josander oli ilmeisesti ainakin kaksi kertaa avioliitossa. Vuoden 1654 talvikäräjillä herra Josef Johanneksenpoika Josanderin vaimon nimeksi mainitaan Beata Josefintytär (KO a:1; oikeanpuoleisen sivun juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702049)). Tuolloin Siikajoen kappalainen herra Lauri Jaakonpoika kertoi samaisen vuoden tammikuussa päivätystä testamentistaan. Herra Lauri kertoo vaimonsa Beata Jönsintyttären kanssa ottavansa omaksi lapsekseen ja perillisekseen sisarenpojan? herra Josef Johanneksenpoika Josanderin ja tämän vaimon Beata Josefintyttären. En aivan saa selvää mainitaanko herra Josef sisarenpojaksi, mutta aivan kuin siinä lukisi "systerson".

Vuoden 1700 talvikäräjillä herra Josef Josanderin leskivaimoksi mainitaan Elisabeth Forbus (KO a:21:215; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697953)). Kappalainen Henrik Josander mainitaan edesmenneen herra Josef Josanderin pojaksi esim. vuoden 1704 talvikäräjillä (KO a:25:293 oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531992)).

--

Vuoden 1694 talvikäräjillä on maininta siitä, että Matti Juhonpoika (kirjataan veroluetteloihin usein nimellä Matti Jönsinpoika) oli aikoinaan ostanut Siniluodon talon Hannu Laurinpojalta (KO a:15:171; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692455)). Jos käsitin oikein, niin kauppakirja oli päässyt katoamaan ja siksi omistusoikeuden vahvistusta haettiin käräjiltä. Jutussa mainitaan, että "han för 60 åhr Siniluoto hemman af Hans Larson sigh tillhandlat". Tarkoittaako tuo, että Matti osti talon vuonna 1660?

--

Ehkä vielä tähän loppuun pientä jatkoa Raahen nimismiehiin. Viestissä kaksi on listattuna nimismiehet vuoteen 1634 saakka. Tässä listausta karkealla tasolla siitä, miten nimismiesten ketju tuomiokirjon mukaan vaikuttaisi jatkuvan vuoteen 1712 saakka. Kirjaan tähän vuosiluvut vain karkealla tasolla; tässä ei ole erikseen mainittuna vuosia, joilta nimismiehen nimestä ei silmään pistänyt mainintaa:
1626-1653: Jöns Jönsipoika (Juusola)
1654-1681: Hannu Forbus (lisäksi mainintoja myös vuosilta 1682-1685 ja 1694)
1681-n.1690: Jöns Jönsinpoika (Juusola) (maininta myös vuodelta 1691)
n.1690-1701: Johan Mikonpoika Tammelander (maininta jo vuodelta 1688)
1704-1708: Petter Lytter
1708-> (ainakin vuoteen 1712 saakka): Lauri Preutz (Juho Mikonpoika Tammelanderin poikapuoli)

Lisäksi apunimismiehinä (vice ländzman) mainitaan Daniel Ervasti vuosina 1702-1705; ja Lauri Biörn vuosina 1705-1707.

Jöns Jönsinpoika mainitaan nimismieheksi vielä vuoden 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702000) kesäkäräjillä. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702051) vuoden talvikäräjistä alkaen nimismieheksi mainitaan Hannu Forbus. Hannu Forbus mainitaan nimismiehenä vielä vuoden 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684150) talvikäräjillä. Samaisen vuoden kesäkäräjistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684642) alkaen Hannu Forbusta tituleerataan pitäjänkirjuriksi; tosin joitakin nimismiesmainintoja hänestä on vielä vuosilta 1682-1684 ja 1694.

Vuoden 1681 kesäkäräjiltä ei silmään pistänyt maininta nimismiehen nimestä. Kyseisen vuoden ruodutusluettelossa Jöns Jönsinpoika Juusola mainitaan nimismieheksi. Vuoden 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684999) talvikäräjillä nimismiehen nimeksi mainitaan Jöns Jönsinpoika (tuolloin Hannu Forbus mainitaan pitäjänkirjuriksi ja Johan Tammelander mainitaan voudiksi). Vuoden 1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686840) kesäkäräjillä nimismiehen nimeksi kirjataan Jöns Jönsinpoika. Sitten yllättäen vuoden 1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687154) kesäkäräjillä (ja toistamiseen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687156)) ja samaisen vuoden syyskäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687342) nimismiehen nimeksi kirjataan Jöns Josefinpoika; ei ole selvinnyt olisiko kyseessä tuolloin kirjoitusvirhe. Seuraavan vuoden tuomiokirjoista ei pikaisella selailulla silmään osunut nimismiehen nimeä. Vuoden 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688481) talvikäräjillä nimismiehen nimeksi kirjataan Jöns Jönsinpoika.

Vuoden 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689219) talvikäräjillä nimismieheksi mainitaan yhdessä jutussa Jöns Juusola ja toisessa jutussa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689226) Johan Mikonpoika Tammelander. Samaisen vuoden kesäkäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689430) nimismieheksi mainitaan Jöns Jönsinpoika. Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689620) talvikäräjillä mainitaan nimismies Tammelander. Vuoden 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690258) talvikäräjillä mainitaan, että kuninkaan tahdon mukaisesti kaikkien nimismiesten on vannottava vala. Nimismiehen valan antaa Johan Tammelander. Pitäjänkirjurin valan antaa Hannu Forbus. Samaisilla käräjillä yhdessä jutussa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690416) mainitaan nimismieheksi Jöns Juusola, ja toisessa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690262) nimismieheksi mainitaan Johan Tammelander. Tämän jälkeen nimismiehenä pääsääntöisesti mainitaan Johan Tammenlander (vaikkakin vuoden 1694 talvikäräjillä nimismieheksi mainittiin Hannu Forbus). Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695360) talvikäräjillä on erikoinen maininta, kun perinnönjakoa mainitaan olleen suorittamassa nimismies Johan Mikonpoika ja vouti Johan Tammelander ("af ländzman wähl Johan Michelson och befalln Johan Tammelander"); mainittiinko tässä sama mies kahdessa eri roolissa käyttäen kahta erilaista nimenkirjoitustapaa? Vielä vuoden 1701 kesäkäräjillä mainitaan raatimies Johan Tammelander, joka hoitaa nimismiehen tointa. Vuoden 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532023) talvikäräjillä nimismiehentointa hoitanut raatimies ja kauppias Johan Tammelander mainitaan edesmenneeksi; hänen leskivaimonsa nimeksi mainitaan Maria Bergudd. Johanin edellinen vaimo oli pormestari Henrik Corten tytär; vuoden 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684661) kesäkäräjillä mainittiin edesmenneen pormestari Corten vävy Johan Tammelander ja Corten poika Henrik Corte. Raahen kuolinkirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799101) kerrotaan, että vaikea sairaus katkaisi 61-vuotiaan Johan Mikonpoika Tammelanderin elämän 08.06.1702 puolenyön aikaan. Kuolinkirjassa kerrotaan myös, että Johan toimi Raahen kaupungin raatimiehenä ja kauppiaana sekä Saloisten ja Siikajoen pitäjien nimismiehenä.

Vuosina 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532016)-1708 nimismieheksi mainitaan Petter Lytter. Lytterin aikaan nimismiehiä vaikuttaa olleen kaksi; vuosina 1702-1705 varanimismieheksi (vice ländzman) mainitaan Daniel Ervasti; ja vuosina 1705-1708 varanimismieheksi mainitaan Lauri Biörn. Petter Lytter mainitaan nimismieheksi vielä vuoden 1708 talvikäräjillä. Samaisen vuoden kesäkäräjillä nimismies Petter Lytter mainitaan edesmenneeksi. Samaisilla käräjillä uudeksi nimismieheksi mainitaan Lauri Preutz. Vuoden 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572227) talvikäräjillä nimismies Lauri Preutz mainitaan edesmenneen raatimies Johan Tammelanderin poikapuoleksi. Samaisen vuoden kesäkäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572553) nimismies Lauri Preutz:n äidiksi mainitaan Maria Bergudd ja isäpuoleksi mainitaan edesmennyt raatimies Johan Tammelander; jutussa mainitaan myös isäpuolen edesmennyt appiukko (Tammelanderin aiemman vaimon isä) Henrik Corte ja tämän poika jälkimmäinen pormestari Henrik Corte. Selailin Saloisten tuomiokirjoja vain vuoden 1712 kesäkäräjiin saakka; tuolloin Lauri Preutz mainittiin edelleen nimismiehenä.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Hannu Virttaalainen]

Saloisten pitäjän Salonkylään kirjataan vuoden 1548 nokkaveroluttelossa mm. nimismies Josef Ollinpojan talo, Olli Ollinpojan talo ja Hannu Ollinpojan talo. Näistä taloista on mainintoja useissa eri artikkeleissa ja kirjoitelmissa. Koska nämä talot liittyvät vahvasti Saloisten 1500-1600 lukujen nimismiehiin, niin kirjoittelen tähän yhteyteen miten talot vaikuttaisi olevan kirjattuna maakirjoihin.
....
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Antti Soinin "Kierrä kivi älä kiroa" Hoffrenien sukuhistoria 1" mukaan Saloisten Juuso Olavinpoika (Josef Ollinpoika), Olavi Olavinpoika (Olli Ollinpoika) ja Hannu Olavinpoika (Hannu Ollinpoika) olivat veljeksiä, joiden vanhemmat olivat Brita Fordell ja Olavi Törielinpoika, joiden perinnön he jakoivat Juusolaan, Hannukselaan (nimi Olavi Olavinpojan pojan tai pojanpojan mukaan) ja Tokolaan. Poikien jakaman tilan oli Sten Sturelta vuonna 1499 ostanut heidän äidinisänsä Jöns Fordell.

Olavi Olavinpojan (nuorempi) siirtyi, Hannujen jatkaessa Hannukselassa, Pyhäjoelle Hourulankosken rannalle, tilalle jota myöhemmin nimitettiin Hourulaksi ja josta ilmeisesti Hoffren nimi 'kehiteltiin'.

Itselläni kiinnostus Saloisiin (johon nykyinen Raahe perustettiin) tulee tätä kautta http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6653, Elisabeth Pechliniuksen esipolvista.

[s.peltonen]

Tervehdys Hannu,

Oikein Suuret Kiitokset tiedoista!

Antti Soinin "Kierrä kivi älä kiroa" Hoffrenien sukuhistoria 1" mukaan Saloisten Juuso Olavinpoika (Josef Ollinpoika), Olavi Olavinpoika (Olli Ollinpoika) ja Hannu Olavinpoika (Hannu Ollinpoika) olivat veljeksiä, joiden vanhemmat olivat Brita Fordell ja Olavi Törielinpoika, joiden perinnön he jakoivat Juusolaan, Hannukselaan (nimi Olavi Olavinpojan pojan tai pojanpojan mukaan) ja Tokolaan. Poikien jakaman tilan oli Sten Sturelta vuonna 1499 ostanut heidän äidinisänsä Jöns Fordell.

Olavi Olavinpojan (nuorempi) siirtyi, Hannujen jatkaessa Hannukselassa, Pyhäjoelle Hourulankosken rannalle, tilalle jota myöhemmin nimitettiin Hourulaksi ja josta ilmeisesti Hoffren nimi 'kehiteltiin'.

Juusolan ja Hannukselan talot on helppo veroluetteloissa erottaa, mutta tuo Hannu Ollinpojan (sittemmin Mikko Hannunpojan) talo minulta pääsi luiskahtamaan kadoksiin vuoden 1620 jälkeen (Saloisten talot ovat itselleni vieraita, ja siksi taloja pääsee herkästi hukkautumaan). Häätyypi katsella veroluetteloita uudelleen, ja katsastaa tuota Tokolan taloa uusin silmin.

Tuo Sten Sturen ja Jöns Fordellin välinen talokauppa saattaisi olla samainen kauppa (vuosiluku ainakin täsmäisi), josta on pieni maininta kansallisarkiston sivuilla (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=4854).

Itselläni kiinnostus Saloisiin (johon nykyinen Raahe perustettiin) tulee tätä kautta http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6653, Elisabeth Pechliniuksen esipolvista.

Mikäli esi-äitisi on kappalainen (sittemmin Iin kirkkoherra) Simon Henrikinpoika Pechliniuksen ja Margareta Hoffrenian 21.07.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369723) syntynyt Elisabeth tyttönen, niin meitä Sursillien lisäksi yhdistää Valtarin talo. Kappalainen Simon Pechlinius osti puolet kokomanttaalin Valtarin talosta esi-isäni Erkki Klemetinpoika Valtarin (Iin kirkkoherra Jaakko Olavinpojan pojanpoika) poikapuolelta Juho Antinpojalta. Kaupasta on maininta mm. vuoden 1688 kesäkäräjillä (KO a:8:99; oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689373)).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

... hienoa saada tietää alkuperäinen lähde, mikäli siellä olisi jossakin yhteydessä Juusolan talossa asuneesta nimismiehestä käytetty nimeä Hannu taikka patronyymiä Hannunpoika. Mainitsemasi lähteet "Kierrä kivi, älä kiroa" ja "Templum Saloensis" ovat itseltäni valitettavasti vielä lukematta. Käytetäänkö niissä Hannu Forbusta edeltävistä nimismiehistä nimeä Hannu? Jos käytetään, niin mainitaanko niissä arkistolähde, jossa Hannu nimeä olisi käytetty? Jos mainitaan, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

hei Sari

Molemmat kirjat ovat olleet minulla aikanaan lainassa, enkä tullut merkinneeksi niissä esitettyjä lähdeviitteitä. Olen voinut myös referoida niitä virheellisesti. Antti Soini on tämän Forumin jäsen, häntä tämä kysymys epäilemättä kiinnostaa, katsotaan, tulisiko hän kommentoimaan.

Lars Pettersonin kirjan teemana on nimensä mukaisesti Saloisten vanha kirkko erityisesti rakennustekniseltä ja -historialliselta kannalta. Siinä esitetyt sukutiedot lienevät pääosin lainaa.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Molemmat kirjat ovat olleet minulla aikanaan lainassa, enkä tullut merkinneeksi niissä esitettyjä lähdeviitteitä. Olen voinut myös referoida niitä virheellisesti. Antti Soini on tämän Forumin jäsen, häntä tämä kysymys epäilemättä kiinnostaa, katsotaan, tulisiko hän kommentoimaan.

Lars Pettersonin kirjan teemana on nimensä mukaisesti Saloisten vanha kirkko erityisesti rakennustekniseltä ja -historialliselta kannalta. Siinä esitetyt sukutiedot lienevät pääosin lainaa.

Paljon Kiitoksia tiedosta!

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Hannu Virttaalainen]

Tervehdys Hannu,

Juusolan ja Hannukselan talot on helppo veroluetteloissa erottaa, mutta tuo Hannu Ollinpojan (sittemmin Mikko Hannunpojan) talo minulta pääsi luiskahtamaan kadoksiin vuoden 1620 jälkeen (Saloisten talot ovat itselleni vieraita, ja siksi taloja pääsee herkästi hukkautumaan). Häätyypi katsella veroluetteloita uudelleen, ja katsastaa tuota Tokolan taloa uusin silmin.

Tuo Sten Sturen ja Jöns Fordellin välinen talokauppa saattaisi olla samainen kauppa (vuosiluku ainakin täsmäisi), josta on pieni maininta kansallisarkiston sivuilla.


Antti Soinin kirjassa mainittuja päälinjan Olavi Olavinpoikien, Hoffren-linjan ulkopuolisia tietoja: Tokola säilyi suvulla vuoteen 1699. Juuso Olavinpojan jälkeläinen Matti Hannunpoika osti 1600-luvulla Siniluodon tilan, jonka mukaan otti itselleen sukunimen. Tila edelleenkin suvun hallussa (2001).

Kansallisarkoston maininta on varmaan '3:sta perinnöjaosta', jossa Eerik XIV palautti Saloisten tilan Jöns Fordellin perillisille. Ko omaisuuden palautuksen yhteydessä annetussa sukuselvityksessä Olavi Törielinpoika ja Brita mainitaan Jöns Fordellin perillisinä. "Toisessa perinnönjaossa" 1559 Kustaa Vaasa oli 'perinyt' tilan itselleen Sten Sturen 'perillisenä'. Myös edellinen on Soinin kirjasta, mutta lainausmerkit minun lisäämät.

,
Mikäli esi-äitisi on kappalainen (sittemmin Iin kirkkoherra) Simon Henrikinpoika Pechliniuksen ja Margareta Hoffrenian 21.07.1692 syntynyt Elisabeth tyttönen, niin meitä Sursillien lisäksi yhdistää Valtarin talo. Kappalainen Simon Pechlinius osti puolet kokomanttaalin Valtarin talosta esi-isäni Erkki Klemetinpoika Valtarin (Iin kirkkoherra Jaakko Olavinpojan pojanpoika) poikapuolelta Juho Antinpojalta. Kaupasta on maininta mm. vuoden 1688 kesäkäräjillä (KO a:8:99; oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu).


Kyllä kyseessä on sama 3.6.1732 Raumalla haudattu Elisabeth Pechlinia, karoliinikapteeni, sittemmin Pohjansodan päätyttyä, tullikirjuri Raumalla Johan Johnssonin (s.1684 Nyen?, h. 22.1,1743 Rauma) 1. puoliso. Hoffrenien sukukirjassa hän on vain Johan Jönsson (taulu 96) ilman sen enempiä tietoja. Ilmari Orkamon ja Yrjö Raevuoren Satakunnan Jonsson-suku kirjassa (vuodelta 1935) hänestä ja hänen jälkeläisistään löytyy paljon lisää tietoa ja on siellä mainittu, silloin 4-vuotias, viime vuonna edesmennyt, äitinikin. Kirjalla voi olla aika suuri vaikutus, että kirjoittelen täällä ja yritän tehdä sukututkimusta.

PS. Minulla on Antti Soinin kirja edessäni, siinä on lähdeluettelo, Painetut lähteet lopussa, mutta ei ymmärrettävästi viitteitä tekstissä.

[Jouni Kaleva]

Mainitsemasi kirkkoherra Tuomas Stenbäck:n muistelmat vaikuttaisi olevan sama, taikka osittain sama, kuin asiakirjassa "Historisk beskrivning över Brahestad och Salo" IIIU:2 julkaistut tekstit, sillä tekstit vaikuttaisivat olevan sanatarkasti identtisiä. (Käytän tästä nimeä historiikki, kun en oikein muutakaan lyhyttä nimeä sille keksinyt.) Historiikin lopussa on 25.08.1832 päivätty sisällysluettelon tapainen osio. Siinä osion yksi mainitaan olevan edesmenneen rovasti Stenbäck:n kirjoittama; paperit olivat olleet päiväämättömiä, mutta luettelon kirjoittaja olettaa niiden olevan ajalta, jolloin Stenbäck toimi Saloisten kirkkoherrana. Nimismiesten luettelo on juuri tuosta osiosta yksi. Luettelossa mainitaan myös muita osioita saman kirjoittajan (Stenbäck) kirjoittamaksi.

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Jouni Kaleva Lue viesti
2. Johannes Hannunpoika Juusola Prochmanin aikana ja oli nimismies kolme raskasta vuotta.
Nimismiesten listalla kommentti kolmesta raskaasta vuodesta Prockmanin aikaan vaikuttaisi mielestäni olevan lisäkommenttina Hannu Forbukselle (oikeanpuoleisen sivun ylin kommentti). Sivun ensimmäisenä nimismiehenä on listan nimismies numero kaksi "Johannes Hanson Jusola", ja jollain tapaa vaikuttaisi siltä, että hänen rivillään ei ehkä lukisi muuta. Listan nimismies numero kolmosena on "Hans Forbus", ja hänelle vaikuttaa olevan lisätty useita kommentteja. Mielestäni Forbuksen kohdalle ensimmäinen viivalla yhdistetty kommentti (heti Hannu Forbuksen nimen jälkeen) koskee sitä, että hän asui Raahessa noin 60 vuotta. Seuraava viivalla yhdistetty kommentti (kolme vaikeaa vuotta Prockmanin aikaan) vaikuttaisi menevän "tillika rådman" jälkeen, juuri ennen tekstiä "i Brahetad"; ja heti tämän jälkeen on viivalla lisätty kommentti siitä, että Forbus toimi nimismiehenä 30 vuotta (kommentin kera teksti olisi ehkä jotain tämän suuntaista: "tillika rådman i Prockman tid hast? för 3 swåra åhr i Brahe stad, war länsman 30 år"). Rivin loppuun on myös lisätty viivoilla kommentteja, ja teksti vaikuttaisi menevän jotenkin seuraavasti: "blef död 88 år gl 07.04.1710, des fader war Hans Forbus född i Skottland, borgare i Uleå". Olisikohan Stenbäck lisäillyt Forbuksen kuolinaikaan ja Hannu Forbuksen isään liittyvän kommentin kuolinkirjan perusteella? Kuolinkirjassa Hannu Forbuksen mainitaan menehtyneen 88-vuotiaana 07.04.1710. Kuolinkirjassa Hannun isän mainitaan olleen Hannu Forbus, joka syntyi Skotlannissa ja toimi porvarina Oulussa. Kuolinkirjassa Hannu Fobuksen mainitaan olleen Raahen ensimmäinen porvari ja asuneen Raahessa 60 vuotta, toimineen nimismiehenä Saloisten ja Siikajoen nimismiehenä 30 vuotta; ja sen jälkeen kun Salonkylän Juusolan talo nimettiin nimismiehen taloksi, toimi Hannu Saloisten ja Siikajoen pitäjänkirjurina. Noita viivoilla yhdistettyjä lisäyksiä on Forbuksen kohdalla useampia; en ole varma tulisiko tuo kolmen vaikean vuoden lisäys juuri tuohon raatimiehenä toimimisen yhteyteen, vai onko se tarkoitettu rivillä johonkin muuhun kohtaan. En ole tarkistanut Raahen tuomiokirjoista toimiko Hannu Forbus raatimiehenä Prockmanin aikaan, ja olisiko silloin ollut kolme erityisen vaikeaa vuotta.

Thomas Stenbäckistä tuolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Stenb%C3%A4ck ja hänen ruotsinkielinen teoksensa on kokonaan tuolla http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/101726/Historisk_beskrifning_ofver_Br.pdf?sequence=1

Siinä ei kylläkään ole tuota nimismiesluetteloa.

Esiin tuomassasi originaalissa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701113 todellakin on, kuten sanot, että Procman-viite osoittaa Hans Forbukseen. Kun Forbus oli aktiivinen 60 vuotta 1650-1710, niin kyseessä täytynee olla tämä Prochman, http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2026 johon "3 svåra år" hyvin sopinee, kirkollista valtataistelua 1691-94, jolloin Prochman kuoli.

[Hannu Virttaalainen]

PS. Minulla on Antti Soinin kirja edessäni, siinä on lähdeluettelo, Painetut lähteet lopussa, mutta ei ymmärrettävästi viitteitä tekstissä.

Kun kerran kirja on on niin sitä kannattaa lukea tarkasti, ettei tule lausuttua perättömiä.

Kyllä kirjassa on viitteitä, ne ovat vain joka sivulla erikseen ja ne on aika huomaamattomia eli eivät häiritse lukemista,

Fordell-suvun osalta lähde on professori Yrjö Blomstedin artikkeli "Fordeliorumm Familia" vuodelta 1965 ja Hoffrenien varhaispolvien osalta Heikki Soinivaaran Genos-lehden artikkeli vuodelta 1981 "Hoffren-suvun varhaispolvet", Mutta kuten Antti Soini kirjassa toteaa vastuu on aina lukijan.

[Hannu Virttaalainen]

Näitä Antti Soinin kirjan lähteitä kun aloin kertomaan, niin mainitaan vielä Martti Levonin 3 teosta:

"Pappeja ja talonpoikia. Historiallisia kertomuksia Pohjois-Pohjanmaalta Saloisten pitäjästä" 1971
"Saloisten asukkaita ja elämää" 1974 ja
"Saloinen ennen ja nyt" 1972

Liittyvät ketjun aiheeseen, ehkä ...

[Outika]

Kansallisarkoston maininta on varmaan '3:sta perinnöjaosta', jossa Eerik XIV palautti Saloisten tilan Jöns Fordellin perillisille. Ko omaisuuden palautuksen yhteydessä annetussa sukuselvityksessä Olavi Törielinpoika ja Brita mainitaan Jöns Fordellin perillisinä. "Toisessa perinnönjaossa" 1559 Kustaa Vaasa oli 'perinyt' tilan itselleen Sten Sturen 'perillisenä'.Satuin löytämään maininnan Olof Törielinpojasta. Liekö ollut vouti ja vaikuttiko Huittisissa (?) 1500 luvun alussa: Olaff Törielson i Vittisbofjärd oli todistajana vuonna 1529 eräässä Lasse Moensonin asiassa Tukholmassa (FMU 6469).

[Hannu Virttaalainen]

Antti Soinin kirja sivu 23: Heikki Soininvaara löysi joitakin mahdollisesti samasta Olavi Törielinpojasta kertovia tietoja, 1510 eräs Olaff Törgelsson lautamiehenä Mustasaaren käräjillä ja vuonna 1529 Tukholman kaupungin pöytäkirjoissa kerrotaan oikeudessa todistaneen nykyisen Porin läheltä Ahlaisista kotoisin olleen Oloff Törielssonin,

Oisko Vittisbofjärd kuitenkin Ahlainen? Ketään Satakunnan rannikon asiantuntijaa kuulolla? Ite olen sisämaasta. Loimaahan on vanhaa Ala-Satakuntaa, mutta Turku-Tampere radan valmistumisen myötä Varsinas-Suomeen kiskoja myöten siirtynyt.

[Hannu Virttaalainen]

Aina sitä sisämaan asukas oppii uutta. Kyllähän Vittisbofjärd on Ahlainen ja siis Huittislaisten vanhaa eräaluetta, josta nimi. Rannikolla ja saaristossa Ahlaisissa oli vielä 1800-luvulla ruotsinkielistä asutusta, Siis kyllä esi-isäni, enkä tarkoita heillä mahdollisesti tätä Törieliä, ovati käyneet siellä kalassa.
Törielhän on ruotsalainen (siis ruotsinkielisten) etunimi.

[Outika]

Antti Soinin kirja sivu 23: Heikki Soininvaara löysi joitakin mahdollisesti samasta Olavi Törielinpojasta kertovia tietoja, 1510 eräs Olaff Törgelsson lautamiehenä Mustasaaren käräjillä ja vuonna 1529 Tukholman kaupungin pöytäkirjoissa kerrotaan oikeudessa todistaneen nykyisen Porin läheltä Ahlaisista kotoisin olleen Oloff Törielssonin,Tämä viimeksi mainittu käräjäasia, saattaneeko olla juuri sama FMU lähde (http://extranet.narc.fi/DF/search_base.php) (6469 (http://extranet.narc.fi/DF/search_base.php)). Lähinnä mietin voisiko tämä mainittu Olaff Törielsson olla sama henkilö, joka ehkä vihittiin Brita Fordellin kanssa (erityisesti jos oli vouti (?) koska Fordell suku oli voutisukua).

[Jouni Kaleva]

Minusta nimismiesten kronologiaan saataisiin tolkkua, kun todetaan, että Stenbäckin luettelossa on hieman epäjärjestystä. Lisää sekavuutta tulee siitä, että Sarin perusteellisesti esiin kaivamissa dokumenteissa sama mies voi olla välillä Jöns Jönssön, Johan Jönsson ja peräti Jöns Johansson.

Etunimissä Jönssit lienevät olleet paikkakunnan "normi"? Kuitenkin Stenbäck on kirjannut Hansseja, oliko se hänen "norminsa"? Toisaalta paistaa läpi, että tässäkin Stenbäckin informanttina on ollut samainen hyvämuistinen lukkarinleski Kristiina Hansintytär Forbus, joka kertoi myös sen Korvala-kytkennän. Ja Hans olisi Forbus-suvun "normi".

Stenbäckin luettelon eka Hans Juusola. Hän olisi Jöns Jönsson, Saloisten nimismies, Juusolan kokotilan omistaja Salon kylästä. Isäntänä 1618-1681? (Pettersson s.372) Asiakirjoissa yleensä nimi muodossa Jöns Jönsson. Lienee ollut nimismiehenä vuoteen 1653, jolloin Hans Forbus tuli virkaan. Tällä Hansilla Stenbäck kertoo olevan kolme poikaa, vanhin Josef, josta tuli kappalainen nimellä Josander. (tämä Josef Josander synt. n. 1626 ja Ylioppilasmatrikkelin mukaan isä oli Johan Jönsson. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=792)
Stenbäck jatkaa, että nuorin poika oli Matti. Hänestä tuli Siniluodon isäntä. Sen sijaan keskimmäinen poika jatkoi nimismiehen tehtävässä. Tämän jälkeen Stenbäck kirjaa "2. Johannes Hansson Juusola." Tämä implikoi, että juuri tämä on se keskimmäinen poika. Hänet piti panna listassa kakkoseksi juuri tämän isä-poika-kytkennän korostamiseksi. Kuitenkin pojan nimismieskausi osui vasta vuosiin noin 1681-1690. Väliin kuuluu Hans Forbuksen pitkä kausi. Tämä Johannes Hansinpoika on sama kuin luetteloiden
Jöns Jönssön, Johan Jönsson ja peräti Jöns Johansson.

Tuolla konstruktiolla pysyy koossa Korvala-kytkentäkin. Tämä Johannes Hansson = Jöns Jönsson nuorempi on Josef Josanderin nuorempi veli, synt. sanokaamme noin 1628. Iin Korvalan Helga Sigfridintytär avioitui Martti Pekanpojan kanssa karkeasti arvioiden n. 1630 ja heillä olisi ollut (esikoinen?) Margareta Martintytär, joka näin olisi samaa ikäpolvea tulevan miehensä kanssa. Tämä nuoripari avioitui kenties 1660-luvun aikoihin, silloin kun Margaretan velipuoli Hans Forbus oli paikkakunnalla hyvissä asemissa ja epäilemättä jatkuvasti tekemisissä Juusolan nimismiessuvun kanssa. Hyvämuistinen Kristiina Hansintr. Forbus synt. 1666. Kristiinan sisar Elisabetista tuli Josef Josanderin vaimo. Siis Juusolat ja Forbukset kytkeytyivät aviositein heti toisesta polvesta Hans Forbuksen jälkeen.

[Jouni Kaleva]

Asia rönsyilee lisää. Tuolta Josef Josanderin kohdalta käy ilmi, että Saloisten käräjillä vuonna 1654 mainitaan, että Josefin äiti on silloisen Siikajoen kappalaisen Lars Jacobin sisar. Nimittäin Lars testamenttaa omansa ja vaimonsa omaisuuden sisarenpojalleen, Josef Johaninpk. Josanderille ja tämän vaimolle Beata Josefintyttärelle. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=792

Siis nimismies Hans (=Jöns Jönsson senior) Juusolan vaimo on NN Jaakontytär.

Kuka olisikaan tarkemmin ottaen kappalainen Lars Jacobi?

[Jouni Kaleva]

Kuka olisikaan tarkemmin ottaen kappalainen Lars Jacobi?

Löytyikin helposti: http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1390

[Outika]

Myöhemmin tiedetään, että Jaakko Jaakonpoika Nedrig 1722 möi Saloisten Juusolaa vuonna 1744[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) - sitä olivat mukana myymässä Mikko, Juho ja Jooseppi Jurveliukset sukulaismiehen sotamiehen Jaakko Nedrigin (1722) kanssa. Juusola oli Jaakko Nedrigin äidin Liisa Joosepintyttären perintömaata. Mikael Jurvelius kertoi oikeudelle heidän olevan Liisa Joosepintytär Juusolan serkkuja (syskonebarn) ja tiedetään, että Elisabeth Johanintytär Josander oli naimisissa Jurveliuksen veljesten isän raatimies Mikael Jurveliuksen kanssa. Raahen Jurveliusten veljesten isän raatimies Mikael Jurveliuksen vaimo, veljesten äiti oli Juusolan emännän, Jaakko Nedrigin ja Marja Jaakontyttären äidin Liisa Joosepintyttären täti. Kukahan oli Juusolan isäntä Johan (n 1690) jos vaimo Liisa oli itse Juusolan talon Joosepin tytär?

Ja tässä edellä erittäin ansiokkaassa tekstissä kerrotaan Salon käräjillä käsitellyn asiaa, jota jäin jäin ihmettelemään eli vuonna 1654 Siikajoen kappalainen herra Lauri Jaakonpoika kertoi testamentistaan ja miksikähän hän halusi ottaa omaksi perillisekseen sisarenpojan herra Josef Johanneksenpoika Josanderin. Jöns Jönsson Juusolan puoliso oli tiettävästi NN Jaakontytär ja hän nyt lienee Siikajoen kappalaisen sisar jos Jooseppi oli herra Laurin sisarenpoika. Lähdeteksti: ”Capplanen uthj Sijkajoki Hederlig och Wällärde Her Lars Jacobi inlade i Rätten ett Testamentz bref dat: Sijkajoki den 12 Januarij innewarande åhr 1654, angående först honom och hans hustru Beata Jönsdotter, der uthj de hwar annan, hwilkendera den andre öfwerlefwer, låfwa och testamentera alt hwadh de tillförende förwärfft ... Sedan så Uptager be:te her Lars medh sin hustru för sine barn och arfwingar ex asse sin Systerson Wällärde Her Josephum Johannis Josandrum och hans hustru Beata Josephzdotter tillsäijandes dem effter deras dödelige afgång alt hwadh de äga ... be:te her Larses och hans hustrus Slächtingar, som nu tillstädes wore, här emoth inthz: protesterade”. Laurentius Jacobi [2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)mainitaan paimenmuistion mukaan Saloisten kappalaisena, Siikajoella asuvana vuonna 1595 ja isänsä arveluiden mukaan oli Saloisten kappalainen Jacobus Marci [3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3)(Jacobus Martii sacellanus Saloensium 1593; Jacobus Marci Salosa). Jacobuksen kuvauksessa mainitaan syntyperäksi varsinaissuomalainen (Fenno, Finno). Saattoiko tämä Jacobus Marci Salosa olla Olof Törielssonin kolmannen mainitun pojan poika:Olof Törielssons’ sons Joseph and Olof lived in Ostrobothnia while a third son Mark became a citizen of Sigtuna, Sweden. In 1592 Mark wanted to divest himself of his assets in western Finland and sold the farms, probably a dozen, in seven parishes to his brother Olof[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4).

Taisipa tulla jo osin toistoa :)
_________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-12761.html
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1390
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1112
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-14124.html

[Outika]

Lisäys: Saloisten kirkkoherrana oli Johannes Marci Tammelensis (1593 - 1604) eli samaan aikaan kun kappalaisena mainitaan Jacobus Marci Salosa.

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1683 talvikäräjillä nimismies Jöns Jönsinpoika kiisteli lukkari Pekka Martinpojan kanssa Järvelän? autiotorpasta (KO a:3:179; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). En ihan päässyt kärryille siitä onko jutussa mainittu edesmennyt isä nimismiehen isä vaiko lukkarin isä. Juttu menee jotenkin seuraavasti: "Den twist som war emellan klåckaren Peer Mårthenson och lentzman Jöns Jönson om Jerfwelä? ödes torpet humblegård?, hwilcket torp herskap tiden klåckare är wärden för des odugligheet för hööslag blifwit efterlåten, undan hwilcket torp lentzman tillstodh hans sahl fader denne twistigen humbegården kiöpt, hwilcket retten efter kongl. placatet ehrkende af klåckaren under cronohemmannet el:r ödes torpet at wederkennes och lentzman dömbdes der med afstå."

Muuttaisin ehkä yhden sanan: undan -> under.

Itse riitajutussa kyse Järvelän torpan humalamaasta, jota lukkarin on sallittu käyttää, koska maa on ollut kelpaamaton heinänviljelyyn.

...under hwilcket torp lentzman tillstodh hans sahl fader denne twistigen humbegården kiöpt, hwilcket retten efter kongl. placatet ehrkende...

Jonka torpan alaisuuteen nimismies väitti hänen kuolleen isänsä (= nimismiehen isä) tämän kiistellyn humalamaan ostaneen; minkä oikeus tunnusti.

Noin siis olettaisi hyvinkin, että nimismies sai pitää humalamaan ja lukkarin piti siitä luopua, mutta yllättäen epäloogisesti loppusanat ovat, että nimismiehen pitää luopua (lentzman dömbdes der med afstå) - puuttuko tuosta joku sana?

Joka tapauksessa olennaista on, että nimismiehen isä on kuollut. Osto oli tapahtunut "herskap tiden" jolla tarkoitetaan vapaaherrakuntia, jotka reduktiossa päättyivät 1675-1680.

Tämä olisi todiste siitä, että edellinen nimismies Jöns Jönsson senior olisi kuollut tässä vaiheessa 1683 mennessä. Se sopisikin arkijärkeen, jos tämä mies ehti olla nimismiehenä jo 1618 alkaen(?).

[E Juhani Tenhunen]

Tämä olisi todiste siitä, että edellinen nimismies Jöns Jönsson senior olisi kuollut tässä vaiheessa 1683 mennessä. Se sopisikin arkijärkeen, jos tämä mies ehti olla nimismiehenä jo 1618 alkaen(?).

On hyvä muistaa, että Jöns Jönsson on suomeksi Juho Juhonpoika.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1189 : Johannes Marci = Juho Markunpoika.

E. Juhani (hätäkastettuna Juho Lauri) Tenhunen

[Hannu Virttaalainen]

Jotta ala-satakuntalainen pääsisi kartalle, tässä linkki Hiskin tietoihin Saloisten seurakunnasta: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=473&TYPE=HTML&LANG=FI
Kun jostain muistan lukeneeni, että Limingan kirkkoherralla Henrik Lithoviuksella oli pinta-alaltaan laaja seurakunta? Mikäs tämä Limingankin sisältänyt Saloinen sitten oli? Saloinen ja Liminka ulottuivat sisämaassa ilmeisesti valtakunnan rajalle, missä se siten tarkkaan mahtoi ollakkaan. Mutta kyllä Loimaakin ulottuu Venäjän rajalle. Siis Humppilan Venäjän kylän rajalle.:oo:

Miten nämä hallintopitäjät mahtoivat Saloisissa mennä 1500-luvun alussa eli kuinka laajan alueen nimismies Olavi Olavinpoika (vanhempi) oli?

Outikan ja Heikki Soinivaaran 1529 todistajajuttu Tukholmassa on sama juttu, mutta onko Ahlaisten ja Saloisten Olof Törielsson sama mies onkin eri juttu,
Minusta voivat olla sama mies tai sitten ei. Pelkkä etunimi ja patronyymi eivät vielä todista mitään.

Kyllä Hannu ja Juhani ovat eri nimet, toteaa Hannu Juhani, ei Hannu Hannu tai Juhani Juhani, Satakunnan Johnsson suvun jälkeläinen, vaikka myös kirjoitusasuja Jonsson, Jönsson ja jopa Johansson on havaittu. Onpa joku suomentanut Juhanpojaksi sukunimen, kun luullut patronyymiksi.

[Outika]

Sukuforumin ehtymättömissä aineistoissa löytyy ohjeistusta tähän. Lähde Johannes Someruksen 1. vaimo (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-29249.html) viestit 4-8:
Mietin miksikähän näitä pastoreita, jotka ehkä ovat olleet Hans -nimisiä onkin nimetty Iohannes tai Johannes nimellä, eikö Hans olisi sopinut kirkonmiehen latinankieliseksi nimeksi?

Hei kysymyshän on latinasta ja latinasta puuttuvat sellaiset "pelimerkit" eli normaaliin kirjoitettuun latinaan eivät h -, j - ja k -kirjaimet lainkaan sisältyneet. Eihän näitä käytetä geneerisesti nykyisissäkään latinasta periytyvissä romaanisissa kielissä, vaan muutamat h -kirjaimella alkavat sanat nykyraskassakin ovat lainasanoja germaanisista kielistä ja lausuttaessa h:n osuus ikään kuin häipyy pois.

Varhaislatinassa käytettiin kyllä k -kirjainta, mutta vain a:n edessä, minkä voi todeta Rooman raunioilla liikkuessa ja vanhoja kirjoituksia bongatessa, mutta "munkkilatinassa" se korvautui täysin c -kirjaimella.

Tästä aiheutuu pientä vaivaa sukututkijoille, kun täytyy painiskella Hanssien ja Jussien välimaastossa ja tehdä päätöksiä niiden välillä - ja jos haluaa yrittää käyttää kieliä oikein.

[Outika]

Edelläolevasta poimittuna ja vähän muutakin eli Juusolan isännät (nimismiehet) ja Saloisten pappejakin sivuten.

Menikö Juusolan talon isäntälista jotenkin näin:
Jaakonpoika Jaakko Nedrig möi Juusolan 1744
Jaakob (1690) Liisa Joosepintyttären mies Jusolassa?
Josep Jönsson Jusoila 1706 - 07
Jöns Jönsson Jusola 1688 - 90
Josep Jusola 1675 - 77
Jöns Jönsson Jusoila & Iohannis / Dominus Iohannis 1654 - 69
Jöns Jönsson Jusoila 1651 - 52
Jöns Josephsson 1567 - 92
Josef Olofsson 1548 – 70
Olof Törgielsson?

Kukahan oli tuo Dominus Iohannis mainittuna Juusolassa. Saattoiko olla Saloisiin Tammelasta siirretty Johannes Marci, joka mainitaan myös nimellä Johannes Marci Urus [urus - room. alkuhärkä; vrt. ursus - karhu]. Johannes Marci mainitaan Saloisissa myös nimellä Tammelensis ja Tammelaan tuli Jönssin jälkeen kirkkoherraksi Gregorius (Jörenn) Martini Lepus (1581 - 1621).

Tämän Johannes Marcin isäksi on soviteltu Stuut,Stutaeus keskustelussa Marcus Benedictiä, Loimaan (ent. Loimijoen) kirkkoherraa. Kirkkoherra Marcus Benedicti sai Kustaa Vaasan valtakirjalla 1554 ja kuningas Eerik XIV vahvistuksella viran 17.5.1564 ja palkkasi itse kappalaisekseen Knutin noin 1560 luvulla ja Jönssin noin 1570 luvulla. Markus Bengtsson toimi maarovastina jo 1556 ja kantoi kymmennykset seitsemästä Ala-Satakunnan pitäjästä ja omisti maatilan Loimaan Seppälän kylässä vuodesta 1581 Mikel Henrikinpojan (Hopiaseppä) jälkeen, jota isännöivät poikansa Josef ja Jakob isänsä jälkeen. Jaakkoa ei mainita SAYn tiedoissa, mutta Josef Marcusson mainitaan yhdessä isänsä kanssa Seppälässä jo 1587 (SAY Loimijoki 1580 jakso 87).

Toivon korjauksia jos olen tulkinnut tietoja / paimenmuistioita väärin.

[Antti Soini]

Täytyy tunnustaa, että viitisentoista vuotta sitten kirjoittamani 'Kierrä kivi älä kiroa' -kirjan ensimmäisen osan tiedot perustuvat suurelta osalta aiempiin tutkimuksiin. Eräs tärkeimmistä lähteistäni (Templum Saloensen ohella) oli Heikki Soininvaaran artikkeli "Hoffren-suvun varhaispolvet", joka ilmestyi Genos-lehdessä 1981/1. Tässä artikkelissa on myös hyvä lähdeluettelo, jota niinikään hyödynsin. Kannattaa katsoa.
terv. Antti

[s.peltonen]

Tervehdys Hannu,

Paljon Kiitoksia kaikista tiedoista!

Näitä Antti Soinin kirjan lähteitä kun aloin kertomaan, niin mainitaan vielä Martti Levonin 3 teosta:

"Pappeja ja talonpoikia. Historiallisia kertomuksia Pohjois-Pohjanmaalta Saloisten pitäjästä" 1971
"Saloisten asukkaita ja elämää" 1974 ja
"Saloinen ennen ja nyt" 1972

Liittyvät ketjun aiheeseen, ehkä ...

Paljon kiitoksia kirjavinkeistä!
Kauppakeskuksen yhteydessä oleva kirjakauppa oli tänään auki. Kipaisin sieltä kyselemässä pystyykö "Kierrä kivi älä kiroa, Hoffrénien sukuhistoria 1" kirjan heidän kauttaan ostamaan, mutta valitettavasti sitä ei enää ollut saatavilla. "Kierrä kivi älä kiroa, Hoffrénien sukuhistoria 3" oli sarjan vanhin kirja, joka oli ostettavissa (hyllyssä sitä ei heillä ollut, joten laitoin sen heidän kauttaan tilaukseen; se käsittääkseni kertoo uudemmasta ajasta, joten tuota ykkösosaa koetan jostain lisäksi vielä metsästää). Netistäkin koetin etsiä mistä kirjan (ykkösosan) saisi ostettua, mutta ei vain vielä pistänyt silmään. Häätyypi kesänmittaan koettaa lainata kyseinen kirja kirjastosta.

"Pappeja ja talonpoikia" sekä "Templum saloense" kirjat löytyivät netin kautta antikvariaatista, joten ne laitoin äsken tilaukseen (en äkkimiten löytänyt sellaista tietoa, että niitä pystyisi uutena ostamaan).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset tiedoista ja linkeistä!

Thomas Stenbäckistä tuolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Stenb%C3%A4ck ja hänen ruotsinkielinen teoksensa on kokonaan tuolla http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/101726/Historisk_beskrifning_ofver_Br.pdf?sequence=1


Tuo oli iloinen yllätys, että Thomas Stenbäck:n teos on netissä luettavissa; Oikein Paljon Kiitoksia linkistä!

Jonka torpan alaisuuteen nimismies väitti hänen kuolleen isänsä (= nimismiehen isä) tämän kiistellyn humalamaan ostaneen; minkä oikeus tunnusti.

Mikäli tuo vuoden 1683 talvikäräjillä mainittu edesmennyt isä viittaa nimismiehen isään, niin siinä tapauksessa jutun nimismies vaikuttaisi olevan Johan Jönsinpojan isä. Marketta Martintyttären puolison Juho Jönsinpojan isä Jöns Jönsinpoika on mielestäni elossa vielä vuonna 1696.

Ruodutusluetteloiden, veroluetteloiden sekä Stenbäck:n kommentin (koskien kolmea poikaa) perusteella tulee jollain tapaa seuraava vaikutelma (Jöns Josefinpojasta alkaen; merkintätapa siten, että X.Y.Z:t ovat X.Y:n poikia); toki voi hyvin olla niin, että minulle olisi päässyt tässä väärinymmärrys tapahtumaan:
1. Jöns Josefinpoika (nimismiehenä 1582, sekä vuosina 1593-1616; mahdollisesti nimismiehenä vielä hieman aikaa vuoden 1616 jälkeen)
1.1. Jöns Jönsinpoika Juusola (nimismiehenä 1626-1653; mahdollisesti nimismiehenä jo hieman ennen vuotta 1626) (puoliso: Siikajoen kappalaisen Lauri Jaakonpojan sisar)
1.1.1. Josef Jönsinpoika Josander (Siikajoen kappalainen)
1.1.2. Jöns Jönsinpoika, kuollut 1696-1701 välisenä aikana; nimismiehenä ainakin vuosina 1681-1682; onko nimismiehenä myös 1683-n.1690?)
1.1.2.1. Juho Jönsinpoika, kuollut 1697-1698 välisenä aikana (p: Marketta Martintytär) (toimiiko tämä Juho nimismiehenä joinakin vuosina vuosien 1683-1691 välisenä aikana?)
1.1.2.2. Josef Jönsinpoika (p1: Liisa Yrjöntytär +n.1698; p2: Marketta, mahdollisesti Tuomaantytär)
1.1.2.3. Antti Jönsinpoika (p: Beata)
1.1.3. Matti Jönsinpoika Juusola eli Siniluoto

Liitän tähän viestiin pienet kuvakaappaukset vuosien 1681 ja 1682 ruodutusluetteloista Juusolan talon kohdalta. Kummassakin luettelossa talo kirjataan "påst och gestgifuare" listalle (Juusola toimi sekä posti- että kestikievari talona). Vuoden 1681 luettelossa on erikseen "kyläotsikko" Piehingin ja Salonkylän taloille; vuoden 1682 luettelossa sekä Piehingin postitalo että Salonkylän posti- ja kestikievari talo on kirjattu Piehingin "kyläotsikon" alle.

Vuoden 1681 ruodutusluettelossa Juusolan taloon kirjataan nimismies Jöns Jönsinpoika, poika Juho Jönsinpoika, poika Josef Jönsinpoika (sekä renki Tuomas).
Samaisen vuoden henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647415) Juusolan taloon kirjataan Jöns Jönsinpoika, poika Juho Jönsinpoika ja tämän puoliso Marketta Martintytär, veli (ilmeisesti poika Juho Jönsinpoika veli) Josef ja tämän vaimo Liisa Yrjöntytär. Henkikirjassa vaikuttaisi olevan kirjattuna nimismies Jöns Jönsinpoika ja pojat Juho ja Josef vaimoineen.

Seuraavan vuoden ruodutusluettelossa Juusolan taloon kirjataan nimismies Jöns Jönsinpoika, poika Juho Juhonpoika, poika Josef Juhonpoika, poika Antti Juhonpoika (sekä renki Josef).

Ruodutusluetteloita en onnistunut löytämään vuosien 1683-1699 väliseltä ajalta.
Henkikirjoja en onnistunut löytämään vuosien 1682-1687 väliseltä ajalta.

Vuosien 1688-1692 henkikirjoissa Juusolan taloon kirjataan:
1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905154): Juho Jönsinpoika, vaimo Marketta, veli Josef, vaimo Liisa, veli Antti, 1 piika
1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676998): Juho Jönsinpoika, vaimo Marketta, veli Josef, vaimo, veli Antti
1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036511): Juho Jönsinpoika, vaimo Marketta, veli Josef, vaimo, veli Antti
1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772958): Juho Jönsinpoika, vaimo Marketta, veli Jöns (olisikohan pitänyt lukea Josef?), vaimo Liisa, veli Antti
1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956038): Jöns Jönsinpoika Juusola, vaimo Marketta, veli Josef, vaimo Liisa, veli Antti

Vuosien 1688-1692 henkikirjoissa kirjatut Juho/Jöns Jönsinpoika, Josef Jönsinpoika ja Antti Jönsinpoika vaikuttaisivat olevan samat pojat, jotka vuoden 1682 ruodutusluetteloon kirjattiin nimismies Jöns Jönsinpojan poikina.

Henkikirjoja en onnistunut löytämään vuosilta 1693 ja 1694.
Vuosien 1695-1696 henkikirjoissa Juusolan taloon kirjataan (tällöin nimismiehenä toimii jo Johan Mikonpoika Tammelander; viimeinen silmiin osunut nimismies tituleeraus Jöns Jönsinpojan osalta on vuoden 1691 tuomiokirjasta):
1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983395): Jöns Jönsinpoika (jonka vaimo mainitaan vanhaksi), poika Juho ja tämän vaimo Marketta, poika Josef ja tämän vaimo Liisa
1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968569): Jöns Juusola (mainitaan vanhaksi), poika Jöns ja tämän vaimo, veli (ilmeisesti poika Jönsin veli) Josef ja tämän vaimo, veljen (ilmeisesti poika Jönsin veljen) vaimo Beata (luultavasti Antti Jönsinpojan vaimo)

Tuntuisi siltä, että vuosien 1695-1696 henkikirjoissa taloon kirjattu vanha isäntä Jöns Jönsinpoika on samainen Jöns Jönsinpoika, joka vuoden 1682 ruodutusluetteloon kirjattiin nimismies Jöns Jönsinpoikana, ja joka vuoden 1681 henkikirjaan kirjattiin Juusolan taloon ensimmäisenä. Myös Iin pitäjässä 1690-luvulla henkikirjoihin tuntuu "pullahtelevan takaisin" vanhoja isäntiä, jotka jo hetken aikaa ovat olleet poissa henkikirjoista; niiden seuraaminen on helpompaa, kun käräjäjutuista pystyy päättelemään sen, että vanha isäntä on elossa, vaikka häntä ei henkikirjoihin kirjatakaan. Juusolan talon seuraamista hankaloittaa se, että en tunne Saloisten taloja, sekä se, että isästä ja pojasta käytetään veroluetteloissa toisinaan samaa nimeä. On vaikea käräjäpöytäkirjoista erottaa voisivatko jotkin vuosien 1683-1691 maininnat nimismies Jöns Jönsinpojasta tarkoittaa vuonna 1682 nimismiehenä toimineen Jöns Jönsinpojan poikaa Juho Jönsinpoikaa (josta toisinaan veroluettelossa käytetään nimeä Jöns Jönsinpoika).

Vuoden 1696 jälkeen vanha isäntä Jöns Juusolaa ei enää kirjata henkikirjoihin. Josef Jönsinpoika Juusolan isä mainitaan edesmenneenä vuoden 1701 talvikäräjillä, joten Jöns Jönsinpoika Juusolan voisi olettaa menehtyneen vuosien 1696-1701 välisenä aikana.

Mikäli vuosien 1695-1696 henkikirjoissa Juusolan taloon kirjattu Jöns Jönsinpoika ei ole vanha isäntä Jöns Jönsinpoika (joka vuonna 1682 toimi nimismiehenä), niin siinä tapauksessa jollain tapaa vaikuttaisi siltä, että vuosien 1692-1695 välisenä aikana olisi henkikirjoissa Juho Jönsinpoika Juusolan veljet Josef ja Antti sekä Josef veljen Liisa vaimo kadonneet Juusolan talosta ja tilalle olisivat tulleet Juho Jönsinpojan saman nimiset pojat Juho, Josef ja Antti; ja Juho pojan vaimon nimi olisi sama kuin isänsä vaimon nimi ja Josef pojan vaimon nimi olisi sama kuin Josef veljen vaimon nimi. Tämä tuntuisi epätodennäköiseltä.

Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768889) henkikirjassa Juusolan taloon kirjataan Jöns Juusola ja vaimo, veli Josef Juusola ja vaimo sekä veljen vaimo Beata.
Ja vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772284) henkikirjassa Jöns Juhonpoika sekä Josef veljen Liisa vaimo mainitaan menehtyneiksi; veli Antti mainitaan sokeaksi ja hänen Beata vaimonsa mainitaan hilpaisseen Sotkamoon.

Ilman noita vuosien 1681-1682 ruodutuluetteloita ja vuosien 1695-1696 henkikirjoja Juusolan nimismiehet olisivat vaikuttanut menevän sievästi. Mutta nuo neljä luetteloa jotenkin tuntuvat pullauttavan Juusolan talon ylimääräisen Jöns Jönsinpojan. On hyvin mahdollista, että olen tulkinnut ruodutusluetteloita ja henkikirjoja virheellisesti. Jos joku keksii noille 1681-1682 ruodutusluetteloille ja vuosien 1695-1696 henkikirjoille jonkin muun selityksen, niin ole erittäin kiitollinen tiedosta. Ja jos jostain löytyisi jotain lisätietoa, mikä viittaisi siihen, että vuonna 1682 nimismiehenä toimineen Jöns Jönsinpojan poika Juho Jönsinpoika toimi nimismiehenä, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta. Olen koettanut etsiä tietoa, minkä perusteella voisi päätellä jotain Juho Jönsinpojan nimismiehenä olosta, mutta en vielä ole onnistunut löytämään mitään, mikä osoittaisi suuntaan taikka toiseen. Nämä Juusolan nimismiehet jäivät mieltä pyörittämään; jotain tiedonhippusia kun vielä löytyisi...

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Antti,

Oikein Paljon Kiitoksia tiedoista!

Täytyy tunnustaa, että viitisentoista vuotta sitten kirjoittamani 'Kierrä kivi älä kiroa' -kirjan ensimmäisen osan tiedot perustuvat suurelta osalta aiempiin tutkimuksiin. Eräs tärkeimmistä lähteistäni (Templum Saloensen ohella) oli Heikki Soininvaaran artikkeli "Hoffren-suvun varhaispolvet", joka ilmestyi Genos-lehdessä 1981/1. Tässä artikkelissa on myös hyvä lähdeluettelo, jota niinikään hyödynsin. Kannattaa katsoa.
terv. Antti

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Outika,

Paljon Kiitoksia tiedoista ja linkeistä!

Olof Törielssons’ sons Joseph and Olof lived in Ostrobothnia while a third son Mark became a citizen of Sigtuna, Sweden. In 1592 Mark wanted to divest himself of his assets in western Finland and sold the farms, probably a dozen, in seven parishes to his brother Olof[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4).

Mielenkiintoista, että tässä ei mainita Hannu Ollinpoikaa.

Kansallisarkiston sivuilla FMU 5632 (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=5632) jutun tekstissä mainitaan: Ur ett ”Register på alla the godz och gårdar, som frälset och andra inför konung Erichs nämnd igenwunnit haffue”, avtryckt i Hist. Arkisto XV. sid. 100. Därsammastädes finns också en släkttavla över Jöns Fordells barn och barnabarn.

Tietääkö kukaan onko tuo mainittu dokumentti, jossa mainitaan Jöns Fordellin lapset ja lapsenlapset, skannattuna ja netissä katseltavissa?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Hannu Virttaalainen]

Tietääkö kukaan onko tuo mainittu dokumentti, jossa mainitaan Jöns Fordellin lapset ja lapsenlapset, skannattuna ja netissä katseltavissa?


Ehkä 4. käden tietona:D: (minä->Antti Soinin kirja sivu 75 -> Anthoni 1963 -> alkuperäinen?)

Jöns Fordellin lapsista tiedetään käsitykseni mukaan lukumäärä 7. Alkuperäisestä lähteestä 3 nimeä: Brita, Anna ja Knut ja ilmeisesti tämä lukumäärä. 3 muuta on päätelty. 1 näistä Saloisten omistuksista eli Henrik. Yksi olisi vielä nimeltään täysin tuntematon.

Minä uskon 3. käden tietoon, vaikka Antti kirjassaan sanoo vastuun olevan lukijan, mikä vaikuttaa rehelliseltä puheelta vai oliko hän ehkä Hoffrenien savolaishaaraa.

Anthoni, Eric: Släkten Fordell och dess släktförbindelser (Historisk tidskrift för Findland (48) 1963 ss. 99-126
Anthoni, Eric: Ett biddrag till släkten Fordells historia, (Historisk tidskrift för Finland (49) 1964, ss. 51-54

Vaikka elämme tätä tietokone ja verkkoaikaa niin kannattaa muistaa, että ainakin toistaiseksi löytyy vielä kirjastoja, joista löytyvä materiaali selviää netin kautta, aina sitä myöten onko hyllyssä ja lainattavissa, pirtin pöydän äärestä poistumatta.
Sitten vaan kaukolainaamaan ...
Myös Genoksen vanhoja numeroita löytyy kirjastoissa, eikä pidä unohtaa sukututkimusyhdistysten kirjastoja.

Uskoisin loppuunmyydyn Hoffrenien sukuhistoria I:n löytyvän jostain kirjastosta lainattavaksi kaukolainalla. Oulun seutua ja Savoa veikkaisin hyviksi aloituskohteiksi kirjastohaulle.

[Antti Soini]

Tässä vielä hiukan kirjoista ja saatavuudesta:
Kierrä kivi.... Osa 1 löytyy satavarmasti Oulun maakuntakirjastosta ja aika monesta muustakin kirjastosta. Oman kirjaston kautta kaukolainaamalla löytyy nopein ja edullisin reitti saada kirja näppeihinsä.
Saman kirjan osat 2-6 kertovat suvun savolaisesta haarasta, jonka esi-isä oli Iisalmen rovasti Henrik Hoffrenius (k. 1710). Tämän Henrikin isä oli oululainen kauppias Hannu Pietarinpoika Houru ja hänen isänsä kauppaporvari Pietari Olavinpoika, Oulun pormestarinakin mainittu, joka muutti Ouluun Pyhäjoen Hourulan talosta.
Tämä talo tuli Pyhäjoen nimismies Olavi Olavinpoika nuoremman haltuun (jonka poika Pietari oli).
Hourulan talosta ja sen asukkaista kertoo Hoffrénien Sukuyhdistyksen julkaisusarjassa (nro 4) vuonna 2005 ilmestynyt teos: Ritva Anttila & Antti Soini: Kosken kivet kertovat. Hourulan talon ja suvun historiaa Pyhäjoelta, Nivalasta ja Ouluaisista.
Tähän kirjaan on otettu mukaan lähes kaikki sama tieto kuin oli varhemmin kirjoittamassani Kierrä kivi älä kiroa 1:ssä.
Kosken kivet -kirjaa löytyy Pohjois-Pohjanmaan kirjastosta ja muualtakin. Sen voi myös ostaa yhdistyksen kautta. Muutama kappale painoksesta on vielä jäljellä.
Tiedot yhdistyksen julkaisemista kirjoista ja hinnoista tilauslomakkeineen löytyvät kotisivuilta: www.hoffren.suvut.net ja sieltä valikko Julkaisut.

terv. Antti

[Jouni Kaleva]

Ruodutusluetteloiden, veroluetteloiden sekä Stenbäck:n kommentin (koskien kolmea poikaa) perusteella tulee jollain tapaa seuraava vaikutelma (Jöns Josefinpojasta alkaen; merkintätapa siten, että X.Y.Z:t ovat X.Y:n poikia); toki voi hyvin olla niin, että minulle olisi päässyt tässä väärinymmärrys tapahtumaan:
1. Jöns Josefinpoika (nimismiehenä 1582, sekä vuosina 1593-1616; mahdollisesti nimismiehenä vielä hieman aikaa vuoden 1616 jälkeen)
1.1. Jöns Jönsinpoika Juusola (nimismiehenä 1626-1653; mahdollisesti nimismiehenä jo hieman ennen vuotta 1626) (puoliso: Siikajoen kappalaisen Lauri Jaakonpojan sisar)
1.1.1. Josef Jönsinpoika Josander (Siikajoen kappalainen)
1.1.2. Jöns Jönsinpoika, kuollut 1696-1701 välisenä aikana; nimismiehenä ainakin vuosina 1681-1682; onko nimismiehenä myös 1683-n.1690?)
1.1.2.1. Juho Jönsinpoika, kuollut 1697-1698 välisenä aikana (p: Marketta Martintytär) (toimiiko tämä Juho nimismiehenä joinakin vuosina vuosien 1683-1691 välisenä aikana?)
1.1.2.2. Josef Jönsinpoika (p1: Liisa Yrjöntytär +n.1698; p2: Marketta, mahdollisesti Tuomaantytär)
1.1.2.3. Antti Jönsinpoika (p: Beata)
1.1.3. Matti Jönsinpoika Juusola eli Siniluoto



Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

Hei Sari

Kiitos näistä! Kun kuvioon lisätään tuo hieman varjoon jäänyt
"1.1.2. Jöns Jönsinpoika, kuollut 1696-1701 välisenä aikana;"
niin kokonaisuus selkiytyy. (itse olin nostanut hänen paikalleen hänen poikansa "1.1.2.1. Juho Jönsinpoika, kuollut 1697-1698 välisenä aikana"

Noin se täytyy olla, nyt on kaikki loogista ja asiakirjoilla aukottomasti dokumentoitua. Ei ihme, jos näissä on tähän saakka ollut enemmän tai vähemmän puutteellisuutta, kun on ollut 3 sukupolvea peräkkäin Jöns/Johan Jönsinpoikaa.

Tällä rakenteella on myös loogista että vuoden 1683 käräjillä Järvelän torpan humalamaasta elossaoleva nimismies oli tuo 1.1.2. ja jutussa tarkoitettu isä-vainaja oli se Jöns Jönsinpoika, jonka vaimo oli kappalaisen Lars Jakobin sisar.

[s.peltonen]

Tervehdys Hannu,

Jöns Fordellin lapsista tiedetään käsitykseni mukaan lukumäärä 7. Alkuperäisestä lähteestä 3 nimeä: Brita, Anna ja Knut ja ilmeisesti tämä lukumäärä. 3 muuta on päätelty. 1 näistä Saloisten omistuksista eli Henrik. Yksi olisi vielä nimeltään täysin tuntematon.

Minä uskon 3. käden tietoon, vaikka Antti kirjassaan sanoo vastuun olevan lukijan, mikä vaikuttaa rehelliseltä puheelta vai oliko hän ehkä Hoffrenien savolaishaaraa.

Anthoni, Eric: Släkten Fordell och dess släktförbindelser (Historisk tidskrift för Findland (48) 1963 ss. 99-126
Anthoni, Eric: Ett biddrag till släkten Fordells historia, (Historisk tidskrift för Finland (49) 1964, ss. 51-54

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Vaikka elämme tätä tietokone ja verkkoaikaa niin kannattaa muistaa, että ainakin toistaiseksi löytyy vielä kirjastoja

Tuo on totta, onneksi :)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Antti,

Hourulan talosta ja sen asukkaista kertoo Hoffrénien Sukuyhdistyksen julkaisusarjassa (nro 4) vuonna 2005 ilmestynyt teos: Ritva Anttila & Antti Soini: Kosken kivet kertovat. Hourulan talon ja suvun historiaa Pyhäjoelta, Nivalasta ja Ouluaisista.
Tähän kirjaan on otettu mukaan lähes kaikki sama tieto kuin oli varhemmin kirjoittamassani Kierrä kivi älä kiroa 1:ssä.

Paljon Kiitoksia tiedoista!
Laitoin tänään 'Kosken kivet kertovat' kirjan tilaukseen :)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Ei ihme, jos näissä on tähän saakka ollut enemmän tai vähemmän puutteellisuutta, kun on ollut 3 sukupolvea peräkkäin Jöns/Johan Jönsinpoikaa.

Tuo on totta, että kirkonkirjoja edeltävältä ajalta on hankala tunnistaa henkilöitä silloin, kun samalle nimelle on nimetty poikia useammassa sukupolvessa peräkkäin.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Koska tässä ketjussa oli keskustelua Fordell suvusta, niin ehkä tähän sopisi jatkoksi Pohjanmaan voudintilien tilikirjoista (vuosilta 1539-1634) silmään osuneet maininnat Pietarsaaren papeista ja nimismiehistä.

Tilikirjoissa on varmasti paljon muitakin Pietarsaaren pappeja koskevia linkkejä; tässä on listattuna vain ne linkit, jotka sattuivat osumaan silmään tilikirjoja selaillessa. Veroluetteloita ja sakkoluetteloita en Pietarsaaren osalta juurikaan lukenut, joten niihin on tässä linkkejä erittäin vähän. Vuodesta 1602 alkaen Etelä-Pohjanmaan voutikunnan (johon Pietarsaari tuolloin kuului) tilikirjoja selailin vain ylimalkaisesti (etsiskelin niistä mainintoja Pohjois-Pohjanmaan papistosta ja nimismiehistä), joten mainintoja Pietarsaaren papistosta meni varmaankin herkemmin ohi silmien. Mikäli havaitsette poimituissa linkeissä taikka tekemissäni tulkinnoissa virheitä, niin olen suuresti kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen erittäin kiitollinen kaikesta lisätiedosta, esim. sellaisista maininnoista, jotka eivät ole osuneet omaan silmääni; taikka tiedoista jostain muista 1500-1600 lukujen asiakirjoista, joissa on mainintoja Pietarsaaren papistosta.

Paimenmuistossa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5079) ja Hiskin pappisluettelossa (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=399&TYPE=HTML&LANG=FI) löytyy luettelo Pietarsaaren papistosta. Vähäkyrön seurakunnan arkiston "Merkittävien tapausten kirja":sta löytyy myöskin luettelo Pietarsaaren papeista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491049).

Kansallisarkiston sivulta löytyy seuraavat maininnat Pietarsaaren keskiajan papeista:
her Hannu Pederson (1430, 1439)
her Niilo (1473 tai 1474, testamenttiasia)

Tilikirjoista vaikutti löytyvän mainintoja Pietarsaaren kirkkoherroista seuraavilta vuosilta:
her Jöns Fordell (1542)
her Henrik Niilonpoika (1543, 1548-1549, 1553, 1555-1559, 1562-1569)
her Erik Johanneksenpoika (1569-1595, 1598-1600)
her Canutus Henrikinpoika (1601, 1603-1604, 1608-1611)
her Magnus Gammal (1626-1629, 1634)

Lisäksi löytyy mainintoja seuraavista:
kappalainen her Canutus Henrikinpoika (1583, 1587, 1595, 1600)
kappalainen her Jaakko Sigfridinpoika (1591):
her Isak Erikinpoika: 1604_4835:241 (maakirjassa)
kappalainen her Erik (1629, 1633-1634)
kappalainen her Karl (1629, 1633-1634)

Alla olevat linkit ovat muodossa <tilikirjan_vuosiluku>_<tilikirjan_arkistotunnus >: <aukeaman_numero>. Mikäli asiakirjassa on mainittu päivämäärä, jossa vuosiluku eroaa tilikirjan vuosiluvusta, on merkinnän lopussa alaviiva ja sen jälkeen päivämäärä ISO formaatissa (<vuosiluku neljällä numerolla>-<kuukausi kahdella numerolla>-<päivä kahdella numerolla>). Mikäli linkki on veroluettelossa olevaan taloon, on linkin jälkeen suluissa veroluettelon lyhenne (MK - maakirja, KL - kymmenysluettelo, MTL - myllytulliluettelo, ATL - autiotaloluettelo).

her Hannu Pederson:
1430_FMU1986_1430-12-13 (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=1986), 1439_FMU_2317 (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=2317)

her Niilo (1473 tai 1474, testamenttiasia)
1473_FMU3563 (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=3563)

her Jöns Fordell:
1542_4530:6 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627531) (testamenttiasia), 1542_4530:10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627539) (testamenttiasia)

her Henrik Niilonpoika (mainitaan Niilonpojaksi vuosina 1563 ja 1566-1569):
1543_4531:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627603), 1548_4534e:57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628080), 1549_4536:60 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628289), 1549_4538:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628334), 1553_4549:7 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632618), 1553_4549:46 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632656), 1553_4549:48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632658), 1555_4556:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629659), 1556_4560:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629918), 1556_4560:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629919), 1556_4562:43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630021), 1557_4576:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630499), 1557_4576:23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630501), 1557_4576:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630503), 1557_4576:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630506), 1557_4576:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630512), 1557_4576:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630513), 1557_4576:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630515), 1558_4594:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2631654), 1559_4606:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632514), 1562_4644:42 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2635960), 1562_4646:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636274), 1563_4655:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636837), 1563_4655:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636885), 1563_4655:57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636891), 1563_4656:307_1562-06-02 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637513), 1563_4657:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637553), 1563_4658:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637691), 1563_4658:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637731), 1563_4658:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637774), 1564_4666:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638547), 1564_4666:63 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638569), 1564_4666:69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638579), 1564_4667:130 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638826), 1564_4671:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639282), 1565_4676:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639895), 1565_4676:44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639901), 1566_4685:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640909), 1566_4685:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640915), 1566_4687:23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641216), 1567_4693:47 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641762), 1567_4693:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641780), 1567_4695:10_1567-09-04 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642049), 1568_4701:17 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642963), 1568_4701:53 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643032), 1568_4703:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643310), 1569_4710:26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644090), 1569_4712:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644351), 1569_4712:13_1569-03-05 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644353)

her Erik Johanneksenpoika (mainitaan Johanneksenpojaksi vuosina 1570, 1572-1576, 1578, 1582, 1587-1589, 1592 ja 1600; mainitaan nimellä 'Ericus Jonannis Tenalensis' Vähäkyrön seurakunnan arkiston "Merkittävien tapausten kirja":ssa):
1570_4716:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644996), 1570_4716:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645011), 1570_4716:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645018), 1570_4716:42 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645022), 1570_4718:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645267), 1571_4725:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646089), 1571_4725:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646097), 1572_4732:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647039), 1572_4734:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647536), 1573_4735:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647676), 1573_4737:40_1569-07-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648193), 1573_4737:51 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648139), 1573_4737:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648233), 1574_4738:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648313), 1574_4739:130 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648601), 1574_4740:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648714), 1574_4740:97 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648830), 1575_4741:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648902), 1575_4743:47_1569-07-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649295), 1575_4743:48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649297), 1575_4743:89 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649380), 1576_4745:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649550), 1576_4746:129 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633377), 1576_4747:100 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649769), 1577_4748:43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649868), 1578_4751:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650429), 1578_4752:123_1579-08-07 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633509), 1578_4753:100 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669036), 1579_4754:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669106), 1579_4756:97 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669592), 1580_4757:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669660), 1580_4759:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670146), 1581_4760:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670216), 1581_4760:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670233), 1581_4762:96 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670746), 1582_4763:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670824), 1582_4764:145 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671112), 1582_4764:154_1580-08-04 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671131), 1582_4765:99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671395), 1583_4766:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671489), 1583_4768:100 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671996), 1584_4769:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672065), 1585_4772:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672608), 1585_4772:46 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672630), 1586_4775:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673142), 1586_4776:41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673197), 1587_4779:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673470), 1587_4779:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673476), 1587_4780:139 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673619), 1588_4782:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673771), 1588_4784:42_1569-07-21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673951), 1589_4785:33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633545), 1589_4785:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633552), 1589_4786:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665621), 1589_4788:1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665948), 1590_4789:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666194), 1590_4789:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666202), 1591_4792:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666784), 1592_4795:3 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667426), 1592_4795:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667459), 1592_4795a:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667565), 1592_4797:95 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667845), 1592_4798:58 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668083), 1592_4798:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668172), 1593_4799:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668244), 1593_4801:97 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668558), 1593_4802:46 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668640), 1594_4803:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633593), 1594_4804:5 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662186), 1594_4806:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662733), 1595_4807:36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662901), 1598_4810:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663655), 1599_4813:35 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664228), 1599_4815:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664642), 1600_4817:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665145), 1600_4819:44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665441)

her Canutus Henrikinpoika (mainitaan Henrikinpojaksi vuosina 1603, 1608-1609 ja 1611; mainitaan nimellä 'Canutus Henrici Westzynthius' Vähäkyrön seurakunnan arkiston "Merkittävien tapausten kirja":ssa; mainitaan kappalaisena vuosina 1583, 1587, 1595 ja 1600, ja vuodesta 1601 alkaen kirkkoherrana):
1583_4767:88 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671693), 1587_4780:139 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673619), 1595_4807:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662899), 1600_4819a:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665564), 1601_4820:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633635), 1601_4822:44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659310), 1603_4829:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660068), 1603_4829:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660099), 1603_4831:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660545), 1603_4831:52 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660593), 1603_4831:89 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660659), 1604_4835:240 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661580) (MK), 1604_4836:52 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661824), 1604-1605_4841:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652922), 1606_4848:34_1608-11-16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654279), 1606-1607_4856:48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655762), 1608_4861:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656513), 1608_4861:58 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656521), 1609_4865a:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658125), 1609_4865a:53b (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658143), 1610_4870:66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633740), 1611_4878:56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651750)

her Magnus Gammal (mainitaan nimellä Magnus Gammal vuosina 1627-1628 ja 1629; mainitaan nimellä 'Magnus Mattia Gammal' Vähäkyrön seurakunnan arkiston "Merkittävien tapausten kirja":ssa):
1626_4957:64 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652187), 1626_4959a:61 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652778), 1626_4959b:63 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652901), 1626_4959b:64 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652903), 1627_4960:68 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656215) (KL), 1627_4960:70 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656219), 1627_4960:137 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656374), 1627_4962a:9b (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653526), 1628_KOa:1:60 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703684), 1629_4963:64 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653764), 1629_4963:87 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653806), 1629_4963:110 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653866), 1629_4963:123 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653901), 1629_4963:147 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653945), 1629_4964b:19 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654217), 1634_KOa:3:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704644)

kappalainen her Jaakko Sigfridinpoika:
1591_4793:162 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667151), 1591_4793:170 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667179)

her Erik Isakinpoika:
1604_4835:241 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661582) (MK)

kappalainen her Erik:
1629_4964:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654044) (MTL), 1633_KOa:2:97 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704329), 1634_KOa:3:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704644)

kappalainen her Karl:
1629_4964:38 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654044) (MTL), 1633_KOa:2:129 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704408), 1634_KOa:3:54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704644) (her Karl:n äidiksi mainitaan her Knut:n leskivaimo Anna Pekantytär)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tässä on listattuna voudintilien tilikirjoista (vuosilta 1539-1634) silmään osuneet maininnat Pietarsaaren nimismiehistä. Tilikirjoissa on varmasti paljon muitakin Pietarsaaren nimismiehiä koskevia mainintoja; tässä on listattuna vain ne linkit, jotka sattuivat osumaan silmään tilikirjoja selaillessa. Maakirjoihin ja autiotaloluetteloihin kirjattu nimismies merkintä vaikuttaisi tarkoittavan vain sitä, että nimismies asuu kyseisessä talossa (eli että nimismiehen talon verovapaus kohdistuu siihen taloon, jonka kohdalla nimismies mainita on). Isäntä, jonka nimellä talo on kirjattuna maakirjassa, ei välttämättä ole koskaan toiminut nimismiehenä. En tunne Pietarsaaren taloja, joten en osaa arvailla mikä maakirjan kirjaus tarkoittaa todellista nimismiestä ja mikä vain nimismiehen asumaa taloa. Alla olevassa listauksessa saattaa siis olla sellaisten henkilöiden nimiä, jotka eivät toimineet nimismiehenä. Linkkejä veroluetteloihin tässä on varsin vähän, sillä veroluetteloita ja sakkoluetteloita Pietarsaaren osalta en juurikaan lukenut. Vuodesta 1602 alkaen Etelä-Pohjanmaan voutikunnan (johon Pietarsaari tuolloin kuului) tilikirjoja selailin vain ylimalkaisesti (etsiskelin niistä mainintoja Pohjois-Pohjanmaan papistosta ja nimismiehistä), joten mainintoja Pietarsaaren nimismiehistä meni varmaankin herkästi ohi silmien. Mikäli havaitsette poimituissa maininnoissa virheitä, niin olen suuresti kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen erittäin kiitollinen kaikesta lisätiedosta, esim. sellaisista maininnoista, jotka eivät ole osuneet omaan silmääni; taikka tiedoista jostain muista 1500-1600 lukujen asiakirjoista, joissa on mainintoja Pietarsaaren nimismiehistä.

Seuraava käsitys muodostui Pietarsaaren nimismiehistä (puuttuvat vuodet tarkoittavat vain sitä, että kyseiseltä vuodelta ei pistänyt silmään mainintaa nimismiehestä):
1559-1560: Lasse Nuutinpoika
1563: Hannu Fordell
1564: Heikki Pekanpoika
1565: Hannu Fordell
1566-1568: Yrjö Grellinpoika
1569-1572: Hannu Fordell
1584: Yrjö Niilonpoika
1585-1586: Hannu Fordell
1588-1592: Martti Pekanpoika (vain maakirjoissa)
1598-1599: Martti Grellinpoika (vain maakirjoissa)
1594, 1599-1603: Hannu Hannunpoika Fordell
1629: Jöns Maununpoika (vain verovapaiden talojen luettelossa)
1631-1633: Risto Matinpoika

Alla olevat linkit ovat muodossa <tilikirjan_vuosiluku>_<tilikirjan_arkistotunnus >: <aukeaman_numero>. Mikäli asiakirjassa on mainittu päivämäärä, jossa vuosiluku eroaa tilikirjan vuosiluvusta, on merkinnän lopussa alaviiva ja sen jälkeen päivämäärä ISO formaatissa (<vuosiluku neljällä numerolla>-<kuukausi kahdella numerolla>-<päivä kahdella numerolla>). Mikäli linkki on veroluetteloon (jolloin ei ole varmuutta siitä onko henkilö, jonka nimellä talo on kirjattu, nimismies vaiko ei) on linkin jälkeen suluissa veroluettelon lyhenne (MK - maakirja, MTK - maantarkastuskirja, ATL -autiotaloluettelo / lyhennysluettelo).

Lasse Nuutinpoika:
1559_4611:210 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633875), 1559_4611:212 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633878), 1560_4623:183 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2634944)

onko nimimies Lasse Nuutinpoika sama kuin Lasse Fordell?:
1558_4594:18 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2631654), 1560_4623:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2634902)

Heikki Pekanpoika:
1564_4666:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638485), 1564_4667:115 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638693)

Hannu Fordell:
1563_4655:4 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636788), 1565_4676:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639837), 1569_4710:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644055), 1570_4716:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644959), 1571_4725:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646051), 1572_4732:9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646999)

Muita mainintoja Hannu Fordell:sta:
1564_4659:49_1563-11-26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637882), 1564_4667:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638797), 1565_4677:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639968) (MK), 1565_4677:23 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639970), 1565_4677:24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639972), 1566_4685:1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640840), 1567_4693:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641697), 1568_4701:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643000), 1572_4732:34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647049), 1577_4748:12_1570-06-22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649805)

Hannu Fordell:n leskivaimo Anna:
1579_4755:104 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669337), 1580_4757:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669630), 1582_4763:15_1579-09-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670789), 1583_4766:23_1579-09-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671455), 1584_4769:15_1579-09-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672033), 1584_4770:111_1583-07-02 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672310), 1585_4772:17_1579-09-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672565), 1587_4779:16_1579-09-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673459), 1589_4785:16_1579-09-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633529), 1590_4789:15_1579-12-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666152), 1590_4796:27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667637), 1591_4792:13_1579-12-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666747), 1593_4799:13_1579-12-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668208), 1594_4803:14_1579-12-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633576), 1594_4804:11_1579-12-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662198), 1595_4807:14_1579-12-10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662856)

Elisabet Hannuntytär mainitaan 20.02.1589 nimillä "h Elizabet Hansdotter" ja "h Lizabett Fårdels dott":
1589_4788:48 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666034)

Yrjö Grellinpoika:
1566_4685:12 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640860), 1567_4693:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641697), 1568_4701:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642979)

Yrjö Niilonpoika:
1584_4770:91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672269)

Hannu Hannunpoika Fordell:
1585_4772:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672614), 1586_4776:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673177), 1594_4805:96b (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662428), 1594_4805:114 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662467), 1599_4813:16_1595-10-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664189), 1599_4813:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664218), 1600_4817:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665082), 1600_4817:14_1595-10-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665111), 1601_4820:15_1595-10-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633622), 1602_4827:14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659796), 1603_4832:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660754)

Muita mainintoja Hannu Fordell:sta:
1583_4766:3 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671412), 1587_4780:139 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673619), 1590_4789:6 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666135), 1591_4792:6 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666732), 1592_4795:11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667442), 1593_4799:6 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668194), 1598_4810:17 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663616), 1603_4833:40_1595-10-28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660940), 1604_4834:3_1595-10-28_1600-05-20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661031), 1604_4835:303_1600-05-20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661705), 1604_4836:88_1600-05-20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661893), 1606_4850:32_1600-05-20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654595)

Martti Pekanpoika:
1588_4783:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673819) (MK), 1589_4786:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665716) (MK), 1590_4790:29 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666313) (MK), 1591_4793:51 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666953) (MK), 1592_4797:39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667728) (MK), 1594_4805:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662312) (MK), 1595_4808:40 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663189) (MK)

Martti Grellinpoika:
1598_4811:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663755) (MK), 1599_4814:50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664344) (MK)

Jöns Maununpoika:
1629_4963:109 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653852) (ATL)

Risto Matinpoika:
1631_4965:67 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654620) (MK), 1632_4967:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654916) (MK), 1633_4968:79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654991) (MK), 1633_KOa:2:128 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704406), 1633_KOa:2:129 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704408), 1633_KOa:2:130 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704410), 1633_KOa:2:131 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704412), 1634_4970:83 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655327) (MK)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Sanna H]

Hei, ja ihan aluksi kiitos hienosta ketjusta! Sari oli tehnyt hyvän yhteenvedon näistä sekavista Juusolan sukupolvista.

Ruodutusluetteloiden, veroluetteloiden sekä Stenbäck:n kommentin (koskien kolmea poikaa) perusteella tulee jollain tapaa seuraava vaikutelma (Jöns Josefinpojasta alkaen; merkintätapa siten, että X.Y.Z:t ovat X.Y:n poikia); toki voi hyvin olla niin, että minulle olisi päässyt tässä väärinymmärrys tapahtumaan:
1. Jöns Josefinpoika (nimismiehenä 1582, sekä vuosina 1593-1616; mahdollisesti nimismiehenä vielä hieman aikaa vuoden 1616 jälkeen)
1.1. Jöns Jönsinpoika Juusola (nimismiehenä 1626-1653; mahdollisesti nimismiehenä jo hieman ennen vuotta 1626) (puoliso: Siikajoen kappalaisen Lauri Jaakonpojan sisar)
1.1.1. Josef Jönsinpoika Josander (Siikajoen kappalainen)
1.1.2. Jöns Jönsinpoika, kuollut 1696-1701 välisenä aikana; nimismiehenä ainakin vuosina 1681-1682; onko nimismiehenä myös 1683-n.1690?)
1.1.2.1. Juho Jönsinpoika, kuollut 1697-1698 välisenä aikana (p: Marketta Martintytär) (toimiiko tämä Juho nimismiehenä joinakin vuosina vuosien 1683-1691 välisenä aikana?)
1.1.2.2. Josef Jönsinpoika (p1: Liisa Yrjöntytär +n.1698; p2: Marketta, mahdollisesti Tuomaantytär)
1.1.2.3. Antti Jönsinpoika (p: Beata)
1.1.3. Matti Jönsinpoika Juusola eli Siniluoto

Yritän vielä sovittaa palapeliin Elisabet Johansdotter Juusolaa eli Josanderia (n. 1672-1712), joka oli naimisissa Michel Jurveliuksen (1659-1722) kanssa. Ensinnäkin minulle on muodostunut käsitys, että hän oli Siikajoen kappalaisen Josef Josanderin veljentytär. Silloin siis ylläolevasta luettelosta voidaan valita isäksi nro 1.1.2. Jöns Jönsinpoika (k. välillä 1696-1701). Tähän saakka kaikki ok.

Mutta sitten tulee mutkia matkaan, nimittäin kun mahdollisesti, jos olen ymmärtänyt oikein, Siikajoen kappalaisen Josef Josanderin veli, Saloisten nimismies Johan tai Jöns Juusola oli naimisissa Margareta Martintytär Korvalan kanssa. Yhteenvedon perusteella kuitenkin nuoremmalla Juho Jönsinpojalla nro 1.1.2.1. oli kyseisen niminen vaimo. Vai onko mahdollista, että Jussi nuoremmalla ja Jussi vanhemmalla oli molemmilla Marketta Martintytär -nimiset puolisot?

Asiaa on sivuttu myös tuolla: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12761&page=3

Ja vielä liittyen kappalainen Josef Josanderin veljeen nimismies Johan Juusolaan, netissä eri tutkimuksissa toistuu käsitys, että Johan oli Siikajoen nimismies ja että tytär Elisabet oli Siikajoella syntynyt. En ole onnistunut löytämään tähän mitään lähdetietoa, voikohan tämän kuitata vain väärinymmärrykseksi? Voihan tietysti olla, että Elisabet majaili jostain syystä setänsä luona Siikajoella, jolloin hän olisi todella tullut sieltä Raaheen.

T. Sanna

[Sanna H]

Vai oliko Siikajoen kappalainen Josef sittenkin Elisabet Juusola-Josanderin isosetä, isoisän veli? Riiteleekö mikään sellaista tulkintaa vastaan, alkaa olla jo ajatus pahasti solmussa näitten Jönssien ja Johanien ja Jooseffien kanssa!

[Sanna H]

Ei voinut olla kappalainen Josef isosetä Elisabetille, kyllä hän pysyy setänä. Kynän ja paperin kanssa piirtelin kaaviota, ainoa ketä en nyt saa millään istumaan kuvioon on vaimo Margeta Mårtensdotter. Hänen pitäisi olla Jussin numero 1.1.2. vaimo (Sarin listasta tämä vaimo puuttuu vielä), ja silloin sopisi sekä Korvalan tyttäreksi että Elisabet Juusola-Josanderin (s. n. 1672) äidiksi. Kaaviossani Jussi nro 1.1.2.1. on nyt Elisabetin veli, mutta kun tälläkin on Margeta Mårtensdotter vaimona.

Alan melkein uskoa, että näitä Margetoja oli kaksi. Oliko todella molemmat Martintyttöjä, vai onko kirjurilla päässyt virhe lipsahtamaan nuoremmalle jossain vaiheessa? Patronyymeistä (tästä ketjusta poimittuna): käräjillä esiintyi Margeta Mårtensdotter vuonna 1701, mutta sitten vuodesta 1704 alkaen löytyy (yhden kerran, virhe?) Margeta Jönsdotter, sen jälkeen Margeta Jörensdotter. Vuonna 1707 Juusolan Margeta on vanha ja raihnainen. Tämäkään ei ratkaise, sopisi sekä vanhemmaksi että nuoremmaksi, riippuen oliko noin 60-vuotias vai yli seitsemänkymmenen. Jos sattuu, että Juho 1.1.2.1.:sen vaimo (Mårtens-, Jöns-, tai Jörensdr) oli saanut asiakirjoissa mainitut lapsensa päälle nelikymppisenä, hän olisi voinut tuohon maailman aikaan olla vanha ja raihnainen kuusikymppinen vuonna 1707.

[Sanna H]

Talossa on yhtäaikaa asuneet Jöns vanhempi ja Jöns nuorempi vaimoineen. Vanhemman vaimo on mainittu vanhaksi jo 1695, tämä sopisi aika hyvin Margeta Mårtensdotter Korvalaksi, vai kuinka? Ja saattoi hän olla elossa vielä käräjien aikaan 1701, vaikkei mainitakaan enää henkikirjoissa kun eihän niissä kaikkia mainita, toisaalta käräjäkirjuri on voinut vahingossakin kutsua miniää anopin patronyymillä vuonna 1701, ehkä?

Henkikirjoja en onnistunut löytämään vuosilta 1693 ja 1694.
Vuosien 1695-1696 henkikirjoissa Juusolan taloon kirjataan (tällöin nimismiehenä toimii jo Johan Mikonpoika Tammelander; viimeinen silmiin osunut nimismies tituleeraus Jöns Jönsinpojan osalta on vuoden 1691 tuomiokirjasta):
1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983395): Jöns Jönsinpoika (jonka vaimo mainitaan vanhaksi), poika Juho ja tämän vaimo Marketta, poika Josef ja tämän vaimo Liisa
1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968569): Jöns Juusola (mainitaan vanhaksi), poika Jöns ja tämän vaimo, veli (ilmeisesti poika Jönsin veli) Josef ja tämän vaimo, veljen (ilmeisesti poika Jönsin veljen) vaimo Beata (luultavasti Antti Jönsinpojan vaimo)

Tuntuisi siltä, että vuosien 1695-1696 henkikirjoissa taloon kirjattu vanha isäntä Jöns Jönsinpoika on samainen Jöns Jönsinpoika, joka vuoden 1682 ruodutusluetteloon kirjattiin nimismies Jöns Jönsinpoikana, ja joka vuoden 1681 henkikirjaan kirjattiin Juusolan taloon ensimmäisenä. Myös Iin pitäjässä 1690-luvulla henkikirjoihin tuntuu "pullahtelevan takaisin" vanhoja isäntiä, jotka jo hetken aikaa ovat olleet poissa henkikirjoista; niiden seuraaminen on helpompaa, kun käräjäjutuista pystyy päättelemään sen, että vanha isäntä on elossa, vaikka häntä ei henkikirjoihin kirjatakaan.

[Sanna H]

Tässäpä koottuna muutamia päähän pälkähtäneitä kysymyksiä ja esiin tulleita asioita Saloisten Juusoloista lähtien nimismies Jönsistä. Varmasti on virheitä seassa, saa mieluusti korjata ja parviälystä olisi varmasti apua.


Margareta Mårtensdotter Korvala. Epäselvyydet monien Margetojen kanssa Juusolan talossa askarruttavat edelleen. On kaiketi todennäköistä, että Iistä Saloisten nimismiehen Johan Juusolan puolisoksi tullut Margareta Mårtensdotter Korvala (lukkari Floorin lesken Kristina Forbuksen kertomus) oli nimismies Johan vanhemman (s. n. 1630) puoliso. Asiakirjoista ei toistaiseksi ilmeisesti ole löytynyt nimeä Johan vanhemman vaimolle.

Kun nyt on paremmin selvillä, että Johanien (eli Jönsien) ketjusta tutkimuksissa puuttui aiemmin yksi sukupolvi, niin entä jos Margeta Mårtensdotter Korvala olisikin Johan nuoremman puoliso? Epäilen kyllä vahvasti että ei ole, ajallisesti Margeta Mårtensdotter Korvala sopii Johan vanhemman vaimoksi, nuoremman vaimona olisi tietysti ollut miestään reilusti vanhempi. Ei ilmeisesti ole varmuutta siitä, toimiko Johan nuorempi nimismiehenä vai ei, Kristina Forbuksen kertomuksen mukaan Korvalan Margetan puoliso oli nimismies. Oli miten oli, henkikirjassa 1681 Margeta Mårtensdotter -niminen puoliso on kuitenkin Johan nuoremmalla (s. n. 1653), ja tämän niminen Margeta esiintyy Juusolan tilan yhteydessä myös lähempänä 1700-luvun vaihdetta. Toisaalta – Johan nuoremman puolisoksi osoittautuu myöhemmin ennemminkin Margeta Jörensdotter -niminen henkilö, joten voidaan miettiä seuraavia vaihtoehtoja:

1) Margeta Mårtensdotter kuoli ja Johan nuorempi meni toiseen avioon Margeta Jörensdotterin kanssa. 2) Miniälle on 1681 kirjattu vahingossa anopin patronyymi. 3) Myös Johan vanhemman vuonna 1681 nimeltä mainitsematon vanha ja henkirahasta vapautettu puoliso oli Margeta Mårtensdotter.

Elisabet Johansdotter Josander, Mikael Jurveliuksen puoliso. Elisabetin (s. 1672) syntymää Siikajoella ei mielestäni ole dokumentoitu tarpeeksi, epäilen sitä edelleen väärinymmärrykseksi. Kyllä hän todennäköisemmin syntyi Saloisissa, mutta saattoi toki oleskella setänsä perheessä Siikajoella jossain vaiheessa.

Catharina Josander, kapteeni Krabben leski. Catharina asui Etelä-Juusolassa, oli syntynyt 1653 ja kuoli 15.5.1748 (Raahen KL HisKi, haudattu Saloisiin). Henkikirjoissa hän ilmestyy Juusolaan nimellä Krubb: Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1733-1733 (9308a, f. 1-2402), jakso 613, sivu 1213: Salon pitäjä, Piehingiby, Sahlåby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895225: ”Jusola Peer med hustru Marja, inh Anna Langila, inh Karin Krubb”. Ajallisesti Catharina sopisi olemaan Siikajoen kappalaisen Josef Josanderin tytär Katarina, joka oli Kajaanin tullivirkamiehen Bengt Hambnin puoliso. Onkohan tälle Hambnin Katarina Josanderille ilmennyt missään patronyymiä tai muuta todistetta Josanderin isyydestä? Mielestäni hän voisi olla - jopa ehkä todennäköisemmin - myös Juusolan isännän Johan Jönssonin tytär ja Elisabet Josanderin sisko. Vai onko kyseessä kaksi eri Katarinaa?

Bengt Hambnilla kuitenkin tiedetään olleen lanko nimeltä Anders Josander (ellei kyseessä ole kirjurin etunimivirhe). Tämän Andersin vanhempia tuskin on varmistettuna lähteistä? Andersin poika Johan Andersson näyttäisi asuvan Sotkamossa, jonne löytyy yllättävä kytkös Johan Jönsson Juusolan perheestä, nimittäin sokeaksi tulleen Anders-pojan puoliso Beata lähti henkikirjan mukaan Sotkamoon (en ymmärrä tekstistä lähtikö hoitamaan vanhempiaan vai vanhempiensa hoidettavaksi vai mikä oli reissun syy). Leski Catharina Josanderilla oli tytär Catharina Johan Henriksdotter Krabbe s. 29.9.1705, joka äitinsä kuoleman jälkeen asui Siniluodossa (Juusolan suvun talo sekin), ja kuoli naimattomana Saloisissa 20.4.1779: http://hiski.genealogia.fi/hiski/emu08c?fi+0473+haudatut+376. Koska Bengt Hambn oli kuollut 27.6.1695 mennessä, Katarina olisi hyvin voinut avioitua Krabben kanssa ja saada tyttären vuonna 1705.

Entä jos Hambnin ja kenties myös Krabbin leski Katarina ja Hambnin lanko Anders Josander olivatkin oikeasti Johan Jönsson Juusolan lapsia, ei kappalainen Josefin? Katarina ja Anders eivät näytä Leo Nyholmin tietojen mukaan esiintyvän Josef Josanderin yhteydessä henkikirjoissa, ja näiden sisarusten yhteys Siikajoen kappalaisen perheeseen vaikuttaa esiin tulleiden tietojen valossa häilyvämmältä kuin muiden lasten. Ehkä Juusolan sokean Andersin vaimo Beata vei poikansa mukanaan Sotkamoon? Sotkamossa asuvan Johan-pojan kerrotaan syntyneen n. 1692, jolloin Juusolan miniä Beata oli vielä Saloisissa. Sotkamon Johanilla oli tytär Beata. Sotkamossa suvulla esiintyy nimi Josander.

1738 alkavassa Saloisten rippikirjassa Krabben leski ja tämän tytär on merkitty (Etelä-)Juusolaan, jonka isäntä on Per Juusola, emäntä Margetha ja lapset Jacob ja Maria http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6113490 . Perin edellinen vaimo oli Lisa Josephsdotter Juusola ja lapset olivat Lisan lapsia tämän edellisestä aviosta vain patronyymistä tunnetun Jacobin kanssa, vaikka Marian patronyymi onkin tuossa Persdotter.

Lainauksia:

Genos Josander – Jusander Jur. och fil. kand. Leo Nyholm, Malmö.
Katarina, gift med tullnären i Kajana Bengt Hambn, född i Stockholm, död före 27.6.1695. Hon står upptagen i Kajana mtl 1689-98.
? Anders Josander, nämnd som svåger till Bengt Hambn i accisrättens i Brahestad protokoll 21.2.1695. Om det inte rör sig om en felskrivning för Henrik, måste han vara en tidigare okänd son till Josef Josander.2
https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_131.htm

Genos Österbottniska nationens matrikel I tillägg och rättelser LEO NYHOLM, Malmö
74 Kapellanen Josef Josander hade också döttrarna Kristina, gift med kyrkoherden på Karlö Alexander Kranck (nr 424) och Margareta, gift med kapellanen i Pyhäjoki Mathias Wilander (nr 45 1) En dotter till honom var antagligen också den Katarina Josander, som var gift med tullnären i Kajana Bengt Hambn. Tullnären Bengt Hambns svåger Anders Josander, nämnd i protokollet från Brahe stads accisrätt 21.2.1965 är i så fall också en son till Josef Josander, ifall Anders inte är en felskrivning för Henrik (SRA, Tull- och licentkontoret, Balansmål F XIII: 14).
https://www.genealogia.fi/genos-old/59/59_60.htm

Maria Josephsdotter Josander, rummunlyöjän leski. Maria (s. 1696), kuoli Saloisissa 1.12.1771 (Saloinen KL HisKi). Juusolan Johan (Benjamssonin) kohdalla henkikirjassa taitaa lukea förafskedad trumbslagare: Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1730-1730 (9296, f. 1-2715), jakso 629: Sahlåby ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975855 / Viitattu 31.10.2019. Katsoisin tämän asian ratkaistuksi, Maria oli Josef Johansson Juusolan (s. n. 1661) tytär, koska hän oli em. Lisan sisko.


NIMISMIES JOHAN JUUSOLAN JA MARGETA KORVALAN JÄLKELÄISIÄ

Syntymäajat ennen kirkonkirjojen aikaa on toki pääasiassa veikkauksia, lisäsin niitä, jotta sukupolvien hahmottaminen olisi helpompaa. Neljännen sukupolven henkilöitä en ole tarkistanut lukuunottamatta Jurveliuksen lapsia, muut on poimittu eri tutkimuksista.

1. Juho Juhonpoika Juusola s. n. 1630, Juusola, Saloinen; k. vuoden 1696 jälkeen, Juusola, Saloinen. Juusolan isäntä, nimismies
└ +Marketta Martintytär Korvala s. n. 1630, Ii; k. n. 1706 tai aikaisemmin, Juusola, Saloinen

2. Juho Juhonpoika Juusola s. n. 1653, Juusola, Saloinen; k. n. 1698, Juusola, Saloinen. Juusolan isäntä
└ +Marketta (ensin Martintytär, sitten Yrjöntytär, ehkä kaksi eri Markettaa) s. n. 1654; k. 1706 jälkeen, Juusola, Saloinen
3. Marketta Juhontytär Juusola s. n. 1674, Juusola, Saloinen
3. Henrik Juhonpoika Juusola s. n. 1676, Juusola, Saloinen; k. n. 1723
└ +Anna s. n. 1676; k. 1713 jälkeen
4. Valpuri Heikintytär Juusola s. 5.4.1697; k. 31.1.1777, Saloinen
3. Liisa Juhontytär Juusola s. n. 1689, Juusola, Saloinen
3. Kirsti Juhontytär Juusola s. n. 1691, Juusola, Saloinen
3. Antti Juhonpoika Juusola s. n. 1697, Juusola, Saloinen

2. Juuso Juhonpoika Juusola s. n. 1661, Juusola, Saloinen; k. n. 1724
└ +Liisa Yrjöntytär s. n. 1661; k. n. 1698, Juusola, Saloinen
3. Juho Juusonpoika Juusola s. n. 1688, Juusola, Saloinen; k. n. 1711, Juusola, Saloinen
3. Liisa Juusontytär Juusola s. n. 1690, Juusola, Saloinen
└ +Jaakko s. n. 1690
4. Jaakko Jaakonpoika Nedrig (Juusola) s. 1722, Juusola, Saloinen
4. Maria Jaakontytär Juusola s. n. 1730, Juusola, Saloinen
└ +Pekka Laurinpoika Juusola

3. Maria Juusontytär Josander (Juusola) s. n. 1696, Juusola, Saloinen; k. 1.12.1771, Saloinen
└ +Juho Penjaminpoika Juusola s. n. 1690; k. 1730 jälkeen
└ +Marketta s. n. 1670 (Juuso Juhonpojan s. 1661 toinen puoliso); k. 1706 jälkeen, Juusola, Saloinen

2. Antti Juhonpoika Juusola s. n. 1670, Juusola, Saloinen
└ +Pieta s. n. 1675

2. Elisabet Johanintytär Josander (Juusola) s. n. 1672, Saloinen (joissain tutkimuksissa Siikajoki); k. 7.5.1712, Raahe
└ +Mikael Jakobinpoika Jurvelius s. 20.10.1659, Kokkola; k. 19.5.1722 pakomatkalla isovihan aikaan
3. Jacob Michelsson Jurvelius s. 30.4.1695, Raahe; k. Ofer, Boteå, Västernorrlands län, Ruotsi
└ +Sara Jonsdotter s. 1698; k. 26.12.1766, Ofer, Boteå, Västernorrlands län, Ruotsi
4. Mikael Jakobsson s. 1724, Ofer, Boteå, Västernorrlands län; k. 2.9.1803, Gålva, Boteå, Västernorrlands län, Ruotsi
4. Anna Jakobsdotter s. 1731, Boteå, Ruotsi; k. 1.11.1770, Styrnäsgården, Ruotsi
3. Mikael Mikaelinpoika Jurvelius s. 6.9.1696, Raahe; k. 22.5.1757, Raahe
└ +Elisabet Johanintytär Schough s. n. 1690; k. 1.8.1728, Raahe
└ +Kristina Kellin s. 21.1.1713, Raahe; k. 1.6.1790, Oulunsalo
4. Nn Mikaelinpoika Jurvelius s. n. 1732, Raahe; k. marraskuussa 1732, Raahe
4. Elisabet Mikaelintytär Jurvelius s. 22.10.1733, Raahe; k. 5.7.1793
4. Brita Mikaelintytär Jurvelius s. 18.10.1735, Raahe; k. 29.3.1804, Matikka, Oulunsalo
4. Mikael Mikaelinpoika Jurvelius s. 14.2.1738, Raahe; k. 14.5.1789, Kristiinankaupunki (asui Raahessa)
4. Matias Mikaelinpoika Jurvelius s. 28.11.1740, Raahe
4. Johan Mikaelinpoika Jurvelius s. 18.7.1744, Raahe, k. 18.3.1796, 1. kaupunginosa, nro 4, Vaasa
4. Henrik Mikaelinpoika Jurvelius s. 7.6.1747, Raahe; k. 30.5.1748, Raahe
4. Anna Kristina Mikaelintytär Jurvelius s. 29.4.1749, Raahe; k. 8.3.1756, Raahe
4. Margareta Mikaelintytär Jurvelius s. 17.10.1751, Raahe; k. toukokuussa 1808, 4. kaupunginosa, nro 112, Vaasa
3. Johan Mikaelinpoika Jurvelius s. 16.9.1698; k. 1.3.1757
└ +Margareta Henrikintytär Josander s. 1.8.1708; k. 4.8.1775
3. Elisabet Mikaelintytär Jurvelius s. 25.1.1700, Raahe; k. 12.3.1771, Raahe
└ +Karl Hårdh s. Göteborg, Ruotsi; k. n. 1741
4. Karl Mikael Karlinpoika Hårdh s. n. 15.6.1736, Göteborg, Ruotsi; k. 16.12.1796, Raahe
4. Kristina Elisabet Karlintytär Hårdh s. 26.2.1738, Göteborg, Ruotsi; k. 1.6.1805, Hailuoto
3. Henrik Mikaelinpoika Jurvelius s. 12.5.1701, Raahe; k. 20.5.1701 Raahe
3. Isak Mikaelinpoika Jurvelius s. 11.11.1702, Raahe
3. Josef Mikaelinpoika Jurvelius s. 11.11.1702, Raahe; k. 3.8.1749, Raahe
└ +Brita Danielintytär Ervast s. 26.10.1708, Raahe; k. 5.5.1771, Raahe
4. Daniel Josefinpoika Jurvelius s. 23.9.1737, Raahe
4. Mikael Josefinpoika Jurvelius s. 22.2.1739, Raahe
4. Josef Josefinpoika Jurvelius s. 4.6.1743, Raahe
4. Johan Josefinpoika Jurvelius s. 13.12.1749, Raahe
3. Per Mikaelinpoika Jurvelius s. 14.9.1707, Raahe; k. syyskuussa 1707, Raahe
3. Kasper Mikaelinpoika Jurvelius s. 28.5.1709, Raahe; k. 1709, Raahe
3. Katarina Mikaelintytär Jurvelius s. noin 1710

[s.peltonen]

Tervehdys Sanna,

Oikein Paljon Kiitoksia viesteistä!

Ei voinut olla kappalainen Josef isosetä Elisabetille, kyllä hän pysyy setänä.

Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Tuo toisessa ketjussa mainittu käräjäjuttu (Saloisten talvikäräjät 1729, KO a:43:789; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659153)) ei oikein jätä muuta mahdollisuutta kuin sen, että Elisabethin isä on Siikajoen kappalaisen Josef Jönsinpoika Josanderin (1.1.1) veli Saloisten nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola (1.1.2).

Katsoisin tämän asian ratkaistuksi, Maria oli Josef Johansson Juusolan (s. n. 1661) tytär, koska hän oli em. Lisan sisko.

Samoilla linjoilla olemme tässäkin.

Vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13521072) maakirjassa kerrotaan, että Juusolan kokomanttaalin talosta puolta manttaalia isännöi Heikki Juusola (jonka isä on Juho Jönsinpoika Juusola 1.1.2.1) ja toiset puolimanttaalia on autiona. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792005) vuoden henkikirjassa Josef Juusolan puolimanttaalia mainitaan autioksi. Tuolloin Heikki Juusolan puolenmanttaalin talosta henkirahaa maksetaan vain Heikistä.
Vuoden 1727 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=32381&pnum=303) maakirjassa talot saavat talonumerot ja Juusolan kokomanttaalin perintötalo saa talonumeron yksi. Talon isännät kirjataan nimellä "Jurvelius och Hendric". Maakirjassa mainitaan, että talossa on kaksi puolenmanttaalin savua; toinen savu on verovapaalla vuosina 1725-1729 ja toinen vuosina 1724-1727. Molemmat Juusolan talot ovat kestikievaritaloja. Heikin puolikas toimii lisäksi myös postitalona.
Samaisen vuoden henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303746) Juusolan talon toiseen puolenmanttaaliin kirjataan Juho Juusola ja piika Marketta ja talon mainitaan olevan raahelaisen porvarin viljelyksessä; toiseen puoleen manttaaliin kirjataan Heikki, tytär Maria, poika Juho ja piika Inger. Vuoden 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920106) henkikirjassa toiseen puolimanttaaliin kirjataan Juho ja vaimo Maria; ja toiseen puolikkaaseen kirjataan Antti ja vaimo Valpuri.
Vuoden 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304763) maakirjaan Juusolan kokomanttaalin perintötalon isäntien nimiksi on kirjattu "Pehr och Anders". Samaisen vuoden henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900919) Juusolan talon toiseen puolenmanttaalin savuun kirjataan Juusola Pekka (Laurinpoika) ja vaimo Liisa (Josefintytär), lanko Juho (Benjaminpoika) ja vaimo Maria (Josefintytär). Tuolloin toiseen puolenmanttaalin savuun kirjataan Juusola Antti, vaimo Valpuri, veli Paavo ja vaimo Beata.

Elisabet Johansdotter Josander, Mikael Jurveliuksen puoliso. Elisabetin (s. 1672) syntymää Siikajoella ei mielestäni ole dokumentoitu tarpeeksi, epäilen sitä edelleen väärinymmärrykseksi.

Samaa mieltä olemme tässäkin. Jöns Jönsinpoika Juusola vaikuttaisi isännöivän Saloisten pitäjän Salon kylässä sijaitsevaa taloaan, mikä ruodutusluetteloissa vuosikymmenestä toiseen kirjataan kestikievari ja postitaloksi.

ainoa ketä en nyt saa millään istumaan kuvioon on vaimo Margeta Mårtensdotter.

Uskoisin, että nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.1.2) vaimon nimi ei ole tiedossa. Ei myöskään ole tiedossa se, oliko hänellä useampia avioliittoja. Näin ollen uskoisin, että Mikael Jurveliuksen kanssa avioituneen Elisabet Jönsintytär (Juhontytär) Juusolan äidin nimi taikka tämän vanhemmat eivät ole tiedossa.
Jos joku on onnistunut löytämään jostain arkistolähteestä nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.1.2) vaimon nimen (taikka vaimojen nimet), niin olisin kiitollinen tiedosta!

Juho Jönsinpoika Juusolan (1.1.2.1) vaimon nimi (Marketta Martintytär) sen sijaan käy ilmi veroluetteloista.
Pakkaa on sekoittanut se, että Jöns Jönsinpoikia on Juusolan talossa useammassa peräkkäisessä polvessa, ja että samasta henkilöstä on eri arkistolähteissä käytetty eri nimiä: "Jöns" ja "Johan" ja näiden lisäksi Stenbäck tuntuu käyttävän heistä nimeä "Hans".
Ilman 1681-1682 ruodutuluetteloita ja vuosien 1695-1696 henkikirjoja tuli herkästi vaikutelma, että nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola (1.1.2) ja hänen poikansa Juho Jönsinpoika Juusola (1.1.2.1) ovat sama henkilö (jälkimmäisestä käytetään arkistolähteissä nimiä: Jöns Jönsinpoika, Juho Jönsinpoika, Jöns Juhonpoika ja Juho Juhonpoika). Uskoisin, että veroluteteloissa mainittua Marketta Martintytärtä on tästä syystä ajateltu Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.1.2) vaimoksi, vaikka kyseessä on pojan vaimo.

Historiikissa on Stenbeck:n teksti, mihin perustuu se tieto, että nimismies Juusolan vaimo on Iin pitäjässä asuneen isännän tytär (oikeanpuoleisen sivun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122) alaosa).
Stenbeck:n kirjaamassa tekstissä tulee mielestäni esille seuraavaa (mikäli olen tulkinnut tekstiä väärin, niin olen kiitollinen kaikista korjauksista):
- lukkari Floorin leskivaimo Kristiina Hannuntyttären isä on Hannu Casperinpoika Forbus
- Hannu Forbus oli syntynyt aviottomana Casper Forbukselle ja Iin pitäjässä asuneen isännän tyttärelle, jonka nimi ei ole tiedossa
- Hannu Forbuksen äiti oli sittemmin avioitunut Iin pitäjässä asuneen isännän kanssa, ja heidän tyttärensä oli muuttanut Saloisten Juusolan taloon avioiduttuaan nimismiehen kanssa.
- mainittu nimismies oli herra Josanderin sukulainen
- herra Josanderin isän äiti oli Liisa Forbus, joka oli Kristiina Hannuntytär Forbuksen sisar
- Hannu Forbuksesta oli sittemmin tullut Raahen porvari ja perheen isä

Tekstissä ei kuitenkaan mainita Juusolaan avioituneen iiläisen etunimeä, patronyymiä, lisänimeä, vanhempia, kotitaloa taikka kotikylää. Tekstissä ei myöskään mainita kuka oli se Juusolan nimismies, jonka kanssa iiläisen isännän tytär avioitui (veikkaisin nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolaa 1.1.2, mutta voin tässä hyvin olla väärässäkin). Tekstissä ei myöskään mainita milloin avioituminen tapahtui, eikä sitä oliko avioliitto kummallekaan osapuolelle ensimmäinen; oliko kyse nuorten ihmisten liitosta vaiko kahden varttuneemman mahdollisesti aiemmin leskeytyneen ihmisen liitosta, vaiko oliko toinen iäkkäämpi ja toinen nuorehko. Tekstissä ei myöskään mainita sitä, syntyikö tästä liitosta yhtään lasta.

Mikäli nimismies, jonka kanssa iiläinen avioitui, oli Jöns Jönsinpoika Juusola (1.1.2), niin todennäköisyys ei ole enää kovinkaan suuri sille, että Juusolaan avioitunut iiläinen olisi ollut Korvalan talon tyttäriä. (Käsittäkseni Juusolan vaimon Korvalan talon kytkentä perustuu Juusolan taloon kirjatun Marketta Martintyttären patronyymiin ja siihen että lukkari Floorin leskivaimon mukaan Iin pitäjässä asuneen isännän tytär avioitui Juusolan talossa asuneen nimismiehen kanssa; sekä siihen että Iin pitäjän Etelä-Iin kylässä sijaitsevaa Korvalan taloa isännöivän nimismies Sigfrid Martinpoika Korvalan vävy Martti Pekanpoika Korvala ehti isännöidä Korvalan taloa noin vuoden verran appensa jälkeen ja tällä vävyllä tiedetään olleen Marketta niminen tytär.) Kun Juusolaan avioituneen iiläisen kotikylä, patronyymi, lisänimi taikka vanhemmat eivät ole tiedossa ja avioitumisen ajankohtakin on epäselvä, ja nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan vaimo(je)n patronyymi(t) ei(vät) ole tiedossa, niin vaihtoehtoja alkaa olla liikaa.

Mikäli Juho Jonsinpoika Juusola (1.1.2.1) toimi nimismiehenä (mikä on varsin epävarmaa), ja iiläinen avioitui hänen kanssaan ja mikäli Juholla oli avioliittoja vain yksi taikka vaimoista viimeinen oli tämä iiläinen vaimo, niin siinä tapauksessa Juusolaan avioitunut iiläinen olisi ollut Marketta Martintytär; ja mikäli Marketta olisi syntynyt ennen vuotta 1645, niin siinä tapauksessa potentiaalinen isäkandidaatti hänelle olisi Korvalan vävy Martti Pekanpoika. Mutta aika monta jossia tähän nyt tulee, kun 1.1.2 ja 1.1.2.1 ovat kaksi eri henkilöä.

Catharina Josander, kapteeni Krabben leski. Catharina asui Etelä-Juusolassa, oli syntynyt 1653 ja kuoli 15.5.1748 (Raahen KL HisKi, haudattu Saloisiin). Henkikirjoissa hän ilmestyy Juusolaan nimellä Krubb: Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1733-1733 (9308a, f. 1-2402), jakso 613, sivu 1213: Salon pitäjä, Piehingiby, Sahlåby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895225: ”Jusola Peer med hustru Marja, inh Anna Langila, inh Karin Krubb”.

Kuten mainitsitkin, vuosien 1738-1744 rippikirjassa tähän Juusolan taloon kirjataan isäntäväen lisäksi "Catharina Josander" ja tämän tytär "Cath: Grabb". Uskoisin, että tämä henkikirjoihin vuodesta 1730 kirjattu Karin Krubb/Krabb on Katarina Josanderin tytär, ja että Katarina Josanderia ei ole kirjattu henkikirjaan siitä syystä, että hänestä ei ole maksettu henkirahaa.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Sanna H]

Hei, kiitos kommenteista ja huomioista!


Uskoisin, että nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.1.2) vaimon nimi ei ole tiedossa. Ei myöskään ole tiedossa se, oliko hänellä useampia avioliittoja. Näin ollen uskoisin, että Mikael Jurveliuksen kanssa avioituneen Elisabet Jönsintytär (Juhontytär) Juusolan äidin nimi taikka tämän vanhemmat eivät ole tiedossa.
Jos joku on onnistunut löytämään jostain arkistolähteestä nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.1.2) vaimon nimen (taikka vaimojen nimet), niin olisin kiitollinen tiedosta!

Huomaan, että olen pitänyt liiankin varmana Iin Margeta Mårtensdotter Korvalan tuloa Juusolan emännäksi. Tosiaan tämä Margeta Mårtensdotter joka mainitaan vuonna 1681 on selvästi Jönsin nro 1.1.2.1. vaimo. Harhaanjohtavasti 1.1.2.1.:sen veli Josef on kirjattu veljeksi eikä pojaksi, vaikka isä 1.1.2. on luettelossa ekana. Loogisesti myös Josefin kohdalla pitäisi lukea "son", mutta ehkä tämä nuorempi Jöns katsottiin jo isännäksi tuossa vaiheessa.

Kuten mainitsitkin, vuosien 1738-1744 rippikirjassa tähän Juusolan taloon kirjataan isäntäväen lisäksi "Catharina Josander" ja tämän tytär "Cath: Grabb". Uskoisin, että tämä henkikirjoihin vuodesta 1730 kirjattu Karin Krubb/Krabb on Katarina Josanderin tytär, ja että Katarina Josanderia ei ole kirjattu henkikirjaan siitä syystä, että hänestä ei ole maksettu henkirahaa.

Totta, olet oikeassa, tuo Karin Krubb tuossa täytyy olla Krabben lesken tytär, ei itse leski.

Palaan vielä pikaisesti Sotkamon Urpialan talossa 1700-luvun alkupuoliskolla asuneeseen Johan Andersson Josanderiin. En ottanut lähdeviitteitä talteen, mutta siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa, niin ne varmasti löytyvät tarvittaessa. Johanin tytön Beatan syntymätiedossa Johan on kirjattu ensin patronyymillä Josephsson, joka on viivattu yli ja korjattu Andersson. Tämän voisi mielikuvituksen siivin ajatella merkiksi siitä, että tuo Joseph saattoi vaikka sitten ollakin Johanin isoisä (Siikajoen kappalainen). Urpialan talossa asui myös faster Lisa Josandra. Epäselväksi jäi, kenen isän sisko tämä täti sitten oli, Johanin vai Johanin pojan. Veikkaisin kuitenkin, että hän oli Johan Andersson Josanderin sisko. Jos kuitenkin oli tämän täti, niin se voisi tarkoittaa, että Siikajoen kappalainen Josef Josanderilla oli myös Elisabet-niminen tytär. Mikäli Johanin isä Anders oli kappalaisen poika.

[s.peltonen]

Tervehdys Sanna,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Harhaanjohtavasti 1.1.2.1.:sen veli Josef on kirjattu veljeksi eikä pojaksi, vaikka isä 1.1.2. on luettelossa ekana. Loogisesti myös Josefin kohdalla pitäisi lukea "son", mutta ehkä tämä nuorempi Jöns katsottiin jo isännäksi tuossa vaiheessa.

Tuo on totta, että 1600-luvun ja 1700-luvun alkupuoliskon henkikirjossa sukulaisuuksia ei ilmaista kovinkaan täsmällisesti (joissain luetteloissa ne ovat tarkempia, ja joissain varsin suurpiirteisiä).
Toisinaan sukulaisuuden ilmaisin saattaa viitata henkilöä edeltävään henkilöön, toisinaan taloon ensimmäiseksi kirjattuun henkilöön, toisinaan johonkin muuhun aiempana mainittuun henkilöön, ja toisinaan henkilöön, josta ei henkirahaa ole maksettu ja jota ei henkikirjaan ole kirjattu. Toisinaan "äiti", "isä", "tytär" ja "poika" tarkoittavat jotain muuta kuin biologista sukulaisuussuhdetta. Esim. tytär saattaa olla biologinen tytär, tytärpuoli taikka ottotytär, taikka jonkun sellaisen henkilön tytär, jota luetteloon ei sillä erää ole kirjattu. Kasvattivanhemmat ja syytinkivanhemmat kirjataan usein henkikirjoissa vanhemmiksi.

Toisinaan sukulaisuuksien ilmaisemisessa on epätarkkuuden sijasta virheellisyyttä. Saman talon nuoria tituleerattiin herkästi sisaruksiksi, oli todellinen sukulaisuus sitten minkälainen vain. Toisinaan samassa talossa asuvia ei-sisaruksia tituleerataan langoiksi/kälyiksi, vaikka kyseessä ei todellinen lankous olisikaan. Ja mikäli isännällä ei ole vaimoa taikka isännän vaimosta ei makseta henkirahaa, kirjataan isännän nimen jälkeen vaimoksi usein joku muu talossa asuva naisihminen (veljen vaimo, sisar, äiti, tytär, piika, jne).

Syynä virheellisiin taikka epätarkkoihin kirjauksiin on saattanut olla se, että veroluetteloiden kannalta ei ollut oleellista se, tuliko puoliso taikka sukulaisuus oikein kirjattua. Oleellista lienee ollut vain se, että verot saatiin oikeellisesti maksatukseen (kun henkivero oli sama talossa asuvalta veljeltä taikka serkulta, niin veroluettelon osalta ei ollut isompaa merkitystä sillä, kumpaa tituleerausta siinä käytettiin).

-

Jokin talo mahdollisesti yhdistetään Juusolan taloon vuoden 1634 tietämillä ja irtautetaan vuoden 1675 tietämillä. Taikka vaihtoehtoisesti Juusolan talon verotuksellista kokoa on jostain syystä korotettu ja sittemmin laskettu. Kun talot vuoden 1606 maantarkastuksessa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) saavat manttaaliluvut, tulee Juusolan talosta kokomanttaalin talo. Juusolan talo kirjataan (nimismies Jöns Jönsinpojan nimellä) vuoden 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655202) maakirjaan vielä kokomanttaalin talona, mutta seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655520) vuodesta alkaen talo kirjataan puolentoista manttaalin talona. Talo kirjataan puolentoista manttaalin talona vielä vuoden 1674 ruodutusluetteloon, mutta seuraavasta vuodesta alkaen talon koko tippuu takaisin kokomanttaaliin.

Laitan tähän vielä linkkejä ruodutusluetteloihin Juusolan talon osalta.

Mielestäni vuoden 1618 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00076) ruodutusluettelossa ainoa Juusolan talon kirjaukseksi sopiva kirjaus on Lauri Jönsinpojan kirjaus (taloon kirjataan isännän lisäksi yksi veli ja yksi renkiä; kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isäntä ja muut ruodutetut mainitaan vain lukumäärittäin). Saattaa olla niin, että noihin aikoihin nimismies Jöns Josefinpoika olisi mahdollisesti hiljattain menehtynyt. Älvsboring lunnaiden vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725601) kantoluetteloon kirjattiin Jöns Josefinpoika (ja taloon kirjattiin kaksi pariskuntaa ja piika). Vuoden 1618 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725662) kantoluetteloon "samalle paikalle" kirjataan Marieta leskivaimo (ja taloon kirjataan kaksi renkiä ja kaksi piikaa). Talo kirjataan Jöns Josefinpojan nimellä vielä vuoden 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644813) maakirjaan ja vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645780) toiseen maakirjaan, mutta kyseisiin luetteloihin talot (ainakin Iin pitäjässä) kirjattiin vanhojen isäntien nimellä, riippumatta siitä asuivatko nämä talossa taikka olivatko edes elossa. Talo kirjattiin Jöns Jönsinpojan nimellä jo vuoden 1618 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643829) maakirjaan, 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645157) kymmenysluetteloon ja vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646281) toiseen maakirjaan ja kymmenysluetteloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645964). Tämän jälkeen talo vaikuttaa olevan kirjattuna Jöns Jönsinpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa.

1627 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00066): nimismies Jöns Jönsinpoika ("Jönns Jönnson"), rengit: Matti Martinpoika 16v, Antti Pentinpoika 17v, Matti Brusiuksenpoika 27v
1629 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00228): (nimismiestä ei mainita nimeltä), nimismiehen rengit: Jaakko Niilonpoika, Yrjö Mikonpoika, Erkki Jönsinpoika
1630 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00461): (nimismiestä ei mainita nimeltä), nimismiehen rengit: Yrjö Jönsinpoika, Erkki Jönsinpoika, Kalle Martinpoika
1637 RL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576865): (nimismiestä ei mainita nimeltä), nimismiehen ja kestikievarin rengit: Hannu Mikonpoika 25v, Esko Erkinpoika 20v
1640 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055028_00201): (nimismiestä ei mainita nimeltä), nimismiehen: Hannu Mikonpoika (luultavasti renki), poika Antti Jönsinpoika
1642 RL (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00123): (postitalojen listalla): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika ("Jönns Jönnson") i Salo (by)
1643 RL (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00253): (postitalojen listalla); 1 1/2 Jöns Jönson ("Jöns Jönson") i Salo (by)
1644 RL (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00322): 1 1/2 nimismies Jöns Jönsinpoika (postitalo)
1653 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055061_00042): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika i Salo by (nimismies, kestikievari ja postitalo)

Vuosina 1654-1684 Juusolan talon kirjataan kestikievari- ja postitalojen listalla ja talon mainitaan olevan Salon kylästä (tosin vuosina 1682 ja 1684 Salon kylän kestikievari- ja postitaloille ei ole omaa kyläotsikkoa ja Juusolan talo vaikuttaa olevan kirjattuna Piehingin kylän listalle):
1654 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054850_01142): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika
1655 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055061_00143): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika
1661 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054860_00831): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika
1662 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054862_00746): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika
1663 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054864_00946): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika
1665 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054865_00598): 1 1/2 Jöns Jönsinpoika Juusola ("Jöns Jönson Jusåila")
1669 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00556): 1 1/2 Jöns Jonsinpoika Juusola (postitalo ja kestikiervari)
1670 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054872_00921): Jöns Jönsinpoika Juusola
1673 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054876_01068): 1 1/2 Jöns Jönsinpiika Juusola
1674 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054877_01464): 1 1/2 Jöns Jönsinpiika Juusola
1675 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054879_00701): 1 Jöns Jönsinpoika Juusola
1676 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055061_00273): 1 Jöns Jönsinpoika Juusola ("Jöns Jönson Jusuoila"), poika Jöns Jönsinpoika ("Jöns Jönson son"), renki Antti Antinpoika
1677 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054885_00217): 1 Jöns Jönsinpoika Juusola ("Jöns Jönson Juusoila"), poika Juho Jönsinpoika ("Johan Jönson son")
1678 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054887_00854): 1 Jöns Jönsinpoika Juusola ("Jöns Jönson Jusojla"), poika Juho Jönsinpoika ("Johan Jönson son")
1681 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054891_00842): Jöns Jönsinpoika nimismies ("Jons Jonson lensman"), pojat: Juho Jönsinpoika ("Johan Jonson") ja Josef Jönsinpoika ("Josep Jonson")
1682 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054893_01861): 1 Jöns Jönsinpoika nimismies ("Jöns Jönsån lesman"), pojat: Juho Juhonpoika (""Johan Johanson sån), Josef Juhonpoika ("Josep Johanson sån") ja Antti Juhonpoika ("Anders Johanson son"), renki Josef Josefinpoika (talo mainitaan sekä kestikievari- että postitaloksi)
1684 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055061_00442): 1 Jöns Jönsinpoika nimismies ("Jöns Jönson länsman") (ruodutettujen miesten määränä on kolme ja talolukuna on yksi)
1684 RL (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055061_00551): 1 Jöns Jönsinpoika nimismies ("Jöns Jönson länsman") (ruodutettujen miesten määränä on kolme ja talolukuna on yksi)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Sanna H]

Kiitos Sari perusteellisesta lähdeluettelosta, tuossapa riittää pengottavaa!

T. Sanna

[Jouni Kaleva]

Hei


Minua on vuosia kiehtonut tämä lukkari Floorin lesken kertomus isänsä, Hans Forbuksen äidistä. Leski kertoi tarinansa noin 90-vuotiaana paikkakunnalle saapuneelle tuoreelle kirkkoherra Stenbäckille. Yksityiskohdat vaikuttavat tarkoilta, vaikkakin monta yksityiskohtaa jää puuttumaan.


Hans Forbus oli jo 1640-luvulla Oulussa vouti Henrik Corten palveluksessa. (Corten vaimo oli ilm. Hansin sisarpuoli) Kun Cortesta tuli Raahen ensimmäinen pormestari 1650, hän toi Hans Forbuksen mukanaan Raaheen. Forbus asui Raahessa 60 vuotta ja oli myös raatimies ja nimismies 30 vuotta ja pitäjänkirjuri Saloisissa ja Siikajoella. "Ei myöskään ehkä ole pelkkä sattuma, että Hans Forbus toimi n. 1650-80 Saloisten pitäjän nimismiehenä ja asui tällöin Juusolassa, jota aikaisemmin oli hallinnut täysin talonpoikainen nimismiessuku." (Pekka Toivanen - Aulis Forss: Raahen tienoon historia I, Jyväskylä 1990, s. 441-442.)


Kuten Sari on täällä erinomaisesti esittänyt, oli tuon "talonpoikaisen" Juusola-suvun nimismiesjaksoissa juuri Hans Forbuksen mentävä aikaikkuna n. 1650-1680. Asuiko Hans Forbus perheineen Juusolan isossa talossa? Siitä en nyt osaa sanoa muuta kuin em. siteerauksen.


Niin tai näin: Floorin lesken kertomuksen ytimessä on tämä: Hans Forbuksen sisarpuoli (jota ei nimeltä mainita) siirtyi Iistä Saloisten Juusolan nimismiestaloon ja naimisiin sinne. Forbus-suvussahan näkyy hyvin huolehditun sivusukulaisista. Ehkäpä tämä siirtyminen tapahtui jo hyvinkin aikaisin, jopa niin, että siirtyvä sisarpuoli oli vielä lapsi ja otettiin holhoukseen menestyvän velipuolensa luokse??


Kertoja, lukkari Floorin leski oli syntynyt n. 1666. Hans Forbus oli syntynyt n. 1622. Hansin samasta äidistä lähtöisin ollut sisarpuoli ei voi biologiselta kannalta olla veljeään kuin enintään noin 30 vuotta nuorempi. Siispä syntynyt sanokaamme 1652 mennessä. Ja siirtyminen Juusolaan sanokaamme 1680 mennessä (miksei myöhemminkin...).


Lukkari Floorin leski ilman muuta tunsi kyseisen henkilö Juusolassa - asuipa hän siellä itse tai ei. Näillä naisilla ei kovin suurta ikäeroa keskenään ja aivan varmasti Hans Forbuksen perhe ja suku tunsivat Juusolan suvun. Etenkin kun Floorin lesken sisar oli naitu samaiseen Juusolaan Josef Josanderin vaimoksi ja lapsia alkoi tälle parille syntyä 1670-luvulla.


Kun nyt etsitään Hans Forbuksen nimeltä tuntematonta sisarpuolta Juusolasta jostakin 1670-1690-luvulta talon oman pojan vaimona, niin montako nimeä jää jäljelle? Ymmärtääkseni ihan vain muutama, olisiko 1-5 henkeä. Ei siis aivan toivotonta rajata??


Iissä Helga Sigfridintytär Korvala mainitaan vainajaksi jo 1645 isänsä testamentissa. Jos kyseessä oli hänen tyttärensä, joka joka siirtyi Saloisiin, niin tämä lapsi oli syntynyt viimeistään 1645. Helgalla ja hänen miehellään Martti Pekanpojalla oli varmuudella lapset Margareta ja Susanna sekä ainakin yksi poika, joka tulee ilman etunimeä esiin myöhemmin eräässä oikeusjutussa. Lisäksi vielä todennäk. jokunen lisälapsikin.



Margareta Martintytär on siis syntynyt viimeistään 1645. Tässä ketjussa on tullut esiin, että Juusolan tämännimisellä emännällä olisi syntynyt lapsia noin 1674-1697.


2. Juho Juhonpoika Juusola s. n. 1653, Juusola, Saloinen; k. n. 1698, Juusola, Saloinen. Juusolan isäntä
└ +Marketta (ensin Martintytär, sitten Yrjöntytär, ehkä kaksi eri Markettaa) s. n. 1654; k. 1706 jälkeen, Juusola, Saloinen3. Marketta Juhontytär Juusola s. n. 1674, Juusola, Saloinen
3. Henrik Juhonpoika Juusola s. n. 1676, Juusola, Saloinen; k. n. 1723
└ +Anna s. n. 1676; k. 1713 jälkeen4. Valpuri Heikintytär Juusola s. 5.4.1697; k. 31.1.1777, Saloinen3. Liisa Juhontytär Juusola s. n. 1689, Juusola, Saloinen
3. Kirsti Juhontytär Juusola s. n. 1691, Juusola, Saloinen
3. Antti Juhonpoika Juusola s. n. 1697, Juusola, Saloinen


Nyt koettelee uskottavuutta, jos nuo kaikki olisivat yhden äidin lapsia. Margareta Martintr. Korvalan osalta ainakin, hän olisi ollut vähintään 53-vuotias vuonna 1697 viimeisen lapsen syntyessä.


Nyt kysynkin, kuinka tarkkaan tämän Juusolan lapsisarjan syntymävuodet on oikein pystytty haarukoimaan? Tuo kahden Marketan kysymys myös vaivaa. Olikos niin, että leskeksi jäi nimenomaan Margareta Martintytär?
Jossakin kohtaa mainittiin täällä keskustelussa tässä yhteydessä myös (virhekirjaukseksi epäilty) Margareta Jönsintytär. Eikös hän voinut olla jo seuraavaa sukupolvea, eli sama kuin tuossa edellä mainittu Marketta Juhontytär Juusola, s. n. 1674?

[Jouni Kaleva]

Tuossa Stenbäckin originaalitekstissä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122
lukee alimpana jotenkin näin:


Obs. Närwarande Kl Josanders fahrmohr war Christina Hansdr.
Forbuses syster Lisa Forbus. Men denne Josander är af den
Jusola brodren, som blef präst.


Tähän sopisi se, että "närwarande klockare" olisi todennäk. Sven Heikinpk. Josander (1703-1774), Siikajoen lukkari. Svenin vanhempi veli Juho (1702-1768) oli myös alkuun Siikajoen lukkari, mutta sittemmin Raahen kauppias. Näiden veljesten isä oli Henrik Josefinpk. Josander (1675-1743), Siikajoen kappalainen. Ja hänen äitinsä oli Liisa Hansintr. Forbus.

[JHissa]

Tuossa Stenbäckin originaalitekstissä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122
lukee alimpana jotenkin näin:


Obs. Närwarande Kl Josanders fahrmohr war Christina Hansdr.
Forbuses syster Lisa Forbus. Men denne Josander är af den
Jusola brodren, som blef präst.


Tähän sopisi se, että "närwarande klockare" olisi todennäk. Sven Heikinpk. Josander (1703-1774), Siikajoen lukkari. Svenin vanhempi veli Juho (1702-1768) oli myös alkuun Siikajoen lukkari, mutta sittemmin Raahen kauppias. Näiden veljesten isä oli Henrik Josefinpk. Josander (1675-1743), Siikajoen kappalainen. Ja hänen äitinsä oli Liisa Hansintr. Forbus.
Siikajoen kappalainen Josephus Johannis Josander 792 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=792) (yo 1650, † 1699)
Saloisten ja Siikajoen käräjät 26.–30.1.1700 s. 215
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697953
Framkom Sahl: Cappellanens i Sijkajåki Joseph Josanders Enckia dygdesamme Matrona hustru Elisabetha Forbus och berättade huru såssom dess Sahl: Man till Cappellans Bohl för någon tijdh sedan blifwit anslagit 2:ne gl: Crono hemman i Sijkajåki byy Pychtilä och Luckarimaa det förra bestående af 1/2 och det senare á 1/4 M:ll hwilcka bägge hemman långdt tillförenne ...

[Jouni Kaleva]

Olisikohan vuoden 1701 ja 1702 käräjillä mainittu Kirstin Juhontytär Juusola samainen Kirstin Juhontytär Juusola, joka mainitaan vuosien 1709-1711 käräjillä; vai olisiko tässä kyseessä kaksi eri Kirstiniä? Vuoden 1701 talvikäräjillä (KO a:22:736; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532977)) käsitellään neiti-ihminen Kirstin Juhontytär Juusolan pyöräyttämien kaksosten tapausta. Samaista asiaa käsitellään vuoden 1702 talvikäräjillä (KO a:23:822; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533565)). Kirsin oli tullut pappilaan piiaksi vuonna 1697. Kirstin synnytti kaksoset 04.05.1701. Käräjillä koetetaan yhteisöllisesti pohtia onko kaksosten isä kirkkoherra Martinus Peitziuksen poika, opiskelija Gabriel Peitzius. Kummassakin jutussa mainitaan todistajana veljenvaimo Marketta Martintytär. Voisiko Kirstin Juhontytär olla Juho Jönsinpoika Juusolan sisar; ja voisiko mainittu veljenvaimo olla Juhon leskivaimo (Markettaa ei jutussa kuitenkaan mainita leskivaimoksi; jutussa ei myöskään mainita Marketan miehen nimeä)?
Kiitos Sarille yllä olevasta referaatista, joka löytyy tämän viestiketjuna alkupuolelta.


Tuossa vuoden 1701 jutussa esitetään ensin syyte Gabriel Peitziusta vastaan. Tämän poissa ollessa vastaa kunnianarvoisa isä, kappalainen Mårten Peitzius.

Sitten astuu esiin (sivu 738 yläosa) "Een Ehrlig hustru Margeta Nillsdr, hwilcken berättade att kånan Cirstin opå hennes tillfrågan enär hon warit i Prästegården... ... kånan så mycket under waka att som att hennes egen swägerska Margeta Mårtensdr eller sonahustru henne dit...""



Vuoden 1702 jatkokäsittelyssä on nyt yksiselitteisesti (sivun 824 alareunassa) "..hon af sin broders hustru Margeta Mårtensdr, hwilcken..."


Ja tulkintaa/spekulointia:
Eikö olisikin uskottavaa, että kirkkoherran jälkeen seuraava todistaja olisi hairahtuneen tyttöraukan oma äiti? Tämä siis olisi Margareta Nilsintytär!
Ja tämä tuskittelee, että ei kukaan pitänyt tyttöä tarpeeksi silmällä, ei edes tytön oma käly, Margeta Martintytär! Joka on samalla todistajan eli Margareta Nilsintyttären pojanvaimo.


1702 jutussahan on vielä spesifimmin määritetty Margareta Martintyttären sukulaisuus: hän on Kirstinin veljen vaimo.


Summa summarum: Kirstinin isä on vanha nimismies Jön Jönsinpk. Juusola, Kuollut 1696-1701 välisenä aikana; nimismiehenä ainakin vuosina 1681-1682; (niinköhän vain tämä häväistysjuttu vei nimismiehen hautaan!!)
Olisiko Margareta Nilsintytär sitten se tähän asti nimettömäksi jäänyt Jönsin vaimo?


Jutun lopputulos oli, että ylioppilas jyrkästi kielsi eikä piialla ollut todistajia. Niinpä tuomiona oli piialle sakot ja kirkonkuria. Gabriel Peitzius jatkoi vapaana miehenä, mikä ehkä oli onni sikäli, että hän oli oleva tärkeä lenkki Genealogia Sursillianan tulevassa valmistumisessa ;-))

[Jouni Kaleva]

Samaisen vuosikymmenen lopulla Kirstin Juhontytär Juusola Salonkylästä ja Antti Heikinpoika Hannila Piehingin kylästä aiheuttavat käräjillä pohdintaa. Voisiko tämä Kirstin Juhontytär olla Juho Jönsinpoika Juusolan tytär? Asiaa käsitellään vuoden 1709 kesäkäräjillä (KO a:30:1093; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573330)), vuoden 1710 kesäkäräjillä (KO a:31:834; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572557)), vuoden 1711 talvikäräjillä (KO a:32:154; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574297)) ja vuoden 1711 kesäkäräjillä (KO a:32:810; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574577)). Antti oli lupaillut Kirstinille avioliittoa. Avioliittolupauksesta ilahtuneena Kirstin oli pyöräyttänyt Antille lapsen tammikuussa 1709. Antti oli lupaillut avioliittoa myös Anna Sigfridintytär Kukkoselle, joka myöskin pyöräytti Antille lapsen.


Eiköhän tässä ole sama nainen kyseessä. Olisi kohtalon ivaa, jos olisi kaksi samannimistä, joilla samanlainen kohtalo. Ei tule esiin muita todistajia, mutta khra Mårten Peitzius on tässäkin kovasti esillä. Tässä sentään miestä sakotettiin aviolupauksen pettämisestä.

[Jouni Kaleva]

Toiseen Juusolan taloon kirjataan vuonna 1710 Heikki Juusola ja tämän vaimo sekä sisar Kirstin. Vuonna 1711 taloon kirjataan Heikki Juusola ja tämän Anna vaimo, sisar Kirstin ja veli Antti (joka mainitaan aivan köyhäksi). Vuonna 1712 taloon kirjataan Heikki Juusola ja tämän vaimo sekä sisar Kirstin. Vuonna 1713 taloon kirjataan Heikki Juusola ja tämän vaimo sekä veli Antti. Isovihan jälkeisiä henkikirjoja en koettanut etsiskellä. Tässä vaiheessa vaikuttaisi vielä siltä, että talossa asuva leskivaimo on Juho Jönsinpoika Juusolan leskivaimo Marketta Martintytär, joka kirjattiin patronyymillä vuoden 1681 henkikirjaan. Mutta, mutta. Maakirjoihin Juusolan talo kirjataan kokomanttaalin talona, mutta vuodesta 1704 alkaen sille on lisätty kommentti, jonka mukaan talosta puoltamanttaalia viljelee Marketta. Vuoden 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257115) maakirjassa Juusolan talon toista puoltamanttaalia mainitaan viljelevän Marketta Jönsintytär. Vuoden 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394305) maakirjassa, sekä vuosien 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559765), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697549) ja 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886558) savuluetteloissa Marketan patronyymiksi mainitaan Yrjöntytär (Jorensdotter). Vielä ei ole selvinnyt miten tämä pitäisi tulkita. Onko leskivaimo Marketta Yrjöntytär jonkun muun kuin Juho Jönsinpoika Juusolan leskivaimo? Mikäli Marketta Yrjöntyttärenä kirjattu leskivaimo on Juho Jönsinpoika Juusolan leskivaimo, niin Juholla oli useampia avioliittoja, taikka sitten Marketan patronyymi on kirjattu virheellisesti joko vuoden 1681 henkikirjassa taikka vuosien 1703-1705 veroluetteloissa. En ole lueskellut Saloisten käräjäpöytäkirjoja isovihan jälkeiseltä ajalta; niistä voisi löytyä asiaa selventävää lisätietoa. Jos jolla kulla on tietoa arkistolähteistä, jotka toisivat asiaan selkeyttä, niin olisin erittäin kiitollinen tiedoista.


Eikös sopisi, että tämä Margareta Yrjöntytär on Josef Jönsinpojan 2. vaimo? Vaikka Josef olisikin vielä elossa, niin ehkä on toimintakyvytön ja viljelykset ja talonpito ovat tomeran nuoren vaimon hallussa? Maakirjan 1704 Margeta Jönsintytär olisi vain hutikirjaus, kun peräti saman vuoden savuluettelossakin on Margeta Jöransdotter.

[Sanna H]

Eikös sopisi, että tämä Margareta Yrjöntytär on Josef Jönsinpojan 2. vaimo? Vaikka Josef olisikin vielä elossa, niin ehkä on toimintakyvytön ja viljelykset ja talonpito ovat tomeran nuoren vaimon hallussa? Maakirjan 1704 Margeta Jönsintytär olisi vain hutikirjaus, kun peräti saman vuoden savuluettelossakin on Margeta Jöransdotter.

Hienoisia vaikeuksia päästä taas kärryille Juusola-keississä tauon jälkeen! Mutta kyllä Josef Jönsinpojalla (n. 1661-1724, vuodet pelkkiä arvioita), jos puhutaan samasta henkilöstä, ehdottomasti oli myös Margeta-niminen vaimo, joka tulee taloon 1700-luvun alussa. Näissä näkyy Lisa Jörensdotterin kuolema, toiselle vaimolle Margetalle ei näy patronyymiä. Margeta katoaa 1706 jälkeen.

---

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1698-1698 (9218), jakso 281, sivu 295: Henkikirja Salon pitäjä, Piehingiby, Sahloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772284 / Viitattu 30.10.2019 (Jöns Johansson död, enckan Margeta, brodren Joseph, hust Lisa död, brodren Anders blind, hust Beata afwijken till Såtkamo och...)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1700-1700 (9224), jakso 269, sivu 278: Sahlo sochn, Sahlo by; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12147006 / Viitattu 30.10.2019 (Joseph Jönss Jusåla, bror änckan Margeta.) 1699 samat.

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1701-1701 (9227), jakso 295, sivu 299: Saloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875389 / Viitattu 30.10.2019 (Joseph Johanss Jusola, hust Margeta, bror änckian Marg.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1703-1703 (9234), jakso 464, sivu 466: Sahloby, Savolaxby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559743 / Viitattu 30.10.2019 (Josep Jusola, hust Margetha, bror hust Margeta.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1704-1704 (9237), jakso 620, sivu 555: Sahlå sochn: Piehingiby, Salå By; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697713 / Viitattu 30.10.2019 (Joseph Jusåla, hust Margetha, son Johan.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1704-1704 (9237), jakso 456, sivu 454: Tijonde Lengd af Sahlo Sochn; Piehingiby, Sahloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697549 / Viitattu 30.10.2019 (Joseph Jönsson Jusoila.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Kajaanin ja Oulun pohjoisen ja eteläisen voutikunnan tositekirja 1705-1705 (9240a, f. 1-1126), jakso 540, sivu 535: Salå by; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886512 / Viitattu 30.10.2019 (Joseph Jusola, hust Margeta, son Johan.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1706-1706 (9243), jakso 452, sivu 451: SALO - Sahloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695265 / Viitattu 30.10.2019 (Josep Jusola, hust Margeta, son Johan.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1707-1707 (9246, f. 1-1076), jakso 957, sivu 971: Sahlåby, Safwolaxby, Pahlåby, Pattijockiby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12973013 / Viitattu 30.10.2019 (Josep Jusola, son Johan.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1708-1708 (9249a, f. 1–1170 ), jakso 488, sivu 491: Saloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168995 / Viitattu 30.10.2019 (Joseph Jusola, son Johan, swägerskan Anna utj staden.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1709-1709 (9252), jakso 1225, sivu 1053: Sahlåby, Savolaxby, Pahloby, Patijokiby ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402348 / Viitattu 30.10.2019 (Joseph Jusola, son Johan.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Pohjanmaan ja Kajaanin maakirja 1712-1712 (9260), jakso 193, sivu 373-374: Sahlåby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13519086 / Viitattu 30.10.2019 (Jusola Mattz och Josep.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Pohjanmaan ja Kajaanin läänien maakirja 1723-1723 (9268), jakso 351, sivu 344: Sahlo sochn, Sahlåby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13521072 / Viitattu 30.10.2019 (Josep Jusåla.)

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1724-1724 (9274, f. 1-1135), jakso 90, sivu 82: Salo, Pahloby, Pattijokiby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792005 / Viitattu 30.10.2019 (Jusåla Josep öden.)

[Sanna H]

Tässä näkyy Joseph Jönsson 1/2 manttaalin isäntänä ja Margeta Jöransdr 1/2 manttaalin emäntänä, jos tähän tuijotetaan niin kyllä tuo Jöransdotter olisi Johan-veljen leski.

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1704-1704 (9237), jakso 456, sivu 454: Tijonde Lengd af Sahlo Sochn; Piehingiby, Sahloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697549 / Viitattu 30.10.2019

Mutta tosiaan, tämän talon monissa Margetoissa on vielä ihmettelemistä. Edellä mainittu Margeta Jöransdotter, joka minun mielestä on leski jolla on lapset Henrik ja Liisa vuonna 1706, katoaa vuoden 1706 jälkeen.

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1706-1706 (9243), jakso 452, sivu 451: SALO - Sahloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695265 / Viitattu 30.10.2019 (Enkian Margeta Jusola, son Hendrich, dott Lijsa.)

[Jouni Kaleva]

Hienoisia vaikeuksia päästä taas kärryille Juusola-keississä tauon jälkeen! Mutta kyllä Josef Jönsinpojalla (n. 1661-1724, vuodet pelkkiä arvioita), jos puhutaan samasta henkilöstä, ehdottomasti oli myös Margeta-niminen vaimo, joka tulee taloon 1700-luvun alussa. Näissä näkyy Lisa Jörensdotterin kuolema, toiselle vaimolle Margetalle ei näy patronyymiä. Margeta katoaa 1706 jälkeen.

Toisaalta on sitten se painava argumentti, jonka Sari täällä aiemmin esitti:
Vuoden 1710 henkikirjassa toiseen Juusolan taloon kirjataan Josef Juusolan poika Juho ja tytär Liisa. Seuraavana vuonna talosta ei enää makseta henkirahaa; Juho Josefinpojan mainitaan menehtyneen ja sisar Liisan mainitaan olevan kerjuulla. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa talo kirjataan tyhjänä, ja porvari Jurveliuksen mainitaan viljelevän taloa. Olisikohan Josef Juusolan vaimo ollut Marketta Tuomaantytär? Vuoden 1711 talvikäräjillä Juho Matinpoika penää puolentoista vuoden renginpalkkaansa Marketta Tuomaantytär Juusolalta (KO a:32:128; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Marketta kertoo, että hänen sukulaisensa raatimies ja kauppias Mikko Jurvelius oli hiljattain hankkinut omistukseensa (Juusolan) talon irtaimistoineen.



Margetalla oli ilmeisesti sisar Anna (=kirjattu miehen kälynä) joka mennyt kaupunkiin (i Staden) 1708. Löytyisiköhän tälle Annalle jatkoa??

[Sanna H]

Nyt koettelee uskottavuutta, jos nuo kaikki olisivat yhden äidin lapsia. Margareta Martintr. Korvalan osalta ainakin, hän olisi ollut vähintään 53-vuotias vuonna 1697 viimeisen lapsen syntyessä.

Nyt kysynkin, kuinka tarkkaan tämän Juusolan lapsisarjan syntymävuodet on oikein pystytty haarukoimaan? Tuo kahden Marketan kysymys myös vaivaa. Olikos niin, että leskeksi jäi nimenomaan Margareta Martintytär?
Jossakin kohtaa mainittiin täällä keskustelussa tässä yhteydessä myös (virhekirjaukseksi epäilty) Margareta Jönsintytär. Eikös hän voinut olla jo seuraavaa sukupolvea, eli sama kuin tuossa edellä mainittu Marketta Juhontytär Juusola, s. n. 1674?

Tuossa on oletuksena, että lapset olisi Margareta Martintytär Korvalan pojan ja miniän (joka miniä onkin nimenomaan se vaikein tapaus selvittää tässä suvussa, ensin Mårtensdotter sitten Jöransdotter, virhekirjauksia vai eri henkilöitä vai mistä on kyse) lapsia. Vielä kun muistaisin, mihin nämä syntymäaika-arviot perustuu... Alunperin arvioin niitä, jotta olisi helpompi hahmottaa mihin sukupolveen kukakin voi kuulua ja ne ei ole kiveen kirjoitettuja. Margeta n. 1674 varmaan perustui siihen, että oli ensimmäinen kirjoissa mainittu lapsi 1704. Henrik n. 1676 oli seuraava, mainittiin vuonna 1705, ennen Liisaa ja Kirstiniä. Henrikillä oli tytär Valborg, joka löytyy jo rippikirjoista ja niiden mukaan syntynyt 5.4.1697. Joten Henrik tuolla syntymäaika-arviolla olisi ollut 21-vuotias Valpurin syntyessä (jep, ei välttämättä ole Vapun oikea syntymäaika tuo, mutta...). Tähän loppuviimein perustuu myös Henrikin isosiskon Margetan syntymäarvio. Kirstin (n. 1679) tosiaan mainitaan sitten Henrikin jälkeen vuonna 1707. Tämä nyt voisi olla aviottomia lapsia pyöräytellyt Kirstin, tai sitten kyseisen au-äiti Kirstinin samanniminen veljentyttö (mikä voisi olla todennäköisempää Jounin päätelmien perusteella, tosin en niitä ehtinyt vielä ajatuksella lukea). Seuraava on Lisa (n. 1689), joka taas on laskettu epämääräisesti 17 vuotta taaksepäin henkikirjassa esiintymisestään vuonna 1706 (Lisa on vaikuttanut henkikirjojen mukaan Piehingin kylässä). Koska muutkin ehkä ilmaantuivat henkikirjoihin vasta vanhempina, voisi Liisakin hyvin olla todellisuudessa vanhempi. Nuorin (?), Anders, esiintyy yhden kerran Henrikin veljenä vuonna 1713, siitä taas laskettu 16 vuotta taaksepäin vuoteen 1697, mutta edelleen voi olla joltisenkin verran vanhempi oikeasti. Äiti Marketta olisi tämänlaisen lapsikatraan pyöräyttänyt noin 20 ja 43 ikävuoden välillä. Mutta ei iälleen voisi olla Jöns vanhemman vaimo (joka voisi olla tuo Margeta Mårtensdotter Korvala), vaan Johan-Jöns nuoremman.

[Jouni Kaleva]

Tässä näkyy Joseph Jönsson 1/2 manttaalin isäntänä ja Margeta Jöransdr 1/2 manttaalin emäntänä, jos tähän tuijotetaan niin kyllä tuo Jöransdotter olisi Johan-veljen leski.

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1704-1704 (9237), jakso 456, sivu 454: Tijonde Lengd af Sahlo Sochn; Piehingiby, Sahloby; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697549 / Viitattu 30.10.2019



Totta sinänsä, mutta sitä vastaan sitten samana vuonna 1704 on tämä, jossa koko 1 mantt. Josep Jönsson Juusolan talo on annettu puoleen alennetulla verolla Margareta Jönsdotterin hoitoon. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257115


Kuka tämä sitten oikein oli? Olisiko Josefin ja Juhon tähän asti tuntematon sisar? Taikka vaikka Jöns Jönssonin eli Johan Jönssonin (1698 kuolleen Jönssin) ja tämän vaimon Margareta Martintyttären tytär? Tällainen Margareta-lesken Margareta-tytär näkyy samana vuonna 1704 Juusolassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697713

[Sanna H]

Joo, kyllä tuo Tuomaantytär hyvin sopisi kuvioon. Mahdettiinko tässä tarkoittaa sukulaisella Juusolan sukua vai oliko tuo Margeta Thomasdotter itsekin sukua Jurveliukselle...?

Margetalla oli ilmeisesti sisar Anna (=kirjattu miehen kälynä) joka mennyt kaupunkiin (i Staden) 1708. Löytyisiköhän tälle Annalle jatkoa??

Annoja on kaupungissa useita, mutta vaikea päätellä henkilöllisyyksiä ilman tarkempaa syyniä. HisKistä ei pompsahda esiin ketään Anna Thomasdotteria.

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1709-1709 (9252), jakso 967, sivu 2389: Mantals Längd öfver BRAHESTAD; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402090 / Viitattu 30.11.2019

[Sanna H]

Totta sinänsä, mutta sitä vastaan sitten samana vuonna 1704 on tämä, jossa koko 1 mantt. Josep Jönsson Juusolan talo on annettu puoleen alennetulla verolla Margareta Jönsdotterin hoitoon. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257115


Kuka tämä sitten oikein oli? Olisiko Josefin ja Juhon tähän asti tuntematon sisar? Taikka vaikka Jöns Jönssonin eli Johan Jönssonin (1698 kuolleen Jönssin) ja tämän vaimon Margareta Martintyttären tytär? Tällainen Margareta-lesken Margareta-tytär näkyy samana vuonna 1704 Juusolassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697713

Minun spekulaatiossa tuo Margareta-lesken Margareta-tytär olisi n. 1674 syntynyt Marketta, jonka vanhemmat Jöns-Johan (nuorempi eli keskimmäinen) ja Marketta, joko Mårtensdotter tai Jöransdotter. Tämähän tavallaan passaisi kuvioon, että samana vuonna toisaalla kerrotaan Margeta Jöransdotterin (äiti) hallinnoivan puolta manttaalia ja toisaalla Margeta Jönsdotterin (tytär) hoitavan puolella verotuksella koko manttaalia. Anyway sama edesmenneen Johanin perhekunnan naiset olisi kyseessä ja Johanin velipoika Jooseppi jostain syystä ikään kuin poissa pelistä hetken aikaa. Tämä tytär Margeta on henkikirjoissa vain tämän yhden kerran ja häviää.

[Sanna H]

1. Juho Juhonpoika Juusola s. n. 1630, Juusola, Saloinen; k. vuoden 1696 jälkeen, Juusola, Saloinen. Juusolan isäntä, nimismies
└ +Marketta Martintytär Korvala s. n. 1630, Ii; k. n. 1706 tai aikaisemmin, Juusola, Saloinen

2. Juho Juhonpoika Juusola s. n. 1653, Juusola, Saloinen; k. n. 1698, Juusola, Saloinen. Juusolan isäntä
└ +Marketta (ensin Martintytär, sitten Yrjöntytär, ehkä kaksi eri Markettaa) s. n. 1654; k. 1706 jälkeen, Juusola, Saloinen
3. Marketta Juhontytär Juusola s. n. 1674, Juusola, Saloinen
3. Henrik Juhonpoika Juusola s. n. 1676, Juusola, Saloinen; k. n. 1723
└ +Anna s. n. 1676; k. 1713 jälkeen
4. Valpuri Heikintytär Juusola s. 5.4.1697; k. 31.1.1777, Saloinen
3. Liisa Juhontytär Juusola s. n. 1689, Juusola, Saloinen
3. Kirsti Juhontytär Juusola s. n. 1691, Juusola, Saloinen
3. Antti Juhonpoika Juusola s. n. 1697, Juusola, Saloinen



Huomenta! Tähän asti olen piintynyt ajattelemaan, että tuon vanhan Jönsin (s. n. 1630) puoliso oli Korvalasta, jos joku. Ymmärsinkö Jouni ajatuksesi oikein, että koska nuoremman Jönsin (s. n. 1653) vaimoksi on kirjattu Margeta Mårtensdotter, voisi hän ollakin se Korvalasta tuleva Hans Forbuksen siskopuoli, ja vanhemman Jönsin nimeltä mainitsematon puoliso kenties Margeta Nilsdotter, joka käräjäjutussa surkuttelee sitä ettei veljenvaimo Margeta Mårtensdotter välittänyt Kirstinin touhuista?

Siinä tapauksessa tuo nuoremman Jönsin puoliso voisi olla miestään vanhempi, mikään ei sitä estä, ja lapsetkin edellä esitettyä aiemmin syntyneitä, varsinkin nuorimmat Liisa, Kirsti ja Antti, voisivat olla reilusti vanhempia. Vaikka he esiintyvätkin henkikirjoissa myöhään kuten aiemmin selostin, oli kai kuitenkin tavallista, että onnistuttiin verojen maksua lapsista lykkäämään myöhemmälle iälle saakka.

Milloinkas nimi Margeta Mårtensdotter esiintyikään asiakirjoissa viimeisen kerran näillä tiedoilla? Oliko se silloin käräjäjutun 1701-02 aikaan? Hetken olin jo olin ilahtunut, että jospa tämä Mårtensdotter kuoli heti sen jälkeen ja Jöns ehti kipaista naimisiin Jöransdotterin kanssa mikä selittäisi kaiken, mutta sehän ei käy kun tuo Jöns Johansson merkittiin kuolleeksi jo vuoden 1698 henkikirjaan, ja seuraamalla henkikirjoja systemaattisesti eteenpäin tämän lesken Margetan patronyymi on sitten se Jöransdotter vuonna 1704. Edelleen on siis jäljellä ongelma Mårtensdotter vs. Jöransdotter.

[Jouni Kaleva]

Joo, kyllä tuo Tuomaantytär hyvin sopisi kuvioon. Mahdettiinko tässä tarkoittaa sukulaisella Juusolan sukua vai oliko tuo Margeta Thomasdotter itsekin sukua Jurveliukselle...?



Vuoden 1710 henkikirjassa toiseen Juusolan taloon kirjataan Josef Juusolan poika Juho ja tytär Liisa. Seuraavana vuonna talosta ei enää makseta henkirahaa; Juho Josefinpojan mainitaan menehtyneen ja sisar Liisan mainitaan olevan kerjuulla. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa talo kirjataan tyhjänä, ja porvari Jurveliuksen mainitaan viljelevän taloa. Olisikohan Josef Juusolan vaimo ollut Marketta Tuomaantytär? Vuoden 1711 talvikäräjillä Juho Matinpoika penää puolentoista vuoden renginpalkkaansa Marketta Tuomaantytär Juusolalta (KO a:32:128; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Marketta kertoo, että hänen sukulaisensa raatimies ja kauppias Mikko Jurvelius oli hiljattain hankkinut omistukseensa (Juusolan) talon irtaimistoineen.


Sikäli kuin ymmärsin tätä juttua, niin siinä kerrotaan näin:


Juho Matinpoika siis vaatii 1½ vuoden renginpalkkaansa 30kuparitaalaria. Vastaaja Marketta Tuomaantytär myöntää saatavan sinänsä oikeaksi ja oikeutetuksi. Hän kertoo tulleensa köyhtymisen vuoksi maksukyvyttömäksi ja sitten on tilan hankkinut Margaretan velkoja ja sukulaismies (Skylldaman och slächtingman), raatimies ja kauppias Michel Jurvelius. Ja näin ollen myös rengin saatava on siirtynyt Jurveliuksen vastattavaksi. Oikeus päättikin, että rengin pitää hakea saatavaansa Jurveliukselta.



Nyt siis Margareta Tuomaantytär Juusola on selvästi ollut tuolloin, noin 1708-1710 talonhaltijan ominaisuudessa. Mitään "Tuomas Juusolaa" ei ole näköpiirissä, joten Margareta Tuomaantytär näyttää selvästi olleen talon miniä/emäntä/leskiemäntä. Siis kenen leski?


Olisiko Margareta Tuomaantytär se etsinnässä oleva, Jöns Jönsson vanhemman leski? (siis se, johon Sanna olisi ajatellut Korvalan Margaretaa)? Kun tuo Jöns Jönsson oli kuollut ainakin jo 1701 mennessä, ja talo oli sen jälkeen ollut poikien, Juhon/Josefin hallussa, niin pidän epäuskottavana, että nyt enää tuo vanha leskiemäntä pomppaisi tilanhaltijaksi, jos enää olisi edes elossakaan. Jos olisi, niin Mikael Jurvelius olisi ollut hänen vävypoikansa - eiköhän se olisi myös tuomiokirjaan kirjattu (taikka koko juttu käsitelty perhepiirissä ilman käräjiä).



Sen sijaan hyvin luontevaa olisi, että Margareta Tuomaantytär olisi Josef Jönsinpojan toinen vaimo, Margareta NN. Todennäköisesti Josef itse on jo vainaja, kuten Josefin poika Juho. Josefin tytär Liisa on kerjuulla, ja alamäkeä mennyt talo on jäänyt tämän (nuoren) leskivaimon huostaan, eikä hän ole siitä enää selvinnyt, vaan luovuttanut sen veloista miesvainajansa sisarenmiehelle, eli langolleen Mikael Jurveliukselle. Tähän sopisi erinomaisesti määritelmä "Skylldaman och slächtingman".

[Jouni Kaleva]

Tuossa vuoden 1701 jutussa esitetään ensin syyte Gabriel Peitziusta vastaan. Tämän poissa ollessa vastaa kunnianarvoisa isä, kappalainen Mårten Peitzius.

Sitten astuu esiin (sivu 738 yläosa) "Een Ehrlig hustru Margeta Nillsdr, hwilcken berättade att kånan Cirstin opå hennes tillfrågan enär hon warit i Prästegården... ... kånan så mycket under waka att som att hennes egen swägerska Margeta Mårtensdr eller sonahustru henne dit...""


Vuoden 1702 jatkokäsittelyssä on nyt yksiselitteisesti (sivun 824 alareunassa) "..hon af sin broders hustru Margeta Mårtensdr, hwilcken..."



Vuoden 1681 henkikirja on siitä hyvä, että vaimoillekin on annettu patronyymit. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647419


Lappasin siitä löytyisikö jostakin Margareta Nilsintytär. Ja muualla ei mitään, mutta yllätysyllätys: Siikajoen kylässä on peräti kaksi tämännimistä vaimoa:

1 mantt. Jöns Jönssön Tålfmans sonn Carl(?) Jönsson, jolla vaimo Marg: Nielsdåter
½ mantt. Matts Matssons son Jacob Matsson, jolla myös Marg: Nielsdr. vaimona.

Jospa toinen näistä olisi ollut käräjillä 1701 todistajana? Olisiko vaikkapa tuo lautamiehen miniä, joka olisi vieraillut Saloisten pappilassa ja tiedustellut tuntemaltaan Kirsti-piialta tämän tilannetta, josko vaikka raskaana olisi - ja piika oli kieltänyt.

[Sanna H]

Nyt siis Margareta Tuomaantytär Juusola on selvästi ollut tuolloin, noin 1708-1710 talonhaltijan ominaisuudessa. Mitään "Tuomas Juusolaa" ei ole näköpiirissä, joten Margareta Tuomaantytär näyttää selvästi olleen talon miniä/emäntä/leskiemäntä. Siis kenen leski?

Olisiko Margareta Tuomaantytär se etsinnässä oleva, Jöns Jönsson vanhemman leski? (siis se, johon Sanna olisi ajatellut Korvalan Margaretaa)? Kun tuo Jöns Jönsson oli kuollut ainakin jo 1701 mennessä, ja talo oli sen jälkeen ollut poikien, Juhon/Josefin hallussa, niin pidän epäuskottavana, että nyt enää tuo vanha leskiemäntä pomppaisi tilanhaltijaksi, jos enää olisi edes elossakaan. Jos olisi, niin Mikael Jurvelius olisi ollut hänen vävypoikansa - eiköhän se olisi myös tuomiokirjaan kirjattu (taikka koko juttu käsitelty perhepiirissä ilman käräjiä).

Ei näyttäisi ollenkaan todennäköiseltä, että Jöns Jönssonin leski olisi. Sitä paitsi, hän oli "ikivanha" jo henkikirjassa 1695, ei kai nyt siitä olisi enää toennut emännöimään kymmenisen vuotta myöhemmin.

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1695-1695 (9210), jakso 359, sivu 372: Piehinki, Salo; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983395 / Viitattu 30.10.2019 (Jöns Jönsson - hust utgammal förr utsluten, son Johan, hust Margeta, son Joseph, hust Lijsa.)

Ja - tämän vanhan Jöns Jönssonin vaimon nimi on vielä hukassa, ei loppuviimein edes vielä tiedetä oliko hän Margeta.

Sen sijaan hyvin luontevaa olisi, että Margareta Tuomaantytär olisi Josef Jönsinpojan toinen vaimo, Margareta NN. Todennäköisesti Josef itse on jo vainaja, kuten Josefin poika Juho. Josefin tytär Liisa on kerjuulla, ja alamäkeä mennyt talo on jäänyt tämän (nuoren) leskivaimon huostaan, eikä hän ole siitä enää selvinnyt, vaan luovuttanut sen veloista miesvainajansa sisarenmiehelle, eli langolleen Mikael Jurveliukselle. Tähän sopisi erinomaisesti määritelmä "Skylldaman och slächtingman".

^ samaa mieltä.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni ja Sanna,

Oikein Paljon Kiitoksia viesteistä ja mielenkiintoisesta keskustelusta!

Asuiko Hans Forbus perheineen Juusolan isossa talossa? Siitä en nyt osaa sanoa muuta kuin em. siteerauksen.

Hans Forbus vaikuttaisi viljelleen Saloisten kylän Salon kylässä sijaitsevaa puolenmanttaalin Pekurin taloa.
Maakirjojen ja ruodutusluetteloiden perusteella alkaa vaikuttaa siltä, että Pekurin talo on luultavasti se talo, mikä oli yhdistettynä Juusolan taloon vuosien 1633-1674 välisenä aikana. Kun maakirjassa taikka ruodutusluettelossa Juusolan talo mainitaan puolentoistamanttaalin taloksi, ei luetteloon kirjata Pekurilan puolenmanttaalin taloa. Ja kun Juusolan talo kirjataan kokomanttaalin talona, kirjataan luetteloihin puolenmanttaalin Pekurin talo.

Pekka (Pekanpoika) Pekurin talo kirjataan jo vuoden 1563 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637579) kymmenysluetteloon (aiemmin talo vaikuttaa olevan kirjattuna Pekka Pekanpojan nimellä). Vuoden 1569 tietämiltä taloa vaikuttaisi isännöivän Mikko Pentinpoika Pekuri. En ole varma onko tämä sama talo kuin 1600-luvulla veroluetteloissa esiintyvä Pekurin talo, vai muuttiko Mikko Pentinpoika vuoden 1602 tietämillä toiseen taloon vieden Pekurin nimen mukanaan uudelle talolle. Mikko Pentinpojan talon koko vaikuttaa muuttuneen kahdeksan panninmaan talosta 5 1/2 panninmaan taloksi vuosien 1598-1602 välisenä aikana. Talon koko ei tuohon aikaan ollut niin pysyvä kuin manttaalilukujen aikaan, joten teoriassa olisi mahdollista sekin, että kyseessä olisi sama talo.
1620-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Pekurin taloksi tunnistettavaa taloa ei veroluetteloista oikein tunnu löytyvän. Ja vuodesta 1633 alkaen Pekurin talon puolimanttaalia vaikuttaisi olevan kirjattuna Juusolan talon yhteyteen.

Vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054877_01464) ruodutusluetteloon Juusolan talo kirjataan vielä puolentoistamanttaalin talona. Tällöin Salon kylän taloihin (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054877_01459) taikka Salon kylän autiotaloihin (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054877_01466) ei kirjata puolenmanttaalin Pekurilan taloa.

Seuraavan (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054879_00701) vuoden ruodutusluettelosta alkaen Juusolan talo kirjataan ruodutusluetteloon vain kokomanttaalin talona. Samaisessa luettelossa Salon kylän autiotalojen (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054879_00702) joukkoon kirjataan Pekurilan puolenmanttaalin talo nimellä "Hans Forbus, Pekuri"

Vuoden 1665 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261399) maakirjaan Juusolan talo kirjataan vielä puolentoistamanttaalin talona. Tuolloin puolimanttaalia talosta mainitaan autioksi; lieneekö tuo puolimanttaalia ollut Pekurin talon osuus; vai oliko osa Juusolasta veroautiona ja osa Pekurilasta autiona?

Vuoden 1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586484) maakirjaan Juusolan talo kirjataan vain kokomanttaalin talona, ja talosta neljännesmanttaalia on verovähennettynä eli talo olisi 3/4 manttaalin verolla. Heti Juusolan talon jälkeen kirjataan puolenmanttaalin talo nimellä "Hans Forbus Pekuri", ja talon verotuksellista kokoa on vähennetty 3/8 manttaalilla, joten verolla olisi 1/8 manttaalia.

Vuoden 1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586982) maakirjaan Juusolan talo kirjataan jälleen puolentoistamanttaalin talona ja Pekurin talo vaikuttaa puuttuvan listalta.

Vuodesta 1672 alkaen Juusolan talo vaikuttaa olevan kirjattuna maakirjoihin vain kokomanttaalin talona, ja maakirjoista löytyy puolenmanttaalin Pekurin talo. Vuoden 1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587688) maakirjaan kirjataan Jöns Jönsinpoika Juusolan talo kokomanttaalin talona. Ja Juusolan talon jälkeen on kirjattuna puolenmanttaalin Pekurin talo nimellä "Hans Forbus Pekuri"; tuolloin talon verotuksellista kokoa on vähennetty 3/8 manttaalilla. Vuosina 1688-1702 Pekurin talon verotuksellista kokoa mainitaan alennetun vain neljännesmanttaalilla.

Vuoden 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186068) maakirjaan Pekurin talo kirjataan Hannu Forbuksen ja Karl Krankan nimellä. Muutoin talo kirjataan maakirjoihin Hannu Forbuksen taikka Hannu Pekurin/Pekurilan nimellä vuoteen 1706 saakka (sekä vielä vuoden 1707 kymmenysluetteloon), jolloin talon ylösottaa torppari Antti Juhonpoika Honka.

Vuoden 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685021) Saloisten talvikäräjillä Hannu Forbus kertoo Karl Krankan kanssa ostaneensa Pekurin puolenmanttaalin autiotalon, mutta talon olleen autiona jo hyvän aikaa, ja nyt he haluaisivat ylösottaa talon ("få bruka ödes hemman för hööslagh"). Talon mainitaan olleen autiona yli 50 vuotta. Tuosta talon ostamisen ajankohdasta en päässyt kärryille; lukeeko pöytäkirjassa "hade för ruum tijd kiöpt Peckuri 1/2 mlls ödes hemman"?

-

Stenbeck:n kirjaamassa tekstissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122) ymmärtääkseni mainitaan (saatoin ymmärtää väärinkin), että Hannu Forbuksen äidin ja iiläisen talollisen tytär avioitui nimismiehen kanssa ja muutti sen tiimoilla Saloisiin ("och desas dotter har genom gifte med länsman Salo kommit till Jusola"). En ole mistään onnistunut löytämään mainintaa siitä, että Juho Jönsinpoika Juusola (1.1.2.1) olisi toiminut nimismiehenä. Juho Jönsinpojan isän Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.1.2) tiedetään toimineen Saloisten nimismiehenä. Mikäli Juho Jönsinpoika (1.1.2.1) ei toiminut nimismiehenä, niin hän ei sopisi olemaan Hannu Forbuksen äidin ja iiläisen talollisen tyttären puoliso. Onko kukaan löytänyt jostain lähteestä mainintaa siitä, että Juho Jönsinpoika Juusola (1.1.2.1) olisi joskus toiminut nimismiehenä?

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772284) henkikirjassa Jöns (Juho) Juhonpoika (Jönsinpoika) Juusola ja tämän Josef veljen Liisa vaimo mainitaan menehtyneiksi.
Samaisen vuoden maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189756) Juusolan talo mainitaan nimismiehen taloksi (sekä postitaloksi ja kestikievariksi).
Myös seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189272) vuoden maakirjassa Jöns Juusolan nimellä kirjattu talo mainitaan nimismiehen taloksi (sekä postitaloksi ja kestikievariksi).
Vielä vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190151) maakirjassa Jöns Juusolan nimellä kirjattu talo mainitaan nimismiehen taloksi (sekä postitaloksi ja kestikievari taloksi).
Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189899) maakirjassa Jöns Juusolan nimellä kirjattu talo kirjataan postitaloksi ja kestikievariksi, mutta ei enää nimismiehen taloksi.
Vaikka talo olisi kirjattu sellaisen isännän nimellä, joka olisi mahdollisesti jo edesmennyt, voisi nimismiehen talon statuksen olettaa olevan oikeellinen, kun kyse on maakirjasta.

Vuoden 1701 talvikäräjillä Josef Jönsinpoika Juusolan isä, Jöns Jönsinpoika Juusola (1.1.2), mainitaan edesmenneeksi.
Tähän sopisi hyvin sekin, että Jöns Jönsinpoika Juusola (1.1.2) toimi nimismiehenä kuolemaansa saakka (vaikkakin talon isännöinti oli jo siirtynyt pojille), ja eli vielä pari vuotta poikansa Juho Jönsinpojan (1.1.2.1) kuoleman jälkeen.

Sellainen myös mietityttää, että mikäli Hannu Forbuksen äiti olisi ollut Iin nimismiehen tytär, niin olisiko Hannu Forbuksen tytär tämän tiennyt? Stenbeck:n kirjauksessa Hannu Forbuksen äiti mainitaan iiläisen isännän tyttäreksi (jota nimismies Korvala toki oli, mutta muitakin iiläisiä isäntiä on paljon), eikä iiläisen nimismiehen tyttäreksi (jolloin vaihtoehtoja olisi ollut varsin vähän). Esimerkiksi Iin pitäjän Haukiputaan kylän isännät saattaisivat tulla kyseeseen; Casper Forbus oli vuonna 1630 ostamassa Hannu Vilmin taloa ja Hannu Vilmin talo vaikuttaisi olleen Haukiputaan kylässä sijaitseva talo, jota vuonna 1693 isännöi Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä. Hannu Forbuksen tyttärellä ei ehkä olisi ollut tarvetta salata isänsä äidin henkilöllisyyttä, kun hän kuitenkin paljasti omaan isäänsä ja isänsä isään liittyvää arkaluontoista tietoa. Ja Stenbek:llä ei ehkä olisi ollut syytä jättää kirjaamatta äidin isän ammattia (ja samalla käytännössä henkilöllisyyttä), kun tiedon kirjaamisen aikaan Korvalan nimismies ja tämän vaimo sekä Helga tytär olivat kaikki jo edesmenneitä; ottaen huomioon, että Stenbeck ei nuukaillut Casper Forbukseen liittyvän paljastuksen kirjaamista.

-

Mikäli Juho Jönspoika Juusolan (1.1.2.1) vaimo Marketta Martintytär olisi ollut "oman kylän tyttäriä", niin yksi isäkandidaatti hänelle voisi ehkä olla Saloisten pitäjän Salon kylässä sijaitsevan 2/3 manttaalin Hongan talon omistaja Martti Jaakonpoika, joka mahdollisesti muutti Raaheen porvariksi. Korostan kuitenkin, että tämä on pelkää arvailua.

Vuoden 1642 Saloisten kesäkäräjillä Martti Jaakonpoika kirkonkylästä kertoo kihlakunnan oikeuden 08.03.1634 ja laamannin oikeuden 19.02.1637 päivätyillä vahvistuksilla ostaneensa Salon kylässä sijaitsevan Jaakko Jönsinpojan talon 190 kuparitaalerilla (KO a:5:138, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705210)). Pöytäkirjassa talo mainitaan kokomanttaalin taloksi. Olisikohan talokaupan aikoihin Hongan taloon ollut yhdistettynä jokin kolmannesmanttaalin talo? Veroluetteloissa talo kirjataan kokomanttaalin talona vain vuoden 1633 maakirjassa. Muissa veroluetteloissa talo mainitaan 2/3 manttaalin taloksi (sekä Jaakko Jönsinpojan että Martti Jaakonpojan aikaan). Jaakko kertoo ottaneensa syytinkimieheksi taloon Antti Erkinpojan, joka huolehtisi hänestä hänen kuolemaansa saakka. Vuoden 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593636) henkikirjassa Martti Jaakonpojan talon kohdalla on kuitenkin maininta "borgare i Brahestad".
Vuoden 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707213) talvikäräjillä Martti Honka penää Johannes Mathesiukselta vaimonsa saatavaa. Lukeeko pöytäkirjassa, että "sin hustrus arfzrätt?" Vai penääkö Martti perintöosuuden sijasta jotain muuta?

Tietääkö joku enemmän Martti Jaakonpojasta? Oliko Martilla Marketta nimistä tytärtä?
Vaikka Martti Jaakonpojalla olisi ollut Marketta niminen tytär, se ei toki todenna sitä, että kyseinen Marketta olisi avioitunut Juusolan taloon; tämä on pelkää arvailua.

-

Tokolan talo pääsi minulta aikoinaan hukkumaan veroluetteloista vuoden 1620 jälkeen; vuoden 1620 maakirjaan talo kirjattiin vielä 3/4 manttaalin talona.
Sen verran voisi Tokolasta mainita, että veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että taloon luultavasti yhdistyi vuoden 1620 tietämillä Tuomas Jaakonpojan neljännesmanttaalin talo.
Talo jaettiin jokunen vuosi tämän jälkeen kahdeksi puolenmanttaalin taloksi; toista isännöi Matti Ollinpoika ja toista Hannu Mikonpoika (joka mahdollisesti oli Matti Ollinpojan isän veli).
Vuosina 1641-1647 Matti Ollinpojan taloa vaikuttaisi isännöineen Mikko Hannunpoika (s.n.1620). Ja tämä talo vaikuttaa jääneen autioksi vuoden 1648 tietämillä. Tämä talo vaikuttaisi olevan samainen talo, joka sittemmin lahjoitettiin pormestari Henrik Corteelle ja josta sittemmin käytettiin nimeä Mattilanperä (vaikkakin vuosien 1674-1682 veroluettelossa Mattilanperän talosta käytetään nimeä Jakolanperä; tuolloin veroluettelossa on kaksi puolenmanttaalin Jakolanperän taloa).

Hannu Mikonpoika Tokolan puolenmanttaalin talon isännöintiä vaikuttaa jatkaneen Josef Hannunpoika Tokola (s.n.1612). Vuosina 1669-1673 veroluetteloihin (ja vielä vuoden 1674 ruodutusluetteloon) talo kirjataan Josef Hannunpojan leskivaimon nimellä puolenmanttaalin talona. Vuodesta 1674 alkaen tämä talo kirjataan veroluetteloihin (ja vuodesta 1675 alkaen myös ruodutusluetteloihin) kahtena neljännesmanttaalin talona. Toinen neljännesmanttaali kirjataan vuoteen 1675 saakka Josef Hannunpojan leskivaimon nimellä ja vuodesta 1676 alkaen Hannu Josefinpojan nimellä. Hannu Josefinpojan talo mainitaan autioksi maakirjoissa vuodesta 1697 alkaen. Ja vuoden 1700 talvikäräjillä tämän talon pyytää saada ylösottaa Juho Pertunpoika Törmä. Ja vuodesta 1710 alkaen talo kirjataan Lauri Heikinpojan nimellä. Tämä talo jää autioksi vuonna 1711.

Puolenmanttaalin Tokolan talosta irtautettua toista neljännesmanttaalia isännöi Paavo Josefinpoika Honkanen. Vuoden 1688 kesäkäräjillä Hannu Josefinpoika ja Hannu Trumbell kertovat kuinka heidän ollessaan alaikäisiä Paavo Josefinpoika Honkanen oli tullut heidän perintötilalleen puolenmanttaalin Mattilanperä Tokola taloon (KO a:8:154; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689432)). Paavo Josefinpoika esitti 21.08.1671 tuomari Pettrellin antaman lausunnon, minkä mukaan Hannu Josefinpojan äiti otti Paavon avukseen tilalle. Paavon neljännesmanttaalin talon isännöintiä vaikuttaisi jatkaneen Josef Paavonpoika. Vuodesta 1699 alkaen tämä talo kirjataan Matti Sarkisen nimellä. Matti lähtee sotilaaksi vuoden 1709 tietämillä ja talo kirjataan autioksi vuodesta 1711 alkaen.

Vuoden 1723 maakirjaan Lauri Tokolan ja Matti Tokolan talot kirjataan autioina neljännesmanttaalin taloina. Mutta vuoden 1727 maakirjaan nämä talot kirjataan yhtenä puolenmanttaalin talona (talonumerolla 12) ja talon mainitaan olevan yhdistettynä taloon numero 10 (talo numero 10 on Mattilanperän talo, joten 1620-luvulla veroluetteloissa esiintynyt Tokolan kokomanttaalin talo vaikuttaa jälleen olevan yhteisviljelyksessä, vaikkakin kahtena eri maakirjatalona)

Vuoden 1723 talvikäräjillä Gabriel Peitzius pyytää saada ylösottaa Salon kylässä sijaitsevan Mattilanperän kokomanttaalin kruununtalon (KO a:39:745; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622177)). Talon mainitaan aikoinaan olleen yhtenä savuna ja sittemmin halkaistun yhdeksi puolenmanttaalin taloksi ja kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi. Mattilanperän puolenmanttaalin talon mainitaan olleen autiona kauan, eikä tontilla ole taloa. Neljännesmanttaalin Lauri Tokolan talon mainitaan olevan autiona. Matti Tokolan talon mainitaan autioituneen vuonna 1708.

Ensimmäinen silmään osunut maininta Mattilanperän nimestä on vuoden 1681 kesäkäräjiltä puolenmanttaalin autioituneesta Tokolan talosta puhuttaessa. Mistä tuli nimi Mattilanperä? Tuliko se Matti Ollinpoika Tokolan etunimestä (Matti Ollinpoika, s.n.1597, isännöi tätä taloa n.1624-1633; eli Matti vaikuttasi olleen talon isäntä niihin aikoihin, kun kokomanttaalin Tokolan talo jaettiin kahdeksi puolenmanttaalin taloksi)?

Tokolan talo oli alunperin 3/4 manttaalin talo ja siitä tuli kokomanttaalin talo, kun siihen liitettiin Tuomas Jaakonpojan neljännesmanttaalin talo. Vaikuttaa siltä, että tästä kokomanttaalin talosta oli alkuperäisen suvun hallussa oli vuoden 1672 tietämillä enää neljännesmanttaali (neljännesmanttaalia isännöi Paavo Josefinpoika Honkanen ja puolimanttaalia oli autiona).
Oliko Tokolan taloon 1620-luvulla liitetty Tuomas Jaakonpojan talo 1670-luvulla Paavo Josefinpoika Honkasen isännöimä neljännesmanttaalin talo, vaiko Hannu Josefinpoika Tokolan neljännesmanttaalin talo, vaiko, vai oliko se puolet Henrik Corteelle lahjoitetusta puolenmanttaalin Tokolan talosta, vai oliko se ripoteltuna useampaan Tokolan taloon?

Sukuihenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Stenbeck:n kirjaamassa tekstissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701122) ymmärtääkseni mainitaan (saatoin ymmärtää väärinkin), että Hannu Forbuksen äidin ja iiläisen talollisen tytär avioitui nimismiehen kanssa ja muutti sen tiimoilla Saloisiin ("och desas dotter har genom gifte med länsman Salo kommit till Jusola"). En ole mistään onnistunut löytämään mainintaa siitä, että Juho Jönsinpoika Juusola (1.1.2.1) olisi toiminut nimismiehenä. Juho Jönsinpojan isän Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.1.2) tiedetään toimineen Saloisten nimismiehenä. Mikäli Juho Jönsinpoika (1.1.2.1) ei toiminut nimismiehenä, niin hän ei sopisi olemaan Hannu Forbuksen äidin ja iiläisen talollisen tyttären puoliso. Onko kukaan löytänyt jostain lähteestä mainintaa siitä, että Juho Jönsinpoika Juusola (1.1.2.1) olisi joskus toiminut nimismiehenä?

---
Sukuihenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei vaan Sari


Kiitos taas laajoista lisäselvityksistäsi !


Tämä Stenbäckin kirjaus ei jätä meitä rauhaan.:D:
Kuinka kirjaimellisesti se kuuluu lukea ja tulkita? Vaikuttaa, että tämä on nopeasti kirjoitettu ylös muistinvaraisesti pian sen jälkeen kun kirkkoherra pääsi kirjojensa ääreen haastateltuaan lukkarin leskeä. Tarkoitan siis, että tämä ei ole suoraan lesken puheesta sellaisenaan kirjoitettu, vaan Stenbäckin omaa tulkintaa ja muistinvaraisuutta on joukossa.

Tärkeä huomio on tuo, että miksi on kirjattu, että kyseessä oli talollisen (bonde) tytär, ja miksi ei kirjattu, että Iin nimismiehen tytär, jos asia olisi näin ollut. Mitään syytä salailuun tai peittelyyn ei luulisi olleen. Vai eikö kertoja, lukkarin leski tätä yksityiskohtaa tiennyt? Oliko Hans pitänyt tämän seikan omana tietonaan?? Tämä on epäuskottavaa, sillä tämä iiläistyttö ja lukkarinleski satavarmasti olivat tunteneet toisensa hyvin ja epäilemättä keskustelleet perhehistoriastaan.

Stenbäckin tekstissä on tuo kohta: "och desas dotter har genom gifte med länsman Salo kommit till Jusola" Näkisin, että tämä muotoilu ei niin sido, että iiläistytön oma aviomies olisi ollut nimismies, kun kuitenkin tuli elossa olevan nimismiehen taloon ja ehkäpä nai nimismiehen pojan. Voisin laittaa tämän Stenbäckin kirjauksen epätarkkuuden piikkiin - hänhän ei tuntenut tarkalleen nimismiesten sukupolvia yli 60 vuotta aiemmin.

Em. kohdasta jatkuu: "af hwilcken Josander slägt härstammade" tämä on kuitenkin yliviivattu ja korvattu laimennetulla muotoilulla "en gren af Josander slägt"

Siis Stenbäck huomasi, että tässä ei ollutkaan (pappissuku) Josanderin kantavanhemmat, vaan ainoastaan suvun eri haara. Jos iiläistyttö olisi nainut Jöns Jönsson vanhimman (siis Siikajoen kappalaisen Josef Josanderin isän), niin siinä tapauksessa hänestä olisi tullut Josanderien kantaäiti. Mehän nyt tiedämme, että tuo olisi ollut jo aivan väärää sukupolvea, mutta Stenbäck oli näissä epävarma.



Sitten vielä tekstissä kerrotaan, että isä Caspar Forbus otti Hansin luoksensa Raaheen kasvatettavaksi - tämä on epätarkkaa, sillä Raahen kaupunkia ei edes ollut perustettu tuossa vaiheessa.

[Anne C.]

Tämä Stenbäckin kirjaus ei jätä meitä rauhaan.:D:
Kuinka kirjaimellisesti se kuuluu lukea ja tulkita?

Hei,

Onko Hans Forbuksen oletettu syntymävuosi 1622 myös peräisin Stenbäckin kirjauksesta, vai perustuuko se johonkin muuhun lähteeseen?

t. Anne

[Sanna H]

Hei vaan!

Vuoden 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685021) Saloisten talvikäräjillä Hannu Forbus kertoo Karl Krankan kanssa ostaneensa Pekurin puolenmanttaalin autiotalon, mutta talon olleen autiona jo hyvän aikaa, ja nyt he haluaisivat ylösottaa talon ("få bruka ödes hemman för hööslagh"). Talon mainitaan olleen autiona yli 50 vuotta. Tuosta talon ostamisen ajankohdasta en päässyt kärryille; lukeeko pöytäkirjassa "hade för ruum tijd kiöpt Peckuri 1/2 mlls ödes hemman"?

Pieni yksityiskohta Karl Kranckista, hänellä taisi olla miniä Kristina, jonka vanhemmat puolestaan Josef Josander ja Floorin lesken sisko Elisabet Forbus.

[Sanna H]

Onko Hans Forbuksen oletettu syntymävuosi 1622 myös peräisin Stenbäckin kirjauksesta, vai perustuuko se johonkin muuhun lähteeseen?

Raahen kuolleiden ja haudattujen luettelossa on Hansin iäksi merkattu 88 vuotta, hän kuoli 1710.

[Jouni Kaleva]

Hei vaan!



Pieni yksityiskohta Karl Kranckista, hänellä taisi olla miniä Kristina, jonka vanhemmat puolestaan Josef Josander ja Floorin lesken sisko Elisabet Forbus.
Kyllä vain, Alexander Kranck (1673-1724) Hailuodon khra, pso Kristina Josefintr. Josander (1670-1743).

[Anne C.]

Raahen kuolleiden ja haudattujen luettelossa on Hansin iäksi merkattu 88 vuotta, hän kuoli 1710.
Kiitos tiedosta :)

[JHissa]

Raahen kuolleiden ja haudattujen luettelossa on Hansin iäksi merkattu 88 vuotta, hän kuoli 1710.
Laitetaan Caspar Forbus -viestiketjun viesti

Raahen vuoden 1710 haudatut n:o 12
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5799107
löytyy pitempi versio (puhtaaksi kirjoitettu ote Hiskistä) "Hans fader hett Hans Forbus, barnf. ifr. Skottland, warit borg. i Uhleo stadh. Sahl. rådm. war den första borgare och inwån. i Brahestad, som blef uthaf Kongl. dråtzeten Hr. Grefve Petrus Brahe funderat A:o 1650, och alltså bot här uthi 60 åhrs tijd, förestådt lensmans tienst öfw. Salo o. Sijkajoki s:nar uthi 30 åhr, och sedan lensmans gården blef förordnat på socknen, til Salo byn, Juusoila, war han sochneskrifw. uthij begge socknar, så länge han förmådde och nödgades för sin höga ålder. På Åhret tilförende, förr än Cajana frijherskap blef reducerat und. Cronan, war och sahl. Kongl.Dråtzeten fougde öfw. Idensalmi s:n. Han har och förstådth kyrckiowärd tiensten i Brahestad ifr. kyrckians fundation. Alla tienster har han berömligen och wähl förestådt."
...

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni ja Sanna,

Tämä Stenbäckin kirjaus ei jätä meitä rauhaan.:D:

Tuo on totta, että Stenbäck jätti meille aikamoisen arvoituksen pohdittavaksi.
Hän tuskin arvasi muistiinpanoja kirjoittaessaan, että me tässä ajassa niitä pohdimme ja mietimme :)

Jos iiläistyttö olisi nainut Jöns Jönsson vanhimman (siis Siikajoen kappalaisen Josef Josanderin isän), niin siinä tapauksessa hänestä olisi tullut Josanderien kantaäiti. Mehän nyt tiedämme, että tuo olisi ollut jo aivan väärää sukupolvea, mutta Stenbäck oli näissä epävarma.

Tuo on totta, että nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola senior (1.2) tuntuu hieman varttuneelta iiläisen puolisoksi (eritoten, mikäli Jöns Jönsinpoika seniorilla olisi ollut vain yksi vaimo taikka mikäli kaikki hänen vaimonsa olivat hänen omaa ikäluokkaansa).
Tarkoitin Juusolan nimismiehellä, jonka kanssa iiläinen olisi mahdollisesti avioitunut, Josef Josanderin veljeä, nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola nuorempaa (1.2.1). Marketta Martintytär oli nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola nuoremman (1.2.1) miniä, ja Josef Josanderin veljen pojan vaimo. Sen sijaan nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola nuoremman (1.2.1) vaimo(je)n nimi/nimet ei ole tiedossa.

Men denne Josander är af den Jusola brodren, som blef präst.

Tämä saattaisi viitata siihen, että iiläisen kanssa avioitunut olisi ollut Josef Josanderin veli (nimismies Jöns Jönsinpoika Juusola 1.2.1).
Mutta Stenbeck:n muistiinpanot eivät tunnu kovin tarkasti menevän yhteen aikalaisten arkistolähteiden kanssa, joten tässäkin toki saattaa olla kyse suurpiirteisestä ilmauksesta.

Hannu Forbuksen iiläisen sisarpuolen voisi olettaa syntyneen vuosien 1623-n.1650 välisenä aikana.
Mikäli iiläinen sisarpuoli olisi syntynyt n.1623-1635, sopisi hän olemaan samaa ikäpolvea nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan nuoremman (1.2.1) kanssa ja sopisi ikänsä puolesta tämän vaimoksi. (Toki olisi mahdollista sekin, että nimismies Jöns Jönsinpoika 1.1.2 olisi jäänyt leskeksi ja avioitunut sen jälkeen itseään nuoremman morsiamen kanssa; tällöin jälkimmäisen vaimon syntymäaika voisi olla merkittävästi myöhäisempikin.)
Stenbeck:n kirjauksessa ei kerrota sitä, oliko iiläinen nuori vaiko varttuneempi avioituessaan Saloisiin. Hän ei myöskään kerro, oliko avioliito iiläisen talollisen tyttärelle ja/tai nimismies Juusolalle ensimmäinen. Stenbeck ei myöskään mainitse, syntyikö iiläisen ja Saloisten nimismiehen avioliitosta lapsia. Iiläinen saattaisi olla kaikkien nimismies Jöns Jönsinpoika Juusolan (1.2.1) lasten äiti, taikka äiti osalle Jöns Jönsinpoika Juusolan lapsista. Jää myös se vaihtoehto, että iiläisen ja tämän Juusolan talossa asuneen puolison avioliitosta ei syntynyt yhtään lasta.

-

Tuon ajan tuomiokirjoista on löytynyt varsin vähän tietoja Iin pitäjän taloista, joilla olisi avioitumisia Saloisten pitäjään.
Haukiputaan kylän Ervastin talon isäntä Tuomas Yrjönpoika (s.n.1577) solmi mahdollisesti avioliiton Saloisten pitäjässä asuvan Marketta Juhontyttären äidin kanssa.
Tämä liitto on aiemmalta ajalta kuin Hannu Forbuksen sisarpuolen avioituminen Saloisiin.
En tarkoita tällä sitä, että Hannu Forbuksen sisarpuoli olisi ollut Ervastin talosta; vaan vain sitä, että tällä talolla vaikuttaisi jonkinlaisia yhteyksiä Saloisiin olevan.

Vuoden 1646 talvikäräjillä (KO a:6:77; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705877)) Saloisissa asuva Marketta Juhontytär penää saataviaan haukiputaalaiselta Lauri Tuomaanpojalta. Marketta mainitsee, että Lauri isä ("hans fadher") oli avioitunut Marketan äidin ("deras modher", tarkoittanee Markettaa ja hänen sisaruksiaan) kanssa.
Jutussa ei mainita mistä kylästä Marketta on kotoisin. Jutussa lukee vain "Margetha Johansdr i Salo". Tämä tarkoittanee pelkästään pitäjää; mikäli Saloisten kylä olisi ollut mainittuna, olisi tekstissä lukenut "Margetha Johansdr i Salo sochn och by". Sekään ei käy tuomiokirjasta ilmi, oliko Marketta Juhontytär syntyisin Saloisista, vai oliko hän avioitunut Saloisiin, vai oliko hän muuttanut Saloisiin muista syistä.

Tuohon aikaan Haukiputaalla ei muita Lauri Tuomaanpoikia ole tullut vastaan kuin Ervastin talon isäntä Lauri Tuomaanpoika Ervasti (n.1597-02.03.1690).
Ervastin edellinen isäntä oli Lauri Tuomaanpojan isä Tuomas Yrjönpoika (s.n.1577). Tuomas Yjönpojan poika Esko Tuomaanpoika (s.n.1612) on isänsä talon edestä nihtinä vuonna 1629. Antti Tuomaanpoika (s.1608) on Lauri Tuomaanpojan talon edestä nihtinä vuonna 1640 (ruodutusluettelossa Antti mainitaan Laurin veljeksi, mutta nihtienluettelossa Antti mainitaan Laurin rengiksi).

Vuoden 1634 talvikäräjillä kellolainen Pekka Pekanpoika (mahdollisesti Koirala) ja haukiputaalainen Tapani Eskonpoika (ilmeisesti lautamies Luukela) nimetään jakamaan isänpuoleinen perintö haukiputaalaisen Lauri Tuomaanpojan ja tämän velipuolten Antti Tuomaanpojan ja Martti Tuomaanpojan välillä (KO a:3:31; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704599)).
Se ei tuomiokirjoista ole käynyt ilmi, voisiko näiden nuorempien veljesten (Antin ja Martin, sekä Eskon) äiti olla saloislaisen Marketta Juhontyttären äiti; vai oliko Tuomas Yrjönpoika Ervasti jäänyt toistamiseen leskeksi ja avioitunut sen jälkeen Marketta Juhontyttären äidin kanssa.

Ervastin talon jälkipolvia lähetetään sittemmin opin tielle Uppsalaan. Ervastin talon tytär avioituu mahdollisesti Alakiimingin Vilpolan taloon, ja tämän pojan (Yrjö Paavonpoika Vilpola, s.n.1616) pojasta Paulus Wilpagriuksesta tulee veronkantokirjuri. Lauri Tuomaanpoika Ervastin pojanpojasta Perttu ("Barthold") Isakinpoika Ervastista tulee Sodankylän kappalainen ja sittemmin Pudasjärven kirkkoherra.

-

Edelleen on siis jäljellä ongelma Mårtensdotter vs. Jöransdotter.

Juusolan talon Marketta-kirjaukset veroluetteloissa ovat mieltä askarruttavia.
Koska Kirstin Juusolan käly Marketta Martintytär vaikuttaisi olevan elossa vielä vuoden 1701 aikoihin, tulee vaikutelma, että Marketta Martintytär oli Juho Jönsinpojan viimeisin (ja mahdollisesti ainoa) vaimo.

Vuoden 1704 maakirjassa mainittu Marketta Jönsintytär (jonka nimiin puolet Juusolan talosta tuolloin kirjattiin) ja vuoden 1709 kymmenysluettelossa mainittu Marketta Jönsintytär saattaisi ehkä olla Juho (Jöns) Jönsinpoika Juusolan (1.1.2.1) ja Marketta Martintyttären tytär (mikäli Marketan patronyymi on tuolloin luetteloihin oikeellisesti kirjattuna).

Toinen vaihto on, että Marketta Yrjöntytär ja Marketta Jönsintytär olisivat sama henkilö ja Yrjöntytär olisi tullut kahteen veroluetteloon kirjoitetuksi Jönsintyttäreksi. (Esimerkiksi Saloisten kylän toisen 3/8 manttaalin Oravan perintötalon isännän Antti Jönsinpoika (Juhonpoika) Oravan patronyymiksi on vuoden 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559865) savuluettelossa kirjattu Yrjönpoika ("Jöranson"), mutta muihin veroluetteloihin hänet kirjataan joko Jönsinpoikana taikka Juhonpoikana.)

Mielenkiintoinen kysymys on se, ovatko Marketta Martintytär ja Marketta Yrjöntytär kaksi henkilöä, vai onko kyseessä sama henkilö.
Mikäli kyseessä olisi yksi Marketta, niin mieleen tulee kolme vaihtoehtoista syytä kahteen patronyymiin:
- Marketan isän etunimi olisi ollut Martti ja Marketan isäpuolen patronyymi olisi ollut Yrjö
- Marketan isän etunimi olisi ollut Yrjö ja Marketan isäpuolen patronyymi olisi ollut Martti
Toisinaan kun isäpuoli tulee taloon lapsen ollessa pieni, lapsesta käytetään myöhemmin toisinaan isän patronyymiä ja toisinaan isäpuolen patronyymiä. Tässä tapauksessa olisi vaikea sanoa kumpi patronyymi oli isän patronyymi; tällöin patronyymejä yleensä käytetään sekaisin niin veroluetteloissa kuin tuomiokirjoissakin.
- Yrjöntytär olisi ollut kirjoitusvirhe, ja kirjoitusvirhe olisi sitten toistunut seuraaviin veroluetteloihin.
Tällöin virheellinen patronyymi usein kirjataan ensimmäistä kertaa silloin, kun virheellisesti kirjattu patronyymi on edeltävän taikka seuraavan talon isännän patronyyminä taikka etunimenä;
tässä kuitenkin edeltävä patronyymi on Jönsinpoika ja seuraava on Erkinpoika.
- Jokin muu syy

Mikäli meillä on kaksi Marketta, niin kuka oli Marketta Yrjöntytär?
- Marketta Martintyttären anoppi (vaikka anoppia ei ikänsä puolesta olisi kirjattu henkikirjaan, olisi hänet silti voitu kirjata savuluetteloihin ja kymmenysluetteloihin)?
- Marketta Martintyttären anoppipuoli (ja pesä vielä jakamatta)?
- Marketta Martintyttären mahdollinen käly (jäikö Antti Jönsinpoika leskeksi ja avioituiko uudelleen; oliko Marketta Martintyttären miehellä veljeä, jota ei olisi kirjattu veroluetteloihin, jne)?
- joku muu?

Varsin tervetullut olisi pieni onnenkantamoinen, jonka avulla saisimme jotain lisätietoa Marketan arvoitukseen.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Erkki A Tikkanen]

Mielenkiintoista luettavaa, kiitos kaikille osallistujille. Olen viettänyt muutaman kuukauden Välimeren saarella, kaukana sukututkimuksien maailmasta. Täytyy lukea hartaudella läpi ja palata aiheeseen vuodenvaihteen jälkeen.
Yksi toive pukille, löytyisi se yksi puolikas asiakirjaa edes, jossa Hans Forbuksen isä mainittaisiin tunnistettavasti ennen Suomeen tuloa. :cool:

[JHissa]

Mielenkiintoista luettavaa, kiitos kaikille osallistujille. Olen viettänyt muutaman kuukauden Välimeren saarella, kaukana sukututkimuksien maailmasta. Täytyy lukea hartaudella läpi ja palata aiheeseen vuodenvaihteen jälkeen.
Yksi toive pukille, löytyisi se yksi puolikas asiakirjaa edes, jossa Hans Forbuksen isä mainittaisiin tunnistettavasti ennen Suomeen tuloa. :cool:
Casper Forbus Turusta Oulun kaupungin tullitileissä vuonna 1620
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660424
ja 25-vuotiaana Oulun kaupungin väenottoluettelossa vuonna 1627
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00160
Hans Forbus mainitaan Casper Forbuksen veljenä Oulun RO 28.2.1635
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704877
Casper Forbuksen ensimmäinen tytär (luutavasti Christina) ilmestyy Oulun henkikirjoihin vuonna 1642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131078

[SeijaM]

Hei!
Kyrön kirkkoherran Casparus Martini Alstadiuksen vaimosta Agneta Hannuntyttärestä kyselisin... Agnetan isäksi sopisi Isonkyrön ja Vähänkyrön eli Alastaron kirkkoherra Johannes Marci Urus eli Tamlander. Tämä toimi Tammelan kirkkoherrana vuosina 1575-1581 (asui Tammelassa vielä vuonna 1588), Saloisten kirkkoherrana vuosina 1593-1604 sekä Kyrön kirkkoherrana vuosina 1604-1611. Onko lähdetietoa tästä mahdollisesta sukulaisuudesta??

Agnetan isäksi on yleisesti esitetty Vöyrin kappalaista Johannes R Wörensistä ilman lähdetietoa. Näin ollaan Agneta saatu liitettyä Sursillien sukuun.

Kyrön kymmenysvero 1607: 4853 Etelä-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo ja tilikirja (1606-1607): Tiedosto 21, Kyrön kirkkoherra Johannes Marci sinetti: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672205235&aineistoId=1575486006

Huomattakoon, että Kyrössä toimi ainakin vuosina 1606-1608 samanaikaisesti kirkkoherra Johannes Marci sekä tämän mahdollinen vävy, Agneta Hannuntyttären aviomies kappalainen Casparus Martini. Agnetan poika Michael Caspari Tammelander oli myöhemmin Tammelan kirkkoherra.

Paimenmuisto: http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-001189
Tammelan pappisluettelo: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=538&TYPE=HTML&LANG=FI
Saloisten pappisluettelo: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=473&TYPE=HTML&LANG=FI
Isonkyrön pappisluettelo: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=125&TYPE=HTML&LANG=FI

Kyrön kymmenysvero 1606: 4847 Etelä-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo ja tilikirja (1606-1606): Tiedosto 65, Herra Johannes (Kyrön kirkkoherra Johannes Marci Urus). Herra Casparus (Kyrön kappalainen Casparus Martini Alstadius):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672199916&aineistoId=1575434332

-Seija

[SeijaM]

Korjaus: esiäitini oli Agneta, ei todisteita patronyymistä.

Casparus Martini Alstadius oli Isonkyrön ja Alastaron eli Vähänkyrön yhteinen kappalainen vuosina 1593-1606. Vuonna 1607 hän vahvisti kirkkoherrana Vähänkyrön kymmenysverojen luettelon nimikirjoituksellaan ja sinetillään. Hänen vaimonsa Agnetan patronyymiä ei merkitty tilikirjoissa. Agnetan isäksi on useissa vanhoissa sukuselvityksissä esitetty Vöyrin kappalaista Johannes R Wörensistä (https://www.geni.com/people/Hans-W%C3%B6rensis/5299913853240075931?through=5299899721800049161). Tilikirjoissa kappalaisen nimi merkittiin Johannes R.S tai I.R.S, mikä viittaisi siihen, että hänen isänsä etunimi alkaisi R-kirjaimella. Johannes toimi Vöyrin kappalaisena ainakin vuosina 1569-1573, sitten Laihian kappalaisena ainakin vuonna 1576. Agnetalle merkittiin vanhoissa sukuselvityksissä patronyymi Hannuntytär ja yhdistämällä hänet kappalaisen tyttäreksi hänet saatiin liitettyä kuuluisaan Sursillien sukuun.

-Seija

[SeijaM]

Jukka Lauri Pasaselta tuli todiste esiäitini Agnetan kuulumisesta Sursillien sukuun :)

Agnetan naislinjaisen jälkeläisen mtDNA:n haploryhmä on J1c7a, joka on sama kuin toisesta Anna Sursillin tyttärestä polveutuvalla naislinjalla ja myös Annan sisarten Katarinan, Christinan ja Magdalenan testatuilla naislinjaisilla jälkeläisillä. Tässä Sursillien DNA-kartta Genistä
https://www.geni.com/list/dna_to?focus_id=6000000023460519077&dna_test_type=mt

[JHissa]

Jukka Lauri Pasaselta tuli todiste esiäitini Agnetan kuulumisesta Sursillien sukuun :)

Agnetan naislinjaisen jälkeläisen mtDNA:n haploryhmä on J1c7a, joka on sama kuin toisesta Anna Sursillin tyttärestä polveutuvalla naislinjalla ja myös Annan sisarten Katarinan, Christinan ja Magdalenan testatuilla naislinjaisilla jälkeläisillä. Tässä Sursillien DNA-kartta Genistä
https://www.geni.com/list/dna_to?focus_id=6000000023460519077&dna_test_type=mt
Nyt vielä pitäisi ottaa selvää onko Östen Erikinpoika Erik Ångermanin poika vaiko vävy, sillä Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjan mukaan Kokkolan kirkkoherra Carolus Ericin (Sursill) sisko Malin oli naimisissa Östen Erikinpojan kanssa
Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirja 1.2.1679 f. 12
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937382917&aineistoId=2323851906
Fordom Rådhmans Sahl. Henrich Cauhaises änkja dygdesamme hustru Karin Larsd:r /: Een ållderstijgen qwinna af gått förståndh och friskt minne:/ bleff effter H:r Secretariens vtj den högl. Kongl: Hoff Rätten i Åbo högachtade Jacobi Wallstenij ankomne skrifwelse för Rätta kalladt, att giöra Rättenom Een wiss Relation om H:r Secretarjens och Sahl. Henrich Tawastz, fordom boende i Åbo Stadh, änckjas dygdesamme Maria Jacobsd:rs härkomst och Slächt Linea, vthaff hwilken Skylldskap och denne hust:o Carin seger sigh aff kommen wara. Så bekende hon j Eedstadh, att Een Kyrckjoherde I Gambl:Carlby, som heet H:r Carl, warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan Siu Systrar äre födde, och Slächten sigh vthwijdgadt. 2. Hafwer bem:te Sal: H:r Carll födt Een dotter, Anna Carllsd:r ben:d, hwillken sedan pro
3. Födt medh H:r Carlls Mågh H:r Jacob, som honom succederat, bem:te Henrich Tawastz änckja Maria Jacobsd:r med flere Syskon.
På andre sijdan
1. H:r Carlls Syster Malin, Östen Erichsons hustro.
2. Kirsten, Erichsons [!] dotter, Kyrkjoherdens H:r Johans hustru i ljå.
3. Anna Johansd:r, Kyrckjoherdens H:r Johans hustru i Loimi Jokj.
4. Ähr Kongl: Hofrättz Secretarien Jacobus Walstenius född af Anna Johansdotter.
Att för bem:te hustru Carin Larsd:r på föreskrifwit Sätt ln för Rätta bekändt och refererat hafwer. Attesteres medh Stadzens signete, sampt vice Borgmest:s och Not: vnderskrifft.

[Jouni Kaleva]

Tätä kiintoisaa kysymystä on tämän todistuksen valossa pyöritetty vuosien mittaan monet kerrat. Ei liene selkeää varmuutta löytynyt puoleen tai toiseen.

Karl Erikinpk. Sursill. Kokkolan kirkkoherra 1582; Genos 1950 s. 61 kyseenalaistaa hänen sukulaisuussuhteensa Erik Ångerman-Sursilliin. Sursillianan mukaan siis olisi Erik Ångemanin poika.

Oulun raastuvanoikeuteen oli saapunut kirje, jonka oli lähettänyt korkean kuninkaallisen Turun hovioikeuden korkeasti kunnioitettu herra sihteeri Jacob Wallstenius. Kirjeessä pyydettiin, että oululainen Henrik Kauhasen leski Karin Larsintytär kutsutaan oikeuteen todistamaan Jacob Wallsteniuksen sekä kuolleen turkulaisen Henrik Tawastin lesken Maria Jaakontyttären sukulaisuussuhteesta.

Tulkintani mukaan tämä lause "vthaff hwilken Skylldskap och denne hust:o Carin seger sigh aff kommen wara" tarkoittaa, että Karin Larsintytär itsekin sanoo olevansa samaa sukujuurta, kuin mainitut Wallstenius ja Maria Jaakontytär.

Ja näin Karinin todistus kirjattiin Oulussa pöytäkirjaan: 1. Een Kyrckjoherde I Gambl:Carlby, som heet H:r Carl, warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan Siu Systrar äre födde, och Slächten sigh vthwijdgadt. 2. Hafwer bem:te Sal: H:r Carll födt Een dotter, Anna Carllsd:r ben:d, hwillken sedan pro 3. Födt medh H:r Carlls Mågh H:r Jacob, som honom succederat, bem:te Henrich Tawastz änckja Maria Jacobsd:r med flere Syskon. På andre sijdan 1. H:r Carlls Syster Malin, Östen Erichsons hustro. 2. Kirsten, Erichsons [!] dotter, Kyrkjoherdens H:r Johans hustru i ljå. 3. Anna Johansd:r, Kyrckjoherdens H:r Johans hustru i Loimi Jokj. 4. Ähr Kongl: Hofrättz Secretarien Jacobus Walstenius född af Anna Johansdotter. Att för bem:te hustru Carin Larsd:r på föreskrifwit Sätt ln för Rätta bekändt och refererat hafwer. Attesteres medh Stadzens signete, sampt vice Borgmest:s och Not: vnderskrifft.

Siis: 1. Kirkkoherra Kokkolassa, Herra Carl, ollut veli rouva Malinille, Östen Erikssonin vaimolle, josta 7 sisarusta syntynyt ja suku levinnyt. (siis khra Carl Sursill, jonka sisar Malin Erikintytär, jonka mies Östen Erikinpoika) 2. Mainitulla Carlilla yksi tytär Anna Carlintytär, joka sitten 3. synnyttänyt herra Carlin seuraajan ja vävyn herra Jakobin kanssa mainitun Henrik Tawastin lesken Maria Jaakontyttären sekä useita sisaruksia. Toisella puolella 1. Herra Carlin sisar Malin, Östen Erikinpojan vaimo 2. Kirsten, Eriksonin (!) tytär, kirkkoherran herra Johanin vaimo Iissä (kyseessä Christina Östenintytär Sursill, jonka mies Iin khra Johan Henrikinpk. Limingius) 3. Anna Johanintytär, kirkkoherran, herra Johanin vaimo Loimijoella. (kyseessä edellisten tytär Anna, vihitty Johannes Petri Valsteniuksen kanssa, josta tuli Loimijoen khra) 4. On kuninkaallisen hovioikeuden sihteeri Jacobus Walstenius Anna Johanintyttären synnyttämä.

Kuinka tuo sihteeri Jacob Wallstenius hoksasi kysellä Oulusta tämmöisen vanhan hyvämuistisen naisen todistusta? Siksi, että nämä kaksi, Jacob Wallstenius ja Karin Larsintytär olivat keskenään pikkuserkut. Tämä hyvämuistinen Karin oli syntynyt kait 1610 tietämissä, ja oli siis noin 70-vuotias todistaja.

Sursillianan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tässä todistetaan vastoin "virallista" Sursillianaa, että khra Carl ja Malin olivat sisarukset. Siis molemmat tai ei kumpikaan oli Erik Ångermannin/Sursillin lapsia. Ja siten Malinin mies Östen Eriksson oli Erik Ångermannin poika tai vävy. Kun Erik Ångermanilla on (eri) Magdalena-tytär, khraErik Tenalensiksen vaimo, niin silloin tämä Östen Erikssonin Malin-vaimo ei voi olla sama - vai voiko?? Eli oliko ao. Malinilla kaksi aviota a) Östen Eriksson b)Erik Tenalensis?

Luullakseni khra Carl ja tämän sisar Malin eivät kumpikaan ole Erik Ångermannin lapsia. Tämä käräjätodistus on mielestäni ehdottoman luotettava. Siinähän Karin todistaa oman äitinsä äidinäidistä (= Malin) ja tämän veljestä (=Carl).

Sursilliana kertoo Carl Sursillista: "Kallad af sin syster Carin från Westerbotten till Pedersöre, underhölls han af hene vid Åbo Cathedral-skola, blef Prest och fick 1582 fullmakt å Gamla Carleby Pastorat. Underskref Upsala Mötes beslut 1595. Synes ej hafva lefvat längre än till 1617. Gift ifrån Stockholm med Anna."

Ruotsin puolella Carl mainitaan veljenä Östenin (Östen Eriksson) taloudessa 1557-71. Tuossahan on melkoinen ristiriita, oliko Carl siis Östenin veli, vai Östenin vaimon Magdalenan veli?

[QUOTE=JHissa;335226]Nyt vielä pitäisi ottaa selvää onko Östen Erikinpoika Erik Ångermanin poika vaiko vävy, sillä Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjan mukaan Kokkolan kirkkoherra Carolus Ericin (Sursill) sisko Malin oli naimisissa Östen Erikinpojan kanssa
Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirja 1.2.1679 f. 12
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937382917&aineistoId=2323851906
[/I]

[JHissa]

Tätä kiintoisaa kysymystä on tämän todistuksen valossa pyöritetty vuosien mittaan monet kerrat. Ei liene selkeää varmuutta löytynyt puoleen tai toiseen.

Karl Erikinpk. Sursill. Kokkolan kirkkoherra 1582; Genos 1950 s. 61 kyseenalaistaa hänen sukulaisuussuhteensa Erik Ångerman-Sursilliin. Sursillianan mukaan siis olisi Erik Ångemanin poika.

Oulun raastuvanoikeuteen oli saapunut kirje, jonka oli lähettänyt korkean kuninkaallisen Turun hovioikeuden korkeasti kunnioitettu herra sihteeri Jacob Wallstenius. Kirjeessä pyydettiin, että oululainen Henrik Kauhasen leski Karin Larsintytär kutsutaan oikeuteen todistamaan Jacob Wallsteniuksen sekä kuolleen turkulaisen Henrik Tawastin lesken Maria Jaakontyttären sukulaisuussuhteesta.

Tulkintani mukaan tämä lause "vthaff hwilken Skylldskap och denne hust:o Carin seger sigh aff kommen wara" tarkoittaa, että Karin Larsintytär itsekin sanoo olevansa samaa sukujuurta, kuin mainitut Wallstenius ja Maria Jaakontytär.

Ja näin Karinin todistus kirjattiin Oulussa pöytäkirjaan: 1. Een Kyrckjoherde I Gambl:Carlby, som heet H:r Carl, warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan Siu Systrar äre födde, och Slächten sigh vthwijdgadt. 2. Hafwer bem:te Sal: H:r Carll födt Een dotter, Anna Carllsd:r ben:d, hwillken sedan pro 3. Födt medh H:r Carlls Mågh H:r Jacob, som honom succederat, bem:te Henrich Tawastz änckja Maria Jacobsd:r med flere Syskon. På andre sijdan 1. H:r Carlls Syster Malin, Östen Erichsons hustro. 2. Kirsten, Erichsons [!] dotter, Kyrkjoherdens H:r Johans hustru i ljå. 3. Anna Johansd:r, Kyrckjoherdens H:r Johans hustru i Loimi Jokj. 4. Ähr Kongl: Hofrättz Secretarien Jacobus Walstenius född af Anna Johansdotter. Att för bem:te hustru Carin Larsd:r på föreskrifwit Sätt ln för Rätta bekändt och refererat hafwer. Attesteres medh Stadzens signete, sampt vice Borgmest:s och Not: vnderskrifft.

Siis: 1. Kirkkoherra Kokkolassa, Herra Carl, ollut veli rouva Malinille, Östen Erikssonin vaimolle, josta 7 sisarusta syntynyt ja suku levinnyt. (siis khra Carl Sursill, jonka sisar Malin Erikintytär, jonka mies Östen Erikinpoika) 2. Mainitulla Carlilla yksi tytär Anna Carlintytär, joka sitten 3. synnyttänyt herra Carlin seuraajan ja vävyn herra Jakobin kanssa mainitun Henrik Tawastin lesken Maria Jaakontyttären sekä useita sisaruksia. Toisella puolella 1. Herra Carlin sisar Malin, Östen Erikinpojan vaimo 2. Kirsten, Eriksonin (!) tytär, kirkkoherran herra Johanin vaimo Iissä (kyseessä Christina Östenintytär Sursill, jonka mies Iin khra Johan Henrikinpk. Limingius) 3. Anna Johanintytär, kirkkoherran, herra Johanin vaimo Loimijoella. (kyseessä edellisten tytär Anna, vihitty Johannes Petri Valsteniuksen kanssa, josta tuli Loimijoen khra) 4. On kuninkaallisen hovioikeuden sihteeri Jacobus Walstenius Anna Johanintyttären synnyttämä.

Kuinka tuo sihteeri Jacob Wallstenius hoksasi kysellä Oulusta tämmöisen vanhan hyvämuistisen naisen todistusta? Siksi, että nämä kaksi, Jacob Wallstenius ja Karin Larsintytär olivat keskenään pikkuserkut. Tämä hyvämuistinen Karin oli syntynyt kait 1610 tietämissä, ja oli siis noin 70-vuotias todistaja.

Sursillianan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tässä todistetaan vastoin "virallista" Sursillianaa, että khra Carl ja Malin olivat sisarukset. Siis molemmat tai ei kumpikaan oli Erik Ångermannin/Sursillin lapsia. Ja siten Malinin mies Östen Eriksson oli Erik Ångermannin poika tai vävy. Kun Erik Ångermanilla on (eri) Magdalena-tytär, khraErik Tenalensiksen vaimo, niin silloin tämä Östen Erikssonin Malin-vaimo ei voi olla sama - vai voiko?? Eli oliko ao. Malinilla kaksi aviota a) Östen Eriksson b)Erik Tenalensis?

Luullakseni khra Carl ja tämän sisar Malin eivät kumpikaan ole Erik Ångermannin lapsia. Tämä käräjätodistus on mielestäni ehdottoman luotettava. Siinähän Karin todistaa oman äitinsä äidinäidistä (= Malin) ja tämän veljestä (=Carl).

Sursilliana kertoo Carl Sursillista: "Kallad af sin syster Carin från Westerbotten till Pedersöre, underhölls han af hene vid Åbo Cathedral-skola, blef Prest och fick 1582 fullmakt å Gamla Carleby Pastorat. Underskref Upsala Mötes beslut 1595. Synes ej hafva lefvat längre än till 1617. Gift ifrån Stockholm med Anna."

Ruotsin puolella Carl mainitaan veljenä Östenin (Östen Eriksson) taloudessa 1557-71. Tuossahan on melkoinen ristiriita, oliko Carl siis Östenin veli, vai Östenin vaimon Magdalenan veli?

Kyse on myös siitä kuuluuko Östen Erikinpojan avioton poika Kokkolan lukkari Hans Östeninpoika Sursill-sukuun, joten laitetaan lisäksi yksi Juhana III:n aikainen dokumentti, josta käy ilmi Hans Östeninpojan nimittäminen Kokkolan lukkariksi 21.6.1588 (KA 4783 f. 118)
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633527747&aineistoId=1574923984
Wij Jahan [!] Then Tredie etc. Göre witterligitt att efter thz wår vndersåte Kyrkieherden wdi Karleby Sochen på Österbothen sampt och Sochnemännen ther sammanstedz haffue tagit thenne breffuisare Hans Ostensson till theres Clockare, ther på han och Domerens öpne breff bekommit haffuer, Så på thz för:ne breffuijsare motte ware theste wissare om samme tienst, och icke någen skall trängie honom ther ifrå, Derföre haffuer han ödmiukeligen latidht bidie oss om wårt öppne stadhfästellse breff på samme Embethe, såsom och på then lön Klockaren ther sammestedz bekomme plägher, hwilekett wij honom icke welett haffue neket … Han skall åhrlighen bekomme och niuthe Trij pund spannemååll till vnderhåldh liike som Clockaren för honom för någre åhr sedan nuthitt och bekommit haffuer … Förbiudendes… alle … att göre för:de Hans Östensson här emoott någett mehn aller [!] förfongh … Schriffuet på wårtt Slott Stägborg then 21 Junii Anno etc. 88 vid wårt Regementz tijdt thz Tiugunde

[Jouni Kaleva]

Hatarilla tiedoillani haarukoin, olisi vuosilukujen puitteissa mahdollista, että olisi vain yksi Magdalena Erikintytär, jolla 2 aviota.

Östen Erikinpoika. Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylästä, jossa 1553-1582. Suorittanut 1557 jousiveron omasta ja veljen puolesta. Veli mainitaan myön 1559-71. Poika mainitaan 1564-65. Keräämässä ja kuittaamassa 1566 yhtenä Uumajan 24 talonpojasta Jämtlannin sotaväelle koottuja ruokatarpeita. Lautamiehenä 1569, 1572, 1575. Viimeisen kerran veroluetteloissa 1582. Ei ollut vouti vastoin Peitziuksen Sursill-käsikirjoitusta, sekoitettu tässä uumajalaiseen Östen Nilsinpoikaan. (Tiina Miettisen Genos-artikkelista)

Ericus Johannis Tenalensis, jaksolla 1569-1600 Pedersören seurakunnan kirkkoherra.

Jos Östen olisi kuollut noin 1582, niin Magdalena-leskellä olisi ollut hyvin aikaa siirtyä Suomeen Pedersören pappilaan.

Erikillä ja Magdalenalla ainakin kaksi lasta

-Anna Erikintytär Sursill, pso Joachim Matthiae Stutaeus
-Isak Erikinpk. Sursill. Pietarsaaren kappalainen 1607-1628. Mainitaan nimellä Sursill Peitzius-käsikirjoituksessa. Onkin ainoa koko suvun varhaispolvista, joka on todistettavasti käyttänyt nimeä Sursill. Nimi näkyy Pietarsaaren käräjillä 1650. Tällä poika Ericus Isaaci Sursill (Pedersören kappalainen 1628-51)

Siis jos Erik Tenalensis ja Magdalena Sursill olisivat saaneet Isak-pojan sanokaamme 1583, niin tämä olisi ehtinyt hyvin kappalaisen virkaan 24-vuotiaana vuonna 1607. Jos tämä Isak olisi saanut Erik-poikansa sanokaamme samana vuonna 1607, niin poikakin olisi hyvin ehtinyt kappalaisen virkaan 21-vuotiaana vuonna 1628 (jolloin kaiketi isä kuoli).

Ei siis näissä tiedoissa mitään poissulkevaa tuohon perusteoriaan?

Toisaalta, yhden Magdalenan teoriassa täytyy katsoa hänen synnytysikiään. Kuka oli Östen Erikinpojan lapsista vanhin? Useimmat lienevät syntyneet 1550-luvulla ja Catharina Östenintyttärelle olen haarukoinut n. 1550-1555. Sitten tuo Erik Tenalensiksen Isak-poika olisi synt. aikaisintaan 1583. Noin tuo Magdalenan fertiilikausi olisi kestänyt 30 vuotta. Onhan sekin mahdollista.


Sursillianan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tässä todistetaan vastoin "virallista" Sursillianaa, että khra Carl ja Malin olivat sisarukset. Siis molemmat tai ei kumpikaan oli Erik Ångermannin/Sursillin lapsia. Ja siten Malinin mies Östen Eriksson oli Erik Ångermannin poika tai vävy. Kun Erik Ångermanilla on (eri) Magdalena-tytär, khraErik Tenalensiksen vaimo, niin silloin tämä Östen Erikssonin Malin-vaimo ei voi olla sama - vai voiko?? Eli oliko ao. Malinilla kaksi aviota a) Östen Eriksson b)Erik Tenalensis?

[Jouni Kaleva]

Jukka Lauri Pasaselta tuli todiste esiäitini Agnetan kuulumisesta Sursillien sukuun :)

Agnetan naislinjaisen jälkeläisen mtDNA:n haploryhmä on J1c7a, joka on sama kuin toisesta Anna Sursillin tyttärestä polveutuvalla naislinjalla ja myös Annan sisarten Katarinan, Christinan ja Magdalenan testatuilla naislinjaisilla jälkeläisillä. Tässä Sursillien DNA-kartta Genistä
https://www.geni.com/list/dna_to?focus_id=6000000023460519077&dna_test_type=mt

Viittaan tässä Tiina Miettisen viestiin täällä Forumilla 13.10.2020.
Muistutetaan myös mieliin se, että ainoa kirjallinen tieto Annasta ja tämän avioliitoista on Peitziuksen käsinkirjoittamassa kronikassa vuodelta 1747 (joka lienee kopio Terseruksen kadonneesta kässäristä). Kaikki sen jälkeen painetut kirjat kuten Genealogia Sursilliana (1850) yms. perustuvat vain siihen, ja kukin tutkija Alceniuksesta alkaen on tehnyt Peitziuksen merkinnän perusteella omia päätelmiään, tulkintojaan, hypoteesejaan ja lisäyksiään.

Peitziuksen käsikirjoituksessa 1747 mainitaan Annasta:

"Anna Östensdr fick först Johannem sac i Laihela sedan Jacobum Eschilli Past. in Laihela. Hennes B: Agnetha Hans dr fick först Casparum (yläpuolelle lisätty Martini) past i Lillkyrö sedan Past Sigfridum i Laihela hans hustru lefr öfr 112 åhr blind 12 sidsta åhr."

Siinä kaikki.

Annaa ei yksikään 1500- tai 1600-luvun asiakirja tunne. Artikkelissani (Genos 1/2017) esitin arvelun, että vuonna 1587 mainittu "herra Jöns" voisi olla Anna Östenintyttären aviomies, joskaan siitä ei ole varmuutta.

https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=319665&postcount=207

Kävikö nyt niin, että DNA-vertailu kertoo, että Peitziuksen kirjaus osoittautui paikkansa pitäväksi?

[SeijaM]

Kävikö nyt niin, että DNA-vertailu kertoo, että Peitziuksen kirjaus osoittautui paikkansa pitäväksi?

Malin Erisksdotterin neljän tyttären Annan, Katariina ja Kristiinan äitilinjan jälkeläiset ovat tehneet MtDNA-testin, tulos J1c7a. Ilmeisesti myös Magdalenan jälkeläisellä on sama tulos, mutta tämä ei ole halunnut jakaa sitä genissä.
https://www.geni.com/list/dna_to?focus_id=6000000023460519077&dna_test_type=mt&fbclid=IwAR1-l6iIhmq_w0V4cvbHAUeteu3Cx5rIkeXKazC6dcbyMoHgc9ELSO mHuMo

-Seija

[SeijaM]

Anna Eriksdotterin aviomies olisi ollut Johannes R Wörensis? Heidän tyttärelleen Agnetalle ei tilikirjoissa merkitty patronyymiä, pitäisi ilmeisesti olla Agneta Johannis? Johanneksen geniprofiili on lukittu, olen turhaan pyytänyt sen aukaisemista.
https://www.geni.com/people/Hans-W%C3%B6rensis/5299913853240075931?through=5299899721800049161

JOHANNES R WÖRENSIS
Historiallisen aikakauskirjan mukaan Anna Eriksdotterin isä oli Erik Östensson, Sursillien sukua. Annan ensimmäinen puoliso oli Laihian kappalainen Hans, jonka kanssa hänellä oli tytär Agneta Hansintytär. Annan toinen puoliso oli Laihian kirkkoherra Jacob Eskillsson (kirkkoherrana 1580-1611). Historiallinen aikakauskirja 1919 n:o 2&3, s.188:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499419?page=170

VÖYRIN KAPPALAINEN AINAKIN 1569-1573
Vöyrin pappisluettelo ei merkitse Johannesta kappalaiseksi:
https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=643&TYPE=HTML&LANG=FI

Vöyrin hopeaveroluettelo 1571: 4727a Mustasaaren, Kyrön, Vöyrin ja Ilmajoen hopeaveroluettelo (1571-1571): Tiedosto 86, Herra Hans Sacellanus Wörensis. Herra Pedher Pastor Wörensis (Vöyrin kirkkoherra Peder Henrici Granulus):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672140938&aineistoId=1574462916
Vöyrin kymmenysvero 1571: 4724 Korsholman voutikunnan kymmenysluettelo (1571-1571): Tiedosto 29, Johannes R.S. kirjoitettu vuonna 1569. Tekstissä mainittiin Herra Pedes Henrici (Vöyrin kirkkoherra Peder Henrici Granulus):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672034467&aineistoId=1574442996
Vöyrin kymmenysvero 1576: 4747 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1576-1576): Tiedosto 28, I.R.S. kirjoitettu vuonna 1573. Tekstissä mainittiin Herra Jacob Martini (Vöyrin kirkkoherra Jacobus Martini Viloides Aboensis):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633419179&aineistoId=1574625852
Vöyrin kymmenysvero 1577: 4750 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1577-1577): Tiedosto 33, I.R.S. kirjoitettu vuonna 1573, teksti kopioitu: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633446156&aineistoId=1574660135

LAIHIAN KAPPALAINEN AINAKIN 1576
Laihian kymmenysvero 1577: 4750 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1577-1577): Tiedosto 27, I.R.S. kirjoitettu vuonna 1576. Tekstissä mainittiin Herra Erich Eskilsson (Laihian kirkkoherra Ericus Eschilli):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633446138&aineistoId=1574660135
Laihian kymmenysvero 1578: 4753 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1578-1578): Tiedosto 27, I.R.S. kirjoitettu vuonna 1576, teksti kopioitu: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633445447&aineistoId=1574682346

Laihian pappisluettelo: kappalaiset Johan eli Hans, Östen Sursillin vävy, Jacobus Eschilli (-1580). Kirkkoherra Ericus Eschilli (1576-78): https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=271&TYPE=HTML&LANG=FI

Vöyrin kymmenysvero 1580: 4759 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1580-1580): Tiedosto 24, I.R.S. kirjoitettu vuonna 1573, teksti kopioitu: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633453599&aineistoId=1574731522
Vöyrin kymmenysvero 1581: 4762 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1581-1581): Tiedosto 26, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633484960&aineistoId=1574759338
Vöyrin kymmenysvero 1582: 4765 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1582-1582): Tiedosto 25, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633483911&aineistoId=1574775480
Vöyrin kymmenysvero 1582: 4768 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1583-1583): Tiedosto 14, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633506280&aineistoId=1574813951
Vöyrin kymmenysvero 1583: 4768 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1583-1583): Tiedosto 14, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633506280&aineistoId=1574813951
Vöyrin kymmenysvero 1584: 4771 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1584-1584): Tiedosto 23
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633489989&aineistoId=1574836518
Vöyrin kymmenysvero 1585: 4774 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1585-1585): Tiedosto 39, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633510351&aineistoId=1574857819
Vöyrin kymmenysvero 1586: 4778 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1586-1586): Tiedosto 21, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633515319&aineistoId=1574896563
Vöyrin kymmenysvero 1587: 4781 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1587-1587): Tiedosto 25, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633528626&aineistoId=1574915307
Vöyrin kymmenysvero 1588: 4784 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1588-1588): Tiedosto 19, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633540432&aineistoId=1574934111

Paimenmuisto: Johannes (1500-luvun jälkipuoli), Hans, Frisius (?). Mainitaan ("Her Hans Sacellanus Wörensis”) Vöyrin kappalaisena vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. Sen mukaan Johanneksella ei ollut omaisuutta lainkaan, mutta hänen maksettavakseen määrättiin kuitenkin 3 ¼ luotia hopeaa. Luukon (1975) mukaan Johannes oli ehkä itsenäistyneen Laihian kirkkoherrakunnan ensimmäinen kappalainen (Johannes (Hans) N.N., mahdollisesti Frisius) ehkä noin 1576–1578. P Anna Östensdotter Sursill hänen 1. avioliitossaan, PV talollinen, valtiopäivämies Östen Eriksson Sursill Uumajan pitäjästä ja Magdalena Erikintytär. Anna Sursillin P2 Laihian kirkkoherra Jacobus Aeschilli, K Laihia 1611. Julkaistu 19.1.2011. Väänänen, Kyösti: Johannes. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 6.8.2023). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-001143

-Seija

[JHissa]

Hatarilla tiedoillani haarukoin, olisi vuosilukujen puitteissa mahdollista, että olisi vain yksi Magdalena Erikintytär, jolla 2 aviota.

Östen Erikinpoika. Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylästä, jossa 1553-1582. Suorittanut 1557 jousiveron omasta ja veljen puolesta. Veli mainitaan myön 1559-71. Poika mainitaan 1564-65. Keräämässä ja kuittaamassa 1566 yhtenä Uumajan 24 talonpojasta Jämtlannin sotaväelle koottuja ruokatarpeita. Lautamiehenä 1569, 1572, 1575. Viimeisen kerran veroluetteloissa 1582. Ei ollut vouti vastoin Peitziuksen Sursill-käsikirjoitusta, sekoitettu tässä uumajalaiseen Östen Nilsinpoikaan. (Tiina Miettisen Genos-artikkelista)

Ericus Johannis Tenalensis, jaksolla 1569-1600 Pedersören seurakunnan kirkkoherra.

Jos Östen olisi kuollut noin 1582, niin Magdalena-leskellä olisi ollut hyvin aikaa siirtyä Suomeen Pedersören pappilaan.

Erikillä ja Magdalenalla ainakin kaksi lasta

-Anna Erikintytär Sursill, pso Joachim Matthiae Stutaeus
-Isak Erikinpk. Sursill. Pietarsaaren kappalainen 1607-1628. Mainitaan nimellä Sursill Peitzius-käsikirjoituksessa. Onkin ainoa koko suvun varhaispolvista, joka on todistettavasti käyttänyt nimeä Sursill. Nimi näkyy Pietarsaaren käräjillä 1650. Tällä poika Ericus Isaaci Sursill (Pedersören kappalainen 1628-51)

Siis jos Erik Tenalensis ja Magdalena Sursill olisivat saaneet Isak-pojan sanokaamme 1583, niin tämä olisi ehtinyt hyvin kappalaisen virkaan 24-vuotiaana vuonna 1607. Jos tämä Isak olisi saanut Erik-poikansa sanokaamme samana vuonna 1607, niin poikakin olisi hyvin ehtinyt kappalaisen virkaan 21-vuotiaana vuonna 1628 (jolloin kaiketi isä kuoli).

Ei siis näissä tiedoissa mitään poissulkevaa tuohon perusteoriaan?

Toisaalta, yhden Magdalenan teoriassa täytyy katsoa hänen synnytysikiään. Kuka oli Östen Erikinpojan lapsista vanhin? Useimmat lienevät syntyneet 1550-luvulla ja Catharina Östenintyttärelle olen haarukoinut n. 1550-1555. Sitten tuo Erik Tenalensiksen Isak-poika olisi synt. aikaisintaan 1583. Noin tuo Magdalenan fertiilikausi olisi kestänyt 30 vuotta. Onhan sekin mahdollista.
Anna Östenintytär saa ensimmäiset lapsensa luultavasti 1570-luvun lopulla, sillä Vöyrin kappalainen Hans näyttää kuolevan noin 1580.
Karin Östenintytär saa ensimmäiset lapset 1570-luvun lopussa, sillä Sinius suvun kantaisä Hans Laurinpojan ilmoitetaan olevan 48-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00162
Kristina Östenintytär saa ensimmäiset lapsensa luultavasti 1590-luvulla, sillä esim. Ahlholm-suvun kantaisä Henricus Johannis Limingius tulee Iin kappalaiseksi 1626 ja Caspar Forbuksen leski Brita Johanintytär Lithovius kuolee 96-vuotiaana Iissä 1696.
Margareta Östenintytär näyttää saavan lapsensa 1590-luvulla, sillä hänen poikansa Jakob Andersinpoika Tysk, ilmoitetaan olevan 30-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00161
Brita Östenintytär saa myös lapsensa 1590-luvulla, sillä poika Hans Petterinpoika Gumse ilmoitetaan olevan 33-vuotias vuoden 1727 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00128
Malin Östenintytär saa luultavasti lapsensa 1600-luvun alussa, sillä vanhin poika Calamnius-suvun kantaisä Gabriel Petri on ylioppilaana vasta 1623.
Erik Östeninpoika mainitaan isäntänä Uumajan Tegbyssä isänsä jälkeen vuodesta 1583 ja hänen lapsensa näyttävät syntyvän 1590-luvulla.
Barbro Östenintyttären ilmoitetaan vain olevan naimisissa Tukholmassa, joten hänestä ei ole muuta tietoa.
Avioton poika Hans Östeninpoika, voi olla se poika joka mainitaan 1564-65, hänestä tuli Kokkolan lukkari 1588 ja hänen poikansa ns. Vaasan suurjunkkari Hans Hansinpoika ilmoitetaan olevan 50-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00169

Näyttää siis siltä, että avioton poika Hans Östeninpoika olisi vanhin ja hän olisi syntynyt luultavasti 1540-luvun lopussa. Avioliitossa syntyneistä ainoastaan Anna ja Karin Östenityttäret näyttävät syntyneen 1550-luvulla, muut vasta 1560-luvun puolella ja heistäkin Malin Östenintyär ehkä vasta 1570-luvulla.

[SeijaM]

Anna Östenintytär
Karin Östenintytär
Kristina Östenintytär
Margareta Östenintytär
Brita Östenintytär
Malin Östenintytär
Erik Östeninpoika
Barbro Östenintytär
Näyttää siis siltä, että avioton poika Hans Östeninpoika olisi vanhin...

Hienoa päättelyä :) Anna, Karin, Kristiina ja Malin edustavat samaa MtDNA-haploa. Margareta, Brita ja Barbro ovat siis vielä kysymysmerkkejä. Annan kaksi tytärtä Agneta ja Margeta ovat syntyneet niin lähellä toisiaan, että heidän täytyisi olla sisaruksia, mutta ovatko he Hans Wörensiksen vai Jacob Eskilssonin tyttäriä? Agnetalle ei tilikirjoissa merkitty patronyymiä, miten on Margetan laita? Hans eli Johannes R tilikirjamerkinnät ovat kummallisia.

-Seija

[Jouni Kaleva]

Näyttää siis siltä, että avioton poika Hans Östeninpoika olisi vanhin ja hän olisi syntynyt luultavasti 1540-luvun lopussa. Avioliitossa syntyneistä ainoastaan Anna ja Karin Östenityttäret näyttävät syntyneen 1550-luvulla, muut vasta 1560-luvun puolella ja heistäkin Malin Östenintyär ehkä vasta 1570-luvulla.

Loistavaa!

Nämä lisätiedot ymmärtääkseni pikemminkin vahvistavat kuin kumoavat sitä hypoteesia, että olisi voinut olla vain yksi Magdalena Erikintytär. Tämä tekisi Östen Erikssonista Erik Ångemannin vävyn (eikä poikaa) ja Carl Sursillista Magdalenan veljen.

Siis jos Magdalena Erikintytär olisi syntynyt sanokaamme 1535 (samaa ikäpolvea miehensä Östen Erikssonin kanssa?) ja saanut lapsia Annan ja Karinin sanokaamme 1555 tienoilla ja muut Östeninlapset tuon jälkeen, niin hän olisi voinut siirtyä vuoden 1582 jälkeen Suomen puolelle ja saada vielä pari lasta Erik Tenalensiksen kanssa alle 50-vuotiaana.

[Jouni Kaleva]

Ericus Johannis Tenalensis, jaksolla 1569-1600 Pedersören seurakunnan kirkkoherra.

Jos Östen olisi kuollut noin 1582, niin Magdalena-leskellä olisi ollut hyvin aikaa siirtyä Suomeen Pedersören pappilaan.

Erikillä ja Magdalenalla ainakin kaksi lasta

-Anna Erikintytär Sursill, pso Joachim Matthiae Stutaeus
-Isak Erikinpk. Sursill. Pietarsaaren kappalainen 1607-1628. Mainitaan nimellä Sursill Peitzius-käsikirjoituksessa. Onkin ainoa koko suvun varhaispolvista, joka on todistettavasti käyttänyt nimeä Sursill. Nimi näkyy Pietarsaaren käräjillä 1650. Tällä poika Ericus Isaaci Sursill (Pedersören kappalainen 1628-51)


Nyt tulee ongelmia yhden Magdalenan hypoteesille.

Anna Erikintr. Sursillin 1. pso olisi Ilmajoen khra Petrus Erici, joka kuoli 1571/72. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1966

Vaikka tuo vanheneva kirkkoherra olisi ottanut Annan (toiseksi??) vaimokseen aivan viime metreillään sanokaamme 1570, niin silloin Annan olisi täytynyt syntyä sanokaamme 1544 mennessä. Luultavasti selvästi aikaisemminkin. Näin ollen Annan äidin, Magdalenan olisi täytynyt syntyä joskus 1520-luvulla. Näin Magdalena voi edelleen olla Erik Ångermannin tytär, mutta ei enää Östen Erikssonin vaimo.

Mutta sitten, jospa tämä Anna Erikintytär Sursill olisikin Erik Tenalensiksen edellisestä ?? aviosta ja olisi näin Magdalena Erikintr. Sursillin tytärpuoli? Mutta miksi siinä tapauksessa Annasta olisi käytetty Sursill-nimeä....

[SeijaM]

Anna Erikintr. Sursillin 1. pso olisi Ilmajoen khra Petrus Erici, joka kuoli 1571/72. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1966


Annan geniprofiilissa on näin: Genealogia Sursilliana, faksimile vuoden 1850 painoksesta, ei tunne Anna Ericsdotterilta kuin yhden puolison.
"Anna Ericsdotter, kallad Sursill, halt på båda fötterna, var gift med Joachim Stutaeus, son till Kyrkoherden i Ilmola, Matthias Laurentii Stuut eller Stutaeus. Vanhemmat Magdalena Ericsdotter, gift med Eric Johansson Tenalensis, som först blef Kapellan i Pedersöre och sedan Pastor derstädes 1569 samt dog 24.5.1600.

-Seija
ps esi-isäni Ilmajoen toinen kirkkoherra Matthias Laurentii ei tilikirjojen mukaan käyttänyt nimeä Stuut / Stutaeus (Tapio Piirron tutkimukset). Nimi liittyi hänen appeensa, ja hänen poikansa Joachim otti myöhemmin nimen käyttöönsä.

[Jouni Kaleva]

Annan geniprofiilissa on näin: Genealogia Sursilliana, faksimile vuoden 1850 painoksesta, ei tunne Anna Ericsdotterilta kuin yhden puolison.
"Anna Ericsdotter, kallad Sursill, halt på båda fötterna, var gift med Joachim Stutaeus, son till Kyrkoherden i Ilmola, Matthias Laurentii Stuut eller Stutaeus. Vanhemmat Magdalena Ericsdotter, gift med Eric Johansson Tenalensis, som först blef Kapellan i Pedersöre och sedan Pastor derstädes 1569 samt dog 24.5.1600.

-Seija
ps esi-isäni Ilmajoen toinen kirkkoherra Matthias Laurentii ei tilikirjojen mukaan käyttänyt nimeä Stuut / Stutaeus (Tapio Piirron tutkimukset). Nimi liittyi hänen appeensa, ja hänen poikansa Joachim otti myöhemmin nimen käyttöönsä.

Minusta on epäilyttävä tuo, että Annan eka mies olisi Petrus Erici, k. 1571/72 ja seuraava avio olisi vasta aikaisintaan 1605 Joachim Stutaeuksen kanssa. Tuon 1605 päättelisin siitä, että vasta silloin nuori Joachim palasi kotimaahan kuutisen vuotta kestäneeltä opintoreissultaan Euroopassa. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2398

Niin taikka näin: mahtoiko tällä Joachimilla ja Annalla olla yhtään tytärtä, joista suku olisi jatkunut? Siinä olisi DNA-vertailun paikka!

[Jouni Kaleva]

Minusta on epäilyttävä tuo, että Annan eka mies olisi Petrus Erici, k. 1571/72 ja seuraava avio olisi vasta aikaisintaan 1605 Joachim Stutaeuksen kanssa. Tuon 1605 päättelisin siitä, että vasta silloin nuori Joachim palasi kotimaahan kuutisen vuotta kestäneeltä opintoreissultaan Euroopassa. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2398

Niin taikka näin: mahtoiko tällä Joachimilla ja Annalla olla yhtään tytärtä, joista suku olisi jatkunut? Siinä olisi DNA-vertailun paikka!
Tuo linkittämäni Paimenmuisto, jonka Kyösti Väänänen toteuttanut verkkojulkaisuna, on laaja ja kunnianhimoinen. Kun kuitenkin pyrkisi löytämään sen tietoihin lähdeviitteet, niin tulee vastaan jonkinmoinen pettymys.

Lähdeviittauksia ei - - ole teokseen sisällytetty, mutta teoksen materiaali tulee säilytettäväksi Valtionarkistoon siten järjestettynä, että lähteiden löytäminen on helppoa. Useimmissa tapauksissa antanee edellä tehty selvitys käytetyistä lähteistä vastauksen siihen, mistä yksittäinen tieto saattaa olla peräisin.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/lahteet-ja-lyhenteet

[SeijaM]

Historiallisen aikakauskirjan mukaan Anna Eriksdotterin isä oli Erik Östensson, Sursillien sukua. Annan ensimmäinen puoliso oli Laihian kappalainen Hans, jonka kanssa hänellä oli tytär Agneta Hansintytär. Annan toinen puoliso oli Laihian kirkkoherra Jacob Eskillsson (kirkkoherrana 1580-1611). Historiallinen aikakauskirja 1919 n:o 2&3, s.188:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499419?page=170


Törmäsin samaan Johannes R.S. Wörensikseen Eurajoella ja Loimaassa:

Eurajoen maakirja 1573: 2259 Ala-Satakunnan maakirja ja lampuotiluettelo (1573-1573): Tiedosto 15, Iohannes R.S. allekirjoitti tekstin heinäkuussa 1569. Tekstissä mainittiin Eurajoen kirkkoherra Herra Bertill Sigfridi (Bartholdus Sigfridi 1557-79):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8454367136&aineistoId=1577932419
Seuraavalla sivulla lisätietoa, tekstissä mainittiin Loimaan kirkkoherra Herra Marcus Bengtsson (Marcus Benedicti 1554-87).

Loimaan pappisluettelo: pappien itsensä palkkaama kappalainen Jöns (n. 1570-luvulla):
https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=302&TYPE=HTML&LANG=FI
Eurajoen pappisluettelo ei mainitse kappalaista Johannes R.S.
https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=38&TYPE=HTML&LANG=FI

-Seija

[SeijaM]

Nyt korjaan tuota omaa postaustani Hans Wörensiksestä. Tuo Johannes R.S EI ole sama henkilö. Anteeksi kämmäykseni... Hansista on vain vähän tietoa:

Historiallisen aikakauskirjan mukaan Anna Eriksdotterin isä oli Erik Östensson. Annan ensimmäinen puoliso oli Laihian kappalainen Hans, jonka kanssa hänellä oli tytär Agneta Hansintytär. Annan toinen puoliso oli Laihian kirkkoherra Jacob Eskillsson (kirkkoherrana 1580-1611). Historiallinen aikakauskirja 1919 n:o 2&3, s.188:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499419?page=170

VÖYRIN KAPPALAINEN AINAKIN 1571
Vöyrin hopeaveroluettelo 1571: 4727a Mustasaaren, Kyrön, Vöyrin ja Ilmajoen hopeaveroluettelo (1571-1571): Tiedosto 86, Herra Hans Sacellanus Wörensis. Herra Pedher Pastor Wörensis (Vöyrin kirkkoherra Peder Henrici Granulus):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672140938&aineistoId=1574462916

Vöyrin pappisluettelo ei merkitse Johannesta kappalaiseksi:
https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=643&TYPE=HTML&LANG=FI

LAIHIAN KAPPALAINEN
Laihian pappisluettelo: kappalaiset Johan eli Hans, Östen Sursillin vävy, Jacobus Eschilli (-1580). Kirkkoherra Ericus Eschilli (1576-78): https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=271&TYPE=HTML&LANG=FI

-Seija

[JHissa]

Hienoa päättelyä :) Anna, Karin, Kristiina ja Malin edustavat samaa MtDNA-haploa. Margareta, Brita ja Barbro ovat siis vielä kysymysmerkkejä. Annan kaksi tytärtä Agneta ja Margeta ovat syntyneet niin lähellä toisiaan, että heidän täytyisi olla sisaruksia, mutta ovatko he Hans Wörensiksen vai Jacob Eskilssonin tyttäriä? Agnetalle ei tilikirjoissa merkitty patronyymiä, miten on Margetan laita? Hans eli Johannes R tilikirjamerkinnät ovat kummallisia.

-Seija
MtDNA-haplon vertailua helpottaisi jos löytyisi Erik Ångermanin tyttärien MtDNA-haplot.
Margareta Erikintyttärellä ja hänen miehillään Påvel Petterinpojalla (Wernberg) ja Thomas Jöraninpojalla ei ole tiedossa tyttäriä.
Malin Erikintyttären ja Ericus Johannis Tenalensiksen tytär Anna Erikintytär taas kuoli lapsivuoteeseen Turussa 28.8.1608 eikä hänellä nähtävästi jäänyt eloon jääneitä lapsia, muutenkin tämän miehellä Joachimus Matthiae Stutaeuksella tiedetään vain yksi poika hänen myöhemmästä avioliitostaan Joachimus Joachimi Stutaeus
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=125
ja tämäkin kuoli naimattoma 1644.
Joten ainoa mahdollinen olisi Karin Erikintyttären ja tämän miehen Henricis Nicolain (Westzynthius) tyttär Anna Henrikintytär ja tämän mies Kyrön kirkkoherra Simon Johannis Nurcherus, sillä heidän oli toisen tyttären Dordin pesänjaossa olevan sukupuun mukaan (Svean HO (Liber causarum) Nro 70 30.10.-17.11.1634)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0067992_00294
heillä oli tytär Cecilia Simonintytär, jolla oli tytär Elin Erikintytär, joka oli silloin Huddingen kirkkoherran Jonas Olain luona, mutta hänestä ei tiedetä mitään tämän jälkeen.

[SeijaM]

Nyt korjaan tuota omaa postaustani Hans Wörensiksestä. Tuo Johannes R.S EI ole sama henkilö.


Jäi askarruttamaan tuo Johannes R.S.... Kuka hän oli?

I.R.S allekirjoitti tekstejä 1576-1577: 2300 Ala-Satakunnan sakkoluettelo ja tilikirja (1577-1577): Tiedosto 17:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8488792817&aineistoId=1578162970
ja seuraavalla sivulla.
Wikipedian mukaan Venden kuningas oli vuoteen 1973 saakka yksi Ruotsin hallitsijan arvonimistä. Kokonaisuudessaan hänen arvonimensä oli Ruotsin, Göötan ja Vendien kuningas (ruots. Sveriges, Götes och Vendes konung, lat. Sueorum, Gothorum et Vandalorum Rex). Venden kuninkaan arvonimen otti käyttöön Kustaa Vaasa noin vuonna 1540.
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Venden_kuningas)

-Seija

[Jouni Kaleva]

Jäi askarruttamaan tuo Johannes R.S.... Kuka hän oli?

I.R.S allekirjoitti tekstejä 1576-1577: 2300 Ala-Satakunnan sakkoluettelo ja tilikirja (1577-1577): Tiedosto 17:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8488792817&aineistoId=1578162970
ja seuraavalla sivulla.
Wikipedian mukaan Venden kuningas oli vuoteen 1973 saakka yksi Ruotsin hallitsijan arvonimistä. Kokonaisuudessaan hänen arvonimensä oli Ruotsin, Göötan ja Vendien kuningas (ruots. Sveriges, Götes och Vendes konung, lat. Sueorum, Gothorum et Vandalorum Rex). Venden kuninkaan arvonimen otti käyttöön Kustaa Vaasa noin vuonna 1540.
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Venden_kuningas)

-Seija

Johan dhen Tredje, med Guds Nåd Sveriges, Gothes och Wendes Konung.

Siis Juhana III, Ruotsin kuningas 1568-1592.

Hän ei tainnut tässä allekirjoittaa, vaan hänen kirjettään referoitiin.

[SeijaM]

Johan dhen Tredje, med Guds Nåd Sveriges, Gothes och Wendes Konung.
Siis Juhana III, Ruotsin kuningas 1568-1592.
Hän ei tainnut tässä allekirjoittaa, vaan hänen kirjettään referoitiin.

Kiitos! Hän ei siis ollutkaan esi-isäni, voi surkeus :rolleyes:

-Seija

[Jouni Kaleva]

Kiitos! Hän ei siis ollutkaan esi-isäni, voi surkeus :rolleyes:

-Seija

Ioannis Rex Svecorum

Esi-isiään ei voi valita, vaikka sellaistakin pyrkimystä tässä harrastuksessa on joskus tullut havaittua :D: