Laitilan Kaivolan Arvelan Maria Henricsdotter

[Olli-Pekka Sorma]

Laitilan Kaivolan Arvelaa isännöi 1750-luvun loppupuolella Jacob Marcusson vaimonaan Maria Henricsdotter (vih25.09.1748 Laitila). Laitilan 1755-1761 rippikirjan mukaan Maria syntyi 30.04.1730. Jacob kuoli 1757 ja Maria avioitui uudestaan 1758 Matts Ericssonin kanssa.

Ketkä olivat Maria Henricsdotterin vanhemmat?

Laitilan syntyneidenkirjan mukaan 30.04.1730 syntyi Haaroisten Maikolan Henrikille ja Britalle lapsi joka kastettiin Mariaksi.

HisKin mukaan Haaroisten Maikolassa Henric Larsson ja Brita Jöransdotter saivat lapsia seuraavasti: Johannes syntyi 1737, Brita 1739, Elisabet 1742 ja Matthaus 1744. Lisäksi syntyneiden kirjan mukaan 1735 syntyi Walborg jonka vanhemmiksi mainitaan Henric ja Brita.

Laitilan rippikirjan 1740-1744 mukaan Maikolan isäntä oli Henric Ericsson ja emäntä Brita Jöransdotter. Mutta Henricin nimen yläpuolella on yliviivattuna nimi jonka voisi tulkita: B Henric Larsson. Lisäksi Britan alapuolella on kovin suttuinen nimi, joka voisi olla dott Maria sekä lisäksi Lijsa, Brita, son Henr. ja dot Walborg.

Lieneekö tulkintani oikein päätellessäni että Maria Henricsdotterin vanhemmat olivat Henric Larsinpoika (joka kuoli n.1740) ja Brita Jöranintytär, joka avioitui uudestaan n.1741 Henric Ericssonin kanssa? Asiaa sekoittaa lisäksi se, että 1732 Maikolassa syntyi Henric, jonka vanhemmiksi mainitaan Henric Larsson ja Walborg Jöransdotter. Voidaanko Britan vaihtuminen Walboriksi laskea papin virheeksi?


terveisin OPS

[Amaryllis]

Haaroisten Maikolan Henrik Larsson oli avioitunut Kalannissa 1.6.1729 Brita Jöransdotterin kanssa. Hän kuoli vuonna 1745 ja haudattiin kirkkoon 17.11.1745. Leski Brita Jöransdr avioitui seuraavana vuonna Henrik Erikssonin kanssa.
Joten kyllä Marian isä on nimenomaan tuo Henrik Larsson.

[Olli-Pekka Sorma]

Kiitos Amaryllis! Noinhan asia on. Ja päivämäärätkin löytyivät kunhan löysi oikeat kirjat.

Muuten, tuo Henric Larsinpoika? Hän syntyi Laitilan Haaroisissa ja oli ilmeisesti myöhemmin Maikolan isäntä (jossain mainittu myös Majkoligin (?) isännäksi). Syntyneissä mainitaan Henricistä: ”4 Junij Haarois Puttaris (Putlaris?) son Henrich”. HisKi’ssä Puteri todetaan isäksi (kommenttina ”Isän nimi ?”). Leneekö kyseessä ”kulkukauppias Lars” (putlare) ? Toisaalta SAY kertoo, että Maikolaa isännöi vuodesta 1688 ainakin vuoteen 1713 Lars Olofinpoika. Syntyneistä löytyy Larsille 4 lasta vuosilta 1691-1700, mutta ainoastaan Henrichin kohdalla mainitaan Puteri.Kaksi eri Larsia?

terv OPS

[Amaryllis]

Tarkempi SAY:n tihrustelu antaa mielestäni tulokseksi, että Lars Olofsson isännöi Puteria 1688-96 ja siirtyi sitten asumaan Maikolaa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1364046
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1364047
Siirtymämerkinnät ovat tavattoman himmeät, mutta kuitenkin luettavissa.

[Olli-Pekka Sorma]

Noinhan se on. Minua hämäsi se etten tiennyt Puteri-nimisen talon olemassaolosta. Lars lienee avioitunut Margaretan kanssa samoihin aikoihin kun ottivat käyttöönsä tyhjilleen jääneen Maikolan.
OPS

[Make]

Noinhan se on. Minua hämäsi se etten tiennyt Puteri-nimisen talon olemassaolosta. Lars lienee avioitunut Margaretan kanssa samoihin aikoihin kun ottivat käyttöönsä tyhjilleen jääneen Maikolan.
OPS

Tervehdys! Periydyn suorassa miespolvessa Haaron Maikolan talosta. Harmi, että satuin vasta nyt bongaamaan tämän ketjun. Minulla olisi ollut nuo samat tiedot kuin tässä aiemmin on mainittu. Puterin taloa olen ihmetellyt minäkin. Nyt en ole kaikkien lähteitteni äärellä ja varmuuden vuoksi en ala purkamaan epävarmaa muistitietoani tähän, mutta palaan asiaan.

[Make]

Tervehdys! Periydyn suorassa miespolvessa Haaron Maikolan talosta. Harmi, että satuin vasta nyt bongaamaan tämän ketjun. Minulla olisi ollut nuo samat tiedot kuin tässä aiemmin on mainittu. Puterin taloa olen ihmetellyt minäkin. Nyt en ole kaikkien lähteitteni äärellä ja varmuuden vuoksi en ala purkamaan epävarmaa muistitietoani tähän, mutta palaan asiaan.

Seuraavassa pieni selvitys Maikolan talosta (ja Haarosta yleensäkin). Teksti perustuu pääosin Olavi Koiviston Laitilan Historia I ja II teoksiin (1976). Teksti ei ole suoraa lainausta vaan osa on minun (tekstissä = kirjoittaja) tekemääni selvennystä. Koivisto käyttää talosta sanoa Puntari vaikka monissa asiakirjoissa puhutaan Puterista. Otteita:

Haaro oli keskiajan lopulla (1550) ns. ruotsalaisen oikeuden kylä, jonka verotettavat talot maksoivat ruokalisäveronsa voina eikä viljassa. Laitilan kylät jakautuivat viiteen verokuntaan, joista Haaro kuului Malkon verokuntaan yhdessä Leinmäen, Malkon, Ytön, Kaariaisten, Koistiaisten, Kaukolan, Palttilan, Salon ja Sorolan kanssa.

Vuoden 1540 maakirjan verotettavat olivat Haarossa äyrilukuineen:

Pekka Ollinpoika (Pehr Olofinpoika) 8 äyrilukua
Aarne Juhonpoika (Anders Johaninpoika) 6 äyrilukua
Heikki Lassenpoika (Henrik Larsinpoika.) 6 äyrilukua

Nämä verotettavat talot olivat Puntari, Junnila ja Maikola.
......



Vuonna 1567 Haaron Puntarin talonpoikaa sakotettiin joen kuninkaanuoman (keskikohdan) patoamisesta. Liekö patoaminen ollut varhaisvaihe myllyn rakentamiseen, koska Haarossa oli ainakin jo vuonna 1591 yhden kiviparin puromylly. Tuulimyllyjä ei ollut.
......
Kun Haarossa 1540 maakirjan mukaan oli kolme verotettavaa taloa, oli niitä 1710-luvun alussa enää kaksi. Nämä olivat Junnila ja Maikola. Tuo Haaron kolmas talo oli ollut Puntari, jonka nimi eli 1600-luvun lopulle asti. Syy tuohon käy ilmi jäljempää.

......
Haaron kolmen talon autioitumisesta on erilaisia – ja ristiriitaisiakin - tietoja. Vuonna 1587 Haarossa oli yksi autiotila, mutta autioitumisen huippuvuonna 1606 on todettu, että Haarossa oli yksi tila ollut autioituneena 4 vuotta ja yli 30 vuotta autiona kaksi taloa, eli käytännössä sillä hetkellä veromaksukyvyttöminä kaikki kolme taloa. Tämä johtui vuoden 1602 tienoille osuneesta vaikeasta kadosta. Haaron autiotaloista yksi palasi verotuksen piiriin vuonna 1608.

Vuodesta 1610 alkaen ”autio” käsitteestä puhuttiin selkeämmin. Alettiin puhua varattomista, köyhistä (utfattig) tai rutiköyhistä (husarm). Haarossa ei vuonna 1620 ollut mihinkään näistä ryhmistä kuuluvia taloja. Kaikkiaan silloin Laitilassa oli varattomia autiotalonpoikia 19, köyhiä 9 ja rutiköyhiä 3.

1660-luvulla otettiin taloja vapaavuosille. Haaron taloja ei mainita vapaavuosilla olleiksi, mutta kuitenkin Haarossa todettaan olleen autiotalo(ja). Vuonna 1670 Haarossa oli yksi autiomanttaali. Ja edelleen vuonna 1676 Haarossa todetaan olleen 3 autiotilamerkintää 1670-luvun monien vaikeiden katovuosien johdosta. Haarosta mainitaan nimeltä autiotilaryhmiin kuuluneeksi Puntari ja Maikola.

Moniin autiotaloihin tuli jossain vaiheessa lähialueelta uusia yrittäjiä, jos heille löytyi takaajia. Muun muassa Haaron Puntariin tuli 1679 Hinnerjoelta Lasse Ollinpoika (Lars Olofinpoika), joka sai takaajat Malkosta, Soukaisista, Valkosta ja Kodisjoelta. Puntarin tilalta väistyi tuolloin Olli Matinpoika (Olof Mattss.), koska ei ollut pystynyt maksamaan veroja 4 vuonna vapaavuosien päättymisen jälkeenkään.

Monet isännät halusivat edelleen 1690-luvun alussa ja puolivälissä toistuneista ankarista kadoista huolimatta pitää tilansa. Hallat veivät viljat kesällä ja karjataudit karjan ja maanviljelytöissä tarpeellisen härkäparin. Tällaista sisua sanotaan olleen muun muassa Haaron Puntarin Lasse Ollinpojalla syksyllä 1696, sillä hänkin pyysi vain lisävapaavuosia.


Puntarin Lars Olofinpoika eli Lasse Ollinpoika oli myöhemmin myös niin ponteva, että sai Haaron 3-taloisen kylän kaksi taloa yhdistymään, koska kylän väitettiin tarjoavan mahdollisuuksia vain kahden talon viljelemiselle. Näin yhdistyivät Haaron Puntarin ja Maikolan tilat. Yhdistymistä käsiteltiin Laitilan käräjillä 9.1.1688 ja 27.8.1695. Tilan nimenä säilyi oletettavasti koko ajan Maikola. Käräjäoikeuden pöytäkirjat ovat erittäin vaikeita luettavia ja niiden tulkinnassa kirjoittajaa avusti Iiro Kari Raumalta ja oletettavasti seuraava ote kertoo oleellisen lähtötiedon tiedon yhdistämisen syistä:

"Tulin kuitenkin siihen käsitykseen, että Haaron kylässä on ensin Lars Olofsson ottanut autiosta Puntarin tilan, jonka kooksi on määrätty 1/4 manttaalia.
Sitten vuosi ennen käräjiä on Marcus Olofsson ottanut autiosta Maikolan ja
sen kooksi on määrätty 1/3 manttaalia. Nyt Lars haluaisi suurentaa tilaansa kylän muusta autiosta pellosta samaan kokoon Maikolan kanssa poiketen edellisen nimismiehen Pihlin päätöksestä ja esittää että kylässä ei enää otettaisi ylös muita autioita, koska maat eivät kestä lisää asukkaita. Hän toivoo että kruunu määrittäisi kylän taloluvun
kahdeksi”


Tämä Lasse Olavinpojan (Lars Olofsson) toive siis toteutettiin.

.........Haarossa mainitaan tuohon aikaan olleen kaksi taloa, Maikola ja Junnila. Kirkkoherra Hedeen kirjoitti vuonna 1753 Laitilan kuvauksessaan, että vain 60 taloa oli säilyttänyt veronmaksukykynsä ja autioitumisaste oli 70 prosenttia. Verotuksesta annettiin vapaavuosia ja niistä pääsi Laitilassa osalliseksi 61,5 prosenttia taloista. Haarosta verovapautta hakivat molemmat 2 taloa. Maikola oli näistä toinen ja talo mainitaan myös listassa taloista, joissa oli erityissuurta autiutta. Kaikkiaan näitä taloja mainitaan eri kylistä yhteensä 26 kappaletta. (Koivisto 1976)

Koivisto mainitsee, että isovihan jälkeen Haaron kylän toisessa talossa oli sama isäntä kuin isovihan aikana. Tämä talo oli siis joko Maikola tai Junnila. Sama lähde mainitsee, että Laitilan taloihin asettui pysyvästi uusia sukuja pikkuvihan aikoihin (1721-1740) tai sen jälkeen. Yhdeksi tällaiseksi taloksi Koiviston Laitilan historiassa mainitaan Haaron Maikola, jonne asettui uusi suku vuonna 1746. Toisaalta Maikolaa ei mainita Haaron toisen talon, Junnilan, tapaan sellaiseksi taloksi, johon asettui tällöin täysin vieraita tulokkaita. Asia lienee sotkenut se, että vuonna 1746 Maikolan isännäksi tuli leskiemäntä Britan toinen puoliso Henrik Erikinpoika (tai Larsinpoika, nimi vaihtelee rippikirjoissa), mutta kuitenkin on huomattava, että hänen jälkeensä vuonna 1765 isännyyden peri kuitenkin aiemman isännän eli Britan ensimmäisen aviomiehen ja Britan poika Henric Henrikinpoika. Eli sikäli sama suku jatkui Maikolassa.

....

Annan mieluusti lisätietoja Maikolan suvusta, mikäli kiinnostuneita on.

[Make]

....

HisKin mukaan Haaroisten Maikolassa Henric Larsson ja Brita Jöransdotter saivat lapsia seuraavasti: Johannes syntyi 1737, Brita 1739, Elisabet 1742 ja Matthaus 1744. Lisäksi syntyneiden kirjan mukaan 1735 syntyi Walborg jonka vanhemmiksi mainitaan Henric ja Brita.

Laitilan rippikirjan 1740-1744 mukaan Maikolan isäntä oli Henric Ericsson ja emäntä Brita Jöransdotter. Mutta Henricin nimen yläpuolella on yliviivattuna nimi jonka voisi tulkita: B Henric Larsson. Lisäksi Britan alapuolella on kovin suttuinen nimi, joka voisi olla dott Maria sekä lisäksi Lijsa, Brita, son Henr. ja dot Walborg.

Lieneekö tulkintani oikein päätellessäni että Maria Henricsdotterin vanhemmat olivat Henric Larsinpoika (joka kuoli n.1740) ja Brita Jöranintytär, joka avioitui uudestaan n.1741 Henric Ericssonin kanssa? Asiaa sekoittaa lisäksi se, että 1732 Maikolassa syntyi Henric, jonka vanhemmiksi mainitaan Henric Larsson ja Walborg Jöransdotter. Voidaanko Britan vaihtuminen Walboriksi laskea papin virheeksi?


terveisin OPS

Kuten Amarylliskin toteaa niin Henrik Larsinpoika oli Marian isä.
Henrik Larsinpoika kuoli 17.11.1745, oli syntynyt 4.6.1693

Henrik Larsinpoika ja Brita Jöranintytär saivat seuraavat lapset:

Maria 30.4.1730 - 10.11.1801 (avionimi Arvela, Arfvela)
Henrik 5.3.1732 - 24.9.1809
Walborg 16.2.1735 - 4.1.1809 (avionimi Jussila, kuoli Uudessakaupungissa)
Johannes 26.5.1737 - 17.11.1803 (myöhemmin sukunimi Raula)
Brita 17.9.1739 - 15.3.1790 (avionimi Siuru)
Elisabeth 11.1.1742 - 9.6.1743
Mattheus 9.9.1744 - 28.12.1746

Mentyään 1746 uudelleen naimisiin Henrik Larsinpojan kuoltua Henric Ericinpojan (26.12.1714 - 16.7.1792) Brita sai vielä pojan Mathias 20.12.1747 - 1771.

Maikolan isäntänä Henrik Larsinpojan kuoltua oli 1746-1773 emäntä Britan toinen aviomies Henrik Erikinpoika 1773-1792 ja hänen jälkeensä sisännyyden sai Britan ja Henrik Larsinpojan vanhin poika Henrik (s.1732), ja hänen jälkeensä "normaali isännyyden perimisjärjestys". Nykyisin Maikolan talo on kylmiltään ja maat vuokralla, omistus on edelleen suvussa (pikkuserkullani).

[Make]

Jatkan vielä sen verraan, että Henrik Larsinpojan (4.6.1693-17.11.1745 vanhemmat olivat Lars Olofinpoika ja Maria Larsintytär (1667-19.9.1736). Jostain olen päätellyt, että Lars Olofinpoika olisi tullut Hinnerjoelta, mutta en ole tässä päässyt puusta pidemmälle. Maria Larsintytär oli Laitilan Kaariaisista. Lars ja Maria saivat 8 lasta, joista Henrik oli toiseksi vanhin ja vanhin poika.

[Olli-Pekka Sorma]

Terve Make
Olen löytävinäni SAY'stä huomautuksen, että Olof Andersinpoika olisi muuttanut Puteriin 1679 Haaroisten Junnilasta.
terv Olli-Pekka

[Make]

Terve Make
Olen löytävinäni SAY'stä huomautuksen, että Olof Andersinpoika olisi muuttanut Puteriin 1679 Haaroisten Junnilasta.
terv Olli-Pekka

Kas enpoä ole itse huomannut. Pitääkin tutkia. Nuo Haaron kolme taloa, Junnila, Maikola ja Puteri (Puntari) ovat kovasti naineet keskenään ja hieman eri käsityksen saa eri lähteistä, mutta varmimpana pidän tietoa että Puteri ja Maikola yhdistyivät ja nimenä oli jatkossa Maikola. Olof Andersin poika olisi siis 1679 muuttanut Puteriin (isännäksi?) ja hänen poikansa Lars olisi sitten 1696 saanut pontevuudellaan aikaan sen, että Haaroon jäin vain kaksi taloa Maikola ja Junnila eli Puteri ja Maikola yhdistyviät Maikolaksi. Tuo aiempi hajatietoni että Lars olisi tullut Hinnerjoelta ei ole lainkaan varma.