Tullnär Johan Hansson Behm

[Antti R]

Snappertunan Langansbölen rusthollin historiassa mainitaan isäntä Johan Hansson Behm. Onko kenelläkään tietoa hänen vanhemmistaan?

http://snappertunafornminnesforening.fi/husbondelangder/horsback/langansbole/

Tuon sivun mukaan Johan Abrahamsson Wallman hankki kaksi tilaa Snappertunan Horsbäckin kylässä noin 1689-92, jotka hän yhdisti Langansbölen rustholliksi. Wallman kuoli 1896. Wallmanin vaimo Maria Grönwall meni molempien toiseen avioon tullimies Johan Hansson Behmin kanssa, joka oli entinen kruununvouti. Behmillä oli maaomaisuutta myös Pohjan Ekerön ja Bockbodan kylissä. Johan Behm kuoli 1706.

SAY:ssä mainitaan befallningsman/tullnär Johan Behm ja tämän ensimmäinen vaimo Anna Pohjan Ekerön Storgårdissa 1687-94.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1187575
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1188069

[IlkkaH]

Hei,

Matti Walta on selvittänyt mm. 1600-luvun virkamiehiä, kts.: https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxtYXR0aXdhbHRhfGd4OjJmODY2 ZGNhNTU1YmU2NTg
Sieltä löytyy Johan Hanssonille (Bhem) seuraavat tiedot:
Bhem, Johan Hansinpoika
kruununvouti Raaseporin läntinen kihlakunta 1685–1688
aikaisemmin Tammisaaren pormestari, myöhemmin Barösundin tullitarkastaja
puoliso Anna Henrikintytär (Drysell)
puolison isä kruununvouti Henrik Grelsinpoika (hänestä löytyy teoksesta lisää tietoa)
puolison äiti Ingeborg Johanintytär
toinen puoliso Maria Grönwall
ratsutila Pohja Ekerö ja Bockboda
Valitettavasti vanhemmista ei ole Matti Wallallakaan tietoa.
Yt. Ilkka

[Antti R]

Enpä olekaan huomannut tuota Matti Wallan teosta. Kiitos erittäin mielenkiintoisesta ja hyödyllisestä linkistä!

Behmin toimiminen pormestarin virassa oli minulla ennestään tiedossa. Kustaa H. J. Vilkuna kirjoittaa: Innehavarna av Raseborgs grevskap och deras representanter (fogdar, hauptman, lagläsare, kamrerare) hade en viktig ställning: de deltog i borgmästarvalen och ibland fungerade också själva som borgmästare. Borgmästarna (under 1500- och 1600-talen fanns det bara en tjänsteinnehavare åt gången) byttes ofta. Tydligen först under efter den stora reduktionen fick man borgmästare, som var djupgående kompetenta i juridik. Under åren 1676–1687 handhade kronobefallningsmännen (Hans Borgman, Johan Behm) borgmästaretjänsten, och år 1687 nämndes Erik Diurman till stadens första kungliga borgmästare. Rådmännens antal varierade: år 1623 fanns det bara två rådmän i Ekenäs, men ibland uppsteg deras antal till åtta. Ekenäs hade också en egen församling.
http://www.baltictowns.com/rostock/city/tammisaari/info/fi_tammisaari.html

Claës Wilh. Gyldén mainitsee teoksessa "Historiska och statistiska anteckningar om städerna i Finland" (1844) tarkemmat vuodet, jotka hieman poikkeavat Vilkunan ilmoittamista: För denna tid finnas namngifne Borgmästare Germund Mattsson är 1623, Erik Wulff 1639, Matts Simonsson 1642, Pähr Pährson 1645, Johan Andersson 1657, H. J. Borgman 1678, Joh. Behm 1683, Erik Djurman 1688.
https://books.google.fi/books?id=IaRKAAAAcAAJ&pg=PA22&lpg=PA22&dq=%20Johan+Behm&source=bl&ots=68I2U022xz&sig=DJDCE_6zET3atbO8Gd4c8bkv0mc&hl=fi&sa=X&redir_esc=y#v=onepage&q=%20Johan%20Behm&f=false (https://books.google.fi/books?id=IaRKAAAAcAAJ&pg=PA22&lpg=PA22&dq=)

Pormestareissa huomiota kiinnittää se, että Johan Behm oli edeltäjänsä Hans Jörensson Borgmanin lanko. Borgmanin vaimo Kristina Drysell oli myös Henrik Grelssonin tytär.

http://snappertunafornminnesforening.fi/husbondelangder/horsback/horsback/

[Antti R]

http://snappertunafornminnesforening.fi/husbondelangder/horsback/langansbole/

Tuon sivun mukaan Johan Abrahamsson Wallman hankki kaksi tilaa Snappertunan Horsbäckin kylässä noin 1689-92, jotka hän yhdisti Langansbölen rustholliksi. Wallman kuoli 1896. Wallmanin vaimo Maria Grönwall meni molempien toiseen avioon tullimies Johan Hansson Behmin kanssa, joka oli entinen kruununvouti. Behmillä oli maaomaisuutta myös Pohjan Ekerön ja Bockbodan kylissä. Johan Behm kuoli 1706.

Tuossa historiikissa oleva Johan Behmin kuolinvuosi 1706 näyttää olevan väärin. Seuraavan katkelman perusteella hän oli 27.9.1705 ollut kuolleena jo jonkun aikaa, koska kyseessä on seuraajan nimittämispäätös: Kammarkollegium till Kungl. Maj:t 1705 27/9:

"Såsom förmedelst Tullnärens wid Bahresundz
TullCammar i Nyland Johan Behms dödeli=
ge afgång tullnärs beställningen dersam=
mastedes är blefwen vacant,
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/73253.html

Tässä muutama Johan Behmiä koskeva maininta Ylioppilasmatrikkelissa

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=797
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2880

Barösundin tulliasemastakin löytyi hieman tietoa: ”Barösunds sjötull” toimi 1800-luvun alkuun saakka, ja saaren eteläkärki tunnetaan edelleen nimellä Tulludden. Tulliasema perustettiin alunperin Barösundin saaristossa erittäin kannattavaksi muodostuneen salakuljetukesen kitkemiseksi, ja erityisesti siksi, että meriliikenne Ruotsin ja Tallinnan välillä kulki Barösundin kautta (kuvat 1 ja 2) – kaikki laivat joutuivat ohittamaan tulliaseman, koska liikenne Viroon kulki Tostholmin ja Svartön saartenvälisen Sillsundetin läpi (Grönberg 1933: 173-4). Barösundin tulliaseman läheisyydessä sijaitsevista kylistä (Röwass, Bjurs) ja saarista (Lill Ramsjö, Älgsjö, Tostholm) oli vilkkaat yhteydet Tallinnaan (Junkkari 1993: 36).
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=114943&ttyyppi=pdf&kansio_id=149
Sivu 3

[Antti R]

Kustaa H. J. Vilkuna kirjoittaa: Innehavarna av Raseborgs grevskap och deras representanter (fogdar, hauptman, lagläsare, kamrerare) hade en viktig ställning: de deltog i borgmästarvalen och ibland fungerade också själva som borgmästare. Borgmästarna (under 1500- och 1600-talen fanns det bara en tjänsteinnehavare åt gången) byttes ofta. Tydligen först under efter den stora reduktionen fick man borgmästare, som var djupgående kompetenta i juridik. Under åren 1676–1687 handhade kronobefallningsmännen (Hans Borgman, Johan Behm) borgmästaretjänsten, och år 1687 nämndes Erik Diurman till stadens första kungliga borgmästare. Rådmännens antal varierade: år 1623 fanns det bara två rådmän i Ekenäs, men ibland uppsteg deras antal till åtta. Ekenäs hade också en egen församling.
http://www.baltictowns.com/rostock/city/tammisaari/info/fi_tammisaari.html

Claës Wilh. Gyldén mainitsee teoksessa "Historiska och statistiska anteckningar om städerna i Finland" (1844) tarkemmat vuodet, jotka hieman poikkeavat Vilkunan ilmoittamista: För denna tid finnas namngifne Borgmästare Germund Mattsson är 1623, Erik Wulff 1639, Matts Simonsson 1642, Pähr Pährson 1645, Johan Andersson 1657, H. J. Borgman 1678, Joh. Behm 1683, Erik Djurman 1688.
https://books.google.fi/books?id=IaRKAAAAcAAJ&pg=PA22&lpg=PA22&dq=%20Johan+Behm&source=bl&ots=68I2U022xz&sig=DJDCE_6zET3atbO8Gd4c8bkv0mc&hl=fi&sa=X&redir_esc=y#v=onepage&q=%20Johan%20Behm&f=false (https://books.google.fi/books?id=IaRKAAAAcAAJ&pg=PA22&lpg=PA22&dq=)

Gyldénin tieto Behmin edeltäjän Borgmanin ja seuraajan Djurmanin aloitusvuodesta poikkeaa Vilkunan esittämistä ja Vilkuna on mielestäni oikeassa. Vilkuna ei mainitse Behmin aloitusvuotta, mutta arvelen että sekään ei Gyldénillä ole täysin oikein.

Jos Vilkuna on oikeassa kirjoittaessaan, että voudit osallistuivat pormestarinvaaliin, ja Wallan mukaan Behm oli kruununvoutina 1685-88, saadaan tulokseksi että Behm aloitti pormestarina aikaisintaan 1685 eikä 1683 kuten Gyldén kirjoittaa.

Varhaisin löytämäni maininta Johan Behmistä on seuraava aiemmin mainitsemani Ylioppilasmatrikkelin viittaus:Lohjan ja Siuntion käräjät 17.–19.10.1683 f. 160 (Emedan Kyrkioheerdens Wällärdhe H:r Johan Tavonij Fullmechtigh Johan Behm protesterade på Hustro Margeta Persd:rs utheblifwandhe och absent: at swara honom om Gieldh som hennes Sal: Brodher Majoren Sal: Jeremias Rosenklinga till Kyrkioheerdhen H:r Johan Tavonium skyldigh blifwit, hwilket altså ad notam togz.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=797
alkuperäinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3863005

Mielestäni tuo kirjaus antaa käänteisesti hiukan lisätukea edelliselle päättelylle Behmin pormestariuden alkamisvuodesta. Jos hän olisi ollut pormestari jo 1683, olisi käräjäkirjuri todennäköisesti kirjannut tittelin pöytäkirjaan.

[Antti R]

Onko kenelläkään tietoa mistä Johan Behmin toinen vaimo Maria Grönvall on kotoisin ja ketkä ovat hänen vanhempansa?

Maria muutti leskenä isoavihaa pakoon Tukholmaan 1715
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting37.htm

Hän kuoli Tukholmassa 1722. Hänellä oli sisaria siellä, minkä perusteella alla olevassa linkissä arvellaan hänen ehkä olleen sieltä kotoisin.
http://snappertunafornminnesforening.fi/husbondelangder/horsback/langansbole/

Matti Walta kirjoittaa, että Maria Grönvallin ensimmäisellä puolisolla Johan Wallmanin lanko oli kruununvouti Henrik Löfving, josta kirjoittaa seuraavasti:

Löfving, Henrik
kihlakunnankirjuri Hollolan ylinen ja alinen kihlakunta 1675–1683
kruununvouti Hollolan ylinen kihlakunta 1683–1700
puoliso Catharina Grönvall vihittiin Helsingissä 1680
Kihlakunnankirjuri Axell Löfving oli poika ja kruununvouti Anders Gilberg vävy.
ratsutila Hollola Laitiala ja Voistio
† Helsinki 1704

Vihkiminen löytyy myös Hiskistä, mutta siitäkään ei selviä enempää.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1370701

Catharina ja Maria ovat siis sisarukset. Olisiko mahdollista että myös Maria olisi kotoisin Helsingistä eikä Tukholmasta?

Catharina Grönvallin vaiheita leskeksi jäätyään en ole löytänyt. Olisiko mahdollista että hän olisi muuttanut Tukholmaan ja olisi yksi edellä mainituista siellä asuneista Marian sisarista?

[Antti R]

Pohjan pitäjän Spakanäsin kartanon omisti 1702-1705 Philip Behm/Böhm, joka saattaisi olla jotain sukua Johan Behmille, sillä Ekerön kylästä on Spakanäsiin vain 4 km Pohjanpitäjänlahden yli soutaen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1188088
ja
http://www.joulukuuset.fi/spakanas-gard/

Seppo Priha mainitsee hänet Genos-artikkelissaan 1996: Anna Gertrud von Hagen
Kyseessä on ilmeisesti Reinhold III Johan von Hagenin tytär, joka oli syntynyt noin vuonna 1684. Hän oli ensin naimisissa Pohjan pitäjässä Spakanäsin kartanossa Philip Behmin kanssa. Avioliitosta oli syntynyt kaksi lasta, kun Behm kuoli noin vuonna 1705.
http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_108.htm

Onko kenelläkään enemmän tietoa tästä Philip Behmistä?

[Antti R]

Lainasin kirjastosta teoksen Alfons Takolander, Ekenäs stads historia I, 1930.
Kirjasta löytyi kruununvouti Johan Behmin/Bhemin nimikirjoitus ja sinetti:

3860

Sinetin kasvista tulee ensimmäisenä mieleen pelkistetty Tammisaaren tammi.
Onko jossain suvussa samantapaisia kuva-aiheita?