Nousiaisten Häriensilme (Häränsilmä)

[Outika]

Nousiaisissa sijaitsi Härjänsilmä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=802319) niminen tuomiorovastin prebenda 1540. Thomas Mårteninpoika asui tuolloin tilalla vuodesta 1557 ja 1561 leski Anna kunnes 1570 jälkeen mainitaan Erik Tuomaanpoika ja parin vuoden kuluttua Marta leskenä. Samana vuonna mainitaan Henrich Classon (underpant) eli tila taisi olla Henric Classon Flemingin omistuksessa (SAY Nousiainen 1540 jakso 59). Turun tuomiokirkon prelaattien, kanunkien ja prebendojen veroja maksettiin Härjänsilmässä seuraavasti vuonna 1541: ruista 10 pannia, ohraa 3 pannia, ei vehnää eikä kauraa ja papuja 1 panni. Sijoitettu irtaimisto: pari härkää, kaksi lehmää, neljä lammasta, yksi vene ja kahden markan kinkerivero, mitä asukkaalla ei ole ollut maksaa kuuteen vuoteen (Knuutila, Mäkelä-Alitalo, Turun tuomiokirkon ja paiston tulot 1541 – 42, Mikael Agricola).

Liittyisikö mitenkään Härkä -nimi tähän paikkaan. Turussa vaikutti raatimiehenä1500 luvun alkukymmenillä Henrik Härkä ja hän omisti tuomiokirkon läheltä Gildilän ja oliko vielä erikseen Härkälän talokin. Myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Gregorius Henrici möi talon eräälle sulhasmiehelle noin 1596. Myöhemmin Gregorius Henricin (oletettu) poika käytti sinettiä (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies79.jpg), joka muistuttaa pillastuneen hevosen figuuria ja pillastuneen hevosen askellaji on poikkeuksetta laukka. Myöhemmin nimittäin poikansa Henrik Georgii käytti Lauck eli Laukka nimeä (J. Sinivaaran tutkimus Alléen suvusta). Voisiko nimi liittyä hevosiin vai oliko oivallinen sanallinen vertauskuva jos kyse olikin kynsilaukasta.

Nousiainen on vilahtanut jo useampaan kertaan ja Lapuan kirkkoherra Mårten Henrikinpoika, Martinus Henrici Lapos (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=274)a, oli tiettävästi myös Nousiaisista kotoisin ja otti Bovilanus nimen käyttöön. Saattaisiko hän olla tuota samaa perhettä.

Lähinnä siinä viitekehyksessä jos Martinus Henricin poika oli Lapualla vaikuttanut Erik Martinpoika Nahkala. Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa kerrotaan Lapuan käräjillä käsitellyn 10–11.2.1665 Thomas Erichsson Nachaisen ja veljensä Herra Jacobum Lapodiumin (Kemijärven 1. kirkkoherra) asiaa. Asiassa mainitaan hänen edesmennyt isänsä Erich Mårthensson Nahkalan talosta[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Veli Thomas asui myöhemmin vaimonsa kanssa Kauhajoella.

Ehkäpä samaisen Erik Martinpoika Nahkalan poika olisi Tuomaan ja Jaakon lisäksi Rovaniemelle kappalaiseksi rantautunut Christer Erikinpoika, joka käytti kylläkin Taurus -nimeä, mikä on puolestaan liitetty Härkä nimeen.

Totta vai tarua, olisiko asiaan perehtyneillä tarkempaa tietoa näistä henkilöistä.
__________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ylioppilasmatrikkeli 1640 – 1852 http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=420

[Benedictus]

Nousiaisten Häränsilmä on yhä olemassa.
Nimi tulee mäessä olevasta suuresta lähteestä, johon kerrotaan muinoin pudonneen kaksi härkää.
Tarun mukaan härät tulivat pintaan Naantalissa olevasta lähteestä.

Tarina löytynee jostain aitonakin.

Koska talo vaikuttaa ikivanhalta ja Nousiaisten asutus on ikivanhaa tuo lähde saattaa olla vanha uhrilähdekin.

Härkä suku ei oikein vaikuttaisi olevan täältä, koska heitä varmaan olisi Nousiaisten seudulla enemmänkin.

[Pekka Hiltunen]

Nousiaisissa sijaitsi Härjänsilmä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=802319) niminen tuomiorovastin prebenda 1540. Thomas Mårteninpoika asui tuolloin tilalla vuodesta 1557 ja 1561 leski Anna kunnes 1570 jälkeen mainitaan Erik Tuomaanpoika ja parin vuoden kuluttua Marta leskenä. Samana vuonna mainitaan Henrich Classon (underpant) eli tila taisi olla Henric Classon Flemingin omistuksessa (SAY Nousiainen 1540 jakso 59). Turun tuomiokirkon prelaattien, kanunkien ja prebendojen veroja maksettiin Härjänsilmässä seuraavasti vuonna 1541: ruista 10 pannia, ohraa 3 pannia, ei vehnää eikä kauraa ja papuja 1 panni. Sijoitettu irtaimisto: pari härkää, kaksi lehmää, neljä lammasta, yksi vene ja kahden markan kinkerivero, mitä asukkaalla ei ole ollut maksaa kuuteen vuoteen (Knuutila, Mäkelä-Alitalo, Turun tuomiokirkon ja paiston tulot 1541 – 42, Mikael Agricola).

Liittyisikö mitenkään Härkä -nimi tähän paikkaan. Turussa vaikutti raatimiehenä1500 luvun alkukymmenillä Henrik Härkä ja hän omisti tuomiokirkon läheltä Gildilän ja oliko vielä erikseen Härkälän talokin. Myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Gregorius Henrici möi talon eräälle sulhasmiehelle noin 1596. Myöhemmin Gregorius Henricin (oletettu) poika käytti sinettiä (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies79.jpg), joka muistuttaa pillastuneen hevosen figuuria ja pillastuneen hevosen askellaji on poikkeuksetta laukka. Myöhemmin nimittäin poikansa Henrik Georgii käytti Lauck eli Laukka nimeä (J. Sinivaaran tutkimus Alléen suvusta). Voisiko nimi liittyä hevosiin vai oliko oivallinen sanallinen vertauskuva jos kyse olikin kynsilaukasta.

Nousiainen on vilahtanut jo useampaan kertaan ja Lapuan kirkkoherra Mårten Henrikinpoika, Martinus Henrici Lapos (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=274)a, oli tiettävästi myös Nousiaisista kotoisin ja otti Bovilanus nimen käyttöön. Saattaisiko hän olla tuota samaa perhettä.

Lähinnä siinä viitekehyksessä jos Martinus Henricin poika oli Lapualla vaikuttanut Erik Martinpoika Nahkala. Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa kerrotaan Lapuan käräjillä käsitellyn 10–11.2.1665 Thomas Erichsson Nachaisen ja veljensä Herra Jacobum Lapodiumin (Kemijärven 1. kirkkoherra) asiaa. Asiassa mainitaan hänen edesmennyt isänsä Erich Mårthensson Nahkalan talosta[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Veli Thomas asui myöhemmin vaimonsa kanssa Kauhajoella.

Ehkäpä samaisen Erik Martinpoika Nahkalan poika olisi Tuomaan ja Jaakon lisäksi Rovaniemelle kappalaiseksi rantautunut Christer Erikinpoika, joka käytti kylläkin Taurus -nimeä, mikä on puolestaan liitetty Härkä nimeen.

Totta vai tarua, olisiko asiaan perehtyneillä tarkempaa tietoa näistä henkilöistä.
__________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ylioppilasmatrikkeli 1640 – 1852 http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=420

Nousiaisten khra 1557 -> Stephanus Henrici (k 1696) oli Nousiaisten Palon Isotalon Henrik Påhlssonin poika. Gregorius Henrici tuli khra:ksi 1611. Heidän väliinsä khra:na mahtui muuan Melchior Eschilli Kennitius, joka oli vainaja 1611. Autioituneen Isotalon tilan on ottanut viljelyyn katselmuskirjuri ja Lemun Veraisten rusthollari Bertil Mattsson. Henricus Georgi Laukan p:so oli Catharina Bertilsdotter, ja näyttäisi siltä, että hän oli mainitun Bertil Mattssonin tytär. Olen aiemmin esittänyt, että Stephanus Henrici ja Gregorius Henrici ovat voineet olla veljeksiä. Staffan Henriksson ja Jören Henriksson mainitaan SAY:ssa Palon Isotalossa 1580-luvulla, samoin kuin Bertil Mattsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757227

Allenius-suvun kantaisä (allium, lat. = sipuli suomeksi) Henricus Georgi Lauck (tai Laukka) viljeli Koljolan Mäkilän autiotilaa 1633-47 ja lisäksi Kärmelän Mikkolan autioitunutta kruununtilaa v:sta 1640. Kun "lauck" on vanhaa ruotsia ja tarkoittaa sipulia (nyk. "lök", vrt. kynsiLAUKKA, ruohoLAUKKA etc.), on nimi voinut syntyä siitäkin, että khra on viljellyt "sipulaa" (joka on paikallinen nimitys sipulille) - sinettikuvion laukassa oleva, pillastunut ratsu toki vaikuttaa paljon romanttisemmalta selitykseltä. Huomattakoon, että Bertil Mattsson mainitaan myös ratsumiehenä Nousiaisten Killaisissa, joka sijaitsee kivenheiton päässä Palosta ja kirkolta. Yleensä kirkonmiehet ovat pyrkineet kaihtamaan kovin sotaisia vaakuna- ja sinettikuvioita. Ei olisi ollut poikkeuksellista, jos Henricus Georgi olisi käyttänyt appensa sinettiä.
PH