Outika
05.05.16, 06:30
Haukan talossa Ilmolassa asui 1635 Jöns Niilonpoika Haucka (1589) ja vaimo Agneta, joka jäi leskeksi vuonna 1645. Agnetaa seuraa tilalla vuodesta 1663 Hannu Jönssinpoika Haucka ja edelleen poikansa Hannu Hannunpoika Haukka vuonna 1683, mutta tila joutui vaikeuksiin ja Ilmolan Haukan taloon asettautui 1600 - 1700 lukujen taitteessa Hannu Heikinpoika Huru, Ilmolan kylän Hurun isäntä.
Haukan tila oli vauras tila koska Keminmaan historiakirjassa kerrotaan, että talon oman pojan Niilon lähtö sotaan estettiin maksamalla sotaan Ounasjokivarresta toinen sotamies. Tulee mieleen, saattoiko Kemijokivarren Ilmolaan asettautunut Haukka tulla Vojakkalasta (Torniosta).
P-O.Snell kirjoittaa tutkimuksissaan, että Torniossa toimi raatimiehenä 1600 luvulla eräs Klemetti Laurinpoika, joka käytti nimiä Haukka ja Höök (suom haukka). Klemetti toimi Reenstiernan Kupari ja Rautaruukilla. Matti Klemetinpojan perillisten oikeuksia valvoivat veljensä Hannu ja Lauri Klemetinpojat, jotka käyttivät Höök nimeä. Samassa lähteessä kerrotaan, että Matti Klemetinpoika oli lapinvouti Lauri Henrikinpojan pojanpoika ja Matti Höök oli umeålainen porvari vuodesta 1650 (Snell, Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio sivu 53[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)). Lauri Henrikinpoika mainitaan ensimmäistä kertaa 1579 asiakirjoissa ja 1599 hänellä mainitaan yhden mantaalin tilallaan kolme hevosta, kaksi härkää, 12 lehmää, hieho, sonni, viisi lammasta ja kaksi sikaa. Lauri Henrikinpoika oli maanostaja ja laivuri, mutta toimi myös voutina Tornion lapinmaassa vuonna 1585 ja Kemin lapinmaassa vuosina 1593 – 95. Lauri Henrikinpoika oli erittäin taitava puhumaan ruotsin kieltäkin. Käräjillä hän toimi jopa tulkkina. Vuonna 1614 hän sai Kaarle IX:ltä verovapauden Vojakkalan tilaansa sekä Leppikarin lohenkalastusoikeuden koska oli tukenut sotavarustelua.
Lauri Henrikinpoika mainitaan yhtenä merkkihenkilönä kun Tornion kaupunkia on perustettu. Laurilla mainitaan pojat Klemetti ja Josep vuoden 1627 porvarirullassa. Myöhemmin 1629 mainitaan Lauri Henrikinpojan leski Margareta ja Lauri -poika, joka peri Vojakkalan tilasta ¾ mantaalia. Lauri mainitaan Vojakkalassa vielä 1637 ja pian tämän jälkeen knihtinä ja kuolikin pian tämän jälkeen. Lauri Laurinpojan jälkeen 1639 tila jaettiin leski Brita Jönssintyttären ja porvari Erik Jönssinpoika Tyskin kesken. Erik Tysk oli naimisissa Lauri Henrikinpojan ja Britan tyttären Malinin kanssa, joka sai ½ mantaalia. Josep sai oman osansa ja Pyhäjoella nimismiehenä vaikuttanut Matti Laurinpoika omisti Hourulan 1 ¼ mantaalin tilan Pyhäjoella, ja oli saanut perintönsä jo aiemmin (Snell, Birkarlarna på Oravaisensaari och dera anförvanter).
Saattoihan Vojakkalasta siirtyä väkeä toisenkin lohijoen varteen koska mitä luultavimmin myös Maijan talon tausta löytyy Vojakkalasta. Lisäksi Tysk nimi liittyneekö Elias Pekanpoika Taskiseen (Mjölskägg) ja Kerttu Antintytär Salmeen, siten, että Kertun isä oli Antti Iisakinpoika Tysk Vuonosta.
______________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Snell, Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf
Haukan tila oli vauras tila koska Keminmaan historiakirjassa kerrotaan, että talon oman pojan Niilon lähtö sotaan estettiin maksamalla sotaan Ounasjokivarresta toinen sotamies. Tulee mieleen, saattoiko Kemijokivarren Ilmolaan asettautunut Haukka tulla Vojakkalasta (Torniosta).
P-O.Snell kirjoittaa tutkimuksissaan, että Torniossa toimi raatimiehenä 1600 luvulla eräs Klemetti Laurinpoika, joka käytti nimiä Haukka ja Höök (suom haukka). Klemetti toimi Reenstiernan Kupari ja Rautaruukilla. Matti Klemetinpojan perillisten oikeuksia valvoivat veljensä Hannu ja Lauri Klemetinpojat, jotka käyttivät Höök nimeä. Samassa lähteessä kerrotaan, että Matti Klemetinpoika oli lapinvouti Lauri Henrikinpojan pojanpoika ja Matti Höök oli umeålainen porvari vuodesta 1650 (Snell, Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio sivu 53[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)). Lauri Henrikinpoika mainitaan ensimmäistä kertaa 1579 asiakirjoissa ja 1599 hänellä mainitaan yhden mantaalin tilallaan kolme hevosta, kaksi härkää, 12 lehmää, hieho, sonni, viisi lammasta ja kaksi sikaa. Lauri Henrikinpoika oli maanostaja ja laivuri, mutta toimi myös voutina Tornion lapinmaassa vuonna 1585 ja Kemin lapinmaassa vuosina 1593 – 95. Lauri Henrikinpoika oli erittäin taitava puhumaan ruotsin kieltäkin. Käräjillä hän toimi jopa tulkkina. Vuonna 1614 hän sai Kaarle IX:ltä verovapauden Vojakkalan tilaansa sekä Leppikarin lohenkalastusoikeuden koska oli tukenut sotavarustelua.
Lauri Henrikinpoika mainitaan yhtenä merkkihenkilönä kun Tornion kaupunkia on perustettu. Laurilla mainitaan pojat Klemetti ja Josep vuoden 1627 porvarirullassa. Myöhemmin 1629 mainitaan Lauri Henrikinpojan leski Margareta ja Lauri -poika, joka peri Vojakkalan tilasta ¾ mantaalia. Lauri mainitaan Vojakkalassa vielä 1637 ja pian tämän jälkeen knihtinä ja kuolikin pian tämän jälkeen. Lauri Laurinpojan jälkeen 1639 tila jaettiin leski Brita Jönssintyttären ja porvari Erik Jönssinpoika Tyskin kesken. Erik Tysk oli naimisissa Lauri Henrikinpojan ja Britan tyttären Malinin kanssa, joka sai ½ mantaalia. Josep sai oman osansa ja Pyhäjoella nimismiehenä vaikuttanut Matti Laurinpoika omisti Hourulan 1 ¼ mantaalin tilan Pyhäjoella, ja oli saanut perintönsä jo aiemmin (Snell, Birkarlarna på Oravaisensaari och dera anförvanter).
Saattoihan Vojakkalasta siirtyä väkeä toisenkin lohijoen varteen koska mitä luultavimmin myös Maijan talon tausta löytyy Vojakkalasta. Lisäksi Tysk nimi liittyneekö Elias Pekanpoika Taskiseen (Mjölskägg) ja Kerttu Antintytär Salmeen, siten, että Kertun isä oli Antti Iisakinpoika Tysk Vuonosta.
______________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Snell, Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf