Margareta Tammelinin tarina

[Calonius]

Moni varmaan tuntee Mouhijärven Margareta Tammelinin tarinan, josta Liisa Poppius kirjoitti vuoden 1954 Genoksessa.
http://www.genealogia.fi/genos-old/25/25_33.htm

Itseäni tämä kiinnostaa erityisesti sen takia, että esi-isäni Turun porvari Henric Calosella oli yhteyksiä tuohon pitäjään ja tähän tarinaan liittyviin sukuihin samoihin aikoihin. Hänet myös haudattiin Mouhijärven kirkkoon 1727.

Jokin aikaa sitten törmäsin YLE:n uutiseen vuodelta 2015, jossa haastateltiin Mouhijärvi-seuran puheenjohtajaa Raimo Vasaraa.
http://yle.fi/uutiset/papin_tytar_mestattiin_avioliiton_ulkopuolisten_su hteiden_takia__mouhijarven_kylaidyllin_takana_rank ka_historia/8115915

Näissä jutuissa on ristiriitais tietoa ainakin koskien Margaretan lapsien biologisia isiä. Kumpaan nyt tulisi luottaa? Ja onko tästä tehty todellista tutkimusta Poppiuksen jälkeen?


Poppius kertoo:

Henrik Ankerus ja Margareta Sofia Tammelin vihittiin 13.3.1716. Ensimmäinen lapsi syntyi 1.3.1717 ja sai äidinisän kastamana nimen Elisabet Maria...
Seuraava lapsi Margareta Sofia syntyi 8.4.1719 ja kolmas Henrik 6.9.1720...

Kävi ilmi, että ensimmäisen lapsen isä oli naimisissa oleva ratsumies Jaakko Simonpoika Mouhijärven Yliskallon kylästä...
Toisen lapsen isäksi väitettiin Tuomas Tuomaanpoikaa, joka oli kotoisin Naantalista ja naantalilaisen raatimiehen Antti Pekanpoika Hirvoisen veljenpoika. Myös hän oli hävinnyt paikkakunnalta ja kerrottiin hänen jonkin aikaa elelleen Naantalissa setänsä luona. Myöhemmin hänenkin jälkensä katoavat eikä häntä liioin koskaan tavoitettu eikä voitu haastaa oikeuteen...
Sotamies Henrik Kallberg Yliskallon kylästä oli kolmannen lapsen isä. Ja vaikka hän yrittikin kieltää syyllisyytensä, tuomittiin hänet kuitenkin lopulta Margareta Tammelinin tekemän tunnustuksen nojalla 40 hopeatalarin sakkoon sekä maksamaan lapsenelatusta ½ tynnyriä viljaa vuosittain.


Raimo vasara taas kertoo uutisen mukaan:

Ensimmäisen lapsen isä oli turkulaisen porvarin poika, joka kuitenkin katosi tutkinnan aikana. Toisen isä oli sotilas, ja jonnekin hävisi hänkin. Kolmannen isä saatiin kuulusteltavaksi, mutta tunnustusta ei herunut.

---

Kävin silloin läpi kirkonkirjoja ja sain tällaisia tietoja:
(valitettavasti muistiini laittamat linkit alkuperäisiin lähteisiin eivät toimi - yritetään etsiä ne myöhemmin uudelleen)

Henrik Ankerus ja Margareta Sofia Tammelin vihittiin 13.3.1716.

Ensimmäinen lapsi syntyi 1.3.1717 ja sai äidinisän kastamana nimen Elisabet Maria. Kummeina löytyy esim. Tammelin, Tallqvist, Böelia, Collina, Blomme.

Seuraava lapsi Margareta Sofia syntyi 8.4.1719. Kummeina löytyy esim. Blomme, Tammelin, Boelia, Florina, Barck.

Kolmas lapsi, Henrik, syntyi 6.9.1720. Kummeina löytyy esim. Tammelin, Möller.

Täältä löytyy allekkain merkittynä haudatuksi sekä sotilas Henrick Kallbergin lapsi Lisa että 50-vuotias Turun porvari Henrick Calonen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mouhijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1724-1752_jk838/15.htm

Septembr. Sold. Henrick Kallbergs barn Lisa.
10 dito Borgaren ifrån Åbo Henrick Calonen. 50 åhr gl.


Voisiko Kallbergin lapsi Lisa olla yllä mainittu Elisabet Maria?

Calosen hautaus on merkitty myös tänne:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9809931

Yhdestä sanasta en saa selvää
Borgarens Hendrich Caloses ..... i Kyrckian

Kallbergin Lisaa en näe tuossa.

Pakosti tulee mieleen, josko tuo yhden lapsen isäksi mainittu turkulaisen porvarin poika olisi esi-isäni Henric Calonen, joka olisi ollut aviorikoksen aikaan 40-vuotias. Hänet mainitaan esimerkiksi käräjillä Mouhijärven kirkkoherran yhteydessä, jossa viitataan myös Blom-sukuun. Sen perusteella vaikuttaa, että Henric Calonen oli sukua Maria Blomille. Henricin isälläkin, turkulaisella porvarilla, Johannes Pythiuksella, oli todistetusti avioton lapsi Sysmässä.

Herää myös kysymys, onko Kallberg jotain Kalonen-sukua. Kuulostaa samalta. Ehkä sotilas on hieman vääntänyt nimeä. Myös kummiksi mainittu Collina kuulostaa samalta. Ohessa voin mainita, että Collinus-sukuhan on ilmeisesti peräisin Karkun Kyröläisistä. Henric Calosen esi-isät olivat tekemisissä Turun ja Loimaan Kyröläisten kanssa.

Tähän olisi hienoa saada selvyyttä vaikka onkin varsin surullinen tarina.

[Amaryllis]

Yhdestä sanasta en saa selvää
Borgarens Hendrich Caloses ..... i Kyrckian
....

Herää myös kysymys, onko Kallberg jotain Kalonen-sukua. Kuulostaa samalta. Ehkä sotilas on hieman vääntänyt nimeä.

Sana, josta et saanut selvää on Lägerstad.

Kallon eli Yliskallon sotilaiden sotilasnimi oli tavallisimmin Kallberg / Callberg. Tuskin sillä oli mitään tekemistä Kalonen-sukunimen kanssa.

[Hela]

Liisa Poppiuksen tiedot Margareta Tammelinin lasten isistä ovat kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoista eikä niitä ole syytä epäillä. Pikemminkin voidaan kysyä, mistä Raimo Vasaran poikkeavat tiedot johtuvat. Kolmannen isän kohdalla ei ole ristiriitaa, mutta näyttää siltä että ensimmäinen ja toinen ovat Vasaralla vaihtuneet ja lisäksi naantalilainen porvarinpoika muuttunut turkulaiseksi.

Maria Blom (Blome) liittyy tähän asiaan siten että hän oli Henrik Ankeruksen ensimmäisen vaimon Sidonia Blomen sisar. Molemmat olivat Mouhijärven Tomulan omistajan, kapteeni Carl Blomen ja Kristina Teetin tyttäriä. Maria Blom oli ollut naimisissa korpraali Jakob Hansson Rootin (k. Mouhijärvellä 5.2.1690) kanssa ja hän lienee ollut se Maria Blom joka haud. Hämeenkyrössä 3.6.1726. Olisiko hänellä ollut toisen avioliiton kautta jotakin yhteyttä Turun Calosiin?

H. I.




aunianHaunianHHHH

[Benedictus]

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/388329.html?1372825256
Tässä Ambytarforumin jutussa tietoa Mouhijärven henkilöistäkin.

[Hela]

Mitä tapahtui Margareta Tammelinin lapsille? Heitä ei ole merkitty kuolleiksi pikkulapsina. Kirkkoherra Matthias Tammelinin alaikäisille lapsille määrättiin holhoojat käräjillä 25-.6.1723. Ehkä tuomiokirjoja selaamalla löytyisi samanlainen päätös koskien hänen tyttärensä lapsia. Usein tällaiset orpolapset pääsivät äitinsä sukulaisten, esim. jonkun sisaren hoiviin. Margareta Sofia Tammelinin sisarista oli tähän aikaan täysi-ikäinen ja naimisissa vain Anna Elisabet, Kiskon pitäjänapulaisen Ivar Walleniuksen puoliso.

Painetuissa julkaisuissa nämä lapset mainitaan vain Poppiuksen artikkelissa. Netistä olen löytänyt heidät ruotsalaiseen familjenbostrom. se sisältyvästä Tammelin-suvun selvityksestä, johon tiedot on tältä osin saatu Finsk Tammelinforskningsgrupp-nimiseltä tutkijaryhmältä. Siinä Margareta Tammelinin lapset esitetään Henrik Ankeruksen lapsina ja järkyttävää perhetragediaa ei mainita lainkaan.

H. I.

[Benedictus]

Henrik Ankerus ja Margareta Sofia Tammelin vihittiin 13.3.1716.

Ensimmäinen lapsi syntyi 1.3.1717 ja sai äidinisän kastamana nimen Elisabet Maria. Kummeina löytyy esim. Tammelin, Tallqvist, Böelia, Collina, Blomme.

Seuraava lapsi Margareta Sofia syntyi 8.4.1719. Kummeina löytyy esim. Blomme, Tammelin, Boelia, Florina, Barck.

Kolmas lapsi, Henrik, syntyi 6.9.1720. Kummeina löytyy esim. Tammelin, Möller.

Henrik Impola kiinnittää huomion seikkaan, josta taisin myös esittää jotain parivuotta sitten.

Toisaalta olisi jo aika kaivaa esille nuo oikeudenkirjat ja muu saatava tieto ja selvittää, mikä oli totuus.

Henrik Anckarus kuoli ja vasta sitten alkoi lesken syyttäminen. Syyttäjä oli testamentin suurin edunsaaja.

Kuten yllä huomataan, oli Henricus Anckerus joko täysin seniili, ettei nähnyt uskotonta vaimoa, tai homo, joka ajatteli mainettaan, tai kostonhimoinen kyylä, joka halusi kostaa vaimollen kuoleman jälkeen.

Mikään ei mielestäni viittaa, että vaimo olisi ollut uskoton, ajan todistelu menetelmillä vaimo kyllä tunnusti, mutta pätisikö se nyky oikeudessa.

Miksi lapset on kastettu kaikinpuolin säällisesti, jos isä epäili uskottomuutta.

Tuntuisi, että olisi aika todella puolueettomasti tutkia tuo syyllisyys.
Onko kyseessä raaka oikeusmurha ahneuden ja ilkeyden tähden?
Vai kyyninen ja horahtanut nainen, aikana jolloin aviorikos oli kuolemaksi?

[Calonius]

Sana, josta et saanut selvää on Lägerstad.

Kallon eli Yliskallon sotilaiden sotilasnimi oli tavallisimmin Kallberg / Callberg. Tuskin sillä oli mitään tekemistä Kalonen-sukunimen kanssa.

Kiitos näistä tiedoista! Ja kiitos muillekin viesteistä.

[Calonius]

Tässä on siis tuo käräjäkirjan kohta, jossa mainitaan Maria Blom ja Turun porvari Henrik Pytti:

Kyrö ja Ikaalinen
Talvikär. 26/2 -3/3 1726 s 167v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27099423

Olen sitä yrittänyt tulkita / kääntää, mutta loppupuoli on vielä käymättä ja muutenkin tässä voi olla virheitä. Pääosin olen kyllä saanut tämän tulkinnan jostain muualta, mutta en enää muista, mistä:

”Föraren wed Biörneborgz lähns regemente till fots Henrich Roth berättade uti des gl. moders madame Maria Bloms närwaro, det hon uti dee förra dyra åren, ongefähr 1697 gifwit tillåns skreddarens Henrich Mattssons ifrån Parila numera afledne moder Margareta att pantsättia i deras trångzmåhl följande saker, 1 sölfwersked, 1 ten lius staka, 1 yllen sängtäcke, 1 ten flaska a ett stop rum, 1 bordduk af dräll, och Henrichz hustru Sophia Thomas dotter före giftermåhlet med honom 1 par lakan och ett handkläde, hwilka senare partzedlar madame Blom inlöst af borgaren Hendrich Pytti i Åbo och för dem gifwit 1 tunna råg, der om nu anfordning giöres, men ett par lakan och handklädet skall Sophia pantsatt i Mouhijärfwi kyrkian, därest dee och ännu skohla finnas i behåld, den äfwen Roth åter fordrar. Hendrich Mattsson swarade här till, att han den tjden warit ifrån des föräldrar i tienst hoos andra…”

Porin läänin jalkaväkirykmentin Henrik Roth kertoi vanhan äitinsä rouva Maria Blomin poissaollessa, että Maria oli vuosia sitten, noin 1697, antanut räätäli Henrik Matinpojan Parilasta jo kuolleelle äidille Margaretalle pantattavaksi vaikeuksien takia seuraavat esineet:
…
ja Henrikin vaimolle Sofia Tuomaantyttärelle pari lakanaa yms, jotka myöhemmin Turun porvari Henrik Pytti lunasti (?). Jotain niistä Sophia panttasi (eteenpäin) Mouhijärven kirkolle, joita Roth nyt vaatii takaisin.
Tähän Henrik Matinpoika vastasi olleensa muualla töissä niihin aikoihin...

Lopussa siellä mainitaan sitten vielä jotain Pytistä ja Mouhijärven kirkkoherrasta. Saattaa olla vieläkin kiinnostavampaa kuin tuo alkuosa. Henrik Pytti oli siis vasta noin kaksikymmentävuotias tuolloin 1697, jolloin tapahtunutta asiaa tuossa käsitellään. Minkä takia nuori mies olisi kiinnostunut jostain kaukana asuvan rouvan kankaista?

Pytti muutti nimensä Caloseksi, kun osti Turussa Jöran Kaloisen kuolinpesän vuonna 1711 Aninkaisten eteläkorttelista. Ilmeisesti oma talo Aninkaisten pohjoiskorttelissa oli palanut samana vuonna ja tarvittiin kipeästi uutta taloa. Voisi ajatella, että Turun Kaloset ja Pytit olivat sukua, mutta tästä minulla ei ole tietoa.

Tarkoitus olisi nyt miettiä Tammelinin juttua, mutta tämäkin saattaa jollakin tavalla liittyä siihen kokonaisuuteen.

[Hela]

Tuntuisi, että olisi aika todella puolueettomasti tutkia tuo syyllisyys. Onko kyseessä raaka oikeusmurha ahneuden ja ilkeyden tähden? Vai kyyninen ja horahtanut nainen, aikana jolloin aviorikos oli kuolemaksi?

Tässä ketjussa lähdettiin Caloniuksen aloitteesta Liisa Poppiuksen artikkelista. Asiaa on käsitelty myös Sastamalan historia 2:ssa (2007), jossa oikeudenkäyntiasiakirjojen todistusta pidetään luotettavana. Lieventäviksi asianhaaroiksi todetaan järjestettyihin avioliittoihin liittyvät riskit ja olojen raiteiltaan suistuminen Isonvihan aikana. Sekä Poppius että pitäjänhistorioitsija Piilonen allekirjoittavat kuitenkin selvästi Benedictuksen toisen vaihtoehdon.

Tässä on tärkeässä roolissa edellä mainitsemani suomalainen Tammelin-tutkimusryhmä, joka on antanut ruotsalaiselle familjebostrom. se –tiedostolle Benedictuksen ensimmäistä vaihtoehtoa tukevan näkemyksen. Siinä annetaan kuva normaalista perheestä, jossa mitään aviorikosta ei ole tapahtunut. Tutkimusryhmän tiedot ovat Mouhijärven kastekirjasta, mutta on jätetty mainitsematta, että ensimmäisen lapsen Elisabet Marian (s. 11.3.1717) kohdalla isän nimi puuttuu Hiskistä ja originaalissa on sanat ”fadern är Sacell. Dn Henrich Anckerus” voimakkaasti yliviivattu kaksi kertaa. Poppius olettaa että Henrik Anckerus on tehnyt tämän yliviivauksen ”kirkonkirjojen ääreen päästyään”.

On vaikeata uskoa että Tammelin-tutkimusryhmä olisi ollut tietämätön Poppiuksen artikkelista. Sen menettely herättää monia kysymyksiä. Oikeudenkäyntiasiakirjojen todistukset ovat ehkä liiankin yksiselitteisiä. Asiaa olisi syytä selvittää, kuten Benedictus ehdottaa.

H. I.

[Calonius]

Maria Blom oli ollut naimisissa korpraali Jakob Hansson Rootin (k. Mouhijärvellä 5.2.1690) kanssa ja hän lienee ollut se Maria Blom joka haud. Hämeenkyrössä 3.6.1726. Olisiko hänellä ollut toisen avioliiton kautta jotakin yhteyttä Turun Calosiin?

H. I.


En malta olla ottamatta tässä esille yhtä teoriaa Rotheista. Olen huomannut, että netissä on jotain epämääräistä tietoa saksalaisesta Lorentz Rothista yms., mutta onko aiemmin esitetty sitä, että Ryödillä ja Rothilla olisi yhteys? Kummatkin tulevat luultavasti punaisesta väristä (ruots. röd, saks. rot).

http://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm
Lasse Iso-Iivari

Ryöti l. Ryödi Höytölä Ikaalinen (Margit Lumian tietoja)

1540-58 Mårten Ryödi
1559-80 Johan Ryödi
1581-90 Olof
1590-1615 Escil Johanss
1619-57 Lucas Henricss
1658-60 po Jöran Lucass Ryöti
207 609 1661-88 Michel Kuhl 30.9.1679 Mouhijärvi h 27.3.1691 Turku
207 610 Anna
Lisa Carlsd Blom 30.9.1679 Mouhijärvi

Alanen Ikaalinen Ikaalinen varusmestarin puustelli

511 13 1722 Henric Roth 13.10.1730 Häme
511 14 Sofia Elisabet Poickelius


http://users.utu.fi/isoi/talot/loimaa.htm
Lasse Iso-Iivari

Ryödi Reitola Alastaro vänrikin puustelli

1721-27 Daniel Barckenbohm
1727-34 Johan Elers 1689 Inkeri 0.11.1749 Perniö
Christina Schröder 1688 20.7.1763 Loimaa
1734-50 Carl Johan Wittman 1693 17.4.1772 Pöytyä
Catarina Elisabet Turlow 1701 11.4.1769 Pöytyä
1750-58 Carl Johan Ernstss von Willebrand 3.3.1730 Turk 29.8.1782 Lemu 19.4.1810 Nousiainen
Birgitta Christina Isacsd Ross 10.12.1746 29.8.1782 Lemu 17.8.1828 Lemu


http://users.utu.fi/isoi/talot/akaa.htm
Lasse Iso-Iivari

Ryödi Pätsiniemi Toijala


Henrik Calosen isänisä Thomas Bytti liittyy näin Ryödiin:

Loi 1646 mm 6:201 2 alh.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848123

“Thomas Erichsson i Åbo stadh kärde till Marcus Simonsson i Reitoila om sin Broders Leigde Pengr Stadgat till 30 dal:r Kopor M:t för 10 åhr sedhan Uth dragit å tågh, der emot Marcus förebär sig hafwa Öfwer Lefwererat 6 dal: hwar till Thomas Nekade och raskade(?) hans Eedh sigh befrija, Hwilken han giorde och der medh war till fredzes.”

Thomas hakee veljensä kymmenen vuotta aiemmin saamaa sotilaspalkkaa (30 taaleria).

Reitolan Ryödissä näyttää tosiaan olleen Markus Simonsson. Sama Markus mainitaan myös tässä jutussa, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta jota en osaa tulkita kunnolla ilman apua:

Loi 1640 (11.-15.12.1640)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847210

Mainitaan Turku, Vähäperän Frans Bertilsson, 1630, rakuuna Saksaan etc...