Pasanen & Saastamoinen Pielavedeltä

[Outika]

Johan Johaninpoika Pasanen (1780) ja Caisa Liisa Saastamoinen (1785) muuttivat Pielavedeltä Pyhäjärvelle 1817 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6353&pnum=213). Pariskunnan lapsista Carin (26.5.1809) muutti vanhempiensa perässä Haapajärvelle 1828 ja hänet vihittiin Haapajärvellä Jacobus Pekanpoika Malmin kanssa 1831.

Etsinnässä ovat oikeastaan molemmat vanhemmat. Johan Johaninpoika Pasasen vanhemmiksi olen epäillyt Johan Kanasta ja Maria Pasasta, Viitasaaren Nurmelasta. (Toinen mahdollinen pari on Johan Mårteninpoika Pasanen ja Maria Räihä, myös Viitasaarelta).

Ketkä mahtoivat olla Caisa Liisa Saastamoisen vanhemmat? Rippikirja ei vahingossakaan anna tarkkaa syntymäaikaa ja Saastamoisia vilisee pilvin pimein seudulla. Epäilen, että kyseinen Caisa Liisa oli piika Catharina Elisabeth Sastamoin, joka on kirjattuna Sulkavajärvellä Petter Saastamoisen ja Lisa Pulkkisen taloon. Catharinan oheen on mainittu ”med betyg ifr Pyhäjärvi 1805 (Pielavesi rk 1796 – 1803 jakso 71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27939271)).

Pariskunnan taivalta voi seurata muutoin rippikirjoista:
Caisa Liisa Saastamoinen (1785) mainitaan Pielaveden rippikirjassa 1806 – 1808 Sulkavajärvellä (no 3) (sivu 129 jakso 142) ja hän muutti vuonna 1808 alussa (Pielavesi rk 1806 – 17 sivu 129 kuva 126). Yhteiselo alkoi 1809 Sulkawajärvellä Lappasen talossa (Pielavesi rk 1806 – 16 sivu 133 jakso 148). Vihkitiedoissa 1809 molempien kerrotaan olleen kotoisin Sulkavajärveltä. Perheen esikoinen Catharina syntyi jo ennen avioliiton solmimista Pielaveden Sulkavajärvellä 1809 ja isä oli torppari Johan Pasanen koska näin on syntymätietoihin kirjattuna. Pari vahvisti sitoumuksensa 1809 ja mainitaan Vuonamolahden Lappamäessä vielä vv 1809 - 11 (viittaus sivulle 216 ja Caisa Liisalla kirjaus tulosta sivulta 129) ja pari muutti Vuonamolahden Lappamäen tilalta vuonna 1812 Luhanahon torppaan Pielaveden Säviölle (Pielavesi rk 1806 – 17 sivu 165 kuva 159). Johan Pasainen ja Caisa Liisa Saastamoinen mainitaan Pielaveden rippikirjoissa Säviön Luhanaholla vuonna 1804 – 1816. Lastenkirjaan on kirjattu pariskunnan lisäksi lapset Catharina 23.5.1809, Ananias (1811), Magdalena (1813) sekä Anna Liisa (1816). Perhe tuli papin lastenkirjan kirjausten mukaan sivulta 114 eli Sulkavajärveltä, missä asui Pasasia enemmänkin. Sulkavajärven tietoihin on kirjattu Johanin ja Caisa Liisan muutto Saviålle (nro 2:een), mistä he muuttivat 26.4.1817 Pyhäjärvelle (Pielaveden srk, lastenkirja 1804 – 16 sivu 138). Catharinan syntyessä 1809 isäksi on kirjattu nuori torppari Johan Pasain ja vaimo Caisa Lisa Sastamoin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Kummeina olivat Johan Jäskeläin ja Caisa Toloin. Ananiaksen syntyessä 1811 kummeina olivat Axel Sjekin ja Maria Ruotzalain. Johanin syntyessä 1818 Pyhäjärvellä Johan Pasasen ja Caisa Lisan Johanin kummeina olivat Thomas Toicala ja Sara Linduniemi. Catharina (1809) ja Ananias (1811) syntyivät Sulkavajärvellä ja muuttivat vanhempiensa kanssa Sävioon.

Ja tarina jatkuu Pyhäjärvellä: Johan Johansson Pasanen asui perheineen Peckalan no 60 tilalla Pyhäjärvellä vv 1824 – 1832. Perheen lapset on kirjattu Pekkalaan jo vv 1817 – 23, mutta vanhempia ei näy Pekkalassa (Pyhäjärvi rk 1817 – 23 sivu 41 kuva 46). Caisa Lisa (1785) kuoli 6.1.1825 (flussfeber) 40 vuoden iässä ja pian tämän jälkeen Carin tytär (1809) muutti Haapajärvelle 31.5.1728 ja isän kuoleman jälkeen syyskuussa 1830 Ananias (1811). Johanin ripilläkäynnit päättyvät alkuvuonna 1829 ja Pyhäjärvellä kuoli Johan Johaninpoika Kananen 29 vuoden iässä, mutta sopisiko hän Johan Pasaseksi jos hautaustiedon mukaan hän syntyi 1797. Johan Kananen (1755) mainitaan Sulkavanjärven Petäjämäessä vuoden 1709 – 17 rippikirjassa. Tiedetään, että Pekkalan talo Pyhäjärvellä autioitui jo vuodesta 1832 eli vuonna 1830 tilalle muuttanut Ananiaskaan ei kyennyt pelastamaan tilaa itselleen. Ehkä isäntä kuoli ja lapset joutuivat muuttamaan tilalta pois Pyhäjärvelle 1817[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Pyhäjärvi muuttokirjat 1764 – 1843 kuva 213 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6353&pnum=213
___________________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Pielavesi syntyneet 1809 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=262&pnum=126

[TimoT]

Paikkalan Saastamoisten sukukirjassa Kaisa Liisan, s. 21.6.1785 Pyhäjärvellä, vanhemmat ovat Lauri Tanelinpoika Liuska eli Saastamoinen ja Maria Samuelintytär. Hänet tunnetaan siis Pyhäjärvellä nimellä Liuska, mutta Keiteleellä sukunsa alkuperäisellä nimellä Saastamoinen. Hänen elämäntarinaansa liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, mutta sinun kuvauksesi vastaa Paikkalan kuvausta ja siten vahvistaa asiaa.

Juho Juhonpoika Pasanen on syntynyt 9.8.1776 Kiuruveden Pihlajamäessä eli hänen vanhempiaan pitää alkaa hakea sieltä.

[Outika]

Oikein paljon kiitoksia, tätä en varmastikaan olisi huomannut. Juhon taustoja etsiessä ovat Kiuruveden kirjat hakusessa, mutta taitaa Iisalmen maaseurakunnasta löytyä jotakin. Mitenkä tuohon Pihlajamäkeen pitää suhtautua kun se löytyy sekä Kiuruvedeltä että Pielavedeltä? Jos on nimenomaan Kiuruveden Pihlajamäki, en löydä sitä rippikirjasta, liekö jollakin muulla nimellä siellä. Näyttäisi kuitenkin kaikki lapset siellä syntyneen.

Caisa Liisan tausta alkaa avautua jouhevammin - Lars Danielsson Liuska & Maria Samuelintytär Härfström? - Daniel Juhonpoika Liuska ent. Saastamoinen & Brita Laurintytär Pennanen. Saattoiko tuo Maria Härfström olla räätälin leski, eli Matti Juhonpoika Härfström kuoli 1780 ja hänen leskenään on mainittu Maria Samuelintytär. En kyllä löydä hänelle enää vanhempia enkä syntymätietojakaan.

Mutta kuka oli ja mistä tuli tuo Juho Juhonpoika Pasanen. En löydä hänen vanhempiaan, noita mainittuja Juho Petterinpoika Pasasta ja Margeta Tikkasta mistään.

[Outika]

Mutta kuka oli ja mistä tuli tuo Juho Juhonpoika Pasanen. En löydä hänen vanhempiaan, noita mainittuja Juho Petterinpoika Pasasta ja Margeta Tikkasta mistään. Tästä on hyvä jatkaa.

Juho Juhonpoika Pasanen syntyi 9.8.1776 Kiuruvedellä. Juhon isän patronyymi on kirjattu vihkitietoihin eli Petterinpoika. Juho Petterinpoika Pasanen syntyi 27.4.1751 Iisalmessa ja sisarensa Anna 15.5.1757, samoin Iisalmessa. Juhon vanhemmat olivat Petter Antinpoika Pasanen (1724 / laskettu hautaustiedoista) ja Carin Juhontytär Kärkkäinen (1726). Petter Pasanen vihittiin piika Carin Kärkkäisen kanssa Pielavedellä maaliskuussa 1750. Morsian oli Koivujärveltä kotoisin, sulhasen kotipaikkaa ei ole kirjattu vihkitietoihin. Petterin ja Carinin patronyymit käyvät selville lasten kastetiedoista. Juhon kaste löytyy Pyhäjärven syntyneistä 1751 (sivu 154 kuva 78). Juhon isä Petter Pasanen kuoli 56 vuotiaana Kiuruveden Rytkyn kylässä 1780 ja syntymävuosi on laskettu hautaustiedoista. Petteri oli isäntä talossaan Rytkyn kylässä (no 1) ja vuoden 1768 tiedoissa hänen syntymävuodekseen on kirjattu vuosi 1725 ja puoliso Carin Kärkain oli syntynyt 1726 (Iisalmi msrk rk 1768 – 73 sivu 144 kuva 145).

Petter eli Pekka Pasasen vanhemmat olivat Rautalammilta, Antti Pasanen ja Lisa Turpetar. Rautalammilla syntyi Antti Pasaselle ja Liisa Turpettarelle poika Pekka 24.4.1724, joka on kirjattu rippikirjaan 1748 Petterin nimellä. Matti poika syntyi Koijärvellä 1735. Koijärven Mikkolanmäellä asui rippikirjatietojen mukaan perhe Antti Pasanen ja vaimo Liisa sekä lapset Petter, Antti, Margeta, Anna sekä Petterin vaimo Carin (Rautalampi rk 1748 – 54 sivu 35 jakso 37)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Antti Pasasen tarina on toistaiseksi tuntematon ja jos löytyisi tarkempaa tietoa mm sukukirjoista vaikkapa toisenlaista, voidaan huomiot korjata oikeiksi ym.
_________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Rautalampi rk 1748 Mikkolanmäki http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28263987

[TimoT]

Liisa Turpeinen on vanhaa Rautalammin Koivujärven lampuotisukua, jota voi jäljestää esim. SAY:n avulla. Antti Pasanen tuli Turpeiselle kotivävyksi. Hän on luultavasti Viitasaaren Koliman Pasasia. Häntä voi jäljestää myös tuon Rautalammin SAY:n avulla. Pasasista on myös sukukirja olemassa.

[Outika]

Sehän taitaa Turpeisen rälssiä seurata heti Koliman Pasanen kun SAY:n tietoja tutkii. Antti Antinpoika tosiaan mainitaan Turpeisen talossa ja epäilen, että Antti oli lähtöisin Koliman Pasasesta kun siellä mainitaan ensimmäisen kerran Matti Martinpoika Pasaselle Antti poika vuonna 1682 (Antti Antinpojan isä?), joten oliko hän ehkä syntynyt noin 1666. Antti Matinpojan vaimona oli Gertrud. Antti Antinpoika syntyi luultavasti vuosisadan vaihteessa. Vaimonsa Lijsken Turpetar syntyi 29.11.1699 Rautalammin Coivujärvellä ja hänen vanhemmat olivat Lauri Turpeinen ja Gertrud Ollintytär Mickotar.

[Outika]

Juho Juhonpoika Pasasen (1776) vaimon Caisa Liisan (1785) äidin Maria Samuelintyttären (5.5.1752) tausta on haastava. Arvelenkin, että Maria Samulintyttären isä oli sotilas Samuel Simonpoika (4.8.1708). Samuelin syntymäpäivä ja kuolinpäivä kerrotaan Haapajärven rippikirjassa 1782 (Haapajärvi rk 1782 – 87 kuva 34).

Pyhtäällä syntyi Simon Samuelinpojalle ja Anna Niilontyttärelle poika Samuel 8.4.1708, joten syntymäpäivä sopii kyseisen henkilön syntymäpäiväksi vaikka vuosi on eri kuin rippikirjoissa ilmoitettu. Samuel asui vv 1758 – 63 Haapajärven Kuusan kylässä vaimonsa Maria Tuomaantyttären (1714) kanssa. Pariskunnalla oli useita lapsia Haapajärven Kuusan kylällä sijaitsevassa talossa ja anoppi Walpuri, joka oli syntynyt 1699 (†5.11.1764) (Haapajärvi rk 1758 – 63 kuva 19). Vuoden 1777 alusta Samuel on kirjattu leskenä lastensa kanssa taloon, joskin vanhin poika Juho kuoli jo 1781. Wehkalahteen muutti Pyhäjärveltä leski Maria Samuelintytär sekä lapset Juho Matinpoika, Samuel ja Maria. Tulokkaille on kirjattu ”med betyg ifr. Pyhäjärvi 1782” eli tytär palasi leskenä lastensa kanssa takaisin kotiinsa Haapajärvelle ja meni naimisiin vielä Lauri Danielinpoika Liuskan, ent Saastamoisen kanssa (Haapajärvi rk 1777 – 81 kuva 31). Marta Tuomaantyttären perunkirjoitus tehtiin 22.8.1777 ja puoliso oli Samuel Simonpoika sekä lapset Juho, Antti, Hannu, Matti, Karin, Liisa ja puoliso Matti Parkkinen sekä Marta ja puoliso, itsellinen Matti Härffström. Samuelin jälkeen Wehkalahdessa isännöi vanhin elossa oleva poika Antti vaimonsa Agnetan kanssa (Haapajärvi rk 1788 – 93 kuva 36).

Pyhtään Fagerössä syntyivät lapset Jaakko (10.2.1704), Johannes (10.6.1705), Elisabeth (23.2.1707), Samuel 8.4.1708, Simon (1.5.1710) ja Anna (21.9.1711). Vanhemmat olivat Simon Samulinpoika ja Anna Niilontytär. Gl. ssold. Simon Simonpoika ja leski Anna Samuelintytär (?) vihittiin 1703 Pyhtäällä Kymenlaaksossa. Molemmat on kirjattu Haaviston kylästä tulleiksi. Anna oli lasten kastetiedoissa Niilontytär ja mikäli Pyhtäällä 1703 vihitty Anna oli Samulintytär, niin toinen pariskunta oli kotoisin Pyhtään Kaunissaaresta (vrt Fagerö) tullut Simo Samuelinpoika ja Huruxelasta tullut Anna Niilontytär vihittiin 25.3.1698. Kaikki lapset syntyivät Fagerössä ja Fageröstä löytyy Simon Samuelinpoika vaimoineen vv 1695 – 1712 ja talossa mainitaan 1705 ”D. sold Samuels h.” Pari ilmaantui kruununtaloon vuonna 1703, eli juuri samana vuonna kuin heidät vihittiin (Pyhtää 1695 – 1712 jakso 129).

Fagerössä ylösotti Sigfrid Jöraninpojan ½ mantaalin tilan 1696 Per Samuelinpoika ja 1697 mainitaan talossa veli Simon. Sama tila mainitaan Prebende hemman -nimellä ja tila oli kruununtila Simon Sammelsonin ja vaimon omistama, myös maininta ”D. sold. Samuels h” on kirjattu vuonna 1705. Aiempina vuosina prebendaa asui 1675 – 94 Sigfrid Jönsson ja Samuel Jörensson (Pyhtää 1675 – 94 jakso 129). Oliko ehkä Samuel Jörensson Simonin isä. Sigfrid Jönssinpoikaa edelsi Jören Tuomaanpoika 1655 – 1674 ja 1667 ilmaantui tilalle Sigfrid Jörensson ja vaimo sekä veli Samuel vaimoineen ja Matti veli (SAY Pyhtää 1655 – 74 jakso 124). Jören Tuomaanpoika (Jören Tönnesson) från Kijskilax ilmaantui Fagerön tilalle 1645 ja verolle 1647 (SAY Pyhtää 1635 – 54 jakso 123).


Toivon, että lisätietoja löytyisi ja virheet tulisivat oikaistua.

[E Juhani Tenhunen]

Mainiota täydennystä Saastamoisten sukukirjaan!

E. Juhani Tenhunen

[Outika]

Vanhimmissa tiedoissa on varmaan tarkistamisen paikkaa, enkä itse ole riittävän osaava varmasti tulkitsemaan esim vanhoista tuomiokirjoista perunkirjoja tai muita sukulaisuussuhteita esim varmistamaan, että Jören Tuomaanpoika (Tönnenpoika) oli Lauri Danielinpoika Saastamoisen (Liuskan) vaimon Marian esi-isiä isänsä puolelta.

Kiiskilahden viljelijät olivat luultavasti joko lampuoteina tai torppareina von Vietinghoffin rälssillä. Majuri Leonhartin rälssillä asui Kiiskilahdessa (von Vietinghoff) vuonna 1642 kolme Tuomaanpoikaa eli Olli, Philip ja Antti sekä 1645 pari Tuomaan eli Tönnenpoikaa, Olli ja Antti (Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä, Viipurin läänin mk 1642 sivu 552 jakso 515; mk 1645 sivu 861 jakso 497). Siirtyikö ehkä yksi Kiiskilahden (Kijskilax) veljeksistä Pyhtäälle Fageröön. Wikipedian mukaan vanhoina aikoina Kiiskilahdessa oli neljä taloa eli Olli, Vilppu (Philpula vrt Philip), Kiiski ja Nakari. Pyhtää oli jo 1500 luvulla kuninkaantien varressa. Tie kulki Turusta Viipuriin Paimion, Halikon, Salon, Perniön, Pohjan, Karjaan, Raaseporin, Inkoon, Siuntion, Pyhäsaaren, Sipoon, Porvoon, Pernajan, Pyhtään, Kyminkartanon, Vehkalahden, Virolahden ja Säkkijärven kautta. Kymin pitäjä siirtyi vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa keisarikunnalle. Raja vedettiin Kymijoen läntiseen suuhaaraan, jonka itäpuolelle jäi Pyhtään saari, jolla sijaitsivat Kymin ja Pyhtään vanhat seurakunnat. Tätä osaa entisestä ruotsalaisesta Savon ja Kyminkartanon läänistä kutsuttiin yhdessä vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa liitettyjen Viipurin ja Käkisalmen provinssien kanssa Vanhaksi Suomeksi (Genos 69(1998) Paaskoski, Kustaa III Pyhtäällä).