Carl Olai Pruntzila [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Carl Olai Pruntzila

Outika

10.04.16, 14:22

Keminmaan historia -kirjassa (s. 100) kertovat Koivunen, Vahtola, Satokangas ja Itkonen Pruntzin talosta seuraavaa: "Pruntsin isäntänä oli Jaakko Knuutinpoika vuoteen 1647 ja tilanpitoa jatkoi hänen jälkeensä ehkä vävyisäntänä Pekka Ollinpoika vv 1647 - 75. Taloa omisti Martti Pekanpoika Laiti vv 1675 - 81 ja sitten siirtyi Pekka Ollinpojan veljen (?) Olli Pekanpojan hallintaan. Ollin vaimo oli Susanna, joka sairastui 1695 vaikeaan tautiin, kitui muutaman vuoden ja kuoli. Olli meni uusiin naimisiin Marketta - nimisen naisen kanssa. Talossa asui myös veli, Antti, jota sanotaan 1706 heikkopäiseksi. Olli kuoli 1712, talonpitoa jatkoi poikansa Kaarle".

Asia ei kai ole näin yksiselitteinen ja etsinnässä ovat Kaarlen (n 1681) vanhemmat. Vuoden 1710 rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847123) Kaarle on nimetty Carl Olai Haukaksi ja aiemmassa kirjassa 1709 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1328&pnum=53) hänen äidikseen on kirjattu Carin Mölö. Jos äiti oli Carin Mölö, ei kai isä voinut olla kuollut Olli Pekanpoika Pruntila koska hänellä eli vielä Susanna vaimo ja Carin Mölökin eli vielä.

Kaarle Ollinpoika ilmaantuu Prunzilaan 1713 ja äitinsä Carin Mölö saman vuoden lopulla (Kemi rk 1709 – 41 kuva 53), mistä Kaarlen äiti Carin avioitui vielä Erkki Juhopoika Lukkarin kanssa ja Carin Kaarlentytär Mölö kuoli 56 vuotiaana Tervolassa 9.5.1716. Kaarle vihittiin Olli Ollinpoika Pruntilan leskeksi jääneen vaimon Margeta Hirmun kanssa. Kaarlenkin täytyi kai olla leskimies koska hänellä mainitaan rippikirjassa tytär Brigitha jo kun hän tuli Pruntilaan.

Ohessa vielä Carl Olain perunkirjoitusta tms (en saa selvää) vuodelta 1759: Kemin käräjät 1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24428342)ja toinen käräjälinkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24428404)

Mistä löytäisin Kaarlen vanhemmat?

Juhani Mäkitalo

10.04.16, 22:42

Otsikossa luke PRUNTZI, mutta tekstissä puhutaan koko ajan
Liedakkalan Majala/Maijalasta, molemmissa viittauksissa.
Asian selvittämiseksi ei riitä ,että näkee tekstissä jonkun Carl Olofsonin
ja muu on sitten kysymysmerkkiä, mutta kun 40.000 - 80.000
sivua näitä pöytäkirjoja on lukenut, tai edes selannut, niin ehkä se sitten sujuu.

JM

Juhani Mäkitalo

10.04.16, 22:56

Carl Majala s. n. 1697 kuolee juuri 1759, hänellä poika Johan s. 1738,
joka myös teksteissä mainitaan. m.o.t.

JM

Juhani Mäkitalo

10.04.16, 23:05

I linkissä mainitaan lisäksi, folie 1206 oikea sivu, Carlin vaimo
Carin Hansdr. (os. Huru)
Ei asia enää selvempi ja varmempi voisi olla.

JM

Outika

11.04.16, 05:24

Kiitos näistä kommenteista. Tässä on vain erittäin epäselvää, oliko Kaarle todellakin Pruntsin Olli Pekanpojan oma poika (vrt. teksti Keminmaan historiakirjassa) vai kuka hän oli ja mistä hän tuli koska äidikseen on kirjattu Carin Mölö. Nimet vaihtuivat tiuhaan entisvanhaan ja tiedä häntä mitä taloa Kaarle nyt sitten "todelliselta perimältään" edustaa. Epäilen yhteyksiä Majalaan koska hänen 1775 syntynyt pojanpoikansa Johan Johaninpoika (isä Johan Kaarlenpoika 1738) käytti vielä vanhempaa nimimuotoa Ruottalassa eli Maijanheikkiä.

Kaarle Olai käytti useita sukunimiä ja oliko hän lie kolme kertaa naimisissa. Ensimmäisen vaimon kanssa syntyi Brigita tytär koska Brita mainitaan Carlin tyttärenä rippikirjassa. Kaarle meni vihille Pruntilan Olli Ollinpojan lesken Margeta Hirmun kanssa ja Margetan kuoltua Kaarle vihittiin vielä 1731 Carin Hannuntytär Hurun (ent Haucka?) kanssa.

Hiskin mukaan Carl Ollinpoika käytti 1730 -luvulla ensin Hurun nimeä (ehkä vaimonsa mukaan) ja sitten Pruntia, mutta nimi vaihtui Caroluksen syntyessä 1736 Maijaksi (muuttivat Majalaan), jonka jälkeen perhe kulki nimellä Majala ja poikansa Johan käytti Ruottalassa lasten kasteissa nimiä Maiheicki eli Maijanheikki ja lopulta Majala. Carin Hurun isä ja isoisä käyttivät myös Hauckan nimeä tilallaan ja Carl Olai tuli Pruntilan isännäksi vuonna 1713 vuoden 1709 rippikirjassa kun isäntä Olli Pekanpoika Pruntila kuoli ja Ilmolan Hauckalan talo jäi tyhjilleen 1709 – 19 rk:ssa.

Pruntilan Ollin Susanna -vaimo tapettiin vuonna 1714. Susanna oli Juho Ruotzalan tytär, jonka vihollinen tappoi hautaustietojen mukaan 24.2.1715. Kuka oli Pruntzilassa vuoden 1693 rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1327&pnum=39) jo kuolleeksi merkitty Gharin (?). Carl vihittiin Pruntilassa asuvan Olli Ollinpojan lesken Margetan kanssa. Carl Hauckan sisar Carin oli tuolloin jo muuttanut Iihin ja Pruntilaan muuttivat Carlin kanssa poika Johan ja tytär Brigitta. Carl Majala kuoli 62 vuotiaana Sihtuunassa 24.1.1759 ja tätä perunkirjoitusta minä etsiskelin tuomiokirjoista. Itse asiassa Huruilla oli jotakin tekemistä Majalan kanssa jo 1709 käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573174) kun Hans Huru todisteli kai oikeuksiaan tilaan.

Kaarlen lapset:
Brigitta stiufdr
Brita 1713 & Nils Auni
Olof 1730 †17.9.1738 7 -vuotiaana
Hans 25.1733
Carolus Maija 10.4.1736
Johan Majala - Maiheicki 23.6.1738
Carin Majala 1745
Olof 1747 Majala & Maria Nilsdotter Påtanista

Jos Kaarlen äiti oli Carin Mölö (n 1660 laskettu hautaustiedoista), niin Mölön tila oli Ylipaakkolassa ja siellä asui vuodesta 1634 Peder Ollinpoika, jolle on kirjattu Mölön nimi vuodesta 1647. Tilanpitoa jatkoivat hänen jälkeensä Kaarle Pekanpoika Mölö (1621) ja Olli Pekanpoika Mölö. Tällä Olli Pekanpojalla oli vaimona Carin Laurintytär.

Eli lähinnä nyt etsiskelisin Kaarle Olain vanhempia, kuka Olli oli isänsä jos äitinsä oli Carin Mölö.

Juhani Mäkitalo

11.04.16, 13:52

Vaikeita kysymyksiä, kaikkiin ei ole vastauksia, kannattaa
lukea tuomiokirjoja, moniin kysymyksiin löytyy sieltä vastauksia.

Påtan on muuten ilmeisesti Alatornion Pudas.

JM

Juhani Mäkitalo

11.04.16, 14:02

Tämä CHARIN (ei Gharin) saattaisi olla vaimon äiti eli hustrunsmoder,
kannattaa katsoa ikää.
Kirjoitat välillä Pruntila, linkissäkin näkyy selvästi PRUNZILA.

JM

Outika

11.04.16, 19:25

Kiitos jälleen täsmennyksistä. Niinhän siellä Carin lukee vuoden 1693 rippikirjassa poismenneenä (hyvä kun tarkentuu, että kyseessä oli vaimon äiti). Mitä tulee nimen kirjoitusasuun, Pruntzi on varmastikin talon nimi, mutta tietoisestikin olen käyttänyt kaikkia niitä nimiä, joita olen lukenut ja kuullut kun talosta puhutaan. Parempi ehkä pitäytyä asiakirjan mukaisissa nimissä.

Tutkailin noita käräjäkirjoja niiltä vuosilta kun Carl Olai Majalaan muutti ja luulen löytäneeni ainakin yhden vuodelta 1736: Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden pöytäkirjat sivu 14 (jakso 9) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24678278). Jotenkin olen käsittävinäni, että Carl Pruntzi muutti Markus Majan jälkeen Majalaan.

Markku Pelttari

11.04.16, 20:06

Outika

12.04.16, 05:35

Carl (rippikirjassa Carolus) ja Carin (rippikirjassa Catharina) muuttavat Maijalaan n. 1732. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1328&pnum=179

Mutta minkäs takia siinä lukee mågen Carolus, kun vaimo on Carin Hansdotter Huru ja Maijalan isäntäpari on Markus Maijala ja Margareta? Miten Carl oli näiden vävy? Muutenkin kummallinen tämä Markus Maijala, tulee jostakin Maijalaan n. 1720 ja häviää n. v. 1740 jonnekin. Hiskillä ei löydy koko Kemista hakemalla kuin yksi Markus (Marcus Hotti Ounasjoki k. 1698)!

Erinomainen löytö, tämä sivu oikeastaan todistaa juuri sen, että lapsia syntyi Hirmulassakin, mitä olen ihmetellyt. Eli Majala kirjattiin Hirmulaan myös. Otin vielä varmuudeksi digiarkiston kuvan tuosta samasta sivusta (linkki sivulle (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847424)). Vuoden 1709 käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573175) mainitaan Markukselle ilmeisesti toinenkin nimi (en saa selvää mikä tuo nimi on). Mikäli Markus tuli taloon jostakin muualta, saattoiko olla niin, että Margeta oli leski ja tuo tytär Margaretha (stiufdotter kirj.) olisi Margetan aiemmalle miehelle (toiveissa, että oli Olli niminen) ja silloin Caroluskin olisi voitu mainita sulhasena tässä jos isäntä ei ollut hänen isänsä (vaan äiti).

Markus (mainittu Marius) tuli ehkä jostakin muualta Majalaan koska Majala kirjattiin autioksi vv 1706 - 08 Olli Matinpoika Majalan jälkeen. Ollin puoliso oli Anna ja oletan että tässä kohtaa puhutaan Junttarista SAY :n mukaan. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343389) Tai ainakin pariskunta asui aiemmin Ilmolan Junttaria, mutta tila autioitui. Markus Majala ilmaantui Majalaan 1710. Olli Matinpojan aikana Majalassa asui Carin (kuka hän lie ollut. Eräs Carin kirjattiin vuoden 1693 rippikirjassa edesmenneeksi).

Tuosta digiarkiston linkistä käy osaavammille lukijoille ehkä vielä paremmin selville, mitä mahtaa lukea alemmaksi kirjattujen naisten Carinin (Haucka?) ja Susanna Majan nimien edessä. Minulle tuo sana ei avaudu.

Markku Pelttari

12.04.16, 07:05

Markus on näköjään Markus Mattsson ja oli Knuutin vävy. Tässä Markus Maijalassa ja viittaus sivulle 32 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846993.

Ja tässä sivu 32 Knuutila http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846995.

Lasse80

12.04.16, 08:11

Tuosta digiarkiston linkistä käy osaavammille lukijoille ehkä vielä paremmin selville, mitä mahtaa lukea alemmaksi kirjattujen naisten Carinin (Haucka?) ja Susanna Majan nimien edessä. Minulle tuo sana ei avaudu.

Inhyses? Ja voisko ehkä olla Carin ?enka

//Lasse

Markku Pelttari

12.04.16, 09:37

Taitaa olla tosiaan inhyses. Näyttävät vanhimmat kirjaukset käyttävän pikku-hoota, jossa on silmukka alaspäin, mutta sitten uudemmissa on jo nykyaikaisen näköinen pikku-h.

Olisiko Inhyses Carin Rasacka?

Outika

12.04.16, 17:25

Pruntilan Ollin Susanna -vaimo tapettiin vuonna 1714. Susanna oli Juho Ruotzalan tytär, jonka vihollinen tappoi hautaustietojen mukaan 24.2.1715.Olen ihmetellyt miksi Susanna Pruntilalle on annettu kaksi eri patronyymiä. Hautaustiedoissa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1939&pnum=37) hänet on kirjattu Juhontyttäreksi, mutta SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344656) kertoo isän olleen Ollin. Epäilin Susannaa ja Carlia sisaruksiksi, mutta tiedä häntä, ei ole todisteita.

Susanna Maja oli olemassa, ja hänen kohtalonsako oli jäädä vuokralaiseksi kotitilalleen Bertilin jälkeen kun Markus ja Margeta tulivat taloon. Voisiko tuosta 1709 käräjäotteesta päästä käsitykseen, että Markuksen sukunimeksi on kirjattu Terfwå?

Outika

12.04.16, 17:52

Luultavasti Susannan patronyymi todella oli Juhontytär koska Susanna Ruotsala ja Olli Pekanpoika Pruntzila olivat kummeina 1699 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=5) Gabriel Erkinpoika Flänkin tyttären syntyessä.Ja olipa kummina lisäksi Olli Ollinpoika Pruntzilakin.

Essimi

12.04.16, 18:59

Vuoden 1709 käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573175) mainitaan Markukselle ilmeisesti toinenkin nimi (en saa selvää mikä tuo nimi on).
Näyttää olevan Tärfwå, eli Tervo.

Outika

13.04.16, 05:23

Kiitos paljon tekstin tulkinta-avusta. Tervolassa oli kaksikin Tervon taloa, joista toista asusti Matti Tervo perheineen, Markusta ei tosin mainita mm SAY :n (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343281) tiedoissa. Pääsisikö tulkintaa paremmin taitava käsitykseen, mikä suhde Hans Hurulla oli Majalaan kun hän todisteli oikeuksiaan paremmiksi kuin mitä Markus Matinpojalla taloon oli (ellen sitten tulkinnut väärin tekstiä).

Mitä tulee edellisiin tietoihin koskien Olli Pruntzin Susanna vaimon patronyymiä, näyttää siltä, että se vaihteli tilanteesta riippuen koska kasteista löytyy myöhemmin vielä lisäksi toinen Ollintytär ja vieläpä yksi Antintytärkin. Susanna nimi kiinnostaa myös siksi, että se oli Susanna Ollintytär Majalan nimi (eli jos tätä kautta löytyisi vihjeitä).

Pruntziloita on mainittu lasten kasteissa muun muassa 1699 kun Matti Kittilän tytär Margeta kastettiin. Kummina olivat Jaakko Pallari ja Karin Ollintytär Pruntzi ja piikakummina Kirstin Ollintytär Pruntzi. Olli Pruntzilan vaimolle Susanna olivat kummeina kahdelle Flänkin lapselle 1699. Vuonna 1700 Olli Pruntzi oli kummina Juho Niemen Brita tyttärelle, liekö kohdalla mainittu Anna Hannuntytär Niemi ollut vaimoko?´Matti Kontion Maria tyttären kummina olivat 1700 Olli Ollinpoika Pruntzi ja piikakummina Kirstin Ollintytär Pruntzi. Kontion Matias pojan kasteessa oli kummina 1701 Olli Pruntzi ja vaimo Susanna Antintytär. Olli Ollinpoika Pruntzi oli Jaakko Pollon tyttären Annan kummina 1702. Vuonna 1702 Pekka Flänkin tyttären Carinin kasteessa kummeina olivat Hannu Hannunpoika Huru ja vaimo Margeta Pesonen sekä Olli Ollinpoika Pruntzi ja Carin Henrikintytär Huru. Olli Pekanpoika Pruntzila oli kummina Iisakki Iisakinpoika Hoikan Johanneksen kasteessa vuonna 1702. Vuonna 1704 syntyi Olli Ollinpoika Pruntzilalle tytär Susanna ja kummeja olivat mm Anna Ollintytär Pruntzi ja Matti Erkinpoika Kittilä, Susann Ollintytär Pruntzi.

Vuonna 1701 syntyi Olof Majalle Carin tytär ja 1704 Olli poika ja kummeina olivat Anna Laiti sekä Matti Juhonpoika, Kirstin Haucka (Hoicka) ja Juho Juhonpoika Niemi, Pekka Heikinpoika Peteri ja Carin Junttari.

Juhani Mäkitalo

13.04.16, 10:13

Outika

14.04.16, 18:30

Haukkaa ei Liedakkalassa ole, se on HOIKKA.
Ilmolassa on 1700-luvun alussa joku merkintä Haukasta, mutta
nimi katoaa sieltä. Hiskiin olen ainakin yhden Haukan korjannut
Hoikaksi, taisi olla muodossa Håicka, voi näyttää Haukalta.

JM

Eli olisiko tuo Ilmolan Haukaksi lukemani talo Hoicka-Håicka. Ohessa linkki mm vuoden 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184047) maakirjatietoihin. Jotakin yhteistä oli Hurun ja Haukan (Hoikan) taloilla koska vuonna 1688 tila oli yhtäkkiä kasvanut 3/4 mantaalista 1 1/4 mantaaliin ja isäntänä oli Hannu Henrikinpoika poikansa Hannu Hannunpojan ja tämän vaimon Elinin kanssa. Hannu Henrikinpojalla oli vielä 1674 vaimo nimeltä Kaarin Pekantytär.

Juhani Mäkitalo

14.04.16, 21:52

Siinä on samalla sivulla Ilmolassa HAUKKA
Liedakkalassa HÅIKALA
Eikö ne erotu selvästi toisessa U ja toisessa Å ?

JM

Outika

15.04.16, 05:33

Siinä on samalla sivulla Ilmolassa HAUKKA
Liedakkalassa HÅIKALA
Eikö ne erotu selvästi toisessa U ja toisessa Å ?

JM

Tämä nyt hyvänä varmistuksena, eli en ole sekoittanut taloja vaan Haukka todellakin oli Ilmolassa aikanaan. Haukan ja Hurun tilat on kirjattu erillisinä vuonna 1653, Jooseppi Gabrielinpoika Hurussa ja Jöns Niilonpoika Haukka. Jöns Nilsson Haukka asui Ilmolan Haukan tilaa jo 1634. Vuoden 1693 – 1710 rippikirjatietojen mukaan Hauckalan naapurina asui Johan Walkiapää, jolle on kirjattu äidiksi Agneta[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Olivatko kyseessä veljekset koska koska myös Hans Jönsinpoika Hauckan äiti oli Agneta (n 1600 – 1610).

Jooseppi Hurun talossa asui vuodesta 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623029) Carl Laurinpoika Menlös (SAY kertoo Kaarle Laurinpojan nimen) ja Haukan talossa Hans Jönsson sekä Jöns Jönsson. Vuonna 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588032) - 1676 Ilmolassa asui ¾ mtl talossa Jöns Niilonpojan leski (leski yksin Haukan nimellä vuonna 1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586689)) ja Hans Jönssinpoika Haukka (Pohjanmaan läänin tilejä, mk 1673 sivu 22 jakso 21; mk 1676 sivu 4 jakso 5) ja vuotta aiemmin 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649616) Hans Haucka. Hans Jönssinpoika kuoli 1664 – 1671 välisenä aikana koska hänet mainitaan vielä tilallaan vuonna 1663, mutta ei enää 1671. Jöns Niilonpojan leski on nimetty SAY :n vuoden 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319290) tiedoissa Agnetaksi.

Hans Huru omisti ½ mantaalia vuoden 1682 maakirjassa ja samana vuonna on kirjattu Hans Jönsson Haucka ¾ mantaalin tilalle (Pohjanmaan läänin tilejä 1682 sivu 13 jakso 9). Kuka omisti ¼ mtl Haukan tilan Ilmolassa vuonna 1683[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja lisäksi hänellä oli viljelyksessä vuonna 1688 1 ¼ mantaalia yhteensä sekä Hurun että Haukan tiloilla. Tositekirjassa ei vuonna 1683 mainita kuin Hans Henrikinpoika Huru ja vaimo Carin Pekantytär (Pohjanmaan läänit tilejä, tositekirja 1683 sivu 225 jakso 234) ja vuonna 1688 mainitaan Huru vain nimeltä eli ¾ mantaalilla Hannu Henrikinpoika (Pohjanmaan läänin tilejä, mk 1685 sivu 15 jakso 11). Hannu Jönssinpojan jälkeen Haukan talossa mainitaan Hannu Hannunpoika Haucka ¾ mtl tilalla ja sitten yhtäkkiä vuonna 1688 Hannu Henrikinpoika Huru 1 ¼ mtl tilalla yhdessä poikansa Hannun ja pojan vaimon Elinin kanssa ja Hannu Henrikinpojalla oli vaimona vuonna 1674 Kaarin Pekantytär. Hans Haucka ja Hans Huru on merkitty yhteensä ¾ mtl viljelykseen 1686 ja Hans Hurun poika Hans asusti talossa vaimonsa Elinin kanssa 1688 – 1698, jolloin Hans Huru kuoli ja talo autioitui. Heillä oli poika Peer, joka ei jatkanut tilan isännöintiä vaan tilaa viljeli raatimies Petter Langh vuonna 1706. Hans Hurun pojat Hans, Peer ja Nils siirtyivät viljelemään Hurun tilaa vuonna 1695. Hans Hurun talossa Ilmolassa oli piikomassa vuosina 1709 – 1714 Susanna Maja (Kemi rk 1693 – 1710 kuva 35). Ollia ei ole tilalle kirjattuna SAY:n tiedoissa, mutta maakirjassa Olaf on merkitty vuonna 1710 - 29 Hurun no 11 isännäksi. Saattoiko tilalla piikana ollut Susanna Maja avioitua Ollin kanssa.

Koska Hauckan tila häviää ja Huru jatkaa, kävikö niin, että tilat sulautuivat yhdeksi tilaksi. SAY :n tiedoissa näkyy, että nimenomaan Hauckan tilalle siirtyivät Hurut ja toinen tiloista hävisi.
________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemi srk 1693 kuva 34 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1327&pnum=34

Juhani Mäkitalo

15.04.16, 13:13

Ilmeisesti niin, maakirjasta pitäisi myös näkyä, että jos tilat
yhdistyy, niin manttaaliluku muuttuu.
Keminmaan historiassa saattaisi myös näkyä joku selvitys asiasta.

JM

Outika

15.04.16, 17:50

Kiitos vinkistä, sieltähän löytyi vahvistusta (Keminmaan historia sivu 98). Eli käsittääkseni Hurun taloon tuli isäntä alkujaankin Haukan talosta, eli Paavo Paavonpojan jälkeen 1600 luvun puolivälissä Hurua asui Joosef Gabrielinpoika ja heidän jälkeensä Hurun autiotilalle tuli Hannu Heikinpoika Haukka 1660 luvulla ja hänen poikansa Hannu aloitti varsinaisesti viljelyn Haukassa 1690 luvulta. Hannu Hannunpoika joutui lähtemään sotaan vuonna 1711.

Haukan talossa asui alkujaan Juho Niilonpoika (1589) ja Juhon kuoltua leski Agneta asui vuosia taloa yksin. Talo olikin ilmeisen vauras koska Niilo pojan puolesta maksettiin Simo Eliaksenpoika Tarvas Saksaan sotimaan. Agnetan jälkeen noin 1676 Haukan isännäksi tuli Hannu Heikinpoika Hurun tilalta ja hänen poikansa Heikki Hannunpoika jatkoi isäntänä. Heikki kuoli nälkävuosina ja Elinakin joutui kerjuulle. Niin tila autioksi jäi ja raatimies Petter Langh sai viljelyksen itselleen. Liekö tuo Hannu Heikinpoika ollut vauraan Haukan vävymies?

Outika

16.04.16, 06:53

Juhon kuoltua leski Agneta asui vuosia taloa yksin. Talo olikin ilmeisen vauras koska Niilo pojan puolesta maksettiin Simo Eliaksenpoika Tarvas Saksaan sotimaan. Agnetan jälkeen noin 1676 Haukan isännäksi tuli Hannu HeikinpoikaPalaan vielä aiemmin mainittuun Pruntsin isäntään. Vuoden 1710 rippikirja (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=55)ssa on kirjattuna Prunzilan isännäksi (harús) Carl Olai Haúcka. Kaarlen täytyi olla Haukan sukua koska Agneta Hannuntytär Haukan kuoltua 1717 on Kemin käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584654) kirjattu pöytäkirjaan, että Carl Haucka oli Agnetan veljen pojanpoika (hennes broder sonason Carl Haucka) ja taidetaan siinä mainita myös Carlin lapset Brita ja Johan.

Mitä tästä sitten voisi päätellä, miksi Kaarlella oli patronyyminä Olai. Kai hänen isänsä oli joku Olli, en tiedä saattoiko Pruntzilan Olof olla Haukan talosta lähtöisin eli jos isänsä oli Hannu Hannunpoika Haukka, jolloin Kaarlen isoisä oli Hans Jönssinpoika Haukka (n 1635), jolla olivat sisaruksina lapset Hannu ja Agneta.

Outika

30.04.16, 18:28

Mutta minkäs takia siinä lukee mågen Carolus, kun vaimo on Carin Hansdotter Huru ja Maijalan isäntäpari on Markus Maijala ja Margareta?Tämä sulhasena talossa mainittu Carl oli pitkään Majalassa rengintöitä tehnyt Kalle Kontio (äitinsä puolelta). Ja mitä tulee tuohon mainittuun Carl Olai Haukkaan ja äitiinsä Carin Mölöön, asuivatko he vain Pruntzilassa samoihin aikoihin koska löysin nyt toisen todisteen Kallen Pruntzilan taustasta sen lisäksi mitä arvon kirjoittajat Keminmaan historia -kirjassa (s. 100) kertovat eli Koivunen, Vahtola, Satokangas ja Itkonen ovat kirjanneet Pruntzin talosta seuraavaa: "Pruntsin isäntänä oli Jaakko Knuutinpoika vuoteen 1647 ja tilanpitoa jatkoi hänen jälkeensä ehkä vävyisäntänä Pekka Ollinpoika vv 1647 - 75. Taloa omisti Martti Pekanpoika Laiti vv 1675 - 81 ja sitten siirtyi Pekka Ollinpojan veljen (?) Olli Pekanpojan hallintaan. Ollin vaimo oli Susanna, joka sairastui 1695 vaikeaan tautiin, kitui muutaman vuoden ja kuoli. Olli meni uusiin naimisiin Marketta - nimisen naisen kanssa. Talossa asui myös veli, Antti, jota sanotaan 1706 heikkopäiseksi. Olli kuoli 1712, talonpitoa jatkoi poikansa Kaarle".

Se toinen todiste on vuoden 1713 tositekirja ja siellä mainitaan, että Pruntzilassa asui Carl vaimonsa Margaretan ja sisarensa Susannan kanssa ja Susanna mainitaan mm talon isännän Ollin sekä Antin sisarena. Siltikään en vieläkään käsitä missä Carl oli välillä jos häntä ei mainita talossa? Linkki tositekirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209691) ja Pruntzilaan 1710 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=55).

Lapinsuvut

13.03.17, 09:51

22.11.1731 päivätty omaisuuden katselmus http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7821245 , kun leski Carl Olofsson Pruntsi oli avioitumassa Carin Hansdotter Hurun kanssa. Avioliitto solmittiin Kemissä 4.12.1731.
Mielestäni tässä sanotaan, että Johan oli Carlin poikapuoli, eikä poika, kuten joissain viesteissä olen nähnyt mainittavan. Ainoana omana lapsena mielestäni mainitaan Brita (Hiskistä löytyy 7.8.1713 Carl Olofsson Prundzille syntynyt Brita, kummit: Anders Jacobson Hirmu ja vaimo Anna Mattsdr, Hans Olofson Tapanila, Christin Olofsdr Johan Knutilan(?) vaimo, Olof Hansson Tapanila, Lisa Olofsdr Pruntsi.). Mielestäni Brita oli ensimmäisen kerran ripillä vuonna 1731, mikä täsmäisi syntymäaikaan. Selviääkö tästä jotain muuta? Itse en kykene enempää lukemaan.

Aiemmin tapahtunutta:
Carl avioitui Olof Olofsson Pruntsin lesken Margetan kanssa Kemissä 18.1.1713 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850457. Carlin jälkeen Pruntzilaan siirtyi myös tämän äiti Carin Carlsdr Mölö (s. 1660, k. 9.5.1716 Tervola).

Carin Mölö oli mielestäni Carl Persson Mölön (k. 10.2.1709) ja Margeta Jacobsdr:n (k. 30.11.1701) tytär. Carin-äiti avioitui leskenä Kemissä 8.3.1703 (eli Carlin isä on kuollut viimeistään 1702?). Carin-äiti palasi uuden puolisonsa kanssa kotiinsa Ylipaakkolan Mölöön vuoden 1705 lopussa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837348 . Pari siirretään vuonna 1710 Tervolan Ylipaakkolan itsellisten rippikirjaan, jossa Carin on ennen taukoa viimeisen kerran ehtoollisella 25.5.1713 ja Eric-puoliso 8.2.1713.

Seuraavan kerran Carin on ehtoollisella Pruntsilassa 18.10.1713. Erik-puoliso ei seurannut Pruntsilaan mukana, mutta jonnekin hän ilmeisesti lähti joksikin aikaa (tauko ehtoollisissa). Carin oli viimeisen kerran ehtoollisella Pruntsilassa 20.6.1714 ja seuraavan kerran takaisin Tervolan itsellisissä 20.2.1715. (Liekö Carin ollut jonkin aikaa Pruntsilassa auttamassa, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi Carlille. Olettaisin, että Margeta oli vielä siinä iässä, että lisääkin lapsia olisi voinut tulla, joten mietin viittaako ainoaksi jäänyt Brita-tytär siihen, että synnytykseen liittyi isompia ongelmia. Tosin Isovihan aikaiset kovat ajat lienee vaikuttaneet myös syntyvyyteen, joten nämä on ihan vain arvailuja.) Carinin Erik-puolison taustoja en tutkinut, joten en tiedä, missä Erik oli tauona aikana, mutta kun hänen ehtoolliskäyntinsä jatkuvat Tervolan itsellisissä, ne samalla loppuvat Carinin osalta. Eric kuoli mielestäni rippikirjan mukaan 1719 (olisikohan sama henkilö, kun Kemissä 22.3.1719 kuollut Erik Johansson).

En ole löytänyt, missä Carlin vanhemmat olisivat ennen vuotta 1705, mutta Carinin toisen vihkikirjauksen mukaan hänen asuinpaikkansa oli silloin Kemin Kirkonkylässä. (Yritin käydä kaikki Kirkonkylän vuodesta 1693 alkavat kinkerikirjat läpi, mutta en löytänyt heitä (ehkä katsoin huolimattomasti?). Kemin vuodesta 1709 alkavista rippikirjoista ei Carinia pitäisikään löytyä ennen vuotta 1713, koska hän oli Tervolassa viimeistään vuodesta 1705 alkaen.

Carl oli puolestaan Tervolassa renkinä ainakin vuosina 1709-1713, joten kuoliniän perusteella laskettu syntymäaika 1697 ei pidä paikkaansa, vaan hän oli syntynyt viimeistään vuonna 1693, ja oli siten avioituessaan vähintään 20-vuotias. Jos oletetaan, että hän olisi syntynyt vuonna 1693, ja oli ensimmäisen kerran ripillä 16-vuotiaana vuonna 1709, niin Carlista tuskin löytyy ennen Pruntsilaan tuloa muita rippikirjoja Kemistä. Jos Carl oli vieläkin vanhempi, hän saattoi olla Kemissäkin renkinä, jolloin ainoa mistä hänet voisi löytyä on vuodesta 1693 alkavat kinkerikirjat.

Haukka nimen osalta mietin, että tuskin Carliin olisi ko. nimeä liitetty, ellei nuoren miehen tausta jotenkin liittyisi ko. taloon. Olettaisin, ettei nimi kuitenkaan tullut Tervolasta kotoisin olleen Carin-äidin kautta, joten lienee se liittyi hänen isäänsä. Kun nimet yleensä vaihtuivat hyvinkin nopeasti asuintalon mukaan, eikä Olli-isää löydy Haukasta, niin voisiko olla, että perhe ei asunut lainkaan Kemissä tai Tervolassa, vaan olivat siirtyneet muualle, ja Carin-äiti palasi leskenä Kemiin ennen v. 1703 solmittua avioliittoaan.

Carlin Olli-isän Haukka-tausta vahvistuukin tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584654
(Tässä lienee kyse oikeasta kuvatunmukaisesta sukulaisuudesta (ensimmäisissä rippikirjoissa tuntuu välillä olevan isännän veljet tämän poikina, samoin langot jne.)
Kaarlen täytyi olla Haukan sukua koska Agneta Hannuntytär Haukan kuoltua 1717 on Kemin käräjillä kirjattu pöytäkirjaan, että Carl Haucka oli Agnetan veljen pojanpoika (hennes broder sonason Carl Haucka) ja taidetaan siinä mainita myös Carlin lapset Brita ja Johan.
Ei tuo ihan tavatonta ole, että ennen ensimmäisen rippikkirjan alkua kuolleelta henkilöltä ei löydy mainintoja ja nimi selviää vain lapsen patronyymistä. Yritin etsiä Kemin perunkirjoista löytyykö ennen Carin-äidin toista avioliittoa tehtyä inventointia, mutta en löytänyt.

Outika

14.03.17, 17:35

Mielestäni tässä sanotaan, että Johan oli Carlin poikapuoli, eikä poika, kuten joissain viesteissä olen nähnyt mainittavan. Kiitos oikein paljon, erittäin mielenkiintoinen asiakirja löytyi ja nyt siis kyseessä Pruntsin talo. Kyllähän siinä sanotaan, että Juho oli poikapuoli ja perijänä Brita tytär.

Tämä auttoi orientoitumaan uudelleen asiaan ja kävinkin nyt systemaattisesti sekä Majalan että Pruntsin asukkaat läpi vuosittain sillä yritän etsiä Majalan Johanneksen (1775) esi-isiä ja Johannes muutti (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850241) aikanaan Ruottalaan. Majalassa ja Pruntilassa vaikutti Carl nimisiä sulhasia useampiakin ja nyt mietinkin ketkä oikein olivatkaan Majalassa 1731 - 41 asuneet sulhanen Carl ja vaimo Catharina. Catharina oli todennäköisesti Majalan Simon ja Sofian tytär.

Tapani Kovalaine

14.03.17, 19:07

Poikapuoli Juho Ollinpoika Pruntsi esiintyy useasti Hiskissä:

Kastettu: *10.2.1704 12.2.1704 Sigtuna Olof Olofsson Pruntzila Susanna
*15.1.1706 18.1.1706 Sigtuna Olof Pehrsson Pruntzi Johannes

Vihitty: 28.11.1731 Johan Olofss: Pruntzi Marg: Nils.d:r Junto

Kastettu: *30.4.1733 30.4.1733 Joh: Olofss: Pruncki Marg. Nilsd:r Junto Nils
*14.2.1734 15.2.1734 Johan Pruntzi Marg. Nilsd:r Juntta Johan

Kuollut: 3.9.1769 Sigtuna Johan Pruntsi flussfeber 64

Kun Juho Pruntsi syntyi 1706, isä oli Olli Ollinpoika Pruntsi (k. 4.6.1711), jonka vanhemmat olivat Olli Pekanpoika Pruntsi (k. 11.4.1709) ja Susanna Juhontytär Ruotsala. Juhon äiti oli Margareta Juhontytär Hirmu. Tietääkseni ...

Outika

14.03.17, 19:26

Ohessa vielä Majalan ja Pruntzilan väki eri vuosina. Kuinka tulkitaan, saattoiko Carolus siirtyä sulhaseksi Majalaan noin 1731 ja samalla Pruntilasta hävisi Carl Katariinansa kanssa (Majalaanko) vai olivatko kaksi eri pariskuntaa koska ovat kirjattuina 1731-41 samanaikaisesti sekä Majalaan että Pruntzilaan ja lapsetkin eri tavoin kirjattuina? Lisäksi arvelen, että Majalassa mainitun sulhanen Caroluksen vaimo oli Majalasta lähtöisin.

Majala
1693-08 Simo & Sofia Majala (lapset Brita, Susanna ja Catharina), lisäksi mainitaan harus Oluf ja Anna -vaimo sekä anoppi Carin
1709-19 Gabriel Kontio & Carin (kuolleet 1712)
1720 -30 Marius Matinpoika Majala & Margeta (tytärpuoli Brita, leski Anna ja Heikki Juhonpoika Laiti)
1731-41 Marius Majala & Margeta (lapset tytärpuoli Margeta), lisäksi taloon tuli sulhanen Carolus & Catharina vaimona (talon tytär?)
1742-56 Carl Majala & Catharina (Carin) (lapset Hans ja Johan)
1757-63 Carl Majala (1697-1759) & Carin (lapset Johannes & Britha vaimo, Carin tytär), talossa lisäksi renki Carl vuodesta 1763
1764-75 leskivaimo Carin (lapset Johan & Brita vaimo) ja lisäksi talossa sulhasena Carl (oliko renki?) ja Carin (talontytär?) sekä poika OlaviPruntzi
1693-08 Olof Pruntzi & Susanna, äidinäiti Carin (lapset Anna, Kirsti, Olli, Antti ja Susanna) sekä pojanvaimo Margeta Hirmu
1709-19 Olof Pruntzi † & Susanna † (Olli †), Margeta -vaimo, Susanna, Liisa sekä lisäksi mainitaan Carl Ollinpoika ja Carlin äiti Carin Mölö vsta 1713
1720-30 Carl Pruntzila & Margeta (poikapuoli Johan, Brita Ollintytär ja Juho Ollinpoika)
1731-41 Carl Olai Haucka (Pruntzi) & Catharina (harus son Johan), Margeta hara, Brigitta Carlintytär, sisar Christina

1742-56 Juho Pruntzi & Margeta, sisar Liisa (lapset Johannes, Liisa ja Olli)
1757-63 Juho Pruntzi & Margeta (lapset Johannes, Olli, Liisa, Maria ja Valpuri)
1764-75 Juho Pruntzi (†1764) & Margeta (lapset Juho, Olli, Maria, Valpuri, Liisa, Brita)

Lapinsuvut

14.03.17, 22:25

Kuinka tulkitaan, saattoiko Carolus siirtyä sulhaseksi Majalaan noin 1731 ja samalla Pruntilasta hävisi Carl Katariinansa kanssa (Majalaanko) vai olivatko kaksi eri pariskuntaa koska ovat kirjattuina 1731-41 samanaikaisesti sekä Majalaan että Pruntzilaan ja lapsetkin eri tavoin kirjattuina? Lisäksi arvelen, että Majalassa mainitun sulhanen Caroluksen vaimo oli Majalasta lähtöisin.

Mielestäni Majalan vuosien 1731-1741 rippikirjoissa on eri pariskunta kuin Carl Olofsson Pruntsi, e. Haukka, myöh. Majala vaimoineen, koska:
- Carl ei ollut Majalan vävy, vaan hänen vaimonsa oli Carin Hansdr. Huru
- Carlilla on vaimoineen ehtoolliskäyntejä Pruntsilan 1731-1741 rippikirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847425 ainakin vielä vuonn 1733, joten ehtoolliset menee päällekäin Majalan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847424) vävyn ja tämän vaimon ehtoolliskäynteihin.

Ymmärtääkseni Carl siirtyi perheineen Pruntsista Majalaan kuitenkin vuoteen 1736 mennessä (Carolus, s. 10.4.1736 - Majan nimellä).

Luulisin, että Majalan rippikirjalla oleva Carl ja Catharina pariskunta joko
a) poistui vuoteen 1736 mennessä talosta, ja kirjuri jatkoi Pruntsi&Huru-parin ehtoollismerkintöjä samoille riveille, kun nimet täsmäsivät. Tätä on tapahtunut jokusessa tapauksessa eri muodoissa (välillä yliviivataan väärää nimeä jne).
b) pysyivät Kemissä (mutta ei Majalassa) vuoteen 1741 asti, jolloin kirjuri ei vaivautunut siirtämään heitä ennen rippikirjan vaihtumista uudelle rippikirjalle, vaan jatkoi heidän rippejään Majalan rippikirjaan kuten asuisivat vielä siellä. Tällaisiinkin tapauksiin olen törmännyt.

Voin olla helposti väärässäkin, mutta näin minä tämän olen löytyneiden tietojen perusteella tulkinnut.

Olli Pruntsi/Haukka/Majalan Johan-poikapuolen vaiheet olen päätellyt samoiksi kuin Tapani viestissään kirjoitti.

Outika

15.03.17, 05:35

Tapani Kovalaine

15.03.17, 12:19

Margeta Andrea voi olla hyvinkin 25.3.1775 muuttokirjalla Ylivojakkalasta Alatorniosta Kemiin tullut pigan Margeta Andersdotter (Teppo), joka sai 24.4.1775 Kemissä pojan, jolle tuli nimeksi Johan Johaninpoika Majala, sillä pojan vanhemmat avioituivat Kemissä 2.7.1775. Nämä nyt ovat näitä Hiskijuttuja, joten tutkittavaa jää yllin kyllin!

Kastettu Alatornio: *30.12.1747 1.1.1748 Öfv: Vojak: Anders Andersson Teppo Margareta Elisabet
*1.10.1749 2.10.1749 Kandojerf Anders Andersson Margareta Andersd:r Margareta

Muuttokirja Alatorniosta, digi 115: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4676&pnum=115

Vihitty Kemissä: 2.7.1775 Sigtuna Harus Johan Majala Pig: Margeta Andrea'

Rippikirja, Kemi, digi 96: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1332&pnum=96

Lapinsuvut

15.03.17, 14:12

Kiitokset. Tämäpä onkin mutkikasta. Etsin siis 24.4.1775 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4136&pnum=119) syntyneelle Johan Johanneksenpoika Majalalle vanhempia ja Kemin kastetiedoissa isä oli Johan Carlinpoika Maijala ja äiti Margeta Andrea.

Olen päätellyt, että tuo kyseinen 1775 syntynyt Juho Majala oli etsimäni henkilö koska hänet vihittiin Wipplustigiin tytär Evan kanssa ja merkintä Juhosta löytyy vuoden 1780 Alatornion (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1547&pnum=371) kirjoista.

Itse asiassa Juho Majalan (1775) isän syntymätietoja en ole löytänyt kirkonkirjoista, merkintöjen mukaan Johan Carlinpoika syntyi 23.6.1738 Sihtuunassa.

Eli onkohan tässä nyt kyseessä Majalan vävyn jälkeläinen koskei voi olla Majalaan myöhemmin muuttaneen Carlin poikapuoli syystä, että on kaikissa asiakirjoissa kirjattuna Carlinpoikana ja lisäksi nimi periytyi jälkeläisilleenkin.

Karl Olofsson Majala, aik. Pruntsi, e. Haukka avioitui toiseen avioliittoonsa Kemissä 4.12.1731. Avioliitosta syntyi mm. 23.6.1738 Kemissä Johannes Carlsson Majala, joka puolestaan oli kahdesti naimisissa. Toisen avioliittonsa Johan-poika solmi 2.7.1775 Kemissä Marketta Antintytären (s. 1749) kanssa. Heille syntyi ensimmäinen lapsi ennen parin avioitumista 24.4.1775 (Johannes). Tässä ensimmäinen rippikirja tästä parista Kemissä, jossa näkyy Johanin syntymäaikakin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848048.

Tämän 24.4.1775 Kemissä syntyneen Johan Johansson Majalan isän (eli Johannes Carsson Maja, s. 23.6.1738) kastekirjaus on tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850602.

Viimeistä kappaletta en ehkä ymmärtänyt, mutta tässä kuitenkin varmuuden vuoksi vähän tietoa länsisuomalaisesta sukunimikäytännöstä: henkilöillä ei ollut ennen varsinaista sukunimeä (kuten Itä-Suomessa), vaan taloilla oli nimet, ja henkilön "sukunimi" yleensä muuttui talon nimen mukaiseksi. Yhdellä henkilöllä saattoi siten olla useita "sukunimiä" elämänsä aikana. Carl Olofsson Majala, aik. Pruntsi, e. Haukka on tästä tyypillinen esimerkki. Talon lapset saivat "sukunimensä" talon mukaan, ja mikäli vanhemmat vaihtoivat taloa, ei kirkonkirjoissa välttämättä lapsilla näy lainkaan ed. talon "sukunimeä", mikäli lapsi avioitui vasta asuessaan seuraavassa talossa. Poikkeuksia tosin aina löytyy tähänkin. Sukunimi siis periytyi lapsille talon mukaan, mutta se ei ollut mikään pysyvä periytyvä sukunimi kuten nykyisin sukunimet ovat, vaan vaihtui yleensä sen mukaan, missä talossa asui.

Majalan vävyn eli sen 1731-1741 rippikirjassa olleen Carlin vaiheita en ole seurannut tuosta rippikirjasta eteenpäin, mutta mielestäni hän ei liity vuoden 1742 rippikirjasta alkaen Majalassa olleeseen perheeseen. Vai tarkoititkohan Majalan vävyllä jotakuta toista henkilöä? Pahoittelen, jos kirjoitin vääristä henkilöistä! Kuten totesin, en ollut oikein varma, mihin viimeisen kappaleen teksti liittyi.

Outika

16.03.17, 05:59

Lapinsuvut

16.03.17, 12:28

Karl Olofsson Majala, aik. Pruntsi, e. Haukan toisesta avioliittosta syntyi 23.6.1738 Kemissä Johannes Carlsson Majala, joka puolestaan sai toisesta avioliitostaan (tai siis vähän ennen avioliiton solmimista) 24.4.1775 Kemissä Johannes eli Johan-pojan.

Omaisuuden katselmuksessa 22.11.1731 mainittu Johan oli Carlin poikapuoli, joka syntyi 15.1.1706 ja pojan vanhemmat olivat Olof Olofsson Pruntsi ja Margeta Johansdr Hirmu (eli Margeta oli Karlin ensimmäinen puoliso, jonka kanssa hänellä oli yhteinen Brita-tytär).

Carl kuoli ennen pojanpoikansa syntymää, joten samalta rippikirjalta heitä ei lödy. Carlin viimeisessä rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847760) Carlin ja tämän toisen puolison kanssa on kuitenkin heidän vuonna 1738 syntynyt Johan-poikansa ensimmäisen puolisonsa kanssa.

Vuonna 1738 syntynyt Johan oli mielestäni selkeästi Carlin poika. Oheisessa luettelossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7820630 perhe näkyy hyvin Majalassa melkein kohdallaan olevien syntymävuosien kanssa. Mukana Carlin lapsista myös Hans (s. 1733), Olof (s. 1746) ja Carin (s. 1743).

Outika

16.03.17, 19:51

Kiitokset tämän varmistamisesta.

Keitä lienevät nämä Haukat. Haukkalahti sijaitsee Turtolassa. Mietin saattoivatko Ilmolan Haukka ja Valkiapää olla veljeksiä koska vuoden 1693 – 1710 rippikirjatietojen mukaan Hauckalan naapurina asui Johan Walkiapää, jolle on kirjattu äidiksi Agneta[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Myös Hans Jönsinpoika Hurun eli Hauckan äiti oli Agneta (n 1600 – 1610).
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemi srk 1693 kuva 34 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1327&pnum=34

Lapinsuvut

17.03.17, 03:24

Minulle Haukat ei ole tuttuja. Carl Olofsson Haukka eli Pruntsi eli Majalan äiti oli aineistossani esivanhemman sisaruksena, jota en aikonut tutkia eteenpäin, mutta innostuin sitten katselemaan sitäkin vähän:)

Lasse80

14.08.17, 13:58

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837321

Tervolassa Kantolan talossa näkyy Carl Haucka, drengpoike. Tienar hos Hans Jönsson Kanto. Till Liedakkala 1713. Luultavasti sama kun Carl Majala.

//Lasse

Outika

27.08.17, 11:23

Siirrän aiemman viestin tänne Huru -keskustelusta eli CARL OLAI HAUKKA-HURU-PRUNTZI-MAJALA (1684[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) tai 1697[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) †24.1.1759 Liedakkalan Sihtuuna) eli syntymäaikojakin on esitetty pari kappaletta.

Vuonna 1709[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) alkavassa rippikirjassa Pruntzilan talossa isäntä Ollin ja vaimonsa Susannan kirjattiin kuolleen (obiit). Pruntzilan Ollin pojat Olli ja Antti olivat kuolleet ja tältä Ollilta jäi Margeta vaimo taloon talon tyttärien Susannan ja Liisan kanssa. Papin kirjausten mukaan Carl Olofsson tuli isännäksi 1713 ja Carlin äiti Carin Mölö ilmaantui taloon saman vuoden lopulla.

Carl Olai Haúcka harús on kirjattuna Liedakkalan kylän Pruntilaan vuonna 1710 alkavassa rippikirjassa. Isäntä Olli oli kuollut ja Margeta leskenä sekä Pruntzilan Susanna äiti vielä hengissä. Antti mainitaan isännän veljenä ja Susanna sekä Liisa sisarina. Taloon oli lisäksi muuttanut Kallen poika Juho ja Brigitta[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4).

Mitä Markus tai Marius Majalaan tulee, niin kirjoittajan kynä piirsi aikanaan i -pisteenkin mukaan, en tiedä kuinka se Markukseen sopisi? Olen myös tarkistanut, ettei kumpaakaan nimeä löydy esim haudatuista. Jokatapauksessa Liedakkalan Majalaa asui Marius (Markus tai Matti tai mikä tahansa) isäntänä ja vaimo Margeta sekä tytärpuoli Margeta. Isännän rippimerkinnät jäävät pois ja taloon ilmaantui Carolus sulhasena ja Catharina morsiamena. Kyseessä lienevät Carl Condio ja vaimonsa Carin Majala[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5).

Haukan talo ei ollut Liedakkalassa. On oletettu merkintöjen perusteella, että Carl Olai Haukka tuli ehkä (?) Ilmolasta (?) kun veli kuoli ja leski jäi pienen pojan kanssa taloon ja lisäksi Carl Olailla oli kaksi pientä lasta itsellään eli leskimies hänkin lienee tuolloin jo ollut. Pian Margetakin kuoli ja Carl vihittiin Carin Hannuntytär Hurun kanssa. Hurut ja Haukat sitten toinen kysymys.

Kysymys siitä viljelikö Olli Pekanpoika Pruntzila aikanaan Hurua, on epäselvä. Ilmolan Hauckalan talo jäi tyhjilleen 1709 – 19 rk:ssa. Samanaikaisesti vuonna 1708 Kantolaan tullut renkipoika Carl Haucka Tervolan Kantolasta matkustaa Liedakkalaan 1713[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6). Toinen maininta Kandolasta ja Carl Haúcka, dreng[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7). Carl Hauckan sisar Carin muutti Iihin, ja Pruntilaan muuttivat Carlin kanssa poika Johan ja tytär Brigitta. Pruntzilan taloon on vuonna 1710 kirjattu isännäksi (harus) Carl Olai Haucka ja vuoden 1717 käräjillä mainitaan, että hän oli kuolleen vanhapiika (gl. pijga) Agneta Hannuntytär Haukan veljen pojanpoika (Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1717 sivu 96 jakso 50[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8)).

En käsitä missä välissä Carl Olai syntyi ja vanhemmat erityisesti nyt kiinnostavat. Olli Pekanpoika Pruntzila on naimisissa Susanna Juhontytär Ruotzalan kanssa pitkään ja jos nyt Carin Mölö olisi äidiksi ehtinyt, olisihan se kummallista koska Olli Pekanpojan vaimo Susanna mainitaan vaimona jo 1675 ja kuoli joskus 1693 – 97 välillä ja Carin Mölö oli elossa ja tuli vielä poikansa kanssa taloon asumaan.

Suuret kiitokset tästä seuraavasta tiedosta eli Carl Haukka kirjattiin 1709 Kantolassa renkipoikana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320) ja toisessa kohdassa Carl Haukan kanssa on kirjattu käsittääkseni naisihminen, Brita-niminen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837321), nimestä en saa selkoa varmuudella, enkä oikeastaan edes uskalla lähteä arvailemaan. Jätän sen nyt asiantuntijoille. Carlin oheen on kirjattu jotakin rippikirjassa, näistä kirjauksista en saa selvää, muuta kuin että lähti johonkin Kantolasta tämän naisihmisen kanssa. Kiitos hänelle, joka tekstiä uskaltautuisi tulkkaamaan.

Palaan vielä aiempaan kirjaukseen koskien Pruntzilan taloa eli
Carl Olai Haúcka harús on kirjattuna Liedakkalan kylän Pruntilaan vuonna 1710 alkavassa rippikirjassa. Isäntä Olli oli kuollut ja Margeta leskenä sekä Pruntzilan Susanna äiti vielä hengissä. Antti mainitaan isännän veljenä ja Susanna sekä Liisa sisarina. Taloon oli lisäksi muuttanut Kallen poika Juho ja BrigittaKaarle kirjattiin Pruntzilaan vuoden 1713 tositekirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209691) ja talossa mainitaan vaimo Margeta sekä sisar Susanna. Todistaisiko tämä sen, että tämä mainittu Carl Olai Haúcka oli talon oma poika, Susannan veli. Joskin edelleenkin tuo Haukka kummittelee, mistä tuo nimi tuli.

__________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemi rk 1700 sivu 168 jakso 170 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30817127
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kemi msrk kinkerikirja 1693 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...=1326&pnum=174 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1326&pnum=174)
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Digiarkisto, Kemi rk 1709 – 1719 (1741) jakso 48 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847304
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Kemi rk 1710 – 1719 sivu 96 kuva 55 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=1329&pnum=55 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=55)
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Kemi rk (1709) 1731 – 1741 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...=1328&pnum=179 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1328&pnum=179)
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Tervola rk 1701 – 1725 jakso 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Tervola rk 1701 – 1725 Lapinniemi Kandola http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837321
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Kemin käräjät 1717 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584654

Lasse80

27.08.17, 11:52

Siirrän aiemman viestin tänne Huru -keskustelusta eli CARL OLAI HAUKKA-HURU-PRUNTZI-MAJALA (

Suuret kiitokset tästä seuraavasta tiedosta eli Carl Haukka kirjattiin 1709 Kantolassa renkipoikana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320) ja toisessa kohdassa Carl Haukan kanssa on kirjattu käsittääkseni naisihminen, Brita-niminen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837321), nimestä en saa selkoa varmuudella, enkä oikeastaan edes uskalla lähteä arvailemaan. Jätän sen nyt asiantuntijoille. Carlin oheen on kirjattu jotakin rippikirjassa, näistä kirjauksista en saa selvää, muuta kuin että lähti johonkin Kantolasta tämän naisihmisen kanssa. Kiitos hänelle, joka tekstiä uskaltautuisi tulkkaamaan.

Voisko olla Brita Cajanjuntti, lapp pigan ? Carl Hauckan kohdalla vois olla afwiken til naurfik (?Narvik). On sama teksti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837327 (Tervolan seurakunnan arkisto Rippikirjat 1701-1712 Tervo, Lapinniemi Tervola srk)
afwikit till naurfik....? Erik Olai Flänki, drengpoike.

//Lasse

Outika

27.08.17, 12:57

Voisko olla Brita Cajanjuntti, lapp pigan ? Carl Hauckan kohdalla vois olla afwiken til naurfik (?Narvik). On sama teksti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837327 (Tervolan seurakunnan arkisto Rippikirjat 1701-1712 Tervo, Lapinniemi Tervola srk)
afwikit till naurfik....? Erik Olai Flänki, drengpoike.

//Lasse

Kiitos, uskon vahvistamisesta. Tuo muuttoilmoitus saattaisi tosiaan olla samanlainen. Epäselvä se ainakin on. Jotta tässä pääsisi käsiksi noihin Laiti-Majaloihin kaivelin vielä vanhempia tietoja aina siihen asti kun lappalaisetkin alettiin kirjaamaan kirjoihin ja kansiin.

Eli ensimmäiset löytämäni merkinnät Liedakkalasta löytyvät vuodelta 1608[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) voutien kymmenysluettelosta ja isäntinä tuolloin Per Staffaninpoika, Henrik Niilonpoika ja Matti Ollinpoika. Vuonna 1611 Liedakkalan ensimmäistä taloa emännöi Elin leski (Per Staffaninpojan jälkeen?) ja toista Henri Niilonpoika, Matti Ollinpoika ja Knuutti Niilonpoika. Vuonna 1617[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Liedakkalassa mainitaan samaa järjestystä noudattaen isäntinä Hanus Niilonpoika ½ mtl ja samankokoisella tilalla Henrik, jonka sukunimi alkaa M-kirjaimella[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) ja samanlainen nimi näyttäisi olleen Ilmolassa asuneella Niilolla, jonka tila oli itse asiassa autiona tuolloin Påwell Hurun naapurissa.

Vuosien 1635 - 1637 maakirjojen mukaan Laitia isännöi Henrik Laiti ja Matti Henrikinpoika, molemmat ½ mantaalin taloissaan ja kolmantena nimenä mainitaan Jöns Matinpoika (½ mtl) ja tuliko sitten Jaakko Knuutinpoika vävyksi taloon, joka nimenomaan mainitaan Vahtolan ja kumppaneiden kirjoittamassa Keminmaan historiakirjassa. Vuoden 1643 tilikirjan[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) mukaan Liedakkalassa asui Henrik Laiti ja Matti Henrikinpoika sekä Jaakko Knuutinpoika.

Mikähän se oli tuon Henrikin sukunimi vuoden 1617 tiedoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642868)?
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kymmenysluettelo 1608 jakso 99 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656602
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kymmenysluettelo 1611 jakso 4 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651655
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Mk 1617 jakso 17 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642868
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Tilikirja 1643 jakso 258 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162030

Lasse80

28.08.17, 08:24

Kiitos, uskon vahvistamisesta. Tuo muuttoilmoitus saattaisi tosiaan olla samanlainen. Epäselvä se ainakin on. Jotta tässä pääsisi käsiksi noihin Laiti-Majaloihin kaivelin vielä vanhempia tietoja aina siihen asti kun lappalaisetkin alettiin kirjaamaan kirjoihin ja kansiin.

Mikähän se oli tuon Henrikin sukunimi vuoden 1617 tiedoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642868)?
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kymmenysluettelo 1608 jakso 99 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656602
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kymmenysluettelo 1611 jakso 4 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651655
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Mk 1617 jakso 17 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642868
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Tilikirja 1643 jakso 258 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162030

Voisko olla :
Niels Moijsio ?
Liedakkala, Henrik Madsson tai Matsson?

//Lasse

Outika

28.08.17, 18:14

Voisko olla :
Niels Moijsio ?
Liedakkala, Henrik Madsson tai Matsson?

//Lasse

Toinen vaihtoehto esitettiin tuolla tekstien tulkinta-osastolla, josko olisi Määtt. Samanlainen kirjaus löytyy sieltä jakso 19 sivulta.

Lasse80

18.09.17, 09:53

Oletko nähnyt tämän ?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850457
Vihitty 18. Jan-1713 Carl Olofsson Haucka

//Lasse

Outika

20.09.17, 17:26

Oletko nähnyt tämän ?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850457
Vihitty 18. Jan-1713 Carl Olofsson Haucka

//Lasse

Kiitos paljon tuosta havainnosta. Haukan Kaarle Olain tausta kyllä hämmentää. Jos hän oli Keminmaan historiakirjan mukaan Pruntsilan Ollin poika, niin eikös hänen täytynyt syntyä Ollin avioliiton aikana. Olisiko ehtinyt syntyä Carin Mölön kanssa jo ennenkuin Olli Pekanpoika vihittiin Susanna (1665) Ruotsalan kanssa. Milloinka lienee tuo Carin Mölö syntynyt?

Todiste siitä, että Kalle oli Olli Pekanpoika Pruntzin poika, löytyy vuoden 1713 tositekirjasta kun Pruntzilaan on kirjattu Kaarle vaimonsa Margetan ja sisarensa Susannan kanssa [1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Pohjanmaan läänin tilejä, tositekirja 1713 sivu 330 jakso 334 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209691

Lapinsuvut

26.09.17, 00:34

Mielestäni Kalle Ollinpoika Haukka oli Kaisa Kallentytär Mölön ja tämän ensimmäisen puolison Olli Haukan poika. Kaisa oli leski avioituessaan (http://hiski.genealogia.fi/hiski/8c92zy?fi+0190+vihityt+67) Kemissä vuonna 1703 Erkki Juhonpoika Lukkarisen kanssa (s. 1673, k. 22.3.1719). Kallen arvioidun avioitumisiän (oletettavasti vähintään 20-v) ja ehtoolliskäyntien (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320) perusteella Kalle oli syntynyt viimeistään n. 1693 (äidin iän perusteella aikaisintaan n. 1680), joten Olli Haukka on kuollut n. 1680-1702, olettaisin että lähellä Kallen syntymäajankohtaa. Liekö jäänyt avioliitto lyhyeksi, ja Kalle ainoaksi lapseksi tästä avioliitosta.

Kaisalla ja Erkille olen kirjoittanut seuraavanlaiset muistiinpanot:
Asuivat avioitumisensa jälkeen vuosina 1705 -1709 Kaisan kotona Tervolan Ylipaakkolan Mölölässä, jonka jälkeen olivat vuodesta 1710 alkaen Tervolassa itsellisinä.
Kalle-pojan avioiduttua vuonna 1713 Kemin Liedakkalan Pruntsilaan ja saatua puolisonsa kanssa ensimmäisen lapsensa (Priita, s. 7.8.1713) siirtyi Kaisakin Pruntsilaan joksikin aikaa: Kaisa oli viimeisen kerran Tervolassa ripillä 25.5.1713 (puoliso 8.2.1713) ja seuraavan kerran Pruntsilassa 18.10.1713. Erkki ei seurannut Pruntsilaan mukana, mutta jonnekin hänkin ilmeisesti lähti joksikin aikaa (tauko ehtoollisissa). Kaisa oli viimeisen kerran ehtoollisella Pruntsilassa 20.6.1714 ja seuraavan kerran takaisin Tervolan itsellisissä 20.2.1715, Erkin ehtoolliskäynnit Tervolan itsellisissä jatkuvat vasta kun Kaisan loppuvat kokonaan.
Kaisa kuoli Tervolassa 1716, ja Erkki kuoli vuonna 1719, mahdollisesti Erkin kuolinpäivä oli 22.3.1719, jolloin Kemin kuolleista löytyy Erkki Juhonpoika.
(Liekö Kaisa siirtynyt Pruntsilaan auttamaan poikansa perhettä uuden tulokkaan takia. Oletettavasti miniä oli vielä vuoden 1713 jälkeenkin synnytysiässä, mutta ehkä synnytykseen liittyi jotain ongelmia, koska Priita-tytär jäi pojan ainoaksi lapseksi tästä avioliitosta.)

Kallen ensimmäisen puolison (Margeta Juhontytär Hirmu) ensimmäinen puoliso oli Olli Ollinpoika Pruntsi (k. 4.6.1711), ja Kalle avioitui 18.1.1713 Ollin lesken kanssa ja siirtyi avioliiton myötä Pruntsilaan, jonne Kallen äitikin tuli joksikin aikaa.

Se, että Susanna mainitaan yhdessä kohtaa Kallen sisareksi, ei mielestäni tätä romuta. Virheellisiä sukulaisuussuhteita esiintyy näissä asiakirjoissa. Susanna oli (jos nyt oikein katsoin) Kallen ensimäisen puolison ensimmäisen puolison täti:eek: ...

Outika

27.09.17, 18:42

Mielestäni Kalle Ollinpoika Haukka oli Kaisa Kallentytär Mölön ja tämän ensimmäisen puolison Olli Haukan poika. Kaisa oli leski avioituessaan (http://hiski.genealogia.fi/hiski/8c92zy?fi+0190+vihityt+67) Kemissä vuonna 1703 Erkki Juhonpoika Lukkarisen kanssa (s. 1673, k. 22.3.1719). Kallen arvioidun avioitumisiän (oletettavasti vähintään 20-v) ja ehtoolliskäyntien (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320) perusteella Kalle oli syntynyt viimeistään n. 1693 (äidin iän perusteella aikaisintaan n. 1680), joten Olli Haukka on kuollut n. 1680-1702, olettaisin että lähellä Kallen syntymäajankohtaa. Liekö jäänyt avioliitto lyhyeksi, ja Kalle ainoaksi lapseksi tästä avioliitosta.

Kaisalla ja Erkille olen kirjoittanut seuraavanlaiset muistiinpanot:Asuivat avioitumisensa jälkeen vuosina 1705 -1709 Kaisan kotona Tervolan Ylipaakkolan Mölölässä, jonka jälkeen olivat vuodesta 1710 alkaen Tervolassa itsellisinä.
Kalle-pojan avioiduttua vuonna 1713 Kemin Liedakkalan Pruntsilaan ja saatua puolisonsa kanssa ensimmäisen lapsensa (Priita, s. 7.8.1713) siirtyi Kaisakin Pruntsilaan joksikin aikaa: Kaisa oli viimeisen kerran Tervolassa ripillä 25.5.1713 (puoliso 8.2.1713) ja seuraavan kerran Pruntsilassa 18.10.1713. Erkki ei seurannut Pruntsilaan mukana, mutta jonnekin hänkin ilmeisesti lähti joksikin aikaa (tauko ehtoollisissa). Kaisa oli viimeisen kerran ehtoollisella Pruntsilassa 20.6.1714 ja seuraavan kerran takaisin Tervolan itsellisissä 20.2.1715, Erkin ehtoolliskäynnit Tervolan itsellisissä jatkuvat vasta kun Kaisan loppuvat kokonaan.
Kaisa kuoli Tervolassa 1716, ja Erkki kuoli vuonna 1719, mahdollisesti Erkin kuolinpäivä oli 22.3.1719, jolloin Kemin kuolleista löytyy Erkki Juhonpoika.
(Liekö Kaisa siirtynyt Pruntsilaan auttamaan poikansa perhettä uuden tulokkaan takia. Oletettavasti miniä oli vielä vuoden 1713 jälkeenkin synnytysiässä, mutta ehkä synnytykseen liittyi jotain ongelmia, koska Priita-tytär jäi pojan ainoaksi lapseksi tästä avioliitosta.)Kallen ensimmäisen puolison (Margeta Juhontytär Hirmu) ensimmäinen puoliso oli Olli Ollinpoika Pruntsi (k. 4.6.1711), ja Kalle avioitui 18.1.1713 Ollin lesken kanssa ja siirtyi avioliiton myötä Pruntsilaan, jonne Kallen äitikin tuli joksikin aikaa.

Se, että Susanna mainitaan yhdessä kohtaa Kallen sisareksi, ei mielestäni tätä romuta. Virheellisiä sukulaisuussuhteita esiintyy näissä asiakirjoissa. Susanna oli (jos nyt oikein katsoin) Kallen ensimäisen puolison ensimmäisen puolison täti:eek: ...

Suuret kiitokset tästä tulkinnasta. Keminmaan historia -kirjan tieto lienee noilta osin virheellinen. Esittämäsi teoria on helpompi ymmärtää.

Lapinsuvut

27.09.17, 21:44

Minulla ei tuota opusta ole, joten jäänyt sitten uskomatta virheelliseen aineistoon :D:. Olen toistaiseksi tutkinut kaikki yhteydet itse, enkä ole siis esim. ottanut tietoa tehdyistä sukututkimuksista. Toki Googlailen ja etsin siten vinkkejä ja ideoita, ja useimmiten löydökset auttavat umpikujiin, mutta samalla joskus törmään myös puutteelliseen tai virheelliseen tietoon.

Joskus varmaan pitäisi saada mainitsemasi kirja käsiini (niin usein siihen viitataan), jotta saisi lisäideoita. Onko kirjaa jostain yhä saatavissa?

(Ja mitä siinä kirjassa tästä oikein sanottiin:)? )

Outika

28.09.17, 05:54

Kirjan sivulla 100 kerrotaan Pruntsista eli "isäntänä oli Jaakko Knuutinpoika vuoteen 1647, sitten Pekka Ollinpoika vuoteen 1675. Taloa omisti Martti Pekanpoika Laiti 1675 - 81, mutta sitten se siirtyi Pekka Ollinpojan veljen Olli Pekanpojan hallintaan. Ollin vaimo oli susanna, joka sirastui 1695 vaikeaan tautiin, kitui muutaman vuoden ja kuoli. Olli meni uusiin naimisiin Marketta -nimisen naisen kanssa. Talossa asui myös veli, Antti, jota sanotaan 1706 heikkopäiseksi. Olli kuoli 1712, talonpitoa jatkoi poikansa Kaarle."

Lapinsuvut

29.09.17, 11:20

Mielestäni kirjan tekstissä on muitakin virheitä, kun tekstiä vertaa vuosien 1709 - 1719 Pruntsilan rippikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847304) ja vuodesta 1710 alkavaan kinkerikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847123), joka ajallisesti näyttäisi ulottuvan 1720-luvun loppuun.

Vuodesta 1709 alkavasta rippikirjasta näkee, että Pruntsilan Olli isäntä kuoli vuonna 1709 (eli 11.4.1709 Olli Pekanpoika Pruntsi, 69v eli syntynyt 1640), Olli kuoli ennen Susanna-puolisotaan, jonka venäläiset surmasivat 50-vuotiaana 24.2.1715 (s. 1665) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850436 ).

Olli Pekanpojan poika Olli Ollinpoika Pruntsi kuoli 33-vuotiaana 4.6.1711 (synt. 1677). Antti Ollinpoika Pruntsi, ei ollut Olli Pekanpojan veli vaan poika, joka kuoli 26-vuotiaana 9.2.1711 (s. 1684).

Vuoden 1710 kinkerikirjasta näkee, että nyt isäntänä ollut Olli Ollinpoika Pruntsi kuoli, puoliso oli Marketta (Vih. 31.3.1703: http://hiski.genealogia.fi/hiski/8cc3dj?fi+0190+vihityt+69 ), ja Ollin Susanna-äitikin oli elossa, mutta kuoli kuten Antti-velikin. Uuden isännän Kalle Ollinpoika Haukan (vih. 18.1.1713 Ollin Ollinpojan lesken kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850457) jälkeen kinkerikirjassa on Iijoelle siirtynyt Karin-sisko, joka nähdäkseni on itse asiassa Kallen sisko (eli Kalle ei ollutkaan ainoa lapsi), joka ilmeisesti seurasi veljeään hetkeksi aikaa Pruntsilaan. Kaisa-siskon jälkeen kinkerikirjalla on edesmenneen Ollin poika Juho...)

Olli Pekanpojalla näkyy vuodesta 1709 alkavassa rippikirjassa myös tyttäret Susanna (s. 1689 - avioitui Tervolassa 29.4.1715 Pekka Antinpoika Niskan kanssa ja kuoli 7.4.1719 kylmään ja nälkään) ja Liisa. Näiden lasten lisäksi Olli Pekanpojalla oli myös tyttäret Anna (Kittilä, s. 1674, k. 1737) ja Kristiina (Knutila, s. 1676, k. 1746). Olen myös kirjoittanut muistiinpanoihin kahdesti aviossa olleesta Kaisasta, mutta en ole häntä jostain syystä vielä tutkinut lainkaan.

Vuosien 1693-1710 Pruntsilan kinkerikirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846994 ) näkyy myös Olli Pekanpojan kuolema, Anna ja Kristiina -tyttärien avioitumiset, Liisa-tytär, ja viimeisenä on pojanvaimon (sonhust.) Margeta Hirmu.

Jos Olli Pekanpojan Susanna-puolison kuolinkirjauksen ikä (50v) pitää paikkaansa, hän ei voi olla äiti ainakaan kaikille Olli Pekanpojan lapsille. Asutuksen yleisluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344656 ) Olli Pekanpojan vaimoksi onkin merkitty Susanna Ollintytär vuosina 1676 ja 1680, ja vuonna 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343391 ) sanotaan ”Olof Persson hustrun har swår inwärtes siukdom”, joten voisikohan olla niin, että Olli Pekanpoika ja Susanna Juhontytär ovatkin avioituneet vasta vuoden 1695 jälkeen? Susannan sukunimen perusteella arvelisin Susannan olevan Alatorniolta, joten vihkiminen olisi voinut tapahtua siellä. Ollin ja Susannan avioituminen vuoden 1695 jälkeen sopisi myös kirjan tekstiin ”Ollin vaimo oli susanna, joka sirastui 1695 vaikeaan tautiin, kitui muutaman vuoden ja kuoli. Olli meni uusiin naimisiin” –osuuden kanssa, mutta kirjassa olisikin väärä puolisonnimi.

Vuosien 1693-1710 kinkerikirjassa (alkaa mielestäni 1690-luvun lopusta) on kolmantena henkilönä kuolleeksi merkitty Charin, jolla nähdäkseni lukee svärmoder, eli olisiko Susannan äiti (vai mahd. ed. puolison?). Etsin Hiskistä Kemissä ennen 1709 kuolleita sopivan ikäisiä Charineja, joita löytyi 4: kyseessä ei voi olla 14.2.1698 kuollut Charin Tervo, eikä nähdäkseni 5.8.1705 kuollut Carin Mattsdr., jolloin jäljellä on 3.10.1699 tigg. Karin Cnutsdr 70v ja Carin Larsdr Suhonen 80v, heidän osaltaan en tässä vaiheessa osaa ottaa kantaa.

Outika

29.09.17, 18:34

Tämä esitys jotenkin tuntuu selkeämmältä ja minua on rajoittanut tuo Keminmaan historiakirjan väittämä Kaarlesta. Haukka ja Huru lienevät olleet naapureita Ilmolan kylässä. Eräs Haukan isäntä oli Jöns Niilonpoika (1589), jonka leski Agneta asui taloa 1674. Agnetan kanssa taloon lienee kirjattiin Hannu Jönssinpoika Haukka.

Vuonna 1710 Hurulaan kirjattiin husbonden (inhyses) Hans ja vaimo Agneta, joilla ei näy rippimerkintöjä talossa. Agnetan perään kirjattiin talosta (Hurula) poismuuttanut Hannu Hurulan poikapuoli stiufson Olli. Talossa mainitaan lisäksi gl. gubbens son Pehr ja Carin sekä talosta muuttaneet stiufdotter Carin ja Margeta tytär.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Perhe on viitattu sivulle 74 ja siellä asuivat Hannu Hannunpoika, jolta oli kuollut Maria-vaimo ja pojanpoika Hannu muuttanut pois, ehkäpä piika Susanna Simontytär Maijan kanssa. Liekö tuo poikapuoli Olli ollut Agnetan poika hänen aiemmasta avioliitostaan Haukan kanssa[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Agneta tuli Hurulaan Alapaakkolan Mäkimaulan talosta, kun miehensä Matti Ollinpoika Majawa kuoli[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Matin kuolema näkyy vuonna 1709 alkavassa rippikirjassa[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) eli vuonna 1715. Samassa rytäkässä tapettiin isäntänä ollut Niilo Niilonpoika, jolla mainitaan Susanna -vaimo.

Mietin saattoiko tuo Agnetan poikana mainittu Olli Matinpoika Majawa olla Carlin isä? Äidiltään ehkä sai Haukan nimen?
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) rk 1710 – 1719 sivu 260 kuva 135 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=135
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Rk 1710 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847199
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Rippikirja 1710 – 1719 sivu 36 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847071
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Rippikirja 1709 – 1741 kuva 23 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1328&pnum=23

Lasse80

29.09.17, 22:02

Lapinsuvut

29.09.17, 23:44

Ei voi olla. Aune eli Agneta Juhontytär oli kuolinkirjauksensa iän perusteella syntynyt vuonna 1678 (k. 1770). Aune avioitui n. 1722 Hannu Hurun (s. 1662, k. 1740) kanssa, ja oli Hannun kolmas aviopuoliso. Hannun ja Aunen aviosta syntyi Pekka-poika vuonna 1725, joten Aune ei voinut olla syntynyt juuri ennen vuotta 1675 (olisi ollut Pekan syntyessä yli 50-vuotias).

Kemistä on varhaisilta ajoilta 3 kinkerikirjajaksoa:
1. 1693-1710: mielestäni kattaa ajan n. 1697-1710
2. jakso 1710: alkanee suurinpiirtein vuodesta 1710, ja ulottuu 1720-luvulle
3. jakso 1724: jatkuu ajasta, josta ed. loppuu, n. 1730-luvun taiteesta

Rippikirjat sijoittaisin ajallisesti niin, että vuosien 1709-1719 rippikirja alkaa ennen jaksoa 1710 ja vuosien 1720-1730 rippikirjasta ainakin n. vuoteen 1725 asti sisältyy jakson 1710 kinkerikirjaan. Sitten Alkaa jakson 1724 kinkerikirja eli kattaa ehkä osittain ruippikirjan 1720-1730, mutta paremmin rippikirjan 1731-1741.

Kalle Ollinpojan Haukan isänisän sisko oli Aune Hannuntytär (s. 1657, k. 2.2.1717 Tervola). Sukulaisuus kerrotaan vuoden 1717 tuomiokirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584654). Niinpä Kallen isänisän patronyymi oli myös oletettavasti myös Hannunpoika, jolloin hän voisi olla Jöns Nilsson Haukan (s. 1586, k. 1644) poika Hans Jönsson Haukka. Koska Aune on syntynyt 1657, täytyisi Hans Jönssonin olla syntynyt n. 1606-1637. Mikäli jaksossa 1634-1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319290) mainittu Nils Jönsson (s. 1622) oli Jöns Nilssonin vanhin poika, rajautuu Hans Jönssonin syntymäajaksi 1623-1637.

Koska Kalle Ollinpoika on syntynyt viimeistään 1693 (aikaisintaan 1680), on hänen Olli-isänsä pitänyt syntyä viimeistään n. 1670, jolloin Ollin nimettömän isän on täytynyt syntyä viimeistään 1650, mikä rajaa Hannu Jönssinpojan syntymäajaksi 1623-1630 (aika tiukka haitari, mutta laskelmien valossa kuvio näinollen mahdollinen).

Mikäli astuksen yleisluettelon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342985) Hans Jönsson on Kallen isänisän ja Aune Hannuntyttären isä, niin vähän minua mietityttää, miksi hänet mainitaan ensimmäisen kerran nimeltä vasta vuonna 1663.

Toisaalta, koska Haukan isännäksi näyttää vuonna 1685 tulleen Hannu Heikinpoika Huru, joka lienee saanut talon mukaan nimekseen Hannu Heikinpoika Haukka, niin voisiko hän ja hänen isänsä jne. liittyä kuvioon? Ehkä ei, koska Aune mainitaan Haukan nimellä, joten olettaisin että nimi tulee kauempaa.

Kovasti arvailua ja laskeskelua... :confused: Pitäisi löytää jokin tuomiokirja, joka kertoisi vähän lisää. Olettaisin, ettei siinä kirjassa juuri avata Haukan talon taustaa?

Outika

30.09.17, 06:41

Lapinsuvut; Kalle Ollinpojan Haukan isänisän sisko oli Aune Hannuntytär (s. 1657, k. 2.2.1717 Tervola). Sukulaisuus kerrotaan vuoden 1717 tuomiokirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584654). Niinpä Kallen isänisän patronyymi oli myös oletettavasti myös Hannunpoika, jolloin hän voisi olla Jöns Nilsson Haukan (s. 1586, k. 1644) poika Hans Jönsson Haukka. Koska Aune on syntynyt 1657, täytyisi Hans Jönssonin olla syntynyt n. 1606-1637. Mikäli jaksossa 1634-1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319290) mainittu Nils Jönsson (s. 1622) oli Jöns Nilssonin vanhin poika, rajautuu Hans Jönssonin syntymäajaksi 1623-1637.Kiitos. Eli Mäkimaulasta tullut Agneta ja miehensä Olli Matinpoika eivät liity tähän. Jotenkin jäi käsitys, että tuo Agneta meni vihille jonkun Hannun kanssa ja pari kirjattiin Huruunkin, joskin ilman mitään muita merkintöjä.

Johonkin olen jo avannutkin Haukan talon historiaa Keminmaan historiakirjan kertomana ja otan sen tähän uudelleen eli "Juho Niilonpoika (s. 1589) oli isäntänä Haukan talossa vuonna 1637. Hänellä oli 15-vuotias poika Niilo, joka oli suuressa vaarassa joutua sotilaaksi. Juholla oli varallisuutta, jolla hän maksoi 18-vuotiaan rengin, Simo Eljaanpoika Tarvaan Kemihaarasta talonsa puolesta sotimaan Saksaan. Kuitenkin jo 1645 Juho kuoli ja talo jäi Agneta-leskelle. Talon isännyyden sai kuitenkin pian poika Hannu. Mutta talo joutui kuitenkin suuriin vaikeuksiin, se oli 1660-luvulta 1680-luvun lopulle autiona. Silloin sitä alkoi viljellä Hurun talon isäntä Hannu Huru, joka lienee talon ostanut. Taloa alkoi hoitaa hänen poikansa Heikki. Mutta Heikki kuoli nälkävuosina ja Elina-leski joutui kerjuulle. Talo jäi asukkaitta ja autioitui. Sitä viljeli isonvihan alla raatimies Petter Langh".

Jään siihen käsitykseen, että kyseessä oli kaksi eri Hannua, Haukka ja Huru. Carl Olai lienee tuon Hannu Haukan poika, ja Hannu Haukan täti olisi ollut tuo tuomiokirjassakin mainittu Agneta Hannuntytär. Olisipa tässä nyt jokukaan aikalaisdokumentti tuomiokirjoista tms.

Olof Mattsson s. 1710...Jäin miettimään sitä, kun Olli Matinpoika (stiufsson) kirjattiin Hurulasta poismuuttaneeksi jo vuonna 1710 alkavassa rippikirjassa. Onko mahdollista, että hän syntyi 1710.

Lapinsuvut

30.09.17, 13:06

Kiitos. Eli Mäkimaulasta tullut Agneta ja miehensä Olli Matinpoika eivät liity tähän.
Olli Matinpoika oli Agnetan poika, ei puoliso.

Jotenkin jäi käsitys, että tuo Agneta meni vihille jonkun Hannun kanssa ja pari kirjattiin Huruunkin, joskin ilman mitään muita merkintöjä.

Ennen Hannu Hannunpoika Hurua Agneta oli naimisissa Matti Ollinpojan kanssa, jonka kanssa yhteinen poika Olli Matinpoika (s. 1710) on. (Hannu ja Agneta vihitty n. 1722, Matti ja Agneta 17.5.1708 Alatorniolla.) Esim. Hurulan oheisilla rippikirjoilla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847360 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847419) merkintöjä Hannusta ja Agnetasta on mielestäni varsin runsaasti, joten en ymmärrä, miksi avioliitto Agnetan ja Hannu Hurun kanssa olisi merkinnätön.

Jäin miettimään sitä, kun Olli Matinpoika (stiufsson) kirjattiin Hurulasta poismuuttaneeksi jo vuonna 1710 alkavassa rippikirjassa. Onko mahdollista, että hän syntyi 1710.

Oli syntynyt 6.9.1710 Kemissä. Ollia ei suinkaan ole merkitty poistuneen Hurulasta vuonna 1710. Ilmeisesti tulkitset poismuuttoajankohdaksi vuoden 1710 katsomalla jakson 1724 Hurulan kinkerikirjaa, joka ajallisesti alkaa 1720-luvun lopulta ja ulottuu pitkälle 1730-lukua. (Tästä yritin mainita ed. viestissänikin.) Eli Kinkerikirjat eivät ole yhden vuoden kirjoja, ja samassa hakemistossa on kaksi jaksoa, joiden ulottuvuus on liki 30 vuotta. Paremmin tapahtumat näkyvät rippikirjoista, vaikkakin joskus henkilö on vain kinkerikirjassa.
Olli Matinpojan kuviot näkee hyvin rippikirjoistakin: ensimmäisen kerran ripillä 1727, viimeisen kerran Hurulassa ripillä 1731 ja avioituu Knuutilaan, jossa ensimmäisen kerran ripillä 1731.
- RK 1720-1730 Huru: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847360
- RK 1731-1740 Hurula: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847419
- RK 1731-1741 Knutila: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847426

Tämä rippikirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847199) ei ole vuoden 1710 rippikirja, vaan kuuluu ns. "1724" jaksoon kinkerikirjoja:
- 1710 jakso alkaa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847076
- 1724 jakso alkaa (s. 200): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847170 (ks. vasen yläkulma, eli sivusta 200 eteenpäin on vuoden 1724 jaksoa, joka yltää pitkälle 1730-lukua.)

Jos katsoo 1724-jakson kinkerikirjoja, aikaisimmat niistä nähtävät tiedot taitavat olla ihan 1720-luvun lopulta (vähän on mielestäni vaihdellut, mihin vuoteen tarkan rajan voisi vetää, mutta missään tapauksessa niistä ei näy 1710-luvun asioita).

Hurulan ja Haukan osalta asutuksen yleisluettelossa on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen samankaltaisuus, että pitää kysyä, mitä kirja sanoo Hurun talosta?

Kun vertaa alla olevia sivuja, on molemmissa samaan aikaan Hannu Heikinpoika Huru, puoliso eri...
- 1674-1693 Haukka: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344636
- 1674-1693 Huru: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344642

En osaa sanoa, liittyykö Agneta ja Hannu Hannunpoika Huru (s. 1662) mitenkään Kalle Ollinpoika Haukkaan. En esim. tiedä, oliko Kalle isoisän sisko naimisissa, oliko hänellä lapsia jne. Mutta Kallen (s. n. 1690) isä ei ollut Agnetan Olli-pojan (s. 1710) poika.

Outika

30.09.17, 16:11

Ilmeisesti tulkitset poismuuttoajankohdaksi vuoden 1710 katsomalla jakson 1724 Hurulan kinkerikirjaa, joka ajallisesti alkaa 1720-luvun lopulta ja ulottuu pitkälle 1730-lukua. (Tästä yritin mainita ed. viestissänikin.) Eli Kinkerikirjat eivät ole yhden vuoden kirjoja, ja samassa hakemistossa on kaksi jaksoa, joiden ulottuvuus on liki 30 vuotta. Paremmin tapahtumat näkyvät rippikirjoista, vaikkakin joskus henkilö on vain kinkerikirjassa.Kiitän tästä tarkennuksesta. Ilman muuta tarkoitin Agnetan poikaa Ollia, menivät tässä Matti Ollinpoika ja Olli Matinpoika sujuvasti sekaisin. Kallen isän täytyi olla joku Olli (Hannunpoika?ehkä?) Haukka, jos nimi oli Carl Olai Haukka.

Kopsaan tähän vielä Haukan talon tarinan: "Juho Niilonpoika (s. 1589) oli isäntänä Haukan talossa vuonna 1637. Hänellä oli 15-vuotias poika Niilo, joka oli suuressa vaarassa joutua sotilaaksi. Juholla oli varallisuutta, jolla hän maksoi 18-vuotiaan rengin, Simo Eljaanpoika Tarvaan Kemihaarasta talonsa puolesta sotimaan Saksaan. Kuitenkin jo 1645 Juho kuoli ja talo jäi Agneta-leskelle. Talon isännyyden sai kuitenkin pian poika Hannu. Mutta talo joutui kuitenkin suuriin vaikeuksiin, se oli 1660-luvulta 1680-luvun lopulle autiona. Silloin sitä alkoi viljellä Hurun talon isäntä Hannu Huru, joka lienee talon ostanut. Taloa alkoi hoitaa hänen poikansa Heikki. Mutta Heikki kuoli nälkävuosina ja Elina-leski joutui kerjuulle. Talo jäi asukkaitta ja autioitui. Sitä viljeli isonvihan alla raatimies Petter Langh".Hurun talon historiaan liittyvät Keminmaan historiateoksen mukaan seuraavat henkilöt: "Paavo Paavonpojan isännöimä Huru autioitui asumattomaksi vuonna 1647. Talo asutettiin Juusi Gabrielinpojalle ja hänen vaimolleen 1653. He olivat kuitenkin jo vanhoja ja joutuivat luopumaan talostaan. Uusi omistaja oli Hannu Heikinpoika, joka asui Haukan taloa. Hänen poikansa Hannu alkoi taloa varsinaisesti 1690-luvun alussa asua vaimonsa Marian kanssa. Hannu sairastui vakavasti nälkävuosina mutta selviytyi hengissä. Hän joutui kuitenkin lähtemään vuoden 1711 sotaväenotossa sotilaaksi."

Tästä ymmärtäisin, että Haukka oli ainakin alkujaan eri talo. Haukassa Jöns Nilsson Haucka ja Hurussa Påhl Påhlsson.

Haukan talon asukkaita:
1631 – 1644 Juho Niilonpoika Haukka ∞ nn (Agneta?)
1645 - 1673 leski (lapset: Hannu Juhonpoika Haukka, Niilo Juhonpoika Haukka)
1646 – 1660 leski Agneta, Hannu Juhonpoika Haukka (†1664-1671) ∞ nn / Juho Juhonpoika (mainittu 1663)
1660 – 1680 Haukka autiona
1672 Hannu Hannunpoika Haucka ¾ mtl Haukassa
1673 – 1687 välillä Haukka liitettiin Huruun
1688 Hannu Henrikinpoika Huru 1 ¼ mtl tilalla (talossa poika Hannu, pojanvaimo Elin (†) ja vihittiin 1674 Kaarina Pekantyttären kanssa)
1681 - isännäksi Hurun talosta Hannu Huru (n †1698), tilanpitoa jatkoi poika Henrik ∞ Elin
1691 Hannu Hurun pojat Hannu, Pekka ja Niilo
1710 – 1729 Hurun no 11 isäntänä Olli
1709 – 1719 Haukkala autiona, Kalle rengiksi Tervolaan Kantolaan 1708 ja sieltä Liedakkalaan 1713

Outika

01.10.17, 07:05

Josko talon historian huomioiden lähtisi rakentamaan ketjua siten, että ensimmäinen tunnettu isäntä oli Jöns Nilsson eli Juho Niilonpoika, jonka syntymävuodeksi on kerrottu 1589. Juho Niilonpoika löytyy asiakirjoista ainakin vuodesta 1627, jolloin tilansa on merkitty autioksi. Tätä aiemmin tilikirjoista ei löydy Juhon nimeä. Toinen Juho Ilmolassa asui kylläkin, mutta on kirjattuna koko ajan eri kohtaan.

Tämä Juho Niilonpoika kuoli noin 1645 ja taloon kirjattiin leski. Nimeä hänelle ei anneta, kun vasta leskeksi jäätyään, olikohan vuodesta 1646. Talossa asuivat leski Agnetan lisäksi pojat Hannu Juhonpoika, Niilo Juhonpoika ja Juho Juhonpoika. Juho Juhonpoika mainitaan vuonna 1663. Haukan talo oli autiona (oliko kyvytön maksamaan veroja) 1660 luvun alkuvuosilta aina vuoteen 1672 kun Hannu Hannunpoika mainitaan ¾ mantaalin Haukassa. Juho Niilonpojan poikien täytyi syntyä noin 1620 luvulla ja edelleen Hannun, Niilon ja Juhon jälkeläisten ehkä noin 1650 luvulla.

Tästä laskien Haukkaa isännöinyt Hannu Hannunpoika syntyi noin 1650 ja sopisiko pojakseen Olli (s n 1670), joka isännöi sitten myöhemmin vv 1710 – 1729 yhdistettyä Haukka/Hurua, kunnes talon ehkä oma poika nousi isännäksi ja Olli hävisi jonnekkin. Kukaties Mölöön jos vihittiin Kaarina Mölön kanssa, joka jäi leskeksi Ollin kuoltua. Luultavasti tuo Hannu Hannunpoika Haukkakin kuoli melko nuorena, luultavasti vuosien 1673 – 1687 välillä kun tilat yhdistettiin ja Hannu Henrikinpoika Huru isännöi vuodesta 1688, huom, nyt 1 ¼ manttaalin Hurua. Koska manttaaliluku ja patronyymikin vaihtui, vaihtuiko sukukin?

Ehkä näistä syistä Haukan pojat eivät saaneet isännänpaikkaa Hurusta vaan Kallekin (*n 1693) lähti rengintöihin Tervolan Kantolaan ja sieltä monien sattumusten jälkeen lopulta löysi isännänpaikan Pruntzilasta. Kallella oli käsittääkseni lapsia jo Pruntzilaan tullessaan, ja ensimmäinen vaimo on tuntematon.

Vielä asiaa tiivistäen, voisiko Karl Olai Haukan (*n 1693) isä olla tuo Hurussa vaikuttanut Olli (*n 1670) 1710 – 1729 ja tämä Olli josko olisi Hannu Hannunpoika Haukan (*n 1650) poika. Liekö Hannu Hannunpoika Haukka kuollut kohtalaisen nuorena jossakin 1673 – 1687 välillä kun Haukka liitettiin Huruun. Hannu Hannunpoika Haukan isä olisi Hannu Juhonpoika Haukka (*n 1620), jonka isä edelleen olisi ollut tuo mainittu Juho Niilonpoika (*n 1589) eli Haukassa mainittu Jöns Nilsson.

Näin myös Kalle Olai Haukka ja Kaarina Hannuntytär Huru eivät olisi sukulaisia, sillä meniväthän he naimisiin Margeta Hirmun kuoltua.

Hurun ensimmäinen tunnettu isäntä oli Påfwell Huru, joka mainitaan tällä nimellä vuoden 1621 kymmenysluettelossa. Ensimmäisen kerran Påwell Påwelsson mainitaan Ilmolassa vuonna 1620 ja tätä aiemmin Ilmolassa ei asunut Paavoja. Eli Huru tuli Ilmolaan 1620.

Tässä eräs teoria arvioitavaksi.

färinr

01.10.17, 19:28

Outika

05.10.17, 05:39

Haukka ja Hurula

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181766

Huru eli Hurula oli Haukan talon naapurina sen eteläpuolella ja
siten Pentinsaaren talon pohjoispuolella.

Oheista karttaa on käytetty myös Kemi-Rovaniemi radan
tarpeisiin 1900-luvun alussa. Liikenne alkoi 1903.
Kartassa näkyy oikealla eli itäpuolella Kemijokea:
Lautiosaari, Hirmula ja Ilmola sekä vasemmalla eli
länsipuolella: Laurila, Liedakkala ja Ilmola

Kiitoksia tästä aiemmin tuntemattomasta karttalinkistä. Tästä saakin oikein hyvän kuvan talojen sijainnista.

Palaan vielä oletetun Haukan talon isäntiin. Olli Haukan(?) puoliso Carin Mölö lähti piiantöihin Ylipaakkolan Oinaalan Matin talouteen ja olisiko tehnyt talossa töitä aina vuoteen 1719. Kaarina Mölö mainitaan vaimoihmisenä vsta 1713 Ylipaakkolan ”inhyses” listalla vuoden 1701 – 1725 rippikirjassa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), eli oliko jäänyt leskeksi tuossa vaiheessa.

[1] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=292728#_ftnref1) Tervola rk 1701 – 1725 jakso 121 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837478

Tositekirjassa Hannu Jönssinpoika makseli veroja jo 1663 ja maakirjassa vuosina 1673 - 1675 mainitaan ¾ Haukan talon olleen Jöns Niilonpojan lesken hallussa ja taloa jatkoi Hannu Jönssinpoika Haukka ”Jöns Nillsons änckia eller Hans Jönsson Haucka”[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Hannu Haukan tilan kohdalla mainitaan vuoden 1675 tositekirjassa ”soldat hemmanet öde” eli oliko Hannu joutunut lähtemään sotaan talonsa puolesta[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Hannu Jönssinpoika Hauckan ¾ tila oli autiona 1680 ja hänet mainitaan vielä Haukan tilallisena Ilmolassa maakirjassa 1682[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Maakirja 1675 sivu 5 jakso 5 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261995
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Tositekirja 1675 sivu 29 jakso 33
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Mk 1682 sivu 13 jakso 9 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566318

Vuoden 1622 kymmenysluettelossa ja 1624 tilikirjassa Hurun naapurina jälleen mainitaan Dorde-leski ½ mantaalin tilallaan ja vuonna 1625 autioluettelon mukaan Jöns Niilonpojan ¼ mtl tila oli autiona. Vuonna 1631 Hurun naapurissa isännöi maakirjan mukaan Hannu Joenpoika ja hänen naapurissaan leski Agnes ½ mtl tilaa. Maa ja henkikirjassa Jöns Niilonpojan lesken Haukka vapautettiin veroista vuodesta 1653.

Vanhoista kirjoista ei pääse selvyyteen kuka tilalla oli kun nimiä vaihtui, mutta maakirjassa Haukan myöhemmällä paikalla mainitaan 1607 maakirjassa Niilo Jaakonpoika, ja samalla paikalla kymmenyksiä makseli Matti Ollinpoika. Niilo Jaakonpoika mainitaan vielä 1616 kymmenysluettelossa ja 1620 leski Dorde (jos nyt oli samasta talosta kyse?).

Jaakko eli Caúppi Jönsson mainitaan 1567 maakirjassa ja kymmenysluettelossa 1568 - 69, joskaan ei täysin samalla kohdalla. Jaakko Jönssinpoika mainitaan 1592. Kuka oli Hannu Niilonpoika, jonka tila oli autiona 1572 ja Hannu mainitaan kuitenkin vielä 1592.

Saattoiko Valkiapään ja Haukan väki olla samaa sukukuntaa koska Haukkalan naapurina asui 1693 rk :n mukaan Juho Valkiapää, jonka äiti oli myös Agneta. Lisäksi toivoisin selkokielen osalta apuja tuon käräjäkirjan tulkintaan, missä kerrotaan Agneta Haukan ja Kaarle Olain sukulaisuudesta. Eli mikä oli Niilo Junnan osuus tässä, oliko Agneta hänen vaimonsa? Käräjäkirja 1717 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584654)

Lapinsuvut

05.10.17, 12:36

Palaan vielä oletetun Haukan talon isäntiin. Olli Haukan(?) puoliso Carin Mölö lähti piiantöihin Ylipaakkolan Oinaalan Matin talouteen ja olisiko tehnyt talossa töitä aina vuoteen 1719. Kaarina Mölö mainitaan vaimoihmisenä vsta 1713 Ylipaakkolan ”inhyses” listalla vuoden 1701 – 1725 rippikirjassa[1], eli oliko jäänyt leskeksi tuossa vaiheessa.

[1] Tervola rk 1701 – 1725 jakso 121 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837478

Ilmeisesti tarkoitat Oinaalan lähtijänä rippikirjalla olevaa "Charin dåtter"? Mielestäni tämä Kalle Haukan äiti on siinä yläpuolella oleva Carin, joka oli syntynyt n. 1660 ja toista kertaa aviossa. Alapuolella oleva Charin dåtter taitaakin olla Carinin ja Olli Haukan tytär, joka oli myös Pruntsilassa, ja muutti sieltä Iihin. Olenkin ihmetellyt, kenen tytär ko. Charin on, enkä ole aiemmin hoksannut kytkeä häntä Carinin tyttäreksi.

Kirjoitin aiemmin:
... Kaisa oli leski avioituessaan (http://hiski.genealogia.fi/hiski/8c9...190+vihityt+67) Kemissä
vuonna 1703 Erkki Juhonpoika Lukkarisen kanssa (s. 1673, k. 22.3.1719).
...
Kaisalla ja Erkille olen kirjoittanut seuraavanlaiset muistiinpanot:
Asuivat avioitumisensa jälkeen vuosina 1705 -1709 Kaisan kotona Tervolan Ylipaakkolan Mölölässä, jonka jälkeen olivat vuodesta 1710 alkaen Tervolassa itsellisinä.
Kalle-pojan avioiduttua vuonna 1713 Kemin Liedakkalan Pruntsilaan ja saatua puolisonsa kanssa ensimmäisen lapsensa (Priita, s. 7.8.1713) siirtyi Kaisakin Pruntsilaan joksikin aikaa: Kaisa oli viimeisen kerran Tervolassa ripillä 25.5.1713 (puoliso 8.2.1713) ja seuraavan kerran Pruntsilassa 18.10.1713. Erkki ei seurannut Pruntsilaan mukana, mutta jonnekin hänkin ilmeisesti lähti joksikin aikaa (tauko ehtoollisissa). Kaisa oli viimeisen kerran ehtoollisella Pruntsilassa 20.6.1714 ja seuraavan kerran takaisin Tervolan itsellisissä 20.2.1715, Erkin ehtoolliskäynnit Tervolan itsellisissä jatkuvat vasta kun Kaisan loppuvat kokonaan.
Kaisa kuoli Tervolassa 1716, ja Erkki kuoli vuonna 1719, mahdollisesti Erkin kuolinpäivä oli 22.3.1719, jolloin Kemin kuolleista löytyy Erkki Juhonpoika.

Carin mölö avioitui leskenä 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850363), vihkikirjauksessa puolison nimeksi kerrotaan vain Erik Johansson, sukunimi selviää myöhemmin Ylipaakkolan itsellisten rippikirjoista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837359 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837478 .

Ennen itsellisten rippikirjaa Carin ja Erik olivat Carinin kotona vuosina 1705-1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837348), jonka rippikirjassa kerrotaan siirto itsellisten rippikirjalle:
Erik Johans. mågen - edessä "uti inhyses lista"
Charin hustru - edessä "uti inhyses lista".

Jotenkin tähän kuvioon liittyy myös Lautiosaaren Tasala, jonka kinkerikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847154) on toiseksi viimeisenä Eriks hustru Carin Mölö, joten Erikin pitäisi olla jossain edellä. Ainoa Erik, jonka löydän, on mielestäni "Erik Hans son", joten olisikohan patronyymi kirjattu vihkikirjaukseen väärin. Tätä osuutta en ole ehtinyt vielä kauheasti tutkia. Kinkerikirjan kattavuus alkaa n. vuodesta 1710, ja jatkuu pitkälle eteenpäin. Koska Carin kuoli Tervolassa 9.5.1716, ja koska Carin oli Tervolan itsellisissä vuosina 1713 (ennen Pruntisilaa) ja vuonna 1715, ja koska Erik-puoliso oli pois Tervolasta 1713-1715, niin olettaisin, että käynti Tasalassa oli ainakin Carinin osalta lyhyt, ja ajoittuu ajankohtaan, jolloin hän poistui Pruntsista ja ja ennen kuin palasi Tervolaan (viimeisen kerran ehtoollisella Pruntsilassa 20.6.1714 ja seuraavan kerran takaisin Tervolan itsellisissä 20.2.1715). Tasalan vuosien 1709-1719 rippikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847332) Carinia ei ehditty merkitä, mikä myös kertonee visiitin lyhyydestä.

Tasalan vuosien 1709-1719 rippikirjasta löytyy kuitenkin toiseksi viimeisenä "Hans son Erik", joka mahdollisesti sama henkilö kuin kinkerikirjan Erik Hans son. Erikin ehtoolliskirjaukset Tervolassa ajoittuvat vuosina 1716-1717 ajankohtiin, jolloin oli poissa Tasalasta. Ja tämä selittäisi sen, mihin Erkki poistui Tervolasta vuoden 1717 alkupuolella. Ihmetystä kuitenkin herättää Erik Hanssonin osalta se, että ehtoolliskäynnit jatkuvat vuoden 1719 loppuun, jolloin Erkki ei voisi olla sama Erik Johansson, joka kuoli Kemissä 22.3.1719.

Jos Erkki oli Hannunpoika, oliko hän Tasalan Hannu-vävyn eli Hannu Erkinpoika Sotisaaren poika? Erkki ei voi kuitenkaan olla Hannun Liisa-puolison poika ikänsä puolesta (Carinin Erkki-puolison täytyi olla syntynyt viimeistään n. 1683, jotta avioitui vuonna 1703.), joten oliko Hannu aviossa ennen Liisaa? Ja miksi Erkin nimenä on Lukkarinen?

Toisaalta, entä jos kinkerikirjalla olikin toinen Carin Mölöstä, eikä suinkaan Carin Kallenpoika Mölö, Haukka, Lukkarinen. Tai ehkä kyse oli samasta Carinista, mutta Erkki-puoliso ei ole kinkerikirjassa, vaan kinkerikirjan Erik Hansson on joku toinen henkilö.

Lapinsuvut

05.10.17, 12:49

Vielä asiaa tiivistäen, voisiko Karl Olai Haukan (*n 1693) isä olla tuo Hurussa vaikuttanut Olli (*n 1670) 1710 – 1729

Koska Kalle Haukan äiti avioitui uudelleen leskenä vuonna 1703, on Kallen Olli-isä ymmärtääkseni kuollut ennen ko. ajankohtaa. Olettaisin, että on kuollut 1690-luvun puolella.

Lapinsuvut

05.10.17, 13:04

Kallella oli käsittääkseni lapsia jo Pruntzilaan tullessaan, ja ensimmäinen vaimo on tuntematon.

Kallen kuoliniäksi merkitty 62 vuotta, mikä ei voi pitää paikaansa, mutta arvelisin, että ei ollut kauheasti vanhempi. Äidin ikä huomioiden pystyi olemaan max. n. 1680 syntynyt, jolloin olisi ollut 33-vuotias avioituessaan Pruntsilaan.

En ole löytänyt merkkejä siitä, että Kalle olisi ollut aviossa ennen Markettaa, enkä siitä, että Kallella olisi ollut lapsia ennen Markettaa. Kalle oli Kantolassa renkipoikana vuodesta 1709 alkaen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320), joten olettaisin että mahd. puoliso olisi ollut myös. Myös renkipoika viittaisi, ettei ollut kovin vanha? Jos olisi syntynyt 1693, olisi ollut 1709 16-vuotias, jolloin renkipoika passaisi.

Outika

05.10.17, 15:44

Kallen kuoliniäksi merkitty 62 vuotta, mikä ei voi pitää paikaansa, mutta arvelisin, että ei ollut kauheasti vanhempi. Äidin ikä huomioiden pystyi olemaan max. n. 1680 syntynyt, jolloin olisi ollut 33-vuotias avioituessaan Pruntsilaan.

En ole löytänyt merkkejä siitä, että Kalle olisi ollut aviossa ennen Markettaa, enkä siitä, että Kallella olisi ollut lapsia ennen Markettaa. Kalle oli Kantolassa renkipoikana vuodesta 1709 alkaen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837320), joten olettaisin että mahd. puoliso olisi ollut myös. Myös renkipoika viittaisi, ettei ollut kovin vanha? Jos olisi syntynyt 1693, olisi ollut 1709 16-vuotias, jolloin renkipoika passaisi.

Kemin rippikirjassa 1710 - 1719 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=55) kerrotaan että Pruntzilassa oli haruksena Carl Olai Haúcka ja sisarensa (hans syster) Carin oli muuttanut Iihin. Listalla seuraavana on kirjattu edellisen isäntä Ollin poika Juho ja hänen jälkeensä lukee "Carls dotter Brigitta". Tämän tulkinnan perusteella arvelin, että Carlilla olisi ollut Brita tytär??

Lapinsuvut

05.10.17, 17:11

Kalle sai Margetan kanssa Priita-tyttären 7.8.1713 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/8cywhm?fi+0190+kastetut+872), joka näkyy vasta vuodesta 1731 alkavassa rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847425).

Vuodesta 1721 alkavassa rippikirjassa on myös Priita, mutta Ollintytär (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847367).

1720-luvun lopusta alkavassa Pruntsilan kinkerikirjassa
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847207) on Kallen tytärpuoli Priita, mahdollisesti kinkerikirjalla jopa kahteen kertaan, koska myöhemmin mainitaan vieä "hari syster Brigita", hari viittaa nähdäkseni Kallen poikapuoleen Johaniin. Toisaalta se voisi olla myös Kallen Brigita-sisko, jolloin vuodesta 1720-alkavassa rippikirjassa oleva Brita voisi myös olla Kallen sisko, eikä hänellä siksi lue "st.dr", kuten poikapuolella on "st.son". Tällöin Olli Haukalla olikin Kallen ja Kaisan lisäksi myös Brita-tytär. Vuodesta 1731 alkavassa Pruntsilan rippikirjassa on vielä "syster Christina", joka viittaa joko Kalleen tai tämän poikapuoleen Johaniin.

Jäljelle jää vuodesta 1710 alkava Pruntsilan kinkerikirja, jossa näkyy Kallen tyttäreksi määritetty Briita. Kyseessä voi olla Kallen ja Margetan Brita-tytär, jolloin n. 1727 rippikoulun käyneenä olisi ehtinyt tähän kinkerikirjaan mukaan. Brita voi olla myös tytärpuoli Brita, joka virheellisesti on merkitty tyttäreksi. Tai se voisi olla Ollin Brita-sisko, joka merkitty virheellisesti tyttäreksi. Veikkaisin kuitenkin, että kyseessä on Kallen ja Margetan tytär, eikä mitään virheitä siten olisi.

Mietin vielä Kallen ikää siinä suhteessa, että kun hänen äitinsä palasi n. 1705 kotiinsa Mölölään, niin mukana seurasi vielä ainakin Kaisa-tytär, joka ilmeisesti oli ripillä ensimmäisen kerran vuonna 1709, jolloin olisi syntynyt n. 1694. Koska Kallea ei Mölölässä näy, hän lienee ollut vuoteen 1705 sen ikäinen, että oli käynyt rippikoulun ja lähtenyt jo rengiksi, jolloin olisi syntynyt viimeistään 1690. Kallen iän perusteella sanoisin, ettei ole ollut aiemmin naimisissa. Lisäksi Kallen ja Margetan vihkikirjauksessa 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850457) mainitaan Margeta leskeksi, mutta Kallea ei. Jos Kallekin olisi ollut leski, olettaisin että hänetkin olisi merkitty siten vihkikirjaukseen. Ja jos Margetalla oli ed. aviosta Brita-tytär, ja jos Kallelakin olisi ollut ed. aviostaan Brita-tytär, niin tuntuisi yllättävältä, että yhteisenkin tyttären nimeksi olisi tullut Brita. Lisäksi kun Kalle oli avioitumassa Margetan kuoleman jälkeen uudelleen, sanotaan avioliittoluvassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7821245) "i annat gifte med", eli toiseen avioon. Yleensä jos oli kyse kolmannesta tai neljännestä aviosta, niin se myös tässä yhteydessä sanottiin.

Paljon on Brita-nimisiä:confused:, mutta mielestäni todistetusti ei ole yhtäkään, joka olisi Kallen aiemmasta aviosta.

Outika

06.10.17, 05:39

Todella perusteltua päättelyä, kiitos. Näyttäisi siltä, että Kaarlen tarina ainakin joiltakin osin alkaa selvitä. Ei pitäisi liiaksikaan fiksoitua merkintöihin vaan kokonaisuuksiin, joskin joskus joku pienikin yksityiskohta voi kääntää maailman päälaelleen:)

Kaarlen syntymäaika on hämmentänyt, kun kirjoihin ja kansiin on vaihtelevasti kirjattu 1688, mikä on korjattu vuodeksi 1684 ja lisäksi syntymävuosi 1697 taitaa löytyä kirjoista. Ohessa linkki tuohon 1688 tietoon, linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30817127).

Kaarle on kirjattu syytinkimiehenä Majalaan ensiksi ja myöhemmin Majala siirtyi Kaarlen omistukseen. Syytinkimieshän oli jollakin tavalla sukulainen ja mietinkin, mikä rooli Markus Majalalla eli Tärfwolla tässä oli (tai hänen puolisollaan). Syytinkimiehenä olo mainitaan tuomiokirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24678280). Lisäksi jutussa viitataan jonkin vanhaa rouvaan (gamble hustru?).

Outika

09.10.17, 19:26

Karl Olai Haukka on mainittu 1717 kuolleen Agneta Hannuntytär Haukan veljen (nn Hannunpoika) pojan(Olli)pojaksi(Carl Olai). Hautaustietojen mukaan Agneta Hannuntytär syntyi 1652 eli isänsä Hannun täytyi syntyä noin 1620.

Haukan talon isännät
1729 Olof Haucka
1695 – 1713 Henrik Haucka
1687 Johan Hansson
1690 ?
1663 – 1681 Hans Jönsson Haucka
1653 Jöns Nilsons enkia
1624 – 1648 Jons Nilson

Hurun isännät
1729 Olof Huru
1687 - 1713 Hans Henrikson Huru (maakirja)

1681 Henrik Henderson Huru (maakirjassa)
1673 - 1677 Hans henderson Huru
1663 Carl Larson
1653 Josep Gabrielson Huru
1643 - 1648 Påål Påålson
1631 Agnes leski

Ollin patronyymiä ei taideta mainita missään? Tästä taaksepäin erittäin vaikeaa. Vuoden 1631 maakirjassa Haukan talo 13.

Ilmolan kymmennys 1622 (viljelijät tiloilla)
Oleff Sigfridsson, Jons Olson, Staffan Olson, Larys Mikelson, Oleff Jacobson, Nils Jacobson, Berttel Henrikson, Peeder Jacobson, Nils Henderson, Oleff Junttar, Hanus Peerson, Jacob Sigfredson, Oleff Oleffson, Anders Nielson, Staffan Henderson, Maattz Olson, Dårde enka, Påffwall Påfwalsson, Henrik Maattsson, Eric Jacobsson, Oleff Henderson, Peer Kuijfi, Anna Pollar(?), Bonitsa Moÿson

Ilmolan kymmenys 1610 (viljelijät tiloilla)
Oleff Hanson, Staffan Olson, Lars Mikelson, Nils Jacobson, Olef Jacobson, Bertel Henrikson, Mikel Henrikson, Per Jacobson, Nils Hinderson, Per Nilson, Sigfrid Olson, Hans Nilson, Oleff Olson, Oleff Olsson, Henrik Nilson, Sigfrid Henrikson, Madz Olson, Per Hinderson, Madz Hinderson, Hinder Jönson, Jacob Jonson, Hindrik Matzon