Gråå-Kyrön kirkkoherran leski

[ritva laiho]

Sain yksityisen viestin koskien Turun Dirikkalan talossa asunutta Kyrön kirkkoherran leskeä. Tumpelona en häpeäkseni osaa vastata kuin tällä palstalla.
Maakirjoja muualta kuin Savosta olen tutkinut hyvin satunnaisesti. Vuoden 1589 Maskun voutikunnan maakirjassa on jo 1600-luvun tietoja joten se ainakin osittain sisältää myöhemmin kirjattuja tietoja.
Lähteinäni oli Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (4838a). Vuodesta 1614 vuoteen 1616 mainitaan vain papinleski vailla nimeä, 1617 vanha Kyrön kirkkoherran leski ja 1618 salige herr Matts enka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719881
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719891

Suku Foruminkin keskusteluissa esiintulleiden Lasse, Jacob ja Matss Larsson Gråån lisäksi Turun linnan tileissä mainitaan v.1558 Anders Gråå finne, joka oli saanut linnasta erikoisia nauloja nostolaitteeseen. Vuonna 1556 skeppare Nils Gråå oli saanut palkan sekä Viipurin että Turun linnasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1819681
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668014

Taipaleen tilan Rymättylästä ottivat v.1585 maakirjan mukaan viljelykseen herr Johan Capellan ja Anders Mårtenson puoliksi. Myöhemmissä tileissä Andersin sukunimi on Gråå. En nyt muista missä paikallishistoriassa Andersin patronyymi on Mats, mutta minusta se on useammassa tilissä Morten. Tilaa viljeli myöhemmin Jacob Gråå.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1863452

Nauvon Grännäsissä asiakirjoihin ilmestyy 1620 Erik Gråå jolla oli poika Jacob.
Rantasalmen Parkumäellä ,jossa asui paljon Savonlinnan väkeä , vilahtivat 1617-18 asiakirjoissa ratsumies Jöns Gråå ja tilallinen Pål Andersson Gråå. Pidän mahdollisena että he kuuluivat Harmaisen sukuun.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178481

Mats Larsson ,Anders Gråå finnestä ja Nils Grååsta en tiedä edes asuinpaikkaa.
Toivottavasti tästä oli jotain apua.

terveisin Ritva Laiho

[Benedictus]

Kiitos kiinnostavasta vinkistä, taas vaikuttaa löytyvän uutta juonta eteenpäin.

[Gronow]

Kiitos mielenkiitoisista tiedoista. Katsoin Leinbergistä Isokyrön ja Hämeenkyrön kirkkoherroja ja ainoa ajankohtaan edes jollain lailla sopiva Matts näyttäisi olevan Matthias Georgii Dubblare, mutta hän näyttää kuolleen vasta 1621 tai 1622. Näin ollen herää kysymys, olivatko Dirikkalassa asunut vanha Kyrön kirkkoherran leski (1614-1617) ja salige herr Matts enka (1618) sama henkilö vai kuka tämä herra Matts oli ja miten hän liittyi Kyröön?

t. Tito Gronow

[ritva laiho]

Lisäisin Gråå-nimisiin vielä unohtamani Rauman porvari Sigfrid Gråån. Hän löy-tyy Rauman asiakirjoissa 1590-luvulta lähtien. Hänen poikansa Olaus Sigfidi Gråå käytti myös nimeä Crogerus. Hän toimi Euran kappalaisena v.1666.(Turun
hiippakunnan paimenmuistio)
Terv. Ritva

[Benedictus]

Lainaus Ritva Laiho:
Lähteinäni oli Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (4838a). Vuodesta 1614 vuoteen 1616 mainitaan vain papinleski vailla nimeä, 1617 vanha Kyrön kirkkoherran leski ja 1618 salige herr Matts enka.

Matthias Laurentii (mainitaan 1600–1601)

Madz, Matts Larsson

Karjaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5027) (ja Karjalohja) kirkkoherra, mainitaan 1600, jolloin hän maaliskuussa osallistui Linköpingin valtiopäiville.
Sinetöi Karjaan pitäjän veroluettelon 1601.
P N.N. Eräässä hieman vuoden 1616 jälkeen ajoittuvassa Turun hiippakunnan papinleskien luettelossa mainitaan ”her Matts änka, fordom kyrkoherdes i Karis”, joka asui loisena Turussa ja anoi köyhyydessään jotakin elatuksekseen.


Yllä oleva Mats herra ei liene etsitty, mutta tuossa mainitaan 1616 ajoittuva Turun hiippakunnan papinleskien luettelo.


Onkohan tuo papinleskien luettelo missä olemassa, eli löytyykö digitoituna?


Siinä luulisi olevan paljonkin tietoa, jota ei välttämättä ole muualla.

[Gronow]

Mikäli vuonna 1618 mainittu herra Mattsin leski on Karjaan kirkkoherra Matthias Laurenttin leski, niin silloin vuonna 1617 (ja mahdollisesti 1614-16) mainittu vanha Kyrön kirkkoherran leski ovat kaksi eri henkilöä.

Esitän hypoteesin, että vuonna 1617 mainittu Kyrön kirkkoherran leski oli Isokyrön kirkkkoherra Johannes Marcin leski, joka kuului mahdollisesti Gråå-sukuun. Johannes Marci oli työskennellyt nuoruudessaan Turussa ja kuoli Vähäkyrössä 1610 tai viimeistään 1611, jolloin Mathias Dubblare (k. 1621) tuli hänen seuraajakseen. Mathias Dubblaren seuraajana toimi vicepastor Christopher Johannis Gronovius. (Leinberg 1903: 202)

Christopher Johannis Gronoviuksen isäksi on virheellisesti esitetty Vähäkyrön nimismiestä Hans Anderssonia Suursillin lähteisiin myöhemmän merkinnän perusteella. Vähäkyrön Hans Andersson oli niin köyhä, ettei olisi voinut lähettää kahta poikaa opintielle. Esitän hypoteesini jatkoksi, että kirkkoherra Johannes Marci oli Christopher Johanniksen isä ja että Christopher Johannis pääsi isänsä pastoraattiin tultuaan aikuiseksi. Gronovius-nimi on voitu johtaa äidin Gråå-nimestä. Gronovius esiintyy myös muodoissa Granovius ja Grånovius. Toivoisin kommentteja hypoteesiini.

[Benedictus]

Gronovius-nimi on voitu johtaa äidin Gråå-nimestä. Gronovius esiintyy myös muodoissa Granovius ja Grånovius.

Ylläoleva ajatus on sinänsä lookinen, nimiähän usein kehiteltiin hyvinkin kierosti alkupäräisistä ideoista.

Tuo ajatus, että tämä Kyrön khr:n leski olisi Gråå-sukuinen, yhdistää ainakin Turun aiheeseen, miten Dirikkalan talo tulee kuvaan on jo hankala asia.

Tenholan khr Henricus Jacobi Gråå saa seuraavat tiedot pappismatrikkelissa.

Grå, Hinricus Jacobj, Henrik Jakobsson

S Turku oletettavasti 1580-luvun alussa.
Ylioppilas (Henricus Jacobi Grå Finno) Wittenbergissä 14.12.1601.
Tenholan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5106) kappalainen 1608–1612; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1616–1618; Tenholan kirkkoherra ainakin jo 31.1.1618 (mahdollisesti astui virkaan 1619).
Gråå oli pidätettynä virasta virkatehtäviensä (pitäjällä sairaiden luona käyntien) laiminlyömisen takia 1623, samoin ilmeisesti myös 1632–1633. Kiivasluontoisena miehenä hän joutui etenkin juovuspäissään tappeluihin seurakuntalaistensa kanssa, ja näitä sekä muitakin hänen riitojaan ja edesottamuksiaan selviteltiin toistuvasti käräjillä.
Gråå omisti muun muassa maatilan Maarian pitäjässä ja hankki omistukseensa kaksi maatilaa Tenholasta, Kesubölen ja Könickin kylistä. Hän toimi myös rahanlainaajana.
K Tenhola 1643.
P N.N.


Henricus Gråå ei siis sopisi tämän Gråå-sukuisen lesken veljeksi.


Asiassa on kuitenkin mutta, koska Henricus Gråån tiedoissa on selvästi sotkua, jota ei ole selvitetty.

Ilmeisesti Henricus Gråå on huomattavasti vanhempi ja mahdollisesti ei edes ole tuo Saksassa opiskelut henkilö.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850289
Tässä Her Henrik Gråå Raision Kerttulassa jo 1589, isoäitinsä Valborg Innamaan kanssa.
Henrik Gråå löytyy ainakin tuosta Maskun voutikunnan maakirjasta v.1589 (1500), kuva 34 oikealla ylhäällä.
Itse olen joskus pohtinut kuka oli Rymättylän Alakylän Heikkilän Henrik Jacobsson. He saivat Mårten Olofssonin kanssa Alakylän tilat yhtä aikaa viljelykseensä, olivat molemmat Johan de la Gardien palveluksessa ja hoitivat Rymättylän historian mukaan yhdessä de la Gardien laivauksia.
Innamaan talossa asui Älsborgin lunnaista tekemieni muistiinpanojen mukaan
jossain vaiheessa Claus Pajkull ja myöhemmin Sten Lifländer. Samaan aikaan Dirikkalan talossa mainitaan vanha Kyrön kirkkoherran leski.
Terv.Ritva


Ritvan tieto vahvistaa, että Henrik Gråå on jo 1589 ollut Kerttulassa, eli voidaan todeta Henrik Gråån olevan påaljon tiedettyä vanhemman ja myös oleen pappi jo 1589.
Tällöin Henrik olisi syntynyt jo 1560-luvulla eli hänellä voisi hyvinkin olla sisar, joka olisi tuo Johannes Marcin leski ja Crånoviuksen äiti.


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32187&highlight=gr%E5%E5

[ritva laiho]

Hei
Painottaisin taas, että tuossa 1589-vuoden maakirjassa on l600-luvun tietoja eikä se ole luotettava.
Terv. Ritva

[ritva laiho]

Jatkaisin vielä Henrik Gråån iästä. Äitinsä Brita Henriksdotter,Valborg Innamas i Åbo dotter , esiintyy vielä vuonna 1633 Pöytyän käräjillä itse ilman edusmiestä.
Terv. Ritva

[Benedictus]

Jatkaisin vielä Henrik Gråån iästä. Äitinsä Brita Henriksdotter,Valborg Innamas i Åbo dotter , esiintyy vielä vuonna 1633 Pöytyän käräjillä itse ilman edusmiestä.
Terv. Ritva

Kiitos Ritvalle.

Hankala kysymys tuo Henrik Gråå.

Jos maakirja tieodot väärässä paikassa, ratkaisee kysymyksen, mutta jos oikea tieto niin kysymys mutkistuu.

Valborg Innamaalla oli kuitenkin jo isoja tyttäriä 1563, jolloin hänen miehensä kauppahuone ryöstettiin.

Jos Brita Henriksdotter, Jacob Gråå puoliso oli vielä asiointi kykyinen 1633, olisi kuitenkin jo reilusti yli 88v.mahdollisesti reilusti yli 90v. koska isänsä mestattiin 1563 Erik Kuninkaan toimesta.
Toisaalta myös Valborg eli ikivanhaksi, ja hallitsi kauppahuonetta ja omaisuuttaan loppuun saakka.

Toisaalta olisiko mahdollista, että kyseessä olisi pojantytär, Henrik Gråån tytär?

Millaisesta asiayhteydestä on kyse tuolla käräjillä?

[ritva laiho]

Lähetän linkin kyseiseen käräjäpöytäkirjaan. Siinä mainitaan nimenomaan , että kyseessä on Valpuri Innamaan tytär .Hän kyseli joitain vanhoja saamisia. Britan sanotaan asuvan Rymättylässä. Tänään löysin Rymättylän Taipaleesta Mårten Anderssonin , joka voisi olla Britan poika toisesta avioliitosta. Jossain oli häneen yhdistetty nimi Kolli. Taipaleen kylässä on aiemmin kirjattu myös Jacob Gråå.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791440

Ritva

[Benedictus]

Walborg Eriksdotter, Innamaan leski.

1. puoliso Henrik Hansson, porvari Turussa, vaikka hänen alkuperästään on kaikkia arveluja, mitään varmaa tietoa ei ole. Ehdotetaan jopa että olisi Juhana Herttuan frillan Kaarina Hansdotterin veli.

2. Per Ingesson, porvari Turussa. Poikansa Anders Persson oli Innamaan Lempäälän tilojen omistaja.

3.Olof Larsson, joka ei elänyt kauaa.

4. Lucas Larsson, joka lienee ollut Innamaan pomorenki, joka mainitaan usein Innamaan liiketoimien yhteydessä.

Innamaan perheessä mainitaan tytär ensikerran 1563, kun Erik kuninkaan kannattajat ryöstivät Innamaan talouden.

1577 mainitaan Tenholan ja Turun kirkkoherra Thomas Larsson Walborgin vävynä.
Vaimon N. Henriksdotterin nimeä ei tiedetä.

Tämän poika Bertill Thomasson oli Turun porvari ja peri suurimman osan Valborgin omaisuudesta.
Bertill kuoli 1610 ja leski mainitaan Innamaan talossa vielä 1623.

Edellä mainitun tyttären lisäksi oli myös toinen tytär Brita Henriksdotter.

Tällä Brita Innamaalla on ollut 2 puolisoa.

1.Jacob, josta ei tiedetä muuta, kuin nimi poikansa takia.
Britan ja Jacobin poika oli Henrik Jacobsson Gråå, 1608 Tenholan kappalainen, myöhemmin Tenholan kirkkoherra.

2. Anders Henriksson
Tämän poika oli Mårten Andersson

Kolli olis siis Valborg Innamaan tila Kakskerrassa, jossa hän kai pääasiassa asui. eli sinänsä lienee aika vahvasti uskottava, että Mårten Andersson Kolli oli Britan poika.

Vävy Thomas Larssonia voisi pohtia enemmänkin.

Lainaus Ritva:
Toisaalla forumilla (Hans West-Vanaja -Harviala) on linkki de la Gardien ar-
kistojen sisältöön. Satuin huomaamaan kuninkaan kirjeen vuodelta 1584.Fru Anna till Fulkilan kuoltua tuli ottaa huomioon Turun kirkkoherra Thomas Laurentii ja hänen kanssaperillisensä. Fru Annan mies oli Simon Thomasson
till Kapellstrand. Impolan teoksessa Frälset och dess rusttjänst... sivulla 358
kerrotaan Simonin oman omaisuuden menneen veljen Jacob Thomassonin perillisille.
Veljeksillä oli myös sisar Katarina,joka oli nainut Henrik Skräddaren Turusta.


Impolan kirjan mukaan Annan vanhemmat olivat rälssimies Hans Persson Starck till Fulkila ja Karin Andersdotter Boije af Gennäs. Annan äitiä kutsuttiin nimellä hustru Kadrina till Pojoby. Tässä de la Gardien sisällysluettelossa en ymmärrä sanan tillfredställa merkitystä.
Terv. Ritva
Lainaus:
”Pojobyn” Erik Olofsson vaikutti myös Turussa (ks. Impola 2011, 385-386; http://suku.genealogia.fi/archive/in...11267-p-4.html (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11267-p-4.html)). Kerstin Knutsdotter antoi torin varren kivitalon tytärpuolelleen Kerstinille ja tämän puolisolle Erik Olossonille. Asiakirjan allekirjoittajina ovat Kerstin Knutsdotter eli Erikin anoppipuoli, Thomas Jönsson Ryting eli Erik Olofssonin miniän Saran isä sekä Simon Thomasson, joka oli Paraisten Kapellstrandin isäntä ja Anna Hansdotter Starckin puoliso. Annan äiti oli siis ”Kadrina till Pojoby”. Erikin vaimon Kirstin/Kerstin Larsdotterin (Finne?) äiti on siis joko ollut Anders Boijen tytär ”Pohjankylän Katriina” tai hänen sisarensa. Jos kyse on Lars Finnen ja Anders Boijen tyttären avioliitosta, edellyttää se, että Lars Finne olisi ollut naimissa kolmesti.
1544-03-19 Kerstin Knut Danssons dotters gåvobrev på en stengård med tre stenbodar och källare vid torget i Åbo till Erik Olsson och hans hustru, som är Kerstins styvdotter. Original med 3 sigill (Kerstin Knutsdotter, Thomas Jönsson (Ryting) och Simon Thomasson) och spår av 2 sigill. (Tryckt i Bidrag till Finlands historia 3, nr 204).

Yllä on hieman sekava juttu, mutta siinä tulee ilmi Simon Thomassonin nimi.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28858&page=4

Kiinnostavaa on, että Thomas Larssonia ja kanssa perijöitä pitää kuninkaan mukaa huomioida Anna till Fulkkilan perinnössä.

Brinkalan talon kaupassa on todistaja tuo Simon Thomasson, ja ostaja vouti Erik Olofsson vaimonsa myyjän tytärpuolen kanssa.

Johansson on arvellut, että Erik Olofssonin 1. vaimo olisi ollut Anders Boijen tytär, jos oikein käsitin.
Anna til Fulkkilan äiti olisi siis Karin Andersdotter Boije.

Kysymys onkin:
Onko Valborg Eriksdotter Innamaa, vouti Erik Olofssonin tytär 1. aviosta Anders Boijen tyttären kanssa, siis Anna til Fulkkilan serkku?
Tällöin olisi luonnollista, että kuningas haluaa suojattinsa suvulle etua asiassa.

[ritva laiho]

En tiedä onko tämä kuittaus tullut esiin muissa ketjuissa, kuuluisi ehkä Innamaan perillisiin.
Tässä on kuitenkin lainaus Suomen aateliston verorästiluettelosta Anna till Fulkilan perinnöstä:
(Asiakirjoja jotka valaisevat Suomen kameraalisia oloja, 2 vihko, Suomen ratsupalvelus- ja läänitysluetteloita vuosilta 1537-1575, Suomen hist. seura v.1899. Kustavi Grotenfelt sanoo esipuheessa transkribeerauksessa noudatetun samoja periaatteita kuin Jaakko Teitin valitusluettelon painattamisessa).

"Opå för:ne rest hafver Michill Påfvelsonn til Keldänng betaltt myckitt sigh belöper på hanns anpartt eftter hann ähr enn uthaff hennes erfvinnger, löper som Lars Holgersonns qvitienntie förmäller, datum 28 decembrijs anno 84, som och finnes till opbörd uthij hanns 84 åhrs räkenskap för rennttecamaren,
Peninngar....27 daler 2 öre 18 dh:r

Menn dett som ännu rester på för:ne 691/2 daler 2 öre 6 dh:r skole her Nils Boijes barnn betala som sigh belöper för 8 landbönder i Rasbogz länn till - 42 daler 15 öre 6dh:r."

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666281

Mickel Påvalssonin puoliso oli Margareta Thomasdotter Starck , jonka isänisän veli oli Hans Persson Starck ja tämän vaimo oli Karin Andersdotter Boije. Fulkila siirtyi Mickel Påvalssonille joka tunnetaan aateloituna nimellä Munck till Fulkila. Mitä tiedetään Henrik Skräddaren kanssa avioituneesta Katarinasta?

Anna till Fulkila määräsi testamentissaan 1573 omaisuuttaan/omaisuutensa äitinsä Karin Andersdotter Boijen veljen Nils Boijen leskelle.

Kun Turun linnaa piiritettiin kesällä 1563, asettui Nils Boije poikansa Mårtenin kanssa Innamaan taloon, niin että Valpuri ei kertomansa mukaan saanut minkäänlaista rauhaa oman kattonsa alla, ei edes tallissa. Vuonna 1576 Perniön markkinoilla Mårten Boije oli antanut palvelijansa lyödä Valpuria ja ryöstää tämän tavarat. Jos Thomas Laurentii edusti vaimonsa Brita Innamaan sukulaisia , välit eivät olleet hääppöiset.
Thomas Laurentii oli tärkeässä asemassa kuninkaan kirkollisissa suunnitelmissa v. 1584 , mikä selittäisi tuen myös hänelle ja hänen kanssaperillisilleen.

Terv.Ritva

Gråå-suvusta sen verran, että Nils Gråå asui Ruotsissa, oli " skeppare i galejan Hjorten 1555-64, tjänstejorde vid Vesterviks skeppgård 1566". Tiedot teoksesta Skepphövitsmän vid örlogsflotten under 1500-talet. Uppsala 1949. Kirjoittajat Hjalmar Börjeson ja Georg Hafström.

[Benedictus]

Taipaleen tilan Rymättylästä ottivat v.1585 maakirjan mukaan viljelykseen herr Johan Capellan ja Anders Mårtenson puoliksi. Myöhemmissä tileissä Andersin sukunimi on Gråå. En nyt muista missä paikallishistoriassa Andersin patronyymi on Mats, mutta minusta se on useammassa tilissä Morten. Tilaa viljeli myöhemmin Jacob Gråå.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1863452


Palaan vanhaan Ritva Laihon lainaukseen.


Ylläoleva herr Johan Capellan voinee olla Rymättylän kapppalainen Johan Erasmi.
Johannes Erasmi (K 1603/04)

Johan Rasmusson

Rymättylän (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5091) kappalainen ainakin jo 1593, jolloin allekirjoitti ("Iohannes Erasmi sacellanus Rymmettelensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan- ja Etelän-Suomenmasa. – – Johannes Erasmi Rymättyläsä.”) Turussa 19.6. Uppsalan kokouksen päätöksen.
Johannes Erasmi sai "vanhana kruunun palvelijana ja vanhuuden jäykistämänä miehenä" osittaisen verovapauden Rymättylän Taipaleen kylässä viljelemäänsä tilaan 1601.
K Rymättylä viimeistään 1603/04.
P Brita Simonsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen edellä mainitulla tilalla Rymättylän Taipaleen kylässä 1604–1621.
---------------




Toinen mahdollinen herr Johan Capellan voisi olla Johannes Grinden, joka 1585 erosi Perniön kirkkoherran virasta ja rupesi Turun kaupungin kirjuriksi.


Kiinnostavaa on, että Grinden oli aviossa Malin Knutsdr Kappen kanssa, jonka sisar Kerstin Knutsdr Kappe myi Turusta kivitalon vouti Erik Olofssonille ja tämän vaimolle, joka oli myyjän sukulainen.
Grinden myös mainitsee olevansa 1569 Rymättylän Poikon herra.



Tätä Erik Olofssonia on ajateltu Valborg Innamaan isäksi.
Tämä sopisi, koska Kappet omistivat Rymättylän Poikon.


Valborg Innamaan tytär Brita omisti Rymättylän Taipaleen tilan.


Ritva Laihon löytämä kuningas Juhanan kirje Anna till Funkkilan perinnöstä sopii hyvinkin tähän kuvioon eli lyseessä voisi olla Valborg Innamaan oikeus tuohon perintöö.


Osaisiko joku selvittää noita Rymättylän talojen omistuksia ja hallintoja..


Tässä viestiketjussa myöhempiä tietoja Taipaleen omistajista.
https://suku.genealogia.fi/images/misc/navbits_start.gif (https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=39661&highlight=beltare#) Suku Forum (https://suku.genealogia.fi/index.php) > Tutkimuslöytöjä – Forskningsresultat (https://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=45) https://suku.genealogia.fi/images/misc/navbits_finallink_ltr.gif (https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=39661&highlight=beltare) Simon Pauli Belter

[ritva laiho]

Jos Vähänkyrön nimismies Hans Andersson ei ole Gronoviusten esi-isä , voisiko yksinkertaisesti olla kyseessä Gråå -suku ?

Onkohan olemassa ketään esimerkiksi Mårten Olofssonin, Tenholan kirkkoherra Henrik Jacobsson Gråån tai Euran kappalaisen Olaus Cronoviuksen isälinjaista jälkeläistä, jolta olisi otettu tai voitaisi ottaa Y-DNA testi ? Cristoffer Gronowin haploryhmä on Suomessa ja muuallakin testatuista niin harvinainen että jo se antaisi jonkinlaista viitettä.

Terveisin Ritva Laiho