Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lukuapua pyytäisin
Oulujoen rippikirjassa 1858 - 70 on harvinaisen selkeällä käsialalla kirjoitettua tekstiä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1858-1870_mko1-9/11.htm
Mutta luetun ymmärtämisessä nyt on minulla puutteita esim. "med åbo" sanojen merkitys Johan Erik Turkan nimen yläpuolella sekä se , mitä hän puuhaili Oulussa 1857 tai -67 ?
Samoin leskeksi jääneen vaimonsa touhuista on kerrottu Oulussa, liiankin sujuvalla käsialalla - ei aukene minulle - ?
Kiitos!
Leena Hyvärinen
tellervoranta
07.04.16, 20:44
Johan Erik on kanssa-asukas (=osatilallinen), lautamies.
Pitäisi ottaa toinen kuva, mistä suurentaa, jotta saisi täyden selvyyden sivussa oleviin teksteihin.
Kaisa Matintr Korpela, Timonen, taitaa aikoa avioon renki Erik Kiutun kanssa.
Johan Erik on kanssa-asukas (=osatilallinen), lautamies.
Pitäisi ottaa toinen kuva, mistä suurentaa, jotta saisi täyden selvyyden sivussa oleviin teksteihin.
Kaisa Matintr Korpela, Timonen, taitaa aikoa avioon renki Erik Kiutun kanssa.
Kiitos Tellervo ! Seuraavassa rippikirjassa näyttää Johan jo päässeen Timola 5:n isännäksi.
Avioon tosiaan meni renkinsä kanssa, sai vielä tyttärenkin hänen kanssaan, joka kuitenkin kuoli muutaman kuukauden ikäisenä, oli Kaisan 12. synnytys!
Tämä Kaisa on Kylmäniemen Matin tytär, mutta sai noita nimiä roppakaupalla. Korpela tuli siitä, kun leskeksi jäänyt Matti isä avioitui uudelleen Korpelan tyttären kanssa, Kaisa oli 9 -10v. Sitten Kaisan avioiduttua Turkan kanssa asuivat tuolla Timolassa, jolloin taas tuli nimiä lisää. Kaisa Kylmäniemen/Korpelan/Turkan/Timosen ja Johan Turkan Kaisa tytärtä kutsuttiin sitten vain Timosen Kaisaksi, vaikka isä oli Turkka ja aviomies Johan Kuivas. Talon nimi seurasi jälleen kerran vahvana ihmistä. En lapsena tajunnut, kun äitini puhui Timosen Kaisasta, että hän puhui äidinäidistään :)
Hei!
Laittomia asioita näyttivät toimittaneen. Molempia on sakotettu mäskin tekoa varten tarkoitettujen honkapuiden hallussapidosta. Huomautus lesken kohdalla mielestäni kuuluu:
"1870 vid V.T. i Uleå pl.1.res. innehafvandes af fur tillmäskning för bränvins bränning."
Eli v. 1870 leskeä on sakotettu (pl.) ensikertalaisena (1.res.) Oulun talvikäräjillä paloviinan tiputtamisessa tarvittavan mäskin valmistukseen tarkoitettujen honkapuiden hallussapidosta.
Sama kuva Kansallisarkistossa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9359463
Tapio Rekilä
paavo.lohvansuu
08.04.16, 20:19
Hei, mrkitys on = innehafvande af sur tillmäskning = happaman mäskin hallussapidosta
Hupsista!
Luin väärin. Kyllä kirjain todella on s eikä f. Hapanmäskiä ei saanut tuohon aikaan olla sellaisen hallussa, jolla ei ollut viinanpoltto-oikeutta ja paloviinan kotitarvepolttohan kiellettiin pysyvästi v. 1866. Pariskunta ei ilmeisesti ollut vielä tottunut uuteen käytäntöön.
Tapio R.
Hupsista!
Luin väärin. Kyllä kirjain todella on s eikä f. Hapanmäskiä ei saanut tuohon aikaan olla sellaisen hallussa, jolla ei ollut viinanpoltto-oikeutta ja paloviinan kotitarvepolttohan kiellettiin pysyvästi v. 1866. Pariskunta ei ilmeisesti ollut vielä tottunut uuteen käytäntöön.
Tapio R.
:p: Vähän tuommoista pelkäsinkin! No, yhdentoista lapsen kanssa on kai sitten pitänyt harrastaa "yksityisyrittäjyyttä"! "Viinamäen väkeä" ei onneksi automaattisesti jälkeläisistä kehittynyt :rolleyes:
Kiitos selvityksestä, ahkerasti rippikirjaan on pappi merkinnyt pahat teot.
Mielenkiintoisia nuo ylimääräiset juuri onkin, selvittää muutamia ihmettelyn kohteeksi jääneitä vanhoja sukuasioita!
Hyvää viikonloppua!
LeenaH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.