Liperin maa- ja henkikirjat 1600-luvulla

[Fishersson]

En ole jostain syystä onnistunut löytämään Narcista enkä SSHYstä Pohjois-Karjalan Liperin pitäjän maa- ja henkikirjoja 1600-luvulta. Tietääkö täällä joku muu, mistä ne löytyisivät?

Tosin osa ajanjaksosta puuttunee, koska Liperi (eli Libelitz) oli välillä Flemingeille läänitettynä.

[Bodniemi37]

En ole jostain syystä onnistunut löytämään Narcista enkä SSHYstä Pohjois-Karjalan Liperin pitäjän maa- ja henkikirjoja 1600-luvulta. Tietääkö täällä joku muu, mistä ne löytyisivät?

Tosin osa ajanjaksosta puuttunee, koska Liperi (eli Libelitz) oli välillä Flemingeille läänitettynä.

Liperi kuului artikkelin http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm mukaan 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, jonka pohjoisen läänin muusta Ruotsista poikkeavista verotuskäytännöistä on kirjoiteltu ainakin SSHY:n digiarkiston keskustelufoorumilta, http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=1545

Terveisin,

[Maija Salo]

Käkisalmen läänin ja Inkerin läänintileistä löytyy muutama luettelo 1690-luvulta. Tässä viitteet:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13468289
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13238964
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12839775

Maija Salo

[Nuutiska]

Minua kiinnostaa seuraava sivu:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12839776 ja siinä Papelonsaaren asukkaat. Olisiko joku ystävällinen ja selvittäisi nimet lisämerkintöineen. Sorsan ja Vänskän mielestäni löysin, muut ovat likimain hepreaa... Ei löydy Nuutisia vaikka heitä myöhemmin siellä onkin. Mistähän tulivat?

[Tapani Kovalaine]

Eräs tulkinta on tämmöinen:

Papelonsaari

Antti Tolvanen, paennut
Matti Sorsa, paennut
Antti Koljonen, rutiköyhä
Rusi Tolvanen, vaimo myös
Erik Kinnunen, vaimo myös
Petter Vänskä, lautamies
Erik Happonen, (epäselvä teksti)
Matti Korhonen, aivan rutiköyhä

Epäselväksi jäänyt teksti liittyy vuoden 1696 verokapinaan. Erik Happonen on ollut kapinassa mukana. Teksti voisi olla: På röfweri man. Moni kapinaan osallistunut pakeni joksikin aikaa ja joitakin pakenijoita saatiin kiinni ja julmasti tapettiin. Kimmo Katajalan kirjoista löytyy lisätietoja. Poimintatietoa: Nälkäkapina: Veronvuokraus ja talonpoikainen vastarinta Karjalassa 1683-1697. Front Cover. Kimmo Katajala. SHS, 1994 - Peasant uprisings - 464 pages.

Vuonna 1690 Sippo Knuutinen asui Kontiolahden kylässä ja Antti Knuutinen Mönnissä.

[Fishersson]

Kiitos vinkeistä, joiden avulla löysinkin hyvin Narcista mm. Pohjois-Karjalan henkikirjoja pitkältä ajalta 1600-lukua. Eli siihen asti kun Pohjois-Karjala kuului Inkerin ja Käkisalmen lääniin. Mutta mihin lääniin se kuului sitten 1700-luvun alussa?

[Tapani Kovalaine]

Omalla tavallaan Pohjois-Karjala kuului tai oli kuuluvinaan vv. 1700-1721 Käkisalmen lääniin sen pohjoisena osana, Taka-Karjalan kihlakuntana. Mutta aika oli läänitysaikaa ja vapaaherrakuntien arkistot eivät ole mitenkään olleet lähderikkaita.

Uudenkaupungin rauhassa 1722 yhteys Käkisalmeen katkesi. Synnytettiin Kymenkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka keskuspaikkana oli Lappeenranta. Turun rauhassa menetettiin Lappeenranta ja paljon muuta. Loviisa oli sen jälkeen paikka, jonne verot Pohjois-Karjalasta (Itellan tai) hevoskuskien avulla vietiin. Kun Savonlinnakin Turun rauhassa menetettiin, niin läänin nimestä pudotettiin sana Savonlinna. Tähän tapaan kertoilee prof. Veijo Saloheimo teoksessa Pohjois-Karjalan historia, osa III, sivu 239.

Asukashistorian selvittämisen kannalta vuosien 1696 ja 1722 välinen aika on Pohjois-Karjalan kohdalla enemmän kuin haasteellinen. Toistaiseksi ...

[samiku]

Mahtoiko Kontiolahti tai tarkemmin nykyisen Joensuun alue tai Kuhasalo kuulua tuolloin myös Käkisalmen lääniin?

[Tapani Kovalaine]

Mahtoiko Kontiolahti tai tarkemmin nykyisen Joensuun alue tai Kuhasalo kuulua tuolloin myös Käkisalmen lääniin?
Liperin seurakunnan vanhimmasta rippikirjasta löytyy kolmen aukeaman verran Joensuussa asuneita seurakuntalaisia tietoja:
Digi 11: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1755-1766_tk1370/11.htm
Kontiolahti, Pielisensuu, Joensuu ja myös Kuhasalo kuuluivat Liperiin ja Liperi kuului Taka-Karjalan kihlakuntaan ja se oli osa Käkisalmen lääniä pohjoisen voutikunnan nimellä, mutta vain oman aikansa.

Kirjassa Jormanaisen suku (toim. Tuula Kiiski) sivuilla 21-22 tutkijatohtori Jukka Kokkonen kirjoitti näin: "Käkisalmen lääni käsitti 1600-luvulla 18 hallintopitäjää - - - Liperi (jne) ---." 1700-luvulla Karjalan pohjoinen voutikunta kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin (1721-1743), Kymenkartanon ja Savon lääniin (1743-1775) sekä Savon ja Karjalan lääniin (1775-1832)."

[Heikki Särkkä]

Kannatan Tapani Kovalaineen tulkintaa Happosen jäljessä olevasta tekstistä ehdottaen kuitenkin viimeiseksi (osaksi näkyväksi) sanaksi warit.