Haukiputaan Luukela ja Juopulin Parkkinen.

[P.Mäntylä]

Tervehdys Sari

Minulla tuli DNA:n kautta yhteys kahteen pohjalaiseen taloon ja sukuun. Toinen isäntä on haukiputaalainen Tuomas Vilpunpoika Luukela ja toinen juopulilainen Heikki Olavinpoika Parkkinen. Vielä niin, että Erkki ja Matti Manninen myivät 9.3.1696 joloksen Mannilan Heikki Parkkiselle! Näin Mannilassa jatkoi Mannisen suvun kaukainen haara! Joku on selvittänyt Luukelan sukua 1400-luvun alkupuolelle ja Parkkisen sukua 1500-luvun alkupuolelle. Minulla näyttää olevan paljon sukulaisia ympäri Pohjois-Pohjanmaata! Ei ole turhaan sanottu, että Mannisen suku on SUURI! Sinä saatat tietää näistä taloista jotakin, jota itse en tiedä. Paperista sukuyhteyttä näihin sukuihin ei varmasti saada, sillä meidän yhteinen esi-isämme löytynee vasta satojen vuosien takaa! Savolaisia kuitenkin!

Lämpimät kevätterveiset toiv. Pentti

[s.peltonen]

Tervehdys Pentti,

Paljon Kiitoksia viestistä!
Ja pahoitteluni siitä, että vastaan näin pitkällä viiveellä.

Kirjoittelen tässä viestissä Luukeloista (Parkkisista kirjoittelen erillisen viestin). Tekstistä taisi tulla turhan pitkä ja kankeasti luettava; en saanut sitä nätisti tiivistettyä. Toivottavasti tekstiin ei tullut kovin paljon kirjoitusvirheitä. Mikäli olen tulkinnut lähteitä virheellisesti taikka jollakulla on tiedossaan arkistolähteitä, jotka antavat vastakkaista tietoa taikka lisätietoja tässä esitettyyn nähden, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätiedoista.

Käräjäpöytäkirjoista löytyy tietoa siitä, että Tuomas Filipinpoika Luukelan isä on Filip Eskonpoika Luukela, ja että Filip Eskonpoika Luukelan isä on Esko Tuomaanpoika Luukela (s.n.1565). Myös sitä edeltävältä ajalta löytyy Luukeloita veroluetteloista, mutta en ole löytänyt sellaisia tietoja, joiden nojalla voisi päätellä mahdollisia sukulaisuussuhteita; arvailla toki voi. Tuomas Ollinpoika saattaisi ehkä olla Esko Tuomaanpojan isä, mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Mikäli joku on löytänyt sellaisen arkistolähteen, jossa mainitaan Esko Tuomaanpoika Luukelan isä, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.

Vuoden 1651 kesäkäräjillä käsitellään Etelä-Iin Illinsaaressa sijaitsevan talon asiaa (KO a:7:302; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707348)). Tässä yhteydessä mainitaan vuoden 1479 käräjät ja listataan tuolloiset lautamiehet, joiden joukossa on Lauri Luukela (Lars Sluuck). Iin pitäjän veroluettelot alkavat vuodesta 1547. Vuosien 1547-1554 veroluetteloihin kirjataan Heikki Laurinpoika Luukela (toisinaan nimellä Heikki Laurinpoika, toisinaan nimellä Heikki Luukela). Saattaa olla, että Heikki Laurinpoika olisi lautamies Lauri Luukelan poika taikka pojan poika taikka tyttären poika; asiaan jää kuitenkin epävarmuutta. Ei ole tietoa siitä minkä ikäinen lautamies Lauri Luukela oli vuonna 1479. Aikaa siihen että Heikki Laurinpoika Luukelasta löytyy ensimmäinen maininta veroluettelossa ehtii kulua liki 70 vuotta, ja siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. On luultavaa, että Heikki Laurinpoika Luukela polveutuisi lautamies Lauri Luukelasta. On kuitenkin vaikea sulkea pois sellaistakaan vaihtoehtoa, että Heikki Laurinpoika oli alkujaan jotain muuta sukua, muutti Luukelan taloon ja sai siitä itselleen lisänimen Luukela.

Vuosien 1547-1554 veroluetteloista löytyy yksi Luukelan taloksi tunnistettava talo (on toki mahdollista, että Luukelan taloja olisi useampiakin; itse en kuitenkaan pysty kyseisten vuosien veroluetteloista tunnistamaan kuin yhden Luukelan talon). Vuodesta 1556 alkaen veroluetteloihin kirjataan kaksi Luukelan taloiksi tunnistettavaa taloa. 1600-luvulla veroluetteloissa on neljä Luukelan taloa. 1680-luvulla Luukelan talojen määrä tippuu kolmeen, kun kaksi Luukelan taloa yhdistyvät.

--

Kolmannesmanttaalin Luukelan talo:

Veroluetteloiden perusteella vaikuttaisi siltä, että Heikki Laurinpoika Luukelan nimellä vuosina 1547-1554 kirjatun talon isännöintiä jatkaa Mikko Heikinpoika Luukela. Mikko saattaa olla Heikki Laurinpojan poika, mutta asiaan jää epävarmuutta. Mikko kirjataan vuosien 1556-1592 veroluetteloihin (tarkemmin 1556 maakirja, 1557-1588 kaikki veroluettelot, vuosien 1589-1591 maakirjat ja vuoden 1592 kaikki veroluettelot). Mikko kirjataan luetteloihin toisinaan nimellä Mikko Heikinpoika ja toisinaan nimellä Mikko Luukela.

Mikko Heikinpojan jälkeen talon isännöintiä vaikuttaisi jatkavan Arvi Ollinpoika. Vuoden 1596 kesäkäräjillä Tapani Tuomaanpoika (ilmeisesti nimismies), Olli Erkinpoika (mahdollisesti Huovila) ja Yrjö Jönsinpoika (ilmeisesti Ervasti) nimetään jakamaan perintö haukiputaalaisen Arvi Ollinpojan ja iiläisen Markus Erkinpojan kesken (4809a:4; vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663572)). Muita iiläisiä Markus Erkinpoikia ei veroluetteloissa tuohon aikaan ole kuin Markus Erkinpoika Pernu. Toki voi olla niin, että käräjäjutussa mainittu Markus Erkinpoika on joku sellainen henkilö, jota ei kirjata veroluetteloihin. Jutussa ei mainittu mistä perinnöstä on kyse. Saattaisivatkohan Arvi Ollinpoika ja Markus Erkinpoika olla esimerkiksi lankoja?

Vuoden 1626 kesäkäräjillä Sigfrid Ollinpoika ja Arvi Ollinpoika mainitaan veljeksiksi (KO a:1:17; vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703791)). Sigfrid sopisi olemaan Sigfrid Ollinpoika Luukela, joka isännöi Haukiputaalla sijaitsevaa toista Luukelan taloa. Sigfrid Ollinpoika ja Arvi Ollinpoika saattaisivat olla Olli Heikinpoika Luukelan poikia, mutta tämä on vain arvailua. Arvi Ollinpoika kirjataan veroluetteloihin vuosina 1593-1629 ja vuoden 1635 karja- ja kylvöluettelossa. Talo kirjataan Simo Arvinpojan (s.n.1602) nimellä maakirjoissa vuodesta 1631 alkaen. Arvi on Iin pitäjässä varsin harvinainen nimi. Saattaa olla vuoden 1620 tietämillä neljännesmanttaalin Sigfrid Ollinpojan talon (eri talo kuin Sigfrid Ollinpoika Luukelan kolmannesmanttaalin talo) ylösottanut Simo Arvinpoika on samainen Simo Arvinpoika, joka hieman myöhemmin isännöi kolmannesmanttaalin Arvi Luukelan taloa. Simo Arvinpojan ylösottaman neljännesmanttaalin talon perusti vuoden 1606 tietämillä huonemies Sigfrid Ollinpoika; talo vaikuttaa jääneen uudelleen autioksi vuoden 1622 tietämillä.

Vuonna 1644 Simo Arvinpoika on sotilaana, ja seuraavasta vuodesta vuodesta alkaen talo jää autioksi. Vuoden 1647 talvikäräjillä haukiputaalainen Heikki Pertinpoika (mahdollisesti Puuperä) pyytää saada ylösottaa Simo Arvinpojan autioksi jääneen kolmannesmanttaalin talon; tuolloin Simo Arvinpoika on jo edesmennyt (KO a:6:221; vasemmanpuoleisen sivun toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706131)). Talo kirjataan Heikki Pertinpojan nimellä henkikirjoissa vuoteen 1663 saakka, ja seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan Heikki Heikinpojan nimellä. Vuonna 1655 talon edestä on nihtinä Heikki Pertinpojan poika Erkki Heikinpoika. Vuonna 1676 Heikki (Heikinpoika) Luukela on nihtinä oman talonsa edestä. Taloa koettaa pitää pystyssä Heikin vaimo Liisa Nuutintytär. Talo jää kuitenkin autioksi ja 1680-luvulla se yhdistyy Pekka Jaakonpoika Luukelan 5/12 manttaalin taloon. Yhdistetyn Luukelan talon kooksi tulee 3/4 manttaalia, josta alkuperäiset 5/12 manttaalia on verotilaa ja siihen liitetty kolmannesmanttaalia on kruununtilaa. Vuoden 1681 talvikäräjillä kerrotaan, että Pekka Jaakonpoika Luukela haluaa yhdistää omaan taloonsa yhdeksi savuksi Heikki Luukelan kolmannesmanttaalin autiotalon (KO a:1:90; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683896)). En aivan saanut selvää, että mainittiinko jutussa että talot olisivat aikoinaan olleet yhtenä savuna.

Vuoden 1692 talvikäräjillä Heikki Heikinpoika Luukela ja tämän veli kertovat, että heidän ollessaan alaikäisiä oli heidän isänsä otettu kruunun sotilaaksi (KO a:13:236; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691079)). Tuolloin isän kolmannesmanttaalin talo oli jäänyt verohylyksi, ja Pekka Jaakonpoika Luukela oli yhdistänyt talon omaan taloonsa. Heikki saattaisi olla samainen Heikki Heikinpoika Luukela, joka alkaa vuonna 1698 isännöimään Kurkelan eli Sipolan taloa; asiaan kuitenkin liittyy epävarmuutta. Vuoden 1698 kesäkäräjillä haukiputaalainen Heikki Heikinpoika Luukela kertoo, että edesmenneen Tuomas Filipinpoika Kurkelan neljännesmanttaalin talo oli jäänyt ilman viljelijää (KO a:19:672; oikeanpuolisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695945)). Talosta käytetään myös nimeä Sipola. Talo kuulutetaan Heikille. Vuoden 1699 kesäkäräjillä talo kuulutetaan toiseen kertaan (KO a:20:697; oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697238)). Seuraavan vuoden talvikäräjillä talo kuulutetaan kolmannen kerran (KO a:21:516; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698302)). Vuoden 1708 talvikäräjillä Heikki Heikinpoika Kurkelan vaimon nimeksi mainitaan Karin Yrjöntytär (KO a:29:527; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573751)).

--

Kolmannesmanttaalin Luukelan eli Vanhalan talo:

Olli Heikinpoika Luukelan talo kirjataan veroluetteloihin vuosina 1562-1582 ja vielä vuoden 1583 kymmenysluettelossa. On mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että Olli Heikinpoika olisi Heikki Laurinpoika Luukelan poika. Olli kirjataan veroluetteloihin toisinaan nimellä Olli Heikinpoika ja toisinaan nimellä Olli Luukela.

Ollin jälkeen talon isännöintiä vaikuttaisi veroluetteloiden mukaan jatkavan Tuomas Ollinpoika, joka kirjataan maakirjoihin vuodesta 1583 ja kymmenysluetteloihin vuodesta 1584 alkaen. Talo kirjataan Tuomas Ollinpojan nimellä vuoteen 1585 saakka. Vuosien 1586-1601 veroluetteloissa talo on kirjattuna Martti Ollinpojan nimellä. Tuomas Ollinpoika ja/tai Martti Ollinpoika saattavat olla Olli Heikinpoika Luukelan poikia, mutta tähän ei ole löytynyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista.

Vaikuttaisi siltä, että Martti Ollinpojan jälkeen tämän talon isännöintiä jatkaisi Esko Tuomaanpoika Luukela (s.n.1565). Esko Tuomaanpoika Luukela kirjataan veroluetteloihin vuodesta 1602 alkaen. Esko saattaa olla Tuomas Ollinpoika Luukelan poika, mutta tämä on vain arvailua. Eskolla vaikuttaisi olevan ainakin neljä poikaa: Tapani Eskonpoika Luukela (s.n.1590), Erkki Eskonpoika Luukela (s.n.1602), Filip Eskonpoika Luukela (s.n.1607) ja Matti Eskonpoika Luukela (s.n.1617). Käräjäpöytäkirjoissa Esko Tuomaanpoika mainitaan sekä Filip Eskonpojan että Matti Eskonpojan isäksi. Tapani Eskonpojasta ja Erkki Eskonpojasta en vastaavia mainintoja käräjäpöytäkirjoista löytänyt. Tapani ja Erkki mainitaan käräjäpöytäkirjoissa veljeksiksi. Vuoden 1704 käräjillä mielestäni Filip Eskonpoika Luukela ja Tapani Eskonpoika mainitaan veljeksiksi. Erkki Eskonpoika isännöi Esko Tuomaanpojan jälkeen Luukelan taloa muutaman vuoden ajan. Näin ollen vaikuttaisi siltä, että myös Tapani ja Erkki olisivat Esko Tuomaanpojan poikia.

Eskon isännöimästä Luukelan talosta käytetään myöhemmin myös nimeä Vanhala. Talo kirjataan Esko Tuomaanpojan nimellä vielä vuoden 1659 henkikirjassa. Vuosien 1660 ja 1663 henkikirjoissa talo kirjataan henkikirjoissa Erkki Eskonpojan nimellä, joka luultavasti on Esko Tuomaanpojan poika. Vuodesta 1664 alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Tuomas Matinpoika Luukelan nimellä, joka on Esko Tuomaanpojan pojanpoika. Tuomas Matinpojan puolisona on liminkalainen Valpuri Juhontytär. Perheeseen kuuluu ainakin neljä lasta: Tuomas Tuomaanpoika, Filip Tuomaanpoika, Helka Tuomaantytär ja Brita Tuomaantytär. Talo kirjataan Tuomas Matinpojan nimellä vielä vuoden 1683 henkikirjassa.

Vuoden 1670 talvikäräjillä Tuomas Matinpoika Luukela penäsi isänsä veljeltä Filip Eskonpojalta irtainta perintöomaisuutta, jonka Tuomaan isänisä Esko Tuomaanpoika oli vienyt mukanaan Filipin luokse kymmenen vuotta aiemmin (KO a:12:414; oikeanpuoleisen sivun juttu nro 356 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713942)). Vaikuttaisi siltä, että Esko Tuomaanpoika muutti isännöimästään Luukelan talosta poikansa Filip Eskonpojan isännöimään Luukelan taloon samoihin aikoihin, kun Eskon talo alettiin veroluettelossa kirjata Erkki Eskonpojan nimellä. Vuoden 1690 talvikäräjillä Tuomas Matinpoika Luukela kokeilee onneaan samassa asiassa ja esittää perintövaadetta isänsä veljelle Filipille, mutta tälläkin kerralla juttu ratkaistaan Filipin hyväksi (KO a:10:194; vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689741)).

Vuoden 1677 ruodutusluettelossa kolmannesmanttaalin Tuomas Luukilan talon kohdalle on kirjoitettu, että velipuoli Erkki Erkinpoika toimii nihtinä. Samaisen vuoden nihtien luetteloon on kirjattu Erkki Erkinpoika haukiputaalaisen velipuolensa Tuomas Luukelan edestä. Samaisen vuoden henkikirjassa kolmannesmanttaalin Luukelan taloon kirjataan Tuomas Matinpoika Luukela ja tämän vaimo Valpuri Juhontytär.

Vuodesta 1688 alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Tuomas Tuomaanpoika Luukelan nimellä, joka on Tuomas Matinpoika Luukelan poika. Tuomas Tuomaanpojan vaimona on Karin Heikintytär Pusula eli Ollila (vihitty 07.12.1684). Tämä Tuomas sopisi olemaan se Tuomas Tuomaanpoika Luukela, jota syytettiin vuoden 1687 kesäkäräjillä siitä, että hän oli erehtynyt vuoteesta ja tekaissut lapsen torniolaisen Aili Antintyttären kanssa (KO a:7:351; vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688661)). Jutussa Tuomaan mainitaan olevan tahollaan avioliitossa, kun taas Aili oli neiti-ihminen. Tuomas Tuomaanpoika Luukelan avioliiton ulkopuolella syntynyt pieni Jaakko poika haudataan jo 14.08.1687. Tuomaalla oli ilmeisesti samaan aikaan kaksi versoa uunissa, sillä Tuomas Tuomaanpojan avioliitosta syntynyt Brita tytär syntyy 29.09.1687. Matti poika syntyi 24.08.1685 ja Valpuri tytär 23.05.1691.

Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa taloon kirjataan Tuomas Luukela, vaimo Karin ja tytär Marketta. Vuonna 1697 Marketta tyttärestä ei enää makseta henkirahaa; hänen mainitaan lähteneen talosta. Talo kirjataan Tuomaan nimellä vielä vuoden 1713 henkikirjassa. Henkikirjat puuttuvat Iin pitäjästä vuosilta 1714-1723. Vuoden 1724 henkikirjassa talo kirjataan jo Erkki Heikinpojan (Kontio) nimellä. Tuomas Tuomaanpoika Luukelan poika, Heikki Tuomaanpoika Luukela, myi Luukelan talon Erkki Heikinpoika Kontiolle sadasta kuparitaalerista 07.12.1721.

Vuoden 1702 talvikäräjillä käsitellään Tuomas Matinpoika Luukelan vaimon Valpuri Juhontyttären kuolemaa (KO a:23:438; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533369)). Valpurin mainitaan syntyneen Limingassa. Jutussa mainitaan myös Tuomaan pojat Tuomas Tuomaanpoika ja Filip Tuomaanpoika, sekä tytär Helga Tuomaantytär. Jutussa mainitaan myös Tuomaan miniä, Karin Heikintytär (Tuomas pojan vaimo Karin Heikintytär Pusula). Helga Tuomaantytär Luukela ja Kalle Matinpoika Halonen vihittiin 07.07.1686.

Vuoden 1703 talvikäräjillä mainitaan Markus Kontion leskivaimon Kerttu Heikintyttären olevan nykyisin Tuomas Vanhalan vaimo (KO a:24:528; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531416)). Tämä saattaisi tarkoitta sitä, että Tuomas Matinpoika Luukela olisi vaimonsa kuoleman jälkeen avioitunut Kertun kanssa. Tuomas Matinpojan talosta käytetään rippikirjoissa nimeä Vanhala. Tuomas Matinpojan poika Tuomas Tuomaanpoika on tuohon aikaan avioliitossa Karin Heikintyttären kanssa, joten hän ei voi olla Kertun kanssa avioitunut Tuomas.

Tuomas Matinpoika Luukelan poika Filip Tuomaanpoika saattaa ehkä olla se Filip Tuomaanpoika, joka ylösottaa Haukiputaalla sijaitsevan kolmannesmanttaalin Kurttilan talon vuonna 1723; asiaan kuitenkin liittyy merkittävää epävarmuutta. Vuoden 1723 talvikäräjillä Filip Tuomaanpoika pyytää saada ylösottaa Haukiputaalla sijaitsevan Jaakko Kurttilan kolmannesmanttaalin autiotalon (KO a:39:1336; vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622404)). Filip ja hänen vaimonsa Kirstin Filipintytär kirjataan henkikirjoissa Kurttilan taloon vuodesta 1724 alkaen. Kurttilan taloon kirjataan myös Filipin poikapuoli Pekka Heikinpoika, joka vihitään 04.12.1726 paltamolaisen Karin Juhontytär Kerän kanssa. Filipin ja Kirstinin lapsista kastekirjasta löytyy Kirstin (s.03.01.1721), Jaakko (s.03.12.1722) ja Filip (s.16.04.1725). Kirstin tyttären kastetiedossa on isän nimeksi kirjattu Filip Tuomaanpoika Luukela. Mikäli Flipin lisänimi on kastekirjaan oikein kirjattu, saattaisi Filip olla syntyisin jostain Haukiputaan Luukelan talosta. Kokomanttaalin Luukelan talon isännän Tuomas Filipinpojan poika Filip Tuomaanpoika on tuolloin jo edesmennyt. Kokomanttaalin Luukelan talon isännän Tuomas Filipinpojan poika Tuomas Tuomaanpoika on syntynyt vasta 31.03.1681 ja Filip Tuomaanpoika Kurtti on kuolinkirjan sekä rippikirjan mukaan syntynyt vuonna 1683, joten tämä Tuomas ja Filip vaikuttaisivat olevan samaa ikäluokkaa. Tuomas Matinpoika Luukelan poika Tuomas Tuomaanpoika voisi olla sopivan ikäinen Filipin isäksi, mutta kastekirjasta ei tunnu löytyvän Tuomas Tuomaanpoika Luukelalle syntynyttä Filip poikaa; mikäli Filipin ikä olisi kirkonkirjoissa kirjattu alakanttiin, voisi Tuomas Tuomaanpoikakin olla mahdollinen isä kandidaatti. Filip "myy" Kurttilan kruunutilan Jaakko Jaakonpoika Ollilalle vuoden 1742 tietämillä ja sen jälkeen Filip kirjataan rippikirjoissa Haukiputaan torppareiden joukkoon. Filip Tuomaanpoika Kurttilan Kirstin vaimo menehtyy 31.10.1742, ja poika Filip Filipinpoika haudataan 26.06.1743. Filip avioituu uudelleen 29.06.1746 Sigfrid Juhonpoika Kauppilan leskivaimon Liisa Eskontytär Vehkaperän kanssa. Vuosien 1749-1754 rippikirjassa Filip Tuomaanpoika Kurttilan syntymäajaksi on kirjattu 11.02.1683. Haukiputaan kastekirjasta löytyy yksi 11.02.1683 kastettu lapsi: Jaakko Simonpoika Kurttila. Päivälleen kuukautta myöhemmin on kastettu Tuomas Filipinpoika Kurkelan poika Filip. Mikäli Filip Kurttilan syntymäaika on oikein kirjattu rippikirjaan, tuntuisi todennäköisemmältä että Filip Tuomaanpoika Kurtti olisi alkujaan Kurkela eikä Luukela. Toisaalta Haukiputaan ensimmäisessä rippikirjassa (1731-1754) on runsaasti virheellisiä syntymäaikoja (joita on usein korjailtu myöhemmissä rippikirjoissa), joten saattaa Filip olla Luukelakin. Tuomas Filipinpoika Kurttila menehtyy 13.02.1755; kuolinkirjan mukaan hän olisi tuolloin 72-vuotias.

Vuoden 1707 talvikäräjillä käsitellään Tuomas (Tuomaanpoika) Luukelan ja Tuomas Pertinpoika Sipolan välistä niittykiistaa (KO a:28:41; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535091)). Tuomas esittää vuonna 1608 annetun päätöksen, minkä mukaan kiistellyt niityt kuuluivat tuolloin Esko Tuomaanpojan talolle; jutussa Esko Tuomaanpojan mainitaan olevan Tuomaan isän isän isä.

Esko Tuomaanpoika Luukela saattaisi myöskin olla Tuomas Matinpoika Luukelan poikia, asiaan kuitenkin liittyy epävarmuutta. Vuoden 1696 kesäkäräjillä kerrotaan, että haukiputaalainen nuori renki Esko Tuomaanpoika Luukela oli tekaissut lapsen Maria Juhontytär Haltun kanssa (KO a:17:35; Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693879)). Esko kuitenkin aikoi jättää Marian soittelemaan lehdelle ja viedä vihille toisen naisen. Jutussa käsittääkseni Eskon isä mainitaan elossa olevana. Veroluetteloissa mainituista Tuomas Luukeloista Eskon isäksi sopii oikeastaan vain Tuomas Matinpoika Luukela. Tuomas Matinpojan poika, Tuomas Tuomaanpoika, vihitään vasta 07.12.1684; hänellä ei oikein sovi olemaan poikaa, joka vuonna 1696 olisi nuori aikuinen. Kokomanttaalin Luukelan talon Tuomas Filipinpoika on tuolloin jo edesmennyt; ja Tuomas Filipinpojan poika Tuomas Tuomaanpoika syntyi vasta vuonna 1681. Vuoden 1696 käräjillä mainittu Esko Tuomaanpoika Luukela saattaisi olla sama Esko Tuomaanpoika Luukela, joka vuoden 1700 talvikäräjillä pyytää saada ylösottaa Kuivaniemellä sijaitsevan Yrjö Yrjönpoika Kestilän 3/4 manttaalin autiotalon (KO a:21:490; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698276)). Asiaa käsitellään vielä samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:21:650; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698437)). Esko ja tämän Karin vaimo kirjataan Kestilän taloon henkikirjoissa vuodesta 1702 alkaen ja rippikirjoissa vuodesta 1701 alkaen; rippikirjassa taloon kirjataan vuosina 1702-1705 myös käly Brita Simontytär. Viimeiset kirjaukset Eskolle ja tämän Karin vaimolle Kestilän talosta ovat heinäkuulta 1714.

Vuoden 1722 talvikäräjillä käsitellään Luukelan talon kauppaa. Tuomas Tuomaanpoika Luukelan poika Heikki Tuomaanpoika oli myynyt isänsä kolmannesmanttaalin talon Erkki Heikinpoika Kontiolle sadasta kuparitaalerista (KO a:38:44, oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614552)). Tuomas Tuomaanpojan sisar Brita Tuomaantytär ilmoittaa, että hänellä on saatavia talosta. Talon kauppa kuulutetaan toiseen kertaan samaisen vuoden kesäkäräjillä ja kolmannen kerran seuraavan vuoden talvikäräjillä. Vuoden 1724 talvikäräjillä kerrotaan, että Heikki Tuomaanpoika Luukelan ja Erkki Heikinpoika Kontion välinen talokappa solmittiin 07.12.1721 (KO a:40:773; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620959)).

Erkki Heikinpoika Kontion eli Luukelan kuoltua tulee taloon isännäksi Erkin leskivaimon uusi puoliso Mikko Jaakonpoika Jussila. Mikon jälkeen talon isännyyttä jatkaa Mikon poikapuolen (Erkki Erkinpojan) poika Mikko Erkinpoika.

--

5/12 manttaalin Luukelan talo:

Sigfrid Ollinpoika Luukelan (s.n.1567) talo kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1601 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1602 alkaen. Sigfrid kirjataan veroluetteloihin yleensä nimellä Sigfrid Ollinpoika, mutta joitakin kertoja nimellä Sigfrid Luukela. On mahdollista, vaikkakin hieman epävarmaa, että Sigfridin tila olisi irtautettu Arvi Ollinpojan talosta. Sigfridillä on ainakin yksi poika, Esko Sigfridinpoika (s.n.1605). Sigfridin talo köyhtyy 1630-luvulle tultaessa. Vuoden 1631 maakirjassa neljännesmanttaali kirjataan asuttuna ja toiset neljännesmanttaalia autiona. Vuoden 1633 maakirjaan talo kirjataan köyhänä puolenmanttaalin talona. Ja vuoden 1634 maakirjassa talo kirjataan autiona. Vuodesta 1635 alkaen talo kirjataan Tapani Eskonpojan (s.n.1590) nimellä, ensin neljännesmanttaalin taloa ja vuodesta 1647 alkaen 5/12 manttaalin talona. Tapanin isä on luultavasti Esko Tuomaanpoika Luukela. Tapani toimii Iin käräjien lautamiehenä vuosina 1634-1669.

Se, että Tapani Eskonpojan talo vaikuttaisi olevan sama talo, jota aiemmin isännöi Sigfrid Ollinpoika Luukela, tulee esiin käräjäpöytäkirjoista. Vuoden 1633 kesäkäräjillä haukiputaalainen Lauri Svennepoika (Torvela) penää saataviaan haukiputaalaiselta Sigfrid Ollinpojalta (KO a:2:107; oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704347)). Vuoden 1635 kesäkäräjillä haukiputaalainen Lauri Svennepoika penää samoja saatavia Tapani Eskonpojalta (KO a:3:114; vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704768)). Saatavien mainitaan olevan Sigfrid Luukelan peruja, ja Tapanin mainitaan nyt isännöivän Sigfridin taloa. Tapani esiintyy aina silloin tällöin käräjillä penäten talolleen niittyjä, mutta useimmiten Tapani tuntuu häviävän jutut. Vuoden 1654 talvikäräjillä Tapani Eskonpoika penää niittyä veljeltään Erkki Eskonpojalta (KO a:8:198; oikeanpuolisen sivun toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708363)).

Talo kirjataan Tapani Eskonpoika Luukelan nimellä vielä vuoden 1667 henkikirjassa; tuolloin henkirahaa maksetaan pojasta ja pojan vaimosta. Talo kirjataan Jaakko Tapaninpojan nimellä vuosien 1669 ja 1671 henkikirjoissa. Jaakko sopisi olemaan Tapani Eskonpoika Luukelan poika; tosin asiaan ei ole löytynyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjoissa mainitaan vanhan isännän nimen ohella myös nykyisen isännän nimi. Niissä kaikissa Tapani Eskonpojan nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi mainitaan Pekka Jaakonpoika. Jaakko Tapaninpojan isännyys vaikuttaa siis jääneen lyhytaikaiseksi. Jaakko ilmeisesti menehtyy vuoteen 1675 mennessä. Vuoden 1675 kesäkäräjillä Tapani Jaakonpoika Luukela tuomitaan maksamaan Tuomas Antinpoika Kälkäjälle kolme kuparitaaleria, jotka Luukelan edesmennyt isä oli jäänyt Kälkäjälle velkaa (KO a:17:158; oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723126)).

Vuoden 1674 henkikirjassa taloon kirjataan Pekka Jaakonpoika Luukela, vaimo Helga Niilontytär, veli Tapani Jaakonpoika ja piika Marketta Markuksentytär (Sipola). Seuraavana vuonna taloon kirjataan edellisten lisäksi myös Tapanin vaimo Kirstin Niilontytär. Pekalla ja Tapanilla on sisar Liisa Jaakontytär, joka avioitui Heikki Laurinpoika Ukon kanssa. Sisaruskatraaseen kuuluu ilmeisesti myös Jaakko. Vuoden 1704 talvikäräjillä mainitaan Pekka Jaakonpoika Luukela ja vähän myöhemmin jutussa mainitaan Pekka Luukelan veli Jaakko (KO a:25:645; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532171)). Mainittu Jaakko veli saattaa ehkä olla Höyhtyän taloon vävyksi muuttanut Jaakko Jaakonpoika, mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Jaakko Jaakonpoika avioituu Antti Heikinpoika Höyhtyä tyttären Liisa Antintytär Höyhtyän kanssa. Jaakosta tulee Höyhtyän talon isäntä lankonsa Olli Antinpoika Höyhtyän menehdyttyä vuonna 1676. Haukiputaan kastekirjasta löytyy neljä Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän lasta: Tapani (s.16.01.1681, +29.02.1681), Matti (s.12.02.1682), Jaakko (s.28.12.1686) ja Brita (s.07.09.1689). Lisäksi kastekirjasta löytyy 24.08.1684 syntynyt Marketta, jonka isäksi on kirjattu Jaakko Tapaninpoika Höyhtyä; luultavasti isän patronyymi on kastekirjaan virheellisesti kirjattu ja kyseessä on Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän tytär; ehkä kastekirjaan oli päässyt isän patronyymin tilalle lipsahtamaan isänisän patronyymi. Brita tyttären kastetiedoissa mainitaan myös kummit, jotka ovat: Pekka Jaakonpoika Luukela, Josef Erkinpoika Puuperä, Antti Pekanpoika Luukela (Pekka Jaakonpoika Luukelan poika), Pekka Luukelan vaimo Liisa (Antti Pekanpoika Luukelan äitipuoli Liisa Nuutintytär), Matti Perttulan leskivaimo ja Marketta Josefintytär Puuperä. Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä jää leskeksi, avioituu 02.06.1698 Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen leskivaimon Karin Antintytär Kauppilan kanssa, ja muuttaa Olhavalla sijaitsevaan Kyröläisen taloon. Jaakko ja Karin saavat Klemet pojan 06.03.1699. Vuoden 1709 talvikäräjillä kerrotaan Haukiputaan lukkari Matti Jaakonpojan isän antaneen Jaakko Laurinpoika Rehulle lehmän vuonna 1696 poikansa Jaakon hoitamisesta ja kasvattamisesta. Ei ole selvinnyt asuiko Jaakko poika koskaan isänsä kanssa Kyröläisen talossa. Kyröläisen taloon kirjataan poika Jaakko Jaakonpoika, mutta kyseessä saattaa tuolloin jo olla Kyröläisen talon perintöoikeuden omistaja Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika Jaakko Jaakonpoika. Kyröläisen talo autioituu vuonna 1715. Vuoden 1727 tietämillä Kyröläisen taloon palaa Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika Jaakko Jaakonpoika perheineen. Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä eli Kyröläinen muutti pois Iin pitäjästä (til Safvolax). Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä eli Kyröläisen kahdesta pojasta käytetään myöhemmin nimeä Luukela: Matti Jaakonpoika Luukela ja Klemet Jaakonpoika Kyröläinen eli Luukela eli Walbin. Lukkari Matti Luukelan sisar haudataan Iissä 16.12.1718 nälkään menehtyneenä.

Jaakko Tapaninpojan lapsia saattaa ehkä olla myös Juho Jaakonpoika Luukela eli Säkkinen (n.1645-28.07.1703), mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta. Muita sopivan ikäisiä Jaakko Luukeloita ei veroluetteloista tunnu löytyvän; mutta toisaalta tuolta ajalta on varmasti paljon Luukeloita, joita ei koskaan kirjattu veroluetteloissa Luukelan taloon. Vuoden 1695 kesäkäräjillä haukiputaalainen Juho Jaakonpoika Luukela kertoo ostaneensa 150 kuparitaalerilla neljännesmanttaalin Säkkisen perintötalon Jaakko Paavonpoika Säkkiseltä (KO a:16:93; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692869)). Henkikirjoissa kyseinen Säkkisen talo kirjataan Pudasjärven pitäjän Kurkikylään. Vuodesta 1696 alkaen Säkkisen taloon kirjataan Juho Säkkinen ja tämän nimeltä mainitsematon vaimo. Vuodesta 1697 alkaen Juhon vaimo Karin mainitaan nimeltä. Myöhemmistä kirkonkirjoista ilmenee, että Karin vaimon patronyymi on Heikintytär. Vuoden 1702 kesäkäräjillä kuulutetaan toiseen kertaan haukiputaalaisen Juho Jaakonpoika Luukelan 26.03.1695 ostama neljännesmanttaalin Säkkisen talo (KO a:23:576; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533441)). Vuoden 1705 henkikirjassa taloon kirjataan Juho Säkkinen (mainitaan edesmenneeksi), tämän leskivaimo Karin ja Josef Säkkinen. Seuraavasta vuodesta alkaen taloon kirjataan Lauri Erkinpoika Säkkinen ja vaimo Karin. Rippikirjoista ilmenee, että Säkkisen taloa isännöivän Lauri Erkinpojan nimi on Lauri Erkinpoika Pelttari. Vuoden 1705 kesäkäräjillä sotkajärveläinen Erkki Laurinpoika Timonen penäsi Lauri Erkinpoika Säkkiseltä (eli Pelttarilta) Säkkisen talon kauppahinnan loppuosaa (KO a:26:419; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534554)). Jutussa mainitaan, että Erkki Timosen lanko Juho Jaakonpoika oli ostanut neljännesmanttaalin Säkkisen talon Erkki Timosen edesmenneeltä langolta Jaakko Paavonpojalta (Erkki Timosen vaimo Karin Paavontytär Säkkinen on Jaakko Paavonpoika Säkkisen sisar). Jutussa mainitaan, että Lauri Erkinpoika (Pelttari) oli avioitunut Juho Jaakonpoika Luukelan (eli Säkkisen) leskivaimon kanssa ja Laurilla oli nyt viisi pientä lapsipuolta. Lapsista 17.05.1703 syntynyt pieni Kerttu tytär haudataan 10.02.1707. Lauri Säkkisen eli Pelttarin poika Lauri kastetaan 24.11.1706.

Jaakko Tapaninpojan lapsia saattaa ehkä olla myös Marketta Jaakontytär Luukela, joka vihittään 27.11.1681 leskeksi jääneen Heikki Martinpoika Kokon kanssa; mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta. Pari kirjataan henkikirjoissa vuoteen 1698 saakka Ylikiimingissä (Vepsällä) sijaitsevaan Kokon taloon (parin tosin ilmeisesti asuu hieman aikaa uudistilalla). Vuoden 1699 talvikäräjillä Heikki Martinpoika Kokko pyytää saada ylösottaa Alakiimingissä sijaitsevan Heikki Erkinpoika Saarijärven (eli Kanniaisen) kahdeksannesmanttaalin autiotalon (KO a:20:500; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697046)). Seuraavan vuoden talvikäräjillä käsitellään samaista asiaa (KO a:21:508; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698293)).

Jaakko Tapaninpojan lapsia saattaa ehkä olla myös Heikki Jaakonpoika Luukela, joka vihittään 28.12.1690 kuivaniemeläisen Malin Juhontytär Haltun kanssa; mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta. Jaakko muuttaa Haltun taloon vävyksi. Kuivaniemellä on 1690-luvulla kaksi Heikki Jaakonpoika Halttua, sillä Kuivaniemen toisen Haltun talon ylösotti vuonna 1691 Heikki Jaakonpoika Kanniainen; naapuritalon Heikki Jaakonpoika Haltun eli Kanniaisen vaimona on Liisa Filipintytär Rajala. Vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968500) henkikirjassa Juho Halttu mainitaan edesmenneeksi (Juho Tuomaanpoika Halttu haudattiin 57-vuotiaana 12.01.1696); henkirahaa maksetaan Heikki Jaakonpojasta ja tämän Malin vaimosta. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768819) vuonna henkirahaa maksetaan Heikki Haltun Malin vaimosta. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772165) henkikirjassa Heikki Haltun talo mainitaan autioksi. Juho (Juhonpoika) Siira pyysi saada ylösottaa Juho Haltun neljännesmanttaalin autotalon vuoden 1700 kesäkäräjillä (KO a:21:642; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698429)). Henkikirjoissa Juho Siira kirjataan Haltun taloon vuodesta 1701 alkaen. Rippikirjassa Heikin ja Malin vaimon muuttaminen pois Haltun talosta näkyy viiveellä. Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389865) rippikirjassa Heikki ja Malin kirjataan Haltun taloon vielä vuonna 1702 (Malinille on yksi kirjaus vielä 01.01.1703); Heikin ja Malinin mainitaan muuttaneen Haukiputalle. Taloon kirjataan myös anoppi Marketta (Sigfridintytär) ja tyttäret Marketta ja Karin; sekä uusi isäntä Juho Siira ja tämän Brita vaimo. Ei ole löytynyt tietoa siitä, mihin taloon Heikki ja Malin Haukiputaalla muuttivat. Saattaa olla, että he olisivat muuttaneet Puuperän taloon, mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta. Vuoden 1701 henkikirjassa Puuperän taloon kirjattiin vielä Lauri (Antinpoika Kaisto eli) Puuperä ja tämän vaimo Valpuri (Erkintytär Puuperä). Lauri muutti perheineen Olhavassa sijaitsevaan Sassin taloon; Lauri alkoi vaimon serkun miehen Jaakko Jaakonpoika Sassin yhtiömieheksi. Vuoden 1702 henkikirjassa Puuperän taloon kirjataan Lauri Puuperä, isäntä Heikki ja vaimo Malin. Tuolloin henkirahaa maksetaan vain Heikistä; Laurin mainitaan muuttaneen Olhavaan ja Malin vaimo mainitaan köyhäksi. Vuonna 1703 taloon kirjataan Heikki Puuperä ja vaimo Malin. Talon aiempi isäntä Lauri palaa perheineen takaisin Puuperän taloon. Vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Heikki eli Lauri Puuperä, vaimo Valpuri ja käly Malin. Tämän jälkeen Heikkiä taikka Malin:ia ei enää kirjata Puuperän taloon. Mikäli vuoden 1704 henkikirjassa mainittu Malin käly on sama Malin, joka edellisenä vuonna kirjattiin taloon Heikin vaimona, ja mikäli käly sanaa on käytetty henkikirjassa oikeellisesti, saattavat Heikki ja Malin olla eri pariskunta kuin Haltun talosta Haukiputaalle muuttanut Heikki ja Malin. Ei ole selvinnyt kuka voisi olla Lauri Antinpoika Kaisto eli Puuperän käly Malin.

Pekka Jaakonpoika Luukelan vaimo Helga Niilontytär ja Pekan veljen Tapanin vaimo Kirstin Niilontytär ovat sisaruksia. Helgan ja Kirstinin kanssa samaa sisarussarjaa ovat myös Tapani Niilonpoika ja Jaakko Niilonpoika. Sisarussarjan vanhemmat ovat Niilo Tapaninpoika Väänänen eli Karjalainen ja tämän vaimo Kirstin Pekantytär. Niilon kuoltua hänen leskivaimonsa avioitui Esko Erkinpoika Kanniaisen kanssa. Niilo Tapaninpojan isä on Ylikiimingin Karahkalla sijaitsevaa Väänäsen taloa isännöivä Tapani Matinpoika Väänänen (s.n.1587). Leskeksi jäätyään Tapani Matinpoika avioitui uudelleen Valpuri Mikontyttären kanssa, ja maksoi sitten aiemmasta liitosta syntyneille lapsilleen näiden perintöosuudet Väänäsen talosta. Tapani Matinpojan jälkimmäisestä liitosta syntyivät Niilon sisarpuolet Tapani Tapaninpoika ja Mikko Tapaninpoika. Niilo pyysi vuoden 1650 talvikäräjillä saada ylösottaa Alakiimingissä sijaitsevan Antti Antinpoika Karjalaisen talo ja muutti perheineen Karjalaisen taloon.

Vuoden 1683 kesäkärjillä käsiteillään haukiputaalaisen Pekka Jaakonpojan esittämää vaadetta Tapani Tapaninpoika Väänäselle (KO a:3:292, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686138)). Pekka vaati edesmenneen appiukkonsa Niilo Tapaninpojan perintöosuutta Niilon velipuolelta Tapani Tapaninpojalta. Asia päätetään Tapanin hyväksi. Vuoden 1684 kesäkäräjillä haukiputaalainen Pekka Jaakonpoika penää vaimonsa Helga Niilontyttären perintöosuutta vaimonsa velipuolelta alakiiminkiläiseltä Pekka Eskonpojalta (KO a:4:24; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686762)). Pekka Eskonpoika on syntyisin Helgan äidin jälkimmäisestä avioliitosta Esko Erkinpoika Kanniaisen kanssa. Helgan äidin mainitaan hiljattain kuolleen (Esko Kanniaisen leskivaimo Kirstin Pekantytär haudattiin 20.01.1684). Helgan ja tämän sisarusten mainitaan kuitenkin jo saaneen perintöosuutensa, joten vaade todetaan perusteettomaksi. Sen sijaan Tapani Niilonpoika määrätään maksamaan sisariltaan Helgalta ja Kirstiniltä ottamansa laina.

Pekan vaimo Helga Niilontytär haudataan 29.07.1688. Pekka avioituu uudelleen 14.12.1688 Liisa Nuutintyttären kanssa. Pekan lapsista henkikirjoissa mainitaan Karin ja Antti (henkikirjoissa mainitaan myös Antti pojan vaimo Marketta).

Vuoden 1697 talvikäräjillä käsitellään edesmenneen Heikki Laurinpoika Ukon orvoksi jääneiden lasten asiaa (KO a:18:373; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694608)). Veroluetteloissa Heikki Laurinpoika Ukon vaimon nimeksi mainitaan Liisa Jaakontytär. Käräjien aikaan sekä Heikki että tämän vaimo ovat jo edesmenneitä. Heikin veljen poika Tapani Matinpoika Ukko koetti saada lasten huoltajuuden. Heikin vaimon veli, Pekka Tapaninpoika Luukela, vaati saada edesmenneen sisarensa lasten huoltajuuden. Pekka saa sisarensa lasten huoltajuuden. Vuoden 1699 talvikäräjillä (KO a:20:487; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697034)) ja vuoden 1699 kesäkäräjillä (KO a:20:713; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697252)) Pekka ajaa sisarensa lasten asiaa. Vuoden 1703 kesäkäräjillä alakiiminkiläinen Jaakko Heikinpoika pyytää saada isännöitäväkseen edesmenneen isänsä Heikki Ukkolan talon.

Pekka Jaakonpoika Luukelan talo velkaantuu pahoin vuosisadan vaihteeseen tultaessa. Talon velkaantumista käsitellään vuoden 1700 talvikäräjillä (KO a:21:535; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698323)), vuoden 1700 kesäkäräjillä (KO a:21:665; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698454)) ja vuoden 1701 talvikäräjillä (KO a:22:401; oikeanpuolisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532819)). Pekka menettää talonsa 482 taalarin ja 8 äyrin velan vuoksi talonsa edesmenneen Johan Bochmöllerin perillisille. Henkikirjoissa talo kirjataan vuoteen 1712 saakka Antti Luukelan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan Antista ja tämän vaimosta. Vuonna 1713 henkirahaa maksetaan Pekka Luukelasta ja tämän äidistä. Mainittu Pekka saattaisi olla Pekka Antinpoika Luukela, joka 06.10.1717 avioituu Anna Tuomaantytär Sipolan kanssa, ja jonka vaimo haudataan 16.04.1718 ja joka sitten 26.11.1718 avioituu Anna Heikintytär Hyttisen kanssa. Kyseessä saattaisi olla samainen Pekka Antinpoika Luukela, joka vuoden 1722 kesäkäräjillä pyytää saada ylösottaa Sotkajärvellä sijaitsevan Heikki Antinpoika Timosen neljännesmanttaalin talon (KO a:38:71; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615049)). Seuraavan vuoden talvikäräjillä Iin pitäjästä kotoisin olevan Pekka Antinpoika Luukelan mainitaan ylösottaneen Sotkajärvellä sijaitsevan Paavo Timosen autioksi jättämän neljännesmanttaalin talon (KO a:39:1331; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622401)).

Vuosien 1725 ja 1726 henkikirjoissa Antti Luukelan talo mainitaan autioksi. Vuodesta 1727 alkaen taloon kirjataan isäntäpariksi Pekka Heikinpoika (s.07.1700) ja tämän vaimo Marketta Matintytär (s.07.1687). Vielä ei ole selvinnyt kuka Pekka Heikinpoika on ja mistä hän muuttaa taloon. Pekan kuoleman jälkeen talon isännyyttä jatkaa hänen poikansa Heikki Pekanpoika.

--

Kokomanttaalin Luukelan talo:

Kun talot vuoden 1606/1608 maantarkastuksessa saavat manttaaliluvut, määritetään Olli Heikinpojan talo kokomanttaalin taloksi (Haukiputaalla vaikuttaa 1500-luvulla olleen kaksi eri Olli Heikinpojan taloa, jotka 1600-luvulla kirjataan Luukelan taloiksi). Talo saattaisi olla samainen talo, mikä veroluetteloissa kirjataan Olli Heikinpojan nimellä 1560-luvun puolestavälistä alkaen. Talo kirjataan Olli Heikinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuoteen 1612 saakka ja maakirjoissa vuoteen 1618 saakka. Talo kirjataan Markus Yrjönpojan (s.n.1575) nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1613 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1619 alkaen. Vuoden 1627 maakirjassa ja ruodutusluettelossa Markuksen talosta käytetään nimeä, mikä saattaisi olla joko Mikkilä taikka Miehikkälä (Mickickälä taikka Miehickälä). Ei ole selvinnyt, oliko kyseinen lisänimi Markus Yrjönpojan lisänimi, vai oliko lisänimi talolla jo ennen Markusta. Markus mainitaan sokeaksi vuosien 1627 ja 1630 ruodutusluetteloissa. Toisessa vuoden 1630 ruodutusluettelossa Markuksen iäksi mainitaan 70-vuotta, ja toisessa 55 vuotta (Markuksen iän määritys ei ruodutuksen kannalta ole ilmeisesti ollut kovinkaan oleellista hänen sokeutensa vuoksi). Vuosien 1635 ja 1637 maakirjoissa vaikuttaa olevan kaksi Markus Yrjönpojan kokomanttaalin taloa (toinen autiona kokomanttaalin talona; ja toinen kahtena puolenmanttaalin talona, joista toinen on asuttuna ja toinen autiona). Vielä ei ole selvinnyt, että minkä talon kirjaus toinen näistä taloista on.

Filip Eskonpoika (s.n.1607) kirjataan veroluetteloihin vuodesta 1641 alkaen. Se, että Filip Eskonpojan isännöimä talo on samainen talo, jota aiemmin isännöi Markus Yrjönpoika, käy esiin vuoden 1693 kesäkäräjien pöytäkirjasta (KO a:14:72; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691490)). Tuolloin käräjillä käsitellään Kynsiluoto niityn oikeuksia. Käräjillä esitetään 27.02.1626 talvikäräjien päätös (KO a:1:3; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703573)), jossa nimetään kymmenen silloista haukiputaalaista isäntää, joilla on oikeus kyseiseen niittyyn. Vuoden 1693 käräjillä mainitaan nykyiset isännät mainituille taloille; Filip Eskonpojan kerrotaan isännöivän taloa, jota vuonna 1626 isännöi Markus Yrjönpoika. (Samaisessa jutussa kerrotaan, että Tuomas Matinpoika isännöi taloa, jota vuonna 1626 isännöi Esko Tuomaanpoika.) Vuoden 1706 talvikäräjillä Filip Eskonpojan pojanpoika Jaakko Tuomaanpoika Luukela ja Matti Eskonpoika Luukelan pojanpoika Tuomas Tuomaanpoika Luukela kiistelevät Sarkisenvainion niitystä (KO a:27:439; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534005)). Jutussa esitetään vuoden 1608 laamannin tuomio, minkä mukaan niitty kuului Olli Heikinpojalle, joka tuolloin asui kantajan (Jaakko Tuomaanpojan) taloa.

Filip Eskonpoika mainitaan Tuomas Matinpoika Luukelan isän veljeksi mm. vuoden 1686 kesäkäräjillä (KO a:6:337; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687842)), vuoden 1687 kesäkäräjillä (KO a:7:339; vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688652)) ja vuoden 1690 talvikäräjillä (KO a:10:194; vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689741)).

Filip Eskonpoika Luukela kirjataan vielä vuoden 1677 henkikirjaan. Talon isännyys siirtynee Tuomas pojalle vuoden 1678 tietämillä. Vuosien 1673, 1675, 1767 ja 1679 maakirjoihin kirjataan vanhan isännän nimen ohella myös uusi isäntä. Vuosien 1673, 1675 ja 1676 maakirjoihin Filipin talo kirjataan vain Filipin nimellä, joten tuolloin hän ilmeisesti itse toimii talonsa isäntä. Vuoden 1679 maakirjassa Filip Eskonpoika Luukelan nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi mainitaan Tuomas Filipinpoika. Se, että Filipiä ei enää kirjata henkikirjoihin, ei tarkoita sitä, että hän olisi menehtynyt; hänestä ei vain enää makseta henkirahaa. Vuoden 1681 talvikäräjillä Filip Eskonpoika mainitaan laamanninoikeuden lautamieheksi (KO a:1:90; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683896)).

Filipillä on ainakin kolme poikaa: Tuomas Filipinpoika, Filip Filipinpoika ja Jaakko Filipinpoika, sekä ainakin yksi tytär: Marketta Filipintytär. Vuodesta 1674 alkaen henkikirjoissa mainitaan isännän lisäksi nimeltä myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Vuosien 1674-1677 henkikirjoissa Filipin taloon kirjataan Filipin lisäksi Tuomas poika ja tämän vaimo Marketta Martintytär, Filip poika ja tämän vaimo Valpuri Heikintytär, sekä Jaakko poika. Marketta tytär kirjataan tuolloin Pusulan taloon Matti Martinpoika Pusulan vaimona. Vuosina 1664-1665, 1667 ja 1669 Filipin talosta maksettiin henkirahaa isännästä, pojasta ja pojan vaimosta. Vuonna 1671 henkirahaa maksettiin isännästä, kahdesta pojasta ja kahdesta pojan vaimosta. Dorde Filipintytär Luukela ja Karin Filipintytär Luukela saattaisivat olla Filip Eskonpoika Luukelan tyttäriä taikka pojan tyttäriä, mutta tämä on vain arvailua. Filip Filipinpoika oli avioliitossa viimeistään 1674, ja luultavasti avioitui jo vuoteen 1671 mennessä; hänellä olisi saattanut olla Dorden ja Karinin ikäisiä tyttäriä. Filip Filipinpojan nuoremmista lapsista kaksi löytyy kastekirjoista: Valpuri s.22.10.1682 ja Tapani 25.10.1685; kuolleidenkirjaan on kirjattu 18.04.1690 haudattu Filip Filipinpoika Luukelan 14-vuotias lapsi. Filip Filipinpojan vuonna 1685 syntynyt Tapani poika saattaisi olla se Tapani Filipinpoika Luukela, joka kirjataan vuosien 1707-1713 rippikirjassa renkinä Etelä-Iissä sijaitsevaan Valtarin taloon (kirkkoherra Simo Pekliniuksen taloon); Tapanin mainitaan tulleen Haukiputaalta ja ensimmäinen merkintä hänelle Valtarin talosta on helmikuulta 1709; viimeinen merkintä Tapanille on 19.12.1710. Dorde Filipintytär Luukela vihitään 16.05.1689 Simo Israelinpoika Ollilan eli Kaupin kanssa; pari asuu Haukiputaalla sijaitsevassa kuudennesmanttaalin Kaupin talossa. Karin Filipintytär Luukela vihittään Kemissä 09.05.1698 Antti Erkinpoika Saarelan kanssa. Simo Israelinpoika ja Dorde Filipintytär saavat 11.05.1690 Brita tyttären. Haukiputaalainen Brita Simontytär Kauppi avioituu 24.05.1717 Kalle Gabrielinpoika Virkkusen kanssa; vuodesta 1726 alkaen pari kirjataan Pohjois-Iissä sijaitsevaan Kemiläisen taloon. Rippikirjassa Kemiläisen taloon vuosina 1753-1757 kirjataan myös vanha leskivaimo Karin Filipintytär Luukela, jonka mainitaan syntyneen vuonna 1666 ja menehtyneen 21.08.1757. Pohjois-iiläinen vanha leskivaimo Karin Filipintytär Kemiläinen haudataan 91-vuotiaana 21.08.1757. Karin Filipintytär saattaisi olla Kemiläisen talon emännän Brita Simontyttären äidin Dorde Philipintytär Luukelan sisar.

Vuonna 1678 kokomanttaalin Luukelan talosta maksetaan henkirahaa Tuomas Filipinpojasta ja tämän vaimosta Marketta Martintyttärestä, veli Filip Filipinpojasta ja tämän vaimosta Valpuri Heikintyttärestä sekä veli Jaakko Filipinpojasta. Vuosina 1680-1681 henkirahaa maksetaan Tuomas Filipinpojasta ja tämän vaimosta Marketta Martintyttärestä, veljen vaimosta Valpuri Heikintyttärestä sekä veli Jaakko Filipinpojasta. Vuoden 1681 henkikirja jää Tuomaan viimeiseksi henkikirjaksi. Tuomas Filipinpoika Luukela haudataan 23.05.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318783). Edesmenneen Tuomas Luukelan pieni poika Esko haudataan 26.06.1681. Tuomaan lapsista ainakin viisi elää aikuisiksi saakka: Jaakko Tuomaanpoika Luukela (n.1659-03.07.1743), Mikko Tuomaanpoika (n.1664-13.04.1690), Filip Tuomaanpoika (n.1670-05.05.1717), Marketta Tuomaantytär (n.1673-03.04.1737) ja Tuomas Tuomaanpoika (s.31.03.1681; Tuomas syntyy noin viikko isänsä hautaamisen jälkeen; Tuomas menehtyy vuosien 1717-1720 välisenä aikana).

Vuodesta 1681 alkaen Filip Eskonpoika Luukelan talo mainitaan maakirjoissa kestikievariksi ja postitaloksi. Sitä ennen postitalona toimi (viimeistään vuodesta 1649 alkaen, vuoteen 1680 saakka) neljännesmanttaalin Halosen talo (Mikko Ollinpoika Halosen, sittemmin Mikko Yrjönpoika Halosen isännöimä talo).

Jaakko Filipinpoika Luukela avioituu 24.06.1682 Liisa Kallentytär Vahtolan kanssa. Paria kuukautta myöhemmin Jaakon isä Filip Eskonpoika kertoo Kalle Vahtolan 3/4 talon jääneen verohylyksi ja hoitamattomaksi (KO a:2:587; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685486)). Vahtolan talon perillisistä ei kukaan ilmeisesti ole halukas talonpitoa jatkamaan, sillä seuraavan vuoden kesäkäräjillä Vahtolan talo kuulutetaan Filip Eskonpojalle (KO a:3:288; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686134)). Filipin pojasta Jaakosta tulee Vahtolan talon seuraava isäntä. Jaakko Filipinpoika Luukela ja tämän vaimo Liisa Kallentytär Vahtola muuttavat Vahtolan taloon vuosien 1683-1686 välisenä aikana. Vuoden 1683 henkikirjassa Jaakko ja tämän Liisa vaimo kirjataan vielä Luukelan taloon; tuolloin taloon kirjataan myös Marketta Martintytär (Tuomas Filipinpojan leskivaimo), pojan (Filip Tuomaanpojan pojan) vaimo Valpuri (Filip Filipinpojan vaimo Valpuri Heikintytär), renki Markus Markuksenpoika sekä piika Karin Kallentytär. Vuoden 1686 kymmenysluettelossa Vahtolan talo kirjataan jo Jaakko Vahtolan nimellä. Vuodesta 1688 alkaen henkikirjoissa Vahtolan taloon kirjataan Jaakko Filipinpoika ja Liisa Kallentytär.

Mikko Tuomaanpoika Luukela avioituu Karin Jaakontytär Ervastin kanssa 12.12.1686. Jaakko Tuomaanpoika Luukela avioituu Liisa Jaakontytär Ervastin kanssa 04.12.1688. Filip Tuomaanpoika avioituu Liisa Matintytär Tirin kanssa Vuoteen 1695 mennessä. Tuomas Tuomaanpoika avioituu Valpuri Jaakontyttären kanssa (luultavasti vuosien 1706-1707 välisenä aikana). Marketta Tuomaantytär Luukela vihitään 19.04.1691 Jaakko Jaakonpoika Ervastin kanssa.

Vuonna 1688 kokomanttaalin Luukelan talosta maksetaan henkirahaa Mikko Tuomaanpojasta ja tämän Karin vaimosta, piika Liisasta sekä pojan (Filip Eskonpojan pojan) vaimo Valpurista (ilmeisesti Filip Filipinpojan vaimo Valpuri Heikintytär).

Vuoden 1688 talvikäräjillä Filip (Eskonpoika) Luukela pyytää saada irtauttaa omasta kokomanttaalin tilastaan pojalleen Filip Filipinpojalle oman talon (KO a:8:152; oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689114)). Tämän jälkeen Filip Filipinpoikaa taikka tämän vaimoa ei enää tunnu löytyvän veroluetteloista. Filip Eskonpoika ehkä ajatteli antaa Filip pojalleen kokomanttaalin Luukelan mailla sijaitsevan Kärppälän torpan. Vanha sotilaan leskivaimo Marketta Matintytär Kärppä valittaa asiasta vuoden 1689 talvikäräjillä (KO a:9:172; vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667199)). Vuoden 1706 kesäkäräjillä Filip Eskonpojan pojanpoika Jaakko Tuomaanpoika Luukela ja Heikki Heikinpoika Sipola kiistelevät Sarkisenvainion niitystä (KO a:27:551; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534061)). Jutussa mainitaan, että Heikki Heikinpoika Sipola oli avioitunut Marketta Kärpän tyttären kanssa. Jutussa mainittu Heikki Heikinpoika Sipola sopisi olemaan Heikki Heikinpoika Luukela eli Kurkela eli Sipola. Kärppälän torpan asiaa myös seuraavan vuoden talvikäräjillä (KO a:28:8; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535075)). Vuoden 1728 kesäkäräjillä Jaakko Jaakonpoika Luukela kertoo, että hänen isänsä Jaakko Tuomaanpoika Luukela oli myynyt 02.01.1722 Kärppälän torpan lautamies Tapani (Matinpoika) Kukon (eli Päkkilän) poikapuolelle Simo (Juhonpoika) Kukolle (KO a:42:1404; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661266)). Mainittu lautamies Tapani Kukko on Matti Martinpoika Pusulan eli Päkkilän ja tämän vaimon Marketta Filipintytär Luukelan poika. Jaakko Luukela halusi liittää torpan takaisin Luukelan taloon.

Filip Eskonpojan tytär Marketta Filipintytär muuttaa puolisonsa kanssa Pohjois-Iihin vuonna 1688. Vuoden 1688 kesäkäräjillä kerrotaan, että Matti Martinpoika Pusula on ostanut 05.02.1687 Pohjois-Iissä sijaitsevan Päkkilän talon 550 kuparitaalerilla (KO a:8:100; vasemmanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689375)). Jutussa Matin vaimoksi mainitaan Marketta Filipintytär ja Matin appiukoksi mainitaan Filip Eskonpoika. Vuoden 1702 talvikäräjillä Filip Eskonpoika Luukelan pojanpoika Jaakko Tuomaanpoika penää isänsä sisaren Marketta Filipintyttären pojalta Juho Matinpoika Päkkilältä 50 kuparitaaleria (KO a:23:426; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533363)). Asiaa käsitellään vielä samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:23:566; vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533436)). Marketta oli lainannut rahat isältään ostaakseen poikansa Juhon vapaaksi vuoden 1692 sotilaaksikirjautumisesta. Mikäli ei Marketta tuota lainaa olisi isältään ottanut ja ostanut poikaansa vapaaksi, olisi saattanut Juhon elämän taival katketa sotilaspestin tiimoilla; siinä tapauksessa olisi allekirjoittanutkin jäänyt syntymättä.

Vuonna 1689 kokomanttaalin Luukelan talosta maksetaan henkirahaa Mikko Tuomaanpojasta ja tämän Karin vaimosta, veli Jaakosta ja tämän Liisa vaimosta, sekä piika Liisasta. Vuonna 1690 henkirahaa maksetaan Mikko Tuomaanpojasta ja tämän Karin vaimosta, Jaakko veljestä sekä piika Liisasta. Tämä rippikirja on jäävä Mikon viimeiseksi rippikirjaksi. Mikko Tuomaanpoika Luukela haudataan 26-vuotiaana 13.04.1690. Mikon lapsista ainakin Maria Mikontytär kasvaa aikuisikään. Vuoden 1710 kesäkäräjillä mainitaan Tuomas (Tuomaanpoika) Luukela ja tämä vaimo Valpuri Jaakontytär sekä veljentytär Maria Mikontytär (KO a:31:689; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572484)).

22.11.1691 vihitään Lauri Yrjönpoika Käyrä sekä vaimoihminen ("h") Marketta Martintytär Ollila. Marketta on ilmeisesti leskivaimo. Marketta saattaisi olla Tuomas Filipinpoika Luukelan leskivaimo Marketta Martintytär, mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Tuohon aikaan on tavallista että kahden isännän lasten välillä solmitaan useampia avioliittoja; näin myös Luukelan talossa (esim. Tuomas Filipinpojan lasten ja Jaakko Ervastin lasten avioliitot). Marketta Filipintytär Luukela avioitui (vuoteen 1674 mennessä) Matti Martinpoika Pusulan (eli Ollilan) kanssa. Marketan veli Tuomas olisi saattanut avioitua Marketta Martintytär Ollilan (eli Pusulan) kanssa. Vuonna 1691 kokomanttaalin Luukelan talosta maksetaan henkirahaa Jaakko Luukelasta, veljen leskivaimosta (ilmeisesti Mikon leskivaimo) sekä piika Liisasta. Seuraavan vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Tuomaanpoika, veljen leskivaimo Karin sekä lanko Lauri. Vuoden 1695 henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Tuomaanpoika, veljen leskivaimo Karin, veli Filip ja tämän vaimo Liisa, Lauri? taikka Yrjö? (ihan kuin ensin olisi lukenut bror Jören ja sitten olisi kirjoitettu Lars Jören), vaimo sekä renki Heikki. Seuraavana vuonna taloon kirjataan Jaakko Luukela, vaimo Karin (ilmeisesti veljen leskivaimo), veli Filip ja tämän vaimo Liisa, Lauri Yrjönpoika sekä poika Heikki. Haukiputaalainen "kestikievarilainen" Lauri Luukela haudataan 70-vuotiaana Kemissä 30.01.1715. Ikänsä puolesta hän voisi olla Lauri Yrjönpoika Käyrä, joka oli veljensä talon edestä nihtinä vuonna 1661. Iin käräjillä ei mainita kestikievarinpitäjä Lauria. Kemissä haudatun Laurin voitanee kuitenkin olettaa asuneen kokomanttaalin Luukelan talossa. Lauri saattaisi olla jo Tuomas Filipinpojan leskivaimon uusi mies, taikka Tuomas Filipinpojan mahdollisen tyttären mies, taikka joku muu talossa asunut henkilö.

Vuoden 1697 henkikirjassa kokomanttaalin Luukelan taloon kirjataan raihnainen Jaakko Luukela, veljen vaimo Karin (ilmeisesti Mikko veljen leskivaimo), veli Filip ja tämän vaimo Liisa. Seuraavana vuonna taloon kirjataan Jaakko Tuomaanpoika (kaatumatautinen), veli Filip Tuomaanpoika ja tämän Liisa vaimo sekä veljen leskivaimo Karin. Tämä jälkeen Jaakkoa ei enää kirjata henkikirjoihin. Vaikka Jaakosta ei enää makseta henkirahaa, hän elää vielä vuosikymmeniä.

Vuoden 1695 talvikäräjillä veljekset Filip Filipinpoika ja Jaakko Filipinpoika Luukela esittävät 23.01.1693 päivätyn perintöosuuksien määrittämisen (KO a:16:51; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692672)). Veljesten isäksi mainitaan Filip Eskonpoika. En saanut puutteellisen ruotsinkielentaitoni vuoksi selvää oliko Filip Eskonpoika tuolloin edelleen elossa; tarkoittaisiko "sedan dhe efter hans död dhe uthfästa ett hundrade fembtije dahl kmt" sitä, että sitten kun Filip Eskonpoika tulevaisuudessa kuolee, niin perintöä maksetaan rahassa 150 kuparitaalaria? (Myöhemmistä käräjäjutuista tulee hieman sellainen olo, että Filip olisi tuohon aikaan vielä elossa). Olisiko perintöosuuksien jako saattanut ajoittua sellaiseen aikaan, kun Filip Eskonpoika solmi uuden avioliiton? Filip Eskonpoika vaikuttaa avioituneen oululaisen porvarin Juho Määtän äidin kanssa. Vuoden 1707 talvikäräjillä oululainen porvari Juho Määttä penää haukiputaalaiselta Jaakko Luukelalta edesmenneen äitinsä Karin Antintyttären jäämistöä, tosin myöhemmin samassa jutussa Karinista käytetään nimeä Karin Heikintytär (KO a:28:24; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535083)). Jutussa Karinin mainitaan avioituneen Jaakon isänisän Filip Eskonpojan kanssa. Jutussa Karinia ei kuitenkaan mainita Jaakon isoäidiksi. Vuoden 1720 kesäkäräjillä Jaakko Tuomaanpoika Luukela on todistamassa Jussilan ja Talonpojan välisessä kalastusoikeutta koskevassa kiistassa (KO a:36:207; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584876)). Jaakko kertoo, että hänen yli satavuotias isänisä Filip Eskonpoika oli kertonut, että Jussilan talolla ei ole osuutta merikalastuksessa. Pöytäkirjaan on kirjattu jotenkin seuraavaan tapaan: "härwijd framkom bonden Jacob Thomason Lukila ibidem och berättade, att Jussila hemman aldrig ägt någon dehl i siöfisket, utan allenast i patustället i Sawopata benämbd, hwiclket jämwähl den gambla farfader Philip Eskillson öfwer ett hundare åhr gammal, berättadt." Jutussa Filip Eskonpoikaa ei mainita edesmenneeksi. Ehkä maininta siitä, että Filip oli jo edesmennyt oli vain jäänyt kirjaamatta pöytäkirjaan; ja Jaakko kertoi sellaista mistä hänen isoisänsä joskus aikoinaan oli sanonut. Mikäli Filip Eskonpoika oli elossa vielä 1720, hän todella olisi yli satavuotias. Vuoden 1637 ruodutuksessa Filip mainitaan 30-vuotiaaksi; eli sen mukaan hän olisi syntynyt vuoden 1607 tietämillä. Vaikka ikää ruodutusluettelossa olisi pyöristetty yläkanttiin, olisi Filip siltikin jonkin matkaa jo toisella sadalla vuonna 1720. Oli Filip tuolloin elossa tai ei, hän ilmeisesti kuitenkin eli varsin iäkkääksi.

Vuoden 1699 kesäkäräjillä haukiputaalainen kestikievarinpitäjä Jaakko Luukela pyytää talonsa verotuksellisen koon laskemista kolmannesmanttaalilla (KO a:20:683; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697225)). Vuoden 1704 talvikäräjillä Filip Eskonpoika mainitaan Tapani Eskonpojan veljeksi (KO a:25:630; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532163)). Pöytäkirjan tekstissä vaikuttaisi Pekka (Jaakonpoika) Luukelan ja kestikievarinpitäjä Jaakko Tuomaanpoika Luukelan isänisät vaihtaneen paikkaa. Jutussa Pekan isänisäksi mainitaan Filip Eskonpoika ja kestikievarinpitäjä Jaakko Tuomaanpoika Luukelan isänisäksi mainitaan Tapani Eskonpoika. Muissa käräjäjutuissa kestikievarina toimivan Luukelan talon isännän Jaakko Tuomaanpojan isänisäksi Filip Eskonpoika. Pekka Jaakonpoika Luukelan isänisä taas on Tapani Eskonpoika.

Vuosien 1699-1701 henkikirjoissa kokomanttaalin Luukelan taloon kirjataan Filip Tuomaanpoika ja tämän Liisa vaimo sekä veljen leskivaimo Karin. Lisäksi vuonna 1701 taloon kirjataan reki Juho. Veljen leskivaimo Karinista ei enää vuonna 1701 makseta henkirahaa; hänen mainitaan olevan kirjoilla Alakiimingissä. Vuosina 1702-1703 henkirahaa maksetaan Filip Luukelasta ja tämän Liisa vaimosta sekä renki Antista. Vuoden 1703 kesäkäräjillä Filip Tuomaanpoika Luukelan isänisäksi mainitaan Filip Eskonpoika (KO a:24:511; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531406)). Vuosina 1705-1706 henkirahaa maksetaan Filip Luukelasta ja tämän Liisa vaimosta sekä veli Tuomaasta.

Vuoden 1707 henkikirjassa kokomanttaalin Luukelan taloon kirjataan Filip Luukela, veli Tuomas ja tämän Valpuri vaimo sekä kaksi renkiä. Filipistä ei kuitenkaan enää makseta henkirahaa Luukelan talosta; hänen mainitaan olevan kirjattuna Olhavaan. Samaisen vuoden henkikirjassa Filip ja tämän Liisa vaimo kirjataan Olhavan kylässä sijaitsevaan Sassin taloon. Muutto Sassin taloon tapahtui ilmeisesti jo vuonna 1706, sillä rippikirjassa Filipille ja hänen vaimolleen ensimmäiset kirjaukset Sassin talosta ovat elokuulta 1706. Filipistä tulee Olhavan kestikievaritalon isäntä. Filip:n nimeksi vuosien 1700-1706 rippikirjassa kirjataan "Philip Philipson". On ilmeistä, että Filipin patronyymi on rippikirjassa virheellisesti kirjattu. Vuoden 1707 talvikäräjillä Filip Tuomaanpoika Luukelan mainitaan asuvan Olhavassa sijaitsevaa 3/8 manttaalin Sassin taloa (KO a:28:9; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535075)). Filip ja talon aiempi isäntä Jaakko Jaakonpoika Sassi asuivat jonkin aikaa taloa samaan aikaan, mutta Jaakko Sassi muutti vuonna 1708 Etelä-Iissä sijaitsevaan Pernun taloon. Vuoden 1708 talvikäräjillä puidaan olhavalaisen kestikievarinpitäjän Filip Tuomaanpoika Luukelan ja Jaakko Sassin välistä asiaa (KO a:29:556; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573766)). Vuoden 1719 kesäkäräjillä olhavalainen isäntä Filip Sassi mainitaan edesmenneeksi (KO a:35:129; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24585141)). Olhavalainen kestikievarinpitäjä 47-vuotias Filip Tuomaanpoika Sassi ja tämän 43-vuotias vaimo Liisa Matintytär Tiri haudattiin 05.05.1717. Vuoden 1727 tietämillä Sassin taloa tulee isännöimään Jaakko Juhonpoika Leskelä. Vuosien 1714-1721 rippikirjassa Filipin lapsista Sassin taloon kirjataan Brita Filipintytär ja Marketta Filipintytär. Lisäksi Filipillä on tyttäret Anna Filipintytär ja Karin Filipintytär. Muista Filipin mahdollisista lapsista ei ole löytynyt tietoa. Anna Filipintytär Sassi (eli Luukela; rippikirjojen mukaan syntynyt 09.08.1707 taikka 08.1705, kuollut 17.12.1771) vihitään helmikuussa 1723 kellolaisen Juho Matinpoika Vainion (eli Takun) kanssa. Pari asu ensin vähän aikaa Takun talossa ja muuttaa vuoden 1731 tietämillä Raution taloon. Annan sisar Karin Filipintytär (07.1702-01.03.1772) muuttaa Anna sisarensa perheen luokse vuosien 1754-1759 välisenä aikana ja asuu talossa kuolemaansa saakka. Annan miehellä on kaksi Karin Filipintytär nimistä kälyä, sillä Juhon veljen, Jaakko Matinpoika Vainion, vaimona on Karin Filipintytär Ojala (12.1690-05.03.1763). Brita Filipintytär Sassi (1696-11.10.1750) vihitään pudasjärveläisen Paavo Paavonpoika Säkkisen kanssa 06.02.1726. Pari muuttaa Alakiimingissä sijaitsevaan Vilpolan eli Sipolan taloon vuoden 1728 tietämillä. Iiläinen Marketta Filipintytär Sassi vihitään oululaisen Jaakko Matinpoika Mustosen kanssa 13.09.1730. Marketta menehtyy vuoden 1738 tietämillä.

Vuosien 1708 ja 1701-1713 henkikirjoissa kokomanttaalin Luukelan taloon kirjataan Tuomas Tuomaanpoika ja tämän Valpuri vaimo sekä renki; tosin vuoden 1713 henkikirjassa Tuomaan vaimoa ei mainita nimeltä. Henkikirjat puuttuvat Iin pitäjästä vuosilta 1714-1723. Tuomaan vaimo menehtyi vuoteen 1717 mennessä; 01.05.1715 haudattu 36-vuotias Tuomas Luukelan vaimo saattaisi olla Tuomas Tuomaanpojan vaimo Valpuri Jaakontytär. Tuomas saattoi jonkin aikaa oleilla Olhavan Sassin talossa. Vuoden 1717 ylimääräisillä käräjillä (19.08-21.08.1717) käsiteltiin Tuomas Luukelan ja tämän veljen lasten asiaa (KO a:34:127; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584669)). Jutussa veljen lapsista nimeltä mainitaan Brita Filipitytär Sassi. Leskimies Tuomas Tuomaanpoika Luukela vihittään Iissä 15.09.1717 Marketta Juhontytär Sassin kanssa. Marketta saattaisi olla syntyisin Olhavan toisesta Sassin talosta; hän saattaisi olla Juho Niilonpoika Sassille 22.10.1686 syntynyt Marketta tytär. Tuomas Tuomaanpoika Luukela haudataan 39-vuotiaana Haukiputaalla 02.07.1718. Vuoden 1720 kesäkäräjillä mainitaan haukiputaalainen Jaakko Luukela ja tämän edesmenneen Tuomas veljen leskivaimo Marketta Juhontytär (KO a:36:210; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584878)). Jutussa mainitaan, että Tuomaan ja Marketan liitosta ei syntynyt lapsia. Tuomaalla mainitaan olevan lapsia aiemmasta liitostaan. Tuomaan tyttäriä saattaisi olla Antti Simonpoika Ervastin kanssa 07.12.1729 avioitunut Brita Tuomaantytär Luukela; mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Britan syntymäajaksi on vuosien 1749-1754 rippikirjassa kirjattu vuosi 1691; mikäli syntymäaika olisi tässä kirjattu oikein, olisi Tuomas liian nuori Britan isäksi. Vuosien 1759-1764 rippikirjassa Britan syntymäajaksi on kuitenkin kirjattu 24.08.1702. Britan useamman lapsen kummien joukossa on kokomanttaalin Luukelan talon väkeä.

Kestikievarinpitäjä Jaakko Luukelan (Jaakko Tuomaanpojan) vaimo haudataan 52-vuotiaana 02.02.1719. Kestikievarinpitäjä leskimies Jaakko Tuomaanpoika Luukela vihitään 02.07.1720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319067) liminkalaisen Karin Samuelintyttären kanssa. Jaakko Tuomaanpojan lapsista ainakin viisi elää aikuisikään: Jaakko Jaakonpoika (s.1698), Tuomas Jaakonpoika (s.n.1699), Juho Jaakonpoika (s.04.1703), Marketta Jaakontytär (s.08.1718) ja Liisa Jaakontytär (s.1719). Jaakko Jaakonpojan syntymäajaksi on vuosien 1743-1748 rippikirjaan kirjattu 04.05.1691, mutta myöhempiin rippikirjoihin syntymäajaksi on kirjattu 1698. 04.05.1691 syntyi Jaakko Filipinpoika Luukelan ja Liisa Kallentytär Vahtolan poika Jaakko Jaakonpoika. Käräjäpöytäkirjojen perusteella on ilmeistä, että kokomanttaalin Luukelan taloa isännöinyt Jaakko Jaakonpoika Luukela on Jaakko Tuomaanpoika Luukelan poika. Vaikuttaa siltä, että ensimmäisiin rippikirjoihin syntymäajoiksi on arvailtu jokin kastekirjassa sopivalta vaikuttava aika; toisinaan syntymäajat eivät ole osuneet oikean henkilön kohdalle; en ole varma onko syntymäaikoja lisäilty rippikirjaan jälkikäteen vai johtuuko kohtalaisen suuri virhekirjausten määrä jostakin muusta syystä.

Jaakko Jaakonpoika Luukela avioituu 02.12.1722 Brita Simontytär Tannilan kanssa. Tuomas Jaakonpoika Luukela avioituu 02.02.1726 Brita Josefintytär Mikkolan kanssa. Juho Jaakonpoika Luukela avioituu 26.11.1727 Valpuri Erkintytär Kanniaisen kanssa. Liisa Jaakontytär Luukela avioituu oululaisen Antti Haatajan kanssa 08.01.1744. Marketta Jaakontytär Luukela avioituu 03.02.1745 Jaakko Juhonpoika Ollilan (eli Pusulan) kanssa.

Tuomas Jaakonpoika Luukela muuttaa vaimoineen vuoden 1734 tietämillä Ervastin taloon. Vuoden 1733 henkikirjassa Tuomas kirjataan vielä Luukelan taloon. Vuodesta 1734 alkaen Tuomas ja tämän vaimo kirjataan henkikirjoissa ja rippikirjoissa Ervastin taloon. Rippikirjassa Ervastin taloon kirjataan vuosina 1734-1736 Tuomaan isän sisar Marketta. Viimeinen kirjaus Marketalle on 28.11.1736. Sen jälkeen on kirjattu kommentti, minkä mukaan Marketta on kuollut. 03.04.1737 haudataan Jaakko Ervastin 64-vuotias leskivaimo. Marketta sopisi olemaan Jaakko Jaakonpoika Ervastin kanssa avioitunut Marketta Tuomaantytär Luukela. Taloon kirjataan myös Marketan tytär Marketta. Marketta Jaakontyttären mainitaan muuttaneen vuoden 1738 tietämillä lankonsa luokse Lumijoelle. Tuomas Jaakonpoika Luukelan eli Ervastin vaimo menehtyy 04.07.1749. Tuomas avioituu uudelleen muhoslaisen Maria Antintytär Ollilan kanssa 26.03.1750.

Juho Jaakonpoika Luukela jää leskeksi ja avioituu uudelleen 25.03.1744 alakiiminkiläisen Karin Matintytär Laurilan kanssa. Juho muuttaa vuoden 1749 tietämillä Sipolan taloon. Samainen Sipolan oli 1720-luvun puolessa välissä liitetty kokomanttaalin Luukelan taloon aputilaksi. Vuoden 1725 kesäkäräjillä Jaakko Luukela pyysi saada ottaa viljelykseensä Sipolan neljännesmanttaalin autiotalon siihen saakka, että joku ylösottaisi Sipolan talon (KO a:41:1533; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624210)). Jaakko perusteli pyyntöään sillä, että hänen kestikievarina toimivan talonsa niityt olivat heikkoja. Vuodesta 1728 alkaen henkikirjoissa mainitaan Sipolan talo olevan kokomanttaalin Luukelan talon yhteydessä.

Jaakko Tuomaanpoika Luukela kirjattiin rippikirjoihin nimellä Jaakko Jaakonpoika. On ilmeistä, että rippikirjaan kirjattu patronyymi on virheellinen. Jaakosta käytetään käräjäpöytäkirjoissa patronyymiä Tuomaanpoika. Vihkikirjassa Jaakon patronyymiksi mainitaan Tuomaanpoika hänen avioituessaan Karin Samuelintyttären kanssa 02.07.1720. Vuosien 1743-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297468) rippikirjassa Jaakon vaimoksi mainitaan Karin Samuelintytär. Vuoden 1702 talvikäräjillä (KO a:23:444; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533372)) ja vuoden 1707 talvikäräjillä (KO a:28:5; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535073)) kestikievarinpitäjä Jaakko Tuomaanpoika Luukela kertoi postin kuljettamisen pitkistä matkoista; etelään Ouluun oli 2 1/4 mailia ja pohjoiseen Iihin oli 1 3/4 mailia. Vuoden 1733 talvikäräjillä kestikievarinpitäjä Jaakko Luukela mainitaan vanhaksi, ja todistamassa hänen sijastaan oli hänen Jaakko poikansa (KO a:49:233; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24671808)). Vanha kestikievarinpitäjä Jaakko Luukela haudataan 84-vuotiaana 03.07.1743. Luukelan talon isännöintiä jatkaa Jaakon poika Jaakko Jaakonpoika.

--

Jokunen 1600-luvulla syntyneistä Luukeloista on sellaisia, joiden vanhempia en ole rohjennut alkaa edes arvailla sen vuoksi, että sopivanikäisiä ja nimisiä Luukeloita isäkandidaatiksi on useampia. Toivottavasti myöhemmistä käräjäpöytäkirjoista löytyy asiaan lisätietoa.

Marketta Heikintytär Luukela kirjataan Haukiputaalta tulleena piikana Etelä-Iissä sijaitsevaan Kaikkosen taloon vuosien 1707-1713 rippikirjassa. Marketalle on Kaikkosen talosta kirjaus vain 29.06.1712. Ei ole selvinnyt onko kyseessä sama Marketta Heikintytär Luukela, joka vihitään 30.11.1728 Sakari Abrahaminpoika Jämsän kanssa. Marketta ja Sakari asuvat Haukiputaalla sijaitsevassa Kurkelan eli Vänttilän talossa. Vuosien 1749-1754 rippikirjassa Marketan syntymävuodeksi mainitaan 1696. Vuosien 1759-1764, 1765-1770, 1771-1776 ja 1777-1784 rippikirjoissa Marketan syntymävuodeksi mainitaan 1698. Marketta menehtyy 22.04.1777; kuolinkirjassa hänet mainitaan 81-vuotiaaksi.

Marketta Jaakontytär Luukela vihitään 25.11.1715 alakiiminkiläisen Erkki Puitin kanssa. Erkki Puitin 39-vuotias vaimo haudataan 1716.

Dorde Jaakontytär Luukela (07.1695-02.01.1762) vihitään 18.09.1721 Matti Juhonpoika Liikasen (eli Laurilan) kanssa. Pari asuu Alakiimingissä sijaitsevassa Laurilan eli Liikasen talossa.

Sotilaana aiemmin toimineen Lauri (Jaakonpoika) Luukelan (n.1670-04.07.1755) 60-vuotias vaimo Karin Matintytär menehtyy 12.05.1738. Lauri avioituu uudelleen 12.11.1738 leskivaimo Marketta Juhontyttären kanssa. Laurin 21-vuotias tytärpuoli Liisa Kallentytär haudataan 01.05.1743. Lauri menehtyy 84 vuoden ja 10 kuukauden iässä 04.07.1755.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Pentti,

Tässä viestissä on linkkejä Parkkisen taloihin liittyen. En saanut tätä nätisti tiivistettyä, joten juttu on turhan pitkä ja kankeasti luettava. Toivottavasti tähän ei tullut kovin paljoa kirjoitusvirheitä. Mikäli tulkitsin käräjäjuttuja virheellisesti, niin olen erittäin kiitollinen korjauksista (ruotsinkielentaitoni on edelleen varsin ohut, ja saattaa aiheuttaa kepposia juttujen tulkitsemissa). Mikäli jollakulla on näihin liittyen vastakkaista tietoa taikka lisätietoa, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätietoista.

Heikki Ollinpoika Parkkisen isä on Olli Grellinpoika Parkkinen (s.n.1611). Olli Grellinpojan isä saattaa ehkä olla Grels Sigfridinpoika Parkkinen (s.n.1591), mutta tämän on vain arvailua. Grels Sigfridinpoika Parkkisen isä saattaisi olla Sigfrid Jönsinpoika Parkkinen (s.n.1552).

Sigfrid Jönsinpoika kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1599 alkaen, vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) ja maakirjoihin vuodesta 1607 alkaen. Sigfridin talo on ilmeisesti jonkun muun aiemmin asuma talo, sillä taloa ei mainita uudistilaksi. En kuitenkaan osaa aiemmista veroluetteloista Ylikiimingin talojen joukosta tunnistaa kyseistä taloa. Sigfrid kirjataan luetteloihin usein nimellä Sigfrid Jönsinpoika ja toisinaan nimellä Sigfrid Parkkinen. Ensimmäisen kerran Parkkisen nimeä käytetään vuoden 1609 pariskuntaluettelossa. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Sigfrid Jönsinpojan taloon kirjataan isännän lisäksi yksi vävy. Kyseiseen luetteloon kirjataan nimeltä vain isäntä. Luetteloon kuitenkin kirjataan lukumäärät yli 15-vuotiaista pojista, vävyistä, tyttären pojista, jne. Vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa (Ruotsin kansallisarkistossa oleva luettelo) Sigfrid Jönsinpojan iäksi kirjataan 78 vuotta. Talo kirjataan Sigfridin nimellä maakirjoissa vuoteen 1635 saakka, henkikirjoissa vuoteen 1643 saakka ja kymmenysluetteloissa vuoteen 1645 saakka. Vuonna 1643 Sigfridin talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja kahdesta pojasta.

Vuosien 1644 ja 1645 henkikirjoissa talo kirjataan Grels Sigfridinpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, pojasta ja pojan vaimosta. Vuoden 1633 ruodutusluettelossa Grels Sigfridinpojan iäksi mainitaan 40-vuotta. Vuoden 1637 ruodutuksessa Grels Sigfridinpojan iäksi mainitaan 28-vuotta; tällöin ikä on ilmeisesti kirjattu reilusti alakanttiin; olisikohan isälle päässyt lipsahtamaan pojan ikä taikka pojalle isän nimi. Vuoden 1640 ruodutuksessa Grels Sigfridinpojan iäksi mainitaan 49-vuotta ja Olli Grellinpojan iäksi mainitaan 29-vuotta. Vuodesta 1647 alkaen talo kirjataan veroluetteloissa Olli Grellinpoika Parkkisen nimellä.

Vuoden 1634 maakirjassa Parkkisen talo kirjataan vielä kolmannesmanttaalin talona. Vuosien 1635 ja 1637 maakirjoissa Parkkisen talo vaikuttaa olevan kirjattuna kahtena neljännesmanttaalin talona; toinen Sigfrid Parkkisen nimellä ja toinen Grels Sigfridinpojan nimellä. Ei ole selvinnyt liitettiinkö noihin aikoihin Parkkisen taloon jokin pienempi talo taikka maita joistain muusta talosta. Vuodesta 1642 alkaen talo vaikuttaa olevan kirjattuna yhtenä puolenmanttaalin talona. Parkkisen talo vaikuttaa olevan kirjattuna yhtenä puolenmanttaalin talona henkikirjoissa vuoteen 1650 saakka ja maakirjoissa vuoteen 1652 sakkaa. Vuoden 1652 talvikäräjillä ylikiiminkiläinen Olli Grellinpoika harmitteli sitä, että hänen veljensä haluavat lohkoa kotitaloa (KO a:7:484; oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707692)). Kotitalo tulee ilmeisesti jaettua kahtia, koska vuodesta 1653 alkaen Parkkisen talo on veroluetteloissa kirjattuna kahtena neljännesmanttaalin taloa; toinen on kirjattuna Olli Grellinpojan nimellä ja toinen on kirjattuna Hannu Grellinpojan nimellä. Olli Grellinpojan isännöimästä Parkkisen talosta käytetään myöhemmin myös nimeä Ollila; nimi on mahdollisesti tullut Ollin Grellinpojan etunimestä.

Vuoden 1653 kymmenysluettelossa on kirjattu poikkeuksellisesti kolme Parkkista: Sigfrid Parkkinen, Olli Grellinpoika Parkkinen ja Hannu Grellinpoika Parkkinen. Kyseisessä luettelossa ei mainita talojen manttaalilukuja. Olli Grellinpojan ja Hannu Grellinpojan kirjaukset saattaisivat olla neljännesmanttaalin Parkkisen taloista. Sigfrid Parkkinen saattaa olla Parkkisen talon vanha isäntä, Sigfrid Jönsinpoika. Vuoden 1653 talvikäräjillä Juliana Heikintytär kertoo, että hänen vanha ja vuodepotilaana oleva miehensä Sigfrid Jönsinpoika Parkkinen oli 07.03.1649 päivätyssä testamentissaan testamentannut vaimolleen irtaimistoa (KO a:8:11; oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707945)). Kuitenkin niitty, joka Sigfridillä oli nyt viljelyksessä, palautuisi hänen kuolemansa jälkeen Parkkisen talon omaisuudeksi. Parkkisen talon Sigfrid oli jättänyt aiemmasta liitosta syntyneille lapsilleen (en ole varma onko lapset mainittu yksikössä vaiko monikossa). Juliana on ilmeisesti miestään nuorempi, taikka ainakin paremmin voiva, sillä testamentissa mainitaan, että Juliana pitää huolta miehestään tämän kuolemaan saakka.

Olli Grellinpoika Parkkisella on ilmeisesti ainakin kolme sisarusta: Hannu Grellinpoika, Heikki Grellinpoika sekä yksi sisar. Vuoden 1653 talvikäräjillä Olli Grellinpoika penää osuuttaan Hannu veljensä luona lapsettomana menehtyneen sisarensa jäämistöstä (KO a:8:16; vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707955)). Vuoden 1654 kesäkäräjillä nimismies nimetään jakamaan Heikki Parkkisen ja tämän veljen välillä heidän vanhemmiltaan jäänyt perintö (KO a:8:249; oikeanpuoleisen sivun neljänneksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708463)).

Olli (Grellinpoika) Parkkisen vaimoksi mainitaan Anna Heikintytär vuosien 1674-1678 henkikirjoissa. Ollilla on ainakin seuraavat lapset: Pekka Ollinpoika, Sakari Ollinpoika, Olli Ollinpoika, Heikki Ollinpoika ja Valpuri Ollintytär. Ollilla on mahdollisesti myös Juho poika. Vuonna 1662 Olli Grellinpoika Parkkisen poika Pekka Ollinpoika on nihtinä isänsä talon edestä. Vuoden 1677 ruodutusluettelossa kirjataan neljännesmanttaalin taloon Olli Grellinpoika Parkkinen, poika Olli Ollinpoika ja poika Heikki Ollinpoika; poika Heikki Ollinpojan mainitaan olevan nihtinä. Samaisen vuoden nihtien luetteloon kirjataan Heikki Ollinpoika, joka on nihtinä Ylikiimingissä asuvan isänsä Olli Grellinpoika Parkkisen edestä. Seuraavan vuoden talvikäräjillä ylikiiminkiläinen Olli Grellinpoika Parkkinen kertoo, että hänen piti lähettää talonsa edestä nihdiksi poikansa Juho (KO a:19:86; vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723799)). Puutteellisen ruotsinkielentaitoni vuoksi en aivan päässyt kärryille oliko Ollin poika Juho lähtenyt sotilaaksi oululaisen Erkki Raappanan edestä. Mahdollisesti asia meni siten, että Ollin piti lähettää nihdiksi poikansa Juho, mutta koska tämä oli jo kruununpalveluksessa lähetti Olli nihdiksi poikansa Heikin.

Olli Grellinpojan tytär Valpuri Ollintytär avioitui Matti Filipinpoika Pätsin kanssa. Valpuri kirjataan Hetejärvellä sijaitsevaan Pätsin taloon Matti Filipinpojan vaimona vuosien 1676 ja 1678 henkikirjoissa. Vuonna 1676 Matti Filipinpoika oli nihtinä isänsä Filip Matinpoika Pätsin talon edestä. Vuoden 1679 kesäkäräjillä särkijärveläinen Matti Pekanpoika Timonen? pyysi saada itselleen verohylyksi jääneen Hetejärvellä sijaitsevan neljännesmanttaalin talon (KO a:21:146; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725030)). Matin pyyntöön ei suostuttu, sillä talon katsottiin kuuluvan ylikiiminkiläisen Ollin Grellinpojan tyttärellä ja tämän lapsille. Vuoden 1680 talvikäräjillä käsitellään omaisuuden jakamista hetejärveläisen Heikki Filipinpojan ja kiiminkiläisen Olli Parkkisen kesken (KO a:24:75; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728093)). Vuoden 1687 talvikäräjillä hetejärveläinen Dordi Filipintytär penää edesmenneen veljensä Matti Filipinpojan leskivaimon veljeltä Olli (Ollinpoika) Parkkiselta omaisuutta, jonka Matin leskivaimo Valpuri oli ottanut mukaansa Hetejärven talosta (KO a:7:93; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688383)). Jutussa kerrotaan, että Valpuri oli miehensä kuoleman jälkeen palannut isänsä isännöimään Parkkiseen taloon.

Vuoden 1674 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Ollin (Grellinpoika) ja tämän Anna vaimon lisäksi poika Sakari Ollinpoika ja tämän vaimo Anna Klauntytär sekä poika Olli Ollinpoika. Seuraavana vuonna taloon kirjataan Olli ja Anna vaimo sekä poika Sakari Ollinpoika ja Anna Klauntytär. Vuonna 1676 henkirahaa maksetaan Olli Parkkisesta ja tämän vaimosta Anna Heikintyttärestä, sekä pojista Sakari Ollinpojasta, Olli Ollinpojasta ja Heikki Ollinpojasta. Tämän jälkeen Sakaria ei enää kirjata Parkkisen taloon. Seuraavasta vuodesta alkaen Sakari Ollinpoika kirjataan Ylikiimingissä sijaitsevaan Kanniaisen taloon. Sakari jää ilmeisesti leskeksi, sillä 19.12.1690 vihitään Iissä ylikiiminkiläinen Sakari Ollinpoika Parkkinen ja karjalankyläläisen Matti (Tuomaanpoika) Pahkalan leskivaimo Brita Mikontytär.

Sakari Ollinpoika Parkkisella on ainakin kaksi poikaa: Sakari Sakarinpoika (n.1667-11.04.1737) ja Pekka Sakarinpoika. Vuoden 1687 talvikäräjillä Olli Ollinpoika Parkkinen esittää veljensä Sakari Ollinpojan antaman kuitin saamastaan isän- ja äidinpuoleisesta perinnöstä Parkkisen talosta (KO a:7:99; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688389)). Vuoden 1697 kesäkäräjillä (Sakari Ollinpoika Parkkisen poika) Sakari Sakarinpoika Parkkinen kertoo, että hän ja kanssaperilliset eivät ole saaneet isänsä veljeltä Olli Ollinpojalta isänisänsä Ollin (Grellinpojan) lapsenlapsille jättämää perintöä (KO a:18:50; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694773)).

Vuosien 1680 ja 1681 henkikirjoissa Parkkisen taloon kirjataan Olli (Ollinpoika) Parkkinen ja tämän vaimo Elina Filipintytär sekä veli Heikki Ollinpoika ja tämän vaimo Marketta. Vuoden 1680 henkikirjassa Heikin vaimon nimeksi mainitaan Marketta Matintytär ja seuraavan vuoden henkikirjassa Heikin vaimon nimeksi mainitaan Marketta Paavontytär; luultavasti Marketan patronyymi on virheellisesti kirjattu vuoden 1680 henkikirjaan ja jo tuolloin kysessä on vaimo Marketta Paavontytär. Seuraavien vuosien henkikirjoissa Olli Ollinpojan vaimoksi kirjataan Elina, mutta kyseessä on eri Elina vaimo kuin vuoden 1681 henkikirjassa mainittu Elina. Olli Ollinpoika Parkkinen vihitään Elina Matintytär Väänäsen kanssa 18.12.1681. Ollin aiemman Elina vaimon voidaan siis olettaa menehtyneen vuonna 1681. 06.03.1681 haudataan Olli (Grellinpoika) Parkkisen pojan vaimo, jonka nimeksi kuolinkirjassa mainitaan Anna Filipintytär. Olli Parkkisen leskeytynyttä poikaa ei mainita kuolinkirjassa nimeltä. Olli Ollinpoika Parkkisen vaimon nimeksi henkikirjoissa kirjattiin Elina Filipintytär, ei Anna Filipintytär. On mahdollista, että 06.03.1681 haudattiin Olli Ollinpojan vaimo ja vaimon etunimi oli virheellisesti kirjattuna kuolinkirjaan. Toinen vaihtoehto on, että 06.03.1681 haudattiin Olli Ollinpojan veljen vaimo Anna Filipintytär, ja Ollin vaimon hautaus on jäänyt kirjaamatta kuolinkirjaan.

Vielä vuonna 1695 Parkkisen talosta maksetaan henkirahaa Olli (Ollinpoika) Parkkisesta ja tämän Elina vaimosta sekä Heikki veljestä ja tämän Marketta vaimosta. Myös seuraavan vuoden henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Olli (aldeles ofärdig) ja tämän Elina vaimo sekä veli Heikki ja tämän Marketta vaimo; tuolloin Ollista ei enää makseta henkirahaa. Vuoden 1697 henkikirjassa taloon kirjataan (Olli Ollinpojan) vaimo Elina, veli Heikki ja tämän vaimo Marketta. Tuolloin henkirahaa maksetaan vain Elina vaimosta. Heikki veljen mainitaan menehtyneen ja Marketta vaimon mainitaan olevan kirjattuna muualle. Samaisen vuoden henkikirjassa Ylikiimingissä sijaitsevaan Mannisen taloon kirjataan leskivaimo Marketta; tuolloin taloon kirjataan myös talon aiemmat asukkaat Erkki Manninen ja tämän vaimo Karin sekä Matti ja tämän vaimo, mutta heidän mainitaan lähteneen talosta eikä heistä enää makseta henkirahaa Mannisen talosta. Seuraavan vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Mannisen leskivaimo Marketta; tuolloin taloon kirjataan myös talon aiempi asukas Erkki Manninen, mutta hänen mainitaan lähteneen talosta ja hänen vaimonsa mainitaan menehtyneen. Vuodesta 1698 Mannisen taloon kirjataan Heikki Manninen ja tämän vaimo Marketta. Kyseessä ovat Mannisen talon ostaneen Heikki Ollinpoika Mannisen leskivaimo Marketta Paavontytär (n.1656-13.05.1737) ja tämän uusi mies Heikki Matinpoika Jurvanen (n.1656-16.05.1753). Vuoden 1697 talvikäräjillä Heikki Ollinpoika Parkkisen leskivaimo Marketta Paavontytär esitti 09.03.1696 päivätyn kauppakirjan siitä, että hänen edesmennyt miehensä oli ostanut kahdellasadalla kuparitaalerilla Ylikiimingissä sijaitsevan puolenmanttaalin perintötalon Matti Pekanpoika Manniselta ja Erkki Matinpoika Manniselta (KO a:18:375; oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694610)). Heikki (Matinpoika) Mannisen vaimo 81-vuotias Marketta Paavontytär haudataan 13.05.1737. Vuoden 1738 talvikäräjillä Heikki Manninen kertoo, että 27.12.1734 on tehty perinnönjako, jossa hänen lapsipuolensa Heikki (Heikinpoika) Manninen, Matti (Heikinpoika) Manninen ja Agneta (Heikintytär) Manninen ovat saaneet perintöosuutensa Mannisen neljännesmanttaalin perintötalosta (KO a:58:485, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681583)). Heikin poikapuoli Kalle Heikinpoika oli menehtynyt vuosien 1713-1723 välisenä aikana. Kallen leskivaimo Marketta Pekantytär ja tämän uusi puoliso Pekka Pekanpoika sekä Marketan molemmista avioliitoista syntyneet lapset asuivat edelleen Mannisen talossa. Heikki Matinpoika Jurvanen eli Manninen muuttaa vuonna 1740 Alakiimingissä sijaitsevaan Kanniaisen eli Pondon taloon. Vuoden 1741 kesäkäräjillä Heikki Manninen kertoo 06.07.1741 tehdystä sopimuksesta hänen, hänen veljen tyttärensä Karin Pekantyttären (Jurvanen) ja tämän miehen Tapani Kanniaisen (Tapani Tapaninpoika Leskelä) kanssa tehdystä sopimuksesta (KO a:61:944, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24693454)). Veljentytär Karin ja tämän mies Tapani pitävät huolta Heikistä, ja Karin saa Heikin kuoltua Heikiltä jääneen irtaimen omaisuuden. Heikin muutettua Alakiimingissä sijaitsevaan veljentyttärensä emännöimään Kanniainen eli Pondon taloon, jää Ylikiimingissä sijaitsevaa Mannisen taloa isännöimään Heikki Ollinpoika Parkkisen pojan Kallen leskivaimon uusi mies Pekka Pekanpoika. Pekan jälkeen Manninen taloa alkaa isännöidä tämän poikapuoli Heikki Kallenpoika (1711-16.02.1792), joka on Heikki Ollinpoika Parkkisen pojanpoika.

Vuosina 1698 ja 1699 Parkkisen talosta maksetaan henkirahaa Olli (Ollinpoika) Parkkisesta ja vaimo Elinasta (Matintytär Väänänen). Vuoden 1700 henkikirjassa taloon kirjataan Olli (Ollinpoika) Parkkinen, isäntä Juho (Ollinpoika) ja (Ollin) vaimo Elina. Tuolloin Ollista ei enää makseta henkirahaa; pojan mainitaan pitävän hänestä huolta. Vuosien 1701 ja 1702 henkikirjoissa taloon kirjataan Juho (Ollinpoika) Parkkinen, äiti(puoli) Elina ja Juhon nimeltä mainitsematon vaimo. Vuoden 1703 henkikirjassa taloon kirjataan Juho Parkkinen, vaimo Elina ja veli Olli. Saattaa olla, että Juhon vaimon nimi on virheellisesti kirjattuna henkikirjaan. Vuosien 1704-1706 henkikirjoissa taloon kirjataan Juho Parkkinen, vaimo Karin ja veli(puoli) Olli. Vuoden 1707 henkikirjassa Parkkisen taloon Juho Parkkinen ja tämän Karin vaimo, veli(puoli) Olli, sisar(puoli) Karin sekä piika Anna. Seuraavan vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Juho Parkkinen, vaimo Karin, veli(puoli) Olli, vaimo (ilmeisesti on kuitenkin sisarpuoli) Karin ja piika Anna. Juhon Karin vaimosta ei tuolloin makseta henkirahaa; hänet mainitaan raihnaiseksi. Vuonna 1710 Parkkisen talosta maksetaan henkirahaa Juho Parkkisesta, veli(puoli) Ollista, sisar(puoli) Karinista ja piika Annasta. Vuosina 1711-1712 Parkkisen talosta maksetaan henkirahaa Juho Parkkisesta. Vuonna 1713 henkirahaa maksetaan Juho Parkkisesta ja vaimosta; tuolloin vaimoa ei kuitenkaan mainita nimeltä. Vuosilta 1714-1723 ei Iin pitäjästä ole henkikirjoja.

Vuoden 1704 talvikäräjillä raahelainen Liisa Luukkaantytär valittaa Olli Parkkisesta (KO a:25:644; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532170)). Liisa mies Mikko Söderman oli edellisenä kesänä lähtenyt sotilaaksi Olli Parkkisen talon edestä. Olli ei ollut tarjonnut Liisalle ja tämän pienille lapsille asuinsijaa, taikka jauhoja taikka peltotilkkua. Olli Ollinpoika Parkkinen menehtyy ilmeisesti vuosien 1708-1709 välisenä aikana. Vuoden 1708 talvikäräjillä käsitellään perinnönjakoa Sakari (Sakarinpoika) Parkkisen ja tämän isänveljen Olli (Ollinpoika) Parkkisen kesken (KO a:29:5113; oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573759)). Vuoden 1709 talvikäräjillä ylikiiminkiläisen Juho Ollinpoika Parkkisen pyynnöstä päätettiin perinnönjaon aloittamisesta Juhon edesmenneen isän Olli Ollinpojan neljännesmanttaalin Parkkisen taloon (KO a:30:585; oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573078)). Samaisen vuoden kesäkäräjillä kiistellään Parkkisen talon perinnönjaosta; vastakkain ovat Juho Ollinpoika Parkkinen ja tämän äitipuoli Elina Matintytär Väänänen (KO a:30:694; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573127)). Elinalla mainitaan olevan pieniä alaikäisiä lapsia. Vuoden 1710 talvikäräjillä Sakari Parkkinen penää Elina Matintyttäreltä edesmenneen Pekka veljensä lasten omaisuutta (KO a:31:73; oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24571929)).

Vuoden 1723 maakirjassa neljännesmanttaalin Parkkisen talo kirjataan Mikko Parkkisen nimellä. Vuoden 1724 henkikirjassa taloon kirjataan Mikko (josta ei kuitenkaan makseta henkirahaa), isäntä Erkki ja emäntä Elina. Vuosien 1725-1732 henkikirjoissa taloon kirjataan Erkki Parkkinen ja tämän Elina vaimo. Vuosien 1731-1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946457), 1744-1755 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946484) ja 1756-1763 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38447162) rippikirjoissa Parkkisen taloon kirjataan isäntä Mikko Martinpoika (1691-20.12.1761), vaimo Karin Josefintytär (1672-01.05.1761), vävy Erkki Erkinpoika ja tämän vaimo Elina Juhontytär, Elina vaimon sisar Anna Juhontytär sekä Erkin ja Elinan lapsia. Erkki sopisi olemaan Mikko Martinpojan vävypuoli. 25.03.1721 vihittiin ylikiiminkiläinen nuorimies Mikko Martinpoika Pöyskö ja ylikiiminkiläinen leskivaimo Karin Josefintytär Kinnula. Vuosien 1756-1763 rippikirjassa Mikko Martinpojan vaimo Karin Josefintyttären mainitaan menehtyneen 01.05.1761. Kuolinkirjan mukaan 01.05.1761 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4947730) on kuollut Parkkisen eli Ollilan 87-vuotias emäntä Karin Josefintytär Kinnunen. Mikko Martinpoika haudataan 70-vuotiaana 20.12.1761 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4947731). Karin Josefintytär sopisi olemaan Juho Ollinpoika Parkkisen leskivaimo. Vuoden 1732 talvikäräjillä kerrotaan, että Olli Juhonpoika Parkkinen myi Ylikiimingissä sijaitsevan neljännesmanttaalin Parkkisen perintötalonsa 530 kuparitaalarilla langolleen Erkki Erkinpoika Jaaralle (KO a:46:387; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665649)). Olli Juhonpoika, Elina Juhontytär ja Anna Juhontytär sopisivat näin ollen olemaan Juho Ollinpoika Parkkisen lapsia.

Erkki Erkinpoika (Jaara eli) Parkkinen menehtyy 21.11.1759. Parkkisen talon isännöintiä jatkaa Erkin poika, Mikko Erkinpoika. Mikon menehdyttyä tammikuussa 1767, jatkaa talon isännöintiä Mikon veli Sigfrid Erkinpoika.

----

Parkkisen talo kirjataan kahtena neljännesmanttaalin talona henkikirjoissa vuodesta 1651 alkaen, kymmenysluetteloissa vuodesta 1652 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1653 alkaen. Taloista toinen kirjataan Hannu Grellinpoika Parkkisen nimellä. Hannu ja toista Parkkisen taloa isännöivä Olli Grellinpoika ovat veljeksiä; Hannu ja Olli mainitaan veljeksiksi esim. vuoden 1651 talvikäräjillä (KO a:7:215; oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707182)).

Ylikiiminkiläinen Hannu Grellinpoika Parkkinen kirjataan nihtien luetteloon vuonna 1648. Vuoden 1653 henkikirjaan talo kirjataan Hannu Grellinpojan nimellä; isännän mainitaan olevan sotilaana. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä ja pojasta. Henkikirjassa mainittu poika on todennäköisesti Hannun veli, mahdollisesti Heikki Grellinpoika. Vuoden 1654 henkikirjaan talo kirjataan sotilas Hannu Grellinpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan pojasta ja pojan vaimosta. Henkikirjassa mainittu poika on ilmeisesti Hannun veli, mahdollisesti Heikki Grellinpoika. Vuoden 1655 henkikirjaan talo kirjataan Hannu Grellinpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan nihdin vaimosta. Vuosien 1657 ja 1658 henkikirjoissa talo kirjataan vielä Hannu Grellinpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä.

Hannu Grellinpoika on ilmeisesti toimissaan vilkas. Vuoden 1652 talvikäräjillä ylikiiminkiläistä Hannu Parkkista sakotetaan kolme taalaria, koska hän on harrastanut avioliitonomaista toimintaa Valpurin kanssa (KO a:7:482; vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707688)). Vuoden 1654 talvikäräjillä ylikiiminkiläistä Hannu Grellinpoikaa syytetään samasta harrasteesta, tosin harrastekumppani on vaihtunut ja on tällä kertaa Hannun oma piika Karin Antintytär (KO a:8:195; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708356)). Koska Hannu ja Karin eivät tuolloin ole paikalla, siirtyy asian käsittely seuraaville käräjille. Ja samaisen vuoden kesäkäräjillä Hannu Parkkista syytetään siitä, että hän on tekaissut lapsen oman piikansa Karin Antintyttären kanssa (KO a:8:249; vasemmanpuoleisen sivun neljänneksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708463)). Vuoden 1691 talvikäräjillä Hannu Hannupoika Parkkinen (i Källå?, vai olisiko Kollajalta?) penää perintöään isänsä veljeltä Olli Grellinpojalta (KO a:11:122; vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690335)). Veroluetteloista ei tunnu löytyvän sopivaa Hannu Hannunpoika Kellosta taikka Kollajalta; ehkä Hannu asui jonkun muun isännöimässä talossa. Kyseessä ehkä saattaisi olla sama Hannu Hannunpoika Parkkinen, joka vuoden 1693 kesäkäräjillä mainitaan Pertti Eskonpojan poikapuoleksi (KO a:14:66; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691486)); asiaan kuitenkin liittyy merkittävää epävarmuutta. Vuoden 1694 talvikäräjillä Antti Yrjönpoika (Rytinki) kertoo ottaneensa Hannu Hannunpoika Parkkisen avukseen Rytingin talon isännöimiseen (KO a:15:278; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692166)). Hannu Hannunpoika ja tämän vaimo Karin Ristontytär (Mursu) kirjataan Rytingin taloon vuosien 1695-1708 henkikirjoissa. Vuosien 1704-1705 henkikirjoissa taloon kirjataan myös veli Antti, joka on luultavasti Hannun velipuoli Antti Pertinpoika. Vuodesta 1710 alkaen henkikirjoissa Rytingin taloon kirjataan myös Antin lanko Juho Heikinpoika Törrö, joka 24.01.1707 avioitui Brita Pertintytär Rytingin kanssa. Vuoden 1709 talvikäräjillä Hannu Hannunpoika Rytinki pyytää saada ylösottaa Kollajalla sijaitsevat Erkki Vähkyrän autiotalon ja Antti Pöykiön autiotalon (KO a:30:552; vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573062)). Vuoden 1709 maakirjaan Vähkyrän talo kirjataan Hannu Hannunpoika Vähkyrän nimellä. Vuoden 1710 henkikirjaan Hannu Vähkyrän talon kohdalle on kirjattu kommentti, minkä mukaan Hannu ja vaimo ovat lähteneet talosta kerjuulle. Vuosien 1711-1713 henkikirjoissa Vähkyrän talo kirjataan autioksi.

Parkkisen talo kirjataan Heikki Grellinpojan nimellä ruodutusluetteloissa vuodesta 1655 alkaen ja henkikirjoissa vuodesta 1659 alkaen. Vuoden 1657 kesäkäräjillä kiiminkiläinen Filip Matinpoika (Tornio) ja kiiminkiläinen Heikki Grellinpoika kinastelevat niitystä (KO a:10:113; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710061)). Jutussa Heikin isänisän mainitaan olevan Heikin talon aiempi asukas; ei ole selvinnyt kummassa talossa isänisä asui talon jakamisen jälkeen, huomautus on saattanut koskea Parkkisen taloa siltä ajalta, kun se vielä oli jakamaton.

Vuodesta 1674 alkaen henkikirjoissa mainitaan nimeltä isännän lisäksi myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Tuolloin Heikin vaimon nimeksi kirjataan Marketta Juhontytär. Perheeseen kuuluu ainakin neljä lasta: Juho Heikinpoika, Erkki Heikinpoika, Tapani Heikinpoika sekä Karin Heikintytär. Heikin lapsia saattaisi olla myös Anna Heikintytär Parkkinen, joka avioituu 29.11.1685 juorkunalaisen Mikko Kallenpoika Holapan kanssa. 06.01.1684 vihitään ylikiiminkiläinen Matti Tapaninpoika Väänänen ja ylikiiminkiläinen Heikintytär Parkkinen; vaimo etunimi puuttuu vihkikirjasta. Juho Heikinpoika Parkkinen vihitään 18.12.1681 ylikiiminkiläisen Anna Tapanintytär Väänäsen kanssa. Erkki Heikinpoika Parkkinen vihitään 18.03.1683 alakiiminkiläisen Valpuri Heikintytär Liikasen kanssa. Tapani Heikinpoika Parkkisen vaimon nimeksi henkikirjoissa mainitaan Brita.

Vuoden 1682 talvikäräjillä oululaisen Jaakko Mikonpojan ja ylikiiminkiläisen Heikki Parkkisen välistä perintöasiaa (KO a:2:330; vasemmanpuoleiselta sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685237)).

Heikki Grellinpojan vaimo Marketta Juhontytär kirjataan henkikirjoissa Parkkisen taloon viimeisen kerran vuonna 1683; tuolloin taloon kirjataan myös poika Juho ja tämän Anna vaimo sekä poika Erkki. Vuosina 1688 ja 1689 henkirahaa maksetaan Juho Heikinpoika Parkkisesta ja tämän Anna (Tapanintytär Väänänen) vaimosta, sekä veli Erkistä ja tämän Valpuri (Heikintytär Liikanen) vaimosta. Vuosina 1690-1692 henkirahaa maksetaan Juho Parkkisesta ja tämän Anna vaimosta sekä veljenvaimo Valpurista. Vuonna 1695 henkiraha maksetaan Heikki Parkkisesta, poika Juhosta ja tämän Anna vaimosta, poika Erkistä ja tämän Valpuri vaimosta sekä Karin tyttärestä. Seuraavana vuonna henkikirjaan kirjataan Heikki (Grellinpoika) Parkkinen, poika Juho ja tämän Anna vaimo, poika Erkki ja tämän Valpuri vaimo sekä tytär Karin. Erkki pojasta ja Karin tyttärestä ei kuitenkaan tuolloin makseta henkirahaa; Erkki mainitaan heikkopäiseksi ja Karinin mainitaan lähteneen talosta.

Vuoden 1690 kesäkäräjillä (KO a:10:26; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689878)) sekä seuraavan vuoden talvikäräjillä (KO a:11:124; vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690420)) käsitellään Karin Heikintytär Parkkisen ja Matti Tapaninpoika Jurvasen välistä asiaa; kyseessä saattaisi olla kihlauksen purkaminen, mutta en ole varma asiasta. Karin saattaisi olla Heikki Grellinpoika Parkkisen tyttäriä; asiaan tosin liittyy epävarmuutta.

Vuoden 1696 talvikäräjillä kerrotaan Erkki Heikinpoika Parkkisen luvanneen vaimolleen Valpuri Heikintyttärelle niin kiinteän kuin irtaimen omaisuutensa (KO a:17:211; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693641)). Parin avioliitto oli lapseton ja Erkki koetti turvata vaimonsa asemaa. Erkin ja tämän Juho veljen kerrottiin asuvan yhdessä Parkkisen taloa. Vuoden 1703 talvikäräjillä Tapani Juhonpoika Parkkinen valittaa isänsä veljeä Erkki Heikinpoikaa vastaan talon omaisuuden jakoon liittyen; edesmennyt Heikki Grellinpoika mainitaan Tapani Juhonpojan isänisäksi (KO a:24:287; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531286)). Tapani saa talon isännyyden ja maksaa Erkki sedälleen loppuosan tämän perinnöstä. Seuraavan vuoden kesäkäräjillä Erkin vaimo Valpuri Heikintytär valittaa Tapani Juhonpoika Parkkisen jättäneen huomiotta Erkin talon eteen tekemän työn (KO a:24:518; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531410)). Kiiminkiläinen Erkki Heikinpojan leskivaimo Valpuri Heikintytär koettaa hakea itselleen oikeutta vuoden 1723 talvikäräjillä (KO a:39:1415; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622445)) ja vuoden 1732 kesäkäräjillä (KO a:46:960; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665887)). Vuoden 1738 talvikäräjillä vanha leskivaimo Valpuri Heikintytär kertoo, että hän oli 16-vuotiaana avioitunut Ylikiimingissä sijaitsevaan Parkkisen taloon; Valpuri edesmenneeksi mieheksi mainitaan Erkki Parkkinen (KO a:58:502; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681592)). Köyhä leskivaimo Valpuri Heikintytär Parkkinen haudataan 76-vuotiaana 21.08.1743.

Vuoden 1698 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Juho (Heikinpoika) Parkkinen, veli Erkki ja tämän vaimo Valpuri, veli Tapani ja tämän vaimo Brita. Tuolloin henkirahaa maksetaan vain Valpurista ja Britasta. Erkki mainitaan heikkopäiseksi ja Tapani mainitaan raihnaiseksi. Juho Parkkisen ja tämän vaimon mainitaan menehtyneen.

Vuoden 1699 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Tapani (Heikinpoika) Parkkinen ja tämän vaimo Brita sekä veljen vaimo Valpuri. Valpurista ei tuolloin makseta henkirahaa; hänet mainitaan sairaalloiseksi. Vuoden 1700 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Tapani (Heikinpoika) Parkkinen ja isäntä Tapani Juhonpoika (Juho Heikinpoika Parkkisen poika). Ensin mainitusta ei tuolloin enää makseta henkirahaa Parkkisen talosta; hänen mainitaan muuttaneen vaimonsa kanssa Kelloon. Samaisesta vuodesta alkaen Tapani (Heikinpoika) ja hänen Brita vaimonsa kirjataan henkikirjoissa Kellossa sijaitsevaan 2/3 manttaalin Koiralan eli Pietilän taloon. Vuoden 1699 kesäkäräjillä Tapani Heikinpoika Parkkinen pyysi saada ylösottaa Simo Pekanpoika Pietilän autioksi jääneen talon (KO a:20:690; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697233)). Seuraavan vuoden talvikäräjillä käsiteltiin Pietilän talon katsemusta; Tapanin katsottiin tarvitsevan talon kuntoon laittamiseen kolme vapaavuotta kuluva vuosi mukaan lukien (KO a:21:509; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698295)).

Vuosina 1701-1706 Parkkisen talosta maksetaan henkirahaa Tapani (Juhonpoika) Parkkisesta (s.05.11.1682) ja tämän Karin vaimosta. Vuoden 1710 talvikäräjillä Tapani Juhonpoika Parkkisen vaimon nimeksi mainitaan Karin Antintytär (KO a:31:73; oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24571929)). Myöhemmistä käräjäjutuista ilmenee, että Tapanin vaimo on ilmeisesti Karin Antintytär Hiltunen (Antti Tuomaanpoika Hiltusen tytär). Vuonna 1707 henkirahaa maksetaan Tapani Parkkisesta ja tämän Karin vaimosta sekä Olli veljestä. Vuoden 1708 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Tapani Parkkinen ja tämän Karin vaimo sekä Olli veli ja tämän nimeltä mainitsematon vaimo. Tuolloin Tapanista ei makseta henkirahaa; hänet mainitaan raihnaiseksi. Vuonna 1710 Parkkisen talosta maksetaan henkiraha Tapani Parkkisesta ja tämän Karin vaimosta sekä Olli veljestä ja tämän Marketta vaimosta. Vuoden 1711 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Tapani Parkkinen ja tämän Karin vaimo sekä veli Olli ja tämän Marketta vaimo sekä renki Jaakko. Tuolloin henkirahaa maksetaan vaimo Karinista ja renki Jaakosta. Sekä Tapanin että Ollin mainitaan menehtyneen. Ollin vaimon mainitaan muuttaneen Pudasjärvelle.

Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa Parkkisen taloon kirjataan Matti Matinpoika Parkkinen ja tämän vaimo; vaimoa ei kuitenkaan mainita nimeltä. On luultavaa, vaikkakaan ei varmaa, että kyseessä jo tuolloin on Matti Matinpoika Wimbari (18.09.1670-17.01.1753), joka on avioitunut Tapani Juhonpoika Parkkisen leskivaimon Karin Antintytär Hiltusen kanssa (1676-10.05.1761). Matin muutettua taloon aletaan tästä Parkkisen talosta käyttää myös nimeä Wimbari. Matti saattaisi olla lähtöisin Oulun pitäjän Sotkajärven kylästä; arvailua tämä toki vain; en tunne Oulun pitäjän taloja. Myös Matin äidin lisänimi saattaisi viitata Oulun pitäjän suuntaan. 30.11.1729 haudataan ylikiiminkiläisen Matti Wimbarin 95-vuotias äiti Anna Heikintytär Kärsämä. Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Oulu/1674/1674_027_Henki.jpg) henkikirjassa Oulun pitäjän Sotkajärven kylään kirjataan 3/8 manttaalin taloon Olli Wimbari nuorempi ja vaimo Karin sekä 1/2 manttaalin taloon Olli Wimbari vanhempi, poika Matti ja pojan vaimo Anna Heikintytär. Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036496) henkikirjaan kirjataan vielä Matti Ollinpoika ja vaimo Anna. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772910) vuoden henkikirjaan kirjataan Matti Ollinpoika ja veli Juho. Vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956020) henkikirjassa taloon kirjataan Matti Ollinpoika Wimbari, poika Juho ja vaimo Brita. Vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983227) henkikirjaan kirjataan Matti Wimbari, poika Juho ja vaimo Brita; tuolloin Matista ei makseta henkirahaa hänet mainitaan vanhaksi. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983227) vuoden henkikirjaan kirjataan Juho Wimbari ja vaimo Brita; veli Matin mainitaan menehtyneen. En ole koettanut käräjäpöytäkirjoista selvitellä sitä olivatko Matti Ollinpoika Wimbari ja Juho veljeksiä, vai olivatko he isä ja poika. Mikäli Juho olisi Matti Ollinpojan poika, ja 1696 olisi kuollut Juhon veli Matti, niin se veisi pohjaa siltä, että Parkkisen taloon muuttanut Matti Matinpoika Wimbari olisi Matti Ollinpoika Wimbarin ja tämän vaimon Anna Heikintyttären poika. Seuraavina vuosina taloon kirjataan Juho Wimbari ja tämän Brita vaimo. Juhon veli Matti vaikuttaa kuitenkin ilmestyvän henkikirjoihin vuosiksi 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695210)-1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971741); tuolloin taloon kirjataan Juho Wimbari ja tämän vaimo Brita sekä veli Matti. Matti veljeä ei kirjata Wimbarin taloon henkikirjoissa enää vuoden 1707 jälkeen, joten lienee mahdollista, että kyseessä olisi sama Matti, joka vuodesta 1712 kirjataan Ylikiimingissä sijaitsevaan Parkkisen taloon. Olisiko vuonna 1696 siis menehtynyt Matti Ollinpoika Wimbari, vai onko talossa useita Matteja ja Juhoja? Käräjäpöytäkirjoista tähän luultavasti löytyisi valoa, mutta Oulun pitäjän käräjäpöytäkirjat ovat itselläni jääneet vielä lueskelematta.

Matti Matinpoika Parkkisella on ainakin kaksi lapsipuolta: Juho Tapaninpoika Parkkinen ja Heikki Tapaninpoika Parkkinen. Matin vaimo on Antti Tuomaanpoika Hiltusen tytär; se käy ilmi käräjäpöytäkirjoista. Matti saa vaimonsa kanssa ainakin seuraavat lapset: Karin Matintytär (s.1714), Marketta Matintytär (s.26.12.1715), Matti Matinpoika (s.30.08.1717), Brita Matintytär (s.10.11.1720), Maria Matintytär (s.22.11.1723, +02.02.1724) ja Elina Matintytär (s.31.12.1724). Marketta tyttären kastetiedoissa Matista käytetään nimeä Matti Wimbari. Myös joissain käräjäjutuissa Matista käytetään lisänimeä Wimbari.

Hiltusen talo jaettiin kahtia 1500-luvulla. Matti Wimbarin eli Parkkisen vaimon isä Antti Tuomaanpoika isännöi pienempää (neljännesmanttaalin) Hiltusen taloa vuosina 1677-1699. Talon isännöintiä jatkoi vuoden 1700 tietämiltä Antin poika, Pekka Antinpoika. Pekan veli Tuomas Antinpoika muutti muutti vaimonsa kanssa Pudasjärven Hetejärvellä sijaitsevaan Parkkisen taloon vuonna 1711. Kolmannesmanttaalin Hiltusen taloa isännöi vuoden 1713 tietämiltä Mikko Mikonpoika Hiltusen poika Antti Mikonpoika. Pienempi Hiltusen talo myytiin Antti Mikonpoika Hiltuselle, joka yhdisti Hiltusen talot jälleen yhdeksi savuksi. Talon kauppaa käsitellään useaan kertaan käräjillä. Vuoden 1721 kesäkäräjillä kerrotaan, että 14.07.1721 päivätyllä kauppakirjalla Antti Mikonpoika Hiltunen osti 70 kuparitaalarilla edesmenneen Pekka Hiltusen neljännesmanttaalin perintötalon (KO a:37:231; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584486)). Kauppakirjan ovat myyjänominaisuudessa allekirjoittaneet Karin Pekantytär (edesmenneen Pekka Antinpoika Hiltusen tytär), Matti (Matinpoika) Parkkinen (Karin Antintytär Hiltusen mies), Juho Antinpoika (Antti Antinpoika Hiltusen poika) ja Brita Antintytär. Kaupanteon jälkeen ilmenee, että talo oli raskaasti velkaa kahdelle eri sotilaalle: Antti Tuomaanpoika Hiltunen oli palkannut vuoden 1707 tietämillä sotilaaksi Matti Iltusen 250 kuparitaalarista, yhdestä ruistynnyristä ja yhdestä lehmästä. Pekka Antinpoika Hiltunen (Antti Tuomaanpojan poika) oli elokuussa 1712 palkannut sotilaaksi Heikki Kallenpoika Keinäsen 120 kuparitaalerista, yhdestä tynnyristä jauhoja ja yhdestä lehmästä. Kruunun vaatimukset olivat varsin raskaita, ja tuntuvat usein kohtuuttomilta. Lyhyellä aikavälillä talo joutui kustantamaan kruunulle sotilaita summalla, jolla ostaisi jo suurehkon talon. Ja näiden vaatimusten lisäksi isäntien oli maksettava kruunulle mittavat verot. Pienempi Hiltusen talo oli kahdesti välttänyt oman pojan lähettämisen sotaan palkkaamalla sotilaan lähtemään sotaan talonsa edestä; osa pestirahoista oli maksamatta vielä 1720-luvulla. Vuoden 1722 talvikäräjillä sotilas Matti Iltunen (Illduinen) kertoo, että hän oli 14-15 vuotta aiemmin lähtenyt sotilaaksi isäntä Antti Tuomaanpoika Hiltusen palkkaamana (KO a:38:39; oikeapuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614547)). Pestipalkkiosta oli vielä saamatta 80 kuparitaaleria, tynnyri ruista ja yksi lehmä. Näitä Matti vaati Antti Tuomaanpojan pojalta Tuomas Antinpojalta ja vävyltä Matti Matinpoika Parkkiselta. Vuoden 1725 talvikäräjillä pudasjärveläinen Antti Kallenpoika Keinänen penää veljensä Heikki Kallenpojan pestirahoja (KO a:41:1273; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624051)). Ylikiiminkiläinen Pekka Antinpoika Hiltunen oli palkannut Heikin lähtemään sotilaaksi Hiltusen talon edestä vuonna 23.08.1712. Vuoden 1731 talvikäräjillä porvari Antti Sipeliuksen miniä Karin Pekantytär Hiltunen vaati tätinsä mieheltä Matti Parkkiselta ja edesmenneen isänsä Pekka Hiltusen talon ostaneelta Antti (Mikonpoika) Hiltuselta loppua kauppasummaa Hiltusen talosta (KO a:45:88; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24662402)). Vuoden 1732 talvikäräjillä käsitellään Hiltusen talon kauppahinnan maksamista Antti Sipliuksen vaimolle Karin Hiltuselle (KO a:46:402; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665657)). Vuoden 1733 talvikäräjillä käsitellään Hiltusen talon kauppaa (KO a:49:239; oikeanpuolisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24666987)).

Matti Matinpoika Wimbari eli Parkkinen maksaa lapsipuolilleen näiden perintöosuuden Parkkisen talosta. Lautamiehet Matti Talonpoika ja Hannu Grekilä nimetään tekemään inventaariota perintöosuuksien määrittämiseksi (KO a:41:1256; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624044)). Vuoden 1725 kesäkäräjillä Matti (Matinpoika Wimbari eli) Parkkinen kertoo poikapuolilleen Juho Tapaninpojalle ja Heikki Tapaninpojalle tulevista perintöosuuksista (KO a:41:1513; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624200)). Vuoden 1728 talvikäräjillä käsitellään Parkkisen talon perinnönjakoa (KO a:42:1007; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661149)). Matti Wimbarin poikapuolten Juho Tapaninpojan ja Heikki Tapaninpojan mainitaan tuolloin asuvan Limingan pitäjässä; Parkkisen talon mainitaan olleen poikien isän talo ("deras fädernes jord"). Keskustelua käydään myös siitä, onko Parkkisen talo perintötalo vaiko kruununtalo. Toinen Parkkisen talo mainitaan perintötaloksi, mutta Matti Wimbarin talo mainitaan kruunutilaksi. Käräjillä kerrotaan, että Heikki (Grellinpoika) Parkkisen talo oli kirjattu kruununtilaksi jo vuoden 1691 maakirjassa. Itselleni ei ole selvinnyt missä välissä Parkkisen talo tippui kruununtilaksi. Vuoden 1654 maakirjassa talo mainitaan vielä perintötaloksi. Vuoden 1677 maakirjassa talo mainitaan kruununtilaksi. Talo vaikuttaa kuitenkin olleen kokoajan asuttuna. Olisiko Heikki Grellinpojalla ollut jossain vaiheessa ongelmia verojen maksamisessa, ja kruunu olisi siksi ottanut talon omistukseensa? Matti Matinpoika Wimbari maksaa poikapuoltensa perintöosuudet talosta, ja talo jää Matille. Matti lunastaa 14.10.1731 Parkkisen talon kruunulta 452 taalarilla ja 14 äyrillä itselleen perintötaloksi (KO a:46:386; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665649)).

Matti Matinpoika Wimbarin eli Parkkisen poikapuolet Juho Tapaninpoika (1699-07.01.1760) ja Heikki Tapaninpoika (1700-06.02.1770) palailevat takaisin Iin pitäjään. Juho Tapaninpoika vihittiin 06.04.1724 ylikiiminkiläisen Anna Juhontytär Jurvakaisen kanssa. Vuosien 1724 ja 1725 henkikirjoissa Ylikiimingissä sijaitsevaan Parkkisen taloon kirjattiin Juho Parkkinen ja tämän vaimo Anna. Seuraavasta vuodesta alkaen Parkkisen taloon kirjataan henkikirjoissa (Juhon isäpuoli) Matti Parkkinen ja tämän vaimo Karin (Matti ilmeisesti isännöi Parkkisen taloa poikapuoltensa ollessa alaikäisiä, sitten taloa isännöi vähänaikaa poikapuoli Juho Tapaninpoika, ja sitten jälleen Matti poikapuoltensa muutettua pois kotoa). Juho Tapaninpoika Parkkinen muutti vaimoineen Limingan pitäjän Kempeleen kylässä sijaitsevaan kolmannesmanttaalin Mikkolan taloon ilmeisesti vuosien 1725-1726 välisenä aikana. Juhosta käytetään myöhemmissä käräjäpöytäkirjoissa lisänimeä Mikkonen; ja Juhon mainitaan asuneen Kempeleen kylässä. Vuodesta 1726 alkaen Juho ja tämä Anna vaimo kirjataan Kempeleessä sijaitsevaan Mikkolan taloon. Vuoden 1729 henkikirjassa Mikkolan taloon kirjataan Juhon ja Anna vaimon lisäksi myös veli Heikki. Seuraavan vuoden henkikirjassa Mikkolan taloon kirjataan Juho ja tämän Anna vaimo sekä veli Heikki ja tämän Brita vaimo. Myöhemmistä rippikirjoista ilmenee, että Heikin vaimon nimi on Brita Eliaantytär ja että Heikin appiukon nimi on Elias Kylmänen. Juho Tapaninpoika palailee Ylikiiminkiin ilmeisesti vuosien 1730-1731 välisenä aikana. Vuoden 1731 henkikirjassa Kempeleen kylässä sijaitsevaan Mikkosen taloon kirjataan enää Heikki ja tämän Brita vaimo. Seuraavana vuonna Mikkosen taloon kirjataan Mikko Mikkonen ja tämän vaimo Anna sekä aiempi asukas Heikki ja tämän vaimo Brita. Seuraavasta vuodesta alkaen Mikkolan taloon kirjataan enää Mikko ja tämän Anna vaimo. Heikki Tapaninpoika Parkkinen eli Mikkola palailee vaimonsa kanssa Ylikiiminkiin vuoden 1732 tietämillä. Henkikirjoissa Heikki kirjataan Ylikiimingissä sijaitsevaan kahdeksannesmanttaalin Jurvakaisen eli Viitalan taloon vuodesta 1738 alkaen; rippikirjoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946473) Heikille ja hänen vaimolleen vaikuttaa olevan kirjauksia jo vuonna 1732. Heikki Tapaninpoika ja tämän vaimo Brita Eliaantytär kirjataan rippikirjoissa Jurvakaisen eli Viitalan taloon vuoteen 1743 saakka. Heikin ja Britan mainitaan muuttaneet Huttulaan. Heikki ja Brita vaimo kirjataan rippikirjoissa Hutun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297396) taloon kesäkuusta 1743 alkaen. Taloon kirjataan tuolloin myös Heikin appiukko Elias Kylmänen, jonka mainitaan menehtyneen Kempeleessä. Heikin kuoltua 06.02.1770 Hutun talon isännöintiä jatkaa hänen poikansa Juho Heikinpoika. Vuoden 1741 talvikäräjillä ylikiiminkiläinen Heikki Jurvakainen valittaa Antti Mikonpoika Hiltusen liittäneen taloonsa Heikin äidin edesmenneen veljen Pekka Hiltusen neljännesmanttaalin talon (KO a:61:202; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24691643)). Antti Hiltunen esitti 14.07.1721 päivätyn kauppakirjan Pekka Hiltusen talosta. Kauppakirjan olivat allekirjoittaneet Pekka Hiltusen tytär Karin Pekantytär, Pekka Hiltusen veljenpoika Juho Antinpoika, Heikki Jurvakaisen isäpuoli Matti Parkkinen sekä Brita Antintytär. Näin olleen Pekka Hiltusen talon katsotaan olevan Antti Hiltusen omaisuutta, ja Heikin kanne todetaan perusteettomaksi.

Juho Tapaninpoika (Parkkinen eli Mikkonen) ja tämän vaimo Anna Juhonytär (Jurvakainen) kirjataan henkikirjoissa Ylikiimingissä sijaitsevaan Jurvakaisen (Vepsän Jurvakaisen talo) neljännesmanttaalin perintötaloon vuodesta 1731 alkaen. Kyseinen talo kirjattiin vuosien 1698-1711 henkikirjoissa Juhon vaimon isän, Juho Pekanpoika Jurvakaisen, nimellä. Vuonna 1711 Juhosta ei kuitenkaan enää makseta henkirahaa; hänen mainitaan menehtyneen. Vuoden 1712 henkikirjaa talo kirjataan Juho Pekanpoika Jurvakaisen leskivaimo Valpurin nimellä. Ja vuoden 1713 henkikirjaan talo kirjataan Juho Jurvakaisen leskivaimon nimellä. Vuoden 1712 talvikäräjillä Juho Jurvakaisen leskivaimon nimeksi mainitaan Valpuri Josefintytär (KO a:33:554; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589419)). 1715 haudataan ylikiiminkiläinen Juho Jurvakan leskivaimo. Vuoden 1723 maakirjassa ja vuosien 1724-1729 henkikirjoissa Jurvakaisen taloon kirjataan Heikki Jurvakainen ja tämän Marketta vaimo. Kyseessä on Heikki Heikinpoika Manninen eli Jurvakainen (n.1684-15.04.1739) ja tämän vaimo Marketta Mikontytär. Heikin vanhemmat ovat Heikki Ollinpoika Parkkinen eli Manninen ja tämän vaimo Marketta Paavontytär. Vuoden 1728 kesäkäräjillä Oulun pitäjän Sotkajärven kylästä asuva Antti Holappa valittaa siitä, että hänen vaimonsa Marketta Pekantytär Jurvakaisen edesmenneen veljen lapset olivat myyneet Ylikiimingissä sijaitsevan neljännesmanttaalin Jurvakaisen perintötalon Heikki Heikinpoika Manniselle eli Jurvakaiselle (KO a:42:1401; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661265)). Käräjillä kerrotaan, että Marketan veljenpoika Olli Juhonpoika Jurvakka oli antanut Jurvakaisen talon Heikki Heikinpoika Manniselle viljeltäväksi, niin pitkään kuin Olli olisi elossa. Heikki oli ruokkinut Ollin vaikeina aikoina. Asian käsittely jatkuu vuoden 1729 talvikäräjillä (KO a:43:501; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659005)). Tuolloin Antti Holapan vaimo Marketta Pekantytär Jurvakaisen veljen lapsista mainitaan Olli, Pekka Juhonpoika ja Anna Juhontytär. Vuoden 1730 talvikäräjillä ylikiiminkiläinen Antti Jurvakka eli Holappa valitti vaimonsa veljen Anna tyttären (Anna Juhontytär Jurvakka) miehestä Juho (Tapaninpoika Parkkinen eli) Mikkosesta, joka suu Limingan pitäjän Kempeleen kylässä (KO a:44:691; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659958)). Anna Jurvakaisen vanhempi veli Pekka oli myynyt talon 60 kuparitaalerista Heikki Manniselle; tuolloin Anna Juhontytär ja nuorempi veli Olli Juhonpoika olivat olleet alaikäisiä. Heikki Manninen oli pitänyt huolta Ollista viiden vuoden ajan. Mikäli käsitin jutun oikein, niin Heikki Manninen oli hiljattain myynyt talon Antti Holopalle; ja koska Anna ja Olli olivat olleet alaikäisiä Pekka veljensä myydessä talon Manniselle, olisi näillä oikeus lunastaa talo itselleen. Ja näyttää käyvän niin, että Anna Juhontytär Jurvakainen ja tämän mies Juho Tapaninpoika Parkkinen eli Mikkonen muuttavat Jurvakaisen taloon isäntäpariksi. Heikki Heikinpoika Manninen eli Jurvakainen muutti perheineen Haukiputaalla sijaitsevaan Torvelan taloon; Heikki ja tämän Marketta kirjataan henkikirjoissa Torvelan taloon vuodesta 1730 alkaen. Vuoden 1730 henkikirjassa Jurvakaisen taloon kirjattiin Antti Jurvakainen ja tämän vaimo Marketta; kyseessä olivat ilmeisesti Antti Holoppa ja tämän vaimo Marketta Pekantytär Jurvakainen. Antti Holoppa muuttaa perheineen Ylikiimingissä sijaitsevaan Brunnin taloon; Antti ja hänen Marketta vaimonsa kirjataan henkikirjoissa Brunnin taloon vuodesta 1731 alkaen. Juho Tapaninpoika (Parkkinen eli Mikkonen eli Jurvakainen) ja tämän vaimo Anna Juhontytär (Jurvakainen) kirjataan henkikirjoissa Jurvakaisen taloon vuodesta 1731 alkaen. Juhon menehdyttyä 07.01.1760, jatkaa talon isännöintiä hänen poikansa Olli Juhonpoika. Olli Juhonpoika muuttaa perheineen vuoden 1782 tietämillä Alakiimingissä sijaitsevaan Vilpolan taloon. Tämän jälkeen Jurvakaisen talon isännöintiä jatkaa Ollin pikkuveli Pekka Juhonpoika Jurvakainen. Vuoden 1738 talvikäräjillä Erkki Rikkosen vaimo Dorde Kokko Oulun pitäjän Sotkajärven kylästä penäsi haukiputaalaiselta Heikki Torviselta (Torvelan taloon muuttanut Heikki Heikinpoika Manninen eli Jurvakainen) Dorden entisen miehen Pekka (Juhonpoika) Jurvakaisen osuutta talon kauppahinnasta (KO a:58:503; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681592)). Samaisilla käräjillä ylikiiminkiläinen Antti Brunni eli Holappa penää vaimonsa Marketta Pekantyttären perintöosuutta Jurvakaisen talosta vaimonsa veljentyttären mieheltä Juho Jurvakaiselta eli Mikkoselta ja Juhon vaimon edesmenneen Pekka (Juhonpoika) veljen leskivaimolta Dorde Martintyttäreltä, joka on nykyisin Erkki Riikosen vaimo (KO a:58:521; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681601)). Marketan kerrotaan saaneen perintöosuutensa talosta jo isänsä eläessä, ja Antin kanne todetaan perusteettomaksi. Ja samaisilla käräjillä ylikiiminkiläinen Matti (Matinpoika Wimbari eli) Parkkinen esittää perintöosuuksien jaon ylikiiminkiläisen Erkki (Mikonpoika) Kokon ja tämän edesmenneen veljen tytärten miesten Erkki Wimbarin ja Pekka Seppäsen kesken (KO a:58:495; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681588)). Erkki Wimbarin vaimon etunimeksi mainitaan Dorde ja Seppäsen vaimon etunimeksi mainitaan Marketta. Haukiputaalla vihittiin 23.03.1729 ylikiiminkiläinen leskivaimo Dorde Martintytär Kokko (Pekka Juhonpoika Jurvakaisen leskivaimo) ja Oulun pitäjän Sotkajärven kylässä asuva Erkki Antinpoika Rikkonen (eli Wimbari). Dorden ja Marketan edesmennyt isä vaikuttaisi siis olevan Martti Mikonpoika Kokko, joka vuoden 1711 tietämillä muutti Pudasjärven Hetejärvellä sijaitsevaan Oinaan taloon. Dorden mies Erkki Antinpoika Rikkonen eli Wimbari sai ilmeisesti Wimbarin nimen perheensä muutettua vuoden 1727 tietämillä Oulun pitäjän Sotkajärven kylässä sijaitsevaan puolenmanttaalin Wimbarin taloon; eli samaiseen taloon, josta Matti Matinpoika Wimbari eli Parkkinen mahdollisesti muutti aikoinaan Ylikiiminkiin. Vielä vuoden 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314650) henkikirjassa puolenmanttaalin Wimbarin talo kirjataan autiona Juho Wimbarin nimellä. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303710) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Antti Wimbari, vaimo Marketta, yhtiömies Matti ja tämän nimeltä mainitsematon vaimo. Vuosien 1723-1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5683427) Muhoksen rippikirjassa Sotkajärven kylään kirjataan Antti Wimbari eli Rikkoi, vaimo Maria, poika Erkki ja tämän vaimo Dorde. Oulun pitäjän Sotkajärven kylän Wimbarin talo ja Ylikiimingin Parkkisen ja Jurvakaisen talot tuntuvat nivoutuvan yhteen usealla eri tavalla.

Ja sitten taas takaisin Parkkisen taloon. Matti Matinpoika Wimbarin eli Parkkisen tytär Karin Matintytär Parkkinen saa aviottoman lapsen renkinä toimivan poikamiehen Tuomas Tuomaanpoika Mannisen kanssa. Hiskin mukaan Tuomas Ristonpoika Manniselle ja Karin Matintytär Parkkiselle syntyy 26.04.1734 Mikko poika. Kun asiaa puidaan samaisen vuoden kesäkäräjillä lapsen isän nimeksi mainitaan Tuomas Tuomaanpoika Manninen (KO a:50:543; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24667502)). Mikäli käsitin oikein, niin Tuomas olisi vienyt Karinin vihille, mutta Karin ei ollut innostunut asiasta. Karin avioituu Matti Juhonpojan kanssa. Matti Juhonpoika vaikuttaisi muuttaneen Parkkisen eli Wimbarin taloon rengiksi vuoden 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946458) tietämillä. En saa selvää Matin lisänimestä; saattaisi olla Nissi taikka jotain sinnepäin. Taloon kirjataan myös Matin äiti Agneta Martintytär (Kokko). Karin ja Matti ilmeisesti avioituvat vuoteen 1738 mennessä, mutta vihkitietoa en heille ole onnistunut löytämään. Matti ja Karin muuttavat Ylikiimingissä sijaitsevaan kahdeksannesmanttaalin Jurvakaisen eli Viitalan kruununtaloon. Samaista Jurvakaisen taloa aiemmin asunut Karinin velipuoli Heikki Tapaninpoika Parkkinen muutti Hutun taloon. Isompaa Jurvakaisen taloa asuu edelleen Karinin velipuoli Juho Tapaninpoika Parkkinen. Matti ja Karin kirjataan henkikirjoissa pienempään Jurvakaisen taloon vuodesta 1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946500) alkaen. Rippikirjoissa Karinin syntymävuodeksi mainitaan 1714. Matin syntymävuodeksi mainitaan Vuosien 1744-1755 rippikirjassa 1705, mutta myöhemmissä rippikirjoissa Matin mainitaan syntyneen 11.03.1709. Vuosien 1744-1755 rippikirjassa Matin äidin Agneta Martintyttären syntymävuodeksi mainitaan 1673 (taikka 1677). Matin äidin mainitaan menehtyneen 02.05.1754. Tuolloin Ylikiimingin kuolinkirjan mukaan on kuollut 76-vuotias Agneta Martintytär Kokko. Matin menehdyttyä 26.03.1782 jatkaa Jurvakaisen talon isännöintiä hänen poikansa Juho Matinpoika (s.01.02.1738).

Matti Matinpoika Wimbarin eli Parkkisen poika Matti Matinpoika (s.30.08.1717) avioituu 02.02.1740 Karin Abrahamintyttären kanssa. Vuosien 1744-1755 rippikirjassa Karinin syntymävuodeksi mainitaan 1711, mutta seuraavissa rippikirkoissa hänen syntymäajakseen kirjataan 13.03.1721. Kyseisenä päivänä syntyi Abraham Pentinpoika Säävälän ja Marketta Pertintyttären (Panuma) tytär Karin. Karin Abrahamintytär kirjataan rippikirjoissa Säävälän taloon vuoteen 1740 saakka. Karin Abrahamintytär kirjataan Parkkisen taloon vuodesta 1740 alkaen. Näin ollen Matti Matinpoika Parkkisen vaimo on ilmeisesti Karin Abrahamintytär Säävälä. Matti Matinpoika Wimbarin eli Parkkisen tytär Brita Matintytär (s.10.11.1720) avioituu 23.03.1746 Heikki Pekanpoika Luukelan kanssa ja muuttaa miniäksi Haukiputaalla sijaitsevaan Luukelan taloon.

Rippikirjoissa Matti Matinpoika (vanhempi) kirjataan Parkkisen talon isännäksi 17.01.1753 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Isännyys ilmeisesti siirtyi Matti pojalle jo vuoden 1746 tietämillä. Vuoden 1746 talvikäräjillä Matti Parkkinen kertoon tulleensa vanhaksi ja jättävänsä Parkkisen perintötalon pojalleen Matille, joka huolehtisi vanhemmistaan näiden kuolemaan saakka (KO a:66:166; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24718526)). Varsin vakavaraiseksi perintötilaksi Matti oli saanut Parkkisen talon rakennettua. Perintötalon lisäksi Matti pojalle meni 500 kuparitaalerin irtaimiston. Karin ja Brita tyttärille Matti jätti 350 kuparitaaleria, kaksi lehmää ja heidän äitinsä vaatteita. Tytär Elsalle testamenttiin kaksi tynnyriä jauhoja sekä huone ja ylöspito myös vanhempien tulevan kuoleman jälkeen. Olisikohan Elsa tyttärellä ollut jotain erityistä tarvetta huolenpidolle? Elsa tytär (31.12.1724-20.05.1767) kirjataan rippikirjoissa Parkkisen taloon kuolemaansa saakka. Nuorempi Matti Matinpoika Parkkinen (s.30.08.1717) jatkaa isänsä jälkeen Parkkisen talon isäntänä.

---

Pudasjärven Parkkisen taloista

Samoihin aikoihin, kun Ylikiimingin veroluetteloihin "ilmestyi" ylempänä mainittu Sigfrid Jönsinpoika Parkkinen, "ilmestyi" Hetejärvelle Pertti Jönsinpoika Parkkisen neljännesmanttaalin uudistila. Pertti Jönsinpojan talo mainitaan uudistilaksi vuoden 1606 maantarkastusluettelossa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) ja vuoden 1607 maakirjassa. Pertti kirjataan veroluetteloihin toisinaan nimellä Pertti Jönsinpoika ja toisinaan nimellä Pertti Parkkinen. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Pertti Parkkisen taloon kirjataan Pertin lisäksi yksi yli 15-vuotias poika; kyseisessä luettelossa (tuolloin nimeltä mainitaan vain isäntä, mutta lukumäärät annetaan erikseen pojille, vävyille, tyttären pojille, rengeille, jne). Talo kirjataan Pertti Parkkisen nimellä vielä vuoden 1634 maakirjassa. Talo kirjattiin Tapani Parkkisen nimellä karja- ja kylvöluetteloissa vuosina 1626-1627, 1629 ja 1635 sekä maakirjoissa vuosina 1635 ja 1637. Vuoden 1630 ruodutusluettelossa Tapani Pertinpojan iäksi mainitaan 45-vuotta. Tapani Pertinpoika Parkkinen saattaisi olla Pertti Jönsinpoika Parkkisen poika, mutta asiaan ei ole löytynyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Vuodesta 1645 alkaen talo kirjataan leskivaimo Marketan nimellä. Vuoden 1653 talvikäräjillä Tapani Pertinpoika Parkkisen talon mainitaan olleen autiona 13 vuotta, ja taloa on ylösottamassa Esko Rasmuksenpoika (KO a:8:12; oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707947)). Vuoden 1666 kesäkäräjillä Matti (Paavonpoika) Veteläinen pyytää saada ylösottaa neljännesmanttaalin Aitataipaleen eli Parkkisen talon, joka oli ollut autiona 18-vuoden ajan (KO a:11:885; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712974)).

Vuodesta 1641 alkaen veroluetteloissa Sotkajärvelle kirjataan Tapani Pertinpoika Parkkisen talo. Kyseessä saattaisi olla samainen Tapani Pertinpoika Parkkinen, joka aiemmin kirjattiin Hetejärvellä sijaitsevaan Parkkisen taloon. Tapani ylösotti jonkun muun aiemmin asuman talon, mutta itselleni on jäänyt epäselväksi kuka Tapanin taloa aiemmin asui. Vuoden 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759937) maakirjakartasta ilmenee, että Tapani Parkkisen neljännesmanttaalin talo ja Pekka Klaunpoika Siiran neljännesmanttaalin talo sijaitsevat vierekkäin. Maakirjassa mainitaan, että Siiran talo kirjattiin aiemmassa maantarkastuksessa puolenmanttaalin talona. Voisikohan Tapani Parkkisen talo olla irtautettu Pekka Siiran talosta 1630-luvulla? Vuoden 1646 kesäkäräjillä oululainen Pekka Pekanpoika penää perintöoikeuttaan Tapani Pertinpojan asumaan taloon (KO a:6:112; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705860)). Tapani kuitenkin esittää maaherran 27.07.1638 päivätyn vahvistuskirjeen taloonsa, jonka mukaan talo oli ollut seitsemän vuotta. Oikeus toteaa talon tippuneen kruunutilaksi ennen Tapanin muuttamista taloon ja talon kuuluvan nyt Tapanille.

Vuonna 1655 Tapani Pertinpoika Parkkisen poikapuoli Matti Klaunpoika on nihtinä isäpuolensa talon edestä. Vuoden 1664 talvikäräjillä Tapani Parkkisen poika Heikki Parkkinen syyttää velipuoltaan Matti Siiraa siitä, että tämä oli viisi vuotta aiemmin lyönyt isäpuoltaan (KO a:11:412; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712042)). Saattaisi siis olla niin, että Tapani Parkkinen avioitui Klaus Siiran leskivaimon kanssa. Henkikirjoissa Parkkisen talo kirjataan Tapani Pertinpoika Parkkisen nimellä vielä vuonna 1667. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, kahdesta pojasta, kahdesta tyttärestä ja piiasta. Vuodesta 1669 alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Heikki Tapaninpoika Parkkisen nimellä. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, pojasta, tyttärestä ja piiasta; henkikirjassa mainitut poika ja tytär ovat ilmeisesti Heikin sisaruksia.

Vuosien 1674-1675 henkikirjoissa Parkkisen taloon kirjataan Heikki (Tapaninpoika) Parkkinen, veli Josef Tapaninpoika ja tämän vaimo Marketta Laurintytär sekä sisar Brita Tapanintytär. Brita sisarta ei enää tämän jälkeen henkikirjoissa kirjata Parkkisen taloon. Kyseessä on ilmeisesti samainen sotkajärveläinen Brita Tapanintytär Parkkinen, jota syytettiin avioliitonulkopuolisesta lisääntymisestä vuoden 1670 kesäkäräjillä (KO a:12:427; Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713970)) ja vuoden 1671 kesäkäräjillä (KO a:12:630; Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714381)). Britan oli avioitunut kuopiolaisen Olli Julkusen kanssa; ja Olli oli lähtenyt sotaan tammikuussa 1666. Brita ei ollut kuullut miehestään mitään, eikä tiennyt olisiko tämä elossa. Kun siikajokelainen seppä Matti Varis oli saapunut Sotkajärvelle, oli Brita sitten päätynyt pyöräyttämään Matille lapsen; pienokainen oli syntynyt tammikuussa 1670. Käräjillä koetettiin pohtia olisiko Britan mies vielä elossa. Kuivaniemeläiselle lautamies Jaakko Tuomaanpojalle oli kerrottu, että Britan mies olisi elossa ja oli Leppävirran? (LeppäWirde) pitäjässä. Sekä Karin että Matti tuomittiin 40 hopeataalarin sakkoihin.

Vuoden 1673 kesäkäräjillä kerrotaan, että sotkajärveläinen nuori renki Josef Tapaninpoika ja piika Marketta Laurintytär ovat aikeissa avioitua keskenään (KO a:13:240; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715338)). Kyseessä on ilmeisesti Josef Tapaninpoika Parkkinen, sillä hänen vaimokseen henkikirjoissa ja myöhemmissä käräjäpöytäkirjoissa mainitaan Marketta Laurintytär. En päässyt kärryille siitä, miksi avioitumisesta kerrottiin käräjillä.

Vuoden 1676 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Heikki Parkkinen, veli Josef Paavonpoika ja tämän vaimo Marketta Laurintytär; Josef veljen patronyymi on tuolloin henkikirjaan virheellisesti kirjattu. Samaisen vuoden ruodutusluettelossa taloon kirjataan Heikki Tapaninpoika Parkkinen ja veli Josef Tapaninpoika. Vuonna 1677 Parkkisen talosta maksetaan henkirahaa Heikki Parkkisesta, veljen vaimo Marketta Laurintyttärestä sekä poika Antti Heikinpojasta. Samaisen vuoden ruodutusluettelossa taloon kirjataan Heikki Parkkinen ja poika Antti Heikinpoika; tuolloin Antti pojan mainitaan olevan nihtinä. Samaisen vuoden nihtienluetteloon kirjataan Antti Heikinpoika sotkajärveläisen isänsä Heikki Parkkisen talon edestä.

Josef Tapaninpoika menehtyy vuosien 1676-1678 välisenä aikana. Vuoden 1678 talvikäräjillä Marketta Laurintytär penää isättömäksi jääneiden lastensa perintöosuutta edesmenneen miehensä Josefin veljeltä Heikki Tapaninpoika Parkkiselta (KO a:19:63; Iin käräjien toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723749)). Nimismies Casper Forbus, pitäjänkirjuri Gabriel Tuomaanpoika ja lautamies Olli Siira nimetään selvittämään perinnönjako. Heikki Parkkinen velvoitetaan pitämään huolta veljensä lasten ja näiden äidin ylläpidosta, kunnes asia saadaan selvitettyä. Josef Parkkisen leskivaimo Marketta avioituu paltamolaisen Lauri Paavonpoika Torvisen kanssa vuoteen 1681 mennessä ja muuttaa Paltamoon. Vuoden 1681 Iin talvikäräjillä Paltamon pitäjän Suolijärven kylässä asuva Lauri Paavonpoika valitti, että hänen lapsipuolensa ja vaimonsa Marketta Laurintytär eivät olleet saaneet perintöosuuttaan Heikki Tapaninpoika Parkkiselta (KO a:1:57; oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683860)). Laurin lapsipuolten (saattaa olla yksikössäkin) edesmenneeksi isäksi mainitaan Heikki Parkkisen veli Josef. Jutussa mainitaan, että 12.02.1678 perinnönjakoa oli nimetty selvittämään nimismies Casper Forbus, lautamies Gabriel Tuomaanpoika ja Olli Siira. Nimismies Forbus ei korkean ikänsä vuoksi ollut pystynyt lähtemään niin pitkälle matkalle (tarkoittanee matkaa Sotkajärvelle). Asiaa nimetään selvittämään uusi nimismies Simo Antinpoika ja aiemmin nimetyt lautamiehet. Samaisen vuoden kesäkäräjillä paltalmolainen Lauri Paavonpoika Torvinen kertoo, että haluaa ottaa vaimonsa, joka on Josef Parkkisen leskivaimo, lapsen huollettavakseen (KO a:1:691; vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684513)). Vuoden 1689 talvikäräjillä paltamolainen Marketta Laurintytär alaikäisen poikansa Juho Josefinpojan kanssa penäsi poikansa perintöä poikansa isän veljeltä Heikki Parkkiselta (KO a:9:29; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667349)).

Tapani Pertinpoika Parkkisen tyttäriä saattaisi myöskin olla Marketta Tapanintytär Parkkinen, joka vuoteen 1674 mennessä avioitui Erkki Heikinpoika Oinaan kanssa; tosin asiaan ei ole löytynyt vahvistusta käräjäpöytäkirjoista. Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490206) (vaikuttaisi olevan pikemminkin kinkerikirja; tässä on tietoja pidemmältä ajalta; ajalta sekä ennen että jälkeen toisen rippikirjan, joka on vuosilta 1713-1715) Juho Erkinpoika Oinaan taloon kirjataan ensimmäiseksi Juho Erkinpoika, ja heti tämän jälkeen äiti Marketta Tapanintytär Parkkinen. Vuosien 1674-1678 ja 1680 henkikirjoissa kolmannesmanttaalin Hetejärvellä sijaitsevaan Oinaan taloon kirjataan Erkki Heikinpoika Oinas, vaimo Marketta Tapanintytär, veli Antti Heikinpoika sekä tämän vaimo Marketta Martintytär. Tämänkin jälkeen Marketta Tapanintytär kirjataan henkikirjoissa Oinaan taloon, mutta Erkkiä ei enää kirjata. Vuoden 1683 talvikäräjillä Marketta Tapanintyttären mies Erkki Heikinpoika Oinas mainitaan edesmenneeksi (KO a:3:51; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685887)). Tuolloin Marketta ja hänen edesmenneen miehensä pikkuveli Antti Oinas kinastelevat Oinaan talosta, joka oli epävirallisesti jaettu kahtia. Marketan pojista kaksi mainitaan täysi-ikäisiksi.

Parkkisen taloon kirjataan vuoden 1678 henkikirjassa vain Heikki Parkkinen. Vuonna 1680 talosta maksetaan henkirahaa Heikki Parkkisesta, poika Antista ja tämän vaimosta Elina Erkintyttärestä. Vuonna 1681 taloon kirjataan Heikki Parkkinen, vaimo Elina Erkintytär ja piika Marketta Eskontytär. Tuolloin ilmeisesti joko Heikin etunimen tilalla olisi pitänyt lukea Antti, taikka Elina olisi vaimon sijasta pitänyt mainita pojan vaimoksi. Vuoden 1683 henkikirjassa taloon kirjataan Elina Erkintytär Parkkinen, poika (Elinan lanko) Matti Heikinpoika sekä vaimo Marketta Eskontytär. Matti Heikinpoika Parkkisen vaimo Marketta Eskontytär saattaisi olla sama Marketta Eskontytär, joka edellisen vuoden henkikirjassa kirjattiin taloon piikana.

14.10.1688 vihitään sotkajärveläinen Heikki Parkkinen ja iiläinen Brita Yrjöntytär. Kyseessä saattaisi olla Heikki Tapaninpoika Parkkinen. Kyseessä ei voi olla Heikki Tapaninpojan poika Heikki Heikinpoika, sillä Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa Parkkisen taloon kirjataan ensimmäisiksi leskivaimo Brita Yrjöntytär, Heikki Heikinpoika ja tämän vaimo Anna Paavontytär. Vuosien 1688-1691 henkikirjoissa Parkkisen taloon kirjataan Antti (Heikinpoika) Parkkinen, vaimo Elina (Erkintytär), veli Matti ja tämän vaimo Marketta (Eskontytär). Tämän jälkeen Mattia taikka tämän vaimoa ei enää henkikirjoissa kirjata Parkkisen taloon. Seuraavasta vuodesta alkaen Kurkikylässä sijaitsevaan kahdeksannesmanttaalin Parviaisen taloon kirjataan Matti Parviainen ja tämän vaimo Marketta. Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa Matista käytetään lisänimeä Parkkinen. Matista ja hänen Marketta vaimostaan maksetaan henkirahaa vielä vuonna 1696. Pari kirjataan Parviaisen taloon vielä seuraavan vuoden henkikirjassa, mutta heistä ei tuolloin enää makseta henkirahaa; heidät mainitaan köyhiksi. Vuoden 1697 henkikirjassa Parviaisen talo kirjataan Matti Parkkisen nimellä, mutta Matin mainitaan lähteneen talosta.

Vuonna 1692 Parkkisen talosta maksetaan henkirahaa vaimo Antti (Heikinpoika) Parkkisen vaimo Elinasta. Vuoden 1695 henkikirjaan vaikuttaa olevan kirjattuna sellaisia varttuneempia henkilöitä, jotka ehtivät joitakin vuosia olla poissa henkikirjoista; näin myös Parkkisen talon kohdalla. Vuosien 1695-1696 henkikirjoissa Parkkisen taloon kirjataan Heikki (Tapaninpoika) Parkkinen, poika Antti ja tämän vaimo Elina sekä veli (Antin veli) Heikki ja tämän vaimo Anna (Paavontytär). Jälkimmäisenä vuonna Heikki (Tapaninpoika) mainitaan vanhaksi. Heikki (Heikinpoika) Parkkinen ja piika Anna Paavontytär (mahdollisesti Säkkinen) vihittiin 18.02.1694. Vuoden 1697 henkikirjaan kirjataan Antti Parkkinen ja vaimo Elina sekä veli Heikki ja tämän vaimo Anna. Tuolloin Antin vaimo ei makseta henkirahaa; Elina mainitaan vanhaksi ja raihnaiseksi. Seuraavan vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Heikki (Heikinpoika) Parkkinen ja vaimo Anna, veli Antti (mainitaan edesmenneeksi) ja tämän leskivaimo Elina. Antti Parkkisen leskivaimo avioituu Jaakko Jaakonpoika Pätsin eli Räisäsen kanssa. Vuoden 1712 talvikäräjillä Susanna Antintytär Parkkinen penää edesmenneen äitinsä Elina Erkintyttären poikapuolelta kurkikyläläiseltä Juho Jaakonpoika Räisäseltä äitinsä perintöä (KO a:33:528; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589406)). Tuolloin sekä Juho Räisäsen isä että äitipuoli olivat molemmat edesmenneitä.

Vuosien 1699-1706 henkikirjoissa Parkkisen taloon kirjata Heikki (Heikinpoika) Parkkinen ja vaimo Anna; tosin vuosina 1701-1705 Heikistä ei makseta henkirahaa, hänet mainitaan raihnaiseksi ja vanhaksi. Heikki Tapaninpoika Parkkinen haudataan 75-vuotiaana 06.05.1706. Vuoden 1707 kesäkäräjillä kurkikyläläinen Matti Väisänen kertoo, että perinnönjakoa hänen edesmenneen appiukkonsa Heikki Parkkisen jäljiltä ei vielä oltu suoritettu (KO a:28:90; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535184)). Matti on Heikki Tapaninpoika Parkkisen Marketta tyttären mies. Matti Pekanpoika Väätäjä avioitui 1692 Marketta Heikintytär Parkkisen kanssa. Pari asui Väisäsen talossa. Väisäsen talon ylösotti vuonna 1685 Heikki Pekanpoika Väätäjä. Talo ehti vuosisadan lopulla olla hetken aikaa autiona, kunnes sen vuonna 1700 ylösotti Matti Pekanpoika Väätäjä. Vuoden 1711 henkikirjassa Matti Väisänen mainitaan edesmenneeksi. Marketta Heikintytär Parkkinen vihitään 06.07.1712 Heikki Heikinpoika Törrön kanssa. Vuosien 1713-1715 rippikirjassa Väisälän taloon kirjataan Heikki Heikinpoika, vaimo Marketta Heikintytär ja poika (Heikin poikapuoli) Heikki Matinpoika.

Vuoden 1707 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Heikki (Heikinpoika) Parkkinen, vaimo Anna (Paavontytär) ja veljenpoika Heikki (Antinpoika). Tämän jälkeen veljenpoika Heikkiä ei enää henkikirjoissa kirjata Parkkisen taloon. Heikki ilmeisesti muuttaa Sotkajärvellä sijaitsevaan kuudennesmanttaalin Karvosen taloon. Vuoden 1708 talvikäräjillä nimismies Kustaa Lillbeck ja joitakin lautamiehiä nimetään tekemään inventaario Heikki Antinpoika Parkkisen ja tämän isänisän veljen Heikki Heikinpojan asumaan Parkkisen neljännesmanttaalin kruunutaloon ja jakamaan irtain omaisuus Heikkien kesken; kiinteä omaisuus ei ollut jaettavissa, sillä Parkkisen talo oli kruununtalo (KO a:29:510; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573743)). Vuoden 1708 henkikirjassa kuudennesmanttaalin Karvosen taloon kirjataan Martti (Josefinpoika Mursu eli) Karvonsen (uusi) asukas Heikki Antinpoika. Vuonna 1710 Karvosen talosta maksetaan henkirahaa Heikki Antinpoika Karvosesta ja vaimo Elinasta (Tuomaantytär Häyrinen). Seuraavan vuoden henkikirjassa Karvosen taloon kirjataan Heikki Antinpoika Karvonen ja tämän vaimo Elina. Tuolloin kummastakaan ei makseta enää henkirahaa Karvosen talosta ja talon mainitaan olevan ilman asukasta. Heikki mainitaan tuolloin sotilaaksi ja Elina vaimon mainitaan olevan kerjuulla. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa Karvosen talo mainitaan autioksi. Vuoden 1712 kesäkäräjillä sotilas Heikki Antinpoika Karvosen vaimo Elina Tuomaantytär penää Heikin sotilaaksi palkanneelta Paavo Holapalta lehmää ja jauhoja (KO a:33:657; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589477); kyseisten käräjäsivujen katselemisessa on sellainen erikoisuus, että sivua suurennettaessa avautuu seuraava aukeama; jotta aukeamaa voi katsella suurennettuna, tulee ensin avata edellinen aukeama ja sen jälkeen suurentaa sivua). Pestisopimuksen päivämääräksi mainitaan 13.01.1711.

Vuoden 1708 henkikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Heikki Parkkinen eli Pekka Pekanpoika ja tämän vaimo Brita. Vuoden 1710 henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Parkkinen, käly Brita ja vaimo Anna. Vuosien 1711-1712 henkikirjoissa taloon kirjataan Heikki Parkkinen ja tämän vaimo Brita sekä vaimo Anna. Vuoden 1713 henkikirjassa taloon kirjataan Simo Parkkinen (mahdollisesti Heikin veljenpoika Simo Antinpoika), nimeltä mainitsematon vaimo (ilmeisesti Heikki Parkkisen vaimo) sekä käly Brita. Käly Brita saattaisi olla Brita Paavontytär Säkkinen, joka 27.10.1707 vihittiin Pekka Pekanpoika Laakkosen kanssa. Pari ehti sada kaksi lasta: Liisan (s.25.02.1708) ja Samuelin (s.01.01.1709). Pekka Pekanpoika Laakkonen haudattiin 25-vuotiaana 18.05.1709. Sotkajärveläinen leskivaimo Brita Paavontytär Säkkinen vihittiin 25.02.1713 Juho Tuomaanpoika Mannisen kanssa. Vuosien 1713-1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499490) rippikirjassa Parkkisen taloon kirjataan Heikki Heikinpoika, vaimo Anna Paavontytär, leskivaimo Brita Yrjöntytär (ilmeisesti Heikki Tapaninpoika Parkkisen leskivaimo), Juho Tuomaanpoika Manninen, Brita Paavontytär, Simo Antinpoika Parkkinen ja piika Elina Tapanintytär (Laakkonen?).

Heikki Tapaninpoika Parkkisen tyttäriä saattaisi olla myös Karin Heikintytär Parkkinen, joka avioituu vuoteen 1688 mennessä Juho Jönsinpoika Holapan kanssa. Juho ja Karin kirjataan henkikirjoissa Holapan talon vuoteen 1697 saakka; tuolloin talosta maksetaan henkirahaa Paavo Holapasta ja tämän Brita vaimosta, veli Juhosta ja tämän Karin vaimosta sekä Matti pojasta. Juho Holappa haudataan 23.05.1697. Kuukautta myöhemmin haudataan edesmenneen Juho Holapan poika ja tytär.

Antti Heikinpoika lapsia saattaisivat ylempänä mainittujen lisäksi olla myös Olli Säkkisen kanssa 25.03.1705 avioitunut Helga Antintytär Parkkinen sekä Josef (Laurinpoika) Säkkisen kanssa 03.04.1705 kanssa avioitunut Susanna Antintytär Parkkinen. Lapsettomaksi jäänyt Esko Eskonpoika Säkkinen otti Josef Laurinpoika Säkkisen syytinkimiehekseen vuonna 1704. Susannan mies haudataan 40-vuotiaana 19.05.1710. Leskivaimo Susanna Antintytär Parkkinen avioituu 20.07.1712 Olli Matinpoika Liikasen kanssa.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[P.Mäntylä]

Kiitos Sari

Minkälaisen vaivan oletkaan taas nähnyt kerätessäsi kahdesta talosta tälläisen listan tietoa! On siinä lukemista, vertailemista ja tutkimista! Vaikkei näihin sukuihin ei ole suoraa, kirjallista yhteyttä niin DNA tekee ne paljon läheisemmiksi kuin monet muut alueen suvut. Kuten olen jo aiemmin todennut, Mannisen suku on n.s. megasuku. DNA:ssa minulla on lähes 100 67 markkerin sukulaista molemmin puolin Venäjän rajaa, Ruotsin metsissä, pitkin Pohjanmaan rannikkoa, Hämeessä ja jopa Amerikassa. Joku DNA-asiantuntija voisi noita geenijonoja vertailemalla saada aikaan jonkinlaisen kuvan suvun leviämisestä ja pystyisi ehkä vähän arvioimaan yhteisen esi-isän ajallista etäisyyttä ja alueellista olinpaikkaan.

Lämmintä kevättä toivoo Pentti

[Pekka Paavola]

Kiitos Sari

Minkälaisen vaivan oletkaan taas nähnyt kerätessäsi kahdesta talosta tälläisen listan tietoa! On siinä lukemista, vertailemista ja tutkimista! Vaikkei näihin sukuihin ei ole suoraa, kirjallista yhteyttä niin DNA tekee ne paljon läheisemmiksi kuin monet muut alueen suvut. Kuten olen jo aiemmin todennut, Mannisen suku on n.s. megasuku. DNA:ssa minulla on lähes 100 67 markkerin sukulaista molemmin puolin Venäjän rajaa, Ruotsin metsissä, pitkin Pohjanmaan rannikkoa, Hämeessä ja jopa Amerikassa. Joku DNA-asiantuntija voisi noita geenijonoja vertailemalla saada aikaan jonkinlaisen kuvan suvun leviämisestä ja pystyisi ehkä vähän arvioimaan yhteisen esi-isän ajallista etäisyyttä ja alueellista olinpaikkaan.

Lämmintä kevättä toivoo Pentti

Kiitos Sari ja toistan Penttiä, että juluman laajat selvitykset on sulla. Mutta yleistä. Tämän Haukiputaan Luukelan genettisestä kytköstä ei ole varmaa tuohon Iin Lars Luukin(Sluuck), vaikka jotkut sukupuut näin esittää. Sitten tuosta Ylikiimingin Mannisesta ,niin se lie tuo Mannila Jolosjoen ison suvantojärven l .Mannilanjärven rannalla? Entä Parkkinen . Löydän Parkkilan Pudasjärven Sotkajärven rannalta, jossa on naapurissa Siira. Ylikiimingissä on paljolti Parkkisia ,mutta siellä ei lie Parkkisen taloa ,vaan onko se nyt eri nimellä? Kiinnostaa nuot Parkkiset ,kun Pudasjärven suvuissani nuita on mm. Paavola-Oinas suvussa.

Terv. Pekka

[P.Mäntylä]

[quote= Sitten tuosta Ylikiimingin Mannisesta ,niin se lie tuo Mannila Jolosjoen ison suvantojärven l .Mannilanjärven rannalla?

Terv. Pekka[/quote]

Tervehdys Pekka

Kysymys on juuri Joloskylän Mannilasta. Kävin pari vuotta sitten kiertelemässä kaikki vanhat Mannisen talojen paikat. Joloksella, Ylikiimingissä, Kiimingissä, Haukiputaan Kellossa ja Utajärvellä. Joloksella on vielä jäljellä talonpohja, joka on ilmeisesti jo 1500-luvun lopulla tasattu järveltä nousevaan rinteeseen. Kiimingissä on vielä Mannisen talo ilmeisesti samalla paikalla, mihin se on vuonna 1634 perustettu. Maalismaalla asuu vanhan Mannisen talon kohdalla Mannisia, jotka ovat syntyperältään Pudasjärven Mannisia. Samoja Mannisia kuin minä, mutta kaukaisesta haarasta. Haukiputaan Kellon Mannisen vanhan talon paikkaa en yrittänyt selvittää, mutta sielläkin on ollut talo jo vuodesta 1662 lähtien. Utajärvelle on Mannisia tullut vuonna 1547 suuressa muuttoliikkeessä Savosta.

Terveisin Pentti

[s.peltonen]

Tervehdys Pentti,

Kuten olen jo aiemmin todennut, Mannisen suku on n.s. megasuku. DNA:ssa minulla on lähes 100 67 markkerin sukulaista molemmin puolin Venäjän rajaa, Ruotsin metsissä, pitkin Pohjanmaan rannikkoa, Hämeessä ja jopa Amerikassa.

Paljon Kiitoksia tiedosta!
Varsin laajalta suku vaikuttaa!

Joku DNA-asiantuntija voisi noita geenijonoja vertailemalla saada aikaan jonkinlaisen kuvan suvun leviämisestä ja pystyisi ehkä vähän arvioimaan yhteisen esi-isän ajallista etäisyyttä ja alueellista olinpaikkaan.

Se olisi hienoa, mikäli yhteiselle esi-isälle saataisiin jonkinlainen aika-arvio.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Pekka,

Paljon Kiitoksia viestistä!

Ylikiimingissä on paljolti Parkkisia ,mutta siellä ei lie Parkkisen taloa ,vaan onko se nyt eri nimellä?

Siitä minulla ei ole tietoa, että millä nimillä Ylikiimingin Parkkisten talot nykyisin kulkevat. Parkkinen nimi vaikuttaa kuitenkin olleen käytössä Parkkinen eli Ollilan talon osalla vielä 1900-luvulla, ja Parkkinen eli Wimbarin talon osalla vielä vuonna 1890.

Vuosien 1802-1807 rippikirjassa Ylikiimingin Parkkisen talot kirjataan vielä peräkkäin: Parkkinen eli Ollilla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946805) talo on aukeamalla 15, ja seuraavalla aukeamalla on Parkkinen eli Wimbari (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946806) talo. Vuodesta 1808 alkaen talojen listaus järjestys tuntuu muuttuvan, ja Parkkisen taloja ei enää kirjata peräkkäin. Vuosien 1808-1813 rippikirjassa Parkkinen eli Ollila (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946707) kirjataan aukeamalle 75, ja Parkkinen eli Wimbari (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946717) kirjataan aukeamalle 85. Vuosien 1821-1827 rippikirjassa Parkkinen oli Ollila (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38446921) talo saa numeron 11, ja Parkkinen (eli Wimbari) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38446586) talo saa numeron 21.

Parkkinen eli Ollilan talo on vuosien 1869-1878 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylikiiminki/rippikirja_1869-1879_mko24-31/25.htm) rippikirjassa kirjattuna nimellä Parkkinen eli Ollila, ja vuosien 1881-1890 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18062&pnum=32) ja 1891-1900 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18063&pnum=41) rippikirjoissa nimellä Parkkinen (Ollila). Vuoden 1915 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21531100) henkikirjassa talosta numero 11 (Parkkinen eli Ollila) käytetään nimeä Parkkinen.

Parkkinen eli Wimbarin talo on vuosien 1869-1878 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylikiiminki/rippikirja_1869-1879_mko24-31/48.htm) ja 1881-1890 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18062&pnum=60) rippikirjoissa kirjattuna nimellä Parkkinen (Wimpari), ja vuosien 1891-1900 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18063&pnum=71) rippikirjassa nimellä Wimpari. Vuoden 1915 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21531105) henkikirjoissa talosta numero 21 (Parkkinen eli Wimbari) käytetään nimeä Vimpari.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Kestikievarinpitäjä Jaakko Luukelan (Jaakko Tuomaanpojan) vaimo haudataan 52-vuotiaana 02.02.1719. Kestikievarinpitäjä leskimies Jaakko Tuomaanpoika Luukela vihitään 02.07.1720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319067) liminkalaisen Karin Samuelintyttären kanssa. Jaakko Tuomaanpojan lapsista ainakin viisi elää aikuisikään: Jaakko Jaakonpoika (s.1698), Tuomas Jaakonpoika (s.n.1699), Juho Jaakonpoika (s.04.1703), Marketta Jaakontytär (s.08.1718) ja Liisa Jaakontytär (s.1719).

Jaakko Tuomaanpoika Luukelan perukirjassa (05.12.1744 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27931&pnum=26)) mainitaan Jaakolle kaksi aikuisikään kasvanutta lasta lisää: ensimmäisestä liitosta syntyneet tyttäret Karin ja Dorotea.
Jaakon ensimmäisestä avioliitosta Liisa Jaakontyttären kanssa mainitaan syntyneen lapset: Jaakko, Tuomas, Juho, Karin ja Dorotea. Jaakon jälkimmäisestä avioliitosta mainitaan syntyneen lapset: Marketta ja Liisa.

Ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Karin tytär mainitaan edesmenneeksi. Karin tyttärelle mainitaan tytär Liisa Erkintytär, jonka puolisona on alakiiminkiläinen Jaakko Puitti.
Näin ollen Karin Jaakontytär Luukelan tytär on Liisa Erkintytär Luukela (eli Kontio), joka vihittiin 06.12.1730 Jaakko Pekanpoika Hurun kanssa; tämä pari muutti Alakiimingissä sijaitsevaan Puitin taloon vuoden 1737 tietämillä.
Ja näin ollen Karin Jaakontytär Luukelan puoliso on Erkki Heikinpoika Kontio, jonka osti Tuomas Tuomaanpoika Luukelan kolmannesmanttaalin talon Tuomaan pojalta Heikki Tuomaanpojalta (talokaupasta oli mainita mm. 1722 talvikäräjillä).

Dorde Jaakontytär Luukela (07.1695-02.01.1762) vihitään 18.09.1721 Matti Juhonpoika Liikasen (eli Laurilan) kanssa. Pari asuu Alakiimingissä sijaitsevassa Laurilan eli Liikasen talossa.

Tämä Dorde saattaisi olla Jaakko Tuomaanpoika Luukelan ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Dorde tytär.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Pekka Sukeva]

Lainaus:


Vuosien 1708 ja 1701-1713 henkikirjoissa kokomanttaalin Luukelan taloon kirjataan Tuomas Tuomaanpoika ja tämän Valpuri vaimo sekä renki; tosin vuoden 1713 henkikirjassa Tuomaan vaimoa ei mainita nimeltä. Henkikirjat puuttuvat Iin pitäjästä vuosilta 1714-1723. Tuomaan vaimo menehtyi vuoteen 1717 mennessä; 01.05.1715 haudattu 36-vuotias Tuomas Luukelan vaimo saattaisi olla Tuomas Tuomaanpojan vaimo Valpuri Jaakontytär. Tuomas saattoi jonkin aikaa oleilla Olhavan Sassin talossa. Vuoden 1717 ylimääräisillä käräjillä (19.08-21.08.1717) käsiteltiin Tuomas Luukelan ja tämän veljen lasten asiaa (KO a:34:127; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584669)). Jutussa veljen lapsista nimeltä mainitaan Brita Filipitytär Sassi. Leskimies Tuomas Tuomaanpoika Luukela vihittään Iissä 15.09.1717 Marketta Juhontytär Sassin kanssa. Marketta saattaisi olla syntyisin Olhavan toisesta Sassin talosta; hän saattaisi olla Juho Niilonpoika Sassille 22.10.1686 syntynyt Marketta tytär. Tuomas Tuomaanpoika Luukela haudataan 39-vuotiaana Haukiputaalla 02.07.1718. Vuoden 1720 kesäkäräjillä mainitaan haukiputaalainen Jaakko Luukela ja tämän edesmenneen Tuomas veljen leskivaimo Marketta Juhontytär (KO a:36:210; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584878)). Jutussa mainitaan, että Tuomaan ja Marketan liitosta ei syntynyt lapsia. Tuomaalla mainitaan olevan lapsia aiemmasta liitostaan. Tuomaan tyttäriä saattaisi olla Antti Simonpoika Ervastin kanssa 07.12.1729 avioitunut Brita Tuomaantytär Luukela; mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Britan syntymäajaksi on vuosien 1749-1754 rippikirjassa kirjattu vuosi 1691; mikäli syntymäaika olisi tässä kirjattu oikein, olisi Tuomas liian nuori Britan isäksi. Vuosien 1759-1764 rippikirjassa Britan syntymäajaksi on kuitenkin kirjattu 24.08.1702. Britan useamman lapsen kummien joukossa on kokomanttaalin Luukelan talon väkeä.


Anders Simonpoika Ervasti ja Brita Tuomaantytär Luukela saavat Tuomas pojan 1749, jolloin äiti olisi 47-vuotias. Äidin syntymäaika 1702 tuntuu vieläkin aika aikaiselta

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1695 talvikäräjillä veljekset Filip Filipinpoika ja Jaakko Filipinpoika Luukela esittävät 23.01.1693 päivätyn perintöosuuksien määrittämisen (KO a:16:51; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692672)). Veljesten isäksi mainitaan Filip Eskonpoika. En saanut puutteellisen ruotsinkielentaitoni vuoksi selvää oliko Filip Eskonpoika tuolloin edelleen elossa; tarkoittaisiko "sedan dhe efter hans död dhe uthfästa ett hundrade fembtije dahl kmt" sitä, että sitten kun Filip Eskonpoika tulevaisuudessa kuolee, niin perintöä maksetaan rahassa 150 kuparitaalaria? (Myöhemmistä käräjäjutuista tulee hieman sellainen olo, että Filip olisi tuohon aikaan vielä elossa). Olisiko perintöosuuksien jako saattanut ajoittua sellaiseen aikaan, kun Filip Eskonpoika solmi uuden avioliiton? Filip Eskonpoika vaikuttaa avioituneen oululaisen porvarin Juho Määtän äidin kanssa. Vuoden 1707 talvikäräjillä oululainen porvari Juho Määttä penää haukiputaalaiselta Jaakko Luukelalta edesmenneen äitinsä Karin Antintyttären jäämistöä, tosin myöhemmin samassa jutussa Karinista käytetään nimeä Karin Heikintytär (KO a:28:24; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535083)). Jutussa Karinin mainitaan avioituneen Jaakon isänisän Filip Eskonpojan kanssa. Jutussa Karinia ei kuitenkaan mainita Jaakon isoäidiksi. Vuoden 1720 kesäkäräjillä Jaakko Tuomaanpoika Luukela on todistamassa Jussilan ja Talonpojan välisessä kalastusoikeutta koskevassa kiistassa (KO a:36:207; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584876)). Jaakko kertoo, että hänen yli satavuotias isänisä Filip Eskonpoika oli kertonut, että Jussilan talolla ei ole osuutta merikalastuksessa. Pöytäkirjaan on kirjattu jotenkin seuraavaan tapaan: "härwijd framkom bonden Jacob Thomason Lukila ibidem och berättade, att Jussila hemman aldrig ägt någon dehl i siöfisket, utan allenast i patustället i Sawopata benämbd, hwiclket jämwähl den gambla farfader Philip Eskillson öfwer ett hundare åhr gammal, berättadt." Jutussa Filip Eskonpoikaa ei mainita edesmenneeksi. Ehkä maininta siitä, että Filip oli jo edesmennyt oli vain jäänyt kirjaamatta pöytäkirjaan; ja Jaakko kertoi sellaista mistä hänen isoisänsä joskus aikoinaan oli sanonut. Mikäli Filip Eskonpoika oli elossa vielä 1720, hän todella olisi yli satavuotias. Vuoden 1637 ruodutuksessa Filip mainitaan 30-vuotiaaksi; eli sen mukaan hän olisi syntynyt vuoden 1607 tietämillä. Vaikka ikää ruodutusluettelossa olisi pyöristetty yläkanttiin, olisi Filip siltikin jonkin matkaa jo toisella sadalla vuonna 1720. Oli Filip tuolloin elossa tai ei, hän ilmeisesti kuitenkin eli varsin iäkkääksi.


Hei Sari


Tuossa 1695 perintöjutussa oli minunkin mielestäni kyse siitä, että Filip Eskonpojan jälkeläiset olivat päätyneet jonkinlaiseen sopimukseen tulevasta perinnönjaosta sitten myöhemmin kun isä kuolee. Oliko tässä niin, että pesästä otettiin 150 taalaria ennakkoperintöä, joka pitäisi sitten aikanaan huomioida? Sopimuksen olivat tehneet joka tapauksessa tehneet veljekset Filip ja Jaakko Filipinpoika "och öfriga syskon och arfvingar" - sisaruksia oli siis useita.


Sitkeä ukko on tämä Filip Eskonpoika ollut. Sopisi varmaan, että tuo 1693 sovittu jako liittyi uusimpaan avioon Määtän lesken kanssa, jolloin sulhanen jo reilusti yli 80 vuotta. Taisi edelleen olla silloin kirkkoväärtinäkin? Kun Juho Määttä haki 1707 äitinsä peruina tämän Luukelan taloon tekemän työn arvoa ja omaa omaisuutta, niin sopisi, että tuossa vaiheessa olivat jo vainajia molemmat - muussa tapauksessa Juho Määttä olisi kohdistanut vaatimuksensa äiti-vainajansa leskelle Filip Eskonpojalle eikä tämän pojalle? Jos Filip Eskonpoika on kuollut 1707 tietämillä, niin hän todella on voinut saavuttaa 100 vuoden iän.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

Oliko tässä niin, että pesästä otettiin 150 taalaria ennakkoperintöä, joka pitäisi sitten aikanaan huomioida

En ole aivan varma. Voisiko tuo olla siten, että perintöosuudet oli muutoin jaettu, mutta isän kuoleman jälkeen tultaisiin 150 kuparitaaleria vielä jakamaan Jaakon ja Filipin kesken; ja se kumpi aiemmin oli saanut vähemmän saisi sitten tästä rahasta enemmän?

Poika Tuomas Filipinpoika (+25.03.1681) ja tämän poika Mikko Tuomaanpoika (+13.04.1690) olivat edesmenneitä. Pojanpoika Jaakko Tuomaanpoika (s.n.1659) oli astunut isännän saappaisiin, joten ehkä tämäkin motivoi Filip Esponpoikaa hoitamaan lastensa perintöosuudet.

Sitkeä ukko on tämä Filip Eskonpoika ollut. Sopisi varmaan, että tuo 1693 sovittu jako liittyi uusimpaan avioon Määtän lesken kanssa, jolloin sulhanen jo reilusti yli 80 vuotta. Taisi edelleen olla silloin kirkkoväärtinäkin?

Totta; Filip vaikuttaa sitkeältä ja hän ehti olla monessa mukana.
En ole varma oliko Filip tuolloin enää kirkkoväärtinä; mikäli oli, niin pesti siirtyi seuraajalle noihin aikoihin. Vuoden 1687 piispantarkistuksen aikaan Filip Eskonpoika Luukela oli kirkkoväärtinä (pöytäkirjan kohta 11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376945)). Vuoden 1689 kesäkäräjien aikaan Filip Esknpoika Luukela oli edelleen kirkkoväärtinä (KO a:9:36, kirkkoväärti Filip Eskonpoika Luukelan puumerkki oikeanpuoleisella sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667357)). En ole varma jatkoiko Filip Eskonpoika kirkkoväärtinä vuoteen 1693 saakka; vai ehtikö välissä kirkkoväärtinä toimia joku muu.
31.12.1693-01.04.1694 päivätty piispantarkastus (kohta 8 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376960)) kerrotaan, että Haukiputaan vanha kirkkoväärti väistyy toimesta ja uudeksi kirkkoväärtiksi nimetään Mikko Haapalahti (ilmeisesti lautamies Mikko Tuomaanpoika Huru eli Haapalahti). Vanhaa kirkkoväärtiä ei mainita nimeltä. Vanhalla kirkkoväärtillä ilmeisesti oli haasteellisuutta selvitä tehtävästä. Vanha kirkkoväärti oli ostanut 25 kannua kirkkoviiniä hintaan 3 taaleria ja 24 äyriä kannulta, kun emokirkko oli saanut ostettua viinin parempaan hintaan. Vanha kirkkoväärti velvoitettiin palauttamaan rahaa 24 äyriä kannulta.

Kun Juho Määttä haki 1707 äitinsä peruina tämän Luukelan taloon tekemän työn arvoa ja omaa omaisuutta, niin sopisi, että tuossa vaiheessa olivat jo vainajia molemmat - muussa tapauksessa Juho Määttä olisi kohdistanut vaatimuksensa äiti-vainajansa leskelle Filip Eskonpojalle eikä tämän pojalle?

Teoreettisesti voisi olla niinkin, että Juho Määttä olisi kohdentanut vaatimuksensa Luukelan talon isännälle Jaakko Tuomaanpojalle, vaikka isän isä Filip Eskonpoika olisi ollut vielä elossa. Mikäli Filip Eskonpoika oli tuolloin vielä elossa, hän saattoi olla jo hauraassa kunnossa; ja talon omaisuus ja rahat olivat ilmeisesti jo hyvän aikaa olleet Jaakon takana.
Usein käräjillä mainitaan henkilö edesmenneeksi; mutta Filip Eskonpoika Luukelasta puhuttaessa maininnat jutuissa ovat sellaisia, ettei niistä saa oikein varmuutta siihen, oliko hän elossa vaiko jo edesmennyt.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari