Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Speitz? - Kristiina Yrjöntytär, Jakob Raumannuksen puoliso
Miina Weckroth
02.04.16, 17:53
Koetan selvittää, miten on todistettu, että Pirkkalan kirkkoherrana vuosina 1637-78 toimineen Jakob Raumannuksen puoliso Kristiina Yrjöntytär on Yrjö Henrikinpoika Speitzin ja Helena (Elin) Kristofferintytär (till Alnäs) tytär. Olen kovasti iloinen, jos osaatte auttaa tässä!
Tällaista tietoa olen tähän mennessä saanut:
Kristin Yrjöntytär Speitzin syntyperä on varmuudella pystytty selvittämään. Rauman kaupungin historia II, s. 125 on kerrottu Raumannus suku Jacob (Jacobus) Raumannus joka syntyi Raumalla n. 1600. Mainitaan puolisoksi Kirstin Göransdotter (Yrjöntytär), joka eli vanhuudenpäivät v. 1690-luvulla poikansa Johan Birkmanin luona Keijärven Eerolassa jossa kuoli v. 1703. Kristin Yrjöntytär sai perintöosuudekseen Kärjenniemen Tuomarian tilan, jonka Jacob isä vaihtoi Keijärven Eerolan tilaan v. 1641. Kristinin isä Yrjö Speitz kuoli ilmeisesti n.v. 1616, hän maksaa pääveroa ja myllytullia vuoteen 1618. Yrjö Heikinpoika Speitz sai Tuomarian omistukseen v. 1613 lähtien. Tilalla on ollut useita lampuoteja kuten v. 1629-34 Grels Matinp. ja vv. 1635-41 Yrjö Laurinp. Omistus pysyi Tuomarian tilalla Speitz suvulla Kristinillä, Yrjön tyttärellä. (Kiitos Kaarinalle näistä tiedoista)
Tästä sain sellaisen käsityksen, että Kristiina on voitu osoittaa Yrjö Henrikinpoika Speitzin tyttäreksi dokumentein, jossa kerrotaan Tuomarlan tilan periytyneen hänelle.Tuomarlan tilasta löytyi Aki Sirénin artikkeli Sääksmäki-lehdessä v. 1999 (1). Siinä luetteloidaan Sääksmäen Kärjenniemen Tuomarlan omistajia, mutta ei mainita Kristiinaa:
Olavi Pietarinpoika 1539-76
Martti Olavinpoika 1577-1610
Tuomas Martinpoika 1611-12
Yrjö Henrikinpoika Speitz, lainlukija 1613-15
leski Elin Kristofferintytär
Markku Matinpoika, lampuoti 1620-27
Daniel Hansinpoika Floor, kapteeni (1618) 1628-29
Reko Matinpoika 1630-34
Yrjö Laurinpoika 1635-41
Pietari Maununpoika 1642-52
...
Sirén kirjoittaa (lyhennettynä): Vuosina 1612-13 Tuomarlan hankki omistukseensa Liuttulan Yrjö Henrikinpoika Speitz, jonka aikana 1613-19 Tuomarlaa viljelivät lampuodit. 1620 isännäksi merkitty Markku Matinpoika, joka lieni kuitenkin lampuoti ja omistaja oli Daniel Hansinpoika Floor, Yrjö Speitzin lesken toinen puoliso. Seuraava tieto omistajasta on v. 1628, omistajaksi merkitty Daniel Floor, lampuotina Reko Matinpoika. "Daniel Floor luopui Tuomarlasta 1629 ja keskitti maaomaisuutensa Lempäälän Innilään. Tilan omistajaksi merkittiin Reko Matinpoika vv. 1630-34. V. 1635 isännäksi tuli Yrjö Laurinpoika ja hänen nyt hallitsemastaan kylän suurimmasta talosta tuli ratsumiestalo v. 1640. Yrjö Laurinpoika omisti tilan vuoteen 1641."
Toistaiseksi en siis ole menestynyt tämän isä-tytär-suhteen todistamisessa. Kaikki apu otetaan kiitollisuudella vastaan!
(1) Sirén Ari: Tuomarlan tila Sääksmäen Kärjenniemessä. Sääksmäki 1999. ss 10-15
en osaa auttaa sinua, mutta eikös olisi aika loogista, että tyttären omistuksen aikaan tilaa viljeli lampuoti? Kristinahan olisi ollut kovin nuori itse vastaamaan päivittäisestä työstä
Juha
Miina Weckroth
02.04.16, 19:28
Olisi toki, mutta vielä puuttuu todiste siitä, että Kristiina Yrjöntytär olisi tosiaan perinyt Tuomarlan ja ollut siis sen omistaja. Tietoa sellaisesta asiakirjasta siis kaipaisin.
Ellei sitten joku tiedä muunlaista asiakirjaa, josta tämä isä-tytär-suhde selviäisi.
virpinissila
02.04.16, 23:07
KA Turun raastuvanoikeus 11.3.1637 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474592 Jacobus Arvidinpoika Hinkenberg ja pappi Jacobus Pauli halusivat estää Hartvig Henrikinpoikaa myymästä Alaskartanon taloa Turussa vieraille, sillä hänen veljensä lapsilla oli siihen yhtä suuri oikeus… (V. P. Toropaisen käännös, Genos 3/2002: 132)
Tätä kai yleisesti pidetään yhtenä todisteena siitä, että Jacobus Paulin vaimo Kirstin oli Jöran Speitzin tytär. Jakob Finkenberg oli Jöran Speitzin tyttären Margaretan puoliso.
Olen joskus saanut Marja Lintulalta tiedon Pirkkalan käräjien pöytäkirjasta, jossa on kyse vanhojen Alaskartanon korjauskustannusten perimisestä Raumannuksen perillisiltä (1700-luvun alussa?). En nyt pikaisella tuomiokirjojen selauksella onnistunut sitä löytämään, mutta sellainen kyllä on...
Virpi Nissilä
virpinissila
03.04.16, 11:06
Tässä käräjäjuttu, johon viittasin edellisessä viestissä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27001153 KA Pirkkalan ja Messukylän käräjät 17.–18.5.1704: 291v-293.
Virpi Nissilä
Miina Weckroth
03.08.17, 11:38
Kaikki on nyt selvää :)
Tämä siis jatkoa aiempiin, pikku tovi ehti vierähtää. Ensinnä, kiitos Virpi Nissilä vastauksistasi!
Markku Pihlajaniemi on koonnut Eteläpohjalaiset Juuret-julkaisussa juuri julkaistuun artikkeliin todisteet siitä, että Kirstin Jöränintytär (Kristiina Yrjöntytär) tosiaan on Speitz-sukua. Artikkelissa löytyy myös tietoa siitä, kuinka Raumannus vaihtoi vaimonsa perintötalon Sääksmäen Kärjenniemen Pirkkalassa sijaitsevaan Keijärveen.
Artikkelin tiedot: Jakobus Pauli Raumannuksen vaimo oli Speitz-sukua. Markku Pihlajaniemi. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2017.
Eteläpohjalaiset Juuret on yhdistyksen julkaisu, lisätietoa: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/index.php?page=1094&lang=1
virpinissila
03.08.17, 12:26
Itseasiassa Kirstin Speitzin alkuperän todisteet etsi Marja Lintula jo 10-15 vuotta sitten eli asia on ollut todistettuna jo aika monta vuotta. Kiitos kuuluu hänelle. Tosin en tiedä, lukeeko hän näitä palstoja.
Virpi Nissilä
Matti Lund
03.08.17, 15:49
Itseasiassa Kirstin Speitzin alkuperän todisteet etsi Marja Lintula jo 10-15 vuotta sitten eli asia on ollut todistettuna jo aika monta vuotta. Kiitos kuuluu hänelle. Tosin en tiedä, lukeeko hän näitä palstoja.
Virpi Nissilä
Hei, Markun ansio artikkelissaan on se, että hän on löytänyt ns. viimeisen niitin, joka vahvistaa aikaisemmat ns. aihetodisteisiin perustuvat tulkinnat, jotka Marja Lintula lienee vakuutuksesi mukaan on ymmärtänyt oikein.
Eli Markku on sulkenut esittämillään todisteillaan ulos päällekkäisten henkilöitten mahdollisuuden, mikä on ollut vielä "kummittelemassa" aikaisempien löydösten jälkeen.
Jos kaikki nämä todisteet ovat olleet jo aikaisemmin yhtäaikaisesti esillä, niitä ei ehkä ole osattu tuoda esiin yhtä vakuuttavasti kuin Markun artikkelissa eikä varsinkaan yhtä vakuuttavasti kuin niistä ilmaistuja epäilyksiä tai vastaväitteitä. Ehkä epäilijät ovat katsoneet Speitzin hypoteettiseksi mahdollisuudeksi, koska ovat tutustuneet vain osaan todisteista.
Kun Speitzeistä on ajan mittaan esitetty kaikenlaista "harhaa", on myös kaikenlaisilla epäilyksillä sellainen laaja kaikupohja, jollaista on vaikea murtaa, vaikka minkälaiset valttikortit on käsissä, koska myös selviä todisteita ymmärtävä järjen ääni on hukkunut harhatietojen vyöryssä.
Luulen, että Markun esityksen vaikuttimena on paljolti jatkuvasti esitettyjen epäilysten hälventäminen, joihin hän lienee kiinnittänyt huomiota, kun on tutustunut niihin todisteisiin, jotka vievät pohjan pois vastaväitteiltä. Luulen myös, etteivät Markun esittämät todisteet ole olleet hänellekään aivan uusi ilmestys, mutta niiden löytämisen ajankohta ei ilmene artikkelin perusteella. Esitys vaikuttaa vastaansanomattomalta.
terv Matti Lund
Jakob (Jacobus Pauli) Raumannus, synbarligen hemma från Raumo och född omkring 1600. - Möjligen bror till borgaren i Raumo Simon Pauli, rådman där 1638, levde utgammal 1651, som var stamfar för släkten Raumannus-Paulinus och de introducerade ätterna Lindheim, Lillienstedt och Lagerflycht.[4] - Efter studier vid någon utländsk akademi kollega vid lägre skolan i Åbo, som sådan nämnd 1632. Respondent vid prästmötet s. å. Kyrkoherde i Birkala 1639 (»Protocol Book» i nuvarande Nokia församlings arkiv). Prost. Översättare av religiös litteratur till finska. Om honom se artiklar i »Finsk Biografisk Handbok» och »Kansallinen Elämäkerrasto». Död i Birkala under förra hälften av år 1678 och begraven under altaret i kyrkan, som uppfördes under hans tid. - Gift med Kirstin Göransdotter. Hon levde som änka på 1690-talet hos sonen Johan på Keijärvi Eerola (i kommunionboken Kirstin Jonasdotter), men var 1703 död.
https://www.genealogia.fi/genos-old/16/16_122.htm
Jakob Finckenberg (son av Arvid Jakobsson, Tab. 4), till Viljula i Vesilaks socken. Bevistade riksdagen 1634. Ryttmästare. Fick 1651-05-31 konfirm. på Viljula. Död 1654-05-20 och begraven s. å. 24/6 i Vesilaks kyrka. Gift med Margareta Göransdotter, som 1667 var omg. med Jakob Schou i Åbo.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Finckenberg_nr_159#TAB_5
Speitz.
http://runeberg.org/frfinl/0431.html
Göran Henriksson Speitz. Liuttula Kartano.
Hei,
Jatketaan Speitz-sukujohtoa yksi sukupolvi taaksepäin käyttäen alkuperäislähteitä, nimittäin onko kukaan saanut käsiinsä kumpaakaan seuraavaa alkuperäislähdettä, joka koskee Yrjö/Göran Henriksson Speitziä ja hänen äitinsä Margareta Tuomaantyttären testamenttiä ?:
"sedan hon
1625 9/2 på sitt yttersta testamenterat Liuttula
till sin yngre son, Hartvig Henriksson"
tai
" Efter hennes död klandrade den äldre sonens barn
testamentet och vunno i lagmansrätten 1636
13/12"
Tuohon testamenttiin viitataan Ramsayn teoksessa, joka löytyy myös netistä:
http://runeberg.org/frfinl/0431.html
Speitz.
Egde under 1500-talet frälse för Liuttula i Sääksmäki socken, hvilket 1602 ändrades till
rust-tjänstskyldighet. Släktens första adliga rättigheter voro ett arf från den uradliga släkt till Voltis i
Kumo socken, hvars förnämsta representant, skattmästaren i Finland, Hartvig Henriksson till
Voltis, † 1599, afrättad i Åbo, äfven brukade tillnamnet Speitz (2). Denne Hartvig Henriksson Speitz
till Voltis var morbroder åt nedanstående Henrik Jakobssons (tab. I) hustrus moder, Valborg
Henriksdotter (Hufvudsköld, n:r 498). Liuttula-släkten Speitz, som under 1700-talet småningom
sjönk till allmogestånd, torde fortlefva i Tavastland.
Tab. I.
Henrik Jakobsson. Kallas 1578
Hogen-schild Bjelkes skrifvare. Lagläsare.
Domhafvande i Hauho och Hollola härad 1588—1603.
Fick 1588 13/7 rätt att besitta sin hustrus
frälsegods Liuttula i Sääksmäki socken, med
konfirmation 1593 22/10, och med nytt bref därpå
1602 19/1 (1) mot skyldighet att göra rusttjänst.
Nämnes senast 1607; — † före 1609. — Gift
med Margareta Tomasdotter, †, sedan hon
1625 9/2 på sitt yttersta testamenterat Liuttula
till sin yngre son, Hartvig Henriksson. Efter
hennes död klandrade den äldre sonens barn
testamentet och vunno i lagmansrätten 1636
13/12 (7)• Margareta Tomasdotter blef omgift
1610 med kyrkoherden i Åbo, magister
Gregorius Martini Teet, uradel, † 1615, i hans 2:a
gifte.
Källor: (1) F S 4251: 113. — (2) F S 42o74: 56. — (3)
Grotenfelt. Muut. lisiä suom. kirjall. — (4). Abo Domk. —
(5) Sääksmäki K. — (6) L. Kagg. Dagbok. (7) Sv.
Riddarhuset. Palmskölds saml. —
Ystävällisin terveisin,
Timo
virpinissila
28.03.19, 14:49
SRA:n sivuilta näyttää ainakin löytyvän tietoja Teetien kohdalta Margaretan perinnöistä. Tästä eteenpäin muutama sivu.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0074117_00056#?c=&m=&s=&cv=55&xywh=2143%2C131%2C4473%2C2025
Speitzien kohdalla oli 100 sivua erilaisia tekstejä, pääosin Hartvigia koskevia, joten en paljoa katsellut sieltä.
Virpi Nissilä
Hei,
Kiitos linkistä, näyttää mielenkiintoiselta.
Alustavasti katsoen nimet Margareta, Hartvig ja Göran jne vilahtelevat noissa dokumenteissa.
-Timo
virpinissila
29.03.19, 10:23
Minusta kysymäsi asiat käyvät ilmi toiselta sivulta, mm. Liuttulan testamenttaaminen Hartwigille (todetaan vanhimman pojan Jöranin kuolleen). Vuodesta en saa selvää, onko 1625 vai 1626.
Ja seuraavassa kappaleessa puhutaan Jöranin lasten valituksesta alkaen 1636.
Ei varmaankaan ole sama dokumentti, mihin Ramsay viittaa, koska päivämäärät eivät ole aivan samoja.
Virpi Nissilä
Hei,
Toden totta, sivulla 2 ja 3 mainitaan tuo asia.
Ilmeneekö dokumentistä Göranin ja Hartwigin lasten nimet ?
Timo
Oliko tämä juuri se perintöriita, joka sai Hartvig Speitzin haukkumaan oikeuslaitoksen ja johti hänelle annettuun kuolemantuomioon?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz
Laitan tässä huvikseni myös linkin Hartikan muistotauluun, vaikkei se oikeastaan asiaan liitykään :) Hienoa, että votiivitaulun kuva on nyt netissä:
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:H772:
virpinissila
29.03.19, 14:38
Kuten edellä mainitsinkin, on Speitzien kohdalla dokumentteja melkein 100 sivua eli kuvasta 133 kuvaan 231. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0073860_00133#?c=&m=&s=&cv=132&xywh=1707%2C1354%2C4920%2C2227
Kun ei osaaminen riitä, en sen kummemmin katsonut. Kuvasta 138 alkavassa tekstissä sentään mainitaan Pirkkalan kirkkoherran Jacobin valittaminen...
Teetien kohdalla olevista teksteistä en ainakaan muista Jöran Henrikinpojan lasten nimiä mainitun.
Virpi Nissilä
Laitanpa tähän Hartwik Henrikssonin riitelyä äitinsä puolen omistusoikeudesta Uskelan käräjillä 1645. Tämä ei varsinaisesti valaise otsikon kysymystä, mutta sattui sopivasti silmiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787450
virpinissila
29.03.19, 19:16
Katsoin Teetin yhteydessä olevaa dokumettia vielä. Ei siellä mielestäni Hartvig ja Jöran Speitzin lapsia mainita, mutta kylläkin jo ennestään Turun RO:sta tunnetut Hartwigin kanssaperiiliset Jacob Arfvedinpoika [Finckenberg] ja herr Jacob [Raumannus] eli Jöran Speitsin vävyt, kohdassa 5. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0074117_00061#?c=&m=&s=&cv=60&xywh=1422%2C-31%2C4710%2C2467
Virpi Nissilä
virpinissila
30.03.19, 12:34
Yllä olevan Simotein antaman linkin takaa löytyvän tuomiokirjatekstin perusteella on J. W. Ruuth julkaissut lyhyen selostuksen oikeudenkynnistä ja laatinut sukupuun. Kyseinen kirjoitus on julkaistu vuonna 1889, Historiallinen arkisto X, sivut 354-355.
Virpi Nissilä
Hei,
Osaako kukaan selkolukea, että mitä tuossa kuvassa 138 suunnilleen sanotaan Pirkkalan kirkkoherra Jacobin valittamisesta:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0073860_00138#?c=&m=&s=&cv=137&xywh=2521%2C435%2C4920%2C2712
- ainakin protestoi jotakin - ilmeisesti saamatta jäänyttä perintöä ?
-Timo
Hei,
Löysin diarkistosta Voudintilit, joka koskee Henrik Jaakonpoika Speitzin oikeutta vaimonsa rälssitilaan Liuttulassa:
"Fick 1588 13/7 rätt att besitta sin hustrus
frälsegods Liuttula i Sääksmäki socken, med
konfirmation 1593 22/10, och med nytt bref därpå
1602 19/1 (1) "
Lähde: Voudintilit 4251 : sivu 113
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2879378
Tuohon voudintiliin viitataan täällä:
http://runeberg.org/frfinl/0431.html
Liittykö tuo linkin dokumentti mitenkään ylläolevaan asiaan ja osaako kukaan kääntää ja tulkita tuon dokumentin ?
Ystävällisin terveisin,
Timo
Benedictus
02.02.24, 12:28
Tämä ajatus nyt ei ihan kuuku tähän ketjuun, mutta ajattelisin täältä löytyvän Speitz tietäjiä.
Olemme vuosia etsineet Hämeenkyrön khr Henricus Jacobi Finnon vaimon Valborg Henriksdotterin sukua.
Heitän kysymyksen.
Olisiko mahdollista, että Valborg on Hartvig ja Jöran Speitzin sisar?
Henrik Finnon isäpuolen vaimo Margareta Thomasdotter oli heidän äitinsä. Margaretan äiti oli Valborg, mikä sopii nimiin.
Tiedetään, että Henrik Finno käräjöi rajusti Hartvig Speitzin kanssa.
Onko noissa käräjäkirjoissa miten mainittu sukulaisuutta?
Jöran Speitzin vaimo Anna Cristoffersdotter till Alnäsin sisar Kristina oli 2 aviossa Hämeenkyrön Laitilan isännän Henrik Jönssonin kanssa. jonka tytär 1 aviosta myöhemmin nai khr Henrik Finnon pojan Jacobin.
Mielestäni tälläinen Valborg Henriksdotter Speitz sopisi liiankin hyvin kuvioon.
Finno-Mylläreiltä jäi suuri omaisuus. Isäpuoli Teet oli menossa uuteen avioon.
Naittamalla uuden vaimon tyttären Henrikille sai kontrollin koko omaisuuteen tai ainakin esti riitelyn.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.