Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Liuha, Huittisten suku
Viestiketjussa ”Tyrvää Hätilä” on tullut esille Huittisten Leppäkosken Liuhalan isännän Simon Henrikssonin noituusjuttu 1660-luvulta. Epäilin aluksi koko asiaa, koska Huittisten pitäjänhistoria ei kerro siitä mitään, vaikka tämän suuruusluokan asioita käsitellään pitäjänhistorioissa varsin perinpohjaisesti. Esko Karisalmen antamasta linkistä selviää, mistä on kysymys. Se sisältää hovioikeuden määräämän selvityksen (rannsakning) laamanninkäräjillä, jotka pidettiin Huittisissa 13-14.2.1665. Simon Henrikssonin noituusasia oli nostettu esille kihlakunnanoikeudessa, jonka suorittama rannsakning ja tuomio (luultavasti kuolemanrangaistus) oli normaalin käytännön mukaisesti alistettu hovioikeuden vahvistettavaksi. Hovioikeus ei tässä vakavassa asiassa luottanut alimpaan oikeusasteeseen vaan lähetti asian laamanninoikeudelle tarkemmin selvitettäväksi.
Pitäjänhistorioissa turvaudutaan yleensä vain kihlakunnanoikeuksien helppokäyttöisiin renovoituihin tuomiokirjoihin. Raimo Viikkikin on paljon niitä tutkinut. Tämä noituusjuttu puuttuu niistä ilmeisesti kokonaan. Sen renovointi oli turhaa, koska asia alistettiin hovioikeudelle. Siksi se on jäänyt vain konsepteihin. Pitäjänhistorioitsijat eivät aina vaivaudu tutkimaan myöskään laamanninoikeuden pöytäkirjoja.
Huittisten laamanninkäräjillä helmikuussa 1665 tehty selvitys on erittäin pitkä ja sisältää suuren määrän syytöksiä ja epäilyksiä. Simon Henrikssonia sanotaan asiakirjassa Liuhaksi, mikä osoittaa vanhan sukunimen olleen edelleen yleisessä käytössä Huittisissa. Lievemmät tapaukset koskivat sairauksien parantamista suolan ja leivän sekä rukouksien avulla. Erityisesti pyrittiin selvittämään ”lukiko” Liuha jotain, mutta hän myönsi käyttäneensä vain yksinkertaisia sanoja ”anna parannus, anna palaus” jne. Liuha ei tietenkään kyennyt parantamaan kuolemansairaita ihmisïä ja näyttää siksi joutuneen epäilysten kohteeksi. Vielä vakavampia olivat syytökset tahallisesta kuoleman aiheuttamisesta. Liuhan väitettiin saattaneen kolme henkilöä pois päiviltä noitakeinoilla, oman poikansa, Liuhalan nuoren isännän Pål Simonssonin (haud. Huittisissa 14.12.1662) sekä Kostilan Bertil Erikssonin ja Hosiakorven Jöran Eskilssonin. Nämä syytökset Liuha kielsi jyrkästi ”med Guds namns åkallan” (Jumalan nimeä avuksi huutaen). Hän näyttää olleen huonoissa väleissä miniänsä Agnes Jöransdotterin ja tämän uuden miehen Lars Söfringssonin kanssa, jotka olivat esittäneet Pål Simonssonin kuolemaa koskevia syytöksiä.
Simon Henriksson Liuhan lopullisesta kohtalosta minulla ei ole tietoa. Häntä ei mainita tämän jälkeen missään tavanomaisissa lähteissä eikä muissakaan pitäjänhistorian lähteissä. Jos hovioikeus on vahvistanut kuolemantuomion, se on joka tapauksessa pantu täytäntöön Huittisissa. Pitäisi läänintileistä katsoa, löytyykö vuodelta 1665 tai lähivuosilta pyövelin kuitti Huittisissa tapahtuneesta mestauksesta.
Yleisemmin Huittisten Liuha-suvusta toisessa yhteydessä.
Henrik Impola
Hannu Virttaalainen
03.04.16, 11:55
Jatkoin Varsinais-Suomen puolella sivuhaarassa Tammiaisten Kesti(lä), kun olen 'noidan tappaman' ja 'tappajanoidan' jäkeläinen ...
HEI En tosiaan tiedä miten Simon Liuhalle lopulta kävi. Mikäli hänet noidaksi tuomittiin, meitä noidan jälkeläisiä on melkoisen paljon - tuhansia ja voipi olla kymmeniäkin tuhansia. TH
Keskiaikaista Liuha-sukua oli useissa Satakunnan pitäjissä. Tunnen tarkemmin vain Tyrväälle asettuneen sukuhaaran, kuulun sen nykypäiviin säilyneeseen mieskantaiseen linjaan. Huittisten sukuhaara, joka on tullut täällä esille viestiketjussa ”Tyrvää Hätilä”, on varmaankin siihen yhteydessä, mutta ei kovin läheisessä, koska etunimet olivat erilaisia. Tyrvään haaralla on 1400-luvulla nimet Johan, Henrik, Knut ja Grels, kun taas Huittisten Liuhojen nimiä olivat Olof ja Anders. Kallialan kirkontilien vanhimmista kirjoitustavoista voidaan päätellä, että alkuperäinen nimi oli Liugar. Satakunnan suku voisi siis olla samaa alkuperää kuin myöhemmät Turun Liugarit. Suku kuului Satakunnan erittäin vahvaan ruotsalaisperäiseen väestöön, jonka olemassaolo on historiankirjoituksessa yritetty salata.
Koska Huittisista ei ole säilynyt Kallialan kirkontilien kaltaisia lähteitä, ei Huittisten suvun alkupolvia voida jäljittää yhtä tarkasti kuin Tyrvään suvun (kirjoitukseni Genoksessa 4/1960 ja tarkemmin Vammalan seudun Sukututkijain vuosikirjassa 2001). Kuitenkin jo 1400-luvun alussa näyttää Leppäkosken kylässä olleen kaksi Liuhojen taloa, myöhemmät Nikkilä ja Liuhala. Niiden isännät olivat kaikki lautamiehinä kihlakunnanoikeudessa, muutamat tunnetaan myös maakunnallisina luottamusmiehinä. Iso-Iivarin mukaan Olof Liuha olisi ollut Nikkilän isäntä 1428-1466 ja hänen poikansa Anders Olofsson Liuha 1482-1487. Suvanto ei ole merkinnyt 1400-luvun isäntiä kumpaankaan taloon. Talot vaikuttavat alusta lähtien keskikokoa suuremmilta ja tämä näkyy myöhemmin veroluvuissa: Nikkilä oli 6 äyriä ja 1 1/6 manttaalia, Liuhala 4 äyriä ja 1 manttaali.
Kun verotusluettelot alkavat 1500-luvulla, meillä on Nikkilän ja Liuhalan isännistä kolme tulkintaa: SAY:n, Iso-Iivarin ja Suvannon (vain 1500-luvun loppuun). Tässä vähän niiden vertailua ja muutamia täydennysviitteitä.
Nikkilän ensimmäisenä isäntänä on Iso-Iivarilla 1540 ja Suvannolla 1514 ja 1540 Olof Larsson, joka SAY:sta puuttuu. Hän oli kuitenkin itse asiassa Liuhalan isäntä, sillä hänellä oli Punkalaitumen Mäenpäässä sisar Anna Larsdotter, jonka perintö maksettiin Liuhalasta 1589 (Huitt. kär. 27.2.1622). Kaikissa kolmessa lähteessä on sitten 1540-1579 Nils Olofsson Liuha ja sen jälkeen SAY:lla ja Iso-Iivarilla Liuha-sukua isästä poikaan v:een 1639 ja sekavan välivaiheen jälkeen v:sta 1645 Jakob Pålsson, jonka jälkeläiset pitivät taloa 1700-luvun alkuun. Epäselvää on, oliko hänellä tai vaimollaan Margaretalla jotain yhteyttä Liuha-sukuun. V. 1708 talo tuli kruununvouti Jakob Callian haltuun, joka luovutti sen 1711 kirjurilleen Johan Strandmanille.
Liuhalaan ei ole merkitty isäntiä 1400-luvulla, mutta ottaen huomioon Anders-nimen myöhemmän esiintymisen Liuhalassa, voisi kysyä, eivätkö 1400-luvun Olof Liuha ja Anders Olofsson Liuha kuulu pikemminkin Liuhalaan. Yllä edellytettiin, että 1540-1552 mainittu 4 äyrin Liuhalan Olof (Suvanto) ja Olof Liuha l. Liuhala (SAY ja Iso-Iivari) oli se Olof Larsson, joka näissä lähteissä on merkitty Nikkilään. Vv. 1554-1591 on sekava Sigfridien vaihe eri patronyymeillä. Suvannolla on ensin Jönsson maakirjoista v:een 1569 ja muista lähteistä Liuha, Knutsson, Henriksson ja Nilsson; hän olettaa että kaikki tarkoittavat Jönssonia. SAY:lla on Olsson v:een 1579, sitten Knutsson ja Henriksson. Iso-Iivari yhdistää nämä kaikki nimeen Sigfrid Olofsson 1554-1591, mikä lienee oikein. Iso-Iivarilla on sitten Sigfrid Sigfridsson 1592-1603, SAY:ssa on Simon Sigfridsson vain 1600-1601. Jälkimmäinen nimi vaikuttaa oikeammalta (vrt. myöhempi Simon).
Sekä SAY:n että Iso-Iivarin mukaan Liuha-suvun hallintakausi Liuhalassa olisi päättynyt tähän. Näin ei kuitenkaan ole. Seuraava isäntä Henrik Andersson 1604-1634 sekä hänen poikansa ja pojanpoikansa esiintyvät asiakirjoissa sukunimellä Liuha, veli Matts Andersson mainitaan Liuhalassa 1639 väenottoa varten laaditussa erikoisluettelossa (Lähteenoja s. 266) ja Henrik Anderssonilta vaadittiin 1622 Mäenpäähän naidun Anna Larsdotterin perintöä. Voidaan päätellä että hänen isänsä oli Anders Simonsson Leppäkoskelta, joka mainitaan katselmusmiehenä käräjillä 28.4.1600 (Paltschikin kok., kat. 84). Liuha-suku jatkui Henrik Anderssonista viidessä miespolvessa vuoteen 1733, jolloin talo jakautui. Kylä-Liuhala meni samassa suvussa isältä pojalle vuoteen 1868 ja Kangas-Liuhala siirtyi viidennen polven jälkeen tyttärelle ja vävylle ja oli näiden mieskantaisilla jälkeläisillä ainakin v:een 1936.
H. I.
HEI ja ja kiitos taas HI:lle!
Liuhala-Nikkilä on mielestäni eräitä Huittisten merkittävimpiä taloja 1400-1600 luvuilla. Asettaisin sen hyvin lähelle Takkulaa. Paljon mahdollista, että Liuhala ja Nikkilä ovat joskus olleet yhtä ja samaa taloa, mene ja tiedä.
On sääli että näistä taloista ei ainakaan minun tiedosani ole mitään laajempaa seltystä.
Helposti herää esim sellainen kysymys, että onko ko suvusta nimismiehiä? Eräistä yhteyksistä voisi päätellä että on. Nimittäin Isokahariin ilmestyvä Simon voi olla sama hlö kuin Simon Olofss Nikkilä. Eli hän olisi saanut hankittua toisellekin pojalleen, Mattsille (sittemmin nimismies) kunnon talon ja toinen poika olisi jäänyt Nikkilään. Tämä on tässä vaiheessa osittain spekulointia, johon tulisi tietty saada lisäevidenssiä.
Vielä Jacob Pålssonista. Hänet on mainittu parissa tuomiokirjassa Matts Larss Nikkilän velipuoleksi. TH
Hei
Nikkilän pojan Lars Simonssonin puoliso oli Gertrud Mårtensdotter Kiikan Jaamalasta, näiden poika Matts Larsson muutti Punkalaitumen Hosiakorpeen ja oli Hosian isäntä 1655-1679. Jaamalan Gertrud Mårtensdotterin ensimmäinen puoliso oli Påhl Johansson ja näiden poika Nikkilän isäntänäkin toiminut Jacob Påhlsson.
Hieno tieto tuo Walborg Mårtensd! Kuten isoisäänsä Matts Larssoniakin syytettiin noituudesta, mutta häntä ei tiettävästi tuomittu. Matts näyttää vaihtaneen taloa usein. Hän oli Nikkilän jälkeen Hällillä ja pari vuotta Vanttilassa, ilmeisesti Simolassa ja ehkä lyhyen aikaa Kirkonkylän Karpissakin.
TH
Höh, siis Gertrud eikä Walborg. TH
Kiitokset Haapiolle ja Karisalmelle. Jaamalan tyttären Gertrud Mårtensdotterin löytyminen on erityisen tärkeä Tyrvään vanhan nimismiessuvun selvittämisen kannalta. Mutta mitä todella tiedetään hänen avioliitoistaan ja kuka oli hänen 1. aviomiehensä Pål Johansson? Sama isäntäpari Jakob Pålsson ja Margareta mainitaan ensin Leppäkosken naapurikylässä Jätöllä 1637-1645 ja sitten Nikkilässä 1646-1670. Ennen heitä Jätöllä on isäntänä 1611-1636 Matts Larsson, joka sopii yhtä hyvin hänen velipuolekseen kuin Nikkilän Matts Larsson mutta ei voi olla Nikkilään naidun Gertrud Jaamalan poika.
H. I.
Hei
Tässä linkkejä Leppäkoskeen ja Jaamalaan, valitettavasti suurin osa on SSHY:n jäsensivuille. Olen merkinnyt että Påhl Johansson mainitaan Jaamalassa 1563-1604 ja että isänsä olisi seppä Johan Olofsson Jaamalasta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6666&pnum=138
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6667&pnum=271
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6667&pnum=273
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1630-1631_es1962-1963_nidenn3/288.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6689&pnum=106
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=540
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6667&pnum=158
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3438&pnum=167
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3438&pnum=563
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=110
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/turun_hovioikeus/tuomiopoytakirjat_1665-1669_fr1151-1152/21.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=287
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=325
Sama isäntäpari Jakob Pålsson ja Margareta mainitaan ensin Leppäkosken naapurikylässä Jätöllä 1637-1645 ja sitten Nikkilässä 1646-1670. Ennen heitä Jätöllä on isäntänä 1611-1636 Matts Larsson, joka sopii yhtä hyvin hänen velipuolekseen kuin Nikkilän Matts Larsson mutta ei voi olla Nikkilään naidun Gertrud Jaamalan poika.
H. I.
Samaa asia olen pähkäillyt. Vaikuttaa siltä että Jätön Matts Larsson on niin vanha että hän ei ole sama kuin tuo Nikkilän Matts Larss. TH
Hieman taas menee sivuun. Esi-isäni Thomas Mattsson siirtyy Mäenpään Katilasta vielä noin 60-vuotiaana Hosiakorven Hosiaan. Oikeastaan sinänsä tämän suht korkean iän perusteella ei voi toisaalta väittää että hän olisi Hosiaan isännäksi tulleen Matts Larss Nikkilän poika, mutta toisaalta voidaan ajatella että juuri tuon iän perusteella hän voisi hyvinkin olla poika. Onko jollain asiasta mielipiteitä tai jopa lisätietoa asiasta? TH
Minuakin kiinnostaisi tuon Hosiaan tulleen Thomas Mattssonin syntyperä, hän kuuluu äidinpuoleisiin esivanhempiini.
Kiitokset Esko Karisalmelle linkeistä. En saa niitä auki, kun salasanani ei enää toimi. Voin kuitenkin sanoa. että Jaamalan Pål Jönsson (patronyymiä Johansson en ole nähnyt) ei voi olla Gertrud Mårtenssonin mies eikä Leppäkosken Nikkilän ja Kannilan Jätön Jakob Pålssonin isä. Pål Jönsson mainitaan Jaamalan toisessa talossa (Seppä) 1563-1583 ja hänen jälkeensä siellä on kymmenysluetteloissa Birgitta vidua (leski). Gertrud Mårtensdotterin isä Mårten Henriksson oli Houhalan yksinäistalon poika ja luultavasti Tyrvään nimismehen Olofin pojanpoika. Hän oli isäntänä Jaamalan toisessa talossa (Polpo) ja yhdisti 1620-luvun alussa kylän molemmat talot ratsutilaksi, joka oli 1 1/3 manttaalia ja 7 äyriä.
Olen luullut että SSHY antaa automaattisesti uuden salasanan, mutta näin ei ilmeiseti ole.
H. I.
Hei
Jaamalan Pål Jönsson (patronyymiä Johansson en ole nähnyt) ei voi olla Gertrud Mårtenssonin mies eikä Leppäkosken Nikkilän ja Kannilan Jätön Jakob Pålssonin isä. Oli siis allekirjoittaneen mielikuvitusta, kävin noita käräjiä läpi eikä Påhl nimi esiinny muuten kuin lastensa patronyymistä eikä tietenkään myöskään patronyymiä.
Tässä otteita noilta käräjiltä:
Tyrvää, lakimääräiset 31.1-1.2.1631: Brita Påwelsdotter med sin måg Clemet Marcusson i Jaamala...oplystes tredje gången 4 öres land i Jaamala..först som Sigfrid Mårtensson hafwa betalt på hans vägnar åt Carin Sigfridsdotter i Tyrfwis by...
Huittinen, Lakimääräiset käräjät 28.11.1642: hru Walborg Knutsdotter Matts Konckars hustru i Åbo, hennes farbroder Lars Simonsson i Leppäkoski. Walborg mot Johan Sigfridsson Fråst i Leppäkoski.
Huittinen, Lakimääräiset käräjät 28.11.1642: Lars Simonsson i Leppäkoski mot Johan Sigfridsson som nu besitter hans hemman....
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3438&pnum=167 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3438&pnum=167.)Anders Mattsson i Hosiokorpi att hans fader Matts Larssons hustrus Agnis Thomasdotters stiuffader Jöran wid namn.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3438&pnum=563 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3438&pnum=563.)Matts Larssons i Hosiokorpi stiufson Bertil Jöransson i Oriniemi.
Huittinen, Lakimääräiset käräjät 12.11.1636: Sigfrid Mårtensson i Jaamala Tyrvis socken af Gertrud Mårtensdotter i Leppäkoski...sin man Lars Simonsson.. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6666&pnum=138
Huittisten syyskäräjät 15-16 ja 18.9.1671: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=540
Mainitaan Olof Jacobsson i Mommola ja isänsä Jacob Påhlsson i Leppäkoski.
Huittisten laamannikäräjät 13-14.2.1665: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=110 Matts Larsson i Hosiokorpi mot sin halfbroder Jacob Påwelsson i Leppäkoski angående Nickilä hemmans besittinig. Samma hemman åhr 1642 af Matts Larssons fader warit öfwergifwit och öde lagdt och af regementskrifware Johan Sigfridsson Fråst upptagit och han straxt efter drunknade och död blefwen....Matts Larsson som sin faders nästa arfwinge är hemmannet tilträda och sin halfbroder der ifrån skillia...
Huittisten talvikäräjät 7-9.1.1669: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=287 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=287.) Hustru Margareta Larsdotters fullmachtige ifrån Åbo Bertil Larsson fordrade af deras broder Matts Larsson..om hennes arfspart löst och fast...
Huittisten kesäkäräjät 23 ja 25-26.6.1669: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11030&pnum=325 Matts Larsson i Hosiokorpi...Joseph Henricsson i Leppäkoski som äger Matts Larssons halfbroders dotter.
Hei
Hosiakorven merkintöjä
Huittinen, Lakimääräiset käräjät 23.11.1643: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6667&pnum=369 Jöran Eskilsson af Koskis by i Calwola socken..att optaga ett ödhes hemman i Hosiakorpi by...
Onkohan sama Matts Larsson
Huittinen, Lakimääräiset käräjät 9.9.1641: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6667&pnum=158 Matts Larsson i Hwittis att optaga en förlämnad skatte hemman ibm...
Loimaan käräjät 23.-24.1.1699: Sahl. Matts Larsson Gestis ifrån Tammiais samtal. arfwingar Anders Mattsson ifrån Mäenpää och Pungalaitio socken (Katila) med sin Interester fordrade arf hoos qwarlåtna enckia hustru Britha Jacobsdotter efter som hon intet barn med honom i warande äktenskap aflat.... ingen arfskift ännu ähr bewilliat... Matts Larsson nyligen genom döden afledt. ... perunkirjoitus seuraaviin syyskäräjiin mennessä.
Huittinen, Lakimääräiset käräjät 3.8.1642: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6667&pnum=231 Thomas Mattsson i Koskis by Loimijoki socken...broder Påhl Mattsson i Hosiakorpi...
Suurkiitos, Esko Karisalmi! Näissä tuomiokirjatiedoissa on paljon sulateltavaa. Totean tässä nopeasti vain kaksi pääasiaa:
Jaamalasta: Sepän ja Polpon talot yhdisti Jaamalan ratsutilaksi vasta Mårten Henrikssonin poika, nimismies Sigfrid Mårtensson 1631 maksamalla edellisten omistajien puolesta Karin Sigfridsdotterille Tyrväänkylässä. Tämä oli luultavasti nimismies Simon Jakobssonin leski ja itsekin nimismies 1619 ja jollen erehdy Mårten Henriksson Jaamalan veljentytär Houhalasta. Hänen saatavansa Jaamalasta olivat joko velkaa tai verorästejä nimismieskaudelta. Sigfrid Mårtenssonin sisar Gertrud oli Lasse Simonssonin vaimona Leppäkosken Nikkilässä.
Nikkilästä: Matts Larssonin oltua pari vuotta (1637-1639) isäntänä hänen isänsä Lars Simonsson oli uudestaan ottanut talon hallinnnan käsiinsä, mutta oli 1642 jättänyt talon veroautioksi. Rykmentinkirjuri Johan Sigfridsson Fråst oli ottanut sen verolle ja pian sen jälkeen hukkunut. Sen jälkeen tuli Matts Larssonin velipuoli Jakob Pålsson isännäksi 1646, mutta 1665 laamanninoikeudessa todettiin, että hänellä ei ollut perintöoikeutta, ja talo tuomittiin Matts Larssonille. Häntä ei kuitenkaan veroluetteloissa mainita, vaan Jakob Pålsson jatkaa isäntänä ja talo siirtyy sitten 1571 Henrik Jakobssonille (Iso-Iivarin mukaan edellisen poika).
Karisalmen tuomiokirjatiedoissa on tämä lisäksi paljon muuta pohdittavaa, joka varmasti kiinnostaa Liuha-suvun jälkeläisiä.
H. I.
Hannu Virttaalainen
06.04.16, 18:31
Huittinen, Lakimääräiset käräjät 3.8.1642: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6667&pnum=231 Thomas Mattsson i Koskis by Loimijoki socken...broder Påhl Mattsson i Hosiakorpi...
Tämä Påhl Mattsson oli isäntä (vävy?) Hosankorvessa 1636-43 (Iso-Iivari), Kosken Hasson poika, siellä 1644, tynnyrintekijä Tukholmassa (Verhon päivitetyt)
Ei siis ilmeisesti liity keskustelun aiheen porukkaan...
Tammiaisten Kestilä liittyy vahvasti, sillä Matts Larssonin jälkeen sinne päätyy Paul Simonsson Liuhalan tyttären ja hänen laskensä 2. miehen Raution Lars Söfringssonin 1. avioliiton pojan poika Johan Bertilsson.
Hannu Virttaalainen
06.04.16, 19:02
Hieman taas menee sivuun. Esi-isäni Thomas Mattsson siirtyy Mäenpään Katilasta vielä noin 60-vuotiaana Hosiakorven Hosiaan. Oikeastaan sinänsä tämän suht korkean iän perusteella ei voi toisaalta väittää että hän olisi Hosiaan isännäksi tulleen Matts Larss Nikkilän poika, mutta toisaalta voidaan ajatella että juuri tuon iän perusteella hän voisi hyvinkin olla poika. Onko jollain asiasta mielipiteitä tai jopa lisätietoa asiasta? TH
Jos hän olisi Matts Larsson Nikkilän poika niin hän vaihtoi sillon tiloja nuoremman veljensä Anders Mattsonin kanssa, jonka poika otti emännän Katilaan Hosiasta Thomas Mattsonin pojantyttären ... (Iso-Iivarin isäntäluettelot)
Ei siis mitään varmaa, vain spekulaatiota.
Anders Mattss Hosian ja Thomas Mattss Katilan talojen vaihto oli esillä Huittisten käräjillä 8.-10.2.1693:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3669248
Anders ja Thomas eivät tainneet olla mitään sukua. Kaipa tuossa olisi mainittu, jos olisivat olleet esim. veljeksiä.
Joo, eivät näytä vaihtokaupassa veljeksiltä eikä velipuoliltakaan. Sekin seikka, että jos olisivat veljiä, olisi Tuomaksen pojan tytär Brita mennyt naimisiin isänsä serkun kanssa, olisi hieman outoa, jos ei aivan laitontakaan. TH
Hannu Virttaalainen
15.04.16, 07:56
Simon Henriksson Liuhan lopullisesta kohtalosta minulla ei ole tietoa. Häntä ei mainita tämän jälkeen missään tavanomaisissa lähteissä eikä muissakaan pitäjänhistorian lähteissä. Jos hovioikeus on vahvistanut kuolemantuomion, se on joka tapauksessa pantu täytäntöön Huittisissa. Pitäisi läänintileistä katsoa, löytyykö vuodelta 1665 tai lähivuosilta pyövelin kuitti Huittisissa tapahtuneesta mestauksesta.
Henrik Impola
Tampereen Yliopiston noituus sivulla Marko Nenonen kirjoittaa laajasti Valpuri Kynistä, toisesta alueen noidasta http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/valpurikyni.html
Yhdessä kohdassa Nenonen kirjoittaa:
"Hovioikeuden linjan tiesivät jopa noituudesta syytetyt. Pahasisuinen noitamies Markku Matinpoika Kouvo totesi kerran, että "ei minun päällä sakot hovioikeudessa pysy". Kouvo viittasi myös toisen noitamiehen, Simo Liuhan tapaukseen. Simon kuolemantuomio muutettiin karkotukseksi."
Kiitokset, Hannu Virttaalainen, tästä arvokkaasta löydöstä. Marko Nenosen tutkimus on laajin ja perinpohjaisin mitä Valpuri Kynistä on tehty. Simon Henriksson Liuhan tuomion muuttaminen karkotukseksi hovioikeudessa on toisen käden tieto, saatu toiselta ”noidalta” Kouvolta, mutta se on hyvinkin uskottava. Kuningas muutti usein hovioikeudessa maanpetoksesta annetun kuolemantuomion maastakarkotukseksi. Alemmat oikeusasteet voivat myös tuomita karkotettavaksi esim. pitäjästä. Tuomio noituusasiassa, johon liittyi kuolemantuottamussyytteitä, on ilmeisesti ollut maastakarkotus. Se on rinnastettavissa Siperia-tuomioihin, joita Suomessa annettiin 1800-luvulla törkeistä tahallisista henkirikoksista.
Ketjun alkuperäinen asia, Liuha-suvun jatkuminen Leppäkosken taloissa on Nikkilän osalta tullut edellä selvitetyksi. Liuhalan isäntäluettelo on vanhimmasta päästä vielä jäänyt hiukan epäselväksi. Palaan siihen seuraavassa viestissä
.
H. I.
HEI Näyttää kovin ristiriitaiselta jutut:
Anders Mattss Hosian ja Thomas Mattss Katilan talojen vaihto oli esillä Huittisten käräjillä 8.-10.2.1693:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3669248
Anders ja Thomas eivät tainneet olla mitään sukua. Kaipa tuossa olisi mainittu, jos olisivat olleet esim. veljeksiä.
sekä
Loimaan käräjät 23.-24.1.1699: Sahl. Matts Larsson Gestis ifrån Tammiais samtal. arfwingar Anders Mattsson ifrån Mäenpää och Pungalaitio socken (Katila) med sin Interester fordrade arf hoos qwarlåtna enckia hustru Britha Jacobsdotter efter som hon intet barn med honom i warande äktenskap aflat.... ingen arfskift ännu ähr bewilliat... Matts Larsson nyligen genom döden afledt. ... perunkirjoitus seuraaviin syyskäräjiin mennessä.
SAY:sta ei oikein voi päätellä muuta kuin että Anders Mattsson on Matts Larss Nikkilä-Hosian poika. Jälkimmäisessä jutussa hän olisi Tammiaisten Kestilän Matts Larssonin poika. Jossain mättää! TH
Hei
Jälkimmäisessä jutussa hän olisi Tammiaisten Kestilän Matts Larssonin poika.Anders Mattssonin ei sanota pojaksi ja edusti ehkä vaimoaan Sara Jöransdotteria joka oli Loimaan Kurittulan Piskulta.
Jotain sellaista ja edelleen olisiko Piskulla ja Kestilällä jotain yhteistä...? TH
Hannu Virttaalainen
16.04.16, 11:02
Kopion tämän saman lainauksen kuin Tammiaisten Kestilä ketjussa, johon yritin hajauttaa tätä, Toropaisen Eskolan äijä Kauhanojan Perholta kirjoituksesta:
"Lokakuussa 1699 Turun porvari Matti Juhanpoika Kissa valitti, että hänet oli määrätty maksamaan suuret rahasummat Tammiaisten edesmenneen Matti Lassinpojan leskelle Riitta Jaakontyttärelle ja toiselle langolleen Naantalin porvari Heikki Jaakonpojalle. Matti Lassinpojan veli oli myös Matti Lassinpoika ja hänkin asui Tammiaisissa. Maaliskuussa 1708 ilmoitettiin, että Naantalin porvari Heikki Jaakonpojan edesmennyt sisar oli Riitta Jaakontytär. Riitan mies puolestaan oli edesmennyt Matti Lassinpoika. Riitan tila oli Knuutila Hirvikoskella. Heikin ja Riitan sisarentytär oli Tammiaisten Anna Yrjäntytär ja tämän mies Juha Pertunpoika. Heikin ja Riitan edesmenneen sisaren Saara Jaakontyttären poika oli Turun porvari Joose Antinpoika Eskola."
Sara Jacobsdr oli siis Kauhanojan Perhon Anders Simonssonin puoliso ja Hirvikosken Knuutilan tytär kuten myös Kestilän Brita Jacobsdr
Johan Bertilsson ja vaimonsa Anna Jöransdr olivat Kestilän seuraava isäntäpari.
Johan Bertilsson oli sitten Huittistenkylän Rautiosta ja äitinsä Huittisten Liuhalasta.
Mikä olivat Hosian/Katilan Anders Matssonin kytkökset Kestilään jää edelleen minullekin epäselväksi ...
Hannu Virttaalainen
16.04.16, 12:39
Sara Jacobsdr oli siis Kauhanojan Perhon Anders Simonssonin puoliso ja Hirvikosken Knuutilan tytär kuten myös Kestilän Brita Jacobsdr
Johan Bertilsson ja vaimonsa Anna Jöransdr olivat Kestilän seuraava isäntäpari.
Johan Bertilsson oli sitten Huittistenkylän Rautiosta ja äitinsä Huittisten Liuhalasta.
Mikä olivat Hosian/Katilan Anders Matssonin kytkökset Kestilään jää edelleen minullekin epäselväksi ...
Patronyymien pohjalta voisi spekuloida, että Sara ja Anna Jöransdr:it olisivat sisarukset ja äitinsä Kurittulan Piskun Agnes olisi Jacobsdr, ja siten Knuutilan sisarussarjaa. Mutta pelkkä patronyymi ei riitä.
Anna Jöransdr on lisäksi Verholla ja muualla esitetty Tammiaisten Hulsin tyttäreksi, johon lainaus Toropaiselta ei kylläkään sovi ollenkaan.
Liuha-suku Leppäkosken Liuhalassa, tarkennettu yhteenveto lähteiden eri tulkinnoista:
Anders i Leppäkoski 1414-1416 (Suvanto ilman talomerkintää).
Olof Liuha 1426-1466 (Suvanto ilman talomerkintää, Iso-Iivari merkinnyt Nikkilään), patronyymi mahd. Andersson (oma päättelyni).
Lars Olofsson Liuha (oma olettamukseni, puuttuu lähteistä, joissa Anders Olofsson Liuha1482 ja 1487 Suvannon mukaan).
Olof Larsson 1514, 1540 (Suvannon ja Iso-Iivarin mukaan Nikkilässä).
Olof Liuha 1540-1553 (SAY:n ja Iso-Iivarin mukaan), oma tulkintani on, että hän on em. Olof Larsson (Huittisten käräjillä 27.2.1622 Henrik Liuha ilmoitti, että Anna Larsdotterin perintö oli 1589 maksettu Liuhalasta).
Sigfrid Olofsson 1554-1579 (SAY). Iso-Iivarilla sama 1554-1591, tulkinta eri patronyymeistä, joista Olof yleisin.
Simon Sigfridsson 1600-1601 (SAY). Iso-Iivarilla Sigfrid Sigfridsson 1592-1603.
Anders Simonsson Leppäkoskelta, Huittisten käräjät 29.4.1600, KA 222a:21 (oma tulkintani).
Henrik Andersson 1604-1634 (SAY ja Iso-Iivari, lähteissä moneen kertaan Henrik Liuha).
Sukunimi Liuha oli yleisessä käytössä vielä 1600-luvulla, mikä osoittaa että mieskantainen sukulinja jatkui yhtenäisessä Liuhalassa v:een 1733 ja talon jakauduttua Kylä-Liuhalassa v:een 1868 ja Kangas-Liuhalassa ainakin v:een 1936 (SAY ja v:n 1809 jälkeen Iso-Iivari). Samat tiedot 1728 alkavissa rippikirjoissa.
H. I.
Eikös tuo Kangas-Liuhalan isäntä suku vaihtunut 1801 lähtien.
359 17 1789-1801 po Jacob Mattss Kangas-Liuhala 31.5.1770 Huittinen 21.6.1791 Huittinen 12.5.1814 Huittinen
603 156 Caisa Johansd Mattila 2.11.1767 Huittinen
21.6.1789 Huittinen 2.3.1790 Huittinen
359 18 Maria Johansd Vinko 17.12.1767 Huittinen 21.6.1791 Huittinen 21.2.1837 Huittinen
Seuraava talollinen ei mielestäni ole suoraa sukua Liuhalaan
623 355 1801-37 la Thomas Jöranss Yli-Krekola 9.12.1768 Keikyä 26.6.1794 Huittinen 1.12.1854 Huittinen
623 356 Lena Johansd Vinko 17.2.1774 Huittinen
26.6.1794 Huittinen 5.2.1840 Huittinen
Ter. Kalle.H
Hannu Virttaalainen
17.04.16, 06:12
Täytyy minunkin välillä huomata kiittää H.I.:tä hyödyllisistä kekusteluista
Virheitä tulee välillä kaikille jopa tohtoreille, Kuitenkin tulevan tohtorin, Toropaisen, kirjoituksesta tuli kiinnitettyä huomio omiin, ehkä kopioituihin virheisiin, joista aina viimeinen vastuu on kuitenkin kopioijalle ei kopioidulla,
Mutta siis asiaan eli virheeseen. Johan Bertilsson Kestilän (Raution), joka oli kaikkien Simo Liuhan 'noita'-oikeudenkäynnin pääosallisten jälkeläinen, vaimo oli Anna Jöransdotter. Anna on eri nimi kuin Agnes, kuitenkin kaikille on kelvannut Johan Bertilssonin puolisoksi Agnes Jöransdotter, joka kastettiin 19.12.1680 Tammiaisissa ja joka aika varmasti haudattiin 4.4. 1700 19-vuotiaana Tammiaisissa.
Kuitenkin Johan Bertilsson meni naimisiin 1. kerran Anna Jöransdr:n kanssa 21.11.1697 ja SAY:ssa hänen puolisonsa on Anna ja Tammiaisissa haudataan 28.9.1718 Anna Jöransdr. Johan Bertilssonin 2. puoliso oli Korkiakosken Praadin tytär, Vampulan Mellon leskiemäntä, Maria Jöransdr. Heidät vihittiin 14.9.1719.
Toropaisen Eskolan äijä Kauhajoen Perholta pohjalta Anna oli Hirvikosken Knuutilan jälkeläinen kuten Perhon emäntä ja Kesti(lä)n edellinen emäntä Brita Jacobsdr, jotka olivat Annan äidin siskoja. Äidin xx Jacobsdr:n puoliso oli Jöran. Anna on ikänsä kuollessa puolesta syntynyt ehkä noin 1678.
Todennäköisimmät vanhemmat ovat tällä hetkellä Kurittulan Piskun Jöran Henriksson ja vaimonsa Agnes, joka ei siis olisi tyttärensä kaima.
Kiitos, Kalle H., oikaisusta. Olen anteeksipyynnön velkaa ketjun lukijoille ja myös Iso-Iivarille, jonka talonhaltijaluetteloon viittasin kovin huolimattomasti. Luotin muistiini ja siihen oli jäänyt väärä tieto Kangas-Liuhalan isäntälinjasta. Asiat selvisivät, kun selasin muistiinpanojani tarkemmin.
Mieskantainen Liuha-suku päättyi Kangas-Liuhalassa 1761, kun Jakob Mattsson luovutti talon vävylleen, Mommolan Färkkilän pojalle Matts Mattssonille. Tämän poika Jakob Mattsson oli isäntänä vuoteen 1801, jolloin naiskantainenkin sukulinja hävisi Kangas-Liuhalasta. Minulla on siitä muistiinpanoja kansiossani Kannilan Kannin suvusta, jossa Färkkilän sukuhaara on vanhin ja laajin. Jakob Mattsson vaihtoi 1801 taloa lankonsa Thomas Jöransson Yli-Krekolan kanssa, heidän vaimonsa olivat sisaruksia Lauttakylän Vingolta. Hän siirtyi jo 1805 isännäksi Kiimajärven Yli-Koukulle, oli sielläkin vain muutaman vuoden, palasi Kangas-Liuhalaan ja kuoli siellä 1814 itsellisenä (inhysing).
Kangas-Liuhalassa jatkoivat vuodesta 1801 lähtien isännyyttä Thomas Jöransson, hänen poikansa, pojanpoikansa ja tämän poika, joka Iso-Iivarin mukaan oli isäntänä vuoteen 1936.
H. I.
Hannu Virttaalainen
17.04.16, 20:56
Toropaisen Eskolan äijä Kauhajoen Perholta pohjalta Anna oli Hirvikosken Knuutilan jälkeläinen kuten Perhon emäntä ja Kesti(lä)n edellinen emäntä Brita Jacobsdr, jotka olivat Annan äidin siskoja. Äidin xx Jacobsdr:n puoliso oli Jöran. Anna on ikänsä kuollessa puolesta syntynyt ehkä noin 1678.
Todennäköisimmät vanhemmat ovat tällä hetkellä Kurittulan Piskun Jöran Henriksson ja vaimonsa Agnes, joka ei siis olisi tyttärensä kaima.
Joku, vaikkapa allekirjoittanut:oo:, olisi voinut lukea Toropaisen kappaleen loppuun:
"Sisar Vappu Jaakontyttären mies oli talollinen Yrjä Tuomonpoika Kössi Ilmarisista."
Luetun ymmärtäminen voi välillä olla yllättävän vaikeaa, kun yhden kappaleen ymmärtämiseen voi mennä viikkoja ...
Kestilän Anna Jöransdr oli siis ilmarisen Kössi(lä)n Thomas Jöranssonin ja vaimonsa Valborg Jacobsdr:n tytär. Tytär Anna jopa näkyy SAY:ssa 1697, siis naimisiinmeno vuotena, Ilmarisen Kössillä.
HEI Pisti silmään oh juttu Simon Liuhasta ja Marcus Kouvosta.
Menee minulta yli hilseen. Onko kyseessä herrojen (noitien) karkotuksesta? TH
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/kuvat/594.jpg
HEI Pisti silmään oh juttu Simon Liuhasta ja Marcus Kouvosta.
Menee minulta yli hilseen. Onko kyseessä herrojen (noitien) karkotuksesta? TH
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/kuvat/594.jpg
En saanut nopeasti selville, miltä Huittisten käräjiltä tuo linkki on. Siitä käy ilmi että hovioikeus alensi Simon Henriksson Liuhan kuolemantuomion karkotukseksi Turun ja Porin läänistä. Olen ohimennen nähnyt tuomiokirjoissa myös Markus Mattsson Kouvon noituusjutun, mutta en jaksanut syventyä siihen. Minulla on Liuhan tapaukseen erilainen intressi, kuulun Liuha-suvun tyrvääläiseen haaraan.
Kopioin tähän tuon Liuhaa ja Kouvoa koskevan kohdan:
”Koska herra Vallesmanni Pål Pålsson antoi Oikeudelle tiedoksi, että Simon Henriksson Liuha ja Markus Mattsson Kouvo, jotka on rikostensa tähden karkotettu läänistä, salaisesti kuljeskelevat pitäjässä, kiellettiin sen asukkaita hyysäämästä ja majoittamasta heitä tai muita lainsuojattomia miehiä 40 markan sakon uhalla. Matts Larsson Suttilasta ilmiantoi nyt naapurinsa Thomas Jöranssonin, että hän hyysää näitä noitamiehiä Liuhaa ja Kouvoa, mikä siis merkittiin pöytäkirjaan.”
40 markan sakko oli korkein mitä käräjillä yleensä langetettiin ja merkitsi tavalliselle talolliselle taloudellista romahdusta.
H. I.
Hannu Virttaalainen
19.05.16, 18:33
En saanut nopeasti selville, miltä Huittisten käräjiltä tuo linkki on.
H. I.
Kyseessä Huittisten kesäkäräjät 1 ja 3.6.1672
Kiitos, Hannu. Etsin vähän aikaisemmilta vuosilta.
Terv. Hela
Anders Mattss Hosian ja Thomas Mattss Katilan talojen vaihto oli esillä Huittisten käräjillä 8.-10.2.1693:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3669248
Anders ja Thomas eivät tainneet olla mitään sukua. Kaipa tuossa olisi mainittu, jos olisivat olleet esim. veljeksiä.
Tuomiokirjassa 1-3.6.1672: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/kuvat/593.jpg
mainittu Thomas Mattsson voisi olla yksi ehdokas Thomas Katilaksi. Jos oikein ymmärrän jutussa mainittu Thomas Mattsson on Matts Thomass Ollulan (Uolan) 2:o Agneta Cnudsd Laurilan poika ed aviostaan. Eli kysymys kuuluu kuka olikaan Agnetan 1:o? TH
:
"Sisar Vappu Jaakontyttären mies oli talollinen Yrjä Tuomonpoika Kössi Ilmarisista.
Kestilän Anna Jöransdr oli siis ilmarisen Kössi(lä)n Thomas Jöranssonin ja vaimonsa Valborg Jacobsdr:n tytär. Tytär Anna jopa näkyy SAY:ssa 1697, siis naimisiinmeno vuotena, Ilmarisen Kössillä.
Yrjö Tuomonpoika Kössi kiinnostaa. Jos en ihan ulapalla ole tämän herran kanssa, meni naimisiin Valpurin kuoleman jälkeen (1701) Maria Martintyttären kanssa heti seuraavana vuonna.
Rippikirjoista puuttuu vuosia ja SAY Loimijoen osalta päättyy 1713. Viimeinen tieto, jossa Yrjö oletettavasti näkyy, olisi tässä:
Loimaa rippikirja 1707-1724 (AP I Aaa:4) Kössilä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26681&pnum=140 / Viitattu 18.07.2021
tai
Loimaan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1707-1724 (I Aaa:4), jakso 138: Ylistaro Köpilä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5281487 / Viitattu 18.7.2021
Tulkitsenko oikein, että olisi Alastaron Mälläisissä? Siellä hänet onkin sitten helppo sekoittaa Tuomas Yrjönpoika Kärkeen, jolla myös on Maria-vaimo ja on suunnilleen saman ikäinenkin. Mitään kuolinaikaa en Kössin Yrjölle löydä mistään.
Entäpä Valpuri Jaakontyttären vanhemmat? Keitä ja mistä?
SM
Hannu Virttaalainen
18.07.21, 17:11
Toinen ketju, jossa lisää Tammiaisten Kestitä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35457&highlight=tammiainen+kesti
Siinä mainitussa Toropaisen kirjoituksessa, joka pohjautuu käräjäjuttuhin selviää, että Valpuri Jaakontytär oli Hirvikosken Knuutilasta
Toropaisen kirjoitus http://www.academia.edu/11863184/_Eskolan_%C3%A4ij%C3%A4_Josef_Petrej_Loimaan_Kauha nojan_Perholta
Lainaus Toropaiselta:
"Josef Eskola-Petrejn isä Antti Simonpoika Perho, josta tuli talon seuraava isäntä, syntyi noin vuonna 1637 ja kuoli 12.12.1709. Hänen puolisonsa oli Saara Jaakontytär, joka kuoli ennen maaliskuuta 1708. Saaran perhesuhteet ilmenevät kahdesta käräjäjutusta: Lokakuussa 1699 Turun porvari Matti Juhanpoika Kissa valitti, että hänet oli määrätty maksamaan suuret rahasummat Tammiaisten edesmenneen Matti Lassinpojan leskelle Riitta Jaakontyttärelle ja toiselle langolleen Naantalin porvari Heikki Jaakonpojalle. Matti Lassinpojan veli oli myös Matti Lassinpoika ja hänkin asui Tammiaisissa. Maaliskuussa 1708 ilmoitettiin, että Naantalin porvari Heikki Jaakonpojan edesmennyt sisar oli Riitta Jaakontytär. Riitan mies puolestaan oli edesmennyt Matti Lassinpoika. Riitan tila oli Knuutila Hirvikoskella. Heikin ja Riitan sisarentytär oli Tammiaisten Anna Yrjäntytär ja tämän mies Juha Pertunpoika. Heikin ja Riitan edesmenneen sisaren Saara Jaakontyttären poika oli Turun porvari Joose Antinpoika Eskola."
Tammiaisten Kesti uusi isäntäpari oli siis Riitta Jaakontyttären sisarentytär miehensä kanssa ja sisar oli Kössin Valpuri Jaakontytär, kuten Toropaisen jutusta selviää, kun sitä lukee hieman eteenpäin.
Hannu Virttaalainen
18.07.21, 17:51
Yrjö Tuomonpoika Kössi kiinnostaa. Jos en ihan ulapalla ole tämän herran kanssa, meni naimisiin Valpurin kuoleman jälkeen (1701) Maria Martintyttären kanssa heti seuraavana vuonna.
Rippikirjoista puuttuu vuosia ja SAY Loimijoen osalta päättyy 1713. Viimeinen tieto, jossa Yrjö oletettavasti näkyy, olisi tässä:
Loimaa rippikirja 1707-1724 (AP I Aaa:4) Kössilä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26681&pnum=140 / Viitattu 18.07.2021
tai
Loimaan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1707-1724 (I Aaa:4), jakso 138: Ylistaro Köpilä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5281487 / Viitattu 18.7.2021
Tulkitsenko oikein, että olisi Alastaron Mälläisissä? Siellä hänet onkin sitten helppo sekoittaa Tuomas Yrjönpoika Kärkeen, jolla myös on Maria-vaimo ja on suunnilleen saman ikäinenkin. Mitään kuolinaikaa en Kössin Yrjölle löydä mistään.
SM
Kössin Yrjö Tuomonpoika oli Kössiltä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1023737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1023066
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021476
On minusta rippikirjan mukaan Alastarolla, mutta onko Kestissä vai missä ei selviä ja Alastaron rippikirjoja ei ko ajalta ole, joten Yrjön viimeiset vuoden jäävät hämärän peittoon.
Hänen jälkeinen isäntä Kössillä oli käsittääkseni Bertil Mårtensson Alastaron Kosken Einolta ja hänen puolisonsa Liisa Bertilsdr Alastaron Kankareen Eskolasta. Heidän vanhimpien lasten syntypaikka oli Hiskin mukaan Alastaron Koski.
Hannu Virttaalainen
18.07.21, 18:05
20.4.1715 Tammiaisissa haudataan 73-vuotias Göran Thomasson. Pitääpä tarkistaa löytyykö muita mahdollisia Göran Thomassoneja Tammiaisista. Jos vaikka olisin nyt löytänyt esi-isäni kuoleman. Olisi hyvinkin voinut olla tyttären ja vävyn luona vanhana ja raihnaisena. Kössihän oli autioitunut hänen aikanaan eli ei ollut saanut veroja maksettua.
lisäys:
En ainakaan talojen isännistä ja lapsista löytänyt Tammiaisista sopivaa Göran Thomassonia, mutta jää silti hieman epävarmaksi oliko Tammiaisissa oleilut Kössin vanha isäntä, joka kuoli siellä 1715
[QUOTE=Hannu Virttaalainen;326026]Toinen ketju, jossa lisää Tammiaisten Kestitä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35457&highlight=tammiainen+kesti
Siinä mainitussa Toropaisen kirjoituksessa, joka pohjautuu käräjäjuttuhin selviää, että Valpuri Jaakontytär oli Hirvikosken Knuutilasta
Kiitos taas selvennyksestä. Luinkin Toropaisen tekstin ja luulin ymmärtäneenikin, mutta en oivaltanut, että Hirvikosken tila oli Riitan kotitila, vaan ajattelin että se oli jotenkin muuten joutunut hänen haltuunsa. Ei pitäisi olettaa.
SM
20.4.1715 Tammiaisissa haudataan 73-vuotias Göran Thomasson. Pitääpä tarkistaa löytyykö muita mahdollisia Göran Thomassoneja Tammiaisista. Jos vaikka olisin nyt löytänyt esi-isäni kuoleman. Olisi hyvinkin voinut olla tyttären ja vävyn luona vanhana ja raihnaisena. Kössihän oli autioitunut hänen aikanaan eli ei ollut saanut veroja maksettua.
lisäys:
En ainakaan talojen isännistä ja lapsista löytänyt Tammiaisista sopivaa Göran Thomassonia, mutta jää silti hieman epävarmaksi oliko Tammiaisissa oleilut Kössin vanha isäntä, joka kuoli siellä 1715
Tuotapa en olekaan huomannut! Näyttäisi lupaavalta.
25. tai 28. 8. samana vuonna kuolee 75-vuotias Jöran Thomasson Mälläisissä.
Loimaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelo 1704-1735 (I C:2), jakso 47, sivu 92: 1715 haudatut, 1716 syntyneet; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5299192 / Viitattu 19.7.2021
Hänen OLETAN olevan Kärjen Yrjö. Ainakin syntymävuosi natsaisi.
https://www.geni.com/people/Yrj%C3%B6-K%C3%A4rki/6000000012415941247
Hannu Virttaalainen
19.07.21, 12:14
Tässä Toropaisen viittaama Loimaan (Loimijoen) käräjät 23.─24.3.1708, 268─275, jossa tulkintani mukaan Tammiaisten Kestilän Riitta Jaakontyttären (Brita Jacobsdott), joka oli syntyisin Hirvikosken Knuutilassa perinnöstä ja testamentistä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074969
Riitta Jaakontytär (Brita Jacobsdotter) haudattiin 17.3.1707 67-vuotiaana
Hänen perillisiään olivat elossa oleva veli Naantalin porvari Heikki Jaakonpoika (Henric Jacobsson) ja muiden sisarusten Hirvikosken Knuutilasta lapset, joista Anna Yrjöntyttären (Anna Göransdr) puoliso oli Juha Pertunpoika (Johan Bertilsson)
Juuri vähän ennen Riitan kuolemaa:
Loimaan käräjät 9.─11.2.1707
352─353. Toropaisen suomennos:
"Helmikuussa 1707 Naantalin porvari Heikki Jaakonpoika vaati sisareltaan Hirvikosken Riitta Jaakontyttäreltä ja tämän vävyltä Juha Pertunpojalta osaansa rahoista, jotka nämä olivat saaneet myytyään Hirvikosken Knuutilan 700 taalarilla kengitysseppä Nissi Tuomonpojalle."
Loimaan käräjät 2.─4.11.1708881. Toropaisen suomennos:
"Marraskuussa 1708 Hirvikosken kengitysseppä Tuomo Matinpoikaa kutsutaan ratsutilalliseksi. Hänen poikansa oli Nissi Tuomonpoika."
Eli Knuutilan ostaneen Niilo Tuomonpojan (Nils Thomasson) isä oli Tuomo Matinpoika, ei Tuomo Sipinpoika kuten esim. Genissä esitetään.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.