Suojattu sukunimi

[mirjamarja]

Minua suututtaa, että sukunimeäni käytetään villisti internetissä erään virtuaalipelin käyttäjien salaniminä.
Suojatulla nimelläni tuntuu olevan parikymmentä käyttäjää, ja satavarmasti he eivät kuulu sukuuni.

Peli on harmiton, enkä voi sanoa, että siitä olisi haittaa. Kysyn vain ihmeissäni, voiko tällaiseen puuttua ja miten.

Kun nyt vainajien hautakiviäkin varjellaan intimiteetin nimissä, niin saako kuka vaan ruveta käyttämään toisen suvun nimeä. Sukunimeni aitoja käyttäjiä on vain muutama elossa.

[Juha]

Sukunimilaki suojaa vain siltä, että kukaan toinen ei ota ao. nimeä käyttöönsä.

Tuossahan on kyse pelistä ja ns. pelitunnuksista.

Lain pohjalta siihen ei voi puuttua, jos nimen käyttö ei aiheuta kuitenkaan mitään väärinkäsityksiä tai suoranaista haittaa.


Tässä vielä lainaus Tenkasen sukusivuilta (www.tenkaset.net);

"Valitettavasti (sukunimi)laki ei anna täyttä suojaa taiteilijoiden salanimiltä. Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole kuitenkaan lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään"




Juha

[Heikki Koskela]

Minua suututtaa, että sukunimeäni käytetään villisti internetissä erään virtuaalipelin käyttäjien salaniminä.
Suojatulla nimelläni tuntuu olevan parikymmentä käyttäjää, ja satavarmasti he eivät kuulu sukuuni.

Peli on harmiton, enkä voi sanoa, että siitä olisi haittaa. Kysyn vain ihmeissäni, voiko tällaiseen puuttua ja miten.

Kun nyt vainajien hautakiviäkin varjellaan intimiteetin nimissä, niin saako kuka vaan ruveta käyttämään toisen suvun nimeä. Sukunimeni aitoja käyttäjiä on vain muutama elossa..

Suojatun sukunimen omaavan lienee vaikea puuttua tämäntapaiseen asiaan, vaikka se kiusalliselta varmasti tuntuu.
Tekstistä käy ilmi, että nimeä käytetään salanimenä (jonka käyttöä en itse ole milloinkaan ymmärtänyt) ja arvelen, että sellaiseen tarkoitukseen käytettynä ei vielä rikota sukunimisuojaa. Salanimenähän se ei ole sukunimikäytössä eikä sitö voi enää muut rekisterödäkään (suojata) omaan käyttöön. Tietävät oikaiskoon käsitystäni.
PS. Juha on jo ennen minua vastannut näköjään samaan tapaan.

Mainitsemaasi hautakivien suojaa en vielä oikein ymmärtänyt. Onhan niihin selvästi hakattu haudatun nimi kaikkien nähtäväksi.

[Sami Lehtonen]

Lisätään tähän vielä, ettei tule harhakäsityksiä termistä "Suojattu sukunimi". Minkäänlaista erillistä sukunimien suojausmekanismia ei ole olemassa. Joskus entimuinoin sukunimiasioissa konsultoitiin Suomalaisuuden Liittoa, joka "nimellistä korvausta vastaan" piti sukunimen "suojattujen" listalla.

Nykyisin tätä ei enää tehdä, vaan sen sijaan sellaista sukunimeä ei voi ottaa, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. Ainakin tiettävästi esivanhempien käytössä olleen nimen aina 5. polveen asti voi ottaa käyttöön.

[mirjamarja]

Niinhän minä vähän ajattelinkin, että tähän vain pitää tyytyä.
Mutta harmittaa, kun kirjoitan nettiin sukunimeni, saan sivukaupalla pelituloksia ja laajan porukan samalla sukunimellä esiintyviä pelaajia.
Toivoa vain sopii, että kukaan heistä ei yritä vaihtaa nimeään oikeasti.

:p:

[Seppo Niinioja]

Kysyisin vielä mirjamarjalta, tarkoitatko julkisessa profiilissasi näkyvää varsin tavallista sukunimeä vai ehkä tyttönimeä. Tuolla nimellä on mm.sukuseura ja tunnen itsekin muutaman sen nimisen, Finngen-listan välityksellä Amerikastakin.

Monen hyllyssä lienee ja viimeistään netissä Urpo Kankaan kirjoitus Suojatut sukunimet, Sukutieto 2000:2, 11-13. Ennen maankattavan atk-pohjaisen väestörekisterin (nyk. väestötietojärjestelmä) käyttöönottoa n. 1970 oli ilmeisen vaikeaa varmistua, oliko jokin sukunimi jo käytössä, ellei se ollut tuossa pahamaineisessa Suomalaisuuden Liiton luettelossa.

Välillä tulee mietityksi tätä sivuavaa asiaa: Miten kirjailijat valitsevat "roolihenkilöidensä" nimet? Varminta kai on ottaa yks' tavallinen Virtanen (Ville Salminen 1959) tai Lehtonen tai sitten sellainen, jota ei väestötietojärjestelmästä löydy eikä aikaisemin todennäköisesti muualtakaan. Eräs kaverini julkaisi Neuvostoliitosta löytämiään kirjoja salanimellä, joka on yleisesti käytössä Keski-Suomessa.

Yksi ilmeisen uniikki ratkaisu on Waltarin Rygseck. En muista vihjataako sillä ehkä suvun vaatimattomattomaan, mutta nouskasmaiseen taustaan.

Oma sukunimeni on suojattu vuonna 1932. Se on nykyisenä nimenä (30.6.2008) 37 henkilöllä, joista osa on toista sukua Keski-Suomesta. Suomalaisuuden Liittohan ei tietysti päättänyt nimenmuutoksista, antoi vain viranomaisille lausuntoja.

Muuten olen sitä mieltä, että edellä mainittu liitto on kyllä vihoviimeisiä, johon voisin ajatella liittyväni. Heidän sivustollaan sanotaan, että "vieraskirja on avoin asiallisille kommenteille ja keskustelulle. Vieraskirjaan kirjoitetut viestit ovat Internetin käyttäjien mielipiteitä eikä niillä ole mitään tekemistä Suomalaisuuden Liiton näkemysten kanssa". Vilkaiskaapa! Etsimättä tulee mieleen analogia erään tieteellisen seuran kanssa sekä tunnetun poliitikon silloiselle naisystävälle kohdistettu adressi "Lopeta jo se avautuminen!"

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Tuosta Pulkkisesta sen verran, että ilmeisesti ainakin edesmennyt sketsisarja lisäsi kummasti nimen "suosiota". Kyseessä on myös vaimoni tyttönimi ja täytyy sanoa, että vaikka Jari Salmen ja Antti Virmavirran huumori meikäläiselle kolahtikin, niin vaimoni ei ko. sarjaa voinut sietää - liekö sitten tämä nimi ollut syynä.

Nimien suojaamisesta sen verran, että lakimuutos vuonna 1985 tosiaan teki tarpeettomaksi Suomalaisuuden liitolta asiasta kyselyn. Kaikki nimet, niin Virtaset kuin Ehrnroothitkin, on nykylailla suojattuja. Nimi on vapaa vasta 20v viimeisen väestörekisteriin merkityn kantajan kuoleman jälkeen. Muutoin tosiaan tarvitaan noita erityisiä syitä.

Seppo Niiniojan kanssa olen samoilla linjoilla tuosta kyseisestä liitosta. Täytyy sanoa, että nykyisellään en ihan täysin ymmärrä tämän yhdistyksen agendaa. Taustalla ja historiassa lienee kuitenkin samoja hahmoja, joita voi syyttää siitä, että minunkin on koulun penkillä tarvinnut opetella Ruotsi-Suomi -nimisen fiktiivisen valtioliiton edesottamuksia läpi vuosisatojen. Jossakin määrin Ruotsi-Suomen historia kyllä muistuttaa kummasti läntisen naapurimme Ruotsin historiaa, joten aivan hukkaan tunnit ei sentään menneet.

[mirjamarja]

Kysymys on tyttönimestäni. Olen nyt aiheuttanut kalabaliikin, koska en sitä ensimmäisesä viestissäni selittänyt.

[Erkki Järvinen]

Kysymys on tyttönimestäni. Olen nyt aiheuttanut kalabaliikin, koska en sitä ensimmäisesä viestissäni selittänyt.

kalabaliikki = mekkala, mekastus, sekamelska; kahakka, riita

mutta ei tässä mitään sellaista ole näkynyt:)

[Sami Lehtonen]

Kysymys on tyttönimestäni. Olen nyt aiheuttanut kalabaliikin, koska en sitä ensimmäisesä viestissäni selittänyt.

Eipä tässä mitään kalabaliikkia vielä ole :)

Tyttönimestä sen verran, että myös tyttönimi huomioidaan väestörekisterissä. Toisin sanoen, vähintään 20v pitää olla myös sellaisen henkilön kuolemasta, jolla tuo nimi on ollut tyttönimenä ehkä vuosikymmeniä aiemmin.

Muuten olen sitä mieltä, että olisihan se kiva tietää, mistä nimestä tässä oikein on kyse.

[Tuiju Olsio]

... Muuten olen sitä mieltä, että olisihan se kiva tietää, mistä nimestä tässä oikein on kyse. Niin minäkin, kun kaikki harvinaisemmat nimet ja niiden synty kiinnostavat.

[Tuulakki]

Asiaa sivuten tai asian vierestä: omaa tyttönimeäni kantaa enää 6 yli 40-vuotiasta henkilöä, joista viisi on lähisukua, yksi ei-sukulainen. Isänisäni isä meni isännäksi vaimonsa kotipaikkaan ja otti sen nimen. Hänen sukunimeään ei ole enää kuin parissa hautakivessä, jotka nekin kohta todennäköisesti poistuvat käytöstä.

Isoisäni palasi isänsä synnyintaloon ja otti nimen takaisin talon mukaan, mutta 1-2 poikaa seuraavissa polvissa ei riittänyt nimen leviämiseen.

Minusta olisi hienoa, jos sukunimiämme olisi levinnyt laajemmalle alueelle! En voi siis ymmärtää suojattujen sukunimien perimmäistä tarkoitusta, saatikka sitten nimen käytön suremista, vaikka siihen kätkeytyisi huumoriakin. Ei nimi(merkki) miestä pahenna ellei mies nimeään. Itse olisin ylpeä, jos jonain päivänä löytäisin tyttönimeni "uusiokäytössä"! Ja käännyn haudassani sadan vuoden päästä, jos joku minun jälkeläisistäni ottaa sukumme sammuneen nimen omakseen.:)

Nämä sukunimiasiat ovat myös sikäli kummallisia juttuja, että usein nimi on sattumaa. Esim. oma nykyinen sukunimeni on appeni isälle 1860/1870-luvulla sattumanvaraisesti annettu nimi hänen saapuessaan uudelle paikkakunnalle töihin rippikoulun jälkeen.

Ihan hyvän nimen olen saanut siitä huolimatta, että meitä on Suomessa yli 7500 kappaletta!

[Sami Lehtonen]

Asiaa sivuten tai asian vierestä: omaa tyttönimeäni kantaa enää 6 yli 40-vuotiasta henkilöä, joista viisi on lähisukua, yksi ei-sukulainen. Isänisäni isä meni isännäksi vaimonsa kotipaikkaan ja otti sen nimen. Hänen sukunimeään ei ole enää kuin parissa hautakivessä, jotka nekin kohta todennäköisesti poistuvat käytöstä.

Isoisäni palasi isänsä synnyintaloon ja otti nimen takaisin talon mukaan, mutta 1-2 poikaa seuraavissa polvissa ei riittänyt nimen leviämiseen.

Minusta olisi hienoa, jos sukunimiämme olisi levinnyt laajemmalle alueelle! En voi siis ymmärtää suojattujen sukunimien perimmäistä tarkoitusta, saatikka sitten nimen käytön suremista, vaikka siihen kätkeytyisi huumoriakin. Ei nimi(merkki) miestä pahenna ellei mies nimeään. Itse olisin ylpeä, jos jonain päivänä löytäisin tyttönimeni "uusiokäytössä"! Ja käännyn haudassani sadan vuoden päästä, jos joku minun jälkeläisistäni ottaa sukumme sammuneen nimen omakseen.:)

Nämä sukunimiasiat ovat myös sikäli kummallisia juttuja, että usein nimi on sattumaa. Esim. oma nykyinen sukunimeni on appeni isälle 1860/1870-luvulla sattumanvaraisesti annettu nimi hänen saapuessaan uudelle paikkakunnalle töihin rippikoulun jälkeen.

Ihan hyvän nimen olen saanut siitä huolimatta, että meitä on Suomessa yli 7500 kappaletta!

Sukunimien suojaaminen ei estä niiden uusiokäyttöä. Nimenkantajan suostumus jollekin toiselle ottaa sukunimi käyttöön käy myös erityisestä syystä. Lisäksi 20v viimeisen kantajan kuoleman jälkeen nimi tulee vapaille markkinoille. Tällaisia vapautuneita sukunimiäkin lienee sata- ellei tuhatmäärin.

[Päivi H]

Kyllä minuakin harmittaisi vietävästi, jos suojattu ja harvinainen sukunimeni päätyisi joidenkin leluksi. (Omalla kohdallani siitä ei ole pelkoa.)
Mutta ajattelisin varmasti tähän tapaan: Tämä on on meidän ja on aina ollut, näpit irti, emme halua jakaa sitä. Samasta syystä ehkä Mirjamarja ei paljasta nimeään täälläkään, missä se on kaikkien nähtävissä.
Toisaalta: työkalujahan nimet tällä foorumilla ovat.
Päivi Haukinen

[Olarra]

En voi siis ymmärtää suojattujen sukunimien perimmäistä tarkoitusta, saatikka sitten nimen käytön suremista, vaikka siihen kätkeytyisi huumoriakin.

Niin, kyllä kai tuo nimen ongelma sisältyy sen harvinaisuuteen. Kun käyttäjiä on vain vähän, koetaan nimi juuri tiettyyn henkilöön kohdistuvaksi ja kaikki siihen liittyvä omaan persoonaan kohdistuvaksi. Jos nimellä on tuhansia kantajia, kukaan tuskin tulee asiasta kyselemään ja kommentoimaan tyyliin, "olitko se sinä Virtanen, joka kirjoitti sen ulkomaalaisvihamielisen kirjoituksen netin chatti-palstalla". Joskus harvinaisella nimellä on hyvä brandi, jolla yritetään lyödä rahoiksi ja saada tunnettavuutta kuten eräs herra Y musiikkimaailmassa jne. Valitaan nimi, jonka joku toinen on jo tehnyt tunnetuksi ja ratsastetaan sillä. Nykyään näyttää tavaksi tulleen myös antaa ihmisten nimiä eläimille:
http://koti.mbnet.fi/misuno/Enkelit/Arando.html

Huumorillahan näihin tietysti kannattaa suhtautua ja sattumaahan se usein on minkä sukunimen on sattunut saamaan... mutta, mutta...

Aurinko se paistaa risukasaankin, hyvää kesää kaikille!
t. Olavi

[Sariainen]

Niin, kyllä kai tuo nimen ongelma sisältyy sen harvinaisuuteen.
Huumorillahan näihin tietysti kannattaa suhtautua ja sattumaahan se usein on minkä sukunimen on sattunut saamaan... mutta, mutta...
Aurinko se paistaa risukasaankin, hyvää kesää kaikille!
t. Olavi

Niin mutta onko kyse niin harvinaisesta nimestä kuin minulla ? Minn oonkii niin uniikki, ettei voi matkia. Ja sitä paitsi ääliöitähän ne ovat, jotka yrittävät matkia tai olla, joku toinen vaikka vain nimen mukaan. Kyllä niitäkin on, jotka tarkoituksella tekevät itentiteettivarkauksia. Niillä on pää tyhjää täysi. Säälittäviä tapauksia... :eek::eek:
Menenpä nyt kuitenkin setvimään jo 1800-luvulla sattunutta papin aiheuttamaa, iiiisoisälle tehtyä "itentiteettivarkautta" .. Nimen sekä syntymajan kanssa.:mad:
Terv. SARIAINEN :D: