Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nalcki, Nalkki, Nalki HAUKIPUDAS
Pyytäisin ystävällisesti apua, en pääse taaksepäin suvussani henkilöstä Lars Larsson Nalkki (2.7.1839-9.1.1890) Haukipudas. Hän oli naimisissa Katharina Zachrisdr kanssa ja poika Lars Albert syntyi 29.8.1871. Hän kuoli Lauri Laurinpoika Jämsä nimisenä 9.1.1890 Haukiputaalla.
Haluaisin löytää tietoja Lars/Laurin vanhemmista. Olen kiinnostunut kaikesta Haukiputaan Nalkkeihin liittyvästä, myös mistä Nalkit tulivat Haukiputaalle, merkinnät nimestä alkavat HisKi.ssa vuodesta 1828 alkaen. Ilmeisesti Nalkkeja löytyy Limingan seudulla enemmänkin, olisiko joku vaikka sieltä muuttanut Haukiputaalle?
Tässä perhe syntymäaikoineen Haukiputaan rippikirjassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7315851
tellervoranta
26.03.16, 22:06
Lauri Laurinpka Nalkin vaimo on Katariina Sakarintr Nikki s.13.12.1839. Perhe poikansa Lauri Alpertin kanssa näkyy rippikirjan keskellä ja laidassa on tarkempia tietoja.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1866-1875_mko100-111/271.htm
Suuret kiitokset näistä vastauksista. Pääsen ainakin yhden pykälän verran taaksepäin ajassa.
tellervoranta
27.03.16, 10:34
Lauri Juhonpka Nalkki vihittiin siis iiläisen Elisabet Mikontr Pernun kanssa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6xp3g6?fi+0065+vihityt+1361) 28.6.1823 H:das B.s. Lars Johs. Nalcki P. Elisab. Mich:dr Pernu
Tämä oli hieno tieto, yhdessä paikkassa luki Lisa M ja toisessa vain Pernu. Elisabet (Lisa) Mich:dr Pernu onkin sama henkilö. Kaunis kiitos.
Nalkkeja on ollut Puttaalla aikaisemminkin.
Yli-Iin Jakkukylään Jakku 1:een tuli miniä 1777
poika Simo Simonpoika Jakku s. 11.03.1750 Jakkukylä
vaimo Kaisa Juhontytär Nalkki s. 30.08.1749 Haukipudas vih. 21.12.1777
k. 13.08.1781
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366634
Hei, ja kiitos, olen näiden vihjeiden avulla päässyt ajassa tuohon aikaan ja hieman kauemmaskin.
Nalckki tai Nalckila on varmaan talo. Siinä asui tätä sukua ehkä 1750 alkaen. Koetan jäljittää nyt Johan Eriksson 1692 ja hu Margeta Jacobsdr 1700.
Haukiputaalla on (HisKi) vaihtoehtoja Johanin vanhemmiksi, kuten esimerkiksi:
Joseph Erichss: Puuperän poika Johannes s.24.6.1682
Erich: Erichss: Timoinen ja Marjeta Glemets dr poika Johan s.15.2.1691
And: Erichss: Välb: Philips dr poika Johan s.7.6.1691
Tai sitten Johan Ericssonin vanhemmat ovat vielä kokonaan tuntemattomat minulle. Vuosiluvut alussahan voivat heittää todellisesta.
Kaikki tieto kiinnostaa, mikä Nalckkiin liittyy.
tellervoranta
27.03.16, 21:16
Siis Nalkin talo no35, (aiemmin numero pienempi) sijaitsee Martinniemessä. Jos hiskihakuun laittaa Nal*, löytyy Nalkkeja jo ihan Haukiputaan hiskin alusta asti, siis 1680-luvulta lähtien.
Sitten tämä Elisabet Mikontr Pernu s.13.12.1839 on Mikko Simonpka Pernu Puitin lapsi Etelä-Iistä. Äiti Elsa/Ella Laurintr. Nicka,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/43.htm
tellervoranta
27.03.16, 21:46
Tämän pariskunnan vaimon vanhemmat ovat Johan Erikson ja vaimo, koska Nalkissa Johan Erikson on mainittu appiukoksi.;)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6xm5qs?fi+0065+vihityt+406) 7.9.1744 Haukip:by uk: Joh Joh:s: Håkman p: Ghaisa Joh:dr Salmela Haukip:by
Hei,
Kaikille vastanneille selvisikin heti kättelyssä, että olen aloittelija näissä kuvioissa :) Todella palkitsevaa saada sekä tietoa, että ohjeita tutkimukseen itseään osaavammilta. Kiitosten paljous.
Saanko Tellervo kysyä tarkentavan, varmaankin myös tyhmän kysymyksen: Johan Eriksson (s.1692) siis muutti rouvansa Margareta Jacobsdotter (1700-) taloon Nalckiin? Olisiko Johan ottanut sen myötä sukunimen Nalcki?
Mietin onko ylipäätään järkevää yrittää etsiä enempää tietoa tästä Johanista. Olisiko aika tyytyä siihen, että näinkin pitkälle voi päästä. Toisaalta isovihan aika oli ilmeisesti niin kurja juuri näillä seuduilla, että sen vaikutukset kiinnostavat. Ei aavistustakaan onko tällaista tietoa mahdollista löytää ja jos, niin mistä? Mitä Haukiputaalla tapahtui, koska Nalcki rakennettiin, mistä Johan Eriksson tuli taloon?
Olen lukenut aivan hämmästyttävän yksityiskohtaisia selvityksiä suvuista, enkä voi kuin ihailla sitä valtavaa tehdyn työn määrää. Myös sen takia olen niin kiitollinen kaikesta avusta, jota jo nyt olen saanut.
tellervoranta
31.03.16, 21:02
Alla oleva perhe on siis käsittääkseni haussa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/125.htm
Tämä Johan Johaninpka on sotilas Johan Hockmanin poika, joka näkyy Haukiputaan rippikirjoissa ensin yksin v.1739-1744 kuvassa 137. Hockmanista käytetään myös nimeä Håckman ja Hockmann ja Hokman.
Sitten Johan Johaninpka avioituu 7.9.1744 Chaisa Johanintr Salmelan kanssa. Pariskunta löytyy kuvasta 127 (sivu 101) vuosina 1745-1746 ja siirtyvät sitten Nalkkilaan.
Vanhempi Johan Hokman, sotilas kuolee ja leski Malin Larsintr muuttaa poikansa, muistaakseni Pekan, kanssa Vesterbotteniin.
Ylläolevassa rippikirjassa Johan Erikinpka s.x.10.1692 on Johanin appi, eli vaimo Chaisan isä, jolla on nähdäkseni jo kolmas avio.
Ihmeellistä. Suuret kiitokset. Tutkin isäni isän sukua ja aloittelijana olen jälleen lähinnä hämmentynyt tästä asiantuntemuksesta ja ystävällisyydestä. Kiitos.
s.peltonen
15.05.16, 18:30
Tervehdys Tii,
Olen kiinnostunut kaikesta Haukiputaan Nalkkeihin liittyvästä
Kirjoittelen tähän pientä lisätietoa Nalkin talosta.
Haukiputaalla on viimeistään 1650-luvulta alkaen kaksi Nalkin taloa, molemman on kirjattuna veroluetteloihin Yrjö Heikinpoika Nalkin nimellä. Isompi Nalkin talo on neljännesmanttaalin talo ja pienempi Nalkin talo on kahdeksannesmanttaalin talo.
Haukiputaan veroluetteloihin kirjataan vuodesta 1606 alkaen Heikki Yrjönpojan neljännesmanttaalin uudistila; Heikki Yrjönpoika kirjataan veroluetteloihin vuoteen 1620 saakka. Saattaa hyvinkin olla, että Heikki Yrjönpojan vuosina 1606-1620 asuma talo on jokin muu talo kuin Nalkki. Sen sijaan vuosien 1631-1634 maakirjoihin kirjattu neljännesmanttaalin Heikki Yrjönpojan köyhä talo luultavasti on Nalkin talon kirjaus. En ole onnistunut tätä taloa yhdistämään mihinkään aiemmissa veroluetteloissa kirjattuihin taloihin. Luultavasti Heikin talo kuitenkin on jokin aiemmin asuttuna ollut talo.
Vuosien 1641 ja 1643-1644 autiotaloluetteloihin Nalkin talo kirjataan Heikki Nalkin nimellä. Ja vuosien 1645 ja 1647 autiotaloluetteloihin talo kirjataan Heikki Yrjönpoika Nalkin nimellä. Vuosina 1647-1648 autiota neljännesmanttaalin Nalkin taloa viljelee oman talonsa ohella Antti Höyhtyä. Neljännesmanttaalin Nalkin talo tuntuu pysyvän autiona. Kun talot vuoden 1728 henkikirjassa saavat numerot, jää tämä Nalkin talo ilman numeroa. Talo kirjataan autiona kruununtilan vielä vuoden 1735 henkikirjaan. Vuoden 1736 henkikirjasta neljännesmanttaalin Nalkin talo vaikuttaa jo jääneen pois.
Tästä eteenpäin tekstissä mainitessani Nalkin talon, tarkoitan kahdeksannesmanttaalin Nalkin taloa. Se on Nalkin taloista se, joka on asuttuna 1700-luvulla.
Vuosien 1635 ja 1637 maakirjoihin kirjataan kahdeksannesmanttaalin Heikki Nalkin talo. Talo kirjataan veroluetteloihin toisinaan Heikki Yrjönpojan nimellä, toisinaan Heikki Nalkin nimellä ja joskus Heikki Yrjönpoika Nalkin nimellä. Kyseessä saattaisi olla sama Heikki Yrjönpoika Nalkki, joka aiemmin isännöin autioksi jäänyttä neljännesmanttaalin Nalkin taloa. Itselleni ei ole aivan selkeää missä vaiheessa Heikki siirtyi neljännesmanttaalin Nalkin talosta kahdeksannesmanttaalin Nalkin taloon. Vuosien 1635-1651 veroluetteloissa tuntuu veroluetteloissa olevan kirjattuna taloista jompikumpi. Vuodesta 1652 alkaen molemmat Nalkin talot ovat kirjattuna maakirjoihin; neljännesmanttaalin talo on autio kruununtila ja kahdeksannesmanttaalin talo on asuttu perintötila. Vuoden 1654 henkikirjan mukaan talosta maksettiin henkirahaa tyttärestä; tuolloin isännän ja emännän kohdalla on merkintä 'gl', mikä saattaisi tarkoittaa sitä, että heistä ei iäkkyyden vuoksi ole tarvinnut maksaa henkirahaa. Vuonna 1654 henkirahaa maksettiin 15-63-vuotiasta; vasta seuraavasta vuodesta alkaen talon isännistä maksettiin henkirahaa iästä riippumatta. Näin ollen Heikki Nalkin ja tämän vaimo voisi olettaa syntyneen viimeistään vuoden 1591 tietämillä. Vuonna 1655 Nalkin talosta maksetaan henkirahaa tyttärestä. Vuosina 1657-1659 henkirahaa maksetaan kahdesta tyttärestä; ja vuonna 1660 henkirahaa maksetaan yhdestä tyttärestä. Tämän jälkeen tämäkin Nalkin talo näyttää jäävän autioksi. Kahdeksannesmanttaalin Nalkin talon kirjataan autioksi jo vuoden 1659 autiotaloluettelossa. Talo tippuu kruununtilaksi ja se kirjataan autiona vuoteen 1685 saakka.
Vuoden 1686 kymmennysluetteloon Nalkin talo kirjataan Kerttu Nalkin nimellä. Ja vuoden 1687 rästiluettelon mukaan talon on ylösottanut Klaus Kärppä. Vuodesta 1696 alkaen Nalkin taloon kirjataan Tuomas ja tämän Marketta vaimo. Vuoden 1710 henkikirjassa Tuomas Nalkin mainitaan lähteneen sotilaaksi. Seuraavan vuoden henkikirjaan talo kirjataan Tuomas Nalkin vaimon nimellä, ja talo mainitaan aivan köyhäksi. Vuosien 1712-1712 henkikirjoihin talo kirjataan Tuomas Nalkin leskivaimon nimellä ja talo mainitaan köyhäksi. Iin pitäjän henkikirjat puuttuvat vuosilta 1714-1723. Vuoden 1723 maakirjan mukaan Nalkin talo on ollut autiona vuodesta 1712 alkaen. Talo kirjataan autiona vielä vuoden 1732 henkikirjassa. Vuosien 1733-1738 henkikirjoissa Nalkin talon mainitaan olevan yhdistettynä Kaupin taloon (tuolloin Kaupin taloa isännöin Juho Jesperinpoika).
Vuodesta 1739 alkaen Nalkin talo kirjataan henkikirjoihin asuttuna; vuosien 1739-1740 henkikirjoissa taloon kirjataan Jaakko (Hallenius) ja tämän vaimo Kirstin (Ollintytär). Jaakolle ja tämän Kirstin vaimolle ensimmäinen rippikirjamerkintä Nalkin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297489) talosta on 10.12.1738, ja viimeinen kirjaus on 24.08.1740. Nalkin taloon kirjataan rippikirjassa myös poika Fredrik Jaakonpoika.
Vuoden 1742 tietämillä Nalkin taloon muuttaa sotilas Erkki Matinpoika Pelikan. Erkin vaimo Karin Martintytär Granberg haudataan 33-vuotiaana 28.11.1736. Erkki avioituu uudelleen 22.05.1737 Brita Sakarintytär Kurkelan kanssa. Brita vaimo haudataan 24-vuotiaana 09.10.1743. Erkki avioituu jälleen 24.06.1744 Pekka Pekanpoika Luukelan leskivaimon Maria Juhontytär Talonpojan kanssa. Vuosien 1737-1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297638) rippikirjassa sotilas Erkki Pelikan ja tämän vaimo Brita Sakarintytär (Kurkela) kirjattiin sotilaiden listalle. Vuosina 1744-1745 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297621) sotilas Erkki Pelikan kirjataan sotilaiden listalle. Vaimon nimeksi on kirjattu Brita Sakarintytär. Britan kohdalla on kommentti, minkä mukaan Brita on menehtynyt ja Erkin nykyinen vaimo on Maria Juhontytär. Vaimon syntymäajaksi on kirjattu 11.03.1718. Syntymäaika on Maria vaimolle, sillä kyseisenä päivänä on Haukiputaalla syntynyt Juho (Matinpoika) Talonpojan ja Marketta Matintyttären tytär Maria. Rippikirjassa Erkin ja hänen vaimonsa mainitaan olevan siirrettynä rippikirjan sivulle 111. Samaisen rippikirjan sivuilla 111-112 on Nalkin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297490) talon kirjaukset vuosilta 1743-1748; kirjaukset alkavat 11.04.1746. Taloon on kirjattuna Erkki Matinpoika (Pelikan) ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Talonpoika). Taloon on kirjattu myös talon seuraavat asukkaat Juho Juhonpoika (Hokman) ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Salmela). Uusi isäntä Juho Juhonpoika on kirjattuna heti aiemman isännän Erkki Matinpojan nimen jälkeen, samalle riville. Uusi emäntä Karin Juhontytär on on kirjattuna heti aiemman emännän Maria Juhontyttären nimen jälkeen, samalle riville. Isännälle ei ole tuolloin kirjattu syntymäaikaa. Emännän syntymäajaksi on kirjattu 11.03.1718. Kyseinen syntymäaika on riville ensimmäiseksi kirjatun vaimon syntymäaika, eli Erkki Matinpoika Pelin vaimon Maria Juhontytär Talonpojan syntymäaika. Tästä syntymäaika kuitenkin pääsee "tarttumaan" talon uuteen emäntään, eli Juho Juhonpoika Hokmanin vaimoon Karin Juhontytär Salmelaan, joka oli rippikirjassa kirjattuna samalle riville kuin talon aiempi emäntä Maria Juhontytär. Myöhemmissä rippikirjoissa Karin Juhontytär Salmelan syntymäajaksi kirjataan 11.03.1718, mikä siis on Nalkin talon aiemman emännä Maria Juhontyttären syntymäaika. Tämän on esimerkki siitä, miten rippikirjoissa kirjatut syntymäajat saattavat olla virheellisiä; toisinaan syntymäaika otetaan aiemmasta rippikirjasta väärältä henkilöltä, toisinaan syntymäaika on kerran kirjattu suttuisesti ja seuraavasta rippikirjasta alkaen syntymäajaksi kirjataan suttuisen merkinnän perusteella arvattu aika, toisinaan syntymäaika tuntuu olevan arvuuttelemalla valittu kastekirjasta, jne. Toisinaan virheellinen kirjaus on korjattuna seuraavissa rippikirjoissa; toisinaan kerran kirjoitettu virheellinen tieto siirtyy virheellisenä kirjasta toiseen. Juho Juhonpoika Hokmanin eli Nalkin vaimon Karin Juhontytär Salmelan oikea syntymäaika on ilmeisesti 10.08.1721; tuolloin syntyi Juho Erkinpoika Salmelan ja tämän vaimon Karin Simontyttären tytär, Karin.
1700-luvun rippikirjoissa henkilöiden taloon muuttamisen ajankohdat laahaavat monesti hieman jäljessä; ja mikäli henkilö ehtii asua talossa vain muutaman vuoden, saattaa henkilö jäädä kokonaan kirjaamatta rippikirjoissa kyseiseen taloon. Veroluetteloista saa usein hieman tarkemman ajankohdan henkilön muuttamisesta taloon. Rippikirjojen mukaan Erkki Matinpoika (Pelikan) asui Nalkin talossa vuosina 1746-1748. Henkikirjoissa sotilas Erkki Pelikan ja tämän Brita vaimo kirjataan Nalkin taloon jo vuonna 1742. Vuosien 1743-1744 henkikirjoissa talo kirjataan Erkki Pelikan nimellä, mutta talo mainitaan autioksi. Vuoden 1745 henkikirjassa Nalkin taloon kirjataan sotilas Erkki Pelikan ja vaimo Brita. Henkikirjassa vaikuttaisi olevan aiemman vaimon etunimi; tuolloin Brita vaimo oli jo kuollut ja Erkki oli avioliitossa Maria Juhontyttären kanssa. Vuoden 1746 henkikirjassa Pelikan taloon kirjataan sotilas Erkki Pelikan ja tämän vaimo Marketta; tässä vaimon etunimeä on korjattu, mutta nimi ei vieläkään tunnu olevan oikein kirjoitettu. Vuodesta 1747 alkaen Nalkin taloon kirjataan henkikirjoissa Juho (Juhonpoika Hokman) ja tämän vaimo Karin (Juhontytär Salmela).
Juho Juhonpoika Hokman on kirjattuna renkien listalle vuosien 1739-1744 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297633) rippikirjassa (neljäs rivi alhaalta päin). Juhon isä saattaisi olla 14.11.1734 haudattu 47-vuotias Juho Hokman. Vuosien 1745-1750 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297613) rippikirjassa Juho Hokman on kirjattuna renkien listalla vuosina 1745-1746. Haukiputaalainen nuorimies Juho Juhonpoika Hokman avioituu 07.09.1744 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319076) haukiputaalaisen Karin (Kaisa) Juhontytär Salmelan kanssa.
Vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297609) rippikirjassa Juho Juhonpoika (Hokman eli) Salmelan syntymäajaksi mainitaan kesäkuu 1718. Juhon vaimon syntymäajaksi kirjataan 11.03.1718, mikä siis on talon aiemman emännän Maria Juhontytär Talonpojan syntymäaika. Taloon kirjataan tuolloin myös Juhon ja Karinin lapset kahta nuorinta lukuun ottamatta, jotka eivät tuolloin vielä ole syntyneet. Taloon kirjataan tuolloin myös Juhon appiukko (vaimo Karin Juhontytär Salmelan isä) Juho Erkinpoika, jonka syntymäajaksi on kirjattu lokakuu 1792 (aika on virheellisesti kirjattu, sillä tuohon vuoteen on vielä matkaa jokunen vuosikymmen; myöhemmissä rippikirjoissa Juho Erkinpojan syntymäajaksi kirjataan lokakuu 1692, ja Juhon viimeiseksi jäävässä rippikirjassa hänen syntymäajakseen kirjataan lokakuu 1688). Juho Erkinpojan jälkeen kirjattuna tämän vaimo (Karin Juhontytär Salmelan äitipuoli) Marketta Jaakontytär, ja hänen mainitaan syntyneen joulukuussa 1700.
Juho Juhonpoika Hokman eli Nalkki saa vaimonsa Karin Juhontytär Salmelan kanssa seuraavat lapset: Juho (04.01.1745-02.12.1751), Malin (s.07.11.1746; kastekirjan mukaan syntynyt 06.11-07.11.1746 välisenä yönä; rippikirjoissa käytetään syntymäaikaa 07.11.1746), Karinin (s.30.08.1749), Marketan s.24.05.1751, Saaran (02.08.1753-18.12.1761), Pekan (s.23.09.1754), Annan (s.28.11.1755), Marian s.05.02.1757, Laurin (s.10.12.1758), Beatan (s.23.12.1761), ja Juhon (s.04.04.1763; tämä Juho on 02.07.1839 syntyneen Lauri Laurinpojan isänisä).
Vuosien 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295714) rippikirjassa Nalkin taloon kirjataan appiukko Juho Erkinpoika (Salmela) ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär, isäntä Juho Juhonpoika (Hokman) ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Salmela), sekä Juhon ja Karinin lapsia. Vuosien 1765-1770 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295688) rippikirjassa Nalkin taloon kirjataan appiukko Juho Erkinpoika (Salmela) ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär, isäntä Juho Juhonpoika (Hokman) ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Salmela) sekä Juhon ja Karinin elossa olevat lapset. Vuosien 1771-1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295924) rippikirjassa Nalkin taloon kirjataan appiukko Juho Erkinpoika (Salmela) ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär, isäntä Juho Juhonpoika (Hokman) ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Salmela), sekä Juhon ja Karinin elossa olevat lapset ja Marketta tyttären mies Erkki Erkinpoika Mattinen. Tuolloin Karin ja Anna tytärten kirjaukset Nalkin talosta päättyvät vuoteen 1733; heidän mainitaan muuttaneen Iihin. Marketta tyttären mainitaan muuttaneen Ouluun 1772; hän ilmeisesti palailee takaisin kotiin, koska hänelle on pienen katkoksen jälkeen kirjauksia Nalkin talosta ajalla 13.03.1774-26.02.1775. Marketta tyttären ja hänen Erkki miehensä mainitaan muuttaneen Iihin (en aivan saa vuosiluvusta selvää, on luultavasti 1775). Vuosien 1771-1777 rippikirjassa Erkki Erkinpoika Mattinen ja vaimo Marketta Juhontytär kirjataan marraskuusta 1775 alkaen Etelä-Iissä sijaitsevaan Joensuun taloon. Anna Juhontytär Nalkki vihitään Iissä 03.07.1774 Pekka Matinpoika Saarela eli Maalismaan kanssa. Karin Juhontytär Nalkki vihitään Iissä 21.12.1777 Simo Simonpoika Jakun kanssa.
Vuosien 1777-1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296024) rippikirjassa Nalkin taloon kirjataan Juho Juhonpoika (Hokman) ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Salmela), poika Pekka Juhonpoika ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Maria vaimon kirjaukset Nalkin talosta alkavan vuodesta 1784; seuraavaan rippikirjaan kirjatun syntymäajan perusteella Marian vanhemmat vaikuttaisivat olevan Juho Heikinpoika Vahtola eli Ervasti ja Maria Tuomaantytär Ervasti), tyttäret Malin Juhontytär, Karin Juhontytär, Maria Juhontytär, Beata Juhontytär sekä pojat Lauri Juhonpoika ja Juho Juhonpoika. Tytär Karinilta ei tuolloin kuitenkaan ole kirjauksia Nalkin talosta; hänen mainitaan muuttaneen Iihin vuonna 1774. Rippikirjassa Karin tyttären mainitaan menehtyneen. Simo Simonpoika Jakun vaimo Karin Juhontytär Nalkki haudattiin Iissä 37-vuotiaana 13.08.1781. Tytär Marian kirjaukset päättyvät Nalkin talosta vuoteen 1783; hänen mainitaan olevat siirrettynä sivulle 27. Samaisen rippikirjan sivulla 27 on Sipolan talon kirjaukset; Maria Juhontytär kirjataan Sipolan taloon vuodesta 1782 alkaen. Maria Juhontytär Nalkki avioitui 15.12.1782 Juho Juhonpoika Sipolan kanssa.
Vuosien 1777-1784 rippikirjassa appiukko Juho Erkinpoikaa ja tämän vaimoa Marketta Jaakontytär ei enää kirjata Nalkin taloon. Tuolloin Juho Erkinpoika (Salmela) ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär kirjataan Ollilan taloon; Juho Erkinpojan kirjaukset Ollilan talosta näkyvät samalla aukeamalla kuin Nalkin talon kirjaukset. Tuolloin Juho Erkinpojan syntymäajaksi mainitaan lokakuu 1688 ja kuolinajaksi 24.09.1779. Juho Erkinpojan vaimon Marketta Jaakontyttären syntymäajaksi tuolloin kirjataan joulukuu 1700 ja kuolinajaksi 02.01.1781.
Vuosien 1785-1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296294) rippikirjassa Nalkin taloon kirjataan Juho Juhonpoika (Hokman) ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Salmela), poika Pekka Juhonpoika ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Ervasti), tyttäret Maria Juhontytär ja Beata Juhontytär, poika Lauri Juhonpoika, poika Juho Juhonpoika ja tämän vaimo Liisa Laurintytär (Juho Juhonpoika Nalkki ja Liisa Laurintytär Moilanen vihittiin 03.12.1786), tyttären tytär Kirstin Simontytär (edesmenneen Karin tyttären ja Simo Simonpoika Jakun tytär), pojan tytär Karin Pekantytär, sekä pojan lapset Juho Juhonpoika ja Maria Juhontytär.
Vuosien 1790-1797 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296432) rippikirjassa Nalkin taloon kirjataan Juho Juhonpoika (Hokman) ja tämän vaimo Karin Juhontytär (Salmela), poika Pekka Juhonpoika perheineen, tytär Malin Juhontytär (vuoteen 1793 saakka), poika Lauri Juhonpoika (vuoreen 1790 saakka), tytär Beata Juhontytär (vuoteen 1794 saakka) sekä poika Juho Juhonpoika perheineen. Vuosien 1798-1806 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296934) rippikirja on jäävä Juho Juhonpoika Hokmannin eli Nalkin ja hänen vaimonsa Karin Juhontytär Salmelan viimeiseksi. Tuolloin rippikirjaan kirjataan Juhon ja Karin vaimon lisäksi poika Pekka Juhonpoika perheineen sekä poika Juho Juhonpoika perheineen. Juho Juhonpoika Nalkki menehtyy 11.12.1798; kuolinkirjan mukaan hän on tuolloin 80-vuotias. Leskivaimo Karin Juhontytär Nalkki kuolee 10.10.1806; kuolinkirjan mukaan hän on tuolloin 88-vuotias.
--
Juho Juhonpoika Hokmanin eli Nalkin appiukko Juho Erkinpoika Salmela kirjattiin Salmelan taloon vielä vuosien 1731-1742 rippikirjoissa. Juho Erkinpojan ensimmäinen vaimo, Karin Simontytär (Karin Juhontytär Salmelan äiti), haudattiin 45-vuotiaana 17.04.1737. Juho Erkinpoika avioitui uudelleen 19.11.1738 kellolaisen Brita Filipintyttären kanssa. Juhon vaimo Brita Filipintytär haudataan 30-vuotiaana 25.01.1741. Juho Erkinpoika solmii kolmannen avioliiton Marketta Jaakontyttären kanssa, mutta tämän avioliiton solmimisesta en ole onnistunut löytämään vihkitietoa. Juho Erkinpoika Salmelan vanhemmat ovat ilmeisesti Erkki Erkinpoika Puitti eli Timonen eli Honkala eli Salmela (n.1656-1716) ja tämän vaimo Karin Heikintytär (mahdollisesti Riepu; n.1658-1716). Erkki Erkinpoika Puitti eli Timonen eli Honkala muutti Salmelan taloon vuoden 1704 tietämillä. Erkki Erkinpojan isä on Erkki Jönsinpoika Puitti eli Timonen eli Honkala (n.1607-11.1696). Ja Erkki Jönsinpojan isä on luultavasti Jöns Tuomaanpoika Puitti. Puitin, Timonen eli Honkalan, ja Salmelan väestä löytyy tarkempaa tietoa ketjusta "Alakiimingin Puitista Kellon Suomelaan (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31625)".
Tässä mainitut pitkähköt "lisänimirimpsut" juontuvat siitä, että Pohjanmaalla oli varsin pitkään käytössä lisänimet. Sukunimen käytössä on eroavaisuuksia eri puolella Suomea. Pohjanmaalla sukunimi tuli käyttöön verrattain myöhään. Pohjanmaalla oli käytössä lisänimi, joka useimmiten otettiin sen talon nimestä, jossa henkilö asui. Lisänimi ei periytynyt jälkipolville, kuten sukunimi. Lisänimi ei myöskään ollut pysyvä. Kun esim. Matti Mikonpoika Niemelä muutti Virtakosken taloon, niin hänestä tuli Matti Mikonpoika Virtakoski. Jonkin aikaa (joitakin vuosia taikka joitakin vuosikymmeniä) talonvaihdoksen jälkeen henkilöstä usein käytettiin vanhaa ja uuttaa lisänimeä päällekkäin. Esim. Niemelän talosta Virtakosken taloon muuttaneesta Matti Mikonpojasta saatettiin eri asiakirjoissa käyttää vaihtelevasti seuraavia nimiä: Matti Mikonpoika Niemelä, Matti Mikonpoika Virtakoski, ja Matti Mikonpoika Niemelä eli Virtakoski. Tähänkin on poikkeuksia. Jotkin lisänimet tuntuvat olevan "vahvempia" kuin jotkin toiset, ja niitä saatettiin käyttää pitkän aikaa sukunimenomaisesti. Henkilö saattoi tuoda aiemman lisänimensä uuteen taloon ja uuden talon nimi saattoi muuttua henkilön aiemman lisänimen mukaisesti. Esim. kun Matti Mikonpoika Niemelä muutti Virtakosken taloon, saattoi Virtakosken talon muuttua Niemeläksi; tätä tapahtuu useammin silloin, kun kylässä on kaksi saman nimistä taloa; esim. jos Virtakosken talo oli aikoinaan jaettu kahdeksi Virtakosken taloksi, alettiin Matti Mikonpoika Niemelän muutettu toiseen Virtakosken taloon käyttää talosta nimeä Niemelä; tämä ehkä siksi, että talot oli luetteloissa helpompi erottaa toisistaan. Joskus käy niinkin, että henkilö tuo tullessaan talolle uuden nimen ja henkilön muutettua pois talosta, palautuu talo vanhalle nimelle. Esim. kun Matti Mikonpoika Niemelä muutti Virtakosken taloon, saattoi Virtakosken talo muuttua luetteloissa Niemeläksi. Kun Matin poika Heikki Matinpoika jatkaa talon isännöintiä, kirjataan talo edelleen Niemelän nimellä. Ja kun Heikki muuttaa pois talosta ja taloon muutta Pekka Tuomaanpoika Huovinen, palautuu talo jälleen vanhalle Virtakosken nimelle; talo kirjataan jonkin aikaa nimillä Huovinen, Niemelä ja Virtakoski, mutta sitten nimi vakiintuu ja talosta käytetään vain nimeä Virtakoski. Lisänimen "pysyväisyydessä" tuntuu olevan myös pitäjäkohtaisia eroja. Esim. Pudasjärvellä emännän lisänimi tuntuu säilyvän vahvemmin kuin Iissä. Iin pitäjän kirkonkirjoissa emännän lisänimi tuntuu katoavan käytöstä usein varsin nopeasti; vihkitieto saattaa usein olla viimeinen luettelo, jossa emännän alkuperäinen lisänimi mainitaan. Pudasjärven kirkonkirjoissa emännän lisänimi tuntuu "pullahtelevan esiin" pidempään, ja esiintyy silloin tällöin rippikirjoissa, kastekirjoissa ja kuolinkirjassakin.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Sari,
Suuret kiitokset. Olen aivan sanaton.
Mietin olemmeko kaukaista sukua, vai oletko tutkinut Haukiputaan taloja omista lähtökohdistasi. Aloittelijalle tämä on aivan mykistävää, tuskin maltan odottaa että pääsen kertomaan isälleni, on kysymys hänen isänsä suvusta.
Sukua on tutkittu aiemminkin, itse pääsin jonkin askeleen eteenpäin. Tiesin että tällainen asiantuntemus on mahdollista mutta en osannut ajatellakaan, että se osuisi omalle kohdalle. Vielä kerran, suuret kiitokset.
Tiina
s.peltonen
22.05.16, 18:01
Tervehdys Tiina,
Lämpimät Kiitokset ylenpalttisen ystävällisestä viestistäsi :)
Mietin olemmeko kaukaista sukua, vai oletko tutkinut Haukiputaan taloja omista lähtökohdistasi.
Uskoisin, että kyllä meillekin yhteinen esi-isä löytyy, vaikkakaan en vielä tässä käytyjen keskustelujen tiimoilla pystynyt meille yhteistä esivanhempaa tunnistamaan. Kun kahdella ihmisellä on 1600-luvulle juontavia juuria Iin pitäjässä, niin yleensä heille tuppaa löytymään yhteisiä esivanhempia, kun hieman etsiskelee.
En tutki mitään tiettyä sukua, vaan lähinnä etsiskelen esivanhempiani ja heidän läheisiään. Olen kiinnostunut koko Iin pitäjästä (mukaan lukien Iin pitäjästä irtautettu Pudasjärven pitäjä). Myös kaikki lähipitäjät kiinnostavat, mutta niiden osalta tietojen etsiskely on omalta osaltani jäänyt varsin vähäiseksi.
Aiemmassa viestissä oli juttua siitä, että Iin pitäjässä lisänimet olivat käytössä varsin pitkään. Sitä ilmentää esim. Oulun Ilmoituslehdessä ollut juttu Iin välikäräjillä vuonna 1893 puitavasta lohikalastusjutusta. Ehkäpä Oulussa olivat jo käytössä sukunimet; kovin hämmästelevään sävyyn toimittaja tuntuu kirjoittaneen Iin isäntien lisänimien käytöstä.
Oulun Ilmoituslehti 15.03.1893 (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/572086#?page=1): "Lohikalastusjuttu Iin välikäräjistä".
Iissä oli pidetty välikäräjät 10.03-11.03.1893. Kruunu oli poistanut vanhojen talojen omistajien kalastusoikeuden niin merestä kuin joestakin ja vuokrannut kalavedet uudelle kalastusyhtiölle. Käräjillä puitiin korvausten hakemista kruunulta vuosilta 1888 ja 1889. Paikalla oli joukko asianosaisia sekä 29 todistajaa. Todistajien jääviyttä puitiin pitkään, ja suuri osa todistajista jäävättiin asianosaisuuden taikka sukulaisuuden perusteella. Yksi todistajista on Juho Nalkki, joka oli saapunut paikalle Oulusta saakka. Juho oli yksi niistä harvoista todistajista, joita ei jäävätty.
Samaista asiaa käsitellään välikäräjillä 25.05-26.05.1893. Siitä on juttu Oulun Ilmoituslehdessä 03.05.1893 (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/559836#?page=2): "Lohikalastusjuttu Iin välikäräjistä".
Käräjien alussa koetettiin selvittää, kuka kukin oli. Tarkastettavissa laskuissa ja valtakirjoissa henkilöt esiintyivät useammilla eri nimillä (tämä siitä johtuen, että Iin pitäjässä tuolloin vielä moni käytti lisänimeä, ja henkilön muuttaessa uuteen taloon sai henkilö uuden talon nimestä itselleen uuden lisänimen; tuossa vaiheessa vanha nimi ei välttämättä enää kokonaan korvautunut uudelle lisänimellä, mutta uusi lisänimi alkoi kulkea vanhojen lisänimien rinnalla). Toimittaja kirjoittaa: "ja valtakirjoja joista löytyy kolmekin eri nimeä samalla miehellä". Sitten toimittaja luettelee kolme eri nimeä, joilla sama henkilö oli kirjattuna eri papereihin ja jatkaa: "ja nämä kaikki ovat yksi mies persoonassaan". Toimittaja kirjoittaa useammasta eri henkilön nimen selvittelystä.
Näissä vanhoissa lehtijutuissa jotenkin viehättää kaunis sanankuljenta. Ensin mainitun jutun alkupuolella todetaan: "Oikeudentutkinto oli harwinaisen julkinen niin jotta suureen oikeushuoneesen sai tulla kuulemaan tutkintoa kuka hywänsä, josta kansan kiitollisuuden tunne lankeaa itsestään oikeuden puheenjohtajalle". Juttu myös päättyy sievästi: "Kello oli jo ehtinyt neljään i.pp., eikä muuta kuin kahwekultaa ryypittiin wähäisen loma-aikaa pitämällä. Sen pituinen se. - Mutta olihan siinä juttua jo kerraksi."
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Hei Sari,
Suvun ja/tai talon nimet ovat kieltämättä hyvin mielenkiintoisia. Tein pinnallisen haun HisKin kautta lähtien Anna Emelia Antintyttärestä. Hieman ajassa taaksepäin kulkiessa tulevat vastaan nimet Wainio, Halonen / Kropsu, Huru, Rautio sekä mahdollisesti Näyhä. En tiedä kuinka pitkälle ja kuinka tarkasti naisten suvuissa on ylipäätään mahdollista päästä, usein vihityistäkin löytyy vain etunimi ja patronyymi. Hauska havainto tästä pinnallisestakin hausta on se, että Haukipudas, Kello ja Kiiminki ovat tämän sukuhaaran paikkakuntia myös naisilla, vaikka en siitä kovin aukotonta ketjua koskaan löytäisikään.
Toisessa sukuhaarassa suku on Simosta ja kolmannen sukuhaarankin puolelta oltiin juuri isovihan aikaan Kemissä. Ilmeisesti isoviha oli aika rajua aikaa juuri näillä seuduilla Ruotsin rajaa vasten, jolloin jää ihmeteltäväksi se, että tässä ollaan ylipäätään olemassa ja suvun juuria tutkimassa :)
Koetin Nalkkia itsekin selvittää rippikirjoista, mutta käsiala oli aivan mahdotonta lukea. Siitäkin erityinen kiitos sinulle, että tällaista osaamista on olemassa ja jaat niin ystävällisesti tietoa toisillekin. Aivan ihmeellistä. Kiitos.
Tiina
s.peltonen
03.06.16, 22:44
Tervehdys Tiina,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Tein pinnallisen haun HisKin kautta lähtien Anna Emelia Antintyttärestä.
Mainitsit jo tämän ketjun ensimmäisessä viestissä Lauri Albert Laurinpoika Jämsä eli Nalkin. Nyt vasta hoksasin käydä kurkistamassa Lauri Albertin vaimon, Anna Emilia Antintytär Vainion (s.27.05.1870), esipolvia. Mikäli Anna Emilia on esiäitisi, niin siinä tapauksessa niitä yhteisiä esivanhempia alkoi meille ropisemaan. Pikaisella katsomisella olin tunnistavinani meille ainakin seuraavat yhteiset esi-isät (tässä lueteltuna isät, joiden yksi lapsi on Anna Emilian esi-isä ja toinen lapsi on omia esi-isiäni; vertailin esipolvia varsin pikaisesti, joten nimilistaan kannattaa suhtautua pienellä varauksella): Gabriel Paavonpoika Virkkula (+05.04.1719), Jaakko Ollinpoika Huovila (s.n.1585), Juho Simonpoika Koirala eli Pietilä (+h.29.06.1686), Martti Eskonpoika Pusula (syntymävuosi ei ole tiedossa; isännöi Haukiputaalla sijaitsevaa Pusulan eli Ollilan taloa vuosina 1650-1673), Filip Eskonpoika Luukela (s.n.1607), Simo Paavonpoika Haipus (n.1617), Pekka Heikinpoika Huru (n.1675-07.05.1742), Markus Ollinpoika Kondio (s.n.1580), ja Erkki Eskonpoika Kanniainen (s.n.1547).
Tiedätkö oliko Annan nimi Anna Emelia vaiko Anna Emilia?
Rippikirjoissa Annan nimi näyttäisi useimmiten olevan kirjoitettuna Anna Emilia. Käytän tässä Annasta nimeä Anna Emilia; mikäli nimen pitäisi olla Anna Emelia, niin pahoittelen käyttämääni väärää nimeä ja siinä tapauksessa käytän hänestä tulevaisuudessa nimeä Anna Emelia.
Voisimme tässä "taivaltaa" Anna Emilian yhden esipolviketjun mukana Pohjois-Iin Virkkulan taloon kurkistamaan esi-isäämme Gabriel Paavonpoika Virkkulaa. Toivottavasti tähän ei tullut kovin paljoa kirjoitusvirheitä; onnistun yleensä lyhyempäänkin tekstiin ujuttamaan nipullisen kirjoituserheitä.
Vuosien 1886-1895 rippikirja ei vielä ole verkossa saattavilla kansallisarkiston sivuilla, eikä sitä ole saatavilla SHHY:n sivuilla ilman jäsentunnusta. Siitä syystä kyseisen rippikirjan linkit ovat SHHY:n sivulle, ja vaativat avautuakseen jäsentunnuksen. Loput linkit avautuvat ilman jäsentunnuksia. Vuosien 1866-1875 ja 1876-1885 ovat SHHY:n sivulle, ja ne avautuvat ilman jäsentunnusta. Vuotta 1866 edeltävät linkit ovat kansallisarkiston sivuille.
Kello, Vainion talo
Vuosien 1886-1895 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6618&pnum=141) (tämä linkki vaatii auetakseen SHHY:n jäsentunnuksen) rippikirjassa Kellossa sijaitsevaan Vainio taloon (N:o 20) kirjataan leskivaimo Liisa Pekantyttären (Huru) perhekunta (Vainion talossa asuu tuolloin kaksi perhekuntaa; edellisellä aukeamalla on kirjattuna Vainion talossa asuva Pekka Juhonpoika Kiutun perhekunta). Liisa on Pekka Antinpoika Vainion leskivaimo ja Anna Emilian isänäiti. Rippikirjassa Liisan syntymäajaksi kirjataan 15.01.1801. Liisan oikea syntymäaika on 15.11.1801. Vielä vuosien 1842-1848 rippikirjassa Liisan syntymäaika kirjattiin oikein. Vuosien 1849-1855 rippikirjassa Liisan syntymäajasta oli päässyt kuukaudesta tipahtamaan yksi ykkönen pois; eli marraskuu oli päässyt vaihtumaan tammikuuksi; oikean syntymäajan 15.11.1801 sijaan oli syntymäajaksi rippikirjaan tuolloin kirjattu 15.01.1801. Ja kun syntymäaika oli kerran kirjattu virheellisesti, kopioitui virheellinen syntymäaika myös kaikkiin myöhempiin rippikirjoihin. Vuosien 1886-1895 rippikirja on jäävä Liisan viimeiseksi rippikirjaksi; hänen mainitaan menehtyneen 30.05.1886. Liisan jälkeen on kirjattuna poika Antti Pekanpoika Vainio (s.10.08.1829; Anna Emilian isä) ja tämän vaimo Reeta Juhontytär (Halonen; s.29.04.1827; Anna Emilian äiti). Sitten on kirjattuna Antin lapsia: Juho Petter Antinpoika (s.09.05.1853; rippikirjaan on kirjattu myös Juhon vaimo Reeta Pekantytär Vainio, joka on Vainion talon toisesta perhekunnasta), Antti Antinpoika (s.31.08.1856; rippikirjaan on kirjattu myös Antin vaimo Hedvig Jaakontytär Korvala), Jaakko Aleksander Antinpoika (s.10.01.1868; vuosien 1896-1900 rippikirjassa Jaakko Aleksanderin mainitaan muuttaneen Amerikkaan vuonna 1902) ja Anna Emilia Antintytär (s.27.05.1870). Anna Emilian viimeinen kirjaus Vainion talosta on elokuulta 1894; hänen mainitaan siirretyn sivulle 311. Ja samaisen rippikirjan sivulla 311 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6618&pnum=259) (tämä linkki vaatii auetakseen SSHY:n jäsentunnuksen) on talottomien listalle kirjattuna itsellinen Lauri Laurinpoika Nalkki (s.02.07.1839) ja tämän vaimo Kaisa Sakarintytär (Nikki; s.13.12.1839), ja heidän poikansa mökkiläinen Lauri Alpert Laurinpoika (s.29.08.1871). Lauri Alpertin jälkeen on kirjattu hänen vaimonsa Anna Emilia Antintytär Vainio (s.27.05.1870), jonka kirjaukset alkavat elokuusta 1894, ja jonka mainitaan olleen aiemmin kirjattuna sivulle 170 (samaisen rippikirjan sivulla 170 on Vainion talon kirjaukset leskivaimo Liisa Pekantyttären perhekunnan osalta). Rippikirjassa mainitaan, että Lauri Alpert ja Anna Emilia vihittiin 04.11.1894.
Vuosien 1876-1885 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1876-1885_mko112-126/137.htm) rippikirjassa Vainion taloon kirjataan leskivaimo Liisa Pekantytär (Huru, Pekka Antinpoika Vainion leskivaimo) perhekunta (Vainion talossa asuu kaksi perhekuntaa; edellisellä aukeamalla on kirjattuna Vainion talon toinen perhekunta eli edesmenneen Pekka Antinpoika Vainion edesmenneen isoveljen Antti Antinpoika Vainion lapsia perheineen). Liisan jälkeen on kirjattuna Liisan poika (kuudennusmiehenä toimiva) Antti Pekanpoika Vainio (s.10.08.1829) ja tämän vaimo Reeta Juhontytär (Halonen; s.29.04.1827). Sitten on kirjattuna Antin lapsia: Juho Petter Antinpoika (s.09.05.1853), Liisa Antintytär (s.08.01.1855), Antti Antinpoika (s.31.08.1856; rippikirjaan on kirjattu myös Antin vaimo Hedvig Jaakontytär Korvala, jonka kirjaukset alkavat marraskuusta 1881 ja vihkipäiväksi on mainittu 30.10.1881), Maria Kaisa Antintytär (s.15.12.1758), Jaakko Aleksander Antinpoika (s.01.10.1868) ja Anna Emilia Antintytär (s.27.05.1870). Tähän perhekuntaan on kirjattu myös Antti Pekanpoika Vainion sisar Saara Pekantytär (s.22.10.1836-24.04.1876).
Vuosien 1866-1875 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1866-1875_mko100-111/122.htm) rippikirjassa Vainion taloon kirjataan kanssa-asukas Pekka Antinpoika Vainion (s.04.03.1798) perhekunta (edelliselle aukeamalle on kirjattuna Pekan isoveljen Antti Antinpoika Vainion s.26.12.1790 perhekunta). Tämä rippikirja on jäävä veljesten viimeiseksi. Pekka Antinpojan mainitaan menehtyneen 12.05.1869, Antti Antinpojan mainitaan menehtyneen 30.11.1873 ja Antin puolison Brita Juhontyttären (Rautio eli Mäkelä, s.11.12.1805) mainitaan menehtyneen 05.03.1874. Antti Antinpoika (Anna Emilian papan veli) joutui hautaamaan kohtuuttoman monta lastaan. Antin ensimmäinen vaimo oli Brita Erkintytär Hookana (21.06.1793-20.04.1827); tästä liitosta syntyi viisi lasta, jotka kaikki menehtyivät alla kaksivuotiaina. Antin toisesta avioliitosta syntyi kymmenen lasta, joista kaksi syntyi kuolleina ja viisi menehtyi alle vuoden vanhoina. Kun Pekka poika menehtyi 03.12.1836, oli Antille siihen mennessä syntynyt kymmenen lasta, jotka kaikki olivat nyt menehtyneet. Antti ehti vielä saada viisi lasta, joista kaksi hän joutui saattelemaan hautaan. Antin 15 lapsesta aikuisikään eli vain kolme: Juho s.05.02.1838, Brita s.26.06.1843 ja Karin s.17.10.1845.
Vuosien 1866-1875 rippikirjassa Pekka Antinpojan jälkeen kirjataan hänen vaimonsa Liisa Pekantytär (Huru; Liisalle on tässäkin rippikirjassa kirjattu virheellinen syntymäaika 15.01.1801; oikea syntymäaika on 15.11.1801). Tämän jälkeen on kirjattuna Pekan poika kuudennnusmiehenä toimiva Antti Pekanpoika (s.10.08.1829) ja tämän vaimo Greta (Reeta) Juhontytär (Halonen; s.29.04.1827). Seuraavaksi on kirjattuna Antin ja Gretan lapsia: Juho Petter (s.09.05.1853), Samuel (s.14.07.1866, +05.12.1866), Jaakko Aleksander (s.10.01.1868) ja Anna Emilia (s.27.05.1870), Elisabeth (s.08.01.1855), Antti (s.31.08.1856), Maria Katariina (s.15.12.1858), Marketta Sofia (s.12.06.1860, +07.11.1870) ja Anna Kristiina (s.27.04.1864, +17.06.1867). Antin lasten jälkeen on kirjattuna Antin sisarukset Saara Pekantytär (s.22.10.1836) ja Karin (Katariina) Pekantytär (s.27.12.1839; Karinille viimeinen rippikirjamerkintä Vainion talosta on vuodelta 1871; hän avioitui Juho Juhonpoika Vehkaperän kanssa 05.12.1871).
Vuosien 1856-1865 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7320709) rippikirjassa Vainion taloon kirjataan Antti Antinpoika Vainio (s.26.12.1790) ja tämän vaimo Brita Juhontytär ja Antin elossa olevat kolme lasta sekä Brita tyttären mies Heikki Mikonpoika Takkula ja Brita tyttären poika Juho Henrik. Antin perhekunnan jälkeen on kirjattuna hänen pikkuveljensä kanssa-asukas Pekka Antinpoika (s.04.03.1798) ja tämän vaimo Liisa Pekantytär (Huru; tässäkin Liisalle on virheellinen syntymäaika 15.01.1801; Liisan oikea syntymäaika on 15.11.1801). Sen jälkeen on kirjattu Pekan poika Antti Pekanpoika (s.10.08.1829) ja tämän vaimo Greta Juhontytär Halonen (s.29.04.1827). Heidän jälkeensä on kirjattu Antin lapsia: Juho Petter (s.09.05.1853), Elisabeth (s.08.01.1855), Antti (s.31.08.1856), Maria Katariina (s.15.12.1858), Marketta Sofia (s.12.06.1860) ja Samuel (s.13.12.1862, +21.01.1863). Sitten on kirjattuna Antin sisaruksia: Elisabeth Pekantytär (s.01.01.1832; Elisabethin mainitaan muuttaneen Hailuotoon vuonna 1858), Brita Pekantytär (s.05.01.1834; Britan mainitaan muuttaneen Hailuotoon vuonna 1859), Saara (s.22.10.1836) ja Katariina (s.27.12.1839). Ja viimeiseksi on kirjattuna Antin tytär Anna Katariina (s.27.04.1864).
Vuosien 1849-1855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7316251) rippikirjassa Vainion taloon kirjataan ensimmäiseksi Antti Antinpoika Vainio (s.26.12.1790), tämän vaimo ja elossa olevat lapset. Antin perhekunnan jälkeen on kirjattuna hänen pikkuveljensä kanssa-asukas Pekka Antinpoika (s.04.03.1798) ja tämän vaimo Liisa Pekantytär (Huru; s.15.11.1801). Sitten on kirjattuna Pekan poika Antti (s.10.08.1829) ja tämän vaimo Marketta (Greta) Juhontytär Halonen (s.29.04.1827) ja heidän kaksi vanhinta lastaan: Juho Petter (s.09.05.1853) ja Elisabeth (s.08.01.1832). Lopuksi on kirjattuna Antin elossa olevat sisarukset: Liisa (Elisabeth) Pekantytär (s.01.01.1832), Brita Pekantytär (s.05.01.1834), Saara Pekantytär (s.22.10.1836) ja Karin (Katariina) Pekantytär (s.27.12.1839). Pekan ja Liisan kuopus, Marketta Pekantytär (s.18.09.1846) oli menehtynyt kolmivuotiaana (+18.09.1846).
--
Haukipudas, Halosen talo
Pekka Antinpoika Vainion vaimon Marketta (Reeta) Juhontytär Halosen (s.29.04.1827) kirjaukset Vainion talosta alkavat vuodesta 1852 alkaen; Pekka ja Marketta vihittiin 02.07.1852. Samaisessa rippikirjassa Marketta löytyy kirjattuna Halosen taloon (N:o 11) vuoteen 1852 saakka. Vuosien 1849-1855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7316150) rippikirjassa Halosen taloon kirjataan ensimmäisenä isäntä Juho Ollinpoika (Sipilä eli) Halonen, joka syntymäajaksi on kirjattu 21.10.1797. Juhon syntymäaikaan on päässyt lipsahtamaan yksi ykkönen liikaa; eli kakkosen tilalle on tullut 21. Juho syntyi 02.10.1797 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319498) uudistilallinen Olli (Yrjönpoika) Sipilän ja tämän vaimo Marian (Samuelintytär Annalan) poikana. Juhon syntymän aikaan perhe asui Sipilän uudistilalla. Olli Yrjönpoika Sipilä muutti perheineen Halosen taloon vuoden 1811 tietämillä. Vuosien 1849-1855 rippikirjassa Halosen taloon kirjataan Juho Ollinpojan jälkeen hänen vaimonsa Greta (Marketta) Juhontytär (Ollila). Myös Gretan syntymäaika on rippikirjassa virheellisesti kirjattuna. Rippikirjassa Gretan syntymäajaksi on kirjattu 28.03.1796. Greta syntyi 21.03.1796; eli tässä ykkönen on päässyt vaihtumaan kahdeksikoksi. Vielä vuosien 1827-1834 rippikirjassa Gretan syntymäaika on kirjattu oikeellisesti (21.03.1796). Vuosien 1835-1841 rippikirjassa Gretalle on kirjattu virheellinen syntymäaika 28.03.1796; ja tämän jälkeen virheellinen syntymäaika kopioituu myös myöhempiin rippikirjoihin. Juhon ja Gretan jälkeen kirjataan heidän elossa olevat lapsensa: Samuel (s.17.02.1826), Marketta (s.29.04.1823) ja Maria (s.27.02.1834). Marketta tyttären viimeinen merkintä Halosen talosta on 18.04.1852; hänen mainitaan avioituneen ja olevan kirjattuna sivulla 120 (ja samaisen rippikirjan sivulla 120 on Vainion talon kirjaukset, jossa Marketta on kirjattuna Antti Pekanpoika Vainion vaimona). Juho Ollinpoika Halonen (Anna Emilian äidinisä) sai Greta vaimonsa kanssa yhdeksän lasta, joista seuraavat kuusi menehtyivät pieninä: Maria (s.15.06.1820, +01.01.1829), Juho (s.16.09.1822, s.12.10.1832), Jaakko (s.03.05.1829, +06.06.1830), Mikko (s.03.04.1830, +22.12.1830, Liisa (s.31.11.1831, +05.09.1832), ja Liisa (s.13.08.1835, +18.06.1841). Vuosien 1849-1855 rippikirjassa Halosen taloon kirjataan Juho Ollinpojan perheen jälkeen hänen edesmenneen veljensä Samuel Ollinpojan (25.10.1804-02.10.1846) leskivaimo ja lapset. Kahdelle seuraavalle aukeamalle kirjataan Halosen talossa asuvia muita perhekuntia.
Vuosien 1842-1848 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7315905) rippikirjassa Halosen taloon (N:o 11) kirjataan ensimmäisinä Juho Ollinpoika (Sipilä eli Halonen; Anna Emilian äidinisä), tämän vaimo Marketta Juhontytär (Ollila; Anna Emilian äidinäiti) ja parin elossa olevat lapset: Samuel (s.17.02.1826), Marketta (s.29.04.1827; Anna Emilian äiti) ja Maria (s.27.02.1834). Heidän jälkeensä taloon kirjataan Juhon pikkuveli Samuel Ollinpoika (s.25.10.1804; +02.10.1846) perheineen. Samuelin perheen jälkeen on kirjattuna veljesten äiti leskivaimo Maria Samuelintytär (Annala; +12.04.1844; Anna Emilian äidinisänäiti; Marialle rippikirjaan kirjattu syntymäaika 24.04.1756 heittää päivälleen kymmenellä vuodella; Marian oikea syntymäaika on 24.04.1766; perheen asuessa vielä Sipilän eli Suoperän talossa Marialle kirjattiin oikea syntymäaika; Marian syntymäaika kirjattiin virheellisesti päivälleen kymmenen vuotta liian varhaiseksi perheen muuttaessa Halosen taloon; ja kerran virheellisesti rippikirjaan kirjattu aika kopioituu virheellisenä kaikkiin myöhempiin rippikirjoihin). Kahdelle seuraavalle aukeamalle kirjataan Halosen talossa asuvia muita perhekuntia. (Halonen eli Kropsu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7315929) talon, N:o 27, isäntäparina tuohon aikaan toimii Juho Matinpoika Halonen eli Kropsu ja tämän vaimo Brita Jaakontytär; myös tälle parille syntyy Marketta eli Greta tytär s.29.07.1823, joka myöskin on nimeltään Marketta Juhontytär Halonen; tämä Marketta tyttönen menehtyy 30.03.1847, Marketan menehtymisestä on maininta vuosien 1842-1848 rippikirjassa.)
Vuosien 1835-1841 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7315672) rippikirjassa Halosen taloon (N:o 11) kirjataan ensimmäisinä Juho Ollinpoika (Sipilä eli Halonen; Anna Emilian äidinisä), tämän vaimo Marketta Juhotytär (Ollila; Anna Emilian äidinäiti) ja parin elossa olevat lapset: Samuel (s.17.02.1826), Marketta (s.29.04.1827; Anna Emilian äiti), Maria (s.27.02.1834) ja Liisa (s.13.08.1835, +18.06.1841). Heidän jälkeensä taloon kirjataan Juhon pikkuveli Samuel Ollinpoika (s.25.10.1804) perheineen. Samuelin perheen jälkeen on kirjattuna veljesten äiti leskivaimo Maria Samuelintytär (Annala; s.24.04.1766; rippikirjaan on kirjattu virheellinen syntymäaika 24.04.1756). Kahdelle seuraavalle aukeamalle kirjataan Halosen talossa asuvia muita perhekuntia.
Vuosien 1827-1834 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7316583) rippikirjassa Halosen taloon (N:o 11) kirjataan ensimmäisinä Juho Ollinpoika (Sipilä eli Halonen; Anna Emilian äidinisä), tämän vaimo Marketta Juhontytär (Ollila; Anna Emilian äidinäiti) ja parin lapset: Maria (s.15.06.1820, +01.01.1829), Juho (s.16.09.1822, +12.10.1832), Samuel (s.17.02.1826), Marketta (Greta, s.29.04.1827; Anna Emilian äiti), Jaakko (s.03.05.1829, +06.06.1830), Mikko (s.03.04.1830, +22.12.1830), Liisa (Elisabeth, s.31.11.1831, +05.09.1832), ja Maria (s.27.02.1834). Heidän jälkeensä taloon kirjataan Juhon pikkuveli Samuel Ollinpoika (s.25.10.1804) perheineen. Samuelin perheen jälkeen on kirjattuna veljesten äiti leskivaimo Maria Samuelintytär (Annala; s.24.04.1766; rippikirjaan on kirjattu virheellinen syntymäaika 24.04.1756). Heidän jälkeensä kirjataan Juhon pikkuveli Samuel Ollinpoika (s.25.10.1804) perheineen (Samuelin ensimmäinen vaimo Anna Matintytär Puolakka menehtyi 26.11.1828; Samuel solmi uuden avioliiton Karin Mikontytär Puuperän kanssa 10.02.1833). Samuelin perheen jälkeen on kirjattuna veljesten äiti leskivaimo Maria Samuelintytär (Annala; s.24.04.1766; rippikirjaan on kirjattu virheellinen syntymäaika 24.04.1756). Kahdelle seuraavalle aukeamalle kirjataan Halosen talossa asuvia muita perhekuntia.
Vuosien 1820-1826 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7316395) rippikirjassa Halosen taloon (N:o 11) kirjataan ensimmäisinä Olli Yrjönpoika (Sipilä eli) Halonen (s.08.1759, syntymäaika ilmeisesti heittää kuukaudella; Anna Emilian äidinisänisä) ja tämän vaimo Maria Samuelintytär (Annala; s.24.04.1766; rippikirjaan on kirjattu virheellinen syntymäaika 24.04.1756; Anna Emilian äidinisänäiti). Heidän jälkeensä kirjataan parin poika Juho Ollinpoika, tämän vaimo Marketta Juhontytär Ollila (s.21.03.1796) ja parin lapset Maria Juhontytär (s.15.06.1820) ja Juho Juhonpoika (s.16.09.1822). Tämän jälkeen kirjataan Juhon pikkuveli Samuel Ollinpoika (s.25.10.1804) ja tämän vaimo Anna Matintytär Puolakka. Heidän jälkeensä kirjataan muita Halosen talossa asuvia perhekuntia; seuraava aukeama on myöskin tämän Halosen talon kirjauksia.
Vuosien 1813-1819 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7315632) rippikirjassa Halosen taloon (N:o 11) kirjataan ensimmäisinä Olli Yrjönpoika (Sipilä eli) Halonen (s.08.1759, syntymäaika ilmeisesti heittää kuukaudella; Anna Emilian isopappa) ja tämän vaimo Maria Samuelintytär (Annala; s.24.04.1766; rippikirjaan on kirjattu virheellinen syntymäaika 24.04.1756; Anna Emilian isomummu). Heidän jälkeensä kirjataan parin elossa olevat lapset: Juho Ollinpoika (s.02.10.1797; rippikirjassa syntymäaika on virheellisesti kirjattu 21.10.1797; Anna Emilian pappa), Samuel Ollinpoika (s.25.10.1804) ja Maria (s.07.03.1809, +24.02.1814). Myös Ollin ja Marian kohtaloksi tuli saatella hautaan suurin osa lapsistaan. Parin kahdeksasta lapsesta seuraavat kuusi menehtyivät lapsina: Liisa (s.08.07.1789, +31.10.1808), Maria (s.25.02.1792, +29.06.1799), Brita (s.15.01.1795, +06.11.1799), Yrjö (s.06.10.1800, +.15.02.1812), Pekka (s.30.01.1803, +22.01.1804), ja Maria (s.07.03.1809, +24.02.1814). Ollin perheen jälkeen rippikirjassa kirjataan muita Halosen talossa asuvia perhekuntia; tämän talon kirjauksia on seuraavalla aukeamalla sekä sitä seuraavan aukeaman yläosassa.
Vuosien 1807-1812 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297336) rippikirjassa Halosen taloon (N:o 11) kirjataan ensimmäisenä Juho Gabrielinpoika Halonen perheineen. Rippikirjassa Juhon syntymäajaksi on kirjattu 16.01.1767, mikä on virheellinen kirjaus; Juhon oikean syntymäaika on 16.06.1759 (Juhon virheellinen syntymäaika juontanee juurensa siitä, että hänen syntymäaikansa oli vuosien 1771-1776 rippikirjassa kirjattu muodossa "16 Jun 1767"; seuraavasta rippikirjasta alkaen Juhon syntymäaika on muuttunut virheelliseksi 16.01.1767; kirjaaja on saattanut syntymäaikaa kopioidessaan edellisestä rippikirjasta lukea kuukauden "Jun" virheellisesti muodossa "Jan". Näinkin lyhyellä tarkastelulla olemme törmänneet jo useaan henkilöön, jonka syntymäaika on päässyt ajan saatossa vaihtumaan virheelliseksi. Juho Gabrielinpojan perheen jälkeen on Halosen taloon kirjattuna Olli Yrjönpoika (Sipilä; s.08.1759, syntymäaika ilmeisesti heittää kuukaudella), tämän vaimo Maria Samuelintytär (Annala, s.24.04.1766; rippikirjaan on kirjattu virheellinen syntymäaika 24.04.1756) ja lapset Juho Ollinpoika (s.02.10.1797; rippikirjassa on virheellinen syntymäaika 21.10.1797), Yrjö Ollinpoika (s.06.10.1800, +15.02.1812), Samuel Ollinpoika (s.25.10.1804) ja Maria Ollintytär (s.07.03.1809). Olli Yrjönpoika Sipilän perheen kirjaukset Halosen talosta alkavat vuodesta 1811; Ollin perhe on mahdollisesti tullut Halosen taloon Juho Gabrielinpojan perheen "tilalle". Ollin perheen jälkeen Halosen taloon kirjataan Juho Gabrielinpojan sedän Jeremias Matinpojan perhekunta. Lopuksi Halosen taloon kirjataan Jeremias Matinpojan edesmenneen veljen Pekka Matinpojan perhekuntaa.
--
Haukipudas, Sipilä eli Suoperän talo
Samaisessa (vuosien 1807-1812) rippikirjassa Olli Yrjönpoika Sipilän perhe on vuoteen 1811 saakka kirjattu Suoperän eli Sipilän (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297092) taloon (N:o 48). Tuolloin taloon kirjataan ensimmäisinä Yrjö Yrjönpoika (s.13.07.1733, +02.03.1808), poika Olli Yrjönpoika (s.1757) ja tämän vaimo Maria Samuelintytär (Annala; s.24.04.1766). Heidän jälkeensä kirjataan talon uusi isäntä Matti Pekanpoika (Kiuttu eli Teppo). Matin jälkeen listataan Olli Yrjönpojan lapsia. Sen jälkeen on listattuna talon uusi emäntä, Matti Pekanpoika Kiutun vaimo Beata Juhontytär Pietilä. Sen jälkeen on kirjattu Olli Yrjönpojan sisar, Brita Yrjöntytär (s.29.10.1771,+29.12.1809). Lopuksi on listattuna uuden isännän jälkipolvea.
Vuosien 1798-1806 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296749) rippikirjassa Sipilän eli Suoperän taloon (N:o 48) ensimmäisiksi kirjataan Yrjö Yrjönpoika Sipilä (s.13.07.1733; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Liisa Ollintytär (Hannila; Liisan syntymäajaksi rippikirjaan on kirjattu 14.09.1730; saattaa olla, että Liisan todellinen syntymäaika on 07.09.1729, mutta en ole asiaa tarkemmin tarkastellut; Liisan mainitaan menehtyneen 03.02.1800; Liisa on Anna Emilian papan mummu). Heidän jälkeensä kirjataan poika Olli Yrjönpoika (s.08.1759; syntymäaika ilmeisesti heittää kuukaudella; Anna Emilian papan isä) ja tämän vaimo Maria Samuelintytär (Annala, s.24.04.1766; Anna Emilian papan äiti). Heidän jälkeensä on kirjattuna Olli Yrjönpojan sisaruksia: Yrjö Yrjönpoika (s.24.01.1769, +28.12.1804) ja Brita Yrjöntytär (s.29.10.1771). Sen jälkeen on kirjattuna Olli Yrjönpojan lapsia, joiden joukossa on myös Anna Emilian pappa Juho Ollinpoika (s.02.10.1797).
Vuosien 1790-1797 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296466) rippikirjassa Sipilän uudistilalle (N:o 48) ensimmäisiksi kirjataan Yrjö Yrjönpoika Sipilä (s.13.07.1733; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Liisa Ollintytär (Hannila; Anna Emilian papan mummu). Heidän jälkeensä kirjataan poika Olli Yrjönpoika (s.08.1759; syntymäaika ilmeisesti heittää kuukaudella; Anna Emilian papan isä) ja tämän vaimo Maria Samuelintytär (Annala, s.24.04.1766; Anna Emilian papan äiti). Heidän jälkeensä on kirjattuna Olli Yrjönpojan sisaruksia: Yrjö Yrjönpoika (s.24.01.1769) ja Brita Yrjöntytär (s.29.10.1771). Sen jälkeen on kirjattuna Olli Yrjönpojan siihen mennessä syntyneet lapset: Liisa (s.08.07.1789), Maria (s.25.02.1792), ja Brita (s.15.01.1795).
Vuosien 1785-1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296310) rippikirjassa Sipilän uudistilalle ensimmäisiksi kirjataan Yrjö Yrjönpoika Sipilä (s.13.07.1733; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Liisa Ollintytär (Hannila; Anna Emilian papan mummu). Heidän jälkeensä kirjataan poika Olli Yrjönpoika (s.08.1759; syntymäaika ilmeisesti heittää kuukaudella; Anna Emilian papan isä). Ollin jälkeen kirjataan hänen vaimonsa Maria Samuelintytär (Annala, s.24.04.1766; Anna Emilian papan äiti), jonka kirjaukset Sipilän talosta alkavat vuodesta 1788. Olli Yrjönpoika Sipilä ja Maria Samuelintytär Annala vihittiin 15.11.1787. Tämän jälkeen taloon kirjataan Olli Yrjönpojan elossa olevat sisarukset: Marketta Yrjöntytär (s.15.03.1761), Karin Yrjöntytär (s.13.11.1763; Karinille rippikirjamerkintä Sipilän talosta on vain vuodelta 1785; Karin avioituu 06.02.1785 Juho Antinpoika Torvelan kanssa), Yrjö Yrjönpoika (s.24.01.1769), ja Brita Yrjöntytär (s.29.10.1771). Olli Yrjönpojan sisaruksista kaksi menehtyi lapsina: Aleksander Ollinpoika (s.07.01.1766, +02.02.1766) ja Liisa Ollintytär (s.18.03.1767; +25.10.1779).
Ennen kuin lähdemme Maria Samuelintytär Annalan mukana Annalan taloon, voisi muutaman sanasen mainita Yrjö Yrjönpoika Sipilän perheestä. Yrjö tuli vaimonsa ja esikoispoikansa kanssa Haukiputaalle Hailuodosta vuonna 1761. Hailuodossa vihittiin vuonna 1727 Yrjö Yrjönpoika Sipilä ja Karin Pekantytär. Hailuodossa syntyi (taikka kastettiin) 13.07.1733 Yrjö Yrjönpoika Sipilän ja vaimo Karin Pekantyttären poika Yrjö (Georgius). Hailuodossa vihittiin 22.02.1759 talollisen poika Yrjö Sipilä ja Liisa Ollintytär Hanni. Hailuodossa kastettiin 05.09.1759 Sipilän talon pojan Yrjö Yrjönpojan ja Liisa Ollintyttären poika Olli (Olavus), joka ilmeisesti on Anna Emilian papan isä Olli Yrjönpoika Sipilä eli Halonen. Hailuodon vanhimmat rippikirjat vuoteen 1890 saakka tuhoutuivat Hailuodon pappilan palossa elokuussa 1901. Henkikirjoissa Hailuodossa sijaitsevaan Sipilän taloon kirjataan vielä vuonna 1761 Lauri Sipilä ja vaimo, veli Yrjö ja vaimo, veli Pekka ja poika Antti. Seuraavan vuoden henkikirjassa Sipilän taloon ei enää kirjata Yrjö veljeä ja tämän vaimoa. Haukiputaalla sijaitsevaan Kurtin eli Suikkarin taloon kirjataan vuosina 1761-1764 itsellinen Yrjö Yrjönpoika ja tämän vaimo Liisa Ollintytär. Vuodesta 1771 alkaen Yrjö Yrjönpoika Sipilä perheineen kirjataan Sipilän (eli Suoperän) uudistilalle. Yrjö Yrjönpoika mainitaan lastensa kastetiedoissa puusepäksi ja sorvariksi.
--
Kello, Annalan talo
Vuosien 1785-1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296355) rippikirjassa Kellossa sijaitsevaan Annalan taloon (N:o 28) kirjataan leskivaimo Maria Juhontytär (Hookana, s.12.1719; Anna Emilian papan mummu). Maria on Samuel Samuelinpoika Hekkala eli Annalan (s.13.08.1721, +02.12.1782) leskivaimo. Marian jälkeen taloon kirjataan Marian ja Samuelin esikoispoika Juho Samuelinpoika (s.19.01.1742) ja tämän vaimo Marketta Juhontytär (Rautio; s.26.01.1741). Heidän jälkeensä kirjataan Juho Samuelinpojan sisar Maria Samuelintytär (s.24.04.1766; Marian kirjaukset Annalan talosta päättyvän vuoteen 1787; Marian mainitaan olevan kirjattuna Sipilän taloon vuodesta 1788 alkaen; ja Marian kirjaukset Sipilän talosta alkoivat vuodesta 1788, Maria kirjattiin Sipilän taloon Olli Yrjönpoika Sipilän vaimona). Marian jälkeen Annalan taloon rippikirjassa kirjataan Juho Samuelinpojan vävy Heikki Heikinpoika (Häli) ja tämän vaimo Anna Juhontytär Annala. Heidän jälkeensä taloon kirjataan Juho Samuelinpojan veli Heikki Samuelinpoika (s.20.04.1763). Lopuksi taloon kirjataan Juho Samuelinpojan lapsia ja tyttären poika.
Vuosien 1777-1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296158) rippikirjassa Annalan taloon kirjataan isäntä Samuel Samuelinpoika (s.13.08.1721, +02.12.1782; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Hookana, s.12.1719; Anna Emilian papan mummu). Heidän jälkeensä kirjataan parin esikoispoika Juho Samuelinpoika (s.19.01.1742) ja tämän vaimo Marketta Juhontytär (Rautio). Seuraavaksi on kirjattuna poika Jaakko Samuelinpoika (s.03.07.1749) ja tämän vaimo Maria Paavontytär (Halonen, s.08.10.1745); Jaakon ja Maria vaimon kirjaukset Annalan talosta päättyvät vuoteen 1780; heidät mainitaan olevan kirjattuna sivulle 185 (sivulla 185 on Hekkalan talon kirjaukset, johon Jaakko Samuelinpoika vaimoineen kirjataan vuodesta 1780 alkaen. Jaakon ja Marian jälkeen rippikirjassa on Annalan taloon kirjattu Samuel Samuelinpojan lapsia: Erkki Samuelinpoika (s.29.10.1751, +27.11.1777), Tuomas Samuelinpoika (s.25.03.1756), Beata Samuelintytär (s.01.06.1760; Beatan kirjaukset Annalan talosta päättyvät vuoteen 1781; Beatan mainitaan olevan kirjattuna sivulle 205; ja vuodesta 1781 alkaen Beata Samuelintytär kirjataan miniänä Vehkaperän taloon, jonka kirjaukset ovat samaisen rippikirjan sivulla 205; Beata Sameulintytär Annala ja Pekka Pekanpoika Vehkaperä vihittiin 20.03.1781), ja Heikki Samuelinpoika (s.20.04.1763). Heidän jälkeensä on kirjattuna Juho Samuelinpojan vanhin elossa oleva lapsi: Anna Juhontytär (s.22.11.1765). Sitten on kirjattuna Juho Samuelinpojan nuorin sisar Maria Samuelintytär (s.24.04.1766; Anna Emilian papan äiti; Marian isoveljen Juhon lapsista kolme ehti syntyä ja kaksi menehtyä ennen Marian syntymää). Marian jälkeen on listattuna Juho Samuelinpojan tyttäret Marketta Juhontytär (s.03.08.1769) ja Brita Juhontytär (s.12.07.1773). Viimeisenä taloon kirjataan Juho Samuelinpojan vävy Heikki Heikinpoika (Häli), joka vihittiin Anna Juhontytär Annalan kanssa 11.12.1783.
Vuosien 1771-1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295979) rippikirjassa Annalan taloon kirjataan isäntä Samuel Samuelinpoika (s.13.08.1721; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Hookana, s.12.1719; Anna Emilian papan mummu). Heidän jälkeensä kirjataan poika Juho Samuelinpoika (s.19.01.1742) ja tämän vaimo Marketta Juhontytär (Rautio). Heidän jälkeensä kirjataan poika Samuel Samuelinpoika (s.11.11.1744); Samuel pojan kirjaukset Annalan talosta päättyvät vuoteen 1773; hänen mainitaan olevan kirjattuna sivulla 457; Samuel Samuelinpoika on vuodesta 1774 alkaen kirjattuna vävynä Jämsän taloon, jonka kirjaukset ovat samaisen rippikirjan sivulla 457. Samuel Samuelinpoika Annala (nuorempi) ja Anna Juhontytär Jämsä vihittiin 21.12.1773. Rippikirjassa Samuelin jälkeen Annalan taloon kirjataan Samuelin sisaruksia: Jaakko Samuelinpoika (s.03.07.1749), Erkki Samuelinpoika (s.29.10.1751), Brita Samuelintytär (s.21.02.1754; Britan kirjaukset Annalan talosta päättyvät vuoteen 1775; Britan mainitaan olevan kirjattuna sivulle 441; Brita Samuelintytär on vuodesta 1776 alkaen kirjattuna Pietilän taloon Lauri Laurinpoika Pietilän vaimona; Brita Samuelintytär Annala ja Lauri Laurinpoika Pietilä vihittiin 09.02.1776), Tuomas Samuelinpoika (s.25.03.1756), Beata Samuelintytär (s.01.06.1760), ja Heikki Samuelinpoika (s.20.04.1763). Heikin jälkeen on kirjattuna Juho Samuelinpojan vanhin elossa oleva lapsi Anna Juhontytär (s.22.10.1765). Sen jälkeen on kirjattuna Juho Samuelinpojan sisar Maria Samuelintytär (s.24.04.1766; Anna Emilian papan äiti). Ja viimeisenä on kirjattu Jaakko Samuelinpojan vaimo Maria Paavontytär (Halonen); Jaakko Samuelinpoika Annala ja Maria Paavontytär Halonen vihittiin 08.02.1776.
Vuosien 1765-1770 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295775) rippikirjassa Annalan taloon kirjataan isäntä Samuel Samuelinpoika (s.13.08.1721; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Hookana, s.12.1719; Anna Emilian papan mummu). Heidän jälkeensä kirjataan poika Juho Samuelinpoika (s.19.01.1742) ja tämän vaimo Marketta Juhontytär (Rautio). Sitten on kirjattuna Samuel Samuelinpojan anoppi Beata Yrjöntytär (s.09.1687, +14.04.1769; Beata on Juho Jaakonpoika Hookanan leskivaimo; leskeydyttyään Beata avioitui leskimies Tuomas Ristonpoika Halosen kanssa ja muutti nuorimman tyttärensä Annan kanssa miehensä luokse Halonen eli Kreus taloon; Beata toinen mies menehtyi 27.05.1759, ja Beata muutti Annalan taloon). Beata anopin jälkeen Annalan taloon kirjataan rippikirjassa Samuel Samuelinpojan lapsia: Samuel Samuelinpoika (s.11.11.1744), Mikko Samuelinpoika (s.07.02.1747; Mikon kirjaukset Annalan talosta päättyvät vuoteen 1769; Mikon mainitaan olevan kirjattuna sivulle 221; Mikko on vuodesta 1767 alkaen kirjattuna vävynä Suokkolan taloon, jonka kirjaukset ovat samaisen rippikirjan sivulla 221; Mikko Samuelinpoika Annala avioitui 19.01.1769 Valpuri Simontytär Suokkolan kanssa; vihkikirjaan on morsiamelle päässyt lipsahtamaan tämän äidin etunimi), Jaakko Samuelinpoika (s.03.07.1749), Erkki Samuelinpoika (s.29.10.1751), Brita Samuelintytär (s.21.02.1754) ja Tuomas Samuelinpoika (s.25.03.1756). Annalan talon kirjaukset jatkuvat seuraavalla sivulla, jossa taloon kirjataan Beata Samuelintytär (s.01.06.1760), Heikki Samuelinpoika (s.20.04.1763) ja Juho Samuelinpojan vanhin elossa oleva lapsi Anna Juhontytär (s.22.11.1765).
Vuosien 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295821) rippikirjassa Annalan taloon kirjataan ensimmäisinä anoppi leskivaimo Beata Yrjöntytär (s.09.1687), isäntä Samuel Samuelinpoika (s.13.08.1721) ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Hookana, s.12.1719). Heidän jälkeensä on kirjattuna perheen vanhimmat lapset: Juho Samuelinpoika, Samuel Samuelinpoika, Mikko Samuelinpoika, Jaakko Samuelinpoika, Erkki Samuelinpoika, Brita Samuelintytär, ja Tuomas Samuelinpoika. Lopuksi taloon on kirjattu renki Kustaa Tapaninpoika (Leskinen) ja Juho Samuelinpojan vaimo Marketta Juhontytär; Juho Samuelinpoika Annala ja Marketta Juhontytär Rautio vihittiin 17.12.1761.
Vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297686) rippikirjassa Annalan taloon on ensin ollut kirjattuna leskivaimo Brita Gabrielintytär (Virkkula, s.29.09.1684), joka Samuel Samuelinpoika Annalan äiti ja Anna Emilian papan papan äiti. Britan mainitaan menehtyneen 11.06.1758. Vajaa vuotta myöhemmin Samuel Samuelinpojan anoppi jää toistamiseen leskeksi, ja anoppi Beata Yrjöntyttären nimi on rippikirjassa kirjattu Samuelin äidin nimen yläpuolelle. Anopin ja äidin nimien jälkeen on rippikirjaan kirjattu Samuel Samuelinpoika (s.13.08.1721; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Hookana, s.12.1719; Anna Emilian papan mummu). Heidän jälkeensä on kirjattu Samuel Samuelinpojan veli Mikko Samuelinpoika (s.02.06.1725) ja tämän vaimo Anna Erkintytär (Satalahti; rippikirjassa Annalle mainitaan syntymäaika 02.02.1725, Annan oikea syntymäaika on 25.02.1725 eli päivästä on päässyt ajan saatossa tipahtamaan viitonen pois ja 25 on päässyt muuttumaan kakkoseksi). Heidän jälkeensä on kirjattuna Samuel Samuelinpojan sisar Brita Samuelintytär (s.07.04.1728); Britalle ei ole kirjauksia Annalan talosta, hänen mainitaan olevan kirjattuna sivulle 237; Brita on kirjattuna Tapani Erkinpoika Puuperän vaimona Puuperän taloon, jonka kirjaukset ovat samaisen rippikirjan sivulla 237; Brita Samuelintytär Annala ja Tapani Erkinpoika Puuperä vihittiin 01.02.1749. Tämän jälkeen rippikirjassa Annalan taloon kirjataan Samuel Samuelinpojan vanhimmat lapset: Samuel Samuelinpoika, Mikko Samuelinpoika, Jaakko Samuelinpoika, Erkki Samuelinpoika, Brita Samuelintytär ja Tuomas Samuelinpoika.
Vuosien 1732-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297537) rippikirjassa Annalan taloon kirjataan vuosina 1732-1742 Mikko Hannunpoika (Possakka) ja tämän vaimo Marketta (Juhontytär Kettunen). Tämä pari kirjataan Jämsän taloon rippikirjassa vuodesta 1743 alkaen. Vuodesta 1743 alkaen Annalan taloon kirjataan Samuel Samuelinpoika Hekkala perheineen. Tuolloin taloon kirjataan leskivaimo Brita Gabrielintytär (Virkkula; Anna Emilian papan papan äiti), poika Samuel Samuelinpoika (s.13.08.1721; Anna Emilian papan pappa) ja tämän vaimo Maria Juhontytär (Hookana; Anna Emilian papan mummu), poika Mikko Samuelinpoika (s.02.06.1725) ja tytär Brita Samuelintytär (s.07.04.1728). Annalan talo oli tipahtanut kruununtilaksi vuoden 1702 tietämillä; Israel Simonpoika Annala oli menehtynyt vuoden 1700 tietämillä ja hänen leskivaimonsa Karin Heikintytär Hekkala yritti asustaa talossa lapsikatraansa kanssa. Taloa yritti jonkin aikaa asua Juho Heikinpoika Huru vaimonsa Kirstinin kanssa. Talo jäi jälleen autioksi, ja sen ylösotti vuoden 1728 tietämillä Mikko Hannunpoika Posakka. Vuoden 1741 kesäkäräjillä (KO a:61:941 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24693448)) Hekkala esitti 14.03.1741 Oulussa päivätyn asiakirjan, jonka mukaan Mikko (Hannunpoika Posakka eli) Annala oli "myynyt" asumisoikeutensa Annalan kruununtaloon Samuel Samuelinpoika Hekkalalle 450 kuparitaalerista. Muuttaminen talosta toiseen näkyy rippikirjoissa usein pienellä viiveellä. Samuel Samuelinpoika Hekkala muutti Annalan taloon ilmeisesti jo vuoden 1741 tietämillä; vuoden 1742 henkikirjassa Samuel ja hänen Maria vaimonsa kirjataan jo Annalan taloon.
--
Kello, Hekkalan talo
Vuosien 1732-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297535) rippikirjassa Hekkalan taloon kirjataan vuosina 1732-1736 Samuel (Juhonpoika Pietilä eli) Hekkala ja tämän vaimo Brita (Paavontytär Virkkula), Jaakko Heikinpoika (Samuel Juhonpojan veljenpoika) ja tämän vaimo Anna (Antintytär Häli), piika Karin ja poika Samuel (Samuelinpoika Hekkala myöhemmin Annala). Samuelin (Juhonpojan) mainitaan menehtyneen. Samuel Hekkala haudattiin 03.04.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319102); kuolinkirjassa hänen iäkseen mainitaan 57 vuotta; Samuelin ikään on luultavasti tullut nelisen vuotta extraa; uskoisin Samuelin olevan uskoisin Samuelin olevan kellolaisen Juho Pietilän 14.02.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318804) kastettu poika. Samuel Pietilä eli Hekkalasta maksettiin henkirahaa vielä vuonna 1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906772) (Kellon kylän ensimmäinen talo). Samuel kirjataan vielä seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983407) vuoden henkikirjaan, mutta tuolloin hänestä ei enää makseta henkirahaa; Samuelin mainitaan maanneen sairaana vuoteessa jo vuoden verran. Vuoden 1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12829989) henkikirjassa Hekkalan talon kirjataan Samuel (Juhonpoika; Samuel mainitaan edesmenneeksi), tämän leskivaimo Brita (Gabrielintytär Virkkula), poika (Samuel Juhonpojan veljenpoika) Jaakko (Heikinpoika), tämän vaimo Anna (Antintytär Häli) ja poika Samuel (Samuelinpoika; Anna Emilian papan pappa). Samuel Juhonpoika Hekkalan veljenpoika Jaakko Heikinpoika kirjattiin vuosien 1727-1739 henkikirjoissa Hekkalan taloon poikana. 1700-luvun alkupuolen henkikirjoissa sukulaisuussuhteita ilmaistaan aika huolettomanoloisesti; mainittu sukulaisuussuhde saattaa olla sukulaisuus sellaiseen henkilöön, jota ei ole kirjattuna samaiseen taloon ja joka on mahdollisesti jo menehtynyt. Jaakko toki on Hekkalan talon poikia, vaikkakaan ei Samuel Juhonpojan poika. Vuoden 1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12242248) henkikirjassa Hekkalan taloon kirjataan leskivaimo Brita (Gabrielintytär Virkkula), veljenpoika (Britan edesmenneen miehen veljenpoika) Jaakko (Heikinpoika) ja tämän vaimo Anna (Antitytär Häli), poika Samuel (Samuelinpoika) ja piika Valpuri. Vuodesta 1742 alkaen Brita Gabrielintytär lapsineen onkin jo kirjattuna Annalan taloon.
Vuosina 1737-1742 Hekkalan taloon kirjataan rippikirjassa Jaakko Heikinpoika (Samuel Juhonpojan veljenpoika) ja tämän vaimo Anna (Antintytär Häli), vanha äiti Brita Gabrielintytär (Virkkula) ja tämän lapset: Samuel Samuelinpoika, Mikko Samuelinpoika ja Brita Samuelintytär. Vuodesta 1743 alkaen Hekkalan taloon kirjataan enää Jaakko Heikinpojan perhekuntaa; tuolloin Brita Gabrielintytär (Virkkula) lapsineen kirjataan jo Annalan taloon.
Olhavalainen Brita Gabrielintytär Virkkunen vihittiin 15.09.1717 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365771) nuorimies Samuel Juhonpoika Pietilän kanssa; vihkikirjassa Brita Gabrielintytär mainitaan Juho Tolosen leskivaimoksi. Kuolinkirjasta löytyy 26.12.1720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319091) haudattu Samuel Hekkalan pieni poika; olisikohan poika menehtynyt ennen kuin hänet ehdittiin kastaa, taikka olisiko kirjaus jäänyt pois kastekirjasta, taikka olisiko kyseessä Smauelin poikapuolen menehtyminen. Haukiputaan kastekirjasta löytyy kolme Samuel Juhonpoika Hekkalan (eli Pietilän) ja Brita Gabrileintyttären (Virkkula) lasta: Samuel Samuelinpoika (s.13.08.1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318853)), Mikko Samuelinpoika (s.02.06.1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318868)) sekä Brita Samuelintytär (s.07.04.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318882)). Nämä lapset muuttavat siis vuoden 1741 tietämillä äitinsä kanssa Annalan taloon.
Ennen kuin siirrymme Brita Gabrielintytär Virkkulan kanssa Olhavan kautta Pohjois-Iihin, voisi muutaman sanasen mainita Britan miehestä Samuel Juhonpoika Pietälä eli Hekkalasta (Anna Emilian papan papan isä). Samuel Juhonpojan vanhemmat ovat ilmeisesti Juho Simonpoika Koirala eli Pietilä ja tämän vaimo Karin Heikintytär. Juhon ja Karinin liitosta syntyivät ilmeisesti ainakin seuraavat lapset: Kirstin Juhontytär (oma esiäitini), Brita Juhontytär, Karin Juhontytär, Samuel Juhonpoika (Anna Emilian papan papan isä) ja Heikki Juhonpoika. Juho Simonpoika Pietilä haudattiin 29.06.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318787). Juhon leskivaimo Karin Heikintytär avioitui Hekkalan talon leskeksi jäänen isännän Heikki Eskonpoika Hekkalan kanssa ja muutti aiemmasta liitosta syntyneiden pienten lastensa kanssa Hekkalan eli Pietilän taloon (sekä Koiralan että Hekkalan talosta käytettiin myös nimeä Pietilä). Juho Simonpoika Koirala eli Pietilän vanhemmat vaikuttaisivat olevan Simo Pekanpoika Koirala eli Pietilä (n.1620-16.03.1684) ja Helga Jönsintytär Rautio. Simo Pekanpoika Koirala eli Pietilän vanhemmat vaikuttaisivat olevan Pekka Pekanpoika Koirala eli Pietilä (s.n.1597) ja Karin Erkintytär. Pekka Pekanpoika Koirala eli Pietilän isä on Pekka Pekanpoika Koirala eli Pietilä (s.n.1547; mikäli laskin oikein, niin tämä Pekka olisi Anna Emilian Anna Emilian papan papan papan isä). Simo Pekanpoika Koirala eli Pietilän (s.n.1620) vaimon Helga Jönsintytär Raution isä on Jöns Tuomaanpoika Rautio (s.n.1577); Jönsin vaimo on Marketta Niilontytär, mutta ei ole löytynyt varmistusta siihen oliko Jönsillä useampia avioliittoja ja onko Marketta Helgan äiti. Jöns Tuomaanpoika Raution isä on ilmeisesti Tuomas Ollinpoika Rautio. Tuomas Ollinpoika Raution isä saattaisi olla Olli Ollinpoika Rautio, mutta tämä menee vähän arvuuttelun puolelle. Samuel Juhonpoika Hekkalan esipolvista on tarkempaa tarkastelua keskusteluketjussa "Karin Kallentytär Hekkala (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34327)".
--
Olhava, Tolosen talo
Vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390175) rippikirjassa Iin pitäjän Olhavan kylässä sijaitsevaan Tolosen taloon kirjataan Juho (Tuomaanpoika) Tolonen ja tämän vaimo Brita (Gabrielintytär Virkkula), (Juhon) äiti Marketta (Juhontytär), veli Matti (Tuomaanpoika), sisar Anna (Tuomaantytär) ja sisar Marketta (Tuomaantytär). Rippikirjassa Juholle merkitty toiseksi viimeinen kirjaus 26.03.1714 on ilmeisesti Juhon viimeinen rippikirjamerkintä Tolosen talosta. Juholle näyttäisi olevan kirjaus vielä 08.07.1716, mutta se on ilmeisesti jonkin toisen henkilön kirjaus; Juho vaikuttaa menehtyneen jo edellisenä vuonna. Vuoden 1723 talvikäräjillä (KO a:39:1339 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622406)) Erkki Josefinpoika Mursu anoo autioksi jäänyttä neljännesmanttaalin Tolosen taloa itselleen; talon edellisen asukkaan Juho Tuomaanpojan mainitaan menehtyneen vuonna 1715.
Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390027) rippikirjassa Tolosen taloon kirjataan Tuomas (Tuomaanpoika) Tolonen (jonka kirjaukset päättyvät vuoteen 1711, ja jonka kohdalle piirretty rasti tarkoittanee sitä, että hän on menehtynyt), vaimo Marketta (Juhontytär), poika Juho ja tämän vaimo Brita (Gabrielintytär Virkkula), poika Matti (Tuomaanpoika), tytär Anna (Tuomaantytär) ja tytär Marketta (Tuomaantytär).
Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389872) rippikirjassa Tolosen taloon kirjataan Tuomas (Tuomaanpoika) Tolonen, vaimo Marketta (Juhontytär) sekä parin lapset: Juho, Matti, Anna ja Marketta. Vuodesta 1703 alkaen taloon kirjataan myös Juho pojan vaimo Brita (Gabrielintytär Virkkula).
--
Pohjois-Ii, Virkkulan (Virkkusen) talo
Iin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700. Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389884) rippikirjassa Pohjois-Iissä sijaitsevaan Virkkulan taloon kirjataan Gabriel (Paavonpoika) Virkkula ja tämän vaimo Anna (Kallentytär Huttu; Anna on syntyisin Kuivaniemellä sijaitsevasta Hutun talosta), poika Abraham (Gabrielinpoika) ja tämän vaimo Brita (Tuomaantytär Tolonen), poika Paavo (Gabrielinpoika), tytär Brita (Gabrielintytär; Britan kirjaukset Virkkulan talosta päättyvät vuoteen 1703; hänen mainitaan avioituneen Olhavan kylässä sijaitsevaan Tuomas Tolosen taloon; ja samaisesta vuodesta alkaen Brita kirjattiin Tuomas Tolosen taloon Tuomaan pojan Juhon vaimona; Britan ja hänen Abraham veljensä puolisot ovat sisaruksia), renki Juho Halonen (Juhon kirjaukset Virkkulan talosta päättyvät vuoteen 1703; hänen mainitaan muuttaneen Karjalankylässä sijaitsevaan Tuhkalan taloon), poika Gabriel (Gabrielinpoika), poika Juho (Gabrielinpoika) ja sisarpuoli Anna (Paavontytär). Tuohon aikaan rippikirjaan ei kirjata pieniä lapsia, joten Gabrielin nuorimpia lapsia ei kirjata vielä tässä rippikirjassa. Taloon ensimmäiseksi kirjatun Gabriel (Paavonpoika) Virkkulan tytär Brita Gabrelintytär (s.29.09.1684) on Anna Emilian papan papan äiti; ja Gabrielin poika Kalle Gabrielinpoika Virkkunen eli Kemiläinen (s.20.03.1692) on omia esi-isiäni.
Gabriel Paavonpoika Virkkula avioitui kuivaniemeläisen Anna Kallentytär Hutun kanssa vuoden 1677 tietämillä. Vuoden 1678 kesäkäräjillä Gabriel Paavonpoika ja Juho Erkinpoika mainitaan Kalle Tuomaanpoika Hutun vävyiksi (KO a:19:157 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723984)); ja vuoden 1692 talvikäräjillä Gabriel Virkkunen mainitaan Kalle Tuomaanpoika Hutun poikien langoksi (KO a:13:235 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691077)). Vuoden 1676 henkikirjassa Anna Kallentytär kirjataan viimeisen kerran isänsä Kalle Tuomaanpoika Hutun isännöimään Kuivaniemellä sijaitsevaan Hutun taloon. Samaisena vuonna Pohjois-Iissä sijaitsevasta Virkkulan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650470) talosta maksetaan henkirahaa Paavo Heikinpoika Virkkulasta (Anna Emilian papan papan papan isä), ja tämän kolmesta lapsesta: Juho Paavonpojastam Gabriel Paavonpojasta sekä Klaara Paavontyttärestä. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648932) vuonna Virkkulan talosta maksetaan henkirahaa Juho Paavonpoika Virkkulasta, veli Gabrieli Paavonpojasta, vaimo Anna Kallentyttärestä ja sisar Klaara Paavontyttärestä. Gabrielin veli Juho ostaa Pohjois-Iissä sijaitsevan Junnilan talon 300 kuparitaalerilla Heikki Forbukselta ja Johan Matilaiselta, ja muuttaa Junnilan taloon. En ole onnistunut löytämään vuosien 1676-1677 käräjäpöytäkirjoja. Vuoden 1678 talvikäräjillä Junnilan talon kauppa kuulutetaan toiseen kertaan, joten Juho Paavonpoika Virkkula on ostanut Junnilan talon hieman aiemmin, luultavasti vuonna 1677. Juho Gabrielinpoika kirjataan henkikirjoissa Junnilan taloon vuodesta 1678 alkaen. Juhon muutettua Junnilan taloon siirtyy Virkkulan talon isännyys hänen pikkuveljelleen Gabriel Paavonpojalle.
Gabriel Paavonpoika Virkkula saa vaimonsa Anna Kallentytär Hutun kanssa ainakin seuraavat lapset: Abraham Gabrielinpoika s.24.08.1679 (puoliso: Brita Tuomaantytär Tolonen), Paavo Gabrielinpoika s.29.08.1682 (muutti vuoden 1711 tietämillä Paakkarin taloon; puoliso: Liisa Kallentytär Käyrä), Brita Gabrielintytär s.29.09.1684 (puoliso: Juho Tuomaanpoika Tolonen; seuraava puoliso: Samuel Juhonpoika Hekkala), Gabriel Gabrielinpoika s.24.08.1687 (puoliso: Marketta), Juho Gabrielinpoika 09.01.1690-n.1709, Kalle Gabrielinpoika s.20.03.1692 (muutti vuoden 1726 tietämillä Kemiläisen taloon; puoliso: Brita Simontytär Kauppi), Valpuri Gabrielintytär 01.11.1694-23.12.1694, Heikki Gabrielinpoika 05.12.1695-19.01.1696 ja Anna Gabrielintytär s.30.01.1700. Isovihan aika kohtelee Gabriel Paavonpojan perhettä kovalla kädellä: Brita tyttären mies Juho Tuomaanpoika Tolonen menehtyy vuoden 1714 tietämillä. 1715 menehtyvät Gabrielin sisarpuoli Anna Paavontytär, Gabrielin 2-vuotias pojanpoika Paavo Gabrielinpoika sekä puolivuotias pojantytär Beata Paavontytär. 1716 vihollinen surmaa Gabrielin pojat Abrahamin ja Paavon sekä Gabriel-pojan Marketta vaimon. Gabriel poikaa ei tunnu löytyvän rippikirjoista vuoden 1714 jälkeen, joten hänkin mahdollisesti menehtyy isovihan aikaan. Vuonna 1618 menehtyvät edesmenneen Abraham pojan leskivaimo ja tämän 16-vuotias Juho poika. Gabriel Paavonpoika ja tämän vaimo Anna Kallentytär saatellaan hautaan samana päivänä 05.04.1719. Anna Gabrielintytär on elossa ainakin vielä tammikuussa 1731, hänet mainitaan todistajana vuoden 1731 talvikäräjillä (KO a:45:78 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24662380)).
Virkkulan talo velkaantuu pahoin. Virkkulan talon velkoja käsitellään mm. vuoden 1719 kesäkäräjillä (KO a:35:118 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24585135)), vuoden 1720 kesäkäräjillä (KO a:36:139 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584842)) ja vuoden 1722 talvikäräjillä (KO a:38:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614553)). Virkkulan talo jäi autioksi ja siihen muutti asumaan vuoden 1725 tietämillä Juho Juhonpoika Wilm vaimonsa Valpuri Ollintyttären kanssa. Virkkulan talossa asuvat myöskin Juho Wilmin tytär Klaara Juhontytär ja tämän mies Kustaa Juhonpoika, joka toimi Virkkulan talon edestä sotilaana. Gabriel Paavonpoika Virkkulan poika Kalle Gabrielinpoika Virkkula yritti tammikuussa 1727 (KO b:1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24733268)) saada Virkkulan talon itselleen perintöoikeuden perusteella, mutta Kallen kerrotaan jättäneen Virkkulan talon autioksi ja Juho Wilmin muuttaneen autioksi jätettyyn Virkkulan taloon ja makselleen talon velkoja. Pitäjänkirjuri Johan Antell tekee 28.03.1729 (KO a:43:1013 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659294)) sopimuksen Juho Juhonpoika Virkkulan (eli Wilmin) kanssa; Antelista tulee Virkkulan isäntä ja hän lupaa pitää huolta Juhosta ja tämän vaimosta Vapuri Ollintyttärestä näiden kuolemaan saakka. Antel muuttaa vuoden 1750 tietämillä Brusilan taloon. Virkkulan talo saa uuden isäntä perheen Tervolasta vuoden 1750 tietämillä, kun taloon muuttaa Juho Ollinpoika Kaisajoki eli Jurva perheineen.
-
Gabriel Paavonpoika Virkkulan isä on Paavo Heikinpoika Virkkula (n.1609-01.05.1690). Paavon iäksi mainitaan vuoden 1633 ruodutuksessa 20 vuotta, vuoden 1637 ruodutuksessa 23 vuotta ja vuoden 1640 ruodutuksessa 30 vuotta. Kuolinkirjassa mainitun iän mukaan Paavo olisi syntynyt vuoden 1609 tietämillä. En ole onnistunut löytämään tietoa Gabriel Paavonpojan äidin nimestä. Paavo Heikinpojan jälkimmäinen vaimo on Marketta Yrjöntytär. Paavon aiemmasta liitosta syntyivät ainakin seuraavat lapset (näistä omia esi-isäni ovat Juho ja Gabriel): Juho Paavonpoika Virkkula eli Junnila (puoliso: Karin Klemetintytär, jälkimmäinen puoliso: raahelainen Susanna Matintytär), Gabriel Paavonpoika (puoliso: Anna Kallentytär Huttu), Brita Paavontytär (puoliso: Juho Jaakonpoika Karjalainen eli Kakko), Susanna Paavontytär (Yrjö Yrjönpoika Kestilä) ja Klaara Paavontytär (puoliso: Antti Matinpoika Kemiläinen). Paavon jälkimmäisestä avioliitosta syntyy tytär Anna Paavontytär (s.18.06.1682).
Paavo Heikinpoika Virkkulan puoliso menehtyy ilmeisesti vuoden 1660 tietämillä. Vuoden 1688 talvikäräjillä (KO a:8:157 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689119)) kuivaniemeläinen Juho Jaakonpoika (Karjalainen eli Kakko; Brita Paavontytär Virkkulan puoliso) penää vaimonsa sisaren Susanna Paavontyttären kanssa langoltaan Gabriel Paavonpojalta edesmenneen äidin vaatteita; äidin (ilmeisesti Gabrielin, Britan ja Susannan äiti) mainitaan menehtyneen 28 vuotta aiemmin. Iäkäs isä (Paavo Heikinpoika) oli käsitteekseni lupaillut edesmenneen vaimonsa vaatteet Gabriel poikansa vaimolle Anna Kallentyttärelle (Huttu). Vuoden 1681 talvikäräjillä (KO a:1:70 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683874)) Paavo Virkkusen vävyt Juho Yrjönpoika Kestilä (Susanna Paavontyttären mies) ja Juho Jaakonpoika Kakko (pöytäkirjassa vaikuttaa lukevan Kokko, mutta kyseessä on Kuivaniemin Karjalaisen eli Kakon talossa asuva Juho Jaakonpoika) sekä Paavon tytär, joka ei vielä ole solminut avioliittoa, (tyttären etunimen kohdalla on käräjäpöytäkirjassa vain tyhjä tila, mutta kyseessä on Klaara; hän on Paavon tyttäristä se, joka on tuolloin vielä neiti-ihminen) valittavat 28.10.1680 tehdystä äidinpuoleisesta perinnönjaosta. Jutussa mainitaan myös poika Gabriel, joka isännöi isän kanssa kotitaloa. Jutussa mainitaan vanhempi veli (Gabrielin vanhempi veli) lautamies Juho Junnila. Vuoden 1684 talvikäräjillä (KO a:4:228 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686651)) pohjois-iiläinen Gabriel Paavonpoika Virkkula esittää 02.11.1683 päivätyn asiakirjan perinnönmäärityksestä. Gabrielin isä Paavo (Heikinpoika) oli määrittänyt omaisuuden jakoa lastensa Juho ja Gabriel Paavonpoikien sekä tytärtensä Susannan, Britan ja Klaaran (tytärten patronyymiksi on pöytäkirjaan kirjattu Pekantytär, mutta on ilmeistä että tytärten oikea patronyymi on Paavontytär) sekä lastensa äitipuolen Marketta Yrjöntyttären kesken. Ja vuoden 1686 talvikäräjillä (KO a:6:99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687568)) lautamies Juho Paavonpoika (Virkkula eli Junnila) esittää isänsä Paavo Heikinpoika Virkkusen 12.06.1683 tekemää testamenttia.
Paavo Heikinpoika Virkkunen toimii kirkonisäntä; vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723606) pöytäkirjassa mainitaan kirkonisännät Yrjö Pernu ja Paavo Virkkunen. Paavo Heikinpoika Virkkunen avioitui 01.11.1680 Marketta Yrjöntyttären kanssa. Samaisena päivänä avioitui myös Paavon tytär Anna Paavontytär Virkkula pohjois-iiläisen Antti Matinpoika Kemiläisen kanssa. Paavon uusi vaimo ja Gabriel pojan vaimo ovat yhtä aikaa raskaana. Paavon tytär Anna syntyy 18.06.1682. Gabriel pojan poika syntyy reilut kaksi kuukautta myöhemmin (29.08.1682); Gabrielin poika nimetään Paavoksi, isoisänsä kaimaksi. Paavo Heikinpoika Virkkula haudataan 01.05.1690. Suurista kuolonvuosista (1696-1697) jälkimmäinen ravistelee karusti Kemiläisen taloon muuttanutta Klaara tytärtä. Huhtikuun ensimmäisenä haudataan neljä Klaaran lasta: 10-vuotias Beata, 8-vuotias Maria, 7-vuotias Brita ja 5-vuotias Matti. Kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin haudataan Klaara itse. Klaara oli jo aiemmin joutunut hautaamaan lapsistaan alle kolmikuisina Valpurin (1683), kaksoset Sakarin ja Pekan (1695) sekä Gabrielin (1696). Kun Klaaran esikoinen, 16-vuotias Johannes, haudataan puoli vuotta äitinsä jälkeen, on Klaaran 11:sta lapsesta elossa enää Marketta (s.22.03.1684) ja Valpuri (s.23.02.1686).
--
Paavo Heikinpoika Virkkulan vanhemmat ovat Heikki Tuomaanpoika Virkkula (s.n.1585; Anna Emilian papan papan papan pappa) ja Klaara Mikontytär (Anna Emilian papan papan papan mummu). Heikki Virkkusen iäksi mainitaan vuoden 1627 ruodutuksessa 30 vuotta, vuoden 1630 ruodutuksessa 45 vuotta ja vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa 50 vuotta. Heikki Virkkusen vaimon nimeksi mainitaan Klaara Mikontytär vuoden 1650 talvikäräjillä (KO a:7:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706782)). Vuoden 1674 kesäkäräjillä (KO a:13:572 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716020)) Paavo Virkkunen esittää isänsä Heikki Tuomaanpojan 01.08.1651 päivättyä testamenttia. Heikki oli antanut syytingin Paavo pojalleen, joka lupasi pitää vanhemmistaan huolta. Jutussa Klaara Mikontytär mainitaan Paavon äidiksi. Heikillä on ainakin kolme lasta: Paavo Heikinpoika, Dordi Heikintytär, ja Juho Heikinpoika Virkkula eli Ojanperä. Heikillä saattaisi myöskin olla Erkki niminen poika. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576910) ruodutuksessa Virkkulan taloon kirjataan 23-vuotias Paavo Heikinpoika ja 18-vuotias Erkki Heikinpoika. Vuoden 1646 talvikäräjillä mainitaan Erkki Virkkunen (KO a:6:77 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705877)). Vuoden 1649 talvikäräjillä Erkki Virkkunen mainitaan olleen vanhan nimismiehen renkinä (KO a:6:424 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706544)).
Vuoden 1678 talvikäräjillä (KO a:19:71 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723768), juttu 256) mainitaan Paavo Virkkusen yli 70-vuotias sisar Dorde Heikintytär. Dorden ja hänen poikansa Olli Matinpojan mainitaan asuvan Paakkarin talossa. Näin ollen Dorden mies on todennäköisesti Matti Sigfridinpoika Paakkari (n.1607-n.1654). Olli Matinpoika Paakkarilla on ainakin viisi sisarta: Marketta Matintytär, Helga Matintytär, Annika Matintytär, Karin Matintytär, ja Valpuri Matintytär.
Vuoden 1650 kesäkäräjillä (KO a:7:58 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706821)) ja vuoden 1651 talvikäräjillä (KO a:7:217 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706950)) mainitaan pohjois-iiläisen Heikki Tuomaanpoika Virkkusen poika Juho Heikinpoika, joka asuu Limingan pitäjässä. Juho poika ilmeisesti muutti Limingan pitäjän Limingan kylässä sijaitsevaan Ojanperän taloon Pertti Pertinpoika Ojanperän vävyksi; ja hänestä tulee appensa jälkeen Ojanperän talon isäntä. Vuoden 1704 kesäkäräjillä (KO a:25:855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532278)) liminkalainen Heikki Juhonpoika Ojanperä kertoo isänsä Juhon saaneen Iin pitäjän Virkkulan talossa asuneelta isältään Pensaskarin kalastuspaikan vuonna 1650; Heikin isän mainitaan tuolloin olevan elossa. Vuoden 1707 talvikäräjillä (KO a:28:21 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535081)) liminkalainen Heikki Ojanperä kertoo isänsä isän testamentanneen pojalleen, Heikin isälle, Iissä sijaitsevan kalastuspaikan. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649735) henkikirjassa Limingan pitäjän Limingan kylässä sijaitsevaan kokomanttaalin Ojanperän taloon kirjataan Juho Ojanperä, poika Heikki ja tämän vaimo Malin Antintytär, poika Sihveri ja tämän vaimo Marketta Tuomaantytär, ja poika Isak. Ojanperän isännäksi kirjattu Juho sopisi olemaan Heikki Tuomaanpoika Virkkulan Limingan pitäjään muuttanut Juho poika. Vuoden 1664 Limingan kesäkäräjillä Juho Heikinpoika Ojanperä (KO a:11:447 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712111)) esitti inventaarion Ojanperän talon perintöosuuksien jakamisesta appensa Pertti Pertinpojan, itsensä, sekä Pertin lasten Pertin, Juhon, Britan, Dordin, Marketan, Annan, Valpurin, Liisan ja Karinin kesken.
Virkkulan talo kirjataan veroluetteloissa Heikki Tuomaanpojan nimellä vuoteen 1659 saakka (tosin vuoden 1652 henkikirjaan talo kirjattiin Paavo pojan nimellä); vuodesta 1660 alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Paavo Heikinpojan nimellä. Vuoden 1665 kesäkäräjillä (KO a:11:697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712621)) käsitellään Erkki Sigfridinpoika ja Paavo Virkkusen välistä kalastuskiistaa; jutussa mainitaan myös Paavo Virkkusen isä Heikki Virkkunen. Heikki Virkkusta ei mainita edesmenneeksi; toisaalta Heikkiä ei mainita myöskään käräjillä läsnäolevana. Vuoden 1699 kesäkäräjillä (KO a:12:318 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713742)) Paavo Virkkusen isä Heikki Tuomaanpoika mainitaan edesmenneeksi. Tuolloin esitetään vuoden 1604 ja 1607 tuomiokirjoja. Heikki Tuomaanpojan sukulaisen Antti Laurinpoika (mahdollisesti Soronen) kerrotaan ostaneen torpan Paavo Simonpoika Virkkulalta ja Mikko Simonpoika Virkkulalta. Heikki Tuomaanpoika oli puolestaan ostanut kyseisen torpan Antti Laurinpojalta. Jutussa mainitaan myös Heikin aikoinaan hankkima Nuutti Eskonpojan talo, mikä sopisi olemaan se puolenmanttaalin Sidzan? talo, jonka Heikki Tuomaanpoika Virkkunen kertoi ostaneensa Pertti Sidzalta?; Heikki kertoi asiasta vuoden 1651 talvikäräjillä. Vuoden 1657 kesäkäräjillä (KO a:10:116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710067)) mainittiin myöskin Paavo Mikonpoika Virkkulan ja Simo Mikonpoika Virkkulan talosta, jonka Antti Laurinpoika oli aikoinaan ostanut ja jonka Heikki Tuomaanpoika oli ostanut Antilta.
Mainittu Virkkulan talo sopisi olemaan se Virkkulan talo, mikä tuntuu 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella olevan kirjattuna Karhunsaaren talojen yhteyteen (Karhunsaaren talot kirjataan toisinaan Etelä-Iihin ja toisinaan Pohjois-Iihin ennen kuin niiden "paikka" vakiintuu Pohjois-Iihin). Talo vaikuttaa olevan mukana jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa. Talo on kirjattuna Olli Antinpoika Virkkusen nimellä veroluetteloissa vuosina 1547-1579 (toisinaan nimellä Olli Antinpoika ja toisinaan nimellä Olli Virkkunen). Vuoden 1685 maakirjassa talon mainitaan olleen autiona seitsemän vuotta ja saavan yhden vapaavuoden. Vuosina 1585-1595 talo on kirjattuna Mikko Ollinpoika Virkkusen nimellä (toisinaan nimellä Mikko Ollinpoika, ja toisinaan nimellä Mikko Virkkunen). Vuosina 1598-1601 talo vaikuttaa olevan kirjattuna Paavo Mikonpojan nimellä. Vuodesta 1606 alkaen talo kirjataan Heikki Tuomaanpojan nimellä. Kirjaukset sopisivat siihen, että tämä on se samainen talo, jonka Antti Laurinpoika osti vuoden 1604 tietämillä ja myi sukulaiselleen Heikki Tuomaanpojalle. Iin pitäjässä on useita Tuomas nimisiä isäntiä, joten Heikin isää on vaikea lähteä arvaamaan. Eikä ole poissuljettua sekään, että Heikki olisi muuttanut Iihin muualta. Tästä talosta Heikki ilmeisesti saa itselleen Virkkulan (Virkkusen) lisänimen.
Kun talot vuoden 1606 maantarkastuskirjassa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) saavat manttaaliluvut, tulee Heikki Tuomaanpoika Virkkulan talon kooksi kolmannesmanttaali. Heikki Tuomaanpoika asuu Virkkusen taloa vuoden 1611 tietämille ja muuttaa sitten Pohjois-Iissä sijaitsevaan Jöns Fransinpoika Päkkilän puolenmanttaalin taloon. Vuodesta 1612 alkaen Heikki Tuomaanpojan kolmannesmanttaalin talo kirjataan autioksi. Vielä vuoden 1627 autiotaloluetteloon Heikki Tuomaanpojan talo kirjataan kolmannesmanttaalin talona. Vuosien 1631-1634 maakirjoihin talo kirjattiin autiona kuudennesmanttaalin talona. Tästä talosta mahdollisesti osia yhdistettiin Pohjois-Iissä sijaitsevaan taloon, johon Heikki muutti. Vuoden 1620 autiotalojen listalla Etelä-Iihin kirjataan Heikki Tuomaanpojan kolmannesmanttaalin talo; tuolloin Karhunsaaren talot kirjataan Etelä-Iihin; Heikin talo on kirjattuna Hannu (Ristonpoika) Karhun autiotalon ja Tuomas Jönsinpojan (Hiivala) autiotalon jälkeen. Heikki Tuomaanpojan autiotalon kohdalla on kommentti, minkä mukaan talolla ei nyt ole niittyjä ja että samainen Heikki isännöi nyt Jöns Fransinpojan puolenmanttaalin taloa, jonka koko nostetaan nyt 3/4 manttaaliin. Vuodesta 1635 alkaen Pohjois-Iihin (Karhunsaaren talot ovat tuolloin vakiintuneen Pohjois-Iin listalle) listalle kirjataan Simo Mikonpoika Virkkulan neljännesmanttaalin autotalo; talo kirjataan autiona vielä 1700-luvun maakirjoissa. Voisiko tämä talo olla osa sitä taloa, jota Heikki Tuomaanpoika Virkkula asui 1600-luvun alussa? Olisiko osa talosta liitetty Heikin uuteen taloon; ja olisiko osa jäänyt autioksi? Vai muuttiko Simo Mikonpoika johonkin muuhun taloon, joka sitten autioitui vuoteen 1635 mennessä?
Heikki Tuomaanpoika alettiin kirjata veroluetteloissa Pohjois-Iissä sijaitsevaan taloon, joka aiemmin vaikuttaa olleen kirjattuna Jöns Fransinpojan (Päkkilä) nimellä (vuosina 1547-1588 talo vaikuttaa olevan kirjattuna Frans Niilonpojan nimellä, vuosina 1589-1601 Heikki Fransinpojan nimellä ja vuosian 1602-1617 Jöns Fransinpojan nimellä; kirjaukset menevät hieman lomittain eli eri veroluetteloissa isännän nimi vaihtuu hieman eri aikaan). Talo kirjataan Heikki Tuomaanpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1612 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1619 alkaen (talo kirjattiin maakirjoissa Jöns Fransinpojan nimellä vuoteen 1618 saakka). Vuoden 1620 maakirjaan talo kirjattiin vielä puolenmanttaalin talona. Vuodesta 1627 alkaen talo kirjataan maakirjoissa 3/4 manttaalin talona. Vuodesta 1640 alkaen talo kirjataan kokomanttaalin talona; Sidzan? Talo mahdollisesti yhdistettiin Virkkulan taloon noihin aikoihin.
Heikki Tuomaanpojan muutettua Jöns Fransinpojan taloon, aletaan talosta käyttää nimeä Virkkula. Syy siihen, miksi talo tuntuu saavan uuden nimen Heikin senhetkisestä lisänimestä saattaisi olla siinä, että Pohjois-Iissä oli tuohon aikaan useampia Päkkilän taloja. Talon nimi tuntuu herkemmin vaihtuvan silloin, kun naapurustossa on useampia saman nimisiä taloja. Heikin lapsuudenkodista ei ole löytynyt tietoja. Mikäli jostain löytyisi tietoa siitä, mille talolle on kuulunut Kaitaranta (Kaidaranda) niitty 1600-luvun alkupuolella, niin siitä voisi saada ehkä jotain arvailua joko Heikin alkuperästä taikka Heikin äidin alkuperästä. Vuoden 1648 talvikäräjillä (KO a:6:292 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706276)) kirkkoherra Henrik (ilmeisesti Iin tuore kirkkoherran Henrik Simonpoika Carlander) penää Kaitarannan niittyä etelä-iiläiseltä Erkki Erkinpojalta (mahdollisesti Kurtti). Pohjois-iiläinen Heikki Virkkunen todisti, että kyseinen niitty ei kuulu pappilalle; Virkkusen äiti oli antanut niityn entiselle Iin kirkkoherralle Henrik Johanneksenpojalle (ilmeisesti Lithovius), joka oli sitten myynyt niityn Erkki Erkinpojalle. Näin ollen oikeus totesi niityn olevan Erkin omaisuutta.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
05.06.16, 07:03
Heikki Tuomaanpojan muutettua Jöns Fransinpojan taloon, aletaan talosta käyttää nimeä Virkkula. Syy siihen, miksi talo tuntuu saavan uuden nimen Heikin senhetkisestä lisänimestä saattaisi olla siinä, että Pohjois-Iissä oli tuohon aikaan useampia Päkkilän taloja. Talon nimi tuntuu herkemmin vaihtuvan silloin, kun naapurustossa on useampia saman nimisiä taloja. Heikin lapsuudenkodista ei ole löytynyt tietoja. Mikäli jostain löytyisi tietoa siitä, mille talolle on kuulunut Kaitaranta (Kaidaranda) niitty 1600-luvun alkupuolella, niin siitä voisi saada ehkä jotain arvailua joko Heikin alkuperästä taikka Heikin äidin alkuperästä. Vuoden 1648 talvikäräjillä (KO a:6:292 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706276)) kirkkoherra Henrik (ilmeisesti Iin tuore kirkkoherran Henrik Simonpoika Carlander) penää Kaitarannan niittyä etelä-iiläiseltä Erkki Erkinpojalta (mahdollisesti Kurtti). Pohjois-iiläinen Heikki Virkkunen todisti, että kyseinen niitty ei kuulu pappilalle; Virkkusen äiti oli antanut niityn entiselle Iin kirkkoherralle Henrik Johanneksenpojalle (ilmeisesti Lithovius), joka oli sitten myynyt niityn Erkki Erkinpojalle. Näin ollen oikeus totesi niityn olevan Erkin omaisuutta.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Olipa Sinulla taas hengästyttävä sukuselvitys, kiitokseni!!
Tämä Heikki Virkkusen äidin niittylahjoitus avaa uusia näköaloja.
On luonnollista, että pitäjään tullut uusi khra Henrik Carlander halusi selvittää, mitä pappilalle kuuluu ja saada sen haltuunsa. (jutun termi prästebordet, eli papinpöytä on minulla vähän vieras, tarkoittikohan se pelkästään kirkkoherraa vai "papiston pöytää" johon olisi luettava kappalaisetkin). Niin tai näin, Henrikillä oli jonkinlainen tieto, että Kaitarannan niitty kuuluisi papinpöytään. Kaiketi se oli hänelle kerrottu, että entinen khra Henricus Johannis oli sitä viljellyt. (Henrik Carlander esitti myös anomuksen saadakseen haltuunsa ns. luostarinmaan edeltäjänsä Henrik Kristierni Lithoviuksen jäkeen.)
Heikki Tuomaanpoika Virkkusen äiti oli lahjoittanut niityn kirkkoherralle. Tästä voimme päätellä:
1. Lahjoitus tapahtunut 1620-1633, jolloin Henricus Johannis Lithovius/Ahlholm oli Iissä.
2. Äiti oli lahjoituksen tehdessään jonkun talon leskiemäntä (ja sellainen, jolla ei ollut talossaan täysi-ikäistä poikaa tai vävyä). Missään muussa asemassa ei nainen olisi voinut maata lahjoittaa, ei vaimona tai tyttärenä.
3. Tuosta seuraa suoraan, että äiti ei ollut Virkkusen talon leskiemäntä. Siellä ainoa lahjoittamaan oikeutettu olisi ollut isäntä Heikki Tuomaanpoika.
4. Tuosta seuraa, että Heikki Tuomaanpoika ei ollut Virkkusen talon oma poika, vaan mitä ilmeisimmin sinne vävyisännäksi mennyt.
5. Ehkäpä äiti teki lahjoituksen voimiensa vähentyessä, sielunsa autuudeksi tai lahjaksi jostakin palveluksesta kirkkoherralla. (tarkkaan ottaen Ahlholm oli valtaosan Iin ajastaan kappalaisena, kirkkoherrana hän oli vain lyhyen ajan vuonna 1633, ja joutui sitten skandaalin takia siirretyksi Pyhäjoelle).
6. Skannaan tähän tekstin Paaso Hannes: Iin nimismiehiä. Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliitto.
Vuosikirja 1963–1964 XX, 21–63. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliitto.
Siinä voisi olla erinomaisia aineksia Henrik Virkkusen vanhempien suhteen: Heitänpä ajatuksen: voisivatko Henrik Virkkusen vanhemmat olla Tuomas Juhon/Jönsinpoika Hiivala ja tämän vaimo NN? Tuomas olisi kenties kuollut 1612-1620 välillä ja leskiemäntä olisi lahjoittanut niitynpalan uudelle naapurilleen Henrik Lithovius/Ahlholmille?
Jouni Kaleva
05.06.16, 07:39
Epäilisin, että Kaitarannassa olisi kyse näistä Etelä-Iin merenrantaniityistä. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/17594/f1_119-120.jpg?sequence=1
Tässä kartassa maamerkkinä Thomas Turdisen autiotila.
Palstat B ja I kuuluvat pappilalle, G Karhulalle ja K Hiivalalle.
E kuuluu Clemet Kurtille, joka on oikeusjutussa mainitun Erkki Erkinpojan veli ja talon isäntä veljensä jälkeen. Tämä kartta piirretty ilm. kesällä 1648 eli heti tuon oikeusjutun jälkeen, ja voisi epäillä, että Erkki Erkinpoika kuoli pian sen jälkeen, alkuvuodesta 1648.
Hei,
Nämä kirjoitukset luettuaan omia tuntemuksiaan voi kuvailla juureviksi :)
Aloittelevalle nämä tekstit ovat todellinen sukututkimuksen korkeakoulu: näin talo kerrallaan kuvattuna saa paljon paremman käsityksen elämän piiristä kuin keskittyen yksittäisiin perheisiin sukupolvien ketjussa.
Toisaalta käräjien kautta kurkistaa aiheisiin, jotka herättävät lisää kysymyksiä entisaikojen elämää heikommin tuntevalle. Arvelisin, että talon ostamiseen tarvittavat rahat voisivat olla peräisin kalastuksen tai metsästyksen kautta tulleista ansioista. Ehkä myytiin maata, puuta tai tervaa? En osaa suhteuttaa silloisia rahamääriä nykyisiin. Paljon täytyy vielä opiskella tästä valtavasta tiedon määrästä huolimatta :)
Eniten huomiota kiinnitin emännän vaatteisiin 28 vuotta myöhemmin kohdistuneisiin vaatimuksiin. En tiedä mitä siitä voi ajatella. Olivatko vaatteet niin arvokkaat, oliko niitä ehkä paljon? Tiedän, että aikoinaan esimerkiksi ryijyt kirjattiin huolella omaisuuden arvoon. Laadukas kangas voitiin käyttää uusiin vaatteisiin.
Kuinka hienoa olisikaan, jos tällaista arkitietoa jotenkin koottaisiin yhteen eri maakunnista eri aikoina. Sodat ja nälänhädät sekä niiden seuraukset väestölle autioituneina tiloina ja karuina kirjauksina haudattujen kohdalla, on aika hyvin dokumentoitu myös historian kirjoituksessa.
Suomi oli kauan maa, jossa juuri satojen vuosien samassa paikassa asuminen loi monia erilaisia tapoja ja käytäntöjä eri puolilla maata. Omat sukujuureni ovat syvällä Pohjois-Pohjanmaan historiassa, mutta ikäni pääkaupunkiseudulla asuneena tietoa on tätä ennen ollut vähän. Nyt jo edesmennyt setäni asui Haukiputaalla ja niillä seuduilla olen muutenkin etenkin lapsuudessa monesti vieraillut. Kirkkoa remontoitiin kun viimeksi käytiin, nyt remontti on varmaankin valmistunut.
Erityinen kiitos Sarille sanoista mummu ja pappa. Kutsuin omia Haukiputaalta ja Simosta kotoisin olevia isovanhempiani juuri mummuksi ja papaksi. Tällaisten sanojen kautta tuntee kotoisuutta Pohjois-Pohjanmaan seutuun, vaikka itse ei koskaan ole siellä asunut.
Tämä keskustelu on ollut suurenmoinen matka kaukaisiin aikoihin ja ehkä juuri pedantista ja asiantuntevasta kirjaamistavasta johtuen onnistuin eläytymään menneiden sukupolvien elämään tavalla, joka ei korulauseita kaipaa. Tänään Helsingin Sanomissa kirjoitettiin suomalaisten arvoista, joihin tärkeänä kuuluu muun muassa turvallisuus ja pysyvyys. Ei se kai niin kovin suuri ihme ole, maan ja oman suvun historiaa edes hieman tuntevalle. Aina on kuitenkin selvitty ja se tuntuu kyllä jonkinlaiselta ihmeeltä.
Tuhansin kiitoksin,
Tiina
Hei!
Nalkin 1/8 manttaalin taloon on verollepanon yhteydessä v. 1777 lisätty 1/24 mnt, joten se on lisäyksen jälkeen saanut verotusarvon 1/6 mnt:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918524
Oheen liitän jokseenkin epäselvän otoksen kartastosta, jota olen käynyt joskus kuvaamassa Kansallisarkistossa. Haukiputaan karttalehdet (15 kpl) ovat käsittääkseni kopioita alkuperäisestä kartastosta, jota alkoi piirtää maanmittaaja Mellin vuonna 1760 verollepanoa varten. Sama mies täydensi karttoja ja tekstiosaa lopulta isojaon pohjaksi.
Liitin mukaan myös jyvityksen sarakkeiden otsikot.
Kartalla talon numero on 9 ja toivottavasti se erottuu maittensa keskeltä.
Kansallisarkistossa nuo karttalehdet ovat todella suuria ja tarkan selkeästi piirrettyjä (Vertailkaa kohteen kokoa lukulaseihini tai taustalla olevan miehen niskaan). Pokkarini pikseliluku ei riittänyt tarkempiin kuviin kokonaisesta karttalehdestä, mutta ehkä tuosta otoksesta saa jonkinlaisen arvion talon sijainnista 1700-luvun loppupuoliskolla.
Tapio R.
s.peltonen
01.07.16, 19:12
Tervehdys Jouni,
Suuret Kiitokset tiedoista!
Tuo on yksi varteenotettava vaihto, jonka jo mainitsitkin, että Heikki Tuomaanpoika Virkkunen olisi muuttanut Pohjois-Iissä sijaitsevaan Virkkulan taloon vävyksi. Toinen vaihtoehto olisi se, että Heikki olisi ostanut talon (samaan tapaan kuin hän osti 1600-luvun alussa isännöimänsä kolmannesmanttaalin Virkkulan talon). Kolmas vaihtoehto olisi se, että Heikki muutti taloon syytingille (talon aiemman isännän Jöns Fransinpoika Päkkilän syytinkimieheksi). Pohjois-Iissä sijaitsevasta Virkkulan talosta aletaan käyttää Virkkulan nimeä vasta Heikin muutettua siihen; Virkkulan nimi saattoi "tarttua" Heikkiin hänen aiemmin isännöimästään kolmannesmanttaalin Virkkulan talosta (joka jo 1500-luvulta saakka kulkee Virkkulan nimellä). Heikillä on hyvinkin saattanut olla eri lisänimi ennen kuin hän vuoden 1604 tietämillä osti kolmannesmanttaalin Virkkulan talon (joka luultavasti sijaitsi Karhunsaaressa; talo on veroluetteloissa kirjattu Karhunsaaren talojen joukkoon, joiden paikka vaihtelee eri aikoina eri luetteloissa).
Heitänpä ajatuksen: voisivatko Henrik Virkkusen vanhemmat olla Tuomas Juhon/Jönsinpoika Hiivala ja tämän vaimo NN?
Tuon on yksi varteenotettava vaihtoehto. Tuomas Jönsinpoika Hiivalan talo jää autioksi jo vuonna 1613 (sen jälkeen sitä oman talonsa ohella viljeli Tuomas Erkinpoika Karhu ja tämän poika Antti Tuomaanpoika Karhu; 1620-luvulla talo jää viljelemättömäksi ja on autiona, kunnes sen ylösottaa nimismies Korvala). Kun niittylahjoituksen voidaan olettaa tapahtuneen vuosien 1620-1633 välisenä aikana, niin se tuntuisi jotenkin olevan turhan myöhään siihen, että niitty olisi ollut alkujaan Hiivalan talon niittyjä ja taloon avioitunut leskivaimo olisi sen voinut lahjoittaa. Mutta Hiivala olisi siinä tapauksessa mahdollinen kotitalo Heikki Tuomaanpojalle, että niitty olisikin ollut Tuomas Jönsinpoika Hiivalan vaimon niitty, eikä Hiivalan talon niittyjä. Mikäli Hiivalan vaimo olisi saanut niityn esim. perinnöksi omasta kotitalostaan, olisi niitty ollut hänen henkilökohtaista omaisuuttaan, eikä olisi jäänyt autioituneen Hiivalan talon omaisuudeksi (naisen omistusoikeus hänen omistamaansa maahan oli käsittääkseni aika vahva); näin olleen vaimo olisi voinut niityn lahjoittaa, vaikka Hiivala olikin autioitunut.
On mahdollista, että Heikki Tuomaanpojan kotitalo olisi ollut Karhunsaaressa; ehkäpä kolmannesmanttaalin Virkkusen taloon ostamiseen osittain innoitti se, että se sijaitsi entisen kotitalon lähettyvillä. Toisaalta käräjillä mainittiin, että Heikki Tuomaanpoika osti kolmannesmanttaalin Virkkusen talon sukulaiseltaan Antti Laurinpojalta, joten ehkä Heikki osti talon siksi, että se oli helposti ostettavissa. Käräjäjutussa ei mainita mitä kautta Heikki Tuomaanpojan ja Antti Laurinpojan sukulaisuus tulee; olisi ollut mielenkiintoista tietää tuleeko sukulaisuus isän vaiko äidin kautta. Mikäli Heikki Tuomaanpoika Virkkusen isä olisi lähtöisin Karhunsaaresta, olisi Hiivalan Tuomaan lisäksi yhtenä isävaihtoehtona Tuomas Erkinpoika Karhu. Vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa (joka löytyy SVAR:sta) Tuomas Erkinpojan (Karhu) iäksi mainitaan 70 vuotta, ja Heikki (Tuomaanpoika) Virkkusen iäksi mainitaan 50 vuotta. Mutta mikäli Heikki Tuomaanpoika olisi Karhun talon poikia, olisi hän muuttanut pois suuresta kokomanttaalin kotilotasta ja ostanut kolmannesmanttaalin Virkkusen talon ja muuttanut siihen; Karhun taloa olisi jäänyt isännöimään isä ja pikkuveli Antti. Kun Tuomas Karhu myy talonsa vuoden 1644 kesäkäräjillä (KO a:5:311; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705605)) Casper Forbukselle; kauppaan kuuluu ilmeisesti myös jonkinlainen syytinkisopimus; Casper Forbus lupaa pitää huolta Tuomas Karhusta tämän elämän loppuun saakka. Jutussa mainitaan jotenkin tähän tapaan, että Casper Fobus oli "frijwilia låffuat hålle och försöria gamble mannen Thomas Karhu så längen Gudh tänkes hans liffztijdh förlängier; så emedhan ingen af närmaste arfuingarne waar, som det giöra wille, uthan sånen Anders Thomason det till samtyckte sijn rätt i lijka måtte honom derför updragandes"). Jutussa ei mainita nimeltä muita poikia kuin Antti; Heikki Tuomaanpoika Virkkula oli tuohon aikaan elossa ja isännöi suurta kokomanttaalin Virkkulan taloaan. Mikäli Heikki Tuomaanpoika olisi ollut Karhun talon poikia, hän oli ehkä saanut osuutensa kotitalosta jo aiemmin. Ei ole löytynyt mitään viitteitä siitä, että Heikki Tuomaanpoika olisi Karhun talon poikia, joten hän saattaa hyvinkin olla lähtöisin jostain muusta talosta. Heikin isäkandidaatiksi sopivia Tuomas nimisiä isäntiä on Iissä turhan monta.
E kuuluu Clemet Kurtille, joka on oikeusjutussa mainitun Erkki Erkinpojan veli ja talon isäntä veljensä jälkeen.
Uskoisin, että Kurtin taloa isännöi vuoteen 1648 saakka Klemet Erkinpojan isä Erkki Erkinpoika Kurtti (s.n.1563; lautamiehenä 1626-1648), ja että Klemet Erkinpoika jatkoi Kurtin talon isännöinti isänsä jälkeen. Erkki Erkinpoika Kurtilla on myös Erkki Erkinpoika niminen poika, jonka uskoisin olevan Klemet Erkinpojan pikkuveli. Nuorempi Erkki Erkinpoika lähtee isänsä talon edestä nihdiksi vuonna 1629; tämän jälkeen en ole löytänyt hänestä tietoja. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=25) ruodutusluetteloon (vasemmanpuoleisen sivun kaksi alinta riviä) kirjataan Klemet Erkinpoika ja veli Erkki Erkinpoika, jonka mainitaan toimivan talonsa edestä nihtinä. Samaisen vuoden nihtiluetteloon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=162) kirjataan etelä-iiläinen Erkki Erkkinpoika, joka mainitaan Erkki Erkinpoika Kurtin pojaksi. Vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa (löytyy SVAR:sta) Kurtin taloon vaikuttaa olevan kirjattuna 70-vuotias Erkki Erkinpoika, 40-vuotias poika Klemet Erkinpoika ja 20-vuotias poika Martti Erkinpoika. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=192) ruodutuksessa Kurtin taloon kirjataan 42-vuotias Klemet Erkinpoika. Tuolloin ikämiesten listalle (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194) (Etelä-Iin talot vaikuttavat olevan oikeanpuoleisen sivun ylöosassa, juuri ennen Pohjois-Iin taloja) kirjataan 70-vuotias Erkki Erkinpoika; tämä sopisi Kurtin talon vanhan isännän kirjaukseksi.
Tuo Kurtin talon niittyjen tarkastelu on oivallinen idea; Kiitoksia!
Samaisessa vuoden 1648 maakirjakartassa on Kurtin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759976) talon kohdalla (s.111-112, folio 55; talo 1) listailtu niittyjä.
Karttasivulle A kirjaimella on merkitty Kurtin talon lähettyvillä sijaitsevat taloon kuuluvat niityt.
Kirjaimella B on käsittääkseni merkitty kylän yhteistä niittyä, johon Kurtin talolla on "osuus".
Sitten mainitaan seuraavat niityt:
folio 59 (G) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759978): <niitylle ei kartassa mainita nimeä>
folio 60 (B) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759979): Hepoperän niitty
folio 62 (A) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759980): Eskill Laxi niitty, niitystä puolet on Piukkulan talon; toinen puoli on Kurtin talon, Mäkelän talon ja jonkin kolmannen talon yhteinen
folio 62 (E; sama linkki kuin edellinen): Kutulgx niitty
folio 65 (F) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759981): Pihlakari niitty
Voisiko näistä Kaitarannan niitty olla tuo ensin mainittu (folio 59, G), jolle ei mainita karttasivulla nimeä.
Olisiko niitty voinut saada nimensä siitä, että se on niin kapea?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
03.07.16, 17:07
Tervehdys Jouni,
Suuret Kiitokset tiedoista!
Tuo on yksi varteenotettava vaihto, jonka jo mainitsitkin, että Heikki Tuomaanpoika Virkkunen olisi muuttanut Pohjois-Iissä sijaitsevaan Virkkulan taloon vävyksi. Toinen vaihtoehto olisi se, että Heikki olisi ostanut talon (samaan tapaan kuin hän osti 1600-luvun alussa isännöimänsä kolmannesmanttaalin Virkkulan talon). Kolmas vaihtoehto olisi se, että Heikki muutti taloon syytingille (talon aiemman isännän Jöns Fransinpoika Päkkilän syytinkimieheksi). Pohjois-Iissä sijaitsevasta Virkkulan talosta aletaan käyttää Virkkulan nimeä vasta Heikin muutettua siihen; Virkkulan nimi saattoi "tarttua" Heikkiin hänen aiemmin isännöimästään kolmannesmanttaalin Virkkulan talosta (joka jo 1500-luvulta saakka kulkee Virkkulan nimellä). Heikillä on hyvinkin saattanut olla eri lisänimi ennen kuin hän vuoden 1604 tietämillä osti kolmannesmanttaalin Virkkulan talon (joka luultavasti sijaitsi Karhunsaaressa; talo on veroluetteloissa kirjattu Karhunsaaren talojen joukkoon, joiden paikka vaihtelee eri aikoina eri luetteloissa).
Tuon on yksi varteenotettava vaihtoehto. Tuomas Jönsinpoika Hiivalan talo jää autioksi jo vuonna 1613 (sen jälkeen sitä oman talonsa ohella viljeli Tuomas Erkinpoika Karhu ja tämän poika Antti Tuomaanpoika Karhu; 1620-luvulla talo jää viljelemättömäksi ja on autiona, kunnes sen ylösottaa nimismies Korvala). Kun niittylahjoituksen voidaan olettaa tapahtuneen vuosien 1620-1633 välisenä aikana, niin se tuntuisi jotenkin olevan turhan myöhään siihen, että niitty olisi ollut alkujaan Hiivalan talon niittyjä ja taloon avioitunut leskivaimo olisi sen voinut lahjoittaa. Mutta Hiivala olisi siinä tapauksessa mahdollinen kotitalo Heikki Tuomaanpojalle, että niitty olisikin ollut Tuomas Jönsinpoika Hiivalan vaimon niitty, eikä Hiivalan talon niittyjä. Mikäli Hiivalan vaimo olisi saanut niityn esim. perinnöksi omasta kotitalostaan, olisi niitty ollut hänen henkilökohtaista omaisuuttaan, eikä olisi jäänyt autioituneen Hiivalan talon omaisuudeksi (naisen omistusoikeus hänen omistamaansa maahan oli käsittääkseni aika vahva); näin olleen vaimo olisi voinut niityn lahjoittaa, vaikka Hiivala olikin autioitunut.
On mahdollista, että Heikki Tuomaanpojan kotitalo olisi ollut Karhunsaaressa; ehkäpä kolmannesmanttaalin Virkkusen taloon ostamiseen osittain innoitti se, että se sijaitsi entisen kotitalon lähettyvillä. Toisaalta käräjillä mainittiin, että Heikki Tuomaanpoika osti kolmannesmanttaalin Virkkusen talon sukulaiseltaan Antti Laurinpojalta, joten ehkä Heikki osti talon siksi, että se oli helposti ostettavissa. Käräjäjutussa ei mainita mitä kautta Heikki Tuomaanpojan ja Antti Laurinpojan sukulaisuus tulee; olisi ollut mielenkiintoista tietää tuleeko sukulaisuus isän vaiko äidin kautta. Mikäli Heikki Tuomaanpoika Virkkusen isä olisi lähtöisin Karhunsaaresta, olisi Hiivalan Tuomaan lisäksi yhtenä isävaihtoehtona Tuomas Erkinpoika Karhu. Vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa (joka löytyy SVAR:sta) Tuomas Erkinpojan (Karhu) iäksi mainitaan 70 vuotta, ja Heikki (Tuomaanpoika) Virkkusen iäksi mainitaan 50 vuotta. Mutta mikäli Heikki Tuomaanpoika olisi Karhun talon poikia, olisi hän muuttanut pois suuresta kokomanttaalin kotilotasta ja ostanut kolmannesmanttaalin Virkkusen talon ja muuttanut siihen; Karhun taloa olisi jäänyt isännöimään isä ja pikkuveli Antti. Kun Tuomas Karhu myy talonsa vuoden 1644 kesäkäräjillä (KO a:5:311; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705605)) Casper Forbukselle; kauppaan kuuluu ilmeisesti myös jonkinlainen syytinkisopimus; Casper Forbus lupaa pitää huolta Tuomas Karhusta tämän elämän loppuun saakka. Jutussa mainitaan jotenkin tähän tapaan, että Casper Fobus oli "frijwilia låffuat hålle och försöria gamble mannen Thomas Karhu så längen Gudh tänkes hans liffztijdh förlängier; så emedhan ingen af närmaste arfuingarne waar, som det giöra wille, uthan sånen Anders Thomason det till samtyckte sijn rätt i lijka måtte honom derför updragandes"). Jutussa ei mainita nimeltä muita poikia kuin Antti; Heikki Tuomaanpoika Virkkula oli tuohon aikaan elossa ja isännöi suurta kokomanttaalin Virkkulan taloaan. Mikäli Heikki Tuomaanpoika olisi ollut Karhun talon poikia, hän oli ehkä saanut osuutensa kotitalosta jo aiemmin. Ei ole löytynyt mitään viitteitä siitä, että Heikki Tuomaanpoika olisi Karhun talon poikia, joten hän saattaa hyvinkin olla lähtöisin jostain muusta talosta. Heikin isäkandidaatiksi sopivia Tuomas nimisiä isäntiä on Iissä turhan monta.
Uskoisin, että Kurtin taloa isännöi vuoteen 1648 saakka Klemet Erkinpojan isä Erkki Erkinpoika Kurtti (s.n.1563; lautamiehenä 1626-1648), ja että Klemet Erkinpoika jatkoi Kurtin talon isännöinti isänsä jälkeen. Erkki Erkinpoika Kurtilla on myös Erkki Erkinpoika niminen poika, jonka uskoisin olevan Klemet Erkinpojan pikkuveli. Nuorempi Erkki Erkinpoika lähtee isänsä talon edestä nihdiksi vuonna 1629; tämän jälkeen en ole löytänyt hänestä tietoja. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=25) ruodutusluetteloon (vasemmanpuoleisen sivun kaksi alinta riviä) kirjataan Klemet Erkinpoika ja veli Erkki Erkinpoika, jonka mainitaan toimivan talonsa edestä nihtinä. Samaisen vuoden nihtiluetteloon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=162) kirjataan etelä-iiläinen Erkki Erkkinpoika, joka mainitaan Erkki Erkinpoika Kurtin pojaksi. Vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa (löytyy SVAR:sta) Kurtin taloon vaikuttaa olevan kirjattuna 70-vuotias Erkki Erkinpoika, 40-vuotias poika Klemet Erkinpoika ja 20-vuotias poika Martti Erkinpoika. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=192) ruodutuksessa Kurtin taloon kirjataan 42-vuotias Klemet Erkinpoika. Tuolloin ikämiesten listalle (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194) (Etelä-Iin talot vaikuttavat olevan oikeanpuoleisen sivun ylöosassa, juuri ennen Pohjois-Iin taloja) kirjataan 70-vuotias Erkki Erkinpoika; tämä sopisi Kurtin talon vanhan isännän kirjaukseksi.
Tuo Kurtin talon niittyjen tarkastelu on oivallinen idea; Kiitoksia!
Samaisessa vuoden 1648 maakirjakartassa on Kurtin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759976) talon kohdalla (s.111-112, folio 55; talo 1) listailtu niittyjä.
Karttasivulle A kirjaimella on merkitty Kurtin talon lähettyvillä sijaitsevat taloon kuuluvat niityt.
Kirjaimella B on käsittääkseni merkitty kylän yhteistä niittyä, johon Kurtin talolla on "osuus".
Sitten mainitaan seuraavat niityt:
folio 59 (G) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759978): <niitylle ei kartassa mainita nimeä>
folio 60 (B) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759979): Hepoperän niitty
folio 62 (A) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759980): Eskill Laxi niitty, niitystä puolet on Piukkulan talon; toinen puoli on Kurtin talon, Mäkelän talon ja jonkin kolmannen talon yhteinen
folio 62 (E; sama linkki kuin edellinen): Kutulgx niitty
folio 65 (F) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759981): Pihlakari niitty
Voisiko näistä Kaitarannan niitty olla tuo ensin mainittu (folio 59, G), jolle ei mainita karttasivulla nimeä.
Olisiko niitty voinut saada nimensä siitä, että se on niin kapea?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
hei Sari
Kurttilan isännät ovat, kuten toteat. Vanha-Erkki näkyisi eläneen liki 80-vuotiaaksi, jos hän todella kuoli alkuvuodesta 1648.
Jos tuo Liesojan varressa oleva kapea niitty olisi etsitty Kaitaranta, niin sen alunperin lahjoittanut Henrik Tuomaanpojan äiti olisi sen omistanut syystä tai toisesta. Ihan mahdollinen teoria. Niitty on Liedeksen ja Sorosen tilojen välissä, sen puoleen se on kaiketi voinut kuulua kenelle tahansa, joka olisi sen alunperin raivannut ja ottanut käyttöön.
Jouni Kaleva
03.07.16, 17:20
Jos tuo Liesojan varressa oleva kapea niitty olisi etsitty Kaitaranta, niin sen alunperin lahjoittanut Henrik Tuomaanpojan äiti olisi sen omistanut syystä tai toisesta. Ihan mahdollinen teoria. Niitty on Liedeksen ja Sorosen tilojen välissä, sen puoleen se on kaiketi voinut kuulua kenelle tahansa, joka olisi sen alunperin raivannut ja ottanut käyttöön.
Kappalainen Josef Jakobinpoika Björnin tuntemattomaksi jäänyttä vaimoa on epäilty Liedeksen tyttäreksi. Tämä perustuu erityisesti siihen, että Josefilla näkyy olleen myötäjäisinä saatua maaomistusta Liedesojalla, sen lisäksi, että hänelle on sinne kirjattu maakirjakarttaan myös talonpaikka, Sigfrid Sorosen ja Matti Sorosen talojen itäpuolelle, siis poispäin Liedeksestä: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/14183/f1_114.jpg?sequence=1
Iin käräjillä 24.2.1649 kappalainen Josephus kantoi Iisakki Filippuksenpoika Liedestä vastaan Jyrkänniemen rannan niittykappaleen vuoksi, minkä herra Joosep oli vaimolleen saanut appiukoltaan ja Iisakki oli siitä viime kesänä korjannut heinän. Iisakki kertoi tahtoneensa niityn talolle ja veronalaiseksi. Hän vetosi Naimiskaaren 12. lukuun, jonka mukaan "niin kauan kuin antaja elää, pitäköön myötäjäiset se, joka on ne saanut; sen jälkeen palautettakoon ne jakoon". Oikeus ei tätä Iisakilta voinutkaan kieltää; kuitenkin tuomittiin tämänvuotisista heinistä puolet herra Josephille. Kristofferin maanlaki, Naimisen kaari 12 luku: "Ios mies naittaPoians eli Tyttärens, ia anda lahiadh eli cansa wiemisett heille, maata eli maan pälist, nijn pitäkän sen nijn cauuain, quin se elä, ioca sen hänen andoi, cosca se cuole, nijn candakan se iellens wannotull walalla, iakoon perilisten sekahan. Ios leski andaa cotia wiemisett lastensa cansa, olkan nijstä se sama laki." Josef Jakobinpoika Björn on syntynyt noin 1582, joten naimisiinhän on mennyt aikaisintaan noin 1600. Vihittäessä myötäjäiset antanut appiukko on ollut elossa. Tämä sulkee pois ajatuksen, että appi olisi ollut kirkkoherra Lauri Raumannus, joka kuoli viimeistään 1581. Sen sijaan appi saattaisi olla Elias Laurinpoika Liedes, joka oli elossa vielä ainakin 1629. Tuossa tapauksessa 1649 Liedeksen isännäksi tullut Iisakki Filippuksenpoika olisi korjannut heinää tätinsä myötäjäisniityltä.
Pitäisikö nyt epäillä, että Erkki Erkinpk. Kurttilalle päätynyt Liesojan rantaniitty olisi myöskin alunperin Liedeksen taloon kuulunutta? Tästä seuraisi, että Henrik Tuomaanpoika Virkkusen äiti voisi olla Liedeksen tyttäriä? - tämä kaikki on tietysti vain spekulatiivista ajatusleikkiä.
Jouni Kaleva
03.07.16, 19:02
hei Sari
Kurttilan isännät ovat, kuten toteat. Vanha-Erkki näkyisi eläneen liki 80-vuotiaaksi, jos hän todella kuoli alkuvuodesta 1648.
Jos tuo Liesojan varressa oleva kapea niitty olisi etsitty Kaitaranta, niin sen alunperin lahjoittanut Henrik Tuomaanpojan äiti olisi sen omistanut syystä tai toisesta. Ihan mahdollinen teoria. Niitty on Liedeksen ja Sorosen tilojen välissä, sen puoleen se on kaiketi voinut kuulua kenelle tahansa, joka olisi sen alunperin raivannut ja ottanut käyttöön.
Raasakan taloa koskevasta perusteellisesta selostuksestasi tuli tämä Bertill Sidzan aikanaan Tuomas Antinpojalle myymä niitty, jonka talon Bertililtä ostanut Henrik Tuomaanpoika (Virkkunen) joutui sitten lunastamaan Raasakan veljeksiltä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706823 sekä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706950
En saa suttuisesta tekstistä kaikkea selvää, mutta tuossa eka jutussa folio 59 vas. puoli rivin 13. puolivälistä eteenpäin olisi
"...olagligen till Thomas Andersson
å Södher Ijo s?? sålt hadhe; Sammaledhes een Engh om 2 st..
kar höö i Liedhes åja belägen under Sigfridh Såroises
åker..."
Eikös tämä nyt ole hyvin lähellä tätä Erkki Erkinpoika Kurttilalle maakirjakartassa 1648 merkittyä Liedesojan rantaniittyä? Mutta kuitenkin Henrik Virkkunen sitten sen(kin) joutui lunastamaan Raasakan veljeksiltä.
s.peltonen
03.07.16, 23:15
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Pitäisikö nyt epäillä, että Erkki Erkinpk. Kurttilalle päätynyt Liesojan rantaniitty olisi myöskin alunperin Liedeksen taloon kuulunutta? Tästä seuraisi, että Henrik Tuomaanpoika Virkkusen äiti voisi olla Liedeksen tyttäriä? - tämä kaikki on tietysti vain spekulatiivista ajatusleikkiä.
Tuo vaihtoehto tekee asiasta entistä mielenkiintoisemman!
Olisi hienoa, jos jotain lisätietoa vielä onnistuisimme asiaan löytämään!
En saa suttuisesta tekstistä kaikkea selvää, mutta tuossa eka jutussa folio 59 vas. puoli rivin 13. puolivälistä eteenpäin olisi
"...olagligen till Thomas Andersson
å Södher Ijo s?? sålt hadhe; Sammaledhes een Engh om 2 st..
kar höö i Liedhes åja belägen under Sigfridh Såroises
åker..."
Eikös tämä nyt ole hyvin lähellä tätä Erkki Erkinpoika Kurttilalle maakirjakartassa 1648 merkittyä Liedesojan rantaniittyä? Mutta kuitenkin Henrik Virkkunen sitten sen(kin) joutui lunastamaan Raasakan veljeksiltä.
Teksti saattaisi ehkä mennä jotenkin seuraavasti (pari riviä ylempää aloitettuna): "een engh på Låkaperän Suå om 2 stacket?? höö, der Bertill Sidza tillförende under boolstadhen olagligen till Thomas Andersson i SöderIjå försålt hadhe; sammaledhes een engh om 2 stakar? höö i Liedhesåja belägen under Sigfredh Såroises åker"
Onko Iissä sellaista niittyä kuin Lokaperän suon niitty? Jos ymmärsin oikein (en ehkä ymmärtänyt), niin Pertti olisi myynyt Lokaperän suon niityn ja Sigfrid Sorosen niittyjen "äärellä" Liedesojalla sijaitsevan niityn Tuomas Antinpoika Raasakalle, ja nyt Heikki Virkkunen Pertin talon ostettuaan osteli kyseisiä niittyjä takaisin talolle.
Se mietityttää, että mille talolle nuo niityt kirjattiin vuoden 1648 maakirjakartassa. Olisiko ne siinä vaiheessa kirjattu vielä Raasakan taloon?
Vuoden 1648 maakirjakartassa Virkkulan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759963) talolle kirjataan paljon niittyjä talon lähistöltä (E ja F). Lisäsi kirjataan folion 36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759968) niitty E.
Samaisessa maakirjakartassa Timoteus Raasakan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759968) talolle kirjataan talon lähistöllä olevat niityt A-C, ja Jaakko Raasakan talolle kirjataan talon lähistöllä olevat niityt D-F. Lisäksi Raasakan taloille on kirjattu folion 28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759964) niitty B. Lisäksi Jaakko Raasakalla mainitaan olevan osuus folion 57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759977) niitystä K (niitystä suurin osuus kuuluu Piukkulan talolle, ja Jaakko Raasakalle ja Mikko Koppelolle kuuluu pienemmän osuudet); tämä niitty on kirjattuna samalla karttasivulla kuin Sigfrid Sorosen talo, voisikohan tämä niitty olla tuomiokirjassa jälkimmäisenä mainittu niitty?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
04.07.16, 18:57
Teksti saattaisi ehkä mennä jotenkin seuraavasti (pari riviä ylempää aloitettuna): "een engh på Låkaperän Suå om 2 stacket?? höö, der Bertill Sidza tillförende under boolstadhen olagligen till Thomas Andersson i SöderIjå försålt hadhe; sammaledhes een engh om 2 stakar? höö i Liedhesåja belägen under Sigfredh Såroises åker"
Onko Iissä sellaista niittyä kuin Lokaperän suon niitty? Jos ymmärsin oikein (en ehkä ymmärtänyt), niin Pertti olisi myynyt Lokaperän suon niityn ja Sigfrid Sorosen niittyjen "äärellä" Liedesojalla sijaitsevan niityn Tuomas Antinpoika Raasakalle, ja nyt Heikki Virkkunen Pertin talon ostettuaan osteli kyseisiä niittyjä takaisin talolle.
Se mietityttää, että mille talolle nuo niityt kirjattiin vuoden 1648 maakirjakartassa. Olisiko ne siinä vaiheessa kirjattu vielä Raasakan taloon?
Vuoden 1648 maakirjakartassa Virkkulan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759963) talolle kirjataan paljon niittyjä talon lähistöltä (E ja F). Lisäsi kirjataan folion 36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759968) niitty E.
Samaisessa maakirjakartassa Timoteus Raasakan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759968) talolle kirjataan talon lähistöllä olevat niityt A-C, ja Jaakko Raasakan talolle kirjataan talon lähistöllä olevat niityt D-F. Lisäksi Raasakan taloille on kirjattu folion 28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759964) niitty B. Lisäksi Jaakko Raasakalla mainitaan olevan osuus folion 57 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759977) niitystä K (niitystä suurin osuus kuuluu Piukkulan talolle, ja Jaakko Raasakalle ja Mikko Koppelolle kuuluu pienemmän osuudet); tämä niitty on kirjattuna samalla karttasivulla kuin Sigfrid Sorosen talo, voisikohan tämä niitty olla tuomiokirjassa jälkimmäisenä mainittu niitty?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Hei taas
Oikeusjutun mukaan Bertill oli (sidzan) taloon kuuluvat ao. niityt laittomasti myynyt Raasakkaan ja nyt Henrik Virkkunen joutui ne toiseen kertaan lunastamaan takaisin talolla. Epäreilua!
Erittäin mainiosti tuo Sigfrid Sorosen vieressä oleva niittyalue K vastaisi kuvausta. Lienekö alunperin niityn raivanneet/vallanneet Piukkulan, Koppelon ja Sidzan tripletti? ja Bertill olisi siitä oman osuutensa (1/6) myynyt Raasakkaan?
Lokaperänsuosta en ole ikinä kuullut. Nimet ovat tietysti ehtineet muuttakin vuosisatojen ja maannousun muovaavan vaikutuksen myötä.
3904
Toivottavasti tämä kuva tulee näkyviin. Haukiputaalla on edelleen paikkoja nimien perusteella tunnistettavissa. Liitin vanhoista kartoista uuteen kuvaan pari paikkaa. Talon Nalcki vierellä oli Vahtola. Maan noususta huolimatta on paikannettavissa missä talo sijaitsi, kaupunginosan nimi on Vahtola. Samoin Kurkelansaari, siellä on sijainnut Kurkelan talo. Muitakin "tuttuja" nimiä löysin nykyisen Haukiputaan kartalta. Hauskaa.
Tiina
Pekka Paavola
06.07.16, 20:26
Siis Nalkin talo no35, (aiemmin numero pienempi) sijaitsee Martinniemessä. Jos hiskihakuun laittaa Nal*, löytyy Nalkkeja jo ihan Haukiputaan hiskin alusta asti, siis 1680-luvulta lähtien.
Sitten tämä Elisabet Mikontr Pernu s.13.12.1839 on Mikko Simonpka Pernu Puitin lapsi Etelä-Iistä. Äiti Elsa/Ella Laurintr. Nicka,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/43.htm
Uskon Nalkin talon sijainneen Nalkintien seudulla Martinniemessä. Mielenkiintoinen yksityiskohta ,että tuon Nalkintien läheisyydessä on sijainnut sotilastorppa/talo, joka on asuneet Junkkari/Junckar suku. itse nuot maat on kuuluneet aikanaan Luukela/Vahtolaan talon maihin
Terv .Pekka Paavola
Hei,
Itsekin sovittelin Nalckia ensin Martinniemeen, mutta päädyin tuolle paikalle ympäröidystä syystä. Kartassa vuodelta 1846 on mutka, jota ei 2016 kartassa löydy. Rannikon muoto on muuttunut eikä päättely ole kovin yksinkertaista. Kerron siis vain kuinka tähän ajatukseen päädyin kun ensin sain mittakaavan täsmäämään toisen kartan avulla :) Vai olisiko mahdollista, että kartat on digitoitu vaihtelevaan mittakaavaan? Alue sopisi Martinniemen kärkeen, jos se olisi paljon pienempi kuin toinen samalla tavalla digitoitu kartan osa.
Mielellään kuulen parempia ajatuksia aiheesta.
Tiina
Pekka Paavola
08.07.16, 19:10
Kyllä nuot kartat on ihan oikein. 160-170 vuodessa on maa noussut n.2m. Tuo lahden poukama on nykyinen Vahtolanlahti .Alue on hyvin matalaa, joten maannousema ja Kiiminjoen tuoma liete sitä nopeasti muuttaa.
Terv .Pekka
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.