Pappien pahat teot

[Sami Lehtonen]

Tuossa 1700-luvun alkuvuosina, Ruotsin suurvalta-aseman menetyksen aikoihin, yksi jos toinenkin pappismies syyllistyi melko karmaiseviin tekoihin.

Alustan tämän ketjun Kemiön kirkkoherra Henricus Henrici Florinus nuoremmalla, joka tuomittiin kahden kanssarikollisensa kanssa mestattavaksi, ruhjottavaksi ja teilattavaksi (en tiedä, oliko tämä järjestys - melko kilttiä, jos oli) murhasta ja aviorikoksesta. Toinen kanssarikollisista oli hänen sisarenpoikansa Jakob Peldan.

Mitä muita eksyneitä paimenia tuolloin (1600-1700 -luvuilla) oli?

[Ritva Winter]

Visserligen på svenska, men dock:
Wiborgs stifts historia, akademisk avhandling H-fors 1909 av Albert Simolin innehåller en hel del om prästers och deras anhörigas försyndelser.

[tellervoranta]

Ymmärsin, että tämä on se uusi avattu ketju....
Lähde: Antero Heikkinen, Ihminen historian rakenteissa, Mikrohistorian näkökulma meneisyyteen. Yliopistopaino. Hsi 1993.

Sisällys: Teoriaa ja käytäntöä s.5-43. Sitten:
NOITAVOIMAT PUNTARISSA s.47
-Turun akatemia noitakouluna s.48
-Sivistystä villeille s.48

Kotipirun palveluksia? s.49, Kielletyn tiedon puu s.50-52, Lehtori ahtaalla s.52-54, Mestarin lähtöloitsu s.54-56, Varoittava esimerkki s.56-60.

Ylläolevat 11 sivua käsittelevät Wittenbergissä 1627 maisteriksi seppelöityä Martin Stodiusta, joka oli jo iäkäs Turun aikana. Piispa Rothovius oli pitkään kuullut Stodiuksesta huhuja esim. että mies viettää usein aikaansa vuorissa sekä että hänellä on käskyläisenä kotipiru " spiritus familiaris"
Virkaveljet yrittävät puhdistaa Stodiuksen (taikuri) sekä yliopiston mainetta. Kukaan virkaveljistä ei ole havainnut mitään epäilyttävää Stodiuksen puheissa "sen paremmin selvänä kuin juovuksissa".

Kuitenkin paljastuu nuoria opiskelijoita, jotka ovat professorilta saatujen yöllisten neuvojen ja kirjojen sm. mukaan alkaneet edistyä huimaa vauhtia.
Kirjoina mainitaan Kabbala ja toinen, jonka laatinut Agrippa. Lisäksi " Kristoffer Vagnerus, tohtori Faustuksen oppilas ". Stodius myöntää magiakirjat ja myös sen, että hän on ottanut vaitiololupauksen Ericus-ylioppilaalta.

Stodius pidätetään virasta, kunnes kansleri Per Brahe on tehnyt ratkaisunsa.
1660 iäkäs ja raihnainen professori lähtee Turun akatemiasta vähin äänin yleisen hyvän nimissä.

Varmaan en osannut selostaa asiaa niin, että se tuli selväksi. Seppo toisaalla on kirjoittanut asiasta. Parasta on lukea kirjasta ainakin ko kohta.

[eijali]

Niin, kummasti ne papit pääsivät pälkähästä kuten esimerkiksi Kangasniemen kappalainen Gustaf Jacob Hoffren, jota syytettiin tytärpuolensa raiskaamisesta . Tyttö olisi ollut raskaana, mutta oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Myös toisen tytärpuolen hyväksikäytöstä häntä epäiltiin. Olisi kiva tietää, mihin ko tytöt joutuivat? Hehän olivat Kangasniemen entisen kappalaisen Samuel Krogeruksen ja Maria Elisabeth Limatian lapsia. Maria Elisabeth Limatia kuoli 1764. Hoffren oli isokokoinen ja pelottava mies. Oikeudenkäynnistä Hoffren selvisi kuin koira veräjästä kiitos Ruotsin hallitsijan. Valitettavasti minulla ei ole mukana tarkempia tietoja asiasta täällä kesälaitumilla, mutta, jos joku tietää tyttärien vaiheista tapahtumien jälkeen, olisin iloinen tiedoista, koska Maria Elisabeth Limatia on esiäitini.
Eija L.

[Sami Lehtonen]

Mitenkään väheksymättä Ericus Erici Ketareniuksen ansioita kappalaisena, tuli tämä pidätetyksi virasta 1705 varkauden takia ja 1.11.1708 hänet mestattiin lapsenmurhasta tuomittuna.

Taisin tässä taannoin lukea Pihlajamaan Turun Suomalaisen seurakunnan papistosta, että Ketareniuksella olisi ollut nokkapokkaa jonkun toisen vankeudessa olleen papin kanssa. En nyt tähän hätään muista tarkkaan sisältöä, ja kirjaakaan minulla ei ole (luin SSS kirjastossa). Oliko se juuri Henrik Florinuksen kanssa?

[JHissa]

Henricus Johannis Lithovius, Corvinus, Ahlholm s. n. 1600 Liminka, k. 1651 Pyhäjoki. Iin kappalainen 1620-34 ja kirkkoherra 1634. Pyhäjoen kirkkoherra 1636-51.
Vuonna 1633 Iin lukkarin navetan karsinasta löydettiin kuollut lapsi, jonka isäksi Henrik tunnusti itsensä. Rikoksen ilmiantoivat Henrikin oma äiti Kristina Östenintytär Sursill ja lukkarin vaimo. Oikeudessa Henrik tuomittiin aluksi kuolemaan huoruudesta erään naimattoman itsellisnaisen kanssa (ei siis lapsensurmasta), mutta tuomio muutettiin lopulta niin että hän sai sovittaa tekonsa siirtymällä Pyhäjoelle papiksi koeajaksi. Pyhäjoen kirkkoherra Ericus Georgii Montanus puolestaan siirtyi Iin kirkkoherraksi, sillä Henrik oli ennen tapausta ehditty nimittää Iin kirkkoherraksi 1633 isänsä Johannes Henrici Lithoviuksen vielä eläessä. Henrik pantiin irstaan elämänsä tähden joksikin aikaa viralta vielä vuonna 1642.
Täytynee olla ankara rangaistus siirtyä papiksi Pyhäjoelle.

[Sami Lehtonen]

Henricus Johannis Lithovius, Corvinus, Ahlholm s. n. 1600 Liminka, k. 1651 Pyhäjoki. Iin kappalainen 1620-34 ja kirkkoherra 1634. Pyhäjoen kirkkoherra 1636-51.
Vuonna 1633 Iin lukkarin navetan karsinasta löydettiin kuollut lapsi, jonka isäksi Henrik tunnusti itsensä. Rikoksen ilmiantoivat Henrikin oma äiti Kristina Östenintytär Sursill ja lukkarin vaimo. Oikeudessa Henrik tuomittiin aluksi kuolemaan huoruudesta erään naimattoman itsellisnaisen kanssa (ei siis lapsensurmasta), mutta tuomio muutettiin lopulta niin että hän sai sovittaa tekonsa siirtymällä Pyhäjoelle papiksi koeajaksi. Pyhäjoen kirkkoherra Ericus Georgii Montanus puolestaan siirtyi Iin kirkkoherraksi, sillä Henrik oli ennen tapausta ehditty nimittää Iin kirkkoherraksi 1633 isänsä Johannes Henrici Lithoviuksen vielä eläessä. Henrik pantiin irstaan elämänsä tähden joksikin aikaa viralta vielä vuonna 1642.
Täytynee olla ankara rangaistus siirtyä papiksi Pyhäjoelle.


Minkäs rikoksen Ericus Georgii Montanus sitten katsottiin sovittaneen, kun pääsi vastavuoroisesti "vapauteen" Iin kirkkoherraksi?

[Swanfoth]

Esi-isäni Thomas Palthenius kunnostautui ryyppäämällä Sääksmäen kirkon katon korjausrahat ja kieltäytymällä tottelemasta muita kuin kuningasta. Pidätettiin virasta 1661 joksikin aikaa. Lähde:
Arvo Saura: Thomas Palthenius—Häikäilemätön kirkonmies 1600-luvulla. Sääksmäki-lehti 1985. s. 12–13
Hänet mainitaan myös tuolla:
http://www.lohjelmit.fi/historia.html suvun kantaisänä ja
http://www.kolumbus.fi/j.castren/castrensuku/suvun-varhaisvaiheet.htm
7. kappale, joka alkaa "Sääksmäkeläisillä…"

Samassa kappaleessa aikaisemmin on mainittu toinen esi-isäni suurmaanomistaja Paavali Särkilahti, joka oli "tullut kuuluisaksi ahneudestaan ja häikäilemättömyydestään". Hänen toinen poikansa ja myös esi-isäni Israel oli julma vouti Sääksmäellä, joka 1500-luvun lopulla vietiin Tukholmaan ja mestattiin.
Hänen varallisuudestaan on mainintoja:
http://www.genealogia.fi/genos/30/30_33.htm

Hänestä on myös artikkeli, jota en ole nähnyt:
Kyösti Kiuasmaa: Israel Paavalinpoika Särkilahti, vouti, sotilas ja suurmaanomistaja. Historiallinen Arkisto 55, ss. 298–360

Jätän pohdittavaksi kuinka paljon näiden sankareiden luonteenpiirteitä on periytynyt meikäläiseen :oo:

[Sariainen]

Niin, kummasti ne papit pääsivät pälkähästä kuten esimerkiksi Kangasniemen kappalainen Gustaf Jacob Hoffren, jota syytettiin tytärpuolensa raiskaamisesta . Tyttö olisi ollut raskaana, mutta oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Myös toisen tytärpuolen hyväksikäytöstä häntä epäiltiin. Olisi kiva tietää, mihin ko tytöt joutuivat? Hehän olivat Kangasniemen entisen kappalaisen Samuel Krogeruksen ja Maria Elisabeth Limatian lapsia. Maria Elisabeth Limatia kuoli 1764. Hoffren oli isokokoinen ja pelottava mies. Oikeudenkäynnistä Hoffren selvisi kuin koira veräjästä kiitos Ruotsin hallitsijan. Valitettavasti minulla ei ole mukana tarkempia tietoja asiasta täällä kesälaitumilla, mutta, jos joku tietää tyttärien vaiheista tapahtumien jälkeen, olisin iloinen tiedoista, koska Maria Elisabeth Limatia on esiäitini.
Eija L.
Ja ollen väärin muista, niin eikös tytärtä etsitty, jopa navetan lautalattian alta tai jostain ??? Muistelen lukeneeni jostain. Kovin epäilyttä tuo "ukko" joka tapauksessa oli. Tutkin asioita joskus vuonna yks ja kaks ihan sivu liitteenä.
Terv. SARIAINEN :cool:

[eijali]

Niin, jospa ruumis tai ruumiit(?) oli heitetty luuhuoneeseen? Taitaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi tyttöraukan kohtalo. Onneksi hänen sisarensa eli esiäitini Maria Elisabeth Samuelsdr Krogerus oli sen verran vanhempi, ettei joutunut uhriksi.
T. Eija L.