Magnus Hienonen, Jyväskylän seutu

[eruppa]

Onko jollakulla tietoa seuraavasta henkilöstä:

Magnus Abrahaminpoika Hienonen, syntynyt 2.1.1855 Jyväskylän maaseurakunta, Oravasaari, Honkaniemi trp. Vanhemmat olivat torppari Abraham Juhonpoika, synt. 1810 ja Heddastiina Matintytär, synt. 1815.

Kyseinen mies sai avioliittokuulutuksen 18.1.1878 Laukaassa isotätini Eeva Venäläisen, synt. RK 2.2.1861 Kangasniemi, kanssa. Avioliitto ei kuitenkaan syystä tai toisesta toteutunut ja Magnus Hienonen hävisi sekä Jyväskylän että Laukaan että Jyväskylän väestökirjanpidosta kuin tuhka tuuleen (ainakaan en ole löytänyt).
Onkohan joku törmännyt Magnus Hienoseen vuoden 1878 jälkeen?

Kyseleepi Porin Erkki

[Tuula Cu]

Jyväskylässä oli 1960-luvulla Hienosen pesula, jonka Lindström-yhtiöt osti 1999. Muitakin Hienosia näyttää siellä olleen Kela-korttien mukaan (tein nopean haun SSHY:n avulla), mutta ovatko Magnuksen vai ehkä hänen veljensä tms jälkeläisiä, siitä en sano mitään.

Hienonen ei ole kuitenkaan tavallinen nimi siellä päin, Heinonen olisi.

Tuula K

[Maisa]

Magnusta tai Mannea on hiukkapikka haaste seurata, sillä sekä syntymäaika että nimi vaihtuvat minun mielestä - onkohan näin???.

Tässä se, mitä minä löysin äkkiseltään (toivottavasti olet SSHY:n jäsen):

Jyväskylän msrk RK 1869 s. 170, s.aika 8.1.1855, Leivonmäelle No 78/21.12.1877

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24936&pnum=187

Ulosmuuttaneet Leivonmäen päälle kirjattu Laukaa

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15326&pnum=9

Laukaan RK 1872 s. 1482, tulee Jyväskylästä, palaa Jyväskylään, kolmas henkilö ylhäältä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1175&pnum=1073

Jyväskylän sisäänmuuttaneet No 71/1878 sukunimellä Riikonen

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24970&pnum=14

Jyväskylän RK 1869 s. 174, s.aika 2.6.1855, muuttaa Leivonmäelle.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24936&pnum=191

Leivonmäen RK 1875 ja s.aika 22.6.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26925&pnum=421

[eruppa]

Kiitos vastauksista. Tuo Markkina-ahon torppa Laukaassa on äidinpuoleisen isoäitini Wilhelmiina Seppäsen, synt. 1875, syntymäkoti.Hän näkyy ko. rippikirjasivulla. Hänen isänsä, 1810 Kangasniemessä syntynyt Henrik Seppänen oli torpparina ko. torpassa. Henrik oli kahdesti aviossa, mutta ensimmäinen avioliitto 1803 syntyneen Anna Pynnösen kanssa oli lapseton.Pariskunta ehti ennen Markkina-ahoon tuloaan asua muutaman vuoden Inkerinmaalla, mikä tapa oli tuohon aikaan yleistä savolaisella maalaisväestöllä. Tuo Anna Pynnönen oli Henrik Seppäsen seuraavan vaimon Anna-Leena Matintytär Venäläisen täti. Pariskunnalla oli avioliitosta lapset Josefiina, synt. 1870 ja isoäitini Vilhelmiina, synt 1875. Anna-Leenalla oli avioituessaan tuo au-tytär Eeva Venäläinen ja Magnus Hienonen näkyy torpassa kotivävynä. Eeva Venäläisestä tuli lapseton vanhapiika ja ihmetykseni aihe on, miksi aiottu avioliitto kariutui. Sukujuurieni kannalta asialla ei mole suurempaa merkitystä.

Vinkeistä kiittäen Porin Erkki

[eruppa]

Vielä lisäkommentti edelliseen.

Leivonmäelle ilmestyy 1878 Magnus Riikonen (Hienonen?) synt Leivonmäen RK 22.6.1855. Hän avioitui Leivonmäellä 27.8.1879 torpparin lesken Susanna Kustaantyttären, synt. 3.9.1852 kanssa. Susannan ensimmäinen mies oli Otto Henrik Matinpoika Hägg, synt.21.1.1842, kuoli 2.6.1877.

Tuo Hägg on sotilasnimi ja Kangasniemestä löytyy Hägg-niminen ruotusotamies, oikealta sukunimeltään Halttunen.Voi olla samaa sukua.

Otto Henrik Häggillä oli lapset Sandra, synt.. 1.5.1873 ja Antti, synt. 29.10.1875. Magnus Riikonen saa Susannan kanssa lapsen Oskar Magnus Riikonen, synt. 1.1.1880.( Viitte Leivonmäen RK sivu 520 Vartiamäki, Kurkijärvi 1870-luku).

Olikohan niin, että avioliiton purkautuminen Eeva Venäläisen kanssa sai miehen muuttamaan nimensä Hienosesta Riikoseksi. Hänet on merkitty sahamieheksi, eli oli luultavasti työssä Rutalahden sahalla. Väkisinkin tulee mieleen, että avioliittokuulutus purettiin Eeva Venäläisen miestä kohtaan tunteman vastenmielisyyden takia, eli nuorta Eevaa olisi painostettu avioliittoon. Mieleeni tulee väkisin, että isotätini Eeva oli lesbo, koska hän ei koskaan avioitunut, eikä saanut lapsia. Sukupuolinen poikkeavuushan oli tuohon aikaan raskas rikos, josta luultavasti olisi tuomittu pakkotyöhön kehruuhuoneeseen.

Tämmöisiä miettii Porin Erkki