Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tyrvää Hätilä
Koska Hätilä on tullut esille Tapiolan Laurila-ketjussa, on aihetta avata uusi ketju. Taloa hallitsi 1600-luvulla pitkä sukulinja, joka ei avaudu lähteistä helposti ja on sen vuoksi jäänyt tuntemattomaksi.
Ratsumies Clas Simonssonille, joka oli aloittanut uransa 1691 Axel Kurckin lipustossa, läänitettiin 1600 Hätilän kylän toinen talo ja hän yhdisti siihen heti toisen, niin että hänellä oli 7½ äyrin ratsutalo. Hän käytti sinettiä ja kuului siis ammattiratsumiesten ylempään kerrokseen. Hän oli mahdollisesti kotoisin Ruotsista, koska hänellä ei näytä olleen Suomessa sukulaisia eikä perittyä omaisuutta. Hän joutui Kirkholmin taistelussa 1605 puolalaisten vangiksi ja hänen kuolemastaan saatiin varma tieto vasta 1613, jolloin hänen leskensä Sara Eriksdotter avioitui uudestaan Lasse Bertilssonin kanssa. Tämä jatkoi ratsupalvelusta Hätilästä vuoteen 1626, jolloin hän kaatui Dünaburgissa (Väinänlinna). Leski Sara onnistui jonkin aikaa säilyttämään verovapauden käymällä henkilökohtaisesti kenraalikuvernööri Nils Bielken puheilla, mutta ennen pitkää se menetettiin ja talo on 1630 merkitty täysautioksi (afhyst). Se liitettiin Rautajoen rälssiin.
V. 1647 Tyrvään kappalainen Josephus Henrici (Sagittarius) sai Hätilän suuremman, Clas Simonssonille läänitetyn 5 äyrin talon haltuunsa vaimonsa Elin Clasdotterin perintöoikeuden nojalla ja alkoi suorittaa siitä ratsupalvelusta. Pienempi 2½ äyrin talo säilyi kameraalisena maakirjoissa ja yhdistettiin toiseen taloon vasta 1691. SAY:sta tiedot kuitenkin puuttuvat vuoteen 1656. Josephus Henricillä oli poika Johan Sagittarius, apulaispappi Karkussa, ja ainakin neljä tytärtä, joista nähtävästi vanhin, joko nimeltään Margareta tai nimeltä tuntematon, oli Hätilän emäntä seuraavan omistajan Josef Thomassonin vaimona (Karkun ja Mouhijärven käräjät 21-23.6.1665). Äidinäitinsä kaima Sara oli naimisissa Huittisten Rieskalan Kukolan isännän Simon Simonssonin kanssa; heidän poikansa pistooliseppä Matts Simonsson oli nimismies Sigfrid Sigfridsson Jaamalan vävy ja myöhemmin rusthollari Loimaan Vilvaisten Heikkilässä ja lyhyaikaisen Haarman-suvun kantaisä (ks. Genos 4975, jossa hänen sukuperäänsä ei tunneta). Tyttärien Beatan (main. 1657) ja Sofian (main. 1660-1661) vaiheita ei tunneta.
Josef Thomasson oli Hätilän isäntänä 1656-1668 ja jatkoi appensa ratsupalvelusta. Henkikirjoissa 1656-1671 on hänen vaimonsa Margareta (Maisa, Merta, Margeta). Ensimmäinen vaimo, Josephus Henricin tytär, on ehkä kuollut ennen 1656, tai sitten oli kaksi Margaretaa peräkkäin vuosina 1656-1671. Toinen oli Margareta Persdotter, joka on merkitty vuoden 1675 sotilasmaakirjaan Hätilän haltijaksi. Saman vuoden sotilastilojen henkikirjassa tilalla asuu Jakob Perssonin perikuntaa, mikä tarkoittaa ainakin Margareta Persdotteria. joka siis olisi avioitunut uudestaan Jakob Perssonin kanssa (Reino Mäkelä: Tietoja Suur-Tyrvään ratsutiloista, laudaturtyö. TYK). SAY ei tunne tällaista Hätilän isäntää (lampuoti Jakob henkikirjassaa 1672 on toinen henkilö). Esko Karisalmen Kangasalan ym. käräjiltä löytämän tuomiokirjatiedon mukaan Josef Thomasson oli Vesilahden siltavoudin Abraham Josefssonin isäpuoli (ketju Tyrvää Tapiola Laurila). Olisi löydettävä tieto, kumpi Josef Thomassonin vaimoista oli Abrahamin äiti, N.N. (tai Margareta) Josefsdotter vai Margareta Persdotter, jotta päästäisiin Axel ja Abraham Josefssonien isän jäljille.
Seuraavakin omistajanvaihdos voi vielä jollakin tavalla liittyä tähän sukuvyyhtiin, koska taloa ei ole merkitty autioksi ennen kuin 1692. Omistajaksi tulee 1675 Tyrvään kappalainen Abraham Fabricius (k. 1685). Sukuyhteydestä entisiin omistajiin ei ole löytynyt tietoja mutta ei myöskään Hätilän ostosta. Koska hän itse oli todennäköisesti Pälkäneen kirkkoherran Anders Fabriciuksen poika, täytyisi sukuyhteyden johtua avioliitosta. Hän oli kolmesti naimisissa: 1:o Brita Larsdotter (k. 1671), 2:o Margareta Abrahamsdotter 1673-1677 ja Maria v:sta 1678 (k. 1694). Sastamalan historiassa oletetaan Margareta ja Maria samaksi henkilöksi. Vuoden 1685 jälkeen ratsupalvelus loppui ja talo tuli veroautioksi. Sen otti 1692 verolle ja viljelykseen Jakob Andersson Punkalaitumen Mäenpäästä, joka rippikirjan mukaan muutti perheineen pois Hätilästä 1698. Talo oli sen jälkeen autio ja asumaton noin v:een 1730, jolloin se asutettiin uudelleen kahtena talona, Yli- ja Ala--Hätilänä (myöh. Ylinen ja Alanen).
Henrik Impola
:) Lämpimät kiitokset Hätilän selvittelystä. Kukolan Simon Simonsson ja Sara Josephsdr kuuluvat esipolviini.
Hei
En ole Tyrväätä tutkinut mutta Vesilahden kannalta hieman selvitystä eli
Josephus Henrici (paimenmuisto) mainitaan Vesilahdella apupappina jo 1623 ja kappalaisena 1626-1631. Sisarensa Elin Henricsdotter avioituu Tottijärven Pajukannan Olof Ericssonin kanssa jonka veljentytär Dorothea Larsdotter avioutuu Anian Heikkilän rustholliin ja on siten siltavouti Abraham Josephssonin vaimon Annika Michelsdotterin äiti.
Josephus Henrici saa haltuunsa vuonna 1628 Vesilahdelta Kaltsilan Erkkilän rusthollin jota sitten viimeistään 1635 omistaa kirkkoherra Josephus Michaelis Wallenius, Walleniuksen sisar Christina Michelsdotterin on Anian Heikkilän emäntä ja siten siltavouti Abrahamin vaimon Annikan isänäiti.
Paimenmuiston mukaan Vesilahden kappalainen Josephus Henrici voisi olla sama kuin myöhempi Tyrvään kappalainen Sagittarius ja ylläesitetty vahvistaa käsitystä.
HEI Taas menee hieman sivuun, mutta nuo minunkin esivanhempani Simon Liuhala ja Sara Josefsd kiinnostavat. Onko kellään Saran alkuperästä hajua? Simon Liuhala oli ilmeisen viriili ja touhukas mies. Hän teki ensin sepän hommia kotonaan ja sitten Sorvolan Laurilassa, kunnes sai tai osti Kukolan. Leskeksi jäätyään han nai Vakkalan Junnilan lesken Agneta Bengtsdotterin ja hoiteli Junnilaa ehkä jonkin aikaa yhdessäkin Agnetan pojan Henric Clemetssonin kanssa, josta tuli hänen vävynsä. Jouduttuaan uudestaan leskeksi Simon avioitui vielä lähes 80-vuotiaana Maria Mårtenssonin kanssa.
TH
:confused: Ymmärsinkö Impolan aloitusviestin jotenkin väärin, kun päättelin, että Sara Josephsdr:n vanhemmat olivat Josephus Henrici (Sagittarius) ja Elin Clausdr?
Esko Karisalmelle suuret kiitokset tiedoista koskien Josephus Henricin pappisuran alkuvaiheita ja hänen sukulaisuussuhteitaan Vesilahdella. Huomasin vasta nyt, että olen Kirsti Arajärven Vesilahden historiasta saanut tiedon Vesilahden kappalaisesta Josephus Henricistä ja hänen sisarestaan Elinistä sekä tämän miehestä, Pajukannan Olof Erikssonista (k. 1626 tappelussa Vesilahden kirkonkylässä), samoin Kaltsilan Erkkilän ostosta. En ehtinyt kaikkia muistiinpanoja koota yhteen alkuviestiä kirjoittaessani. Olen myös jostakin (Lempäälän historiasta?) saanut tiedon tämännimisestä papista Lempäälässä. Olisiko näissä tiedoissa Josephus Henricin uran alkuvaiheista jotakin epäselvyyttä? Mistä paimenmuistosta on kysymys? Leinberg ei paimenmuistossaan tunne Josephus Henriciä Vesilahdella eikä Lempäälässä, Tyrväälläkin hän mainitsee vain Josephuksen ilman patronyymiä.
Amaryllikselle: Kyllä Kukolan Sara Josefsdotter oli selvästi Josephus Henricin tytär. Tytär Sara ja vävy Simon mainitaan Josephus Henricin perheessä yhdessä 1658-1660. Sen jälkeen Leppäkosken Liuhalassa on 1661-1666 Simon son, smed ja Sara hustru, Sorvolassa 1667-1668 Simon smed ja Sara hustru, ja Rieskalan Kukolassa v:sta 1672 isäntä Simon Simonsson ja vaimonsa Sara v:een 1677 (haud. Huittisissa 28.1.1678 Sara Josephsdotter ifrån Rieskala Kukoi). Simon Simonsson on sen jälkeen Kukolassa isäntänä ilman vaimoa v:een 1686.
Haapiot: Minulla on samat tiedot Leppäkosken Liuhalan pojan ja Rieskalan Kukolan isännän Simon Simonssonin vaiherikkaasta elämästä. Sara Josefsdotterista kuten yllä Amaryllikselle.
Hei
Tarkoitin paimenmuistolla sen verkkoversiota. Mielestäni epäselvyyttä ei ole.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1226
Kaltsilan Erkkilän osto
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1628-1629_es1962_nidenn2/137.htm
Ja tappelusta mm tässä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1623-1627_es1962_nidenn1/39.htm
HEI Minähän se tietysti 'luin' väärin. Eipä ollut ensimmäinen eikä varmaan viimeinenkään kerta! Suurkiitos Impolalle! Tässähän ollaan pääsemässä perempiin piireihin - hehe? TH
Kiitos Impolalle ymmärryskykyni vahvistuksesta :).
Kukolan Brita Simonsdr, joka naitiin Huittisten Suttilan Sutille, on esiäitini.
Ohessa linkit Abraham ja Axel SAY:ssä näkymiseen.
Eli aika lyhyt ura kummallakin SAY:ssä. Ilmestyneet "tyhjästä" - Axel Tyrväälle ja Abraham Axelin kuoleman jälkeen Vesilahden Aniaan.
Siltavouti Abraham Vesilahden Heikkilä Aniassa 1693 alkaen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=564359
Siltavouti Abraham Kangasalan Suoraman Nikkilässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=470838
Axel Tyrvään Leinilälän Haunialla juuri ennen kuolemaansa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585525
Kiitos Impolalle ymmärryskykyni vahvistuksesta :).
Kukolan Brita Simonsdr, joka naitiin Huittisten Suttilan Sutille, on esiäitini.
Samoin minulla. Lisäksi tulee linjat Beata Simonsdotterin (Junnila) ja Johan Simonss Kukolan kahdenkin tyttären Beata (Tiuttu) ja Maria (Mikola) Johansdotterien kautta. Ja löytyypä vielä Johan Kukolan tytärpuoli Anna Mattsd Toikko/Kylly. TH
Tuon ajan yksi erikoisuus oli noituutta koskevat lait, joissa ei tietääkseni ollut kuin yksi vaihtoehto: syylliseksi todetulle kuolemantuomio.
Muistaakseni käräjäoikeus tuomitsi Simon Liuhalan isä Simon Henricsson Liuhalan kuolemaan noituudesta. Tällaiset tuomiot alistettiin hoviin, jossa tuomiot, jollei kokonan kumottu, pääsääntöisesti ainakin lievennettiin esim karkoitukseksi. En tiedä miten Simon Henricssonille kävi, mutta ei hän varmaankaan roviolle joutunut. TH
Jatkan tähän, vaikka Leppäkosken Liuhalan sukua oikeastaan pitäisi käsitellä omassa ketjussaan. Onko jossain tieto että Simon Henriksson Liuhala olisi tuomittu noituudesta? Viikin Suur-Huittisten historia II:n mukaan (s. 336) eräs Simon Henriksson tuomittiin 1679 teilattavaksi noituussyytösten perusteella. Viikki ei mainitse hänen kotipaikkaansa, mutta tuomiokirjasta näkyy että hän oli Mommolan kylän paimen (vallkarl) ja siis aivan eri henkilö kuin Simon Henriksson, joka oli Leppäkosken Liuhalan isäntänä 1635-1660 (Huittisten ylim. käräjät 7.7.1679). Tuskin Huittisissa on kahta samannimistä tuomittu näin harvinaisella syyteperusteella. Kuolemantuomiot alistettiin aina hovioikeuden vahvistettaviksi ja niin varmaan tämäkin, vaikka sitä ei mainita tuomiokirjassa (ainakaan renovoidussa).
H. I.
Tuossa numerolla 45 mainittu Simon Liuha. t
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/kuolemantuomiot.html
Hei
Simon Henricsson Liuha i Hwittis socken och Leppäkoski by
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/114.htm
Hei
Simon Henricsson Liuha i Hwittis socken och Leppäkoski by
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/114.htm
Kun tuo ruåtsini on edelleen kovin heppoista, tulkitsenko tuomion
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/120.htm
seuraavia sanoja edes oikeaan suuntaan '....för denna Liuha och hans trulldom, hvilket dom högl kongl. håffrätt ödhmjukligen hemställs' että jutussa ei annettu käräjillä päätöstä vaan se alistettiin armollisesti hovioikeudelle? TH
Benedictus
30.03.16, 11:51
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=795935
Onkohan tietoa, miten Jaamalan ratsutila siirtyi vävyltä pistooliseppä Mats Simonssonilta Turkulaiselle värjärimestari Staffan Meunierille ja tältä khr Johannes Vegeliukselle.
Mats Simonssonin äiti oli siis kappalainen Josef Henrikssonin tytär Sara Josefsdotter.
Onko Saran äidinäidistä Sara Eriksdotterista mitään tietoa.
Ylioppilas matrikkelissa Jaamalan yhteydessä mainitaan Hoipolaisia, mutta asia ei auennut minulle.
Mahtaisiko Henrik Impolan arkusta löytyä lisävalaistusta Jaamalan vaiheisiin?
Vastaan Benedictukselle Jaamalasta ketjussa "Brita Simonsdotter, Kiikka Jaamala".
H.I.
Benedictus
31.03.16, 06:45
Laitan tähän myös Stutaeus.ketjuun laittamani viestin liittyen Vegeliusten äidin Karin Josefsdotterin syntyperän oletukseen.
Ajallisesti näkisin, että Karin Josefsdotter voisi olla hyvinkin Josephus Henrici Sagittariuksen tytär.
Lainaus Lund:
Kertaan vielä:
Vuoden 1652 henkikirja [9134:188], ei vielä eritelty lapsia Jaakko Erkinpojalle
Vuoden 1653 henkikirja [9136:212], 1 m. Jaakko Erkinp. Uppala, isäntä, vo, poika, piika
Vuoden 1654 henkikirja [9138:216], 1 m. Jaakko Erkinp., 2 poikaa, 2 pojan vaimoa
Vuoden 1656 henkikirja [s. 743], 1 m. Jaakko Erkinp., isäntä, 1 poika, 1 pojan vaimo
Vuoden 1657 henkikirja [s. 560], Jaakko Erkinp., isäntä, 1 poika, 1 tytär, 1 pojan vaimo
Vuosina 1658 ja 1659 samat henkilötiedot kuin 1657.
Tästähän ei voida tehdä kovin varmoja päätelmiä, paitsi paljon varmempia kuin pelkkää arvailua eli hyvin todennäköisiä päätelmiä.
Yksi päätelmähän oli, että Tuomas Jaakonpoika Uppa on ko. Jaakko Erkinpojan vanhempi poika, joka on avioitunut noin vuonna 1653.
Toinen poika, Tuomaan nuorempi veli Jaakko Jaakonpoika olisi avioitunut samoihin aikoihin, viimeistään alkuvuodesta 1654.
Tuomaalla on vaimo katkeamattomasti henkikirjoissa, joten henkikirjat tukevat sitä päätelmää, että Tuomas olisi avioitunut Kaarina Joosepintyttären kanssa jo noin 1653.
Siis sellainen Kaarina Joosepintytär, joka asuu todistettavasti vielä 1654-56 jossakin Hämeen tai muunkaan seudun pappilassa eikä Seinäjoen Uppalassa, ei hyvin sovi tähän kuvioon.
Lainaus Henrik Impola:
Koska Hätilä on tullut esille Tapiolan Laurila-ketjussa, on aihetta avata uusi ketju. Taloa hallitsi 1600-luvulla pitkä sukulinja, joka ei avaudu lähteistä helposti ja on sen vuoksi jäänyt tuntemattomaksi.
Ratsumies Clas Simonssonille, joka oli aloittanut uransa 1691 Axel Kurckin lipustossa, läänitettiin 1600 Hätilän kylän toinen talo ja hän yhdisti siihen heti toisen, niin että hänellä oli 7½ äyrin ratsutalo. Hän käytti sinettiä ja kuului siis ammattiratsumiesten ylempään kerrokseen. Hän oli mahdollisesti kotoisin Ruotsista, koska hänellä ei näytä olleen Suomessa sukulaisia eikä perittyä omaisuutta. Hän joutui Kirkholmin taistelussa 1605 puolalaisten vangiksi ja hänen kuolemastaan saatiin varma tieto vasta 1613, jolloin hänen leskensä Sara Eriksdotter avioitui uudestaan Lasse Bertilssonin kanssa. Tämä jatkoi ratsupalvelusta Hätilästä vuoteen 1626, jolloin hän kaatui Dünaburgissa (Väinänlinna). Leski Sara onnistui jonkin aikaa säilyttämään verovapauden käymällä henkilökohtaisesti kenraalikuvernööri Nils Bielken puheilla, mutta ennen pitkää se menetettiin ja talo on 1630 merkitty täysautioksi (afhyst). Se liitettiin Rautajoen rälssiin.
V. 1647 Tyrvään kappalainen Josephus Henrici (Sagittarius) sai Hätilän suuremman, Clas Simonssonille läänitetyn 5 äyrin talon haltuunsa vaimonsa Elin Clasdotterin perintöoikeuden nojalla ja alkoi suorittaa siitä ratsupalvelusta. Pienempi 2½ äyrin talo säilyi kameraalisena maakirjoissa ja yhdistettiin toiseen taloon vasta 1691. SAY:sta tiedot kuitenkin puuttuvat vuoteen 1656. Josephus Henricillä oli poika Johan Sagittarius, apulaispappi Karkussa, ja ainakin neljä tytärtä, joista nähtävästi vanhin, joko nimeltään Margareta tai nimeltä tuntematon, oli Hätilän emäntä seuraavan omistajan Josef Thomassonin vaimona (Karkun ja Mouhijärven käräjät 21-23.6.1665). Äidinäitinsä kaima Sara oli naimisissa Huittisten Rieskalan Kukolan isännän Simon Simonssonin kanssa; heidän poikansa pistooliseppä Matts Simonsson oli nimismies Sigfrid Sigfridsson Jaamalan vävy ja myöhemmin rusthollari Loimaan Vilvaisten Heikkilässä ja lyhyaikaisen Haarman-suvun kantaisä (ks. Genos 4975, jossa hänen sukuperäänsä ei tunneta). Tyttärien Beatan (main. 1657) ja Sofian (main. 1660-1661) vaiheita ei tunneta.
Lainaus Impola:
Kun Brita Sigfridsdotterin (ks. yllä) isä ja ensimmäinen mies kuolivat samanaikaisesti 1693, hän joutui ottamaan käsiinsä Jaamalan rusthollin ja kestikievaritalon hallinnan. Hänen toinen miehensä oli pistooliseppänä Britan langon, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin pistooliseppämestarin Jöran Liuhanderin apulaisena. Jo vanha nimismies oli valittanut niistä suurista vaikeuksista, jota kestikievarinpito Turun valtamaantien varrella aiheutti ratsupalveluksen lisäksi. Vieraiden joukossa oli arvohenkilöitä ja heidän seurueitaan ja kestityksen oli oltava sen mukaista. Kun lisäksi tulivat katovuodet, Brita-emäntä joutui ottamaan velkaa turkulaiselta värjärimestarilta Staffan Meunieriltä, joka käytti vaikeata tilannetta häikäilemättömästi hyväkseen. Hän sanoi velan irti pahimpana katovuonna 1697 eikä Brita Sigfridsdotter kyennyt nopeasti saamaan uutta lainaa. Missä määrin on perää vihjauksissa Meunierin vilpillisyydestä, on vaikea tietää.
Brita Sigfridsdotter muutti miehensä ja lastensa kanssa Loimaalle. Meunier myi 1703 Jaamalan kirkkoherra Johannes Wegeliukselle 900 kuparitaalarin hinnasta, varmaan melkoisella voitolla. Silloin ei tunnettu arvonlisäveroa. Britan poika ensimmäisestä avioliitosta Anders Johansson valitti asiasta täysi-ikäiseksi tultuaan 1713. Venäläismiehitys katkaisi asian käsittelyn, mutta ensimmäisillä Isonvihan jälkeisillä käräjillä hän uudisti valituksensa. Hänen äitinsä ja isäpuolensa ilmoittivat, että Meunier oli karkottanut heidät Jaamalasta ”pienen muka velkasaatavan takia” ja että he eivät muualla asuvina voineet valvoa etujaan 1703. Brita Sigfridsdotter muistutti erityisesti, että Wegelius oli 1713 luvannut luopua tilasta, jos hän saisi korvauksen siihen kiinnittämistään rahoista. Nyt 1722 Wegelius vetosi lainhuudatuksiin eikä myöntänyt selostusta vuoden 1713 oikeudenkäynnistä oikeaksi. Jaamala jäi Wegeliuksen omistukseen ja oli hänen jälkeläistensä hallussa 1800-luvun alkupuoliskolle, jolloin se oston kautta palautui nimismies Sigfrid Sigfridssonin jälkeläisille.
H. I.
Brita Sigfridsdotter Jaamala, 2. puoliso Mats Simonsson Kukola, Sara Josefsdotter Hätilän poika.
Yllä olevasta selviää, että Tyrvään kappalainen oli Josef Henriksson, joka omisti vaimonsa peruna Hätilän ratsutilan.
Hänellä tiedetään ainakin 4 tytärtä.
Kuten Lund mainitsee yllä, olisi Thomas Jacobsson Uppa ollut jo 1654 aviossa Karin Jodefsdotterin kanssa.
Tämä aika sopii hyvin ajatukseen, että Josef Henriksson Sagittariuksella olisi ollut myös tytär Karin Josefsdotter, Thomas Uppan vaimo.
Tätä asiaa vahvistaa nimiyhteydet, sillä Karinilla oli poika Henrik, joka sopisi nimetyn Josef Henricin isän mukaan.
Lisäksi Johannes Vegeliuksella oli tytär Sara ja myös Elisabeth (Elin).
Aiemmin pohdittiin Vegeliuksen ruotsin taitoa, tässä tapauksessa Karinin isoisä Clas Simonsson olisi Impolan mukaan ollut ruotsalainen, eikä isoäidin Sara Eriksdotterin suvun kielestä ole tietoa.
Myös tuo Johannes Vegeliuksen hankkima Kiikan Jaamalan ratsutila liittää yhteen kyseiset perheet.
Jaamalan emännän Brita Sigfridsdotterin 2. puoliso pistooliseppä Mats Simonsson oli Josef Henriksson Sagitariuksen tyttären Sara Josefsdotterin poika eli tämän ajatuksen mukaan Johannes Vegeliuksen serkku.
Lainaus Karikk:
tulkoon selvitetyksi Jaamalan sotilaan Sigfred Jöranssonin tausta, kun jokunen vuosi sitten tulin selvitelleeksi sitä Jaamalan rakuunan Sigfred Sigfredsson Forsmanin (k. 14.12.1745 Kiikka) takia. Heillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä.
Sotilas Sigfred Jöransson tuli Kiikkaan Ilmajoelta, jonne sitten palasikin. Sigfred Jöransson ja Susanna Erichsdotter vihittiin Ilmajoella 28.2.1700. Heidän vanhin poikansa Johan Sigfredsson syntyi 26.12.11.1700 Ilmajoella, Kiikkaan perhe on muuttanut vasta 1709.
Tämä edellä mainittu Johan Sigfredsson lienee hän, joka vihittiin Margareta Henriksdotterin kanssa Kiikassa 1.11.1720.
Kaikesta päätellen Wegelius on selittävä tekijä, miksi Sigfred Jöransson oli Kiikassa.
Ilmajoen rippikirjojen mukaan Sigfred Jöransson syntyi 2.1670, kuoli Ilmajoella 8.12.1747. Hänen vaimonsa Susanna Erkintytär syntyi rippikirjan mukaan 1.1677. Susanna kuoli 18.5.1743 Ilmajoella. Se, että tämä Ilmajoella mainittu pari Sigfred ja Susanna olivat sama pari kuin Kiikan Jaamalassa, voidaan varmistaa heidän kahden Kiikassa syntyneen tyttärensä, Saran s. 20.12.1709 ja Christinan s. 2.8.1713, perusteella, koska näistä tyttäristä löytyy myöhemmin tietoja Ilmajoen rippikirjoista. Sara oli Ilmajoen Seppälässä 1732-1733 ja Suomulassa 1733-1738, syntymäaika on vähän virheellinen. Oleskelu Seppälässä voi olla vihje hänen isänsä alkuperästä. Christina oli Joupissa eli Kestikievarissa 1732-1738.
Lainaus Koiva.3y:
Mieslinjan DNA-testissä löytyi esi-isäni Sigfred Jöranssonin ja Johannes Wegeliuksen välillä sukulaisuus, samoin kuin Jaakko Erkinpoika Uppaan. Vastaavaa sukulaisuutta oli 2 Ylistarolla ja 1 Lapualla. Tyrvään seudulta tai Ilmajoelta ei muita yhtä läheisiä osumia löytynyt.
Yllä oleva olisi mielestäni melko vahva oletus Karin Josefsdotterin alkuperäksi.
Benedictuksen oletus että Tyrvään kirkkoherran Johannes Wegeliuksen äiti Karin Josefsdotter olisi Tyrvään kappalaisen Josephus Henricin tytär on mielenkiintoinen.
Käyttämäni lähteet eivät tue tätä mahdollisuutta, mutta eivät myöskään sulje sitä pois. Josephus Henricin perhe on henkikirjoissa v:sta 1657 ja asui sitä ennen ilmeisesti Hätilässä, joka entisenä rälssitilana vanhan käytännön nojalla vielä puuttui kirjoista. Siksi tunnetaan nimeltä vain kolme nuorinta tytärtä. Karin Josefsdotter oli 1657 jo naimisissa Seinäjoen Upalla eikä voi olla henkikirjoissa Tyrväällä, kuten ei myöskään Hätilän Josef Thomassonin 1. vaimo, joka todistettavasti oli Josephus Henricin tytär. Teoreettisesti on siis täysin mahdollista, että hänellä olisi ollut myös Karin-niminen tytär.
Nyt täytyisi ensiksi tarkistaa ylioppilasmatrikkelin tieto, että Thomas Upan vaimo oli Karin Josefsdotter Kärkelä. Se on kaikesta päättäen saatu Wegelius-suvun sukukirjasta. Wilskman tuntee vain nimen Karin Josefsdotter.
Jos Benedictuksen oletus pitäisi paikkkansa, niin Johannes Wegelius olisi todellakin pistooliseppä Matts Simonssonin serkku. Tämä ei kuitenkaan motivoisi Jaamalan hankintaa, sillä Matts Simonsson oli vain Jaamalan vävy, ei perillinen. Loogisempaa olisi ollut, että kirkkoherra olisi pyrkinyt saamaan haltuunsa Hätilän autioituneen talon Josephus Henricin tyttärenpoikana. Mutta eihän historia aina noudata logiikan sääntöjä.
H. I.
Benedictus
31.03.16, 15:21
Tätä Karin Josefsdotterin nimen perään lisättyä Kärkelä mainintaan on pohdittu Stutaeus-ketjussa, eikä siellä kukaan pystynyt kertomaan, mistä tuollainen lisänimi olisi kotoisin.
Vaikuttaisi, että se on näitä huuhaa nimiä, joita, joku innokas tuttkija on heittänyt esille , ilman tietoa.
Pohdein itse, minkäläisiltä näyttäisivät Hätilä ja Kärkelä sanat vanhanaikaisesti ja suttuisesti kirjoitettuina vierekkäin, olisiko Hätilä mahdollista lukea Kärkeläksi?
Osaamatta tuon ajan kirjoitusta, ainakin h ja k ovat kiemuroita, jotka voisi sekoittaa toisiinsa. rke voisi vastata ti osaa.
Tuosta Jaamalan kaupasta voisi ajatella, että Britalla ei ollut rahoja sen lunastamiseen, mutta miehen serkku suostui ostamaan, siihen viittaisi myös tuo 1713 käräjä maininta, että Johannes Vegelius oli luvannut sen luovuttaa, jos saa rahansa takaisin. Eli mielestäni tämä korostaa, että Brita ja miehensä ovat olleet oston takana.
Ehkäpä Vegelius myös käytti tilaisuutta hyväkseen, kun ei enää palauttanut tilaa.
Jaamala oli suuri ja vakaa tila, nimismies talona myös varmaankin hyvin pidetty.
Hätilä taas lienee ollut aika heikko tila, koska sen useat haltijat eivät sitä pystyneet pitämään.
Pohdein myös tuota Sigfrid Jöranssonia Ilmajoelta.
Olisiko mahdollsita, että nuo kadonneet Hätilän Henrikin tyttäret olisivat naitu Ilmajoen suuntaan.
Koska Sigfrid Jöransson on geenisukulainen Vegeliukselle ja tämän isälle, olisiko hänen äitinsä mahdollisesti Hätilän tytär, joka naitettu samaan sukuuun kuin vanhempi sisko Karin Josefsdotter?
-tätä puoltaa myös Sara nimi lapsella. Sara ei liene kovin yleinen nimi tuolloin, siksi sen oleminen Vegeliuksen lapsella on aika vahva viite.
Kun tuo ruåtsini on edelleen kovin heppoista, tulkitsenko tuomion
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/120.htm
seuraavia sanoja edes oikeaan suuntaan '....för denna Liuha och hans trulldom, hvilket dom högl kongl. håffrätt ödhmjukligen hemställs' että jutussa ei annettu käräjillä päätöstä vaan se alistettiin armollisesti hovioikeudelle? TH
Olen ollut kiinni muissa asioissa, palaan tarkemmin tähän oikeusjuttuun uudessa ketjussa "Liuha, Huittisten suku". Tuossa ylläolevassa on sana "dom" väärin, tekstissä sanotaan: "hvilket den högl. kongl. håffrätt ödhmjukeligen hemställes". Tämä asiakirja ei ole tuomio vaan rannsakning (selvitys) joka laamanninoikeudessa tehtiin hovioikeuden määräyksestä.
H. I.
Benedictus
03.04.16, 22:45
Tyrvään Hätilän sai haltuunsa Claes Simonsson, hän näkyy 1601 SAY:n sivulla.
Nimen alla on sana Krok.
Tarkoittaako se sukunimeä vai jotain koukkulukua?
Lainaus Karisalm:
Josephus Henrici (paimenmuisto) mainitaan Vesilahdella apupappina jo 1623 ja kappalaisena 1626-1631. Sisarensa Elin Henricsdotter avioituu Tottijärven Pajukannan Olof Ericssonin kanssa
Josephus Henrici saa haltuunsa vuonna 1628 Vesilahdelta Kaltsilan Erkkilän rusthollin jota sitten viimeistään 1635 omistaa kirkkoherra Josephus Michaelis Wallenius,
Lainaus Impola:
olen Kirsti Arajärven Vesilahden historiasta saanut tiedon Vesilahden kappalaisesta Josephus Henricistä ja hänen sisarestaan Elinistä sekä tämän miehestä, Pajukannan Olof Erikssonista (k. 1626 tappelussa Vesilahden kirkonkylässä), samoin Kaltsilan Erkkilän ostosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563130
tässä näkyy her Joseph Caplan, Erkkilässä, myös Olof Eriksson.
Onko tämä Olof Eriksson Josephin sisaren Elin Henriksdotterin puoliso?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561070
Kuka on Erik Persson Prys tai Pryck
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=580743
Erik Persson näkyy jo 1585, eli onko tässä Hätilän Claes Simonssonin vaimon Sara Eriksdotterin isä?
Wallenius omisti vuodesta 1635 Vesilahdella Järvenrannan Lemolan tilan ja noin puolet Kaltsilan Erkkilän tilasta. Hän hankki viimeistään 1630-luvun loppupuolella omistukseensa myös toisen puolen Erkkilän tilasta hän muodosti niistä ratsutilan.
Koska vaikuttaisi, että Josephus Henrici omisti puolet Kaltsilan Erkkilästä ja khr Josephus Wallenius 1635 alkaen toisen puolen, lienee Wallenius ostanut tai hankkinut tilan perilliseltä, koska ei vaikuttaisi itse olleen tilan sukua.
Jos Erkkilä oli Sara Eriksdotterin koti ja puolisonsa omisti puolet, pitäisi silloin olla myös toinen sisar, jolla oli toinen puoli.
Tai muu sukusuhde, sillä tila 8 öyriä, mutta vaikuttaisi jaetun 6 öyriä ja 1,5 äyriä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=571987
Onko mitään tietoa, mistä Josephus Henrici ja sisarensa Elin olisivat kotoisin?
Benedictus
11.04.16, 19:10
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587129
Mitähän tässä Claes Simonssonin nimen alla oleva Krok tarkoittaa?
Benedictus ansaitsee kiitoksen tarkkuudestaan. En halunnut paisuttaa alkuviestiäni spekuloimalla tällä krok-sanalla, kun en ollut varma, tarkoittaako se nimeä vai kummitteleeko siinä vanha veroyksikkö koukku.
Olen arvellut että Clas Simonsson oli kotoisin Ruotsista ja jos tämä pitää paikkansa, hän on voinut kuulua johonkin sikäläiseen Krok-sukuun. Kirjallisuudessa on tunnetuin se pappissuku Krok, josta ovat lähtöisin edelleen jatkuvat aatelis- ja vapaaherrallinen suku Gyllenkrok (Elgenstierna III, s. 299-308) ja lyhytikäinen aatelissuku Lagerkrook (Elgenstierna IV, s. 479). Äldre svenska frälsesläkter- teoksessa (I:1, s. 20) mainitaan rälssimies Olof Krok Upplannista 1400-luvun alusta.
H. I.
Benedictus
12.04.16, 05:51
Impola mainitsi, että Clas Simonssonilla olisi ollut sinetti. Onkohan siitä mitään tarkempaa tietoa?
Clas Simonssonin sinetti mainitaan vuoden 1604 tilitositteissa, voudintilien n:ossa 2458, s. 67, kirjeessä, jolla ”autuaan Clas Simonssonin leski (efterleverska)” Sara Eriksdotter 24.4.1604 kuittaa 3 tynnyriä viljaa ”autuaan mieheni sinetillä”. Clas Simonssonin luultiin nimittäin kaatuneen 1602 Wittgenstenissä (Viljannissa) Virossa ja Sara Eriksdotter on sen jälkeen niiden ratsumiehenleskien luetteloissa, jotka nauttivat verovapautta niin kauan kuin ovat ”ensörjande”. V. 1608 saatiin oikea tieto, että Clas Simonsson joutui puolalaisten vangiksi ”ensimmäisessä Riian taistelussa”, jolla ei voitane tarkoittaa mitään muuta kuin Kirkholmin taistelua. Vuoteen 1605 saakka oli sodittu Virossa ja Liivinmaan pohjoisosassa. Vasta kun kuningas itse elokuussa 1605 saapui sotanäyttämölle johtamaan sotatoimia Ruotsin armeija alkoi marssia etelään päin ja oli 12.9. Riian edustalla. Kaksi päivää myöhemmin, 14.9. tapahtui Kirkholmin taistelu, joka oli sotahistorian suurimpia ja jossa Ruotsin armeija kärsi musertavan tappion.
Sara Eriksdotterin 24.4.1604 päivätyn kuitin alla olevasta sinetistä on digikopiossa vain musta läiskä. Kun aikoinaan 1990-luvulla tutkin näitä Satakunnan voudintilejä, ei silloinkaan enää saanut käyttää alkuperäisiä dokumentteja (paitsi ehkä Kansallisarkiston erikoisluvalla), vaan oli tyydyttävä mikrofilmeihin.
H. I.
Pekka Hiltunen
14.04.16, 11:24
Benedictus ansaitsee kiitoksen tarkkuudestaan. En halunnut paisuttaa alkuviestiäni spekuloimalla tällä krok-sanalla, kun en ollut varma, tarkoittaako se nimeä vai kummitteleeko siinä vanha veroyksikkö koukku.
Olen arvellut että Clas Simonsson oli kotoisin Ruotsista ja jos tämä pitää paikkansa, hän on voinut kuulua johonkin sikäläiseen Krok-sukuun. Kirjallisuudessa on tunnetuin se pappissuku Krok, josta ovat lähtöisin edelleen jatkuvat aatelis- ja vapaaherrallinen suku Gyllenkrok (Elgenstierna III, s. 299-308) ja lyhytikäinen aatelissuku Lagerkrook (Elgenstierna IV, s. 479). Äldre svenska frälsesläkter- teoksessa (I:1, s. 20) mainitaan rälssimies Olof Krok Upplannista 1400-luvun alusta.
H. I.
Eikös sotilailla yleensä ollut lisänimi, jollei oma ja tunnettu, niin sitten tekaistu, jotta vältyttäisiin sekaannuksilta pelkkien etunimien ja patronyymien varassa? Kun myöhemmin ilmenee, että on ollut sinettikin, tukee sekin ruotsalaislähtöisyyttä. Kirjaan omiin tietoihini Krokin lisänimeksi, kun näkyy olevan vieläpä isolla alkukirjaimella ja turhan selkeästi merkitty tarkoittaakseen koukkua.
PH
Herätelläänpä vanhaa ketjua. Ehkä tämä on väärä ketju, mutta koskapa tässä puhutaan myös Clas Simonssonin tyttäristä, kaipailisin mahdollisia lisätietoja Elin Clasdotterista. Hän katoaa Tyrväältä 1666, miehensä on kuollut jo kuusi vuotta aiemmin.
Asutuksen yleisluettelo - Tyrvää 1655-1674, jakso 51, sivu 51: Prästgård; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587447 / Viitattu 1.7.2021
Tyrvään kuolleista en häntä löydä, tokko kuusikymppinen uusiin naimisiinkaan on enää mennyt.
En löydä häntä myöskään tyttärensä Saran luota, mutta entäpä muut lapset? Voisiko hän olla muuttanut jonkin heistä luokse? Kellään tiedossa heidän olinpaikkaansa?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.