suutari Lillander Hauho-Kuopio

[Anzku]

Etsin tietoja suutari Henrick Lillanderista. Koska syntynyt, missä, vanhemmat jne.
Henrick on vihitty Hauholla Anna Elisabeth Vestmanin kanssa 12.04.1773 Portas nimisessä paikassa. (Portas löytyy Tuuloksen as.yl.luett.) Myös Annan tiedot kiinnostaa. Esim mistä sukunimi Vestman!
Pariskunta löytyy Portaksesta 1773-1775, sen jälkeen Henrick yksin Kuopio Staden henkikirjat v. 1776-1781.
Lapset syntyneet Hauhon Portas 1774 ja 1775 sekä
Kuopio Staden 1781-1790. (5 lasta)
Digiarkistosta Kuopion kirjoista en heitä löydä!!!
Osaisiko joku auttaa!!!!

[Tapani Kovalaine]

Kuopion kaupungin osalta on vasta kovin niukasti digitietoja ja hiskitietoja. Sen verran sentäs löytyy, että leski Anna Lillander (o.s. Vessman tai Vestman) on vihitty Kuopion msrk:n hiskitiedon mukaan 28.6.1792 avioon hattumaakari Jonas Lagerborgin kanssa. Molemmille on asuinpaikaksi merkitty Staden.

Löytyi myös kahdeksas lapsi Anna Lillanderille ja miehelleen suutari Henrik Lillanderille, sillä Kuopiossa syntyi 3.4.1779 Gustav ja 31.10.1781 Gustaf. Heidän jälkeensä Adolph 1781-1783, Ulrica, Aaron ja Henrik, siis kuusi lasta Kuopiossa ja Hauholla kaksi lasta.

Voisi eppäillä, että Henrik Lillander syntyi 1748 Hauhon Kelkkaisissa Johan Liljan poikana tai sitten 1752 Hauhon Alvettulassa Henrik Liljan poikana. Helsingissä kuoli 1784 piika Elisabet Lillander ja hän voisi olla Hauhon Kelkkaisista ja syntynyt Henrik Lillanderin siskoksi tai serkuksi 1752. Liljanderit ja Lillanderit ovat kuitenkin sukuniminä varsin samantapaisia, kuten Vessman ja Vestman, joten tarkkana saa olla lisätietojen etsinnässä.

[Anzku]

Voi kiitos näistä tiedoista. Nyt seuraavaksi pitää siis katsella Kelkkasen ja Alventuran tietoja, jos vaikka Henrik sieltä löytyisikin. Ilmeisesti liityt itsekin tähän sukuun? Vai mistä olet näihin päätelmiin päätynyt?
lansisaari atta hotmail.com

[TerhiA]

Voisi eppäillä, että Henrik Lillander syntyi 1748 Hauhon Kelkkaisissa Johan Liljan poikana tai sitten 1752 Hauhon Alvettulassa Henrik Liljan poikana.

Alvettulan Henrik:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1749-1755_tk69/237.htm

________________
/_TerhiA_\

[Tapani Kovalaine]

Kelkkaisten Henrik ei elänyt hänkään kovin pitkään:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1749-1755_tk69/143.htm
Nyt voi eppäillä, että kumpikin Henrik Lilja kuoli ihan liian varhain, joten suutariksi jäi eppäilyni.
Nyt tarttee ottaa uutta vauhtia ja arvelen Henrik Lillanderin ottaneen erikoisen sukunimensä kouluttajaksi käypäiseltä Hauhon suutari Jacob Lillgreniltä...

[Anzku]

Hei Terhi! En saanut tätä sivustoa auki!!?? Kone ilmoitti että sivulla on virhe. Mitähän sieltä löytyi?
Löysin Alventulan as.yl.luett.1740-59 sold. Henrik Lilja ja Anna Hindersdr, lapset Brita ja Henrick, H. kuollut 03.01.1753.
Täytyy yrittää tutkia vielä se Kelckaksen Johan Lilja ja Hebla.

[Tapani Kovalaine]

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1749-1755_tk69/237.htm

[Anzku]

Sain sivut auki, ei valitettavasti auttanut asiaa.
Mitähän kannattaisi yrittää seuraavaksi? Oletteko törmänneet vastaavaan ongelmaan, siis ettei löydy partonyymia, synt.aikaa, kuolinaikaa, mitään?
Henrik Lillanderin ja Annan Hauholla syntynyt 1775 poika Carl on se josta alenee meidän sukuhaara. En ole onnistunut löytämään sitäkään, onko Kalle muuttanut vanhempiensa kanssa Kuopioon vai minne on joutunut. Luopioisista löysin hänet vuodelta 1800.
Tämä on ollut tosi hankala selvitettävä. Myös Kallen poika Adam on vailla synt.aikaa.
Kiitos teille vaivannäösta! Mukavaa jos saisin vielä jonkun vinkin....

[Tapani Kovalaine]

"Mitähän kanattaisi yrittää seuraavaksi?"

Tuossapa oli hyvä kysymys, Anzku! Nyt kannattaa odottaa, että Kuopion kaupungin alueelta saadaan SSHY:n digiarkistoon aineistoa. Sieltä voi sitten löytää vaikkapa seuraavia tietoja:

Rk 1780-1785 sivu 347. Tontti nro 59. Skomakaren Henrik Lillander 1745, hustru Anna Westman 1748. Lapset: Carl 1775, Gustav 1779, k. 17.7.1783, Adolph 1781, k. 28.6.1783 ja tytär Lovisa 1784. Suutarin kisällit: And. Bolander, And. Lindroos ja And. Törnroos.

RK 1786-1797 sivu 59. Skom Henrik Lillander 1745, k. 1791, hustru Anna Westman 1748, II pso hattm. Jonas Lagerborg, har egen gård. Lapset Annan I avioliitosta: Carl 1775, oppipoikana suutari Bolanderin verstaassa (Bolander muutti 18.2.1803 Liperiin), Carl Lillander 1775 , till Carelen, ajankohta avoin. Taloon tuli Maaningalta 21.2.1798 Anna Katarina Keinänen s. 26.7.1774, piiaksi?, vaimoksi?, epäselvää tekstiä.

LK 1786-1803 sivu 41. Henrik Lillanders och hattm Lagerborgs barn. Carl 1775, ripille 1795, Lovisa 1784, ripille 31.7.1800, Henrik Johan 4.3.1790, död 1794, Johan Gustav Lagerborg 1792, död.

RK 1798-1803 sivu 54. Jonas Lagerborg s. -, h. Anna Westman 1748, son Carl Lillander 1775, gift till Idensalmi -.2.1802.

Mitäpä siis seuraavaksi? Pitää kait siirtyä Hiskiin ja huomata, että Rantasalmella on merkitty kuolleeksi 30.7.1805 kuopiolainen Jonas Lagerborg lisämerkinnällä: liket annoteras i Kuopio. Mitä mahtoi tehdä nyt toisen kerran leskeksi jäänyt Anna Lisa Westman? Ikää hänellä oli 57 vuotta, siis rippikirjojen mukaan. Muuttiko Anna Lisa Westman Kuopiosta Elimäen Ratulan Kanguriin, jossa seppä Matts Smed oli aviossa Anna Caisa Westmanin kanssa. Kuoliko Anna Lisa vaiko joku samanikäinen nimikaima Hiskin mukaan Elimäellä 71 vuoden iässä 16.7.1819? Jospa tuolloin kuoli Anna Caisa ja hänelle tuli vain väärä etunimi Hiskiin?

Ja entäpäs Inkoo? Siellä syntyi Hiski-sotilas Johan Westmanille 15.1.1749 tytär Anna Lisa. Ja siellä Inkoossa syntyi 20.12.1744 Lillhofsgårdissa Henrik Carlinpoika. Eikö hänestä mitenkään saisi Henrik Lillanderia, joka antaa Anna Lisan kanssa Hauholla esikoispojalleen oman etunimensä ja Johanin toiseksi nimeksi ja sitten toiselle pojalleen etunimen Carl?

Pelkkää arvuuttelua. Voi olla, että kaikki menee taas ihan suutariksi ja joutuu aloittamaan tutkimukset taas alusta, kun ei tuu pulkkistakaan. Mutta aikaa kuluu ainaskin ja hienon harrastuksen parissa...

[Anzku]

No tämäpä olikin aika tyhjentävä vastaus!!!
Mistäpä hyvä mies tämän kaiken kaivat???
Tässä on tosiaan vähäksi aikaa kaivelemista ja paljon funtsattavaa. Hyvin kuluu mulla kesäloma (1 viikko) kun käyn näitä läpi.
Tuo Inkookin kuulosti ihan houkuttelevalta, mutta isän juuren on kumminkin vahvasti Hauhon maassa, joten kyllä se esi-isä Carl Henricksson on varmaankin näistä Hauholaisista vanhemmista, jos hekään sitten ovat Hauholta... Täytyypä hieman jäsennellä antamaasi pläjäystä. Kiitos kiitos ja kiitos!
Eikö ole kumma, kun joku asia jää vaivaamaan, niin se tosiaan vaivaa. Tätäkin suutari Henrikiä olen yrittänyt selvitellä jo pitemmän aikaa.
Anja

[Tapani Kovalaine]

Hei Anja! Kyllä se on paha viikonlopun aikana tietää mitään mistään muusta kuin mitä sattuu netistä löytämään. Mutta kun maanantaina heti aamusta aukeaa JoMa! Sieltä ne tommoiset tiedot löytää. Joensuun maakunta-arkisto sijaitsee tuossa kilometrin päässä ja siellä on P-Karjalan lisäksi aika lailla kattavasti Ylä-Savon mikrofilmit. Helppohan niistä on löytää.
Terv. Tapani

[Anzku]

Hei Tapani!
Kaikki alkaa selviämään, paitsi nyt tuli iso MUTTA:
RK 1798-1803 sivu 54. Jonas Lagerborg s. -, h. Anna Westman 1748, son Carl Lillander 1775, gift till Idensalmi -.2.1802.
Jos näin on, että Carl olisi todellakin vihitty Iisalmelle 1802, jotain häikkää on! Koska "minun" Kalle on syntynyt siis Hauholla 11.04.1775 ja vanhemmiksi olen jäljittänyt suutari Lillanderin ja Anna-vaimon, mutta samainen Kalle on vihitty Luopioisissa 22.05.1800 Lisa Ehrsdr;n kanssa. Löytyvät Haldian Mäkelän torpasta ja vuoden 1806 kohdalla merkintä, että ovat muuttaneet Hauholle. Missähän mentiin metsään, en saa kiinni.
Anja

[Anzku]

Hei Tapani!
Kirjoitit mahdollisista Inkoolais-epäilyistä.

Ja entäpäs Inkoo? Siellä syntyi Hiski-sotilas Johan Westmanille 15.1.1749 tytär Anna Lisa. Ja siellä Inkoossa syntyi 20.12.1744 Lillhofsgårdissa Henrik Carlinpoika. Eikö hänestä mitenkään saisi Henrik Lillanderia, joka antaa Anna Lisan kanssa Hauholla esikoispojalleen oman etunimensä ja Johanin toiseksi nimeksi ja sitten toiselle pojalleen etunimen Carl?

Henrikin kohdalla se jopa voisi pitää paikkansa. Lillhofgårdista saisi hyvinkin Lillanderin. Kyseinen Henrik Hiskin mukaan ei ole koskaan mennyt avioon/saanut lapsia Inkoossa, joten voipi olla.
Mutta tuo mainitsemasi Anna Lisa on vihitty Anders Ekströmin kanssa 1772 ja ovat saaneet tyttären 1744, ja kun Henrik Lillander ja Anna ovat vihityt Hauholla 1773, niin se sulkee Inkoon Annan pois kuvioista.
Vai mitä tuumaat?

[Tapani Kovalaine]

Hei Anja! Kyllä olisi todella hyvä juttu saada Kuopion rippikirjat ja lastenkirjat SSHY:n digiarkiston sivustoille. Nyt kun minä katselen muistiinpanojani, niin siellä on Kuopion kaupungin rk 1798-1803 sivu 15:

Serg Forstens enka Anna Lillander s. 26.3.1752, dotter Anna Lovisa Forsten s. 22.4.1776 gift till Idensalmi x.2.1802. Tuo sama lisätieto on sitten sivulla 54 Carl Lillanderin 1775 jälkeisen rivin välissä eli merkintä voi koskea henkilöä, joka on Comissaren hr Adam Joh. Labbart.
Taasen kävi niin, että laita lapsi asialle ja mee itte perässä!
Mainaan kyllä käydä uudelleen lukemassa noita kohtia rippikirjasta.
Tapani

[Anzku]

No niin, tuntuu että asiat ne vaan mutkistuu, mitä enemmän tietoa saa, niinhän se aina käy, kun alkaa penkomaan näitä sukujuttuja.
Tosi kivaa, että olet viitsinyt nähdä vaivaa!
Olisiko Kuopiossa asunut kaksi Anna Lillanderia?! Vaiko jopa kolme, vai onko yksi ja sama, synt.aika vaan muuttuu ja aviosiipat.
Kun mulla alkuperäisissä listoissa lukee Annan synt.aika 1753 ja sitten tuo RK 1780- Anna synt.1748 ja nyt tuo Kers.Forstenin Anna synt. 1752. Huh huh.
Ja vielä epäilys, että ovatko edes sittenkään tämän 1775 Kallen vanhemmat, Kallen jonka poika Adam Hauholla (Luopiosten kautta) jatkaisi meidän sukua...
No jos käyt arkistolla, olisi kiva jos vilkaisisit uudestaan näitä.
Hiskin kautta en onnistunut löytämään tuota serg. Forstenia, enkä tytär Anna Loviisaa.
Hämärää on!

[Tapani Kovalaine]

Kun tämä Carl Henriksson/Carl Henrikinpoika Lillander nimiparin etsintä mutkistuu, niin ainakin asiat oikenevat! Nyt vasta arvasin katsella Luopiosten rippikirjaa 1806-1811 ja siellähän on sivulla 42 nämä esivanhempasi:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/luopioinen/rippikirja_1806-1811_tk474/44.htm
Ei todellakaan voi muuta sanoa, kun että Carl on syntynyt 1775 ja muuttaa perheensä kanssa Luopioisista Hauholle noin vuonna 1806. Ei Hiskistä löydy ketään muuta niin sopivaa Carl Henrikssonia kuin juuri tuo Lillanderin Carl s. 1775. Mutta kovin moni seikka karhaa vastaan.
Nyt vasta viime päivinä olet saanut uutta tietoa siitä, muuttiko vai ei tuo suutarin poika Carl Kuopioon. Muutti. Ja mitenkä tuli sieltä suutari Bolanderin oppipojan hommista Hauhon naapuripitäjään Luopioisiin Nukariin Karvialan kylään Mikkolan talon rengiksi (rk 1800-1805 sivu 97 digi 99) jo ennen vuotta 1800? Miksi Carl luopui käyttämästä sukunimeään Lillander?
Jännitys tiivistyy...
PS Ja että mitenkä tuli Kuopiosta? Verovirasto oli eräälle verovelvolliselle lähettänyt kyselyn: tulonne ovat viime vuonna olleet kovin vähäiset. Selvittäkää, miten olette tulleet toimeen? Vastaus kuului ykskantaan: Polkupyörällä!

[Tapani Kovalaine]

Tänään olikin aikaa käydä maakunta-arkistossa, mutta vain varttitunnin verran. Sen verran tuli tarkennusta, että sivulla 54 nimenomaan Carl Lillanderin kohdalla on muuttosarakkeessa xx.2.1802 (pv sotkeutuu muuhun tekstiin) ja (suunnilleen) teksti gift fuld betyg till Idensalmi. Ei vihkitietoa, ei varmistusta, että olisi tullut vihityksi annetun todistuksen perusteella.
Sivulla 15 on Anna (o.s) Lillanderin tyttären Anna Lovisa Forstenin kohdalla (suunnilleen) teksti: gift låt betyg till Idensalmi ja sitten samalla tavalla sotkeutunut päiväys xx(22?).2.1802.
Vielä joskus kirkastuu, mitä nuo merkinnät ja tekstit ovat käytännössä merkinneet, mutta kyllä nyt vaikeutui Luopioisista Hauhoon muuttaneen Carl Henrikssonin s. 1775 luuleminen Carl Henriksson Lillanderiksi s. 1775.

[Bodniemi37]

Hei!

Olen kirjannut tietokantaamme kruununvouti Karl August Andersinin kanssa avioituneen Johanna Amalia Liljanderin [Andersin, Hans ja Anttinen, Erik. Andersin. Itäsuomalainen virkamiessuku, s. 330, T98. Helsinki 2000], joka syntyi Kuopion kaupungissa 22.6.1813. Hänen vanhempansa olivat näemmä Carl Liljander ja Anna Lisa Forsten, joiden perheeseen (IGI:n mukaan) syntyivät Kuopiossa alla mainitut lapset. Mielestäni kannattaisi myös tsekata, josko em. sukukirjassa on lisätietoja Johanna Amalia Liljanderin vanhemmista.

Results for: Finland
Father: Liljander
Exact Spelling: Off
Batch Number: C450041 International Genealogical Index / Finland - 7

1. SOFIA THERESIA LILLJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208813461&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 15 MAY 1811 Kuopio, Kuopio, Finland
2. JOHAN FREDRIC LILLJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208818879&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Male Christening: 24 MAR 1809 Kuopio, Kuopio, Finland
3. JOHAN FILIP LILJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208818882&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Male Christening: 13 FEB 1855 Kuopio, Kuopio, Finland
4. ANNA LILLJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208812892&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 19 DEC 1854 Kuopio, Kuopio, Finland
5. ANNA MATHILDA LILJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208812895&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 31 AUG 1856 Kuopio, Kuopio, Finland
6. CARL JOHAN LILLJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208824741&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Male Christening: 30 APR 1807 Kuopio, Kuopio, Finland
7. JOHANNA AMALIA LILJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208822807&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 27 JUN 1813 Kuopio, Kuopio, Finland

[Tapani Kovalaine]

Hei Anja! No nyt se nähtiin, että Kuopion kaupungin tietojen tutkimisessa Hiski ja SSHY:n digiarkisto eivät kykene vielä auttamaan, mutta silloin IGI voi auttaa!
Jatkossa tarvitaan Luopioisissa ilmaantuvan Carl Henrikssonin vanhempien löytämiseksi sukututkimusharrastusta. Nyt kun ei suutari Heikkiin Hauholla voida päätyä, niin joku muu Heikki on emäntineen odottamassa. Pitää vain aueta oikea rippikirjan sivu. Arvelen, että Carl ei tullut kovin kaukaa, kun kerran syntymävuosikin on hänellä koko ajan mukana.
Minun vihjeeni on, että edellä olevassa Luopioisten rippikirjan digikuvassa mainittu Mäkelän toinen perhe kannattaa tutkia, sillä Henrik Ersson s. 1761 voisi vahingossa olla sukua Carlin puolisolle, Lisa Erikintyttärelle s. 1778 ja he ovat tulleet samasta talosta. Pienet ovat mahdollisuudet, mutta joskus on niihinkin turvauduttava.
Terveisin Tapani

[Bodniemi37]

Hei!

Korjaus: Johan Filip ja Anna Mathilda ovat Henrik Johan Liljanderin lapsia, Anna on Carl Johan Liljanderin tytär.

3. JOHAN FILIP LILJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208818882&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Male Christening: 13 FEB 1855 Kuopio, Kuopio, Finland
4. ANNA LILLJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208812892&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 19 DEC 1854 Kuopio, Kuopio, Finland
5. ANNA MATHILDA LILJANDER (http://www.familysearch.org/Eng/search/igi/individual_record.asp?recid=500208812895&lds=1&region=7&regionfriendly=Finland&juris1=&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=) - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 31 AUG 1856 Kuopio, Kuopio, Finland

[Anzku]

Kiitos taas suuresti teille molemmille! Tapani kiitos vihjeistä. Kyllä olen taas suohon joutunut... Ja asia kun vaivaa, niin pakkohan se on saada selvitetyksi. Suur-urakalla rupean sitten etsimään Luopiosisten ja varmaan uudemman kerran Hauhon kirjoja. Hankalaa on, kun Henrik on ollut Lillander jo Annan kanssa vihittäessä, niin ei näy sitä isän nimeäkään.
Kiitos avusta.

[Anzku]

Laitan tähän vielä pätkän keräämästäni tiedoista:
Carl Henricksson Rajala
1775 Hauho, Portas ? - 02.06.1842 (vattus) Hauho, Rajala
torppari Haldian Mäkelän torpassa (-1804-) Luopioinen
torppari Mustila, Rajala, Hauho

puoliso Lisa Ericksdr 21.08.1768 Rautaj, Wähä Colloin, Luopioinen
vihitty 22.05.1800 Luopioinen
lapset 1. Adam puol. Fredrika Johansdr
2. Henrick 03.08.1800 Knutila,Karfiala25.03.1801Mäkelä
3. Johannes 07.08.1802 Haldia, Mäkelä t. Luopioinen –
4. Henrik Gabriel 04.10.1805 –11.04.1804Mäkelä
5. Matts 14.04.1808 Haldia, Mäkelä t. –

Carl ja Lisa asuneet molemmat Luopioisen Karfvialassa, Knutilassa vihittäessä.
Carl ollut talossa renki ja Lisa piika.


Lisan veli Henrick ja puoliso Caisa asuneet myös Mäkelän torpassa.

Perhe muuttanut Luopioisista Hauholle vuonna 1806 (tai 1808) (RK Luopioinen 1806-1811)

HK 1840 Mustila nr 3 torppari Carl Rajala (sekä Adam ja Fredrika)

Lisan vanhemmat
Bd Erich Thomasson 1727 – 14.04.1778 (styng) Wähä Colloin Rautaj. ja
2. puoliso Anna Thomasdr 1733 –
vihitty
lapset 1. Anders 1753 - puoliso Maria Mattsdr 1758 –
Wähä Coilloin isäntä -1789-1800-
2. Beatha 01.09.1760 –
3. Erich 09.02.1762 –
4. Henrich 01.06.1764 –
5. Johan 12.06.1766 – 18.06.1766 (oknd)
6. Lisa 21.08.1768 – puoliso Carl Henricksson
7. NN 29.10.1771 – 1771
8. Johan 14.05.1775 –
9. Adam 01.11.1776 –

Ericin 1. puoliso Maria Pärsdr, Rautakoski

[jvaronen]

Palaanpa tähän vanhaan viestiketjuun vähän uusilla kysymyksillä. Suutarinpoika Carl Henrikinpoika Lillander on ensin suutarinoppilaana ja vähän vinkkejä, että olisi lähtenyt oppi-isänsä kanssa Liperiin. Seuraavassa rippikirjassa hän on kuitenkin äitinsä yhteydessä ja sitten on maininta, että 1802 meni naimisiin Iisalmessa. No sitten on tämä kersantin tytär Anna Forsten, joka täsmälleen samaan aikaan saa kirjat naimisiinmenoa varten Iisalmeen. Iisalmen kirkonkirjat juuri tältä ajalta ovat tunnetusta syystä tuhoutuneet. Mutta aviopari Carl Liljander palaa muuttokirjojen ja lapsilauman kanssa Iisalmesta vuonna 1809. Itse asiassa pojan Carl Johan syntymä 1807 on merkitty Kuopion kirkonkirjoihin. Carl Liljander (huom pieni ero nimessä) on nyt virkamies ja etenee urallaan huomattavan korkealle. Ihmeellinen sosiaalinen nousu, kun syntymävuosi, nimet ja tapatumat täsmäävät 1775 syntyneeseen suutarin poikaan. No vaimolla kyllä oli hyvät sosiaaliset lähtökohdat. Kummallisesti eräs virkamies Krono Länsman Labbart esiintyy samoilla sivuilla tämän päähenkilömme kanssa. Mutta suurin ihmetyksenaihe on, että nuorikon äidin sukunimi on myös Lillander. Voiko tällainen sattuma olla. Erityisesti jos sulhanen on nimenomaan tämä Hauholta muuttanut suutarin poika. Keksinpä aika uskaliaan selityksen. Kersantin leski Anna Lillander olikin Hauholta muuttaneen suutari Henrik Lillanderin sisar. Tämä selittäisi, miksi Hauholta muutettiin Kuopioon. Tämä tarkoittaisi myös, että aviopari Liljander olisivat serkukset. Tuohon aikaan siihen vaadittiin kuninkaan erillislupa, mutta näitä liittojahan solmittiin. Muutettiin Iisalmeen toivossa, että siinä touhussa papit eivät huomaisi asiaa. Itse asiassa veikkaan, että tämä Labbart järjesti Carlille jonkun virkamiesharjoittelijan paikan Iisalmeen. Niin, jossain rippikirjassa vai lastenkirjassa oli vain 10-vuotiaan suutarinpoika Carlin kohdalle tehty jo lukutaitomerkintöjä. Ilmeisen lahjakas poika. Mitä olette mieltä tällaisesta mielikuvitusteoriasta?

[Anzku]

Hei Jvaronen!
Mielenkiintoinen teoria:cool:. Tätähän täytyy alkaa mutustelemaan. Luulen, että minun on paras aloittaa koko suutari Kallen tutkiminen ihan alusta alkaen uudestaan. Voi vietävä kun harmittaa, että on välillä töihinkin mentävä, joten hitaasti tämä tästä jatkuu...

Eikä siis ole selvyyttä vielä tullut ja asia jäänyt tuonne takaraivoon kalvamaan, joten hyväkin "avata" tämä juttu uudestaan :):)
t. Anzku

[penanni]

Hei!

Vasta nyt huomasin tämän omiakin sukujuuriani sivuavan viestiketjun.

Pienenä lisähavaintona seuraavaa:

Anzkun perhetaulussa (Carl Henricinpoika + Lisa Ericintytär) mainitaan poika Adam.

Tämä Adam löytyy Hauhon lastenkirjoista (sekä 1801 - 1822 että 1823 - 1838 Hauhon Mustilasta Rajalan torpasta, ja syntymäajaksi voi lukea 14.10.1810.

Adam on syntynyt Tuuloksen Juttilassa (syntymäaika 10.10.1810, kastettu 14.10.1810)

Ei liene syytä epäillä, etteikö kyseessä olisi yksi ja sama henkilö, koska Tuuloksen Juttila ja Hauhon Mustila ovat kyliä aivan kylki kyljessä vain pitäjärajan erottamana.

Adamin syntymästä vielä havainto: isä on silloin käyttänyt sukunimeä Glad (HisKi)!

Hauhon Mustilassa on elänyt 1700- luvun loppupuolella sotilas Henric Glad, jolla on ollut Hauhon lastenkirjan mukaan vuonna 1775 syntynyt poika Carl Henric Henricinpoika.

Lastenkirjoista (ja HisKistä) Hauholta löytyy Carl Henric Henricinpojan sisar Margareta (s. 27.9.1783). Äiti on ollut Anna Jacobintytär.


Ystävällisin terveisin,
- penanni

[penanni]

Hei vielä!

Jatkoa äskeiseen viestiini:


Esiin nostamani Carl Henric Henricinpoika näyttää syntyneen 24.1.1775 Hauholla Sappeen Alastalon (virheellisesti HisKissä Alahais) rusthollissa.

Tämäkin sopii 'kuvioon' sillä tavalla, että Luopioisten puolella Karvialan kylä on taas rajakylä Hauhon Sappeen kanssa, joten 'renkipojan' matka sinne olisi ollut lyhyt.

Vastaavasti myös Sappee ja Mustila ovat keskenään rajakyliä.


Ystävällisin terveisin,
- Penanni

[jvaronen]

Mielenkiintoinen epäselvyys. Suutarinpoika Carl oli isänsä Henrikin kuoltua vähän aikaa suutarinopissa mestari Bolanderin luona. Mutta mestari muutti Kuopiosta Liperiin. Carl näyttäisi palanneen äitinsä talouteen, sillä äitinsä leski Anna Westman oli avioitunut hattumaakarin kanssa. Mutta miten sitten 1700-luvun viimeisinä vuosina. Muuttiko Carl takaisin Hämeeseen, vai muuttiko Iisalmeen avioliittoaikeet mielessään, vaimoehdokas kersantin tytär Anna Lisa Forsten muutti samoihin aikoihin.
Pari huomiota:
- Carl-pojalla oli rippikirjassa lukutaitomerkintöjä kirjattuna ajalta, jolloin hän oli ilmeisesti vain 9-vuotias. Lahjakas poika, ainesta vaikka virkamieheksi suutarin sijasta.
- Kersantti Forstenin leski oli nimeltään Anna Lillander!!
Olisiko hän suutari Henrikin sisar, mennyt Hämeessä naimisiin sotilaan kanssa ja sotilas sitten ylennyt kersantiksi, saanut virkatalon Kuopion tienoilta...
Tämä selittäisi miksi Henrik muutti perheineen Hauholta Kuopioon ja toimi siellä itsenäisenä suutarina (mestarina) vaikka Hauholla oli vain suutarinoppilas.
Tämä tarkoittaisi myös minun teoriassani, että Carl Lillander ja Anna Lisa Forsten olisivat olleet 1. serkukset. Serkusavioliitto oli periaatteessa kuninkaan luvan takana, mutta kyllä niitä solmittiin. Mistäpä Iisalmen kirkkoherra olisi kaiken selvittänyt. Tässä jää nyt paljon arvoitukseksi, kun venäläiset käärivät Iisalmen tuoreet kirkonkirjat mahorkkasätkiksi tai kiväärin lataustulpiksi.

[Tapani Kovalaine]

Kerantti Forsten on tässä keisissä sivuroolissa. Silti kannattaa huomioida digikuvassa 270 esiintyvä kersantti Johan Forsten s. 8.1.1746. Hän oli saapunut Iisalmen Paloisten kylän taloon 2 vaimonsa Annan kanssa. Annan syntymäajan rippikirjassa voisi tulkita vuodeksi 1750.

Digi 270 rk Iisalmi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5822717

[penanni]

Hei!


Anzkun varhaisissa viesteissä kysytään myös Anna Elisabet Westmanin (s. 1748) taustasta.

Sukutaustaan en pysty sanomaan mitään, mutta pieni huomio: - hänet on vihitty Henric Lillanderin kanssa 1773. Hän on ollut silloin Lehdesmäen rusthollissa ja vihittäessä käytetään 'nimitystä' jfru.

Anna Elisabet on tullut jostakin yksin Lehdesmäkeen v. 1770, ja silloinkin maininta on jfru. Lehdesmäen rusthollia on siihen aikaan isännöinyt Hallenbergin (Hallonberg?) suku, joka on ollut kytkeytyneenä Gååsman- pappissukuun (on tultu vävyksi Gååsman- sukuun), samoin Wallenius- pappissukuun. Gååsmaneista on kytkentä myös esim. Tandefelt- sukuun (Lehdesmäen emäntä 1700- luvun alussa).

Jungfru saattaa liittyä tuon talonhaltijaryhmän lähipiiriin jollakin tavalla.


Ystävällisin terveisin,
- penanni

[Anzku]

Hei kaikille teille tähän ketjuun osallistuneille!

Nyt valitettavasti joudun harmikseni toteamaan, että näyttää siltä, että olen alusta asti joutunut pahasti harhaan. Peräänkuuluttamani suutari Lillander ei sittenkään ole esi-isäni, niinkuin vielä yli 10 vuotta sitten vahvasti luulin olevan. Aikaa on tosiaan vierähtänyt jo vuosia ketjun aloittamisesta ja olen jo mielessäni haudannut ja jättänyt mielestäni tämän Henrikin etsinnät. Silloin tällöin olen kumminkin tätä pohtinut ja laitellut hajanaisia tiedonjyviä talteen ja viime aikojen tutkimustyön tuloksena on viimein pakko myöntää, että etsimäni Henrik ei tosiaankaan kuulu tähän tässä ketjussa mainittuun sukuun!
Toivottavasti joku kumminkin on saanut itselleen helpotusta omiin tutkimuksiinsa ja apua tutkimustyöhönsä suutari Lillanderin etsinnässä.


Jatkan oman Hauhon Henrikkini tutkimista mahdollisuuksien mukaan. Laitan tuonne vielä erillisien viestin, mistä ilmenee "minun" Henrikin sukua. Viitteitä en sinne laita, sillä tämä tutkimus on erittäin pahasti vielä itselläni kesken.
Joskus sinnikkyys palkitaan myös ei-toivotulla tavalla ja sukuoksa katkeaa virheellisten tulkintojen takia.

[Anzku]

I. 1. Carl NN:sson
puoliso NN
lapset
1. Petter Carlsson 1708 – 02.09.1789 Mustila, Hauho

II. 1. Petter Carlsson / Winblad / Lindblad
1708 – 02.09.1789 (lifsj.) Mustila, Hauho
Sotilas, sotilasnimi Winblad / Lindblad
Ei ole tarkkaa tietoa, mistä Petter on kotoisin. Tuuloksen rippikirjoihin on merkitty Petterin patronyymiksi Carl, mutta ei merkitty syntymäpaikkaa.
Petter Lindblad kuului Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiin (vuodet -1747-1790-), sotilas numerolla 153.
Petter oli sotilas jo vihittäessä, Maria oli vihittäessä piikana Mustilan Mattilan torpassa Hauholla.
Tulivat Tuuloisista Mustilaan v.1740 paikkeilla (Hauhon RK-maininta), tähän aikaan Mustila oli vielä merkitty Tuulokseen, myöhemmin Mustila merkittiin kuuluvaksi Hauhon pitäjään.
Petter oli käynyt ripillä Hauhon Mustilassa vuonna 1729.
Hauhon RK 1736-1743 Soldat Petter Wijnblad yksinään!
Hauhon RK 1749-1755 Hauhon Mustila (kuva 264) (tässä lueteltu lapsia:Maria, Sophia, Margaretha ja Henrik)
Hauhon RK 1757-1765 Hauhon Mustila soldaten (pariskunta kahdestaan)
Hauhon RK 1766-1771 Hauhon Mustila soldaten (pariskunta kahdestaan)
Hauhon RK 1772-1779 Hauhon Mustilan soldater och inhysingar (pariskunta kahdestaan)
puoliso Maria Hindersdr 1712 – 1785 Mattila, Mustila, Hauho
vihitty 09.12.1739 Hauho
lapset
1. Maria Pettersdr 01.07.1740 Mustila, Hauho -
2. Sophia Pettersdr 1743 Mustila, Hauho -
3. Margaretha Pettersdr 1745 Mustila, Hauho -
4. Henrik Persson 07.04.1747 Sold tpr, Mustila, Hauho – 17.02.1807 Rajala, Hauho
5. Elisabeth Persson 30.11.1749 Mickilä, Soldats, Tuulos –

III. 4. Henrik Persson / Glad / Blad
07.04.1747 Sold trp, Mustila, Hauho – 17.02.1807 (halsflus) Rajala, Mustila, Hauho
Sotilas, sotilasnimi Blad / Glad
rippikirjoissa Henrikin syntymävuosi on 1749, oliko hän lisännyt muutaman vuoden ikäänsä päästäkseen sotaväkeen?
Henrik oli renkinä Sappiksen Alahaisen (Alastalo) talossa ja Anna oli samassa talossa piikana.
Perhe muutti Sappisesta Mustilaan torppareiksi Rajalan torppaan vuonna 1776.
puoliso Anna Jacobsdr 1744 – 21.03.1803 (watusot) Rajala, Mustila, Hauho
vihitty 06.11.1774 Hauho
lapset
1. Carl Henricksson 24.01.1775 Alahais, Sappis - 02.06.1842 Rajala, Hauho
puoliso Lisa Ericksdr

[penanni]

Hei!

Minulla tämä Mustilan alkupää menee osaltaan tähän tyyliin:

I Bertil Sigfridinpoika Simola, puoliso Margeta, Hauhon Mustilassa Simolan isäntänä 1653 – 1663

II Matts Bertilinpoika Mattila (Simola), puoliso Lisa, Mustilan Mattilan isäntänä 1691 – 1696

III Beata Mattsintytär Mattila (n. 1685 – 16.2.1753), puoliso Henric Pehrinpoika (n. 1679 – 3.11.1749), Mattilan isäntänä 1710 –
(huom. Talosta on käytetty sekä nimeä Mattila että Heikkilä)

IV Maria Henricintytär Mattila, puoliso 9.12.1739 sotilas Pehr Carlenpoika Lindblad (n. 1708 – 2.9.1789)
(piika on tarkoittanut tytärtä)

V Kuten Sinullakin Henric Pehrinpoika Glad (7.4.1747 – 17.2.1807) puolisonaan 6.11.1774 Anna Jacobintytär (1744 – 21.3.1803)

VI Carl Henric Henricinpoika Glad (24.1.1775 – 2.6.1842), puolisona Lisa Ericintytär
Näiden perhe kuten aikaisemmassa viestissäsi oli.

VII Adam Carlenpoika Rajalan puoliso 26.12.1834 oli Fredrica Johanintytär Lustig (4.3.1813 -), jonka vanhemmat olivat sotilas Johan (Sigfridinpoika) Lustig ja Margareta Mattsintytär.


Täysin todentamattomalla ajatustasolla: Anna Jacobintyttären osalta tutkisin (poissulkisin??) ihan ensimmäiseksi Luopioisten Kouvalasta sotilas Jacob Holmsteenin Anna- tyttären.



Lisa Ericintytär Kollosen sukujuuria löytyy myöskin hieman, koska se johtaa omaan isälinjaani.

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[jvaronen]

Hei!
Minun täytynee jatkaa ihmettelemistä.
- tuliko suutari Heikki Lillander perheineen Kuopioon todella Hauholta
- onko kersantin leski Anna Lillander sukua Heikille
- kersantti Forstenin vaiheet
Iisalmen Paloisissa kersantti asui. Paloinen 2 on jotenkin kruunun virkatalo. Jos teoriani on oikea, niin kersantin tyttärenpoika asui taloa Iisalmen kruununvoudin virkatalona 1850. Mutta kersantti muutti pois 1784. Ja sitten ei löydy muuta tietoa ennen kuin leski Anna Lillander tyttären kanssa ilmestyy Kuopion kaupunkiin 1798. Väinö Holopaisen erinomaiset sotilassivut eivät tunne kersantti Forstenia.

[Tapani Kovalaine]

Digikuvasta 67 näkyy muuttokirjaukset 83 ja 84 vuodelta 1776.
Kuopioon muuttivat Hauholta suutari Henrik Lilander ja hänen vaimonsa Anna Westman.
Digi 67 tulomuutot, Kuopio: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27436237

Saako joku selvää kersantti Forstenin vaimon Annan patronyymistä, sillä kuva on hiukan epäselvä:
Digi 270 rk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5822717

[penanni]

Hei!

Annan patronyymi saattaisi olla Mårtenintytär. On hieman selkeämpi seuraavassa rippikirjassa.


- penanni

[penanni]

Hei,
tässä pohdintoja suutari Henric Lillanderin taustoista:

Hauhon Lehdesmäen rusthollissa oli 1700- luvun alkupuolella pitkäikäisenä lampuotina Henric Henricinpoika (s. n. 1709?). Tämä Henric ehti lampuotiaikanaan olla kolme kertaa naimisissa, ja kaikista avioliitoista syntyi myös lapsia.

Puolisot olivat: 1. Maria Ericintytär, vih. 26.11.1732, k. 27.4.1747 , 2. Walborg Simonintytär, vih. 17.4.1748, k. 20.4.1755 ja 3. Anna Michelintytär, vih. 9.11.1755. Anna Michelintytär on jostain syystä muuttanut Lammille 1760- luvulla (rippikirjan merkinnästä en saa tarkempaa ymmärrykseeni).

Ensimmäisestä avioliitosta syntyneiden lasten joukossa oli poika Henric s. 16.3.1742 (huom. HisKissä sekä isän että äidin patronyymi ovat virheellisiä). Henricille mainitaan rippikirjoissa aluksi tämä oikea syntymävuosi, mutta jatkossa se on muuttunut vuodeksi 1744.

Rippikirjassa 1772 – 1779 Henric- poika mainitaan Lehdesmäen rusthollissa torpparina yhdessä isänsä ja sisarpuolensa kanssa. Nämä rippikirjamerkinnät loppuvat perheen osalta vuoteen 1773. Samana vuonna Jungfru A.W. samaisesta Lehdesmäen rusthollista avioituu suutari (vaiko kisälli?) Henric Lillanderin kanssa 12.4.1773. Lillanderin mainitaan olevan Portaan kylästä (kuten myös hauholaisten lastensa syntymän aikaan). Rippikirjasta en kuitenkaan ole pariskuntaa sitten suurennuslasillakaan kyennyt löytämään.

Kuten Antzu mainitsi, niin pariskunta ’onneksi’ löytyy SAY:stä vuosina 1773 – 1775 Portaan Alhaisten rusthollista. SAY:n perusteella voisi päätellä, että heille on ’lohkaistu’ ihan oma torppa. Alhaisten rustholli (nykyinen Leppäniemi) ja Lehdesmäen rustholli ovat rajanaapureita vain ’kivenheiton’ päässä toisistaan.

Jos tämä Lehdesmäen lampuodin poika oikeasti = Henric Lillander, niin hänen vanhemmillaan ei pitäisi olla mitään siteitä Savon suuntaan, jonne pariskunta Hauholta lähti. Olisiko Anna Westmanilla ollut jotain siteitä sinne päin, koska välimatka on oudon pitkä 'tavalliselle hämäläispojalle’ ihan kylmiltään. Sukunimi olisi siten myöskin ammatin mukanaan tuoma.

Yst. terv.
- penanni

[Anzku]

Hei Penanni!
Komppaan kyllä pitkälti kirjoittamaasi sukuketjua. Vahvasti tosiaan näyttää, että perhe on asunut Hauholla ja vahvasti näyttää siltä, että suutari Lillander perheineen on muuttanut Kuopion seudulle.
Tässä on vielä paljon selvitettävää, ennen kuin kokonaan selviää.

[Tapani Kovalaine]

Suomen Asutuksen Yleisluettelo, Tuulos, 1760-1779, digikuva 82,
talon suutari Henrik Lillander ja morsian, sittemmin puoliso Anna:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=637358

[penanni]

Hei Tapani,


juuri tuohon sivuun viittasin pohdinnassani.

- penanni

[jvaronen]

Olen etsinyt tietoja kersantti Forstenista. Kuin tyhjästä he ilmestyvät Iisalmen rippikirjaan Palois 2 vuonna 1784. En saa selvää Forstenin ammatista ja Annan kohdalla annetaan ilmeisesti patronyymi M????dr. Syntymävuodet ovat vähän sinnepäin, Annalle ilmoitetaan myöhemmin 16.3.1752.
Hiskistä löytyi vahva todiste. Paloisissa on haudattu 29.12.1774 Und.officer.son Christian Forsten (ikä 2 v 6 kk). Pariskunta löytyy myös seuraavasta rippikirjasta 1785-91. Sold. Forsten. Annan kohdalla on ilmeisesti sukunimi Lillander. (syntymävuodet aivan käsittämättömiä) Merkinnät ovat säännöllisiä kirjan loppuun eli 1791 saakka. Miten sotilas voi käydä kirkossa, vaikka maassa oli sota 1788-90. Johtopäätös sold. Forsten oli entinen sotilas jo silloin.
Savon jalkaväkirykmentin rullista ja Väinö Holopaisen täydellisistä selvityksistä ei Forstenia löydy. Muita joukko-osastoja ei ole tiedossa, joihin Iisalmessa asuva sotilas voisi kuulua. Paloisissa oli kyllä muitakin sotilaalta vaikuttavia nimiä, joita ei helposti löydy Savon Jalkaväkirykmentistä. Vuoden 1791 jälkeen Iisalmen kirkonkirjoista ei ole apua. Kersantti Forstenin leski Anna Lillander tyttärineen ilmestyy Kuopioon 1795. Olettamukseni on, että Forsten oli tavallinen rivimies, joka sai ylennyksen aliupseeriksi. Lähetettiin toiseen palveluspaikkaan, kuten on tapana. Mutta muualta kuin Savon rykmentistä. Jostain syystä aliupseerin vakanssi ei kuitenkaan auennut Iisalmen komppaniassa (terveys petti) ja sitten jäätiin asumaan Paloisiin, joka oli tuohon aikaan jonkinlainen sotilastila. Pohjanmaan Jalkaväkirykmentissä oli Forsten nimisiä sotilaita, joten sieltä kait pitäisi alkaa tutkimaan tai Turun suunnalta, jos olettaisi, että Forsten oli sotilaan poika. Minua edelleen kiinnostaa tuo Annan sukunimi Lillander. Olisiko kuitenkin yhteys suutari Henrikiin. Annan tytär oli Anna Loviisa. Henrikillä oli tytär Loviisa. Olisiko molempien äiti ollut Loviisa. Mutta hankalalta tuo näyttää Henrikin taustojen löytäminen myös.

[jvaronen]

Suomen Asutuksen Yleisluettelo, Tuulos, 1760-1779, digikuva 82,
talon suutari Henrik Lillander ja morsian, sittemmin puoliso Anna:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=637358
Jos Henrik oli oikein taloon vakituisesti palkattu suutari, niin kyllä hänellä täytyi olla aikaisempaa kokemusta työstä. Suutarit ovat liikkuvaa joukkoa. Minä en ole vielä tehnyt itselleni selväksi oliko Anna Westmaninkaan sukujuuret Hauholla.

[jvaronen]

Kuopion kaupunki perustettiin 1775. Jos en väärin muista, niin kirkollisilla kuulutuksilla ympäri maan kehotettiin porvareita ja käsityöläisiä muuttamaan uuteen kaupunkiin. Henrik Lillander reagoi kutsuun 1776. Ja teki onnistuneen ratkaisun, koska jo 1780 luvun alussa on Kuopion suutareista ensimmäinen. Liekö hänellä edes mestarinkirjaa ollut, muuttaessa ikä on ollut 29-34 vuotta. Ei siinä iässä voinut vielä mestari olla.

[penanni]

Hei,

minäpä jatkan tällä kertaa pohdintoja vaihteeksi Anna Elisabet Westmanista. Tarjokkaita tällä nimellä ei HisKin kautta ’jonoksi asti’ ole. Pohdiskelen Antzun esiin nostamaa Inkoon Anna Elisabet Westmania.


Ensin faktoja kirkonkirjojen pohjalta:

Anna Elisabet Johanintytär Westman tosiaan syntyi Inkoossa 15.1.1749 sotilas Johan Johaninpoika Westmanin ja puolisonsa Caisa Jacobintyttären perheeseen. Johan oli syntynyt 1723 ja Caisa 1724 rakuuna Jacob Landfältin ja Brita Mattsintyttären perheeseen. Caisan syntymäkylänä on Breds. Westman oli Johanin sotilasnimi.

Anna Elisabet lähtee 1760- luvun alkuvuosina kotoaan jonnekin. Inkoon rippikirjoihin ei ole (ylipäätänsä) tehty mitään merkintöjä henkilöiden lähtöajoista ja paikkakunnista tms. Annasta en kuitenkaan löytänyt myöhempiä merkintöjä Inkoosta.

Hauholta on noussut keskiöön Lehdesmäen ja Portaan Alhaisten rusthollit. Tähän voi vielä niiden osalta lisätä sen, että molempia on osan aikaa 1700- luvulla hallinnut sama Lehdesmäen Gååsman- pappissuku.

Takaisin Inkooseen. Everstiluutnantti Eric Licin (k. 10.11.1745) omisti Bredsin rusthollin. Eric Licinin jälkimmäisen avioliiton tyttäret ovat samaa ikäluokkaa Westmanin pariskunnan kanssa. Ensimmäisen avioliiton tytär on vähän vanhempi. Ericin jälkimmäisen avioliiton tyttäristä Charlotta Ericintytär oli naimisissa upseeri Carl Gustaf Aminoffin kanssa, joka puolestaan oli syntynyt v. 1700 tuossa mainitussa Portaan Alhaisten rusthollissa. Charlotta ja Eric saivat monia lapsia, ja ainakin osan lapsistaan Hauholla Keson (kapteenin-)puustellissa. Charlotta kuoli Hauholla 3.9.1758.

Eric Licinin jälkimmäisen avioliiton tytär Anna Elisabet Ericintytär puolestaan avioitui Eric Vilhelm von Fieandtin kanssa. Tämä Eric Vilhelm oli itse syntynyt 1724 Kuopiossa. Eric Vilhelmin veljistä ainakin Johan Henric von Fieandt oli aviossa ja vaikutti Savossa. Perhe ja ainakin eräs jälkeläisistä vaikutti mm. Kuopion maalaiskunnassa ja Iisalmessa.


Sitten muutamia pohdintoja, jotka eivät miltää osin perustu kirjallisiin faktoihin tai faktoihin ylipäätään!!!

On hyvä syy olettaa, että Anna Westmanin vanhemmat ovat tunteneet ikäisensä Bredsin rusthollin lapset. Licinien kautta rakentuisi myös jollakin tavalla ymmärrettävä yhteys sinänsä etäällä toisistaan olevien Inkoon ja Hauhon ja toisaalta Hauhon ja Kuopion välille. Rippikirjoista sain mielestäni jopa sellaisen käsityksen, että rakuuna Landfält palveli Bredsin rusthollissa.

Jos sotilaan tytär on mennyt palvelijaksi johonkin ’säätyläisperheeseen’, niin hänestä on saatettu kirkonkirjoissa hyvinkin käyttää ’titteliä’ Jungfru?? Säätyläisten verkostot puolestaan toimivat koko maassa yhtä tehokkaasti kuin talonpoikien verkostot jonkin pitäjn sisällä.

Näiden pohdintojen perusteella en pidä ollenkaan mahdottomana sitä, etteikö suutari Lillanderin puoliso voisi olla tämä Inkoon Anna Elisabet Westman.

PS. Pitäjän melko perusteellisesti tuntevana uskallan esittää arvion, että Anna Westmanin sukujuuret eivät ole Hauholla.


Ystävällisin terveisin,
- penanni

[penanni]

Hei!

Pitää täsmentää/korjata aikaisemmat pohdintani Henric Lillanderin sukutaustoista. Lehdesmäen rusthollin lampuodin poika ei ole avioitunut Anna Westmanin kanssa.

- penanni

[Tapani Kovalaine]

Hei!
Annan patronyymi saattaisi olla Mårtenintytär. On hieman selkeämpi seuraavassa rippikirjassa.
- penanni
Vai että Mårtenintytär? Ja että Kuopioonko tuli kersantin leski Anna Mårtenintytär Lillander? Anna Lovisa Forstenin äiti.

Kuopiossa olisi ollut ihan sopiva Mårten, seuraavasti:

Kuopiolainen muonakauppias Mårten Lillander, syntyi jossakin joskus, kuoli 9.11.1808 Heinolassa, mutta oli tuolloin vielä kirjoilla Kuopiossa. Asui ainakin vuodesta 1784 alkaen Kuopion Savisaaressa, sittemmin keskustassa ainakin vuoteen 1805 saakka.
Puoliso (vih. 2.12.1784) Brita Kristiina Gustavintytär Mollerus s. 1746 Kuopio tai Lappee, k. 1801 Kuopio.
Lapsi: Gustav s. 1787, k. 1791 Kuopio Savisaari.
Toinen puoliso Leena Schröder s. noin 1766, k. 23.5.1831 Turku, jonne muutti Kuopiosta 1810.
Hiski, Kuopio, kastettu: 23.8.1804 26.8.1804 Staden Mårt. Lillander Lena Stkröder Johannes

[jvaronen]

Tämähän alkaa mennä tosi mielenkiintoiseksi. Aika tonttu olen ollut, kun en ole tuota Mårten Lillanderia aikaisemmin havainnut. Mutta vähän sivutoimisesti olen Lillandereihin suhtautunut. Tässä selvittelin, että Lillander on tosi harvinainen sukunimi. Sen täytyy olla sotilasnimi. Liljander-nimisiä sotilaita on Pohjanmaalla. Samoin Forsten nimisiä.
Mietiskelin tässä, että se ei ole mikään ihme, että hauholainen suutari ottaa käyttöönsä sukunimen Lillander. Hän on jossain tavannut sen nimisen sotilaan. Mutta sitä täytyy pitää ihmeenä, että reilut pari vuosikymmentä myöhemmin tämän suutarin poika on Kuopiossa ja saa anopikseen Lillander-sukua olevan naisen, ja toisaalta pojalla on myös ihmeellinen sosiaalinen arvonnousu. Jos tämä selvitys Anna Westmanin taustasta on totta - kiitokset siitä-, olisin sitä mieltä, että Henrikin taustoja on turha etsiä Hauholta.
Anna Westman on ilmeisen selkeästi ruotsinkielinen ja niin täytyy olla Henrikin myös. Tämä selittäisi, miksi Henrik pääsi helposti niin tunnettuun asemaan Kuopiossa. Tottakait korpikaupungin herrasväki suosi ruotsinkieltä osaavaa skomakarea. Ja poika Carl oli äidinkieleltään ruotsalainen tietysti. Pääsi syntyperästään huolimatta helposti virkamieskuntaan.
Tämä kauppias Mårten Lillander on samaa ikäluokkaa kuin suutari Lillander ja leski Anna Lillander. Tästä palapelistä puuttuu vain yksi pala, noin 1720 syntynyt sotilas Mårten Lillander.
Ymmärrän, tämä ei ole sukututkimusta, tämä on ajatusleikkiä, mutta mielenkiintoista minulle. Kiitokset avusta.

[penanni]

Hei!

Hauhon kirjauksissa ilmenneiden ristiriitaisuuksien johdosta yritin nyt jäljittää 'suurennuslasin kanssa' Henric Lillanderin kulkua Hauholla. Tässä lyhykäisesti löytämäni merkinnät. Tuohon alla olevaan lisäyksenä: kylät Porras ja Kalaila ovat rajakyliä keskenään (metsäkaistale välissään).

SAY: - pariskunta Lillander-Westman merkitty Portaan Alhaisten rustholliin 1773-1775 (Tapanin linkki aikaisemmin)

Vihityt:
12.4.1773 Lillander Portaasta ja Westman Lehdesmäestä

Syntyneiden luettelo:
- pariskunnan poika Henric Johan synt. 11.2.1774 Portaassa
- pariskunnan poika Carl synt. 11.4.1775 Portaassa

Kuolleiden luettelo:
- poika Henric Johan 30.2.1774 Portaassa

Lastenkirja 1772 – 1785:
- Lillander mainitaan poikansa Carlen kanssa Kalailan Heikkilässä. Ehkä poika Henric Johania ei ole viety lastenkirjaan, koska on kuollut niin nuorena. Vain tämän yhden merkinnän löysin. Kalailan Heikkilä oli rälssiä, joka oli tuohon aikaan Otto Schulmanin ja puolisonsa Margareta Sassin jälkeen vävy joachim Tihlmanin ja tytär Helena Schulmanin hallinnassa.

Rippikirja 1772 – 1779:
- pariskunta Kalailan Seppälässä (vain yksi ehtoollismerkintä), josta muuttomerkintä Kuopioon 1776. Seppälä on ollut kapteenin puustelli, ja asukkaina mielestäni tuohon aikaan (Eric) Johan Edenström ja Anna Catarina Grönvall? Henric Lillanderin syntymävuodeksi on merkitty 1745 ja Annan 1748. Huom! Mikäli oikein näen yliviivatun sanan, niin siinä on ollut Annalla patronyymina Mattsdr!!

Mikäli tuo Anna Westmanille merkitty patronyymi on oikea, niin aikaisemmat pohdiskelut Inkoon Annasta voi tähän yhteyteen unohtaa. Kannattaa ehkä myös pitää kirjaajan virhemahdollisuus mielessä, Westman ja Mattsdr huonosti kirjoitettuina menneet sekaisin? Jonkun sopivan Matts Westmanin löytyminen saattaa olla haastavaa?

Tuo oli ainoa löytämäni rippikirjamerkintä. Vuodet 1773 - 1775 mielestäni puuttuvat, mutta ehkä olen ollut sokea. Noiden vuosien puuttuvista merkinnöistä saattaisi löytyä jotain ratkaisevampaa.

- penanni

[jvaronen]

Jos suutari Henrikin vanhin poika oli Henrik ja seuraava Carl, niin suutarin isä oli ilmeisesti Carl. Luopioisten Puutikkalan kylän Nikuisista löytyi Henrik, s. 17.6.1745, isä Carl Carlsson, äiti Caisa Jacobintr. Henrik oli lapsista nuorimmasta päästä, eli 1770-luvulle ja vanhemman veljen talosta oli ilmeisesti lähdettävä. Enempää en ehtinyt vielä selvittää.

[penanni]

Hei,

olen etsinyt mainitsemaasi Henric Carlenpoika Nikuista aikanaan, mutta ainakin minulta hän on kadonnut rippikirjan mukaan Nikuiselta vuonna 1770 jonnekin, mitä en ole löytänyt/ei ole tullut vastaan.

Isä Carl kuoli 1768, ja arvelusi mukaisesti talon pitämistä jatkoi sisarussarjan vanhempaan päähän kuulunut veli Stefan, joka oli avioitunut jo 1755.

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[penanni]

Hei,
yritin katsoa lasten kummeja.

Carlelle löysin seuraavat: Johan Cojander, Susanna Palander, Helena Blåfield ja Johan Brunerus (?).

Näistä Johan Cojanderin puoliso oli Helena Blåfield (aatelisuku). Johanin sukutaustalta löytyy juuret Luopioisista, mutta ’lähin’ sukupiiri on eri pappissukujen sikermä. Olivat isäntäpari Portaan Rekolan rusthollissa.

Susanna Palander oli Alhaisten rusthollia isännöineen vänrikki Jonas Jonaksenpoika Strengin leski. Ehkä kannattaa noteerata sekin, että Jonaksen ja Susannan lapsia oli syntynyt Snappertunassa!!

Johan Brunerus (kirjoitusasu???) on minulle tuntematon, mutta Brunnerus kyllä oli vahva Tuuloksesta levinnyt pappissuku (tai sukujuuret oikeasti olivat varhaisemmin Varsinais-Suomessa).

Voinee sanoa, että pelkkiä ’säätyläisiä’.

Henric Johanin kummeiksi tulkitsen Henric Halle(o?)nberg, korpraali Henric Barck, Elisabet Wallenia(Wallenius), Helena Blåfield, Petter Ekerooth, Charlotta Hallenberg.

(Johan) Henric Hallenberg ja Elisabet Wallenius olivat Lehdesmäen rusthollin isäntäpari, joista olen jo maininnut aikaisemmin. Neiti Charlotta on Johan Henricin sisar, Elisabet Blåfield mainittu edellä. Henric Barck ja Petter Ekerooth ovat minulle tuntemattomia.

Jälleen liikutaan ’säätyläisten’ joukossa. 'Tavallisia' paikallisia tai naapurikuntien talonpoikia joukossa ei ole ketään.

Minusta tämä lasten kummijoukko kaiken kaikkiaan asettaisi suutariperheen taustan siihen valoon, että säätyläisten joukkoon ei tultu ihan ’kylmiltään’ Hauholle, vaan taustalta jo löytynee niitä yhteyksiä.

- penanni

[penanni]

Hei!

Jatkan vielä vähän suutari Henric Lillanderin lasten kummien parissa. Katsoin Kuopiosta kolmen lapsen kummeja (tässä eivät ole ihan kaikki):

- Efraim Henricinpoika Blom (, jonka puoliso oli aatelistaustainen Maria Torstenintytär Tawast). Blom on äitinsä puolelta samaa Wallenius- pappissukua kuin Lehdesmäen rusthollin emäntä (ja Hauholla syntyneen lapsen kummi)

- Stefan Bennet (upseeri) ja puolisonsa aatelinen Charlotta Silfversparre. Olivat kaikkien kolmen katsomani lapsen kummeja!! Ruotsalaisia molemmat!!

- eräs madm. Labbart

- Johan Paldanius (pappissuvusta)

- Emanuel Elfvenberg ja puolisonsa Maria Porthan. Elfverberg oli asessori, Marian suku pappissuku. Marian isä Kuopion kirkkoherra

- Sigfrid Porthan, en tiedä patronyymiä, mutta varmaankin samaa pappissukua

- Gabriel Lagus, en tiedä patronyymiä, mutta Lagus on pappissukuja

- mad. Boerman

- ym. muutama

Minun pohdiskeluni johtaa siihen ajatukseen, että sekä Henric attä Anna olisivat omilta sukutaustoiltaan kytköksissä näihin lastensa kummien sukuverkostoihin. Ajattelen niin, että pohdiskelu ’Inkoon Annasta’ ei varmaankaan liity tähän sukuyhteyteen. Sen sijaan – kannattaako pitää mielessä sellainen mahdollisuus, että heidän syntyperänsä voisi olla jopa ruotsalainen? Miksi muuten ruotsalainen pariskunta kolmen lapsen kummina (vaikka upseeri Bennet olikin komennettuna Savon prikaatiin). Aikanaan mahtavien suomalaisten pappissukujen henkilöitä joukossa on ’paljon’. Suomalaisia pappeja/pappissukuja oli ollut turvassa Ruotsissa muutama vuosikymmen aikaisemmin. Verkostoja on voinut syntyä jo silloin?

Kahden lapsen kummina kylläkin jo Hauholla oli Helena Sofia Blåfield.

Saako kukaan minkäänlaista koppia näistä suutarin lasten kummeista?

- Penanni

[jvaronen]

Luopioisten Nikusten talon isännällä Carl oli säätyläiskummit synt. n. 1700
Hänen pojallaan Henrikillä s. 1745 oli säätyläiskummit.
Carlilla oli lapsia pitkä liuta, mutta vain Henrikistä on tämä kaste- ja kummitieto, miksi?
Hauhon suutari Henrikin Hauholla syntyneillä lapsilla oli myös säätyläiskummi.
Suutari Henrik muutti Kuopioon ja hänen siellä syntyneillä lapsillaan oli säätyläiskummeja. Yksi näistä säätyläisistä, Labbart, ilmeisesti auttoi suutarin pojan Carlin virkauralle.
On aika ihmeellinen tapahtumaketju. Tässä ei tosin ole vielä mitään muita todisteita siitä, että suutari Henrik olisi todella Luopioisissa syntynyt. Mutta jos näin on, niin miten tuo suutarointi yleensä sopii kuvioon. Suutarin poika Carl oli myös hetken aikaa suutarinopissa, tosin isänsä opissa olleen suutarin luona. Sangen mielenkiintoista, koska kuitenkin on kysymys minun isälinjani miehistä. Kiitokset avusta. Itse en millään olisi kyennyt noita kummeja tunnistamaan.

[penanni]

Hei,

minä en osaa etsiä Carl Nikuisen kummeja. Voisitko ystävällisesti kertoa heistä, niin yrittäisin etsiä yhtymäkohtia näihin suutarin lasten kummeihin sukujen kautta.

Henric Carlenpoika Nikuisen kummien nimistä en osaa tehdä yhtymäkohtia, koska kirjattu on vain etunimet ja patronyymit (Henric Mattsinpoika, Henric Johaninpoika, Eric Ericinpoika, Lisa Johanintytär, Caisa Ericintytär ja Walborg Henricintytär). Jonkin kirjoitusasun olen voinut katsoa väärin! Avaisitko näistäkin ne tiedossasi olevat säätyläisyhteydet, niin voisin yrittää samaa yhtymäkohtien etsimistä.

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[jvaronen]

Nyt tässä on tapahtunut jokin väärinkäsitys. Itse en ole Luopioisten kirjoista etsinyt mitään kummeja. Olen ilmeisesti ymmärtänyt viestisi 26.3. klo 11:28 jotenkin väärin.
Kuopiosta katsoin suutari Henrikin lasten kummit. Ja onpa todella vakuuttavat listat. Olisi minunkin pitänyt huomata aikaisemmin, vaikka nimet eivät ole tuttuja. Luutnantti Bennet on tosiaan useammankin lapsen kummi. Mutta ei hänen nimeään ole Savon jalkaväkirykmentin rullissa eikä pikasilmäyksellä löytynyt Savon jääkärijoukostakaan. Olikohan hän Kuopiossa tai edes Suomessa lainkaan. Toisaalta onhan tämä kersantti Forsten myös sotilas, jota ei rullista löydy, mutta Iisalmen rippikirjasta kyllä.
Kuopion kastettujen kirjassa mainitaan joiden lasten kohdalla kastanut pappi ja yhden säätyläisen kohdalla oli papin nimi Bennet.
Yksi hauska sattuma näiden monien lisäksi. Kuopiossa oli 1790-luvulla kaksi miespuolista naimisissa olevaa Lillanderia. Mutta niinpä vaan sattui kastettujen luetteloon peräkkäin Mårten Lillanderin ja Henrik Lillanderin lapset.
Yksi huomio: Henrik Lillanderin ja Mårten Lillanderin lapsia kuolee paljon vuosina 1780-1805. Henrik Lillanderin pojan Carlin ja Anna Forstenin suuresta lapsijoukosta taitaa kuolla vain yksi pienenä.
Toinen huomio: Jos Henrik Lillander oli näin huomattu henkilö Kuopiossa, niin miksi ei löydy hautaustietoa. Rippikirjassa on hyvin pienellä död 91. Vuoteen 1791 tämä kuolema ajoittuu, nuorimman lapsen syntymä ja toisaalta Anna Westmanin uusi avioliitto. Kuoliko hän ehkä matkoilla ollessaan. Ikää oli vasta 46 vuotta.

[penanni]

Hei!

Kun suutarin lasten kummeista löytyi (jopa ainakin kolmeen kertaan) pariskunta Stefan Bennet ja Charlotta Silfversparre, niin lainasin omaan kommenttiini pelkästään Elgenstiernan verkkoversiota, josta pariskunta löytyi. En ollut tarkistanut mitään kotimaisia asiakirjoja.

Lainaus tässä:

•1. Christina Charlotta, född 1756-07-19 på Sibo löjtnantsboställe i Hanebo socken, Gävleborgs län, död 1815-02-09 Åkeshov. Gift 1780-01-09 Österhammaren med löjtnanten vid savolaksbrigaden, kaptenen Stefan Bennet, född 1751-05-25 Flor, död 1810-02-19 Ålsten

Olen tuosta vaan vääntänyt vajavaisella kielitaidolla Savon prikaatin, koska Kuopiosta on ollut kysymys.

Miehellä on tuon mukaan ollut komennus jo avioituessaaan. Onko kapteeni hoitanut luutnantin vakanssia vai miten sen menee?? Ruotsiin pariskunta on myös palannut Suomesta takaisin.

Silfversparre on ollut Ruotsin merkittäviä aatelisukuja, sen voi päätellä suvun jäsenten solmimista avioliitoista muiden merkittävien sukujen kanssa. Suvusta kohosi myös vapaaherrahaara.

Arvelisin, että Bennet olisi saattanut kuulua siihen skotlantilaislähtöiseen sukuun, jonka eräs haara on myös aateloitu Ruotsissa 1600- luvulla. Tietoa tästä minulla ei ole, vain omaa arvailua.

- penanni

[jvaronen]

Kiitos vastauksesta. Joka tapauksessa on selvää, että tällä kummisuhteella on suuri merkitys, kun yrittää selvitellä suutari Lillanderin taustoja. Bennet ei välttämättä ollut Savossa vielä vihkimishetkellä. Vaimon sukulaiset ehkä järjestivät uudelle tulokkaalle paikan luutnanttina savolaiseen joukko-osastoon. Sotilasurallaan hän sitten yleni kapteeniksi. Ei ehkä kuitenkaan ollut ammattisotilas viimeiseen hengenvetoon saakka. Tuohon aikaan oli paljon upseereita kirjoissa ilman palkkaa vain virkavuosia hankkiakseen. Ja aatelismiehiä jopa rivisotilaina löytyy rullista. Nyt vaan kampaamaan läpi näitä kahta savolaista joukko-osastoa, tai paremminkin yhtä. Luotan siihen, että Väinö Holopainen on jo Savon jalkaväkirykmentin kirjoihin vienyt ja sieltä ei Bennetiä löydy.

[Tapani Kovalaine]

Henrik Lillanderin tarkka kuolinaika ilmenee hänen jälkeensä laaditusta kuolinpesän perukirjasta, digikuva 270. Henrik Lillander kuoli 28.4.1791 Kuopiossa. Kuolinpesällä näyttää olleen merkittävässä määrin kytkentöjä säätyläisiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9221238

[jvaronen]

Kiitos paljon! Apuahan satelee enemmän kuin ehtii pyytääkään. Olen vielä noviisi perukirjojen lukemisessa, voisitko antaa arvion suutarin suhteellisesta varallisuudesta kuollessaan.

[jvaronen]

Ei ole Henrik Lillander Kuopion haudattujen luettelossa. Mutta pikasilmäyksellä arvioiden väkeä on kuollut huhtikuussa 1791 todella paljon. Mikähän koronavirus silloin jylläsi.

[penanni]

On käynyt mielessä sellainenkin aprikointi, että suutari saattaisi olla jonkin aatelis- (tai pappis-) suvun avioton poikalapsi. Mutta se on pelkkää arvailua. Selittäisi kuitenkin sitä runsasta säätyläisverkostoa, joka hänen taustallaan on ollut.

Siitä olisin melkoisen varma, että Henric Lillander ja Anna Westman ovat tunteneet toisensa jo ennen heidän muuttojaan Hauholle. Anna on tullut sinne rippikirjojen mukaan n. 22-vuotiaana 1770, Henric n. 28- vuotiaana n. 1773. Avioituminen on tapahtunut varsin pian Henricin Hauholle tulon jälkeen.

- penanni

[penanni]

Hei!

Yritin tutkailla suutarin perukirjan henkilöitä ja heidän taustojaan. Vähän oli tuttua.

- Säämiskäntekijä Anders Beckman (Baechman) (s. 1750 mutta missä??). Vihittiin 31.10.1782 Catarina Apelbergin (s. 1748) kanssa Oulusta. Tulkitsin niin, että Catarina olisi ollut palvelemassa majuri Jöran Fredric Freidenfeltin (suomalainen aatelinen) ja Johanna Psilanderhielmin (ruotsalainen aatelinen) perheessä. Catarina saattaa olla Ruotsista, mutta mitään täyttä varmuutta minulla ei siitä ole.

- Johan von Melen. Minulle täysin pimennossa, ammattia en kyennyt lukemaan. Google johdattelee tämän sukunimen Ruotsin suuntaan.

- Suomalainen kultaseppä (s. 1752) Eric Finner , jonka puoliso oli suomalaisen papin tytär Anna Helena Simonintytär Labbart (s. 1754).

- Pehr Adolf Högman (?). Täysin pimennossa, myös ammatti jäi ymmärtämättä.

Korjaisitko Tapani, jos olen hakoteillä

PS. Yksityiskohta (ehkä tähän asiakokonaisuuteen liittymätön) aatelissuku Silfversparresta: Moninkertaisena kummina olleen Charlotta Silfversparren täti Fredrica on Elgenstiernan mukaan ollut naimisissa, mutta avioliiton kaikki tiedot ovat tuntemattomia.

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[jvaronen]

Lisää tietoa tulee tukussa, kiitos. Minä löysin Kuopion kaupungin rippikirjasta 1786-97 sivu 28 iäkkään s.1722 Thomas Bennetin. Hänen taloudessaan oli myös kapteeni Carl Reinhold Lagerborg ja vaimonsa Henrietta Lovisa Wessman tai Westman. Heistä on myös vihkimätieto vuodelta 1793. Vaimon syntymäaika puuttuu. Mielenkiintoista on se, että Henrik Lillanderin leski Anna Westman meni naimisiin hattumaakari Jonas Lagerborgin kanssa. Jonas oli tosin syntynyt jo n. 1744 ja tämä kapteeni 1766. Mutta niin ruotsalaisia nimiä, että...
Epäselväksi minulle jäi viittaako otsikossa oleva directeur tähän Bennetiin, vai onko se jokin muu merkintä. Enkä saa selvää, mihin Bennetin leski muutti v. 1793.

[penanni]

Hei!


Elgenstierna tuntee ruotsalaisen, mutta Suomeen rantautuneen Lagerborg- aatelissuvun:

Carl Reinhold (son av Carl, Tab. 2), född 1765-10-31 Åbo (Åbo.). Page hos änkedrottning Lovisa Ulrika 1778. Page vid kungliga hovet 1779. Fänrik vid Åbo läns infanteriregemente 1785-06-00. Löjtnant vid Kuopio fribataljon 1789-03-17. Kapten Kuopio fribataljon 1789-10-27. Konfirmations kapten i armén 1791-06-15. Transporterad till Åbo läns infanteriregemente 1792-11-23. Kapten vid karelska jägarkåren 1793-01-25. Död 1799-11-06. Gift 1793-11-05 i Helsingfors med Henrietta Lovisa Wessman, född 1772, död 1841-06-25 Gustavelund

Minusta Elgenstierna ei tähän Lagerborg- sukuun löydä Jonasta, mutta kyllä Elgenstiernankin aineistoissa puutteita on ilmennyt.

Jossakin olen nähnyt sukujohdoksen, jossa mainitsemasi Thomas Bennet on esillä olleen Stefan Bennetin isä.

- penanni

[jvaronen]

Kiitokset taas. Ei taida tuosta Lagerborg-Wessman tiedosta varsinaista hyötyä olla, mutta tekstissä mainittu Kuopio fribataljon on kokonaan uusi joukko-osasto minulle. Onko se näiden Kuopion seudun "haamusotilaiden" joukko-osasto.

[Tapani Kovalaine]

- - -
- Johan von Melen. Minulle täysin pimennossa, ammattia en kyennyt lukemaan. ---
- Pehr Adolf Högman (?). Täysin pimennossa, myös ammatti jäi ymmärtämättä.

- penanni
Taitaa tuo Johan von Mélen olla ammatiltaan värjäri ja Pehr Adolf Fogman on kenttävääpeli.
Hiski, Kuopio, kuollut: 11.3.1816 19.3.1816 fältv. Pehr Adolf Fogman lungs. 48 (v) 2 (kk)

Iisalmessa oli oma omituinen Pastoraattinsa ja Kuopiossa näyttää olleen 1700-luvun lopulla Ruotsista saapunut säätyläisjoukko.

Ylioppilasmatrikkelia ei ole vielä "sotkettu" mukaan tähän keisiin, joten jospa nyt:
Lillander, Johan, asianajaja (yo 1685, † 1697 Turku) - Johan Lillander Johannes Jonæ, Smolandus 3259. Kotoisin Smålandista. Jönköpingin koulun oppilas 1678. Ylioppilas Turussa 7.7.1685...

[jvaronen]

Kuopio fribataljon on ollut olemassa, perustettu 1770. Se on muodostettu värvätyistä eli palkatuista miehistä. Tiedot pitäisi löytyä Kansallisarkistosta sekä Krigsarkivista. Niiden hakusysteemit on vähän outoja. Ja täytyy tässä välillä lähteä karanteenista vähän ulkoilemaan. Mökkihöperöksi muuten tulee.

[penanni]

Hei!

Haluan vielä lyhykäisesti käsitellä näiden suutarin elämään liittyneiden säätyläisten sukulaisuussuhteita Gååsman- suvun näkökulmasta.

1. Jacob Gååsman oli Sysmän kirkkoherra.

1.1 Poikansa Johan Jacob Gååsman (puolisonaan Anna Tandefelt) oli mm. Hauhon kirkkoherra ja hankki omistukseensa puheena olleet Lehdesmäen ja Alhaisten rusthollit.

1.1.1 Johan Jacobin yksi vävy oli Henric Hallenberg, joka jatkoi Lehdesmäen rusthollissa, ja hänen jälkeensä poika Johan Henric Hallenberg (puolisonaan papin tytär Elisabet Isacintytär Wallenius).

1.1.2 Johan Jacob Gååsmanin toinen vävy oli Jonas Andersinpoika Streng, joka taas jatkoi Alhaisten rusthollissa, ja hänen jälkeensä poika Jonas Jonaksenpoika Streng (puolisoinaan Anna Boström ja Susanna Palander).

1.2 Sysmän kirkkoherrä Jacob Gååsmanin toinen poika oli Kuhmoisten kirkkoherrana toiminut Christer Gååsman (puolisonaan Maria Tandefelt).

1.2.1 Christer Gååsmanin tyttären (Brita Christerintytär, puolisona Kuhmoisten pappi Samuel Aspholm) tytär (Anna Maria Aspholm) oli naimisissa Kuhmoisten kappalaisen Simon Labbartin kanssa.

Anna Marian ja Simon Labbartin lapsista Simon Simoninpoika Labbart ja tytär Anna Helena Labbart (puolisonaan kultaseppä Eric Finner) vaikuttivat Kuopiossa ja näyttävät olevan siellä ’läsnä’ suutarin elämässä.

Lieneekö tämä Gååsman- suvun 'läsnäolo' suutarin eri elämänvaiheissa ihan vain sattumaa?

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[jvaronen]

Kiitokset taas kerran. Onhan tuo yhteys niin ilmeinen, että se on pengottava perinpohjin ennen mitään muuta.

[penanni]

Hei!

Kiitos Tapani korjauksista.

Ruotsin anbytarforumilta selvisi aika pian tämä perunkirjan Pehr Adolf Fogman, josta siellä oli keskustelua muutama vuosi takaperin. Kyseessä on tämmöinen Kuopioon tullut henkilö:

Det föddes en Petter Fogman 1767-12-31 på Lövstabruk Österlövsta fs Uppsala

Jälleen kerran suutariperheen 'ympäriltä' yhdet jäljet päätyvät Ruotsiin.

Tapanin löytö Johan Lillanderista on ihan mielenkiintoinen. Vaimo on ollut, mutta perheestä ei oikein Suomen puolelta löydy merkkejä. Mies on kuollut 1600- luvun lopussa. Onko perhe mennyt Iso Vihaa pakoon takaisin Ruotsiin?


- penanni

[jvaronen]

Kiitokset taas kerran. Vanhat konkarit löytävät aina jotain, minä en. Löysin Kaarlo Wirilanderin teoksen virkataloihin sidotusta päällystöstä 1700-luku. Ei yhtään Lillanderia, yksi Forsten. Tällä majoittajalla, Sääksmäki, Linnainen, Keivola oli poika Carolus s. 11.10.1746. Näistä tiedoista vain syntymävuosi täsmää etsimääni kersantti Forstenin, että kovin heikko on yhteys.

[penanni]

Hei,

minun aineistoissani tämä Sääksmäen Carl Forsten on ollut henkikirjoittaja ja avioitunut Catarina Margareta Stenfolkin kanssa.

Ystävällisin terveisin,
- penanni

[penanni]

Hei!

Vielä yksi viesti suutariperheen lasten kummien vatvomista.

Kahden ensimmäisen lapsen kummina on ollut Portaan Rekolan rusthollista Helena Sofia Blåfield, ja hänen puolisonsa Johan Cojander toisella näistä lapsista. Blåfield- suvusta en ole löytänyt välittömiä yhteyksiä näihin esillä olleisiin muihin kummisukuihin.

Johan Cojander kiinnostaa. Hänen äitinsä on ollut Margareta Mårtenintytär Hallenberg vanhempinaan välskäri Mårten Hallenberg ja Catarina Christerintytär Herkepaeus, jotka on vihitty Portaassa 1709. Catarina Christerintytär kuului Hauholla vaikuttaneeseen mahtipappissuku Herkepaeusten sukuun. Mårten Hallenbergista en tiedå faktoja, mutta olettaisin, että voisi olla veli (tai ainakin lähisukulainen) sille saman ikäpolven Henric Hallenbergille, joka avioitui 1929 Lehdesmäkeen Gååsmanin vahvaan pappissukuun. Näin kummisuhde selittyisi 'luontevasti'.

- penanni

[jvaronen]

Löytyi tällainen linkki, sinulle varmaan tuttu. https://www.hamewiki.fi/wiki/Lehdesm%C3%A4ki.
No ei kopioitunut oikein, mutta varmaan löydät. Tekstissä mainitaan välskäri Mårten Hallenberg. Mutta tiedossa on selvää ristiriitaa muun tiedon kanssa. Läheisiä sukulaisia Mårten ja Henric varmaan ovat.

[penanni]

Hei,

kyllä se linkki avautui ihan oikein ja tuttu nettiartikkeli on. Osuit aika kipeään paikkaan, mutta yritän hienovaraisesti avata.

Tuo nettiartikkeli on käyttänyt tietonaan Hauhon Historia II:n tietoja, jossa kirjassa on valitettavan runsaasti virheitä näiden vanhempien historian henkilöiden sukulaisuussuhteissa, avioliitoissa jne. Olen aika paljon perillä tuon historiikkiosan julkaisemiseen liittyneistä ongelmista. FT Anneli Mäkelä-Alitalo toimitti teoksen valmiiksi, mutta hänellä ei siinä tilanteessa ollut enää mahdollisuutta näiden osien siivoamiseen/korjailuihin.

Artikkelin (ja teoksen) maininta Mårten Hallenbergista Maria Gååsmanin leskenä on virheellinen kaikkiin alkuperäisdokumentteihin nähden. Lehdesmäessä oli Henric Hallenberg, Maria Gååsmanin puoliso. Hallenbergien avioliitot menivät aikaisemman viestini mukaisesti. Tässä linkki Hauhon ensimmäisen rippikirjan Lehdesmäki- sivulle:

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=90&pnum=45


Tämmöiset painetuissa historiikeissa olevat virheet ovat kovin kiusallisia, koska niihin täydellä luottamuksella viitataan useasti ja pitkän ajan kuluessa. Nettijuttujen virheet sentään voidaan korjata alkuperäistekstiin heti havaitsemisen jälkeen.

- penanni