von Zwilling -suku/Tvilling vaiko Zwilling?

[Bodniemi37]

Hei!

Martti Korhonen mainitsee Vehkalahden pitäjän historia II:n (Hamina 1981) sivulla 561, että Töytärin (Stöder) hovin perinnönjaossa saanut Henrik Klaunpoika Fleming lahjoitti tilan 1625 "palvelijalleen" Eerik Juhananpoika Tvillingille, joka toimi aluksi Flemingin joukko-osaston rykmentinkirjurina, mutta siirtyi sitten esimiehensä yksityispalvelukseen Liivinmaan Lajusten linnanvoudiksi. Voudilla oli useita tiluksia Liivinmaalla ja Suomen puolelta hän osti Pilkanmaan kartanon Iitistä. Korhosen mukaan Erik Johaninpojalla oli kolme poikaa upseeriuralla. "Veljekset havittelivat tunnustettua aateluutta - tavoite saavutettiin v. 1681 nimellä von Zwilling..."

Perheen pojista ratsumestari Axel von Zwilling peri Suomen puoleiset omistukset. Hän kuoli lapsettomana 1699. Töytärin kartanon peri veljesten ainoa sisar Elisabet Magdalena, joka oli naimisissa liivinmaalaisen pastori Neubaun kanssa.

Löysin tietokoneeni uumenista Helena Virolaisen Suku-postituslistalle 17.4.2007 lähettämän viestin, missä hän siteeraa laajasti Ramsayn tietoja von Zwilling -suvun tiimoilta. Suvun kantaisä näyttää R:n matrikkelissa olevan vailla sukunimeä. Martti Korhonen viittaa pitäjänhistoriassaan Töytärin hovin lahjoittamisesta kertoessaan Vehkalahden käräjiin 19.II.1629; käräjäpöytäkirjaan on ilmeisesti kirjattu myös lahjansaajan sukunimi.

Tiedossani on entuudestaan mm. Inkerinmaan alilaamanni Jesper Johaninpoika Tvilling, jonka puoliso oli Lapinjärven kirkkoherran Mikael Gartzin Margareta-tytär, http://www.suku.fi/genos/40/40_85.htm. Esi-isäni Jakob Sorénin sukutaustaa selvitellessäni olen tutustunut myös Kirkkonummella asuneeseen ratsumestari Isak Tvillingiin, jonka tyttärestä Anna Katarinasta tuli kirjanpitäjä Jesper Sorreniuksen pso 2:o.

Kaikenlaiset kannanotot ja lisätiedot Tvilling- ja Zwilling-sukujen tiimoilta ovat erittäin tervetulleita.

[tkukkonen]

Viipurin maalaiskunnassa tuli muita sukuja selvittäessäni vastaan Walborg Mårtensdr Tvilling-Kaksonen. Syntyään Tvilling Viipurin Houhjoelta oli vihkimisen aikoihin v 1815 käännetty Kaksoseksi.

Kannaksella esiintyy varsin useilla paikoilla nimeä Kaksonen. Esim. HisKi näyttää se nopeasti. Miten se tähän liittyy, on se niinsanottu toinen juttu

[Bodniemi37]

Kiitos vinkistä. Itä-Suomen Kaksosilla on kattavat sukututkimussivut osoitteessa http://www.elisanet.fi/kaksonen.jussi/genews.htm. Sukutauluja ei näemmä pääse tutkailemaan ilman käyttäjätunnusta.

[Jaakontytär]

Aloituspostissa mainittu Eerik Tvilling lienee elänyt suunnilleen samoihin aikoihin kuin Genos-artikkelissa (http://www.suku.fi/genos/40/40_85.htm) mainitut Jesper Johansson Tvilling ja tyttärensä Anna Tvilling - mikä mahtaa olla heidän sukuyhteytensä?

Muistan jostakin muusta Genoksen artikkelista lukeneeni, että Tvillingiä ei pidä sekoittaa Qvillingiin, vaan kyseessä on eri suku.

Onko aloituspostissa mainittu Zwilling siis yksi Tvilling-suvun haara, joka aateloitiin?

Entä onko Tvilling-suvulla ja Kaksosten suvulla välttämättä mitään tekemistä keskenään? Kävin tuolla viimeisessä postissa mainitulla sivustolla, ja ainakin osalle sivuista näköjään pääsee ilman tunnuksiakin. Missään ei kuitenkaan mainittu sanallakaan Tvillingejä. Siitä ainakin saa sen vaikutelman, että Tvilling ja Kaksonen olisivat kaksi eri sukua, joiden nimi vaan tarkoittaa samaa asiaa eri kielellä..? Sivustolla esiintyy Kaksonen-nimestä vanhaa muotoa "Kacksoin, Kacksoinen" mikä luullakseni viittaisi siihen, että kyseessä ei ole Tvilling joka olisi myöhemmin käännetty Kaksoseksi.

Jos yhteenkin kysymykseen löytyisi vastaus olisin kiitollinen :)

[Bodniemi37]

Esi-isäni Jakob Sorénin sukutaustaa selvitellessäni olen tutustunut myös Kirkkonummella asuneeseen ratsumestari Isak Tvillingiin, jonka tyttärestä Anna Katarinasta tuli kirjanpitäjä Jesper Sorreniuksen pso 2:o.


Inkerinmaan alilaamannin Jesper Johaninpoika Tvillingin esipolvista minulla ei ole edelleenkään tietoa. Kirkkonummella asuneen ratsumestarin sukunimi on varmistunut Twillingiksi (SAY, Kirkkonummi, Sperrings, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=932396). Ramsayn matrikkelissa ratsumestari mainitaan huterien muistiinpanojeni mukaan Henrik Ekelöfin ja Elisabet Böningin nimeltä tuntemattoman tyttären puolisona, mutta SAYssä Isak Twillingin puoliso on ainakin vuonna 1694 Sophia Hästesko. [Rouva Hästeskon nimen alla mainitaan tytär Anna Catharina ja sen nimisenä hän esiintyy myös Voitto Ahosen artikkelissa Uusia pakolaisluetteloita isonvihan ajoilta. Genos 59(1988), s. 5-17, http://www.genealogia.fi/genos/59/59_5.htm, "Kirkkonummelta vaimo Anna Catharina Twilling ja palvelija, Wändtholmen (4)."]

Jesper Johaninpoika Tvillingillä saattoi olla myös Beata-niminen tytär. Eräs Beata Tvilling oli joka tapauksessa aviossa nevanlinnalaisen rahastonhoitajan Erik Barckhusenin kanssa (Didrikinpoika?). Viimeksi mainitulla avioparilla oli nimeltä tuntematon tytär, jonka puoliso oli Narvassa syntynyt Otto Baltzar Soldan, Inkerinmaan rakuunarykmentin kapteeni ja Muolaan pitäjän Koiralan rusthollin omistaja. Heillä oli myös Erik-niminen poika, joka toimi Viipurin läänin jalkaväkirykmentin (sittemmin Kymenkartanon läänin jalkaväkipataljoonan) pataljoonansaarnaajana 1711, rykmentinpastorina (1722) ja oli palveluksessa vielä 1731.

Rykmentinpastori Barckhusen näyttää asuneen tai ainakin oleskelleen Valkealassa 1720-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Hän toimi siellä 13.4.1727 Erik Wilhelm Barckhusenin ja Anna Kristina Schalinin Wilhelm-pojan kummina (Hr Pastor Barchus, Hr Anders Hirn, Madame Anna Biörclundh, Jung: Greta Liskin Apfel och ..., mahdolliset talonpoikaiset kummit puuttuvat listoiltani). Uumoilen, että lopulta vänrikiksi ylenneen Erik Wilhelm Barckhusenin isä Gustaf W. Barckhusen, Pähkinälinnan (Nöteborgin) varuskunnan tykkimestari, sitten Inkerinmaan rakuunarykmentin luutnantti 2.5.1706 (kaatui ilmeisesti Hiitolassa 27.1.1707/HisKi), oli rykmentinpastorin veli.

Vänrikki Barckhusenin puolisolla Anna Kristina Schalinilla oli mielestäni Carl Nirkko -niminen lanko (29.9.1723 kastettiin Valkealassa E. W. B:n ja A. K. S:n tytär Helena Katarina, kummeina toimivat Hr Öfversten Adam Johan Giertha sampt tes Fru Syster, Hr Carl Nirco, i tes stad Schergeanten Nyberg, Jungfru Maria Hirn).

[Jaakontytär]

Tuossa tulikin jo paljon tietoa Tvillingien "myöhemmistä" polvista. :) Omasta puolestani voin todeta, että minua kiinnostaisivat juurikin ne Inkerinmaan alilaamannin Jesper Johaninpoika Tvillingin esipolvet, joista ilmeisesti ei ole juuri tietoa saatavissa. Myös mm. Tvillingien ja Kaksosten välinen yhteys on edelleen selvittämättä. Täytyy vaan toivoa että jotekin tulee esiin, kun pääsen syvemmin (alkuperäisistä lähteistä) tutkimaan noin vanhoja aikoja.

[Bodniemi37]

Ylioppilasmatrikkelin verkkoversion Jesper Sorreniusta koskevien henkilötietojen viittauksista (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2616) käy ilmi, että Kirkkonummen Sperringsin omistaneella Isak Twillingillä oli myös Isak-niminen korpraalipoika [KA mf. ES 1886 (ll 12) Pohjan ja Karjalohjan käräjät 13.–14.6.1695 s. 389 (Puukslagaren Christian Granbo fordrade effter des Swågers Corporalens Isach Twillingz bref af d: 11 Maij 1694 af Chergianten Axel Nyman)].

Anna Katarina Twillingin toimeenpaneman Sperringsin rusthollin myynnin johdosta käräjöitiin Kirkkonummella 1720-luvulta 1730-luvun lopulle. Käräjäpöytäkirjoissa mainitaan poikansa Henrikin etuja valvova Adam Montan. Henrikin äiti oli Adam Montanin ensimmäinen puoliso Elisabet Forssten, vht Isak Twillingin ilmeisesti vanhin tytär Margareta Twilling ja tämän puoliso 1:o, Helsingin raatimies Henrik Henrikinpoika Forssten. Margareta Twillingin jälkimmäinen puoliso oli alussa mainittu Christian Granbo (lienee Grambou?).

Harry W. Walli esittelee Kirkkonummella 1726 mainitun Adam Montanin artikkelissaan Montan-suvuista, Genos 29(1958), s. 85-101, http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm, näin:

"Adam Montan, astui sotapalvelukseen 1699, linnoitusupseeri Edan linnakkeessa 1717, ero 1721, k. Tukholman vankilassa 1747. Ehkäpä sama Adam Montan joka 1711 oli kersanttina Uudenmaan jalkaväkirykmentissä ja josta tiili linnoitusluutnantti, mainitaan Kirkkonummella 1726. Puoliso 1:0 14.2.1711 Elisabet Forssten, 2:o Elisabet Loffman, kotoisin Stavnäsin pitäjästä Värmlandissa, 3:o Katarina Granbom. Poika 1. aviosta Henrik, s. Helsingissä 7.11.1711. Porvoossa mainitaan 1731 tullikirjuri Adam Montan, liekö sama?"

Samainen Adam Montan mainitaan mielestäni myös Bo Wittingin artikkelissa Rannsakning om gravplatser i Borgå 1741 {Genos 26(1955), s. 8-14, (http://www.genealogia.fi/genos/26/26_8.htm). Kirjoituksesta käy ilmi, että Adam Montan oli Harry W. Wallin em. artikkelissaan mainitseman "Virkatoimistaan kuuluisan Viipurin lääninkamreerin ja sotaviskaalin" Alexander Anderssonin poika:

"5o Sedan framkom Rådman Langhaar och berättade at han inga flere och närmare bewis inhämta kunnat til sine grafwars förmente rättighet än thet allaredan influtit uti nästl:e Protocolls 16. §: föregaf likwäl så mycket at den Bildenskiöldiske grafwen Swartså Rusthåll tilhörig haft ofwan sig på Pelaren den Bildenskiöldiska wapnet hwilket och Hustru Catharina Öman intygade, som sådant i sin ungdom hört berättas af sin Swärmoder, men wiste intet om Graf:n sedan warit öpnad. Doch inkom förafskiedade Lieute: Montans skriffteliga berättelse så lydande Ord ifrån Ord: Det befinnes af min Sal: Faders fordom Krigs Fiscal: Alexander Anderssons håldne Diarium, under beboendet på Skiöldwiks gård, som Herr Lieutenanten Stiernschantz nu äger i Borgå S:n, at han låtit begrafwa 3:ne nedanskrefne Syskon i Sal: Herr Majorn Bildenskiölds och Sal: Fru Elisabetha Wederletz på Swartså Gård tilhörige Graf i Borgå DomKyrckia 1681. och 84. wid namn Anna Magdalena, Alexander och David. Hwilket med namn och sigill bekräftas. Borgå Prästegårds backe d. 11. Febr: 1741. Adam Montan."

[Porvoon Bildensköldit (Bilesköld, Bilenskiöld) liittyvät omiinkin tutkimuksiimme. Ramsayn mukaan "Eric Bilesköld, kvartermästare, egde Svarstå rusthåll i Borgå socken, wilket ha försålde 1692 20/3 medan hans barn ännu voro omyndiga. Son: Abraham, förare, lefde 1710, men var död vid fredslutet 1721."

Eric Bilesköldin puoliso oli Margareta Nirkko, ainoaksi lapseksi (?) jääneen pojan etunimen perusteella Viipurin linnankirjurin Abraham Nirkon tytär ja siten esitätini [Lotte Reenpään muistiinpanoja /R. Kontula: "Qvartermästaren Eric Bildenskiöld o. hans hustru Marg. Nirko (Dombok Kymmene o. Lappee KO a 4, ii 7 1690-93, s. 565; Mirja Carpelan)."].

[Bodniemi37]

Martti Korhonen viittaa pitäjänhistoriassaan Töytärin hovin lahjoittamisesta kertoessaan Vehkalahden käräjiin 19.II.1629; käräjäpöytäkirjaan on ilmeisesti kirjattu myös lahjansaajan sukunimi.

KA:n digitaaliarkistoon skannatussa Vehkalahden ja Virolahden vuoden 1629 talvikäräjien pöytäkirjassa von Zwilling -suvun kantaisän Erik Johaninpojan sukunimeä ei mainita, vrt. http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3735384&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400.

Myös Inkerinmaan alilaamannin isännimi oli Johan, joten liekö ollut Erik Johaninpojan veli:


Tiedossani on entuudestaan mm. Inkerinmaan alilaamanni Jesper Johaninpoika Tvilling, jonka puoliso oli Lapinjärven kirkkoherran Mikael Gartzin Margareta-tytär, http://www.suku.fi/genos/40/40_85.htm. Esi-isäni Jakob Sorénin sukutaustaa selvitellessäni olen tutustunut myös Kirkkonummella asuneeseen ratsumestari Isak Tvillingiin, jonka tyttärestä Anna Katarinasta tuli kirjanpitäjä Jesper Sorreniuksen pso 2:o.

Kaikenlaiset kannanotot ja lisätiedot Tvilling- ja Zwilling-sukujen tiimoilta ovat erittäin tervetulleita.

Terveisin,

[makea]

Lempääläm Perälän kylän Mattilan talossa oli nämä Tvillingit. Ovatko samaa sukua.

Thomas Tvilling 854 966 _Vaimo h 12.1.1679 Lempäälä 854 967 1690-1700 Matts Tvilling 1700 Lemp 854 968 Maria 854 969 1704-10 Engelbrekt Tvilling